,.;,",, RAUTARUUKKI OY. J Nuutilainen. Wi6 1 4/JE3/66. Misi. Rovaniemi mlk. MALMINETSINTX Leveäselän malmiarvio NZO. Ro 11/77

Transkriptio

1 Wi6 1 4/JE3/66 RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTX Leveäselän malmiarvio NZO TUTKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Misi,.;,",, J Nuutilainen KUNTA HYV. Rovaniemi mlk Ro 11/77 KARTTALEHTI LIITEKARTAT JA -SELOSTEET Liitteitä 8 kpl KOORDINAATIT ARKISTO VERTAA

2 Leveäselan malmiarvio Leveäselan magneettinen anomalia löytyi yhtiömme Misin a- lueella v suorittaman aeromagneettisen mata 's' ennon yhteydessä. Ensimmäiset kairaukset sattuivat vuoteen Näiden tuloksena tuolloin inventoitiin ton. malmia rautakeskiarvon ollessa 47 $. Vuonna 1965 aloitettiin inventointikairaukset uudelleen. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka paljon malmia on-louhittavissa avolouhoksena. Kairausreiat n:o on kairattu tätä päämäärää silmällä pitäen. Toiseksi oli ta.rkoituk+ sena ulottaa kairaukset kauemmaksi länteen, mihin suuntaan malmia ei oltu aikaisemmissa kairauksissa rajoitettu. Malmin pilhkeama osoittautui pienemmäksi kuin, mitä magneettisten mittausten mukaan oli arvioitu. Varmuus siitä, et- 2 tä puhkeaman pinta-ala on vain noin 1000 m2 eikä 1500 m, aiheutti sen, että avolouhosmahäollisui.~~ on pitänyt hylata. Sensijaan muilta osin nyt paattyny-k kairaus on vastannut o- dotuksia. Levea~ielän malmiin on kairattu 18 kairausreikaä yhteispi.- Lh. 4 tuudeltaan noin 3'300 metria, Malmia on lavistetty noin 380 metria. Profiiliväli on ollut m, joten malmiarvion varmuutta on pidettävä hyvä&. - Malmilla on epäselvä, jyrkkä kenttäkaade länteen (ks. liite 1). Sivukaade on joko pysty tai alaosissaan noin 80' etelään kallistuva (ks. liitteet 2-5). Profiili Pinta-ala Om. p m m2 '3.6 P V Huom Liite Liite Liite Liite 5.<...,._ ,...,,...,~.~...~.-...,...,,,,...,...,... Yhteensä 11620m , $ $

3 &ialmi voi kapeana jatkua lännessä ohi profiilin 8355 (liite 1). Tämä todennäköinen jatke on jätetty huomioinatta ja siten arvio on jo lopetettu profiiliin Maanalaisten myöhempien tutkimusten varam jaa osoittaa, onko RN:o l5:n alkuosassa (liite 5) tavatulla kapeahkollr, r-lrd-lla louhinnallisia ulottuvuuksia, Eagneettisen maanpintakartan (liite 6) magneettinen laahus länsipuolella voida= ymmärtää seuraavista eri syistä johtuvaksi: 1. piianialmilia on erikoislaatuinen magnetoitui;iis~xunta, 2. tuntematon syvamalni voi aiheuttaa mitatun kentän laahukaen, 3. pienet sivi.malmit Tai pirote aikou+taéz x.0. 1auhni.zsen. Xoska epaekonoomis tc, niaridol.lisu~:t-i;a on gfdct tava tode~ng- Iröisosti of:relr-psna, ei nyt aucritetussa kairecksessa yyri5ty saamaan kairaamalla selvyyttä osirc. ~ak6ollisen syvanalmig olemassaolosta. Leveäselän maimicsa on selvästi vähemmän fosforia kuin Ruajarven ntalmissa,, Vanadiinipitoiet1~8 on hieman kcrkeaapi ja rikkipit oisuus likimain sama. -- Bikastus tutkimuksia on tehty vain rei'ista n:o 1-5. Niiden mvkaan Leveä- selän malmista on mahdollista saada yli 67 $ l?e sisältävää t ribstetta noin 95 $:n raudan saannilla. Zikasteet ovat sisaltanset fosforia alle $ ja rikkiä alle Vanadiinipitoisuus tulee oleman cilcasteesse kcskimi3rir tasolla Q.2,,$ (vr-t. Karvasvaara , Raajarvi 0,'lS 5, Rautuvaara 0.07 $1 Lujuuaominaisuuksien selvittelyyn on kai.raulcsien yhteydeasa kiinnitetty huomiota. Leveatiielän malïuin ~92om3.ill~i eivuilla esiintyy runsaafi t i heikko ja ja louhinr..allisia vaikeuksia aiheuttavia biotiitti-kloriitti-trem01.iitti-kivi3/ liuskeita. Ilman muta on selvää, ettei malmi kcsta suilrempia jayiyievale jä kuin lyliylta ailroga. Näin ollen lcvyrlouhinta lienee ainoa kyspykseen tuleva louhintemcnctelmä. Tbss.2 menetelmässä on 7:arauduttava llu_hcatdcr, al~wkivien takia 15 $:n,malrnitsspi~=>,r ja, siihaa, evta pohjoisen kon-

4 taktin läpi menevät perät vaativat tukemistoimenpiteitl Kuilun sijoitus on ollut oma probleemansa. Tasta tehdyt selvitykset ilmenevät liitteistä n:o 7 ja 8. Liite 8 selvittelee myös Leveäselän kuilun kohdan maapeitetta ja pohs javeden korkeutta,.- Malmia on käytettävissä 1' ton. Tästä menetetään eri syistä yhteensä 20 $. Käytettävissä on siten 1.1 milj. ton malmia. Raakkulaimennus lienee 15 $. Siten nostomalmia on yhteensa noin 1.3 mil j. ton, jonka rautapitoisuus on 39.1 $. Tasta saadaan 67 $:sta rautarikastetta 95 $:n raudan talteensaannilla $.... Siten rikastetta on tuotettavissa 71,7,'C?oO...t_.?. Rovaniemi Heikki Paarma

5

6

7

8

9

10

11 Liite 7 Ehdotus Leveäselan malmin hilunpaikaksi Vuoden 1965 loppuun mennessä oli Leveäselassa kairattu ku-iliiapaikan selvittämiseksi kaksi pystyreikää X = ; ja y = ja X = 3620; y = Kummatkin reiät sijaitsevat melko kaukana rnalmista ( m), koska tällöin malmin louhimiseksi suunniteltu metodi vaatii kuilua naille etais;yksille raalmista. I\Byöhemin tuli kuitenkin esille a ja'cus louhintamenetelman rnu11.t tarnisesta sellaiseksi, etta kuilun tulisi sijaita riahdollisimn lähellä mlnta ollakseen edullisir7~~!~assa paikassa. Nain ollen tuli tarve katsoa :~usi kuilunpaiklca ja varmistaa se kairaamalla. Leveaselan malmin määrän ja 1aadu.n selvittarniseksi oli ailc~isenmin kairattu- if-profiileihinrr 19 reillcäa. Baiden perus- teella voitiin todeta kuilun tekoon soveltuvirm~iaksi kivi- 12, jiksi tremoliittikvartsiitin, joka on kovaa ja kzstavaaj tosim ha~xrasta. Sensijaan lshialueen toiset Irivilzjit etup3.iissa biotiitti-kloriitti-tremoliit ti-liuskeetkivet ov?%t pelinei-ta ja heibkousvyo~~.ykkeit3 riuodostavia, Paitsi et% kuilun pitaisi tulla mahdollisimman lcovaan kiveen asetett iin myös vaatimus, että kuilu tulisi ii1a1idoll.islmman lahelle nalmin pzinopistetasoa. Nain kuilun paikaksi maärxytyi x = 3575; y = Seuraavassa liitteessä (8) esitell55n m. miten kuilu11 kohdalla suoritettu kairaus oi? edennyt.

12 Liite 8 Leveäselän malmin kuilureikä mennessä ja maapeita seka pohjaveden korkeus ko. paikalla hieno hiekka +7 5.,...,.,... Kuilureian alussa oleva heikkousvyöhyke (oheinen kuva) on 14 m pitkä. Tämän heikpultermkko kousvyöhykkeen eliminoi kuitenkin kuilun suulle rakennettava kaulus. Tästä alaspäin (t100 asti) kivi on lähes yksinomaan..... tremoliittikvartsiittla. Kivessä on tosin :1 melko voimakas, kaiken suuntainen rakoilu, joka paikoin on kehittynyt.ruhjevyöhykkeiksi (kuvaan merkitty w*'' ). Nämä aiheuttanevat sen, että sementtiä ku3~u runsaasti injektointia suoritettaessa :...' 4 Oheisessa kuvassa on esitetty myös kuilun kohdalla olevan maapeitteen paksu-us ja laatu sekä pohjaveden korkeus, Tlaapeite on noin 17 m paksu; aluksi on 3 m vahvv.udelta karkeaa hiekkaa, jota seuraa välillä hienoa hiekkaa ja kalliota vasten on pulterikko noin 10 m paksuna (tiedot perustuvat poramiesten havaintoihin). Pohjzveden korkeus on kuilun kohdalla Pohjaveden pinta on lähialueella jokseenkin horisonttaalisesti. Voidaznkin sanoa, että kuilun kohdalla maapeitteestä on vajaat 2/3 pohjaveden pinnan yläpuolella (kuivaa) ja runsas 1/3 sen alapuolella (märkää).