Helsinki No YS 251

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2004-Y No YS 251 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Porvoon Energia Oy:n Kipinätien lämpökeskuksen nykyistä toimintaa. LUVAN HAKIJA Porvoon Energia Oy Mannerheiminkatu Porvoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Kipinätien lämpökeskus Kipinätie Porvoo Kiinteistörekisteritunnus: Toimialatunnus: Liike- ja yhteisötunnus: Ympäristövahinkovakuutus: If Teollisuusvakuutus Oy, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 a ja 5 a sekä 43 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3 ja 5 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (19) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätöksen No YMT 683/ Uudenmaan ympäristökeskus on muuttanut Uudenmaan lääninhallituksen päätöstä savukaasumittausten suorittamisajankohdan osalta päätöksellä No YS 571/ Kipinätien lämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Laitosalue on asemakaavassa merkitty teollisuusalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Kipinätien lämpökeskus sijaitsee teollisuusalueella noin 2 km:n päässä Porvoon keskustasta itään. Kiinteistön omistaa Porvoon Energia Oy. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Ilmanlaatu Lämpökeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee lännessä noin 2,5 kilometrin päässä. Julkaisun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Porvoon kaupungin alueella sormipaisukarpeen keskimääräiset vauriot olivat lisääntyneet edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Selviä vaurioita jäkälissä ja lajistollista köyhtymistä todettiin edelleen eniten Porvoon eteläosissa Kilpilahdesta Porvoon keskustaan ulottuvalla alueella. Toisaalta itä- ja pohjoisosissa Porvoota jäkälälajisto oli jopa runsasta. Jäkälälajisto Porvoossa olikin runsaampaa kuin tutkimusalueella keskimäärin ja jäkälälajeja havaittiin aloilla keskimäärin enemmän kuin edellisellä tutkimuskerralla. Neulasnäytteiden rikkipitoisuudet olivat kohonneet noin 15 % ja typpipitoisuudet noin 6 % vuoteen 2001 verrattuna. Neulasten rikkipitoisuus oli normaalilla tasolla enää yhdellä näytealalla Porvoon pohjoisosissa. Yhtä näytealaa lukuun ottamatta neulasten typpipitoisuus oli puuston kasvun kannalta sopiva tai välttävä. Raportin Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007 mukaan Porvoon ilmanlaatu oli jatkuvatoimisten mittausten perusteella valtaosan ajasta hyvää tai tyydyttävää. Porvoossa ilman-

3 3 (19) laatu on huonoin keskustan pääkatujen ja valtatie 7:n lähistöllä. Korkeita hiukkaspitoisuuksia saattaa ajoittain esiintyä myös alueilla, joilla on runsaasti puun pienpolttoa. Kilpilahden teollisuusalueen päästöt heikentävät ajoittain lähialueen ilmanlaatua. Pienhiukkasten voimakkaita kaukokulkeumia oli poikkeuksellisen vähän verrattuna edellisiin vuosiin. Myös otsonipitoisuudet olivat tavanomaista alhaisemmat. Otsonin terveys- ja kasvillisuusperusteisten pitkän ajan tavoitteiden arvioidaan ylittyneen. Maaperän tila Alueen maaperä on hakemuksen mukaan hiekka- ja sorapohjaista. Tiedossa ei ole öljy- tai kemikaalivuotoja maaperään. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Teollisuusalueella on muutamia yksittäisiä asuinrakennuksia ja niistä lähin on noin 70 metrin päässä lämpökeskuksesta itään. Lähin asuinalue sijaitsee noin 300 metrin päässä lounaassa. Lähin luonnonsuojelualue, Joonaanmäen jalopuumetsä, sijaitsee noin 1,1 kilometrin päässä lounaassa. Lähimmät Natura alueet (Tungträsketin vanha metsä sekä Porvoonjoen suisto) sijaitsevat koillisessa, lounaassa ja lännessä noin 2,0 2,7 kilometrin päässä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kipinätien lämpökeskuksen välittömässä naapurustossa on muuta teollisuutta, muun muassa automaalaamo. Lisäksi lähialueen yritysten kuljetukset, lastaukset ja purkamiset aiheuttavat melua alueella. Porvoossa Kilpilahden alueella on raskasta teollisuutta sekä siihen liittyvää energiantuotantoa, jotka päästävät ilmaan huomattavat määrät typen oksideja, rikkidioksidia, VOC-yhdisteitä ja hiukkasia. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vuonna 1985 käyttöön otettu Kipinätien lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Porvoon kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskus koostuu kiinteästä laitosrakennuksesta, jossa on kaksi kattilaa, sekä kolmesta siirrettävästä kattilasta. Kattiloiden polttoaineena on raskas polttoöljy ja laitoksen kokonaispolttoaineteho on noin 55 MW. Laitos toimii käynnistyksiä lukuun ottamatta miehittämättömänä vara- ja huippulämpökeskuksena. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Seuraavassa taulukossa on esitetty lämpökeskuksen tuotantotiedot. Käytännössä vuotuiset kattilakohtaiset käyttöajat voivat vaihdella suuresti. Kiinteiden kattiloiden K1 ja K2 hyötysuhteet ovat noin 90 %, siirrettävien kattiloiden SLK 1 3 hyötysuhteet ovat noin 80 %.

