Arkista ; ; PALE. 2 $-v:~ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2433/-91/1/10 Haapaseen Kaijalanperä

Transkriptio

1 Väsyi Arkista ; ; PALE 2 $-v:~ GELGIA TUTKIMUSKESKUS M 19/2433/-91/1/1 Haapaseen Kaijalanperä Kaj J MAGEETTISII JA SÄHKÖISII AMALIIHI KHDISTU- EET MALMITUTKIMUKSET HAAPAVEDE KAIJALAPERÄ YMPÄRISTÖSSÄ VUSIA

2 1 SISÄLLYSLUETTEL : JHDAT 2 Alueen sijainti, luonnonolot ja kulkuyhteydet... 2 Tutkimusalueen pinta-ala ja aikaisemmat tutkimukset 2 TUTKIMUSTE TAUSTA 2 SURITETUT MALMITUTKIMUKSET 5 Lohkaretutkimukset 5 Kallioperäkartoitus 5 Geokemialliset tutkimukset 5 Tutkimuskaivannot ja litogeokemialliset tutkimukset 8 Kairasydäntutkimukset 9 AIHEE ARVIITI 9 LÄHDEKIRJALLISUUS 1 LIITTEET 11 LIITTYY

3 2 JHDAT Alueen sijainti, luonnonolot ja kulkuyhteydet Tutkimusalue sijaitsee Haapaveden kunnan lounaisosassa karttalehtien , 5 ja 7 alueilla (kuva 1). Alue on topografialtaan hyvin tasaista moreenija suomaastoa. Kalliopaljastumia on hyvin niukasti, ja niistäkin on valtaosa varsinaisen tutkimusalueen reunoilla. Kulkuyhteydet alueelle ovat kohtalaiset. Tutkimusalueen poikki kulkee sorapintainen kylätie. Lisäksi alueella on uusia metsäautoteitä. Pohjoisosassa tutkimusalueen poikki johtaa Ylivieskan - Haapaveden välinen kestopäällystetie. Haapaveden keskustaan on matkaa n. 15 km ja Ylivieskaan n. 3 km. Tutkimusalueen pinta-ala ja aikaisemmat tutkimukset Tutkimusalueen pinta-ala on n. 3 km 2, mistä valtaosa sijaitsee karttalehden itäreunalla. Alueella on tehty malmigeologisia tutkimuksia ainakin jo 195-luvun puolivälin paikkeilla. Vuoden 1955 loka-marraskuun aikana tehtiin tutkimusalueen pohjoisosaan 14 lapiomonttua moreenin rakenteen ja jäätikön virtaussuuntien selvittämiseksi. Montut kaivettiin kahdelle E-W-suuntaiselle linjalle korkealentomittauksissa esