Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TTO Saarikoski Sirkku(STM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TTO Saarikoski Sirkku(STM) JULKINEN Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (Komission III päivitysdirektiiviehdotus) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY (jatkossa syöpädirektiivi) muuttamisesta. Direktiiviehdotuksessa esitetään sitovaa raja-arvoa viidelle aineelle tai aineryhmälle ja osalle lisäksi huomautusta ihoaltistumisen merkittävyydestä tai aineiden herkistävyydestä. Asian käsittely neuvoston sosiaalityöryhmässä alkoi komission yleisesittelyllä ja seuraavan kerran asiaa on tarkoitus käsitellä työryhmässä kesäkuussa Suomi tukee komission direktiiviehdotusta. Ehdotuksessa on huomioitu tasapainoisesti työntekijöiden suojelu sekä työnantajille aiheutuvat kustannukset. Syöpä on EU:n suurin yksittäinen työperäinen kuolinsyy kattaen 53% työperäisistä kuolemista. Altistumista syöpävaarallisille tekijöille pyritään vähentämään muun muassa asettamalla niille raja-arvoja. Monissa jäsenmaissa ei toistaiseksi kuitenkaan ole raja-arvoja kaikille keskeisimmille syöpävaarallisille tekijöille ja muidenkin maiden osalta kansalliset raja-arvot vaihtelevat huomattavasti. Näin ollen työntekijöiden suojelun taso samoin kuin yrityksiin kohdistuvat velvoitteet eroavat. Tilanteen parantamiseksi komissio pyrkii tehostamaan lainsäädäntöä mm. asettamalla EU:n tasoisia minimirajaarvoja syöpävaarallisille tekijöille. Komissio onkin aloittanut raja-arvoja

2 2(10) lisäävien neljän direktiivipäivityksen sarjan, joiden tavoitteena on parantaa työtekijöiden terveyttä vähentämällä altistumista syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille. Samalla pyrkimyksenä on tarjota talouden toimijoille selkeämmät ja tasapuolisemmat toimintaedellytykset. Syöpädirektiivissä 2004/37/EU on alun perin säädetty sitovat raja-arvot vain bentseenille, kovapuupölyille ja vinyylikloridille. Direktiiviä on täydennetty annetulla päivitysdirektiivillä, jossa annettiin sitovat arvot 11 uudelle kemialliselle tekijälle sekä muutettiin kovapuupölyn ja vinyylikloridin arvoa. Lisäksi komission on antanut toisen päivitysdirektiiviehdotuksen, jossa esitettiin sitovia arvoja viidelle syöpävaaralliselle kemikaalille sekä esitettiin kahden syöpävaarallisen kemiallisen tekijän sisällyttämistä syöpädirektiivin soveltamisalaa. Tämän direktiiviehdotuksen käsittely on trilogineuvotteluvaiheessa EU:ssa. Nyt esitettävällä direktiiviehdotuksella jatkettaisiin syöpädirektiivin päivitystyötä. Direktiiviehdotuksessa esitetään säädettäväksi sitovat raja-arvot viidelle aineelle tai aineryhmälle: formaldehydi, MOCA (4,4'- Metyleenibis(2-kloorianiliini)), kadmium ja sen epäorgaaniset yhdisteet, beryllium ja sen epäorgaaniset yhdisteet sekä arseenihappo ja sen suolat ja epäorgaaniset arseeniyhdisteet. Kaikille näille viidelle aineelle tai aineryhmäll annettaisiin 8 tunnin arvo ja formaldehydille lisäksi lyhytaikaisen altistumisen (15 min.) arvo. Kadmiumin ja sen epäorgaanisten yhdisteiden sekä berylliumin ja sen epäorgaanisten yhdisteiden raja-arvoille esitetään siirtymäaikoja ja arseeniyhdisteiden raja-arvon osalta esitetään siirtymäaikaa kuparinsulatukselle. MOCA:lle esitetään annettavaksi huomautus ihon merkityksellisyydestä altistumisreittinä. Berylliumille ja sen epäorgaanisille yhdisteille esitetään annettavaksi huomautus niiden iho- ja hengitystieherkistävyydestä. Myös formaldehydille esitetään ihoherkistävyys-huomautusta. Esitetyt arvot siirtymäaikoineen sekä huomautukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Direktiiviehdotuksessa esitetyt muutokset pantaisiin Suomessa voimaan sitovina arvoina Valtioneuvoston asetuksella työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). Suomessa nykyisin voimassa olevat HTP-arvot sekä iho-huomautukset on myös koottu alla olevaan taulukkoon.

3 Aine Kadmium ja sen epäorgaanis et yhdisteet Beryllium ja sen epäorgaanis et yhdisteet Arseenihap po ja sen suolat sekä epäorgaanis et arseeniyhdi steet MOCA (4,4'- Metyleeni- bis(2- kloorianiliini )) Formaldehy di Komission esitys: raja-arvot ja huomautukset 8h 1 µg/m 3 4 µg/m 3 7 vuoden siirtymäaikana (hengittyvä jae) 0,2 µg/m 3 0,6 µg/m 3 5 vuoden siirtymäaika na 15 min. 10 µg/m 3-10 µg/m 3-0,6 0,3 ppm ppm huom iho-ja hengityst ieherkistävyys Poikkeus kuparins ulatuksel le 2 v. siirtymäajaksi iho ihoherkis tävyys 3(10) Suomen nykyiset HTParvot ja huomautukset 8 h 4 µg/m 3 (alveolijae) 15 min. 0,1 0,4 µg/m 3 µg/m 3 huo m. - - iho 10 µg/m µg/m 3 - iho 0.3 ppm 1 ppm (kattoarvo) iho EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotus perustuu Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 2 kohtaan. Päätöksentekomenettelyssä noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä ja neuvostossa äänestyssääntönä on määräenemmistö. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin päävaliokuntana toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL). Kansallinen valmistelu

4 Eduskuntakäsittely 4(10) Direktiiviehdotusta on käsitelty Työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan alaisessa kolmikantaisessa HTPjaostossa. Lisäksi direktiiviehdotus on käsitelty kolmikantaisessa EU26- jaostossa kirjallisella menettelyllä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiivi koskee työturvallisuuslain (738/2002) soveltamisalaa. Direktiivin voimaansaattaminen Suomessa ei edellytä laintasoista säätelyä, vaan direktiivi voitaisiin saattaa voimaan päivittämällä työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annettua valtioneuvoston asetusta (716/2000). Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan työoikeusasiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Työoikeusasiat sisältävät työturvallisuus- ja työterveyslainsäädäntöasiat. Taloudelliset vaikutukset Valtioneuvoston käsityksen mukaan direktiiviehdotuksen mukaiset uudet sitovat raja-arvot ja huomautukset eivät aiheuta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Direktiiviehdotuksen keskeiset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat yritysten kilpailukykyyn ja yrityksille lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Komissio katsoo, että sen esittämillä sitovilla raja-arvoilla edistetään kilpailua sisämarkkinoilla, kun yhtenäiset raja-arvot Euroopan unionin laajuisesti vähentävät yritysten välisen kilpailun vääristymiä. Esitettyjen muutosten yrityksille aiheuttamien kustannusvaikutusten katsotaan komissiossa jäävän kohtuullisiksi, koska suurella osalla yrityksistä on jo käytössä riskinhallintakeinot, joilla päästään komission esittämiin rajaarvopitoisuuksiin. Niiltäkin osin kun yrityksille mahdollisesti koituu kustannuksia tarpeesta ottaa käyttöön uusia riskinhallintakeinoja rajaarvoihin pääsemiseksi, on yritystä kohden tulevien kustannusten arvioitu jäävän kohtuullisiksi. Riskinhallintakeinoina komissio katsoo voitavan kehittää erityisesti paikallisia ilmastointi/kohdepoistojärjestelmiä sekä kadmiumin osalta automaatiota. Joidenkin aineiden osalta komissio esittää siirtymäaikoja, jotta yrityksillä olisi aikaa sopeuttaa toimintaansa tiukentuviin arvoihin ja taloudelliset vaikutukset jäisivät näin vähäisemmiksi. Yhteiskunnalle koituisi EU-tasolla säästöjä terveydenhoito- ja sosiaaliturvamenojen vähenemisen myötä. Komission laskelmien mukaan direktiiviehdotuksen kattamille viidelle aineelle tai aineryhmälle altistuu EU:ssa noin miljoona työntekijää ja direktiiviehdotuksen avulla arvioidaan vältettävän näihin altisteisiin liittyvää työperäistä terveysongelmaa (suurin osa näistä muita kuin syöpävaikutuksiin liittyviä).

5 5(10) Uudet arvot eivät aiheuttaisi Suomessa merkittäviä vaikutuksia yrityksille. Suomessa on jo voimassa direktiiviehdotusta vastaavat tai tiukemmat HTP-arvot kolmelle esitetyistä aineista. Näiden arvojen asettamisen yhteydessä on kolmikantaisessa valmistelussa huomioitu sekä työtekijöiden suojelun että työantajille koituvien kustannusten näkökannat kansallisista lähtökohdista. Yritysten olisi tullut jo sopeuttaa toimintaansa kyseisiin raja-arvoihin. Kadmiumin osalta komission esittämä arvo on tiukempi kuin Suomen nykyinen HTP-arvo (arvoja ei voi suoraan verrata keskenään, koska Suomen nykyinen arvo on annettu keuhkorakkuloihin pääsevälle osuudelle (=alevoelijae) kun taas komission esityksessä arvo annetaan sisäänhengittyvälle jakeelle). MOCA:n osalta Suomen arvo on yli kymmenkertainen komission esittämään arvoon nähden, mutta tällä ei ole käytännössä juurikaan merkitystä, koska altistuminen MOCA:lle on Suomessa käytännössä olematonta. Vaikka yrityksille voi tulla kustannuksia toiminnan sopeuttamisesta esitettyihin arvoihin, voidaan Suomen muihin maihin nähden jo nykyisellään tiukat raja-arvot huomioiden kokonaisuudessaan katsoa, että on Suomen edun mukaista, että EUtasoisilla raja-arvoilla yhdenmukaistetaan yrityksiin kohdistuvia vaatimuksia ja samalla taataan kaikille EU:n työtekijöille yhtä korkea suojelun taso. Kadmium ja sen epäorgaaniset yhdisteet Kadmiumille altistutaan mm. metalliteollisuudessa, laboratoriotyössä sekä jätteenpoltto- ja vedenpuhdistuslaitoksilla ja lasinvalmistuksessa. Metallijätteen kierrätyksen yhteydessä työntekijät voivat altistua romun käsittelyssä vapautuvalle kadmiumille. Lisäksi mm. erilaisten koneiden ja moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat voivat altistua. Kadmiumin käyttö on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Lasinvalmistuksessa on nykyään pitkälti siirrytty korvaaviin väriaineisiin. Vuonna 2015 ilmoitettiin ASA-rekisteriin 1605 kadmiumille työssään altistuvaa henkilöä. Syöpävaarallisuuden ohella kadmium aiheuttaa muitakin terveysvaikutuksia näistä merkittävimpiä ovat munuaisvauriot. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituoterekisterin mukaan kadmiumin valmistusmäärä Suomessa vuonna 2013 oli yli 800 tonnia. Muita kadmiumyhdisteitä sisältäviä tuotteita ei ole merkitty rekisteriin. Suomen 8 tunnin HTP-arvo on 4 µg/m 3 alveolijakeelle. Komission ehdotus on 4 µg/m 3 hengittyvälle jakeelle ensimmäisten 7 vuoden ajaksi ja tämän jälkeen 1 µg/m 3. Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomessa raja-arvon tiukennusta, koska riippuen työpaikalla esiintyvän kadmiumpölyn kokojakaumasta, alveolijakeen eli keuhkorakkuloihin pääsevän hienomman pölyn määrä on usein vain osa hengittyvästä jakeesta, joka kattaa myös karkeampijakoisen, vain ylemmät hengitystiet saavuttavan pölyn. Korkeamman arvon asettamisella seitsemän vuoden siirtymäajaksi komissio on pyrkinyt vastaamaan teollisuuden esittämään huoleen esitetyn 1 µg/m 3 arvon haastavuudesta. Suomen lisäksi myös 21 muuta jäsenmaata joutuisivat kiristämään omia raja-arvojaan. Työterveyslaitoksella (TTL) on tehty vuosina yhteensä 456 kadmiumin ilmapitoisuusmittausta. Mittaustuloksista 57 ylitti

