MINKÄLAISESSA KUNNASSA ELÄMME TULEVAISUUDESSA? Eija Säilä Lead Auditor Kuntatalo

Transkriptio

1 MINKÄLAISESSA KUNNASSA ELÄMME TULEVAISUUDESSA? Eija Säilä Lead Auditor Kuntatalo

2 MUUTOKSET KUNTAKENTÄLLÄ SUUREMPIA KUIN AIKOIHIN Sote-uudistus, kuntalaki, maahanmuutto, talous, kokeilut ym.. Voiko ennustamisessa onnistua? Montako kristallipalloa tarvitaan? 2

3 KUNNAT PAINEESSA Maailmantalouden syklit ja globalisaatio vaikuttavat yhä enemmän ja yhä nopeammin myös kuntiin. - Talous, maahanmuutto, ilmastonmuutos, trendit Kaupungistuminen voimistuu entisestään niin Suomessa kuin muuallakin. Kuntien järjestämisvastuulla olevista tehtävistä on käynnissä uusjako. Kuntien tehtäväkuorman ja taloudellisten edellytysten epäsuhta sekä nykyinen yksityiskohtainen normitus. Kansalaisten kasvava vaatimustaso. Eriarvoistumisen lisääntymisen uhka. Vaikka Suomen talouden kokonaistuotanto kasvaisikin tulevina vuosina, useat ennustelaitokset ja pankit ovat arvioineet, että vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneelle tasolle päästäisiin aikaisintaan vasta vuoden 2017 tienoilla, jos silloinkaan. Kunnissa ratkotaan jatkuvasti häijympiä ongelmia, joihin ei ole yksittäistä ratkaisua. 3

4 TULEVAISUUDEN KUNTA 1/2 Niukkuus ja digitalisoituminen pakottavat uudenlaisten palvelumallien luomiseen ja samalla myös edistävät sitä. Uudenlainen ajattelu myös esim. hallintokuntien yli menevissä prosesseissa. Yhä enemmän räätälöityjä palveluja, esimerkkinä Vantaan varhaiskasvatus. Ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeen kasvu ja uudenlaiset ratkaisut palveluissa. Ajan ja paikan häivyttäminen palveluissa. Sähköisten palvelujen määrän voimakas kasvu. Itsepalvelu. Kuntalaisen oman osallisuuden ja vastuullisuuden korostaminen. Ennalta ehkäisevän työn merkitys kunnan tehtävässä kasvaa. Innovatiiviset hankinnat myös palveluissa; Suomessa julkiset hankinnat n. 30 mrd euroa vuodessa. Sosiaaliset kriteerit hankinnoissa lisääntyvät. 4

5 TULEVAISUUDEN KUNTA 2/2 Uudenlainen osallistuminen osallisuus: eri ryhmien mukaan ottaminen yhteiseen päätöksentekoon. Pelkkä edustuksellinen demokratia ei enää riitä. Erilaisia vaikutuskanavia; usein halutaan ottaa kantaa yksittäisiin asioihin nopeasti. Kunta mahdollistajana Asukkaat tai esim. kolmas sektori voivat tuottaa palvelun/palveluja. Sosiaalisen median hyödyntäminen; esim. kuntalaisten yhteisöllisyys. Elinvoiman vahvistaminen kunnan tehtävänä voimistuu edelleen; tulorahoitus. Avoin julkinen data, avoimet rajapinnat. Kun on niukkuutta, niin vaikuttavuuden mittaamista tarvitaan yhä enemmän eli mihin kannattaa panostaa. Eettinen ja läpinäkyvä johtajuus. Julkisesti avoimet budjetit. 5

6 KUNTA JA VALTIO Kuntastrategiassa määritellään elinvoiman, talouden ja palvelujen lisäksi kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset tavoitteet, myös konsernitasolla. Konsernimaisen toiminnan kehitys jatkuu ja konsernijohtaminen nousee entistä keskeisemmäksi. Julkisen organisaation itse tuottamien palveluiden ja ostopalveluiden laatua ja kustannuksia verrataan yhä tarkemmin ja säännöllisimmin. Laadun arvioinnin merkitys korostuu entisestään. Strategisessa johtamisessa korostuu yhä enemmän verkosto-, omistaja- ja sopimusohjaus. Sote-uudistus historiallisesti valtava operaatio. Kunta tasaveroisena demokraattisen järjestelmän toimijana suhteessa valtioon Kuntatalousohjelma: Kuntatalouden kokonaisuutta arvioidaan osana julkista taloutta. Palvelujen priorisointi ja valinta sekä valtio- että kuntatasolla. Myös palvelujen saajien priorisointi. Vähemmän normeja kuin nykyisin. Tiedolla johtaminen vahvistuu. Ymmärrettävämpää ja jalostetumpaa tietoa sekä päättäjille että kuntalaisille. 6

7 KUNNILLA ERILAISET HAASTEET Pääkaupunkiseudun isoimmat kunnat toimivat edelleen talouden ja kasvun vetureina. Yhteistyötä kehitetään eri palveluissa yhä enemmän. Kansainvälisesti kilpailukykyinen pääkaupunkiseutu. Monikulttuurisuus lisääntyy edelleen. Julkinen liikenne automatisoituu osin. Muualla maassa pienimmät kunnat tukeutuvat vahvemmin ympäröiviin kaupunkiseutuihin. Kuntien määrä vähenee edelleen. Kunnilla entistä vahvempi vision ohjaama strategia, jolla erottaudutaan, kehitetään elinvoimaa ja liittoudutaan. Tarvitaan kykyä kompleksisuuden johtamiseen sekä kaikilta (kuntalaiset, kuntien työntekijät ja päättäjät) ymmärrystä siitä, että toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Ymmärrettävän viestinnän merkitys korostuu. Osa mediasta ymmärtää vastuunsa. 7

8 VAHVUUTEMME Suomi kohtaa ensimmäisten joukossa huoltosuhteen heikkenemisen ja väestön vanhenemisen Voimme olla suunnannäyttäjiä siitä minkälaisia ratkaisuja olemme tehneet. Kokeilut ja innovaatiot yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Hyvä koulutustaso ja ammattiosaaminen sekä koko ikäluokan peruskoulu kilpailukyvyn vahvistajina Uudenlaiset innovatiiviset oppimisympäristöt. Ammattitaitoinen työvoima. Älykkäät ja resurssitehokkaat teknologiat ja niiden soveltaminen ovat osa arkipäivää. Terveysteknologia, cleantech, peliteknologia ja esim. puurakentaminen. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja yhteistyö. Tarvitaan yhteistyötä ja uskoa tulevaisuuteen. 8

9 RINNAKKAISSESSIOISTA Mitä on laatu uusissa rakenteissa - itsehallintoalueet, kunnat? (Tila M2) Työryhmän vetäjänä erityisasiantuntija Antti Kuopila, Kuntaliitto Miten toteutan itsearviointiprosessin? CAF2013 -itsearvioinnin pikaopas (iso luentosali) Työryhmän vetäjänä laatuasiantuntija Elisa Vuorinen, Turun kaupunki Miten kampittaa laatutyön haasteet? Lupaava laatukäytäntö esittäytyy (Tila B 1.4) Työryhmän vetäjänä Suomen parasta laatutyötä hakija CAFin sähköiset työkalut ja jatkotyöhön liittyvät kehittämisvälineet (Tila B 1.2) Työryhmän vetäjänä kehittämispäällikkö Tarmo Välitalo, Keskusrikospoliisi 9