4 4 (19) Kattila Polttoaineteho Keskimääräinen käyttöaika Keskimääräinen raskaan polttoöljyn kulutus Keskimääräinen kaukolämmön tuotanto K1 (kiinteä) 13,3 MW 140 h/a yhteensä 250 t/a yhteensä 2,5 GWh/a K2 (kiinteä) 13,3 MW 150 h/a SLK1 9,2 MW 25 h/a (siirrettävä) SLK2 10,0 MW 15 h/a (siirrettävä) SLK3 9,2 MW 25 h/a (siirrettävä) Yhteensä 55 MW Polttoaineet ja kemikaalit Liikenne Raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 41 MJ/kg, rikkipitoisuus alle 1 % ja tuhkapitoisuus alle 0,1 %. Raskas polttoöljy (T, myrkyllinen) varastoidaan 500 m 3 :n maanpäällisessä säiliössä, joka sijaitsee 340 m 3 :n betonisessa suoja-altaassa. Samassa suoja-altaassa sijaitsee sytytyspolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn 5 m 3 :n säiliö. Osassa kattiloista käytetään käynnistyspolttoaineena nestekaasua. Polttoöljyjen purkupaikat sijaitsevat suoja-altaan vieressä. Raskaan polttoöljyn purkupaikka on asfaltoidulla alueella ja sen viemäröinti johtaa öljynerotuskaivoon. Kevyen polttoöljyn käyttö on ollut vähäistä ja sen purkupaikkaa ei ole päällystetty. Öljyputket säiliöistä kattiloille ovat maanalaisia ja kulkevat betonikanavassa, joka viettää suoja-altaan vieressä olevaan öljyn tarkastuskaivoon. Laitoksella varastoidaan pieniä määriä kunnossapidossa tarvittavia rasvoja ja maaleja. Muita kemikaaleja laitoksella ei varastoida. Öljykuljetuksia laitokselle on noin 5 vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen sosiaalijätevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Kiinteiden kattiloiden kattilahuoneessa ei ole viemäröintiä. Kattilahuoneessa on kolme pientä lattiakaivoa, joissa on pinta-anturit ilmoittamassa mahdollisista vuodoista lattialle. Öljysäiliöiden suoja-altaan ja raskaan polttoöljyn purkupaikan hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Suojaaltaan tyhjennys vedestä tapahtuu valvotusti. Öljynerotuskaivo on varustettu pintahälyttimellä, jonka toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Kiinteät kattilat K1 ja K2 on varustettu pyöriväkuppisilla raskasöljypolttimilla, joissa on käytössä vesiemulsioruiskutus. Siirrettävät kattilat SLK 1 3 on varustettu painehajotteisilla raskasöljypolttimilla, joissa on käy-

5 5 (19) tössä vesiemulsioruiskutus. Kaikki savukaasut johdetaan yhteiseen 45 metriä korkeaan piippuun. Kattiloilla K1, K2 ja SLK3 on omat sisäpiippunsa. Kattiloilla SLK1 ja SLK2 on yhteinen sisäpiippu. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja laitoksen päästöistä ilmaan. Päästökomponentti Ominaispäästö ja pitoisuus (3 % O 2 ) Keskimääräinen päästö Rikkidioksidi, SO mg/mj 4,5 t/a mg/m 3 (n) Typen oksidit, NO x mg/mj 2 t/a mg/m 3 (n) Hiukkaset 6 13 mg/mj 0,1 t/a mg/m 3 (n) Hiilidioksidi, CO 2FOSS 76,6 g/mj 800 t/a Typen oksidien ja hiukkasten osalta ominaispäästö- ja pitoisuustiedot perustuvat kattiloiden K1 ja K2 yksittäismittauksiin keväältä Muut päästöt on arvioitu polttoainetietojen ja kertoimien avulla. Melu ja tärinä Laitoksen käydessä prosessista aiheutuu tasaista melua. Laitoksen melutasoa ei ole mitattu. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä Kipinätien lämpökeskuksessa syntyvistä jätteistä ja tiedot niiden käsittelystä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä Käsittely Talous- ja siivousjäte < 0,2 t/a Kaatopaikka Nuohoustuhka* 1 t Ongelmajätelaitos noin 3 vuoden välein Tuhkaliete* 4 t Ongelmajätelaitos noin 3 vuoden välein Erilaiset öljyiset jätteet* < 0,2 t/a Ongelmajätelaitos Nuohoustuhka ja tuhkaliete toimitetaan suoraan ongelmajätelaitokselle. Muut ongelmajätteet välivarastoidaan Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten voimalaitoksella ennen ongelmajätelaitokselle toimittamista. Päästöt maaperään (estäminen) Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Suomen ympäristökeskus on vuonna 2003 tuottanut julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty julkaisun mukaisia BAT-

6 6 (19) päästötasoja ja päästöjen vähentämistekniikoita olemassa oleville polttoaineteholtaan alle 15 MW:n raskasöljykattiloille. Päästökomponentti ja BAT-päästötaso, mg/m 3 (n) SO 2 < mg/m 3 (n) NO X < 900 mg/m 3 (n) hiukkaset mg/m 3 (n) BAT:n mukainen päästöjen vähentämistekniikka ja maksimi erotusaste vähärikkinen polttoaine low-no X -poltto ja yläilman käyttö (30 70 %) sykloni tai multisykloni (60 70 %) Tekniikan edut -halpa investointi ja alhaiset käyttökustannukset -vaatii vähän tilaa -halpa investointi ja alhaiset käyttökustannukset -vaatii vähän tilaa Tekniikan haitat -häkä- ja hiukkaspäästön mahdollinen kasvu -suuri painehäviö -huono erotusaste varsinkin pienillä hiukkasilla herkkä polttoaineen laadun vaihtelulle -erotusaste heikkenee tyypillisesti osateholla Hakemuksen mukaan Kipinätien lämpökeskuksen tekniikka on tyypillistä tekniikkaa, jota käytetään myös uusissa vastaavissa laitoksissa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Porvoon Energia Oy:llä on käytössään toimintajärjestelmä, joka täyttää sekä ympäristöjärjestelmästandardin ISO että laadunhallintajärjestelmästandardin ISO 9001 vaatimukset. Energiatehokkuus Porvoon Energia Oy liittynyt elinkeinoelämän energiankäytön tehostamista koskevaan puitesopimukseen, jonka allekirjoittavat yritykset sitoutuvat ottamaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän kahden vuoden kuluessa. Järjestelmä sisältää muun muassa suunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi, tavoitteet sekä energiankulutuksen seurannan ja vuosittaisen raportoinnin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Hakemuksen mukaan lämpökeskuksen sijainnista johtuen toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten terveyteen eikä yleiseen viihtyvyyteen. Kipinätien lämpökeskuksen rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vaikutuksia alueen ilmanlaatuun on arvioitu leviämisselvityksellä vuonna Laitoksen aiheuttamia pitoisuuksia on tarkasteltu tilanteessa, jossa laitos toimisi täydellä tehollaan yhtäjaksoisesti koko vuoden. Laskelmien perusteella piipunkorkeutta 45 metriä on pidetty riittävänä.

7 7 (19) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Lämpökeskuksen toimintaa valvotaan ja ohjataan kauko-ohjauksella Porvoon Energia Oy:n päävalvomosta tai Tolkkisten voimalaitoksen rinnakkaisvalvomosta. Kattiloiden päästöihin liittyvä käyttötarkkailu suoritetaan seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. K1 K2 SLK 1 SLK 2 SLK 3 Savukaasun lämpötila jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva Jäännöshappi jatkuva jatkuva Polttoaineen laatua seurataan toimittajalta saatavien tietojen perusteella. Käytetty polttoainemäärä mitataan määrämittareilla kattilakohtaisesti ja verrataan tuotettuun energiamäärään. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa mihin kirjataan huoltotoimenpiteet, tarkastukset sekä häiriöt ja niiden aiheuttamat toimenpiteet. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 571/ mukaan laitoksen kunkin raskasöljykattilan, jota käytetään yli 500 h/a, savukaasujen hiukkaspitoisuus ja -päästö on mitattava ylitysvuotta seuraavan vuoden aikana ja tämän jälkeen aina kolmen vuoden välein. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen hiukkapitoisuudet on viimeksi mitattu keväällä Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Porvoon Energia Oy on osallistunut alueella suoritettavaan ilmanlaadun yhteistarkkailuun (Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukset). Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan viipymättä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Hakemuksen mukaan ympäristöön kohdistuvia riskejä ovat lähinnä öljyvuoto maaperän sekä tulipalo. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljysäiliö on asennettu suoja-altaaseen. Lämpökeskuksessa öljylaitteet on sijoitettu vuotohälyttimillä varustettuihin kaukaloihin. Lämpökeskusrakennus on varustettu palovalvontalaitteistolla.

8 8 (19) Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Toiminta häiriö- ja onnettomuustilanteissa on ohjeistettu. Laitoksessa on pienten öljyvuotojen varalle imeytysainetta LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Porvoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uusimaa ja Borgåbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio No YS 1602/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta, Porvoon kaupunginhallitukselta ja Porvoon kaupungin terveydensuojelulta. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan, että lämpökeskus tulee velvoittaa käyttämään mahdollisimman vähärikkistä polttoainetta hiukkas- ja rikkipäästöjen vähentämiseksi. Kattilat tulee nuohota riittävän usein hiukkaspäästöjen pienentämiseksi. Nuohouksessa syntyvä jäte tulee toimittaa ongelmajätteiden käsittelyyn. Öljysäiliön valuma-altaan kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Valuma-altaan vedet tulee ohjata öljynerottimen kautta viemäriverkkoon. Polttoöljyn purkupaikan tulee olla tiivispohjainen ja estää mahdollisten valumien pääsy ympäristöön esim. pinnan kaadoin ja reunakorotuksin. Purkupaikan valumavedet tulee ohjata öljynerottimen kautta viemäriverkkoon. Erottimet tulee varustaa hälyttimellä. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa olemaan selvillä myös öljyn siirtoon käytettävien putkistojen kunnosta ja esim. tarkastamaan ne säännöllisin väliajoin öljyvahinkojen ehkäisemiseksi. Putkistojen lisäksi myös mm. säiliöiden, suoja-altaiden, erottimien, hälyttimien sekä tiivisrakenteiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti ja tarkastuksista ja niillä todetuista puutteista laatia pöytäkirjat. Puutteet tulee korjata välittömästi. Tarkastukset ja korjaustoimenpiteet tulee raportoida laitosta koskevan vuosiyhteenvedon yhteydessä. Asemapiirroksessa mainitun kevyen polttoai-

9 9 (19) nesäiliön (KÖ 5 m 3 ) tulee olla kaksivaippainen tai varustettu 100 % valuma-altaalla. Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta ei tullut muistutuksia. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä No YS 1269 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Porvoon Energia Oy esittää päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Vedet ohjataan valuma-altaasta sekä purkauspaikalta öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Öljynerotuskaivo on varustettu anturilla ja hälytyksellä. Asemapiirroksessa mainittu kevyen polttoöljyn säiliö (KÖ 5 m 3 ) on rakennettu kiinni raskaan polttöljyn säiliöön ja sijaitsee samassa suoja-altaassa. Kytkentä on alkuperäinen ja suoja-altaan kapasiteetti on riittävä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Porvoon Energia Oy:n Kipinätien lämpökeskuksen (polttoaineteho 55 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Lämpökeskuksessa syntyvät sosiaalijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Öljysäiliöiden suoja-altaan sekä säiliöautojen purkauspaikkojen hulevedet voidaan johtaa kaupungin sadevesiviemäriin. 2. Öljysäiliöiden suoja-altaan sekä säiliöautojen purkauspaikkojen hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään puolen vuoden välein. Kevyen polttoöljyn purkauspaikka on kunnostettava pinnoittamalla vuoden 2010 loppuun mennessä. Selvitys suoritetuista toimenpiteistä on esitettävä kunnostusvuoden vuosiraportoinnin yhteydessä.

10 10 (19) Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 689/2006) 3. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 45 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 100 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja-arvoa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkasteluissa. 5. Laitoksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 7. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Raskaan polttoöljyn säiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys- tai lukitusjärjestelmä. 8. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tark-

11 11 (19) kailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 9. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 10. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30 ) 11. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät savukaasupäästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 12 (19) Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava myös vesihuoltolaitokselle. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 14. Lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ottamalla osaa alueen bioindikaattoriseurantaan. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Laitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 7 esitetyllä tavalla. 15. Kattiloiden savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti viimeistään lämmityskaudella Tämän jälkeen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti viiden vuoden välein. Kattiloita ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä

13 13 (19) kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 16. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 17. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - kattiloiden käyntiajat (h/a) - kattiloiden kaukolämmön tuotanto (GWh/a) - kattiloiden polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä - polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista - kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj - kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) - päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty - tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä - jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) - tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja ana-

14 14 (19) lysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon läheinen tärkeä pohjavesialue, toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Valtioneuvosto on antanut asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidija hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (VNA 1017/2002). Asetuksen 4 :n mukaan kahta tai useampaa polttolaitosta voidaan pitää yhtenä polttolaitoksena, mikäli ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta. Tämä koskee polttolaitoksia, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa tai sen jälkeen. Kipinätien lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna Kattiloilla K1, K2 ja SLK3 on omat sisäpiippunsa. Kattiloilla SLK1 ja SLK2 on yhteinen sisäpiippu. Edellä esitetyn vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus ei katso Kipinätien lämpökeskuksen muodostavan valtioneuvoston asetuksen mukaista polttolaitoskokonaisuutta. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua par-

