VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 NOKIA Tilat: Vesmala Perämetsä (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS , , Teernijärvi

2 KAAVASELOSTUS , , RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ RANTA- ASEMAKAAVAKARTTAA JA MÄÄRÄYKSIÄ. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Kaavan laatija: Nokia Vesmalan ja Perämetsän tilojen ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Vesmalan tilaa ja osaa Perämetsän tilasta Maanomistajat Paavo ja Marja-Sisko Sipilä Kennolantie 10, Nokia Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu 11, TAMPERE Mika Heikkilä, projektipäällikkö puh KÄSITTELY Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty ) Kaavan hyväksyminen / KH..201x Kaavan hyväksyminen / KV..201x x Kaava lainvoimaiseksi KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Nokian kaupungin länsiosassa Teernijärven ranta-alueella. Etäisyys Nokian keskustaan on n. 6 km. (Kuva 1) Suunnittelualue Kuva 1. Kaava-alueen sijainti 2

3 KAAVASELOSTUS , , SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan sisältö Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavan tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta...12 LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Viranomaisneuvottelun muistio 3 Ote Nokian rantaosayleiskaavasta 4 Luontoselvitys 5 Ote Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 6 Nokian rantaosayleiskaava-aineiston mukainen emätilatarkastelu ja maanomistajakohtainen rakennusoikeustarkastelu 7 Vastineet vireille tulo- ja valmisteluvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 8 Ehdotusvaiheessa saatu lausunto ja muistutukset sekä niihin laaditut vastineet 9 Ranta-asemakaavan tilastotiedot 10 Ote tietoimituskartasta 11 Ote ranta-asemakaavakartasta sekä kaavamerkinnöistä ja määräyksistä 3

4 KAAVASELOSTUS , , TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan laatiminen on aloitettu maanomistajan toimeksiannosta vuonna Kaavan vireille tulon johdosta pidettiin viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelumuistio on liitteenä 2. Ranta-asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Kaavoitusjaosto päätti kokouksessaan asettaa valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen nähtäville ajaksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty (Liite 1). Valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaisten lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Luonnosaineistosta annettiin 4 mielipidettä. Mielipiteistä ja viranomaisten antamasta palautteesta on esitetty yhteenveto ja vastineet selostuksen liitteessä 7. Kaavaehdotusaineisto pidettiin yleisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 2 muistutusta ja lausunto Pirkanmaan Ely-keskukselta. Muistutuksista ja lausunnosta on esitetty yhteenveto ja vastineet selostuksen liitteessä 8. Tilalla suoritettiin yksityistietoimitus Toimituksessa uusi tieoikeus perustettiin ranta-asemakaavaluonnoksen mukaiselle ajolinjalle rakennuspaikkojen eteläpuolelle maasto-olosuhteet huomioon ottaen. Tilan alueella suunniteltujen rakennuspaikkojen läpi kulkevan yhteisen tien tieoikeudet lakkautettiin ja perustettiin määräaikainen tieoikeus kunnes uusi tie on rakennettu ja on vähintään entistä vastaavassa kunnossa. Ranta-asemakaavan ohjeellinen ajoyhteys korjattiin tietoimituksen mukaiseksi. 1.2 Ranta-asemakaavan sisältö Suunnittelualueelle on osoitettu 1 loma-asuntojen korttelialue. Korttelialueelle on esitetty 2 uutta omarantaista rakennuspaikkaa. Korttelialueen pinta-ala on 1,01 ha, kerrosala 290 k-m² ja kerrosluku I. Muu alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jonka pinta-ala on 6,13 ha. 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Alue toteutetaan maanomistajan toimesta kaavan saatua lainvoimain. 4

5 KAAVASELOSTUS , , LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueeseen sisältyy Vesmalan tila ja Perämetsän tilan pohjoisosa Teernijärven länsipään ranta-alueella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on n. 7,1 ha ja rantaviivaa on n. 0,3 km. Teernijärvi Kuva 2. Suunnittelualue on osoitettu vihreällä Luonnonympäristö Pohjoisin osa suunnittelualueesta kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Nokian kulttuurimaisema. (Liite 5) Luontoselvitys Ranta-asemakaava-alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä (Liite 4) Maastotyöt selvitystä varten on tehty Selvitysalue on metsäistä ranta-aluetta. Metsätyypiltään alueen metsät ovat pääosin tuoretta kangasta, joilla on suoritettu harvennushakkuu 4 vuotta sitten. Suunnittelualueen eteläisin osa on harventamatonta talousmetsää ja alueen itärajalla on vanhaa metsittynyttä peltoa, joka on muuttunut kuivaksi rinnelehdoksi. Alueen länsiosassa on paikallisesti arvokas rantaluhta, jonka ominaispiirteiden säilyttämisestä vastaa maanomistaja metsänhoidon suositusten mukaan. Suunnittelualueelta ei löytynyt harvinaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja. Alueella esiintyvät laulujoutsen ja kalalokki ovat EU:n lintudirektiivilajeja. Vuonna 2010 julkaistun Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan (Punainen kirja 2010, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus) laulujoutsen ja kalalokki eivät kuitenkaan kuulu uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi tarkoitettujen lajien joukkoon. Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaisia kohteita tai lajeja, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäyttöä suunniteltaessa. 5

