Helsinki No YS Fortum Power and Heat Oy PL Fortum

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y No YS 1141 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan olennaista muuttamista siten, että laitoksen yhteyteen rakennetaan kaatopaikkakaasuvoimalaitos. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI Kivenlahden lämpökeskus ja voimalaitos Ruukinmestarintie Espoo Kiinteistörekisteritunnus: Toimialatunnus: IPPC luokka: 1.1 Liike ja yhteisötunnus: Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 a TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3 ja 5 a MAKSU 6 922,50 A AT2251 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (27) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt E.ON Finland Oyj:n (nykyisin Fortum Power and Heat Oy) tuotantolaitosten päästöjen ilmanlaatuvaikutusten yhteistarkkailun päätöksellä No YS 1361/ Uudenmaan ympäristökeskus myöntänyt Kivenlahden lämpökeskukselle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan No YS 469/ Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut sitoutuvansa rajoittamaan Kivenlahden lämpökeskuksen polttoaineteholtaan 52 MW raskaspolttoöljykattiloiden K1 ja K2 käyntiaikaa valtioneuvoston asetuksen 1017/ :n tarkoittamalla tavalla tuntiin välisenä aikana. Espoon Vesi on ilmoittanut , ettei se katso tarpeelliseksi tehdä Kivenlahden lämpökeskuksen kanssa erillistä teollisuusjätevesien johtamissopimusta. Kivenlahden lämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Asemakaavassa laitos sijaitsee kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueella (YT 3 ). Korttelialueelle saa rakentaa lämpökeskusta ja sähkölaitosta varten tarpeellisia rakennuksia, laitteita ja rakennelmia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Laitos sijaitsee Espoon kaupungissa, Kivenlahden teollisuusalueen (Kiviruukki) lounaisosassa. Tontin omistaa Fortum Power and Heat Oy. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Brinkinmäen I luokan pohjavesialue sijaitsee Tillinmäessä, noin 800 m laitoksesta luoteeseen. Laitoksen läheisyydessä ei tiedetä olevan talousvesikaivoja.

3 3 (27) Ilmanlaatu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) julkaisun Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Espoon alueella sormipaisukarpeen kunto, levän peittävyys, IAP indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajiston määrä vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja. Vuoteen 2000 verrattuna havaintoaloilla ei enää todettu pahoja sormipaisukarpeen vaurioita ja selvien vaurioiden määrä oli vähentynyt. Toisaalta täysin tervettä sormipaisukarvetta ei havaittu yhdelläkään alalla. Muutokset ovat samanlaisia kuin pääkaupunkiseudulla yleisesti: voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla jäkälien vauriot ovat vähentyneet, mutta lievät vauriot ovat levittäytyneet laajemmalle. Näytemäntyjen neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat suurempia kuin vuoden 2001 tutkimuksissa. Espoon näytealojen neulasten keskimääräiset pitoisuudet vastasivat kuitenkin koko tutkimusalueen yleistä tasoa. Maaperän tila Tiedossa ei ole onnettomuuksia, joiden seurauksena öljyä tai muita kemikaaleja olisi päätynyt laitosalueen maaperään. Vuonna 1999 todettiin m 3 :n öljysäiliön puhdistuksen ja tarkastuksen yhteydessä säiliön alla oleva maa puhtaaksi. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 400 m päässä lämpökeskuksesta. Noin m etäisyydellä sijaitsee yhteensä kuusi päiväkotia tai koulua. Laitoksesta noin 1 km länteen Espoonlahdella sijaitsee kaksi uhanalaisen meriuposkuoriaisen esiintymisaluetta, joista toinen on luokiteltu Natura 2000 alueeksi. Pohjoisessa noin 1,3 km päässä sijaitsee pieni Tillinmäen jalopuumetsikkö. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Laitos sijaitsee Länsiväylän pohjoispuolella Kauklahdenväylän liittymän vieressä. Tontin itä ja pohjoispuolella on teollisuus ja varastoalueita. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vuonna 1974 käyttöön otettu Kivenlahden lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Espoon kaukolämpöverkkoon. Laitoksessa on kaksi polttoaineteholtaan 52 MW:n raskaspolttoöljykattilaa ja yksi 37 MW:n kaatopaik

4 4 (27) kakaasukattila, jonka varapolttoaineena on raskas polttoöljy. Laitos on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Toiminnan laajentaminen Lämpökeskuksen yhteyteen rakennetaan sähköä ja kaukolämpöä tuottava voimalaitos, jonka polttoaineena on kaatopaikkakaasu. Voimalaitoksen polttoaineteho on 45 MW ja se perustuu joko kaasumoottori tai kaasuturbiinitekniikkaan. Voimalaitos on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Koska kyseessä on merkittävä investointi kaatopaikkakaasun hyötykäytön lisäämiseksi Fortum Power and Heat Oy esittää, että toiminta voitaisiin aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Voimalaitoksen käyttöönotto vähentää kaatopaikkakaasun käyttöä lämpökeskuksen nykyisessä kaatopaikkakaasukattilassa ja öljykattilat muuttuvat huippu ja varakattiloiksi. Seuraavissa taulukoissa on esitetty tietoja kattiloista ja voimalaitoksesta. Lisäksi on esitetty toteutuneita tuotantomääriä ja arvio tilanteesta voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen. Käytännössä tuotantomäärät vaihtelevat vuosittain. Yksikkö ja polttoaine Polttoaineteho Hyötysuhde Käyttöaika vuodessa Kattila K1 raskas polttoöljy 52 MW 90 % h Kattila K2 raskas polttoöljy 52 MW 90 % h Kattila K3 kaatopaikkakaasu raskas polttoöljy, varapolttoaine Voimalaitos (käyttöön 2009) kaatopaikkakaasu turbiinivaihtoehto: 1 turbiini moottorivaihtoehto: 6 11 moottoria 37 MW 45 MW 45 MW 90 % 90 % 75 % 84 % 700 h h Koko laitoksen tuotantotiedot Voimalaitoksen Kaukolämmön tuotanto, GWh/a Sähkön tuotanto, GWh/a Raskaan polttoöljyn kulutus, t/a Kaatopaikkakaasun kulutus, m 3 /a Polttoaineet ja kemikaalit käyttöönoton jälkeen (turbiinivaihtoehto) 140 (moottorivaihtoehto) Kaatopaikkakaasu kerätään Ämmässuon kaatopaikalta ja johdetaan voimalaitokselle putkea pitkin. Kaatopaikkakaasua ei varastoida. Kaasu sisältää tyypillisesti metaania (CH 4 ) %, hiilidioksidia (CO 2 ) % ja happea (O 2 ) 0 2 % sekä pieniä määriä orgaanisia piiyhdisteitä (siloksaanit), rikkiyhdisteitä, kloorattuja hiilivetyjä, klooria ja fluoria. Raskasta polttoöljyä varastoidaan pihalla m 3 :n ja m 3 :n säiliöissä. Säiliöt on varustettu pinnankorkeuden mittauksilla. Öljytoimitukset tilataan pinnankorkeusmittaustietoon perustuen. Suuremman säiliön maarakenteinen suoja allas on tiivistetty bentoniitilla ja sen koko on

5 5 (27) Liikenne 40 % säiliön tilavuudesta. Pienemmän säiliön betoninen suoja allas hyödyntää suuremman säiliön suoja allasta ylivalunta aukon kautta. Öljysäiliöiltä laitokselle kulkevat putket ovat maanpäällisiä. Mikäli voimalaitostekniikaksi valitaan kaasuturbiini, sen käynnistyspolttoaineena käytettävää dieselöljyä säilytetään 20 m 3 :n säiliössä. Dieselöljyä arvioidaan kuluvan vuodessa noin 2 m 3. Polttoaineiden lisäksi laitoksella käytetään vuosittain pieniä määriä vedenkäsittelyn kemikaaleja, kattilakemikaaleja, voiteluöljyjä ja kaatopaikkakaasun puhdistusaineita. Kemikaalit säilytetään säiliöissä, jotka sijaitsevat suoja altaissa. Öljykuljetuksia ja muita raskaan liikenteen käyntejä lämpökeskukselle on yhteensä noin 30 vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Sosiaalijätevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Lämpökeskus ja voimalaitosrakennuksen lattiavedet johdetaan normaalisti kiinni olevien sulkuventtiilien kautta öljynerotuskaivoihin ja sieltä jätevesiviemäriin. Polttoöljyn asfaltoidun purkupaikan ja öljysäiliöiden suoja altaiden hulevedet sekä m 3 :n öljysäiliön suoja altaan bentoniittimaton alaiset salaojavedet johdetaan hälyttimillä varustettujen öljynerotuskaivojen kautta viereiseen ojaan. Ojasta vedet kulkeutuvat sadevesiviemärin kautta mereen Kivenlahden torin tuntumassa uimarannan vieressä. Kattiloiden K1, K2 ja K3 savukaasut johdetaan 82 metriä korkeaan savupiippuun, jossa on kattiloille omat hormit. Kattiloiden K1 ja K2 paineöljyhajotteiset polttimet on varustettu vesiemulsiolaitteilla. Voimalaitokseen tulee kaasuturbiinivaihtoehdossa yksi savupiippu ja kaasumoottorivaihtoehdossa kaksi piippua, joissa molemmissa on kolme hormia. Piiput ovat 45 metriä korkeita. Kaasuturbiinivaihtoehdossa kaatopaikkakaasusta puhdistetaan ennen polttoa siloksaanit. Moottorivaihtoehdossa savukaasuista poistetaan rikkivety ja mahdollisesti siloksaanit. Seuraavissa taulukoissa on esitetty tietoja laitoksen päästöpitoisuuksista ja kokonaispäästöistä. Kattiloiden pitoisuustiedot on saatu laitoksen vuosiraportista ja ne perustuvat kertamittauksiin ja polttoainetietoihin. Voimalaitoksen pitoisuustiedot ovat alustavia arvioita ja niissä on merkittäviä epävarmuuksia. Hiilivetypäästöistä suurin osa on palamatta jäänyttä metaania. Kaatopaikkakaasun poltossa ei juurikaan muodostu hiukkasia, eikä sen poltosta lasketa muodostuvan fossiilista hiilidioksidia.

6 6 (27) Päästöpitoisuudet (kattilat 3 % O 2, voimalaitos 15 % O 2 ) Kattilat K1, K2, K3 raskas polttoöljy Kattila K3 kaatopaikkakaasu Voimalaitos Kaatopaikkakaasu Rikkidioksidi, SO mg/m 3 (n) 210 mg/m 3 (n) 100 mg/m 3 (n) (turbiinivaihtoehto) 20 mg/m 3 (n) (moottorivaihtoehto) Typpidioksidi, NO mg/m 3 (n) 45 mg/m 3 (n) 420 mg/m 3 (n) (turbiinivaihtoehto) 190 mg/m 3 (n) (moottorivaihtoehto) Hiukkaset 25 mg/m 3 (n) < 2 mg/m 3 (n) Fossiilinen hiilidioksidi, 77 g/mj CO 2FOSS Häkä, CO < 3 mg/m 3 (n) 65 mg/m 3 (n) (turbiinivaihtoehto) 430 mg/m 3 (n) (moottorivaihtoehto) Hiilivedyt (pääosin metaania) ei tiedossa (turbiinivaihtoehto) 420 mg/m 3 (n) (moottorivaihtoehto) Koko laitoksen vuosittaiset päästöt ilmaan Voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen Rikkidioksidi, SO 2 18 t 23 t 44 t 44 t 55 t 125 t (turbiinivaihtoehto) 50 t (moottorivaihtoehto) Typpidioksidi, NO 2 5 t 13 t 11 t 11 t 13 t 360 t (turbiinivaihtoehto) 230 t (moottorivaihtoehto) Hiukkaset 0,5 t 2 t 3 t 1 t 1 t 1 t Fossiilinen hiilidioksidi, t t t t t t CO 2FOSS Häkä, CO 65 t (turbiinivaihtoehto) 480 t (moottorivaihtoehto) Hiilivedyt (pääosin metaania) ei tiedossa (turbiinivaihtoehto) 470 t (moottorivaihtoehto) Melu ja tärinä Lämpökeskuksen käytönaikainen melutaso on hakemuksen mukaan hyvin alhainen, eikä toiminnan laajentuminen aiheuta meluun merkittäviä muutoksia. Lämpökeskuksen aiheuttamaa melua ei ole mitattu, eikä melusta ole valitettu. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä laitoksessa syntyvistä jätteistä voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Metalliromu Sekajäte Kattiloiden pesuvesi* Jäteöljyt* Öljynerotuskaivon tyhjennysliete* Jäähdytinneste* Rikki kaatopaikkakaasun puhdistuksesta (voimalaitos, moottorivaihtoehto) Aktiivihiilijäte kaatopaikkakaasun puhdistuksesta (voimalaitos, turbiinivaihtoehto) tai t Hyötykäyttö 16 t Kaatopaikka 15 t 9 t 1 t 2 t 100 t 290 t Ongelmajätteen käsittelylaitos Käyttö raaka aineena tai toimittaminen asianomaisen jätteen vastaanottopaikkaan Lisäksi öljysäiliöiden puhdistusjätettä ( ) muodostuu kymmenen vuoden välein noin 8 t ja se toimitetaan ongelmajätteen käsittelyyn. Ongelmajätteet välivarastoidaan omissa astioissaan laitoksen sisätiloissa.

7 7 (27) Päästöt maaperään (estäminen) Toiminnasta ei aiheudu normaalitilanteessa päästöjä maaperään. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Seuraavassa taulukossa on esitetty BAT päästötasoja nykyisille kattiloille ja uudelle voimalaitokselle. Kattiloiden K1 ja K2 osalta tiedot ovat EIPPCB:n suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentista. Kattilan K3 ja voimalaitoksen osalta tiedot ovat Suomen ympäristökeskuksen julkaisusta Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Julkaisussa ei ole erikseen mainittu kaatopaikkakaasua, joten kattilan K3 osalta taulukossa on esitetty maakaasun polton BAT päästötasot. Päästökomponentti SO 2 NO X Hiukkaset Yksikkö BAT päästötaso, kattilat 3% O 2 turbiini 15% O 2 BAT:n mukainen päästöjen vähentämistekniikka moottori 15% O 2 K1, K mg/m 3 (n) vähärikkinen polttoöljy, öljyn ja kaasun yhteispoltto, kuiva tai puolikuiva rikinpoistomenetelmä K3 (POR) < mg/m 3 (n) vähärikkinen polttoöljy K1, K mg/m 3 (n) primaarimenetelmät (esimerkiksi ilman ja polttoaineen vaiheistus tai low NOx polttimet), vähätyppinen polttoöljy, ei katalyyttinen typenpoistomenetelmä K3 (maakaasu) mg/m 3 (n) low NO X poltto ja yläilman käyttö K3 (POR) mg/m 3 (n) Kaasuturbiini < 115 mg/m 3 (n) Kaasumoottori < 175 mg/m 3 (n) K1, K mg/m 3 (n) sähkösuodatin, pussisuodatin K3 (POR) mg/m 3 (n) sykloni tai multisykloni Kivenlahden lämpökeskuksella käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on korkeintaan 1 %. Kattiloiden K1 ja K2 polttimet on varustettu vesiemulsiolaitteilla, joilla voidaan tehostaa öljyn hajotusta ja vähentää siten hiukkaspäästöjä tai pienentää merkittävästi ilmakerrointa. Lisäksi päästöihin pyritään vaikuttamaan polttimien säädöillä, jatkuvatoimisilla tummuusmittauksilla ja nuohouksella. Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähentää voimakkaiden kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään. Sekä kaatopaikkakaasumoottorit että kaatopaikkakaasuturbiinit käyvät laihalla seoksella, mikä vähentää typen oksidien muodostumista. Kaasuturbiinin suurimmat edut moottorivaihtoehtoon verrattuna ovat helpompi huolettavuus, luotettavuus sekä alhaisemmat CO ja hiilivetypäästöt. Kaasumoottorivaihtoehdossa kaatopaikkakaasusta taas puhdistetaan rikkiyhdisteistä, mikä vähentää merkittävästi SO 2 päästöjä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Fortum Power and Heat Oy:llä on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä.

8 8 (27) Energiatehokkuus Fortum Power and Heat Oy on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa. Sopimus velvoittaa energiayhtiöt niin oman energiakäytön tehostamiseen kuin asiakkaiden energiansäästön edistämiseen. Voimalaitoksen hyötysuhde on noin % riippuen tekniikkavaihtoehdosta. Kaasuturbiinin hyötysuhde on alempi kuin moottorin, koska kaatopaikkakaasua on paineistettava kompressorilla. Sekä turbiini että moottorivaihtoehdossa savukaasujen lämpöenergiaa otetaan talteen pakokaasukattilassa. Lisäksi moottoreiden jäähdytyslämpöä saadaan talteen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Hakemuksen mukaan laitoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Suunniteltu muutos toiminnassa ei hakemuksen mukaan vaikuta laitoksen toimintaan niin, että laitoksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset oleellisesti lisääntyisivät. Nykyisen lämpökeskuksen (kattilat K1, K2 ja K3) päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun on arvioitu leviämislaskelmilla. Piipun korkeutena on ollut 82 m. Laskelmien tuloksia on verrattu voimassa oleviin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin (valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/1996 ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/2001). Lämpökeskuksen aiheuttamat lyhytaikaiset epäpuhtauspitoisuudet suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin olivat suurimmillaan: rikkidioksidi 28 % (K3 raskasöljykäytössä) tai 21 % (K3 kaatopaikkakaasukäytössä), typpidioksidi 1 % ja hiukkaset 2 %. Voimalaitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on arvioitu käyttämällä savuviuhkan leviämiselle laadittuja kokemusperäisiä yhtälöitä. Piipun korkeutena on ollut 45 m. Voimalaitoksen aiheuttamat lyhytaikaiset epäpuhtauspitoisuudet suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin olivat suurimmillaan: rikkidioksidi 18 % (turbiinivaihtoehto) tai 5 % (moottorivaihtoehto) sekä typpidioksidi 26 % (turbiinivaihtoehto) tai 21 % (moottorivaihtoehto). Laskelmat ovat suuntaa antavia. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Laitos on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Laitoksella käydään tarkastuskäynnillä vähintään 84 tunnin välein myös silloin, kun se ei ole käytössä. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään ympäristöraportointia varten vaadittavat tiedot. Kattiloiden ja voimalaitoksen päästöihin liittyvä käyttötarkkailu esitetään suoritettavaksi seuraavasti:

9 9 (27) K1 K2 K3 Turbiini Moottori Savukaasun lämpötila jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva Jäännöshappi jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva Tummuus jatkuva jatkuva jatkuva Polttoaineiden kulutusta ja hyötysuhteita seurataan säännöllisesti. Kattiloiden nouhoustarvetta arvioidaan savukaasujen loppulämpötiloja seuraamalla. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Laadunvarmennus Fortum Power and Heat Oy esittää päästötarkkailuksi seuraavaa: Yksikkö Polttoaine Mittaukset Mittaustiheys K1, K2, K3 POR typen oksidit ja Viiden vuoden välein hiukkaset K3 Kaatopaikkakaasu typen oksidit Viiden vuoden välein Voimalaitos (turbiinivaihtoehto) Kaatopaikkakaasu rikkidioksidi ja typen oksidit Ensimmäisen toimintavuoden aikana ja sen jälkeen viiden vuoden välein Voimalaitos Kaatopaikkakaasu rikkidioksidi Ensimmäisen toimintavuoden aikana (moottorivaihtoehto) typen oksidit Ensimmäisen toimintavuoden aikana ja sen jälkeen viiden vuoden välein Kattiloiden rikkidioksidipäästöt sekä moottorivaihtoehdon rikkidioksidipäästöt ensimmäisten mittausten jälkeen määritetään polttoaineiden kulutuksen ja ominaispäästökertoimien perusteella. Vuosipäästöjen laskenta perustuu polttoaineen käyttöön ja savukaasumittausten perusteella saatuihin ominaispäästökertoimiin tai polttoaineen laatutietoihin. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi suoritetaan standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Kivenlahden laitoksen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistarkkailua. Tarkkailu on yhdistetty Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun ja luontovaikutusten seurantaan. Toiminnasta ja sen aiheuttamista päästöistä raportoidaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle. Poikkeuksellisista ympäristöön vaikuttavista häiriöistä ilmoitetaan välittömästi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Toimintaan liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä ovat tulipalot ja sammutusaineiden aiheuttamat vahingot, vesi ja polttoainevuodot sekä niiden

10 10 (27) aiheuttama räjähdysvaara. Merkittävin riski ympäristön kannalta liittyy polttoöljyn varastointiin. Voimalaitoksen käyttöönotto ei hakemuksen mukaan erityisesti vaikuta ympäristöriskeihin. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljyvuotojen ehkäisemiseksi putkistot on rakennettu helposti valvottaviin tiloihin. Öljyn kulutuskohteisiin ja öljynerotuskaivoihin on asennettu vuotovalvontalaitteistot. Öljysäiliöt ovat suoja altaissa ja säiliöiden kunto varmistetaan määrävälein. Lämpökeskuksella on kaatopaikkakaasuvuotojen havaitsemiseksi sekä laitoksen katto että lattiatasolla kaasuhälyttimet. Voimalaitoslaitokselle asennetaan samanlaiset hälyttimet. Laitoksella on palohälytys ja kulunvalvontajärjestelmä, josta hälytykset menevät jatkuvasti miehitettyyn valvomoon. Laitosalue on aidattu. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Mahdollisissa häiriötilanteissa hälytykset tulevat näkyviin valvomonäyttöön ja Fortum Power and Heat Oy:n keskusvalvomossa Espoossa. Mikäli laitos on miehitetty käyttäjä voi puuttua virhetoimintaan välittömästi. Muutoin laitokselle hälytetään päivystäjä. Öljykattiloiden tummuusmittauksen hälytys aiheuttaa kattilan automaattisen alasajon kestäessään yli 30 sekuntia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , päivätyssä vastineessa, sekä Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio No YS 310/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristölautakunnalta, Espoon kaupunginhallitukselta ja Kirkkonummen kunnan lupa ja valvontajaostolta.

11 11 (27) Espoon kaupungin ympäristölautakunta ( ) ja Espoon kaupunginhallitus ( ) toteavat samansisältöisissä lausunnoissaan muun muassa seuraavaa: Kaasuvoimalan käyttöönotto tehostaa kaatopaikkakaasun hyödyntämistä ja vähentää kaatopaikkakaasun soihtupolttoa Ämmässuolla. Kaatopaikkakaasun käyttö vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä energiatuotannossa. Päästöjen aiheuttamat typenoksidi, rikkidioksidi ja hiukkaspitoisuudet laimenevat nopeasti, ja maan pintatasolla niiden pitoisuudet ovat alle ohjearvojen. Kaasumoottorivaihtoehdossa kaatopaikkakaasun palaminen on epätäydellistä aiheuttaen kohtalaisen suuria häkä ja hiilivetypäästöjä. Hiilivety on lähinnä metaania. Jos tämä tekniikka valitaan, tulee savukaasu johtaa ulkoilmaan jälkipolttimen kautta, millä varmistetaan orgaanisten ainesten mahdollisimman täydellinen palaminen. Tällä tavoin myös torjutaan hiilivetypäästöjen mahdollisesti aiheuttamat hajuhaitat ympäristössä esim. inversiotilanteen vallitessa. Kaasun jälkipoltto edustaa lautakunnan näkemyksen mukaan parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää 55 db päivällä eikä 50 db yöaikana. Melu on syytä kertaluonteisesti mitata uuden laitoksen käyttöönoton yhteydessä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja sen jälkeen seurata melua sen mukaan, millaisia mittaustuloksia saadaan. Nykyisen asutuksen lisäksi (Kummelinvuori, Kattilalaakso ja Kivenlahti) myös Marinkallioon noin 400 m päähän laitokselta lounaaseen suunnitellaan asuinrakennuksia. Suuremman öljysäiliön suoja allas on kooltaan 40 % säiliön tilavuudesta. Koska raskaan öljyn kulutus laitoksella ei ole kovin suuri, voidaan käyttää nykyistä suoja allasta, mikäli huolehditaan esimerkiksi ylitäytönestimen avulla siitä, että öljysäiliötä ei koskaan täytetä enempää kuin 91 % suoja altaan tilavuudesta. Pienemmällä öljysäiliöllä on riittävän suuri suoja allas. Laitosalueen hulevedet ja ojaan johdetut vedet laskevat sadevesiviemärin kautta Kivenlahden satama altaaseen. Öljynerotuskaivot on syytä varustaa sulkuventtiilillä mahdollisten öljyvahinkojen torjumiseksi. Toiminnasta syntyvä jäte on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyödynnettäväksi. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava korjaamaan syntyvät viat nopeasti sekä velvoitettava ilmoittamaan käyttöhäiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista välittömästi myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen toimintaa koskevat tiedot, samoin kuin tiedot päästö ja melumittauksista sekä muut mahdolliset selvitykset on toimitettava vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei tullut muistutuksia.

12 12 (27) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä No YS 417 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Fortum Power and Heat Oy esittää päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa: Kaasumoottorivaihtoehdon häkä ja hiilivetypäästöt eivät aiheuta terveyshaittoja eikä laitos aiheuta hajuhaittoja ympäristössään. Palamattomat kaasut heikentävät laitoksen energiantuotannon hyötysuhdetta. Energiantuottajan etu on mahdollisimman hyvä hyötysuhde, joten hakija katsoo asian kuuluvan laitoksen teknistaloudellisen optimoinnin piiriin. Jälkipoltto edellyttäisi investointia ja heikentäisi hankkeen kannattavuutta, koska jälkipoltossa syntyvä lämpö osallistuu ainoastaan lämmön tuotantoon. Tämä puolestaan vähentää suurimman osan aikaa vuodesta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa Suomenojan voimalaitoksella ja johtaa myös sähkön erillistuotantoon jossain muualla. Hakija ei pidä perusteltuna eikä kokonaisuuden kannalta ympäristömyönteisenäkään jälkipolton vaatimista kaatopaikkakaasuvoimalaitokseen. Lausunnoissa on esitetty, että m 3 :n raskasöljysäiliön suoja altaan laajentamistöiden sijaan säiliö voitaisiin varustaa ylitäytönestimellä siten, että säiliötä ei koskaan täytetä enempää kuin 91 % suoja altaan tilavuudesta. Fortum Power and Heat Oy toteaa sen olevan hyvä ja kustannustehokas ratkaisu. Yhtiölle riittää Kivenlahdessa toistaiseksi m 3 :n säiliökapasiteetti ( m 3 :n pienempi öljysäiliö), koska säiliökapasiteettia on juuri rakennettu lisää Vermon lämpökeskukselle. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen ja sen yhteyteen rakennettavan voimalaitoksen (kokonaispolttoaineteho yhteensä noin 194 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Pakokaasukattila (YSL 43 ) 1. Voimalaitoksen mahdolliseen pakokaasukattilaan saa asentaa kaatopaikkakaasua käyttävän lisäpolttimen, jonka polttoaineteho on alle 50 MW. Mahdollisen lisäpolttimen polttoaineteho on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen polttimen käyttöönottoa.

13 13 (27) Kattiloiden jäljellä oleva käyttöaika (VNA 1017/2002) 2. Kattiloita K1 ja K2 saa kumpaakin käyttää enintään tuntia (todellista käyntiaikaa) ajalla Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 3. Lämpökeskus ja voimalaitosrakennuksissa syntyvät jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. 4. Laitosrakennusten lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja altaiden hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään kerran vuodessa. Öljysäiliöiden suoja altaiden hulevesilinja on onnettomuustilanteessa pystyttävä sulkemaan siten, että öljyn tai muiden kemikaalien pääsy mereen estyy. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 766/2000, VNA 1017/2002) 5. Kattiloiden K1, K2 ja K3 savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 82 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Voimalaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 45 metriä korkeiden piippujen kautta ulkoilmaan. 6. Kaasumoottorin kampikammioon kulkeutuvat savukaasut on kierrätettävä takaisin moottorin palamisilman syöttöön tai muulla keinoin puhdistettava palamattomista hiilivedyistä. 7. Lämpökeskuksen (kattilat K1, K2 ja K3) savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 100 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Kattiloita ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Kattiloiden käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa.

14 14 (27) 8. Voimalaitoksen savukaasujen hiilimonoksidipitoisuus saa olla savupiipuissa enintään 60 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen. Hiilimonoksidin päästöraja arvoa katsotaan jatkuvassa mittauksessa noudatetun, jos yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja arvoa. Moottoreiden tai turbiinien käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkasteluissa. 9. Laitoksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 10. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 11. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoöljysäiliöiden vallitilaan on mahduttava vähintään 1,1 kertaisesti yksittäisessä säiliössä varastoitavan polttoöljyn määrä. Yksittäisessä säiliössä varastoitavan öljyn määrää on tarvittaessa rajoitettava tämän määräyksen noudattamiseksi. Polttoöljysäiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys tai lukitusjärjestelmä. 12. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

15 15 (27) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 13. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa luokituksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset). Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 14. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) 15. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 12 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin täl

16 16 (27) laisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. 16. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 17. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 18. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa osana Fortum Power and Heat Oy:n Espoon energiantuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. 19. Laitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivuilla 8 9 esitetyllä tavalla tarkennettuna siten, että turbiinien tai moottorien savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta (CO) on seurattava jatkuvatoimisesti savupiippukohtaisesti. 20. Savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet ja päästöt eri polttoaineilla on mitattava kattiloilla kattilakohtaisesti ja voimalaitoksella savupiippukohtaisesti seuraavan taulukon mukaisesti. Polttoaine Mittaukset Mittaustiheys K1, K2, K3 POR typen oksidit typpidioksidina Viiden vuoden välein hiukkaset K3 Kaatopaikkakaasu typen oksidit typpidioksidina Viiden vuoden välein Voimalaitos Kaatopaikkakaasu rikkidioksidi typen oksidit typpidioksidina haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Ensimmäisen kolmen toimintavuoden aikana vuosittain ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Voimalaitoksen käyttöönoton yhteydessä on VOC päästöistä kertaluonteisesti ja savupiippukohtaisesti selvitettävä erikseen metaanin (CH 4 ) ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) osuudet kokonaispäästömäärästä.

17 17 (27) 21. Määräaikaisissa mittauksissa mittaustilanteiden on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta. Mittausraportissa on esitettävä tiedot laitoksen ajotilanteesta ja polttoaineen laadusta sekä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n (kattilat K1, K2 ja K3) tai 15 %:n (voimalaitos) happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 22. Voimalaitoksen jatkuvatoimiset hiilimonoksidimittarit on kalibroitava säännöllisesti. Hiilimonoksidimittareiden luotettavuus on tarkastettava vertailumittauksin lupamääräyksessä 20. mainittujen voimalaitoksen määräaikaisten savukaasumittausten yhteydessä. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 23. Tieto voimalaitokseen valittavasta tekniikasta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen laitoksen käyttöönottoa. Mikäli tekniikaksi valitaan kaasumoottorit, on samassa yhteydessä esitettävä se, miten lupamääräyksen 6. mukainen kampikammioon kulkeutuvien savukaasujen käsittely toteutetaan. 24. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat laitosta koskevat tiedot: kattiloiden ja voimalaitoksen käyntiajat kuukausittain (h/kk) kattiloiden K1 ja K2 todellinen käyntiaika jälkeen sekä jäljellä oleva sallittu käyntiaika (h) sähkön ja lämmön tuotanto (GWh/kk) polttoaineen kulutustiedot (t/a, m 3 /a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot yhteenveto suoritetuista päästöjen mittauksista kattiloiden vuosipäästöt (rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset, hiilidioksidi, nikkeli, vanadiini) voimalaitoksen vuosipäästöt (rikkidioksidi, typen oksidit, häkä, metaani, muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden NMVOC kokonaismäärä, bioperäinen hiilidioksidi)

18 18 (27) ominaispäästötiedot mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen (kattilat) sekä 15 %:n happipitoisuuteen (voimalaitos) päästöjen vertailu lupamääräyksiin ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

19 19 (27) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Kaatopaikalla syntyvän metaanin poltto vähentää merkittävästi kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä. Poltettaessa kaasu moottorissa tai turbiinissa saadaan kaukolämmön lisäksi tuotettua sähköä. Päästöjä ilmaan rajoitetaan ja laitoksen päästöt mitataan säännöllisesti. Laitoksella varastoitavan polttoöljyn määrää rajoittamalla varmistetaan suoja altaiden riittävyys. Laitoksessa syntyvät jätemäärät ovat pieniä ja niistä huolehditaan asianmukaisesti. Jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevesiviemäriin. Toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kaatopaikkakaasun hyötykäytön lisääminen on perusteltu syy toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Voimalaitos rakennetaan nykyisen lämpökeskuksen viereen teollisuusalueelle. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Valtioneuvosto on antanut asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidija hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (VNA 1017/2002, LCP asetus). Asetuksen 4 :n mukaan kahta tai useampaa polttolaitosta voidaan pitää yhtenä polttolaitoksena, mikäli ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta. Tämä koskee polttolaitoksia, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa tai sen jälkeen. Kivenlahden lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna 1974 ja savupiipussa on jokaiselle kattilalle oma horminsa. Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus ei katso Kivenlahden lämpökeskuksen kattiloiden muodostavan LCP asetuksen mukaista polttolaitoskokonaisuutta, jolloin sitä eivät koske asetuksen liitteen 3 mukaiset määräykset päästöjen jatkuvatoimisesta tarkkailusta.

20 20 (27) Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Voimalaitoksen mahdollinen jälkipoltin edistää savukaasujen täydellisempää palamista, joten sen voidaan katsoa toimivan savukaasun puhdistinlaitteena. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Määräystä jälkipolttimen pakollisesta asentamisesta ei ole annettu, jotta toiminnanharjoittaja voi halutessaan valita myös jonkun muun tavan päästä asetettuihin päästöraja arvoihin. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n mukaan ympäristölupa on oltava voimalaitoksella, kattilalaitoksella tai muulla laitoksella, jonka polttoaineteho on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea. Mahdollisuus pakokaasulämmön talteenottokattilaan asennettavalle lisäpolttimelle on annettu erityisesti savukaasujen puhdistamisen helpottamiseksi. Mahdollinen lisäpoltin vähentää toimiessaan voimalaitoksen CO ja VOC päästöjä, eikä lisäpolttimen käytön voida arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa ympäristölle. Kivenlahden voimalaitoksen kokonaispolttoaineteho on noin 45 MW, eikä siihen sovelleta LCP asetusta. Voimalaitokseen voidaan asentaa pakokaasukattila ja siihen lisäpoltin. Mikäli lisäpolttimen polttoaineteho on alle 50 MW, eivät voimalaitos ja lisäpoltin muodosta LCP asetuksen 4 :n mukaista yli 50 MW:n polttolaitoskokonaisuutta, eikä laitokseen edelleenkään sovelleta LCP asetusta. LCP asetusta ei sen 2 :n 2 momentin kohdan 12 mukaan sovelleta laitoksiin, jotka toimivat kaasukäyttöisillä moottoreilla. LCP asetuksen 4 :n mukaista polttolaitoskokonaisuustulkintaa ei voida soveltaa kaasuturbiineihin, sillä asetuksen 3 :n kohdan 6 perusteella polttolaitoksella ei tarkoiteta kaasuturbiinia. Mikäli lisäpolttimen polttoaineteho on yksinään vähintään 50 MW, sovelletaan lisäpolttimeen LCP asetusta. Tässä tapauksessa lisäpolttimen asentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. (Määräys 1.) LCP asetuksen 9 :n mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että olemassa olevassa polttolaitoksessa, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen 1 päivää heinäkuuta 1987, voidaan jättää noudattamatta 8 :n päästöraja arvoja, jos toiminnanharjoittaja sitoutuu siihen, että laitosta käytetään enintään tuntia 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuutta 2015 välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan on tullut ilmoittaa tästä kirjallisesti asianomaiselle ympäristölupaviranomaiselle sekä valvontaviranomaiselle viimeistään Toiminnanharjoittajan ilmoitus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen (Määräys 2.)

21 21 (27) Määräykset syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta sekä määräykset hulevesilinjasta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen viemäriin ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa haitata vesien hyötykäyttöä jätteenkäsittelyalueella, aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 3. ja 4.) Leviämislaskelmien perusteella lämpökeskuksen (piipun korkeus 82 m) aiheuttamat lyhytaikaiset epäpuhtauspitoisuudet suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin ovat suurimmillaan: rikkidioksidi 28 % (K3 raskasöljykäytössä) tai 21 % (K3 kaatopaikkakaasukäytössä), typpidioksidi 1 % ja hiukkaset 2 %. Vastaavasti voimalaitoksen (piipun korkeus 45 m) aiheuttamat lyhytaikaiset epäpuhtauspitoisuudet suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin ovat suurimmillaan: rikkidioksidi 18 % (turbiinivaihtoehto) tai 5 % (moottorivaihtoehto) sekä typpidioksidi 26 % (turbiinivaihtoehto) tai 21 % (moottorivaihtoehto). Ympäristöministeriön ohjeissa lääninhallitusten ja kuntien ilmansuojelutehtävistä (9/1987) todetaan, että kukin yksi uusi tai uudistettava laitos saisi aiheuttaa pitoisuuden, joka on taajamassa enintään 40 % ja hajaasutusalueella enintään 60 % tuntiohjearvosta. Tehtyjen laskelmien perusteella voidaan Kivenlahden laitoksen piipunkorkeuksien katsoa olevan riittäviä. Koska lämpökeskus ja voimalaitos ovat kaukolämmöntuotannossa pääosin toisiaan korvaavia yksiköitä, ei niiden yhteisvaikutustenkaan voida olettaa ylittävän ympäristöministeriön ohjeiden mukaisia pitoisuuksia. (Määräys 5.) Scottish Environment Protection Agency on tuottanut julkaisun Guidance on gas treatment technologies for landfill gas engines. Julkaisussa todetaan, että kaasumoottorin kampikammion tuuletusilman määrä on pieni, mutta se sisältää korkeita pitoisuuksia palamattomia yhdisteitä. Ilman käsittelyä kampikammion tuuletusilma voi aiheuttaa jopa 30 % moottorin kokonaishiilivetypäästöistä. Päästöjen vähentämiseksi tuuletusilma on syytä ohjata takaisin polttoon tai käsitellä muuten vastaavasti. (Määräys 6.) Hiukkaspäästön raja arvoa määrättäessä on otettu huomioon kattiloiden K1 ja K2 jäljellä oleva käyttöikä, raskaan polttoöljyn vähäinen käyttö kattilassa K3 sekä lämpökeskuksen piipun korkeus. (Määräys 7.) Ottaen huomioon voimalaitoksen sijainti sekä erityisesti voimalaitoksessa poltettavan kaatopaikkakaasun ja siten myös savukaasujen suuri määrä, on palamisen puhtaudesta syytä varmistua rajoittamalla laitoksen hiilimonoksidipäästöjä. Hiilimonoksidille asetettu päästöraja arvo rajoittaa käytännössä myös laitoksen hiilivetypäästöjä. Typen oksideille ei ole tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi antaa päästöraja arvoa. Laitoksen typen oksidien päästöjä seurataan kuitenkin säännöllisten savukaasumittausten avulla.