Helsinki No YS 1640

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y No YS 1640 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Helsingin Oulunkylässä sijaitsevan Patolan huippulämpökeskuksen toimintaa ja toiminnan olennaista muutosta. LUVAN HAKIJA Helsingin Energia Helen LAITOS JA SEN SIJAINTI Patolan huippulämpökeskus Lämpökuja Helsinki Kiinteistörekisteritunnus: Toimialatunnus: Liike ja yhteisötunnus: FI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 b sekä 43 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU 6 194,50 A AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Asiakaspalvelu Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Kundservice

2 2 (24) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Helsingin kaupungin terveyslautakunta on antanut Patolan huippu ja varalämpökeskukselle sijoituspaikkaluvan päätöksellä 350 / Teknillinen tarkastuslaitos on päätöksellä 5012/ antanut luvan rakentaa lämpökeskuksen yhteyteen yhteensä m 3 :n öljysäiliöt. Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätöksen No 1121/ Korkein hallinto oikeus on muuttanut Uudenmaan lääninhallituksen päätöstä No 1121/ lämpökeskuksella käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden osalta päätöksellä No 4783/ Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt lämpökeskukselle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan, joka sisältää jätelain mukaisen jäteluvan, päätöksellä No YS 45/ Uudenmaan ympäristökeskus on muuttanut Uudenmaan lääninhallituksen päätöstä No 1121/ lämpökeskuksella suoritettavien päästömittausten osalta päätöksellä No 196/ Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt Helsingin Energian tuotantolaitosten ilmanlaatuvaikutusten tarkkailusuunnitelman johdosta päätöksen No YS 1362/ Päätöksen mukaan suunnitelma tarkkailun jatkamisesta vuoden 2008 jälkeen on tehtävä viimeistään Lämpökeskus on tehnyt Helsingin veden kanssa sopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriverkkoon. Patolan huippulämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Asemakaavassa lämpökeskusalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Asemakaavan mukaan lämpökeskuksen aiheuttama melutaso tontin rajalla ei saa ylittää 45 db(a) ja lämpökeskuksen savupiipun korkeuden on oltava vähintään 115 metriä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Patolan huippulämpökeskus sijaitsee Helsingin Oulunkylässä kiinteistöllä Kiinteistön omistaa Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Kiinteistön haltija on Helsingin Energia. Kiinteistöllä sijaitsevat lämpökeskusrakennus sekä katettuun suoja altaaseen sijoitetut polttoöljysäiliöt.

3 3 (24) Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Lämpökeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella taikka sellaisen läheisyydessä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Lämpökeskuksen koillispuolella lähimmillään noin 100 m:n päässä virtaa Vantaanjoki. Yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan vedenlaatu luokitellaan välttäväksi. Joen suurin kuormittaja on tällä hetkellä peltoviljely. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) julkaisun Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Helsingin alueella sormipaisukarpeen vauriot, IAP indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajiston määrä olivat huomattavasti keskimääräisiä tuloksia heikommat. Neljä havaintoalaa keskustassa luokiteltiin jäkäläautioiksi. Vuoteen 2000 verrattuna jäkälälajiston määrä oli pysynyt samana, mutta jäkälien vauriot olivat hieman lieventyneet. Todettujen jäkälämuutosten perusteella ilmansaasteiden kuormitus Helsingissä oli voimakkainta koko tutkimusalueella. Rikki ja typpiyhdisteiden aiheuttama kuormitus näkyy neulasten keskimääräistä suurempina rikki ja typpipitoisuuksina. Mäntyjen neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat kasvaneet vuonna 2001 otettuihin näytteisiin verrattuna. Maaperän tila Lämpökeskustontin eteläkärjen alueella on raja aidan rakentamisen yhteydessä tutkittu maaperän tilaa. Merkkejä pilaantumisesta ei löytynyt. Muita alueita ei ole tutkittu, eikä tiedossa ole kemikaalivahinkoja. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 300 m:n päässä useassa ilmansuunnassa. Lähimmät koulut sijaitsevat noin m:n ja lähin sairaala noin 400 m:n päässä. Lämpökeskustontin pohjoispuolella, lämpökeskuksen ja Vantaanjoen välissä, sijaitsee Oulunkylän rantapuisto, jonka läpi kulkee ulkoilureitti. Vantaanjoen pääuoma jokisuulta Vanhankaupunginlahdelta Hyvinkäälle asti on Natura 2000 aluetta. Saunalahden luonnonsuojelualue, joka on useiden uhanalaisten ja harvinaisten lintujen pesimäalue ja muutonaikainen levähdyspaikka, alkaa etelässä noin 1,5 km:n päässä Vantaanjokea alavirtaan.

4 4 (24) Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Huippulämpökeskuksen eteläpuolella kulkee rautatie. Länsipuolella sijaitsee teollisuus ja varastorakennusten korttelialue. Lähistöllä on vilkasliikenteisiä teitä. Helsingin alueen energiantuotantolaitosten vuosipäästöt ilmaan vuosina ovat keskimäärin olleet: rikkidioksidi t, typen oksidit typpidioksidina t, hiukkaset 410 t ja fossiilinen hiilidioksidi t. Patolan lämpökeskuksen päästöt ovat olleet näihin päästöihin verrattuna noin 0,3 1,8 %. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pääosa Helsingin kaukolämmön tuotannosta saadaan peruskuormakäytössä toimivista voimalaitoksista Hanasaari B, Salmisaari B sekä Vuosaari A ja B. Huippulämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei ole kaukolämmön kysynnän tyydyttämiseksi riittävä. Huippulämpökeskuksista ensimmäisinä otetaan käyttöön laitokset, joiden polttoaineena on maakaasu ja näiden jälkeen laitokset, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Huippulämpökeskusten vuosittaiset käyttötuntimäärät riippuvat pääasiassa siitä, kuinka kylmä talvikausi on. Vuonna 1981 käyttöön otettu ja vuonna 1983 laajennettu Patolan huippulämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Laitoksessa on kuusi polttoaineteholtaan 43 MW:n kattilaa ja sen polttoaineena on raskas polttoöljy. Toiminta sijoittuu pääasiassa talviaikaan. Laitos on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Toiminnan muutos Lämpökeskuksella on tarkoitus suorittaa uudistustöitä vuonna 2007 ja samassa yhteydessä laitoksen polttoainevalikoimaan lisätään maakaasu. Suunnitelmissa on vaihtaa kolmeen kattilaan maakaasupolttimet. Poistettavat raskasöljypolttimet säästetään, jolloin ne voidaan tarvittaessa ottaa takaisin käyttöön. Polttoainemuutoksen yhteydessä kattiloihin ei tehdä rakenteellisia muutoksia. Maakaasu saadaan lämpökeskuksen läheltä kulkevasta maakaasuputkesta. Paineenvähennysasema rakennetaan lämpökeskuksen viereen sen koillispuolelle. Laitoksen polttoaineteho ennen polttoaineenmuutosta on noin 258 MW ja pysyy ennallaan tai laskee hieman muutoksen jälkeen. Maakaasun käyttöönoton jälkeen laitoksen käyttö ja kaukolämmön tuotanto tulevat kasvamaan. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio lämpökeskuksen tuotantotiedoista maakaasun käyttöönoton jälkeen. Vuotuinen käyttöaika on esitetty täyttä polttoainetehoa vastaavana. Käytännössä kaikki kuusi kattilaa eivät käy koko ajan samaan aikaan, eikä niitä aina käytetä täydellä poltto

5 5 (24) aineteholla. Näin ollen laitoksen todellinen käyttöaika on alla esitettyä pitempi. Käytännössä vuotuiset kattilakohtaiset käyttöajat voivat vaihdella suuresti. Maakaasukäytössä kattiloiden polttoaineteho saattaa jäädä esitettyä pienemmäksi. Kattilat K1, K2, K3, K4, K5, K6 maakaasu: 3 * 43 MW raskas polttoöljy: 3 * 43 MW Polttoaineteho Hyötysuhde Käyttöaika 90 % h/a (huipunkäyttöajaksi laskettuna) Polttoaineen kulutus (laitos yhteensä) maakaasu: 7,2 milj. m 3 /a raskas polttoöljy: t/a Kaukolämmön tuotanto (laitos yhteensä) 130 GWh/a Patolan huippulämpökeskuksen keskimääräiset tuotantotiedot vuosina ovat olleet: yksittäisen kattilan todellinen käyttöaika 215 h/a, raskaan polttoöljyn kulutus (koko lämpökeskus) t/a ja kaukolämmön tuotanto (koko lämpökeskus) 40 GWh/a. Polttoaineet ja kemikaalit Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 41 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,9 % ja tuhkapitoisuus 0,02 %. Maakaasun tehollinen lämpöarvo on 36 MJ/m 3 (n) ja se ei sisällä rikkiä tai tuhkaa. Tiedot merkittävimmistä alueella varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. Näiden lisäksi lämpökeskuksessa varastoidaan ja käytetään muun muassa liuotinpesuaineita, voiteluöljyjä, muuntajaöljyjä ja kunnossapitokemikaaleja. Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastomäärä Raskas polttoöljy T m m 3 Kevyt polttoöljy Xn, N 100 m m 3 Lipeä, NaOH 50 % C 5 m 3 Akkuhappo C 1,25 t Etyleeniglykoli Xn 0,4 t LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Raskas polttoöljy varastoidaan m 3 :n säiliössä ja sen sisällä olevassa m 3 :n säiliössä (säiliötilavuus yhteensä m 3 ). Säiliöt sijaitsevat katetussa betonisessa suoja altaassa. Samassa suoja altaassa sijaitsee 100 m 3 :n kevyen polttoöljyn säiliö, joka on ollut pitkään tyhjä. Suoja altaan tilavuus on suurempi kuin säiliöissä varastoitavien polttoaineiden maksimitilavuus. Öljysäiliöt ja suoja allas on osittain upotettu maan sisään. Raskasöljysäiliöiden pinnankorkeutta ja lämpötilaa valvotaan hälyttävillä mittalaitteilla. Raskasöljysäiliöihin on tarkoitus asentaa ylitäytön estolaitteet vuonna Laitoksella ei ole maanalaisia öljyn siirtoputkia. Käynnistyksissä käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan laitoksen sisällä 1 m 3 :n säiliössä. Säiliö on sijoitettu suoja altaaseen, johon mahtuu säiliön sisältö. Voimalaitosakkujen alla on suoja altaat, jotka estävät rikkihapon leviämisen mahdollisessa vuototilanteessa.

6 6 (24) Liikenne Käytön, huollon ja työmatkojen aiheuttamaa henkilöliikennettä on lähinnä arkisin päiväaikaan. Öljykuljetuksia säiliöautoilla on keskimäärin noin 60 vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitoksen jätevedet pumpataan jätevesiviemäriin. Laitoksen sisätilojen mahdollisesti öljyä sisältävät jätevedet (autotallin sekä öljynpumppausja esilämmitysaseman lattiakaivojen vedet ja lattiakanaalien vedet) sekä öljysäiliöiden suoja altaan vedet ja öljynpurkauspaikan hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta. Viemärijärjestelmä on varustettu öljyvuotohälyttimillä, jotka hälyttäessään sulkevat öljysäiliöiden suoja altaan ja öljynerotuskaivon välisen venttiilin sekä estävät jäteveden pumppaamisen jätevesiviemäriin. Viemärijärjestelmän öljyhälyttimien ja pinnankorkeushälyttimien hälytykset menevät paikallis ja kaukovalvomoon. Hälyttimien toiminta tarkastetaan kerran kuukaudessa ja siitä tehdään merkintä kuukausiraporttiin. Mahdollisista toimintavirheistä ilmoitetaan välittömästi eteenpäin ja laitteet saatetaan toimintakuntoon pikaisesti. Savukaasut johdetaan maanpinnasta 117 m korkeaan betonipiippuun, jossa on kaksi sisäpiippua (kattilat K1 K3 ja K4 K6). Sisäpiippujen sisähalkaisijat ovat 1,75 m ja savukaasujen nousunopeus täydellä kuormalla on noin 26 m/s. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio laitoksen maksimipäästöistä ilmaan maakaasun käyttöönoton jälkeen. Päästökomponentti Ominaispäästö Pitoisuus, 3 % O 2 Laitoksen vuosipäästö ilmaan Rikkidioksidi, SO 2 Raskas polttoöljy 450 mg/mj mg/m 3 (n) 115 t Typen oksidit, NO x Raskas polttoöljy Maakaasu 155 mg/mj 50 mg/mj 550 mg/m 3 (n) 180 mg/m 3 (n) Hiukkaset Raskas polttoöljy 20 mg/mj 70 mg/m 3 (n) 5 t Hiilidioksidi, CO 2FOSS Raskas polttoöljy Maakaasu 76,6 g/mj 54,8 g/mj 40 t 13 t yhteensä 43 t t t yhteensä t Nikkeli, Ni Raskas polttoöljy 0,3 mg/mj 70 kg/a Vanadiini, V Raskas polttoöljy 1 mg/mj 250 kg/a Laitoksella ei ole käytössä savukaasupäästöjä pienentäviä laitteistoja. Raskasöljykattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuudeksi on vuosien

7 7 (24) aikana mitattu 8 15 mg/mj eli mg/m 3 (n). Vuoden 2003 mittauksissa kokeiltiin vesiemulsiopolttoa, jolloin hiukkaspitoisuudeksi saatiin 3 6 mg/mj eli mg/m 3 (n). Vesiemulsiopoltto ei ole käytössä laitoksella. Melu ja tärinä Patolan huippulämpökeskuksen aiheuttamaa melua lämpökeskustontilla on mitattu helmikuussa Laitoksen kaukolämpöteho mittausten aikaan oli 20 MW. Mitattu ekvivalenttimelutaso L Aeq vaihteli neljässä eri mittauspisteessä välillä db. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä Patolan huippulämpökeskuksessa syntyvistä jätteistä ja tiedot niiden käsittelystä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Sekalainen rakennusjäte 3 t Kaatopaikka Biojäte 1,2 t Kompostointi ja käyttö maanparannusaineena Metalliromu 5 t Kierrätys Yhdyskuntajäte 7 t Kaatopaikka Nuohousvesi* m 3 Haihdutus, sakka Ongelmajätelaitokselle Erilaiset öljyiset jätteet* t Ongelmajätelaitos Jätteitä varastoidaan laitoksella korkeintaan vuodessa syntyvä määrä. Rakennusjäte ja metalliromu varastoidaan siirtolavoilla kiinteistön alueella. Sekajäte varastoidaan jäteastioissa tai siirtolavoilla. Mikäli Patolan lämpökeskuksessa varastoidaan ongelmajätteitä lyhytaikaisesti, varastoidaan nestemäiset jätteet kuten puhtaat kemikaalit. Rikkihappoa sisältävät lyijyakut toimitetaan heti vaihdon jälkeen ongelmajätelaitokseen. Loisteputkilamput varastoidaan lämpökeskuksen sisätiloissa niiden varastointiin tarkoitetussa astiassa. Patolan lämpökeskuksella voidaan myös varastoida muilta Helsingin Energian lämpökeskuksilta tuotuja ongelmajätteitä. Varastoitavaksi tuodun ongelmajätteen määrä on noin 100 kg vuodessa. Kattiloiden vesi lipeänuohous suoritetaan toiminta aikana käyttötunneista riippuen noin 400 tunnin välein. Patolan lämpökeskukseen on hankittu nuohousvesihaihdutin, jossa nuohousveden sisältämä sakka saadaan tehokkaasti erotettua. Käsittelylaitteistolla voidaan pienentää ongelmajätekäsittelyyn menevän sakan määrää. Haihdutin voidaan tilanteen mukaan siirtää jonnekin toiseen Helsingin Energian toimipaikkaan (lämpökes