6 KAAVASELOSTUS , , Kuvat 3-5 ranta-asemakaavassa rakentamiseen osoitetulta alueelta Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue on rakentamatonta ranta-aluetta. Alueen pohjoispuolen naapurikiinteistöllä on lomaasunto ja alueen itäpuolen kiinteistölle on rakennettu vakituinen asunto. Suunnittelualueella ei ole palveluita, ei pysyvää asutusta eikä työpaikkoja. Alueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkostoa eikä sähköverkostoa. Suunnittelualueelle on tieyhteydet valtatieltä 12 (Rauma-Tampere-Kouvola) ja yhdystieltä Nohkua- Emäkoski 2501 Teernijärventietä pitkin. Kuva 6. Tienumerokartta. Suunnittelualue on osoitettu sinisellä. 6

7 KAAVASELOSTUS , , Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Alueella ei ole todettu muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän maastokatselmuksen perusteella rantaasemakaava-alueella ei ole arkeologista tutkimustarvetta Maanomistus Kaava-alueen omistajia ovat Paavo ja Marja-Sisko Sipilä. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen MAm011. KUVA 7. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu vihreällä. 7

8 KAAVASELOSTUS , , Ympäristöministeriö on vahvistanut Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) Liikennettä ja logistiikkaa koskeva Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava tuli voimaan ympäristöministeriön päätöksellä ja se sai lainvoiman Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset. Vaihemaakuntakaavat eivät kohdistu ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaavaluonnosaineisto pidettiin nähtävillä Ranta-asemakaavan pohjoisosa kuuluu maakuntakaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema). Suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa virkistysalueeksi. Nähtäville asetettava maakuntakaavaehdotus valmistuu syksyn 2016 aikana. Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja voimaan tullut Nokian rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kahden rakennuspaikan RA -loma-asuntoalue sekä M -maa- ja metsätalousaluetta. (Liite 3). Asemakaava Suunnittelualueella ei ole lainvoimaista ranta-asemakaavaa. Muut suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Nokian rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Lisäksi on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Nokian rakennusjärjestyksen muutos. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään Nokian kaupungilta saatua asemakaavan pohjakarttaa, jonka Nokian kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettäväksi ranta-asemakaavoituksen pohjakarttana. Luontoselvitys Ranta-asemakaava-alueelle on laadittu luontoselvitys kesäkuussa 2015 (Jari Venetvaara / Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky). (Liite 4) Muinaisjäännösinventointi Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän maastokatselmuksen perusteella rantaasemakaava-alueella ei ole arkeologista tutkimustarvetta. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erillisselvitykset: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 (Pirkanmaan liitto). (Liite 5) Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 2015 (Pirkanmaan liitto 2015) 8

9 KAAVASELOSTUS , , RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Konsultti aloitti vuonna 2015 ranta-asemakaavan laadinnan maanomistajan toimeksiannosta. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Naapuritilojen maanomistajat ja asukkaat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Nokian kaupungin hallintokunnat Viranomaiset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja yhteistyö on määritelty kaavoituksen johdosta tehdyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka runko on laadittu kaavoitustyön alussa (päivitetty ). Suunnitelmaa päivitetään kaavoituksen kuluessa ja siihen on voinut tutustua kaavan laadinnan eri vaiheissa. Kaavoituksessa noudatetaan ko. raportissa määriteltyä osallistumistapaa (Liite 1). Kaavan vireille tulon johdosta pidettiin viranomaisneuvottelu (MRL 77 ). ELY-keskus edellytti, että kaavoitettavalle alueelle laaditaan luontoselvitys, jolla selvitetään, onko rakentamiselle estettä. Rakennuspaikkojen pinta-ala tulee olla vesihuollon kannalta riittävän suuri. Viranomaisneuvottelumuistio on liitteenä 2. Kaavoitusjaosto päätti kokouksessaan asettaa valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen nähtäville ajaksi Ranta-asemakaavan vireille tulosta ja aineistojen nähtävilläolosta ilmoitettiin kuulutuksella Valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaisten lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Luonnosaineistosta annettiin 4 mielipidettä. Mielipiteistä ja viranomaisten antamasta palautteesta on esitetty yhteenveto ja vastineet selostuksen liitteessä 7. Mielipiteet ja lausunnot otettiin huomioon kaavaehdotuksen laadinnassa. Rakennuspaikkojen rajausta korjattiin ja eteläpuolelle merkittiin ohjeellinen ajoyhteys. Rakennusalat rajattiin 20 m:n etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta ja rantaa lukuun ottamatta 5 m:n etäisyydelle rakennuspaikan rajasta. Rantaluhta osoitettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo). Lisäksi kaava-alue rajattiin rannassa kiinteistörajojen kohdalle ja M-alueelle lisättiin kaavamääräys: Alueella ei ole rakennusoikeutta. Julkisivujen väritystä koskeva määräys poistettiin. Kaavaehdotus oli nähtävillä kaavoitusjaoston päätöksen mukaisesti. Kaavaehdotuksesta jätettiin 2 muistutusta ja saatiin lausunto Pirkanmaan Ely-keskukselta. Palautteesta on esitetty yhteenveto ja vastineet selostuksen liitteessä 8. Nähtävilläolon jälkeen ohjeellinen tieyhteys korjattiin tietoimituksen mukaiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo antoi palautetta korjatusta kaavaehdotuksesta. 9

10 KAAVASELOSTUS , , Maakuntamuseo Vadim Adel : Alueen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä, joten emme tässä tapauksessa lausu enempää. Jos uuden tielinjan tai uusien tonttien alueelta löytyy kuitenkin mahdollisia muinaisjäännöksiä (esimerkiksi kiviröykkiöitä, kuoppia), tulee niistä ilmoittaa viipymättä maakuntamuseoon arkeologisen tarkastuksen järjestämiseksi. 3.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on siirtää rantaosayleiskaavassa Perämetsän tilalle osoitetut 2 lomaasunnon rakennuspaikkaa paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle ja kokonaan arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle. Tavoitteena on siirtää rakennuspaikat Perämetsän tilan itäosaan ja tilan Vesmala alueelle. Rakennuspaikkojen uusi sijainti on osoitettu kuvassa 8. Siirrettävät rakennuspaikat Uusi sijainti KUVA 8. Ote Nokian rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella. 3.4 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Toisena vaihtoehtona on ns. 0-vaihtoehto, eli ettei laadita ranta-asemakaavaa, vaan rakennetaan rantaosayleiskaavan mukaisesti. Tarkoituksenmukaisen lopputuloksen saamiseksi on päädytty siihen, että laaditaan ranta-asemakaava, jolloin rakennuspaikat saadaan sijoitettua paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle ja kokonaan arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Nokian rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu emätilatarkastelu rantakiinteistöjen rakennusoikeuksien määrittelemiseksi. (Liite 5). Rakennusoikeus on laskettu vuoden 1959 emätilalle. Rakentamattoman Vesmalan emätilan 1:7 rakennusoikeus on 0,17. Sipilän emätilan 1:12 rakennusoikeus on 5,86, josta on käyttämättä 2,86. Sipilän emätilan 2 lisärakennuspaikkaa on merkitty nyt kaavoitettavalle Perämetsän tilalle. Maanomistajan omistamien tilojen 1:7, 1:9, 1:27 ja 1:31 rakennusoikeus on rantaosayleiskaavassa 3,19 ja rakennuspaikkoja on merkitty 4. Emätilojen Vesmala ja Sipilä rakennustehokkuudeksi muodostuu 4,8 las/rantakm ja 5,0 las/mitoitusrantakm. 10

11 KAAVASELOSTUS , , Ranta-asemakaavan rantaviivan todellinen/mitoituspituus on 299 m. Rakennustehokkuudeksi muodostuu 6,7 las/km. Kaavassa on osoitettu yksi loma-asuntojen korttelialue (RA), jolla on 2 rakennuspaikkaa. Korttelialueen pinta-ala on 1,01 ha. Rakennuspaikkojen pinta-alat ovat 5073 ja 5074 m². Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 290 k-m2 ja kerrosluku I. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 2 erillisen talousrakennuksen ja erillisen saunarakennuksen. Muu osa suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M), jonka pinta-ala on 6,13 ha. 4.2 Kaavan tavoitteiden toteutuminen Asemakaava laaditaan siten, että esitetyt tavoitteet voidaan toteuttaa. 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet RA eli Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m² ja 2 erillistä talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 20 m² sekä erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m². Rakennukset saavat olla korkeintaan yksikerroksisia. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä tulee säästää tai sinne tulee istuttaa suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu Muut alueet M eli Maa- ja metsätalousalue Alueella ei ole rakennusoikeutta. 4.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen itäpuolella on vakituinen asunto noin 170 metrin etäisyydellä ja maatilan talouskeskus noin 250 metrin etäisyydellä korttelialueen rajasta. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee rakennettu loma-asunto. Vesistön vastarannalla on vakituista ja loma-asutusta. Kaavan toteutuessa naapuruussuhteet muuttuvat jossain määrin uuden lomarakentamisen myötä. Vaikutukset ovat kuitenkin väljän rakentamisen johdosta varsin vähäisiä ja tavanomaisia eikä niiden voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Ajoneuvoliikennöinti hoidetaan rakennuspaikoille niiden eteläpuolelle tehtävältä uudelta ajotieltä. Kaavan toteutumisen myötä nykyisen tiestön liikenteen määrä ei kasva merkittävästi eivätkä liikenteelliset vaikutukset siten ole merkittävät. 11

12 KAAVASELOSTUS , , Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavoituksen johdosta on valmistunut luontoselvitys, joka on ohjannut rakennusoikeuden tarkempaa sijoittamista niin, että kaavan vaikutukset rakentamista huonosti sietävillä sekä ympäristöarvoja sisältävillä alueilla jäävät vähäisiksi. Jätevedet käsitellään tonttikohtaisesti Nokian kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaisesti. Ranta-asemakaavan johdosta ei muodostu vesistöjen luontoarvoja huomattavasti häiritseviä tekijöitä eikä vesistöjä voimakkaasti kuormittavaa toimintaa Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavalla muodostuu loma-asutusta. Lähialueen asukkaiden määrä ei merkittävästi lisäänny. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole havaittu erityisiä häiriötekijöitä, eikä kaavan johdosta alueelle aiheudu erityisiä häiriöitä. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavakartta ja sen kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus toimivat arviointiperusteena lupa-asioista päätettäessä. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava toteutetaan maanomistajan toimesta kaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Nokian kaupunki tulee seuraamaan MRL:n mukaisesti rakentamisen toteutumista kaavan ja rakennuslupaehtojen mukaisesti. Tampereella , , Mika Heikkilä Projektipäällikkö 12

13 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nokian kaupunki Tilat: Vesmala Perämetsä VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ,

14 PERÄMETSÄN JA VESMALAN TILOJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kunta: Perämetsän ja Vesmalan tilojen ranta-asemakaava Nokia Kiinteistöt: Vesmala ja osa kiinteistöstä Perämetsä Kaavan laadituttaja: Kaavan laatija: Maanomistajat Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö: Mika Heikkilä Itsenäisyydenkatu 11, Tampere puh SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Ranta-asemakaava laaditaan kiinteistöjen Perämetsä ja Vesmala alueille. Suunnittelualue sijaitsee Teernijärven länsipäässä. Etäisyys Nokian keskustaan on n. 6 km. Rakentumattoman suunnittelualueen pinta-ala on n. 7,1 ha ja rantaviivaa n. 300 m. Kuvat 1 ja 2. Sijaintikartat. Suunnittelualue on rajattu karttoihin sinisellä.

15 TAVOITTEET Ranta-asemakaavan tavoitteena on siirtää rantaosayleiskaavassa Perämetsän tilalle osoitetut 2 loma-asunnon rakennuspaikkaa paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle ja kokonaan arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle. Tavoitteena on siirtää rakennuspaikat Perämetsän tilan itäosaan ja tilan Vesmala alueelle. Rakennuspaikkojen uusi sijainti on osoitettu kuvassa 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen MAm011 (Nokian kulttuurimaisema). KUVA 3. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu vihreällä. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) Liikennettä ja logistiikkaa koskeva Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava tuli voimaan ympäristöministeriön päätöksellä ja se sai lainvoiman Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset. Vaihemaakuntakaavat eivät kohdistu ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaavaluonnosaineisto pidettiin nähtävillä

16 Ranta-asemakaavan pohjoisosa kuuluu maakuntakaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema). Suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa virkistysalueeksi. Nähtäville asetettava maakuntakaavaehdotus valmistuu syksyn 2016 aikana. YLEISKAAVA Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja kaikilta osin voimaan tullut Nokian rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kahden rakennuspaikan RA - loma-asuntoalue sekä M -maa- ja metsätalousaluetta. Siirrettävät rakennuspaikat Uusi sijainti KUVA 4. Ote Nokian rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella. RANTA-ASEMAKAAVA Suunnittelualueella ei ole lainvoimaista ranta-asemakaavaa. POHJAKARTTA Kaavan pohjakarttana käytetään Nokian kaupungilta saatua asemakaavan pohjakarttaa. RAKENNUSJÄRJESTYS Nokian kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Lisäksi on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Nokian rakennusjärjestyksen muutos. Laadittavat selvitykset Ranta-asemakaava-alueelle on laadittu luontoselvitys kesäkuussa 2015 (Jari Venetvaara / Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky). Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän maastokatselmuksen perusteella ranta-asemakaavaalueella ei ole arkeologista tutkimustarvetta.

17 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan Kaavan vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Vaikutukset maakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen Vaikutukset läheiseen asutukseen ja ihmisen aikaansaamaan maisemaan Vaikutukset ympäröiviin metsä- ja rantaluonnonarvoihin sekä luonnonmaisemaan OSALLISET Naapuritilojen maanomistajat ja asukkaat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Nokian kaupungin hallintokunnat Viranomaiset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KAAVAPROSESSI Vireille tulo- ja valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Mahdollisten selvitysten laatiminen Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta Kuulutus ja tiedottaminen kaavaluonnosaineiston nähtäville asettamisesta Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta Viranomaislausunnot valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta Kuulutus ja tiedottaminen kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä, joita kaava välittömästi koskee, on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu Ranta-asemakaavan hyväksymisestä päättää Nokian kaupunginvaltuusto Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen

18 TIEDOTTAMINEN Kaava-aineisto on nähtävillä kaavoituksen eri vaiheissa kaupungin teknisen viraston ilmoitustaululla ja internetissä kaupungin kotisivulla Kaavan vireille tulosta sekä kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan Nokian uutisissa sekä kaupungin internet-sivuilla ja ilmoitustaululla. Laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille myös kirjeitse. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Alueen suunnitteluun liittyen järjestetään viranomaisneuvottelu kaavoitustyön alkuvaiheessa ja tarvittaessa ennen valtuustokäsittelyä. Kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan liitolta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. ARVIOITU AIKATAULU Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Vireille tulo kuulutus Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Valtuuston hyväksymispäätös Tavoite 03 / 2017 PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT Ranta-asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaan Tampereen toimisto. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kirjallisesti kaavoitusjaostolle. NOKIAN KAUPUNKI Kaavoitusyksikkö PL 2 (Harjukatu 21) Nokia Kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki Puh asko.riihimaki@nokiankaupunki.fi KAAVAA LAATIVA KONSULTTI: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu TAMPERE etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Mika Heikkilä puh mika.heikkila@ymparistonsuunnittelu.fi

19 LIITE 2 MUISTIO VIRANOMAISNEUVOTTELU NOKIA, TEERNIJÄRVI VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA-ASEMAKAAVA Aika klo Paikka Pirkanmaa Ely-keskus Osallistujat Kalervo Hirvonen Elina Viitanen Asko Riihimäki Olli Sipilä Mari Sipilä Mika Heikkilä Armi Komu Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Nokian kaupunki Maanomistaja Maanomistaja Ympäristönsuunnittelu Oy Ympäristönsuunnittelu Oy 1. Kokouksen järjestäytyminen Elina Viitanen avasi neuvottelun ja toimi puheenjohtajana. Sihteeriksi valittiin konsultin edustaja. Todettiin osanottajat. Kokouksen koollekutsujana oli Ympäristönsuunnittelu Oy. Kutsu tilaisuuteen oli toimitettu läsnäolijoiden lisäksi maakuntaliitolle ja maakuntamuseolle. Pirkanmaan maakuntamuseo ja Pirkanmaan liitto ovat ilmoittaneet, että eivät osallistu neuvotteluun. 2. Neuvottelun tarkoitus Todettiin, että kyseessä on MRL 66 ja 77 :n mukainen viranomaisneuvottelu. 3. Ranta-asemakaavan esittely Mika Heikkilä ja Mari Sipilä esittelivät suunnittelualuetta. Alueella on voimassa Nokian rantaosayleiskaava, jossa Perämetsän tilalle on osoitettu kaksi uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Maakuntakaavassa alueen pohjoisin osa kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen MAm011.

20 Tavoitteena on siirtää rakennuspaikat suunnittelualueen itäosaan, jolloin vesistön länsipää jäisi mahdollisimman luonnontilaiseksi ja rakennuspaikat sijoittuisivat maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle. Loma-asunnot voisivat palvella maatalouden lisäelinkeinona, koska alueelle on hyvät tieyhteydet. Lisäksi suosittu Nokia River Golf sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. 4. Viranomaisten ja kaupungin kannanotot Todettiin, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole korjaustarvetta. Maakuntamuseo on ilmoittanut ennakkoon, että tulee tekemään suunnittelualueelle maastokatselmuksen. Maakuntamuseo arvioi sen perusteella, onko arkeologisen inventoinnin suorittaminen tarpeellista. ELY-keskus edellyttää, että kaavoitettavalle alueelle laaditaan luontoselvitys, jolla selvitetään, onko rakentamiselle estettä. Rakennuspaikkojen pinta-ala tulee olla vesihuollon kannalta riittävän suuri. Nokian kaupungin edustaja Asko Riihimäki totesi, että Nokian kaupungilla rakennuspaikan pinta-alavaatimus on 5000 m². Ranta-asemakaavassa rakennusoikeus tulee osoittaa rantaosayleiskaavan mukaisesti. Rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on rakennusoikeudet tutkittu tasapuolisesti. Lisäksi hän otti esille suunnittelualueen/suunniteltujen rakennuspaikkojen läpi kulkevan tien. Maanomistaja kertoi, että tie on tarkoitus säilyttää, eikä kyseessä ole rasitetie. 5. Jatkotoimenpiteet Suunnittelualueelle laaditaan luontoselvitys. Maakuntamuseon maastokatselmuksen perusteella selviää, onko tarvetta tehdä arkeologinen selvitys. Kaavaluonnosaineisto laaditaan selvitysten valmistumisen jälkeen loppukesällä Kaavajaoston hyväksynnän jälkeen ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutetaan ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnosaineisto asetetaan samanaikaisesti nähtäville. Aineistosta pyydetään lausunnot. Tampereella Mika Heikkilä Projektipäällikkö Ympäristönsuunnittelu Oy

21 LIITE 3 OTE NOKIAN RANTAOSAYLEISKAAVASTA

22 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 4 Karrakuja 6, LAIHIA gsm ja ri.venetvaara@svk.fi w ww.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava Johdanto Mari Sipilä tilasi luontoselvityksen (kasvit ja eläimet) Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky:ltä omistamalleen ranta alueelle Teernijärven rannalla, Teernijärventien alueelle, erilliselle karttaan rajatulle suunnittelualueelle (kartta 1). Maanomistajan tavoitteena on saada rakennuslupa Teernijärventien ja rannan väliselle alueelle suunnittelualueen itäisimpään osaan. Kaikki työt teki biologi, FM Jari Venetvaara. Menetelmät Maastotyö tehtiin yhden päivän aikana Koko ranta alue käveltiin huolellisesti läpi ja se ulotettiin myös Teernijärventien yläpuolelle järvenrannasta m:n päähän. Maastotyössä katsottiin ajankohtana näkyvä kasvillisuus sekä kuultu ja näkyvä linnusto. Lisäksi etsittiin merkkejä Liito oravasta ja arvioitiin rannan vesialueen soveltuvuutta viitasammakon esiintymiselle. Liito oravakartoitus tehtiin etsimällä papanoita varsinkin kuusten ja muiden suurten puiden juurilta. Viitasammakkokartoitusta ei voitu tehdä kevään myöhäisen ajankohdan vuoksi, sillä sen paras havainnointiaika eli kutuaika olisi ollut huhtikuun puolivälin tienoilla (alkukevät 2015 oli hyvin aikainen). Tulokset Kartoitetulta alueelta ei löytynyt yhtään harvinaista tai rauhoitettua kasvilajia. Harvinaisin kasvilaji oli isoalvejuuri (Dryopteris expansa), joka on Pirkanmaalla jokseenkin yleinen. Laji esiintyy lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa sekä kivikoissa. Alueelta löytyi metsälain 10 :n tarkoittama rantaluhta, joka sijoittuu kartalla alueelle R1 ja sen sekä R2 väliin (kartta 1 ja kuva 1). Se ei kuitenkaan pienialaisuutensa vuoksi täytä metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeänä elinympäristönä pidettävän statusta, mutta on silti metsälain 10 :n tarkoittama paikallisesti arvokas elinympäristö, jonka ominaispiirteiden säilyttämisestä vastaa maanomistaja hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Muita arvokkaita metsälain tarkoittamia elinympäristöjä tai luonnonsuojelulailla suojeltuja elinympäristöjä ei alueella ole. Linnusto: Laulujoutsen (lahdella, ei tietoa pesäpaikasta), peippo, räkättirastas, uunilintu, lehtokurppa, sirittäjä, punakylkirastas, laulurastas, kalalokki (pesä ison vesikiven päällä rantaluhdan edustalla, kivisymboli näkyy kartassa 1). Näistä EU:n direktiivilajeja ovat laulujoutsen ja kalalokki. Niiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Liito oravasta tai sen läsnäolosta ei saatu havaintoja. sopivaa elinympäristöä erityisesti alueella M7 (kartta 1). Suunnittelualueella on silti lajille Viitasammakolle ainoa sopiva elinympäristö on ranta alueella R1 oleva rantaluhta (kartta 1).

23 Johtopäätökset ja suositukset Kasvillisuus tai eläimistö ei aseta rajoituksia hankealueen suunnittelulle. Sen sijaan rantaluhdan alue (kartalla alue R1, kartta 1) on metsälain tarkoittama paikallisesti arvokas elinympäristö, joka tulee ottaa huomioon. Laulujoutsen ja kalalokki ovat EU:n lintudirektiivilajeja. Niiden pesimäympäristö on myös otettava huomioon suunnittelussa. Kartta 1 Kartalla paksunnoksena R1, joka on metsälain 10 :n tarkoittama paikallisesti arvokas elinympäristö. Luhta jatkuu koko lahdelman alueen ja jatkuu rannan kohdalla jossa Teernijärven tie kulkee rannassa sen myötäisesti melkein alueelle R2. Punaiset neliöt kartalla ovat isoalvejuuren (Dryopteris expansa) kasvupaikat. Muut rajaukset: M1, M2, M3, M4, M5, M6, M7 ja M8. Niistä erilliset selostukset valokuvaliitteessä.

24 Laihialla Lähteet: FM Jari Venetvaara, biologi Direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta 1979, Euroopan neuvosto Meriluoto, Markku ja Soininen, Timo: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Metsälehti Kustannus Tapio, Helsinki. Karisto Oy, Hämeenlinna s. LIITE valokuvat 1 10 selosteineen

25 LIITE Kuva 1 Selite: Runsaus asteikolla 1 5, 1 = havainto, 2 = siellä täällä, 3 = sirotellusti, 4 = runsas, 5 = hyvin runsas ja ( ) = hyvin paikallisesti. R1. Metsälain tarkoittama rantaluhta, joka ei kuitenkaan pieni alaisuutensa vuoksi täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön vaatimuksia, mutta on paikallisesti arvokas elinympäristö. Tärkeimmät kasvilajit: Tervaleppä 3, suomyrtti 2, kiiltopaju 3, järvikorte 4, järviruoko 4, suovehka 4, myrkkykeiso 3, pullosara 3, keltakurjenmiekka 2, kurjenjalka 3, terttualpi 2, raate 3, ulpukka 4, leveäosmankäämi 2 sekä okarahkasammal, kalvakkarahkasammal ja haprarahkasammal ym. Kuva 2 R2. Uimakivi. Vanha kylän epävirallisen uimarannan kohta. Rantatörmä ja pohja kivennäismaata. Tärkeimmät kasvilajit: raate 1, myrkkykeiso 1, järvikorte 2, järviruoko 2, pullosara 3, terttualpi 2, ulpukka 3.

26 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET , , Kuva 3 M1. Tuoretta kangasta, mustikka tyyppi. Tärkeimmät kasvilajit: hieskoivu 4 ø 60 cm, mänty 3 ø 50 cm, kuusi 1 4 ø 20 cm, pihlaja 3, kataja 2, mustikka 5, puolukka 3, seinäsammal 5, kerrossammal, karhunsammal Kuva 4 M2. Vanhaa metsittynyttä peltoa (ojat näkyvissä vielä ja puutarhan vanhoja hyötykasveja jäljellä), joka muuttunut kuivaksi rinnelehdoksi. Tärkeimmät kasvilajit: kuusi 4 ø 40 cm, hieskoivu 3 ø 60 cm, raita 3, tuomi (4), pihlaja 3, harmaaleppä 5, valkovuokko (4), sinivuokko (4), oravanmarja (4), kielo (4), käenkaali (3), kultapiisku 3, metsäalvejuuri 3, lillukka 2, kevätpiippo 2, metsä orvokki 3, paatsama 2, imikkä 2, nurmirölli.

27 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET , , Kuva 5 M3. Tuore kuusivaltainen kangas, mustikka tyyppi. Harvennushakkuu tehty 4 vuotta sitten. Tärkeimmät kasvilajit: raita ø 30 cm, kuusi ø 45 cm, hieskoivu ø 50 cm, mänty 1, kataja 2, valkovuokko (5), sinivuokko (3), oravanmarja (5), käenkaali (3), ahomansikka (3), metsätähti (4), vanamo (3), metsä orvokki 2, metsä imarre 3, sudenmarja 2, kevätpiippo 2, metsäkastikka 4, kerrossammal, seinäsammal, karhunsammal. Kuva 6 M4. Tuoretta kangasmetsää, oravanmarjatyypin ja mustikkatyypin sekamuotoa. Harvennushakkuu tehty 4 vuotta sitten. Tärkeimmät kasvilajit: kuusi 4 ø40 cm, mänty 3 ø 30 cm, hieskoivu 4 ø cm, haapa, raita, kataja, mustasara Carex nigra (2), isoalvejuuri 2 kasvustoa, vadelma (4), valkovuokko 2, sinivuokko 2, metsälauha 3, metsä orvokki 2, metsäriidenlieko 1, metsäkastikka 3, metsä imarre 3, sudenmarja 1, lehväsammal (3), kerrossammal (3).

28 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET , , Kuva 7 M5. Tärkeimmät kasvilajit: Kuusivaltainen tuorekangas, mustikka tyyppi. Harvennushakkuu tehty 4 vuotta sitten. Tärkeimmät kasvilajit: raita ø 30 cm, kuusi ø 45 cm, hieskoivu ø 50 cm, mänty 1, kataja 2, valkovuokko (5), sinivuokko (3), oravanmarja (5), käenkaali (3), ahomansikka (3), metsätähti (4), vanamo (3), metsäkastikka. Kuva 8 M6. Tärkeimmät kasvilajit: Kuusivaltainen tuorekangas, mustikka tyyppi. Harvennushakkuu tehty 4 vuotta sitten. Tärkeimmät kasvilajit: raita ø 30 cm, kuusi ø 45 cm, hieskoivu ø 50 cm, haapa 3, mänty 1, kataja 2, karhunputki 2, valkovuokko (5), sinivuokko (3), oravanmarja (5), käenkaali (3), ahomansikka (3), metsätähti (4), vanamo (3), metsäkastikka.

29 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET , , Kuva 9 M7. Kuusivaltainen tuorekangas, mustikkatyypin ja käenkaalityypin vuorottelua, osittain harvennettu. Tärkeimmät kasvilajit: kuusi 5 ø 5 30 cm, raita 3 ø 20 cm, hieskoivu 3 4 ø 50 cm, mänty 2 ø 55 cm, mustikka 3, käenkaali 3, kielo 2, sananjalka 3, ahomansikka 2, kultapiisku 2, lillukka 2, aivan rannassa tervaleppä 3. Kuva 10 M8. Harventamatonta talousmetsää (kuvassa takana, etualalla harvennettua puustoa), puusto enimmäkseen nuorta kuusta ja mäntyä (puolukka ja mustikka tyypin kankaita). Tärkeimmät kasvilajit: : Tärkeimmät kasvilajit: raita 2 ø 10 cm, kuusi 4 ø 35 cm, hieskoivu ø 40 cm, haapa 2, mänty 3, kataja 2, valkovuokko (5), sinivuokko (3), oravanmarja (5), käenkaali (3), metsätähti (4), vanamo (3), kultapiisku 2, lillukka 2, metsä imarre, metsä alvejuuri, seinäsammal.

30 LIITE 5 OTE PIRKANMAAN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA

31

32

33 LIITE 6 NOKIAN RANTAOSAYLEISKAAVA-AINEISTON MUKAINEN EMÄTILATARKASTELU

34

35 LIITE 7 VASTINEET VIREILLE TULO- JA VALMISTELUVAIHEESSA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN

36

37

38 LIITE 8 EHDOTUSVAIHEESSA SAATU LAUSUNTO JA MUISTUTUKSET SEKÄ NIIHIN LAADITUT VASTINEET PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO Lähettäjä: Honkanen Reijo (ELY) <reijo.honkanen@ely-keskus.fi> Lähetetty: 3. elokuuta :03 Vastaanottaja: Riihimäki Asko Aihe: Lausunto Pirkanmaan ELY-keskukselle on varattu mahdollisuus antaa lausunto rantaasemakaavaehdotuksesta, joka koskee Ternijärven länsipäässä olevaa kiinteistöä ja määräalaa kiinteistöstä Kaavalla mahdollistetaan rantaosayleiskaavassa osoitettujen, kahden lomarakennuspaikan siirto. Kaavaehdotuksessa on riittävässä määrin otettu huomioon Pirkanmaan ELY-keskuksen viranomaisneuvottelussa esitetyt mielipiteet sekä kaavaluonnoksesta antamat kommentit ajoneuvoliikenteen järjestämisestä ja rantaluhdan esiintymisestä. Alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristöarvoihin sekä uudisrakentamisen soveltuvuuteen maisemaan ja naapuritilojen rakennuskantaan. Pirkanmaan ELY keskus ei näe tarpeen antaa kirjallista lausuntoa ranta-asemakaavaehdotuksesta. Ystävällisin terveisin Reijo Honkanen Tarkastaja Yhdyskunnat ja luonto -yksikkö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 297, Yliopistonkatu 38, Tampere reijo.honkanen@ely-keskus.fi puh

39

40

41 NOKIAN KAUPUNKI Tilat: Vesmala Perämetsä (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄOLO KAAVASUUNNITTELIJAN VASTINEET LAUSUNTOON JA MUISTUTUKSIIN LAUSUNTO PIRKANMAAN ELY-KESKUS Kaavaehdotuksessa on riittävässä määrin otettu huomioon Pirkanmaan ELY-keskuksen viranomaisneuvottelussa esitetyt mielipiteet sekä kaavaluonnoksesta antamat kommentit ajoneuvoliikenteen järjestämisestä ja rantaluhdan esiintymisestä. Alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristöarvoihin sekä uudisrakentamisen soveltuvuuteen maisemaan ja naapuritilojen rakennuskantaan. Pirkanmaan ELY keskus ei näe tarpeen antaa kirjallista lausuntoa ranta-asemakaavaehdotuksesta. Vastine - Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. MUISTUTUKSET KALLE JA NIINA RISSANEN Ranta-asemakaavan toteutuminen ei saa vaikuttaa Teernijärventien käyttöön. Teernijärventietä ei saa katkaista. Vastine - Kaavoitettavalla tilalla suoritettiin yksityistietoimitus Toimituksessa tilan alueella yhteisen tien tieoikeudet lakkautettiin ja uusi tieoikeus perustettiin ranta-asemakaavaluonnoksen mukaiselle ajolinjalle maasto-olosuhteet huomioon ottaen. Ranta-asemakaavan ohjeellinen ajoyhteys korjattiin tietoimituksen mukaiseksi.

42 TEEMU LEHTIMÄKI, TERHI LESKINEN, ANTTI KOHMA, MIKA MATTILA JA KEIJO VASEL Ranta-asemakaavan toteutuminen ei saa vaikuttaa Teernijärventien käyttöön. Teernijärventietä ei saa katkaista. Teernijärventieltä Raumatielle tulee säilyä. Teernijärventietä käytetään ympärivuoden päivittäin mm. työmatkaliikenteessä. Maanomistajilla tulee olla kulkuyhteys Taivalkunnantieltä Teernijärventien varressa sijaitseville maa- ja metsätiloilleen tai metsäautoteille. Vastine - Kaavoitettavalla tilalla suoritettiin yksityistietoimitus Toimituksessa tilan alueella yhteisen tien tieoikeudet lakkautettiin ja uusi tieoikeus perustettiin ranta-asemakaavaluonnoksen mukaiselle ajolinjalle maasto-olosuhteet huomioon ottaen. Ranta-asemakaavan ohjeellinen ajoyhteys korjattiin tietoimituksen mukaiseksi. Tampereella Ympäristönsuunnittelu Oy Mika Heikkilä

43 LIITE 9 RANTA-ASEMAKAAVAN TILASTOTIEDOT

44 LIITE 10 OTE TIETOIMITUSKARTASTA

45 LIITE 11 OTE RANTA-ASEMAKAAVAKARTASTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ 1:3000

46

47