6 6(10) komission hengittyvän jakeen arvon 1 µg/m 3, joka komission ehdotuksen mukaan tulisi voimaan 7 vuoden siirtymäajan jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijät olisivat näissä tapauksissa altistuneet kyseisille pitoisuuksille 8 tunnin ajan vaan mittauspisteet voivat sijaita paikoissa, joissa kukaan ei työskentele vakituisesti. Työntekijät ovat myös voineet suojautua henkilönsuojaimilla. Nikkeli- ja kupariteollisuudessa tehdyissä mittauksissa 1 µg/m 3 pitoisuudet työtilojen ilmassa ylittyivät sulaton uunialueella. Uunialueella työntekijöillä on käytössä moottoroidut hengityssuojaimet. Kiertotalousalalla erityisesti metallijätteen kierrätyksessä on myös ollut 1 µg/m 3 pitoisuuksien ylityksiä. Altistavia toimintoja ovat esimerkiksi polttoleikkaus, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely ja alumiinikuonan käsittely. Erityisesti komission esittämä siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva 1 µg/m 3 arvo kadmiumille aiheuttaisi huomattavia haasteita metalliteollisuudessa, jossa tietyissä tehtävissä suojautumisessa jouduttaisiin turvautumaan hengityksensuojaimiin. Samoin metallijätteen kierrätyksessä siirtymäajan jälkeinen tilanne voi mahdollisesti olla pienempien toimijoiden osalta haasteellinen. Kuitenkin tämän alan yrityksissä on pystytty työoloja järjestämällä, suojavaatetuksella ja -varustuksella (esim. moottorimaskit) pienentämään altistumista nyt esitettyihin pitoisuuksiin. Seitsemän vuoden siirtymäaika antaa yrityksille mahdollisuuden sopeuttaa toimintaansa ja tehostaa riskinhallintaa. Formaldehydi Formaldehydiä käytetään teollisuudessa laajasti hyvin erilaisten tuotteiden kuten esimerkiksi erilaisten hartsien ja lateksin sekä mm. puutuotteiden ja tekstiilien valmistuksessa sekä laboratoriokemikaalina. EU:ssa arvioidaan lähes miljoonan työntekijän altistuvan formaldehydille. Kemikaalituoterekisterin perusteella Suomessa valmistettiin formaldehydiä tonnia vuonna 2016, maahantuonti oli vähäistä. Yleisimmät käyttökohteet olivat erilaiset liima- ja sideaineet, maalit, lakat ja vernissat sekä laboratoriokemikaalit. Suomen 8 tunnin HTP-arvo on sama kuin komission esittämä sitova arvo 0,3 ppm. Muista jäsenmaista vain yhdeksällä on näin tiukka arvo 19 jäsenmaan on siis tiukennettava lainsäädäntöään, mikäli direktiivi tulee voimaan. Komissio esittää lisäksi 15 minuutin arvoksi 0,6 ppm, mikä on hieman alhaisempi kuin Suomen nykyinen 1 ppm kattoarvo (eli arvo, joka ei saa ylittyä hetkeksikään). Komissio myös esittää formaldehydille huomautusta sen ihoherkistävyydestä. Suomen formaldehydillä on ennestään iho -huomautus. Herkistävyys onkin syöpävaaran ohella formaldehydin merkittävä terveyshaitta. Formaldehydi ei ole nykyisin ASA-rekisteröitävä aine. Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin muuttamassa siten, että jatkossa formaldehydi kuuluu ASA-rekisteröintivelvoitteiden piiriin. Työterveyslaitoksen arvion mukaan formaldehydille altistui lähes 8000 työntekijää vuosina 2013-

7 7(10) Altistuneiden määrä on 2000-luvulla vähentynyt jatkuvasti. Suurin altistunut ammattiryhmä oli elektroniikka- ja teleasentajat. Ammattiryhmät, joissa arvioitiin olevan eniten voimakkaasti altistuneita, olivat huonekalupuusepät, maalarit/lakkaajat/lattiatyöntekijät, öljynjalostustyöntekijät/muut kemian ammatit sekä vaneri- ja kuitulevytyöntekijät. Työterveyslaitos teki vuosina yhteensä yli 1900 formaldehydimittausta työpaikoilla, joissa käsitellään formaldehydiä vapauttavia materiaaleja tai tuotteita (toimistojen mittaukset eivät mukana). Alle 8 % kaikista mittauksista oli yli HTP-arvon. Tarkasteltaessa vain hengitysvyöhykkeiltä tehtyjä mittauksia HTParvon ylittävä osuus oli hieman pienempi, noin 6 % mittauksista. Suurimmat HTP-arvon ylitykset mitattiin Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin palo- ja pelastushenkilökunnan altistumista. Tämä työntekijäryhmä kuitenkin käyttää työssään tehokkaita suojaimia, jotka suojaavat työntekijöitä ilmassa olevilta epäpuhtauspitoisuuksilta. HTP-arvon ylittäviä pitoisuuksia on mitattu myös kemiallisten tuotteiden valmistuksessa, saha- ja puutuotteiden valmistuksessa sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa. Suojainten käytöstä ei näiden osalta ole saatavilla tarkempia tietoja. Kokonaisuudessaan komission ehdotuksen mukaisesta sitovasta rajaarvosta ei pitäisi seurata suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia ottaen huomioon, että Suomessa on jo vuodesta 1998 asti ollut voimassa vastaava HTP-arvo ja tuon puitteissa on pääsääntöisesti pysytty ja viime kädessä altistumisen estämiseksi voidaan käyttää suojaimia. Arseenihappo ja sen suolat sekä epäorgaaniset arseeniyhdisteet Arseeniyhdisteille altistumista tapahtuu ennen kaikkea metallien, kuten kuparin, nikkelin ja sinkin tuotannossa sekä lisäksi lasielektroniikka- ja kemikaalisektoreilla. Syövän ohella altistuminen arseenille voi vahingoittaa ääreishermostoa (periferaalinen neuropatia). Komissio esittää arseenihapolle ja sen suoloille sekä epäorgaanisille arseeniyhdisteille sitovaksi raja-arvoksi 10 µg/m 3. Suomessa on arseenille ja sen epäorgaanisille yhdisteille voimassa sama arvo. Komissio esittää kuparinsulatuksen osalta 2 vuoden siirtymäaikaa. Arseenille ja sen epäorgaanisille yhdisteille altistuneita työntekijöitä oli kirjattu ASA-rekisteriin 2779 vuonna Työterveyslaitos on vuosina tehnyt yhteensä 1089 ilmapitoisuusmittausta, joista 119 näytteessä 10 µg/m 3 HTP-arvo ylittyi. Ylityksiä esiintyy kaivostoiminnassa alueilla, joissa maaperän arseenipitoisuus on suuri. Ylitykset ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Kuparin ja nikkelin tuotannossa tehdyissä mittauksissa nykyinen HTP-arvo ei ylittynyt muualla kuin sulaton uunialueella, jossa käytössä ovat moottoroidut hengityssuojaimet. Kokonaisuudessaan yritysten voidaan katsoa kohtuullisin toimenpitein pystyvän sopeuttaa riskinhallintansa

8 komission esittämään, nykyisen HTP-arvon mukaiseen arseenin sitovaan arvoon. 8(10) MOCA (4,4'-Metyleenibis(2-kloorianiliini)) Komission vaikutustenarvioinnin mukaan MOCA:lle altistuu EU:ssa 350 henkilöä muoviteollisuudessa. Suomen HTP-arvo on yli kymmenkertainen komission esittämään arvoon nähden. Tällä ei käytännössä ole merkitystä, koska Suomessa altistumista MOCA:lle ei käytännössä esiinny. Suomessa on jo voimassa komission esittämä iho -huomautus. Lisäksi Suomessa on asetettu ohjeraja-arvo MOCA:n pitoisuudelle virtsassa. Sitovan arvon voimaantulo ei aiheuta ongelmia Suomessa. Beryllium ja sen epäorgaaniset yhdisteet Komission vaikutustenarvioinnin mukaan berylliumille altistumista voi tapahtua mm. valimoissa, lasin valmistuksessa ja laboratoriotyössä. Berylliumia käytetään monissa seosmetalleissa. Berylliummetallille ja metalliseoksille altistuminen hengityksen tai ihon kautta on mahdollista metallin/seoksen tuotannossa ja työstössä, kuten mm. hiottaessa ja kiillotettaessa. Berylliummetallia ja berylliumyhdisteitä käytetään myös elektroniikassa ja mm. lentokoneteollisuudessa. Suomessa berylliumia sisältäviä seosmetalleja ei valmisteta. Syövän lisäksi beryllium voi aiheuttaa kroonista keuhkotautia beryllioosia. Suomen 8 tunnin HTP-arvo 0,1 µg/m 3 on puolet alhaisempi kuin komission esittämä arvo 0,2 µg/m 3. Koska lyhytaikaiset altistumishuiput näyttäisivät edistävän herkistymistä, on Suomessa asetettu 15 minuutin altistumiselle HTP-arvo 0,4 µg/m 3. Herkistymisen on todettu olevan edellytys beryllioosin kehittymiseen. Komissio ei esitä lyhytaikaisen altistumisen raja-arvoa, mutta esittää huomautusta berylliumin iho- ja hengitystieherkistävyydestä. Suomessa on berylliumille ja sen epäorgaanisille yhdisteille iho -huomautus. Muista jäsenmaista vain viidellä on entuudestaan komission esittämä tai sitä alhaisempi kansallinen raja-arvo. ASA-rekisteriin oli vuonna 2015 ilmoitettu 71 berylliumille altistunutta työntekijää. TTL oli tehnyt vuosina yhteensä 44 ilmapitoisuusmittausta, joista viidessä ylittyi komission esittämä arvo 0,2 µg/m 3. Ylitykset ovat tapahtuneet voimalaitoksilla, joissa korkeat pitoisuudet liittynevät poltetun jätteen sisältämään berylliumiin, jota päätyy mm. voimalaitostuhkaan. Ottaen huomioon, että berylliumille altistuminen ei ASA-rekisterin ja TTL:n mittaustulosten perusteella ole merkittävä ongelma ja Suomessa on jo ennestään komission esittämää arvoa alhaisempi HTP-arvo, komission ehdotuksen voidaan pikemminkin katsoa olevan Suomen edun mukainen, kun muutkin maat joutuvat kiristämään raja-arvojaan.

9 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 9(10) Asiakirjat COM(2018) 171 final (mkl. Annex) SWD(2018) 88) final SWD(2018) 87 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski, STM, Työsuojeluosasto, puh EUTORI-tunnus EU/2018/0877 Liitteet Viite EU/2018/0877

10 10(10) Asiasanat kemikaalit, työsuojelu ja -turvallisuus, jaosto työsuojelu (EU 26) Hoitaa STM, YM Tiedoksi ALR, EUE, LVM, MMM, SM, TEM, UM, VM, VNK