8 8 (24) kukset, voimalaitokset). Patolan lämpökeskukselle voidaan myös tuoda käsiteltäväksi nuohousvesiä muista toimipaikoista. Vuonna 2005 nuohousvesiä käsiteltiin haihduttimessa yhteensä 121 m 3. Sakkaa syntyi noin 26 m 3 ja se toimitettiin ongelmajätelaitokselle. Lauhdevettä syntyi noin 95 m 3 ja se laskettiin jätevesiviemäriin. Lauhdeveden todettiin tutkimuksissa olleen hyvin puhdasta. Jätteiden keräilijöinä ja kuljettajina käytetään yrittäjiä, joiden ympäristöluvassa tällainen toiminta on hyväksyttyä, tai yrittäjiä, jotka ovat tehneet jätetiedostoon ilmoituksen. Jätteiden kuljettajana ja keräilijänä voi toimia myös Helsingin Energia, jonka kuljetuskeskuksella on vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarvittava ajolupa. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä maaperään. Lämpökeskuksen piha alue on asfaltoitu. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Suomen ympäristökeskus on vuonna 2003 tuottanut julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty julkaisun mukaisia BATpäästötasoja ja päästöjen vähentämistekniikoita olemassa oleville polttoaineteholtaan 43 MW:n raskasöljykattiloille. Päästökomponentti ja BAT päästötaso, mg/m 3 (n) SO 2 <1 700 mg/m 3 (n) NO X mg/m 3 (n) hiukkaset mg/m 3 (n) BAT:n mukainen päästöjen vähentämistekniikka ja maksimi erotusaste vähärikkinen polttoaine low NO X poltto ja yläilman käyttö (30 70 %) sykloni tai multisykloni (60 70 %) Tekniikan edut halpa investointi ja alhaiset käyttökustannukset vaatii vähän tilaa halpa investointi ja alhaiset käyttökustannukset vaatii vähän tilaa Tekniikan haitat häkä ja hiukkaspäästön mahdollinen kasvu suuri painehäviö huono erotusaste varsinkin pienillä hiukkasilla herkkä polttoaineen laadun vaihtelulle erotusaste heikkenee tyypillisesti osateholla Hakemuksen mukaan savukaasumittausten (typen oksidit ja hiukkaset) sekä polttoaineen laatutietojen (rikkipitoisuus) perusteella Patolan huippulämpökeskuksen voidaan katsoa täyttävän päästötasoltaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kriteerit. Vuoden 2007 uudistustöiden yhteydessä muun muassa uusitaan automaatiota ja parannetaan laitoksen energiatehokkuutta.

9 9 (24) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Helsingin Energian kaukolämmön tuotannolle on valmisteilla ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jossa sovelletaan standardia ISO Järjestelmää ei sertifioida. Energiatehokkuus Kattiloiden hyötysuhde on hakemuksen mukaan noin 94 %. Suomen ympäristökeskuksen BAT julkaisun mukaan tyypillinen hyötysuhde yhdyskunnille lämpöä tuottavissa pienissä polttolaitoksissa on %. Lämpökeskus on liittynyt kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen. Mitään merkittäviä energiansäästökohteita ei ole löydetty. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ilmatieteen laitos on julkaissut vuonna 2002 tutkimusraportin Pääkaupunkiseudun energiantuotannon ja satamatoiminnan rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Raportin mukaan pääkaupunkiseudun energiantuotannon päästöjen aiheuttamat suurimmatkin epäpuhtauspitoisuudet alittavat voimassa olevat ohje ja raja arvot. Lasketut energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet olivat alle 33 % ohjearvoista ja typpidioksidipitoisuudet 5 6 % vastaavista ohjearvoista. Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat hiukkaspitoisuudet ovat alle 3 % ohjearvoista. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Lämpökeskusta käytetään ja valvotaan Kampissa sijaitsevasta kaukolämpövalvomosta. Kaikki mittaukset, hälytykset, ohjaukset, säädöt ja raportoinnit on toteutettu automaatiojärjestelmällä. Laitos käydään tarkastamassa tarvittaessa ja vähintään 84 tunnin välein. Tarkastuskäynnistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Häiriötilanteessa normaalityöajan ulkopuolella päivystäjä käy paikalla ja tekee käynnistä raportin. Kattiloiden, polttimien, savuhormien, polttoainesäiliöiden ja mittauslaitteiden huollot suoritetaan ennakkosuunnitelman mukaisesti. Prosessinohjausjärjestelmästä saadaan kuukausittain kattilakohtainen raportti, josta käyvät ilmi kattiloiden käynnistyskerrat, käyttötunnit, teho ja tiedot käytetystä polttoaineesta. Laitokselle toimitetun öljyn laatua seurataan analyysein. Syntyvien jätteiden ja ongelmajätteiden määrästä ja laadusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoa säilytetään vähintään kolme vuotta. Ongelmajätteen siirtoa varten laaditaan siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle

10 10 (24) Laadunvarmennus luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös säilytetään kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Käyttötarkkailuun liittyen savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta ja tummuutta seurataan kattilakohtaisesti jatkuvatoimisesti. Mittauksille on ATK tallennus ja tulostus. Helsingin Energia ehdottaa savukaasupäästöjen tarkkailuksi seuraavaa: Tarkkailtava suure Mittaustiheys Mittausmenetelmä typen oksidit, NO X Kattilakohtaisesti joka 5. vuosi infrapuna absorptio hiukkaset Kattilakohtaisesti joka 5. vuosi manuaalinen gravimetrinen menetelmä (SFS 3866, SFS EN ) Päästömittausten yhteydessä määritetään aina myös savukaasujen lämpötila ja happipitoisuus. Rikkidioksidipäästöt arvioidaan laskennallisesti polttoainetietojen perusteella. Hiilidioksidipäästöjen seuranta on kuvattu Energiamarkkinavirastolle toimitettavassa päästökauppalupahakemuksessa. Mittaukset suorittaa Helsingin Energian oma päästömittauslaboratorio ja mittaukset pyritään suorittamaan joustavasti käyttötilanteen mukaan siten, ettei kattiloita tarvitse käynnistää ainoastaan mittausten takia. Päästömittaukset suorittaa Helsingin Energian oma päästömittauslaboratorio tai ulkopuolinen mittaaja. Helsingin Energian päästömittauslaboratoriolla on laatukäsikirja ja mittaukset tehdään standardien mukaisesti. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Helsingin Energian laitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistarkkailua. Nyt voimassa oleva, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1362/ hyväksymä, tarkkailusuunnitelma on vuosille Päätöksen mukaan suunnitelma tarkkailun jatkamisesta vuoden 2008 jälkeen on tehtävä viimeistään Tarkkailun suorittaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Tarkkailu on yhdistetty YTV:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan. Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista laaditaan vuosittain yhteenveto ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Polttoaine ja päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa, muut tiedot postitse tai sähköpostitse. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Lämpökeskukselle on tehty paineastialainsäädännön vaatima kattilalaitoksen vaaran arviointi sekä laadittu sisäinen pelastussuunnitelma.

11 11 (24) Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljyvuotohälyttimien toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Paloilmoitinjärjestelmä kattaa koko laitoksen. Öljyn esilämmitysasemalla on hiilidioksidisammutusjärjestelmä. Raskasöljysäiliöiden ja 100 m 3 :n kevytöljysäiliön hiilidioksidi ja raskasvaahtosammutusjärjestelmiä ollaan uudistamassa ja niiden sammutustehoa kasvattamassa. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Lämpökeskusta käytetään normaalisti miehittämättömänä, jolloin hälytykset ohjautuvat Helsingin Energian kaukolämpövalvomoon. Valvomosta lähtee henkilö selvittämään vikaa ja pyytää tarvittaessa apua. Laitokselle on varattu öljyntorjuntakalustoa, muun muassa erilaisia imeytysaineita ja öljypuomia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Helsingin kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio No YS 1154/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan, että kaupungin ekologisen kestävyyden ohjelman keskeinen tavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Patolan lämpökeskuksen polttoaineen osittainen vaihtaminen raskasöljystä maakaasuun on tämän tavoitteen mukaista. Lisäksi polttoaineen muutos vähentää laitoksen hiukkas ja rikkidioksidipäästöjä. Laitoksen toiminnalle voidaan hakemuksen perusteella myöntää ympäristölupa. Lautakunta toteaa myös, että tulevaisuudessa siirtyminen paineistettuun polttoon sekä savukaasujen puhdistamiseen olisi ympäristön kannalta suotavaa.

12 12 (24) Helsingin kaupunginhallitus puoltaa päivätyssä lausunnossaan Helsingin Energian ympäristölupahakemusta. Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta ei tullut muistutuksia. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä No YS 1155 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Helsingin Energia toteaa päivätyssä vastineessaan muun muassa, että paineistetulla poltolla tarkoitetaan polttoprosessia, jossa poltetaan kiinteää polttoainetta, tyypillisesti kivihiiltä, paineistetussa leijukerroskattilassa. Paineistetun polton idea verrattuna esimerkiksi perinteisen yhteistuotantolaitoksen toimintaan on kytkeä prosessin savukaasupiiri kaasuturbiiniin, jolloin kaasu ja höyryturbiinin muodostamalla kombiprosessilla saavutetaan korkeampi hyötysuhde sähköntuotannon osalta. Paineistetussa poltossa tuotetun sähköenergian osuus on lämpöenergiaa suurempi, mikä on etu niillä alueilla, joissa ei ole tarvetta lämmön tuotannolle. Paineistettu polttotekniikka ei ole sovellettavissa Patolan huippulämpökeskuksessa. Helsingin Energia katsoo, että savukaasujen puhdistinlaitteiden hankkiminen Patolan huippulämpökeskukseen ei ole tarpeellista. Puhdistinlaitteiden hankkiminen edellyttäisi mittavia investointeja, joista ei koituisi juurikaan ympäristönsuojelullista hyötyä. Laitoksen vähäisestä käytöstä johtuen vuotuiset päästömäärät ovat pienet. Korkean piipun takia päästöt leviävät laajalle ja laimenevat, eikä niistä aiheudu ilmanlaadun huononemista tai haittaa ihmisten terveydelle. Maakaasun polttamiseen siirtyminen pienentää laitoksen ominaispäästöjä entisestään. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Helsingin Energian Patolan huippulämpökeskuksen (maksimi polttoaineteho 258 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Laitoksessa syntyvät jätevedet sekä öljysäiliöiden suoja altaan ja öljynpurkauspaikan hulevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. 2. Lämpökeskuksen lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja altaan hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla

13 13 (24) ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 689/2006) 3. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 117 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 70 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Kattiloiden käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa. 5. Lämpökeskuksessa on ensisijaisesti käytettävä polttoaineena maakaasua aina, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 6. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Lämpökeskuksen käyttämissä raskaan polttoöljyn säiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys tai lukitusjärjestelmä.

14 14 (24) 7. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 8. Patolan huippulämpökeskuksella voidaan välivarastoida Helsingin Energian muiden lämpökeskusten toiminnassa syntyneitä ongelmajätteitä sekä käsitellä nuohousvesihaihduttimella muilla energiantuotantolaitoksilla syntyneitä nuohousjätevesiä. Toiminnassa on noudatettava kaikkia Patolan huippulämpökeskukselle asetettuja jätevesiä ja jätteitä sekä niiden käsittelyä koskevia määräyksiä. 9. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 10. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

15 15 (24) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) 11. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. 12. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 14. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa osana Helsingin Energian energiantuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Laitoksen käyttö ja päästötarkkailu on suoritettava sivuilla 9 10 esitetyllä tavalla.

16 16 (24) 15. Raskasöljykattiloiden savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti viimeistään lämmityskaudella Tämän jälkeen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava raskasöljykäytössä kattilakohtaisesti viiden vuoden välein. Maakaasukattiloiden savukaasujen typen oksidien pitoisuus ja päästö on mitattava kattilakohtaisesti vuoden kuluessa maakaasupolttimien käyttöönotosta. Tämän jälkeen typen oksidien pitoisuus ja päästö on mitattava maakaasukäytössä kattilakohtaisesti viiden vuoden välein. Kattiloita ei tarvitse käynnistää savukaasumittausten takia. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 16. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso eniten melulle altistuvassa kohteessa Oulunkylän rantapuiston ulkoilureitillä on mitattava kertaluonteisesti vuoden kuluessa maakaasun käyttöönotosta. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaukset on suoritettava riippumattoman asiantuntijan toimesta. Mittaustulokset ja mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksen melun vähentämisvaatimuksista ja melutason uusintamittauksista. 17. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta.

17 17 (24) Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 18. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat kattilakohtaiset tiedot: käyntiajat kuukausittain (h/kk) kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) polttoaineiden kulutustiedot (t/a ja m 3 /a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkasja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

18 18 (24) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Valtioneuvosto on antanut asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidija hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (VNA 1017/2002). Asetuksen 4 :n mukaan kahta tai useampaa polttolaitosta voidaan pitää yhtenä polttolaitoksena, mikäli ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta. Tämä koskee polttolaitoksia, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa tai sen jälkeen. Helsingin kaupungin terveyslautakunta on antanut Patolan huippulämpökeskukselle sijoituspaikkaluvan Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus ei katso Patolan huippulämpökeskuksen muodostavan valtioneuvoston asetuksen mukaista polttolaitoskokonaisuutta. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Patolan huippulämpökeskuksen jätevedet sekä öljysäiliöiden suojaaltaan ja öljynpurkauspaikan hulevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Mahdollisesti öljyä sisältävät vedet johdetaan öljynerotuksen kautta. Öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan

19 19 (24) mukaisella tasolla. Maakaasun poltossa ei synny rikkidioksidi tai hiukkaspäästöjä. Toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Käsittelemällä nuohousvedet haihdutuslaitteistolla vähennetään ongelmajätteiden määrää. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräykset laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 1. ja 2.) Ilmatieteen laitoksen suorittamien pääkaupunkiseudun energiantuotannon ja satamatoiminnan päästöjen leviämislaskelmien mukaan energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet olivat alle 33 % ohjearvoista ja typpidioksidipitoisuudet 5 6 % vastaavista ohjearvoista. Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat hiukkaspitoisuudet ovat alle 3 % ohjearvoista. Laskennassa on Patolan huippulämpökeskuksen piipun korkeutena ollut 117 m. Maakaasu ei sisällä rikkiä tai kiintoainetta, ja sen polttaminen voi lisätä laitoksella vain typen oksidien päästöjä. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että piipun korkeus 117 m on ympäristönsuojelullisesti riittävä. (Määräys 3.) Leviämislaskelmien perusteella energiantuotannon hiukkaspäästöjen vaikutus pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun on hyvin pieni. Nykytietämyksen mukaan ihmisille haitallisimpia hiukkasia ovat kuitenkin pienikokoisemmat polttoperäiset hiukkaset, joita syntyy muun muassa raskasta polttoöljyä poltettaessa. Vaikka raskaan polttoöljyn poltossa syntyvien hiukkasten kokonaismassa olisikin pieni, voi hiukkasten kokonaismäärä ja kokonaisreaktiopinta ala olla suhteessa massaan hyvinkin suuri. Raskaan polttoöljyn lentotuhkalle ovat ominaisia myös suuret nikkeli ja vanadiinipitoisuudet. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti tiheästi asutulla alueella ja siitä seuraava suuri päästöille altistuvien kokonaismäärä sekä alueen yleinen kuormittuneisuus, on laitoksen hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Suomen ympäristökeskuksen 5 50 MW:n polttolaitosten BAT julkaisun mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukai

20 20 (24) nen hiukkaspitoisuustaso Patolan huippulämpökeskuksen kokoluokan raskasöljykattilalle on mg/m 3 (n). (Määräys 4.) Maakaasun poltossa ei synny haitallisia rikki tai hiukkaspäästöjä. Asutuksen läheisyydestä ja pääkaupunkiseudun kuormittuneisuudesta johtuen kaukolämpöenergia on pyrittävä ensisijaisesti tuottamaan maakaasulla. Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 5.) Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän ja pintavesien suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (Määräykset 2., 6. ja 7.) Kustannustehokkaan keskitetyn jätehuollon varmistamiseksi voidaan Patolan huippulämpökeskuksen varastoalueella tarvittaessa välivarastoida muissa lämpökeskuksissa muodostuneita ongelmajätteitä sekä käsitellä nuohousvesihaihduttimella muissa laitoksissa muodostuneita lämpöpintojen nuohousvesiä. Nuohousvesihaihdutus vähentää ongelmajätteen käsittelyyn toimitettavan jätteen määrää. (Määräys 8.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.

21 21 (24) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 9. ja 10.) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 11. ja 12.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 13.) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään No YS 1362/ hyväksynyt Helsingin Energian toimittaman esityksen energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun koskevaksi tarkkailuksi vuosina Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Patolan huippulämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarpeen seurata ja seuranta voidaan suorittaa osana alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua. (Määräys 14.) Otettaessa huomioon lämpökeskuksen polttoaineteho ja sijainti asutuksen ja muiden häiriintyvien kohteiden läheisyydessä erilaisten päästöjen kuormittamalla alueella, on lämpökeskuksen hiukkas ja typenoksidipäästöjä tarpeen tarkkailla. Savukaasujen rikkidioksidipitoisuus voidaan arvioida tarkasti polttoaineen rikkipitoisuuden avulla. (Määräys 15.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Asemakaavassa on kuitenkin määrätty, ettei lämpökeskuksen aiheuttama melutaso tontin rajalla saa olla yli 45 db(a). Näin ollen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei ympäristölupapäätöksessä ole tarpeen erikseen antaa määräyksiä melutason raja arvoista. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo kuitenkin, että maakaasun käyttöönoton mahdollinen vaikutus laitoksen melutasoon on syytä selvittää. (Määräys 16.)