15 15 (19) haaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Kipinätien lämpökeskuksen polttoöljysäiliöt sijaitsevat betonisessa suoja-altaassa. Maanalaiset öljyputket kattiloille kulkevat betonikanavassa. Mahdollisesti öljyä sisältävät hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta ja öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Kevyen polttoöljyn purkauspaikka kunnostetaan pinnoittamalla. Laitoksen savukaasupäästöjä mitataan säännöllisin väliajoin. Jätteitä syntyy vähäisiä määriä ja ne käsitellään asianmukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys mahdollisesti öljyisten vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Kevyen polttoöljyn purkauspaikka on syytä pinnoittaa, jotta voidaan estää mahdollisten vuotojen kulkeutumista maaperään. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 1. ja 2.) Tehdyn leviämisselvityksen (1985) ja lämpökeskuksen vähäisen käytön perusteella Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että piipun korkeus 45 m on ympäristönsuojelullisesti riittävä. (Määräys 3.) Vähäisen käytön perusteella lämpökeskuksen vaikutus ilmanlaatuun on hyvin pieni. Nykytietämyksen mukaan ihmisille haitallisimpia hiukkasia ovat kuitenkin pienikokoisemmat polttoperäiset hiukkaset, joita syntyy muun muassa raskasta polttoöljyä poltettaessa. Vaikka poltossa syntyvien hiukkasten kokonaismassa olisikin pieni, voi hiukkasten kokonaismäärä ja kokonaisreaktiopinta-ala olla suhteessa massaan hyvinkin suuri. Raskaan polttoöljyn lentotuhkalle ovat ominaisia myös suuret nikkeli- ja vanadiinipitoisuudet. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti kaupunkialueella ja siitä seuraava suuri päästöille altistuvien kokonaismäärä sekä alueen yleinen kuormittuneisuus, on laitoksen hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Suomen ympäristökeskuksen 5 50 MW:n polttolaitosten BATjulkaisun mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkaspitoisuustaso Kipinätien lämpökeskuksen kokoluokan raskasöljykattilalle on mg/m 3 (n). Hiukkaspäästön raja-arvoa määrättäessä on otettu huomioon laitoksen ikä ja sen vähäinen käyttö. Typen oksideille ei ole tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi antaa päästöraja-arvoa. Typen oksidien päästöjen rajoittaminen voi myös lisätä laitoksen hiukkaspääs-

16 16 (19) töjä. Laitoksen typen oksidien päästöjä seurataan säännöllisten savukaasumittausten avulla. (Määräys 4.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 5.) Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia melutasoja on rajoitettu valtioneuvoston melutason ohjearvoista annetun päätöksen (VNp 993/1992) mukaisesti. Ottaen huomioon lämpökeskuksen vähäinen käyttömäärä ja se, ettei toiminnasta ole valitettu, ei laitoksen melua ole tässä vaiheessa tarpeen mitata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että laitoksen toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. (Määräys 6.) Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän, pintavesien ja pohjaveden suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen, jotta ongelmat voidaan havaita ajossa. (Määräykset 2., 7. ja 8.) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Lämpökeskuksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Kaatopaikalle saa toimittaa vain jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuus tunnetaan. Toiminnanharjoittaja vastaa uuden ominaisuuksiltaan tuntemattoman jätelajin kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja sen kustannuksista. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista sekä valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) em. päätöksen muuttamisesta määritellään menettelyt ja perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle. Valtioneuvoston päätöksen liitteessä on yksilöity menettelyt jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointia varten. Menettely on kolmivaiheinen ja siihen kuuluvat perusmäärittely, vastaavuustestaus ja jätteen tarkastus kaatopaikalla. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu määräykset ongelmajätteiden siirtoasiakirjasta. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset )

17 17 (19) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 11. ja 12.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 13.) Ottaen huomioon laitoksen kokonaispolttoainetehon, sijainnin, toiminnan huippukuormalaitoksena sekä laitoksen vähäisen käyttömäärän Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että sopiva hiukkasten ja typen oksidien mittausväli on viisi vuotta. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräykset ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvautuvat päätökset Luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin: - yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista ympäristölupakaudelta - yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä ympäristölupakaudelta - selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa - soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 ) Tämän päätöksen saadessa lainvoiman se korvaa seuraavat päätökset: - Uudenmaan lääninhallituksen päätös No YMT 683/ Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 571/

18 18 (19) Asetusten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä lupapäätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muutosta. Siihen asti, kunnes tämä päätös on lainvoimainen, noudatetaan voimassa olevia päätöksiä. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 43, 45, 46, 90, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30, 43 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003, 1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Kipinätien lämpökeskuksen polttoaineteho on 55 MW. Voimalaitoksen, kattilalaitoksen tai muun laitoksen, jonka suurin polttoaineteho on MW, lupa maksaa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Porvoon Energia Oy Mannerheiminkatu Porvoo

19 19 (19) Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta Porvoon kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Sami Rinne Päätöksestä lisätietoja antaa ylitarkastaja Sami Rinne, puh Liitteet Päätöksestä tiedon saavat (liite 1.) Valitusosoitus (liite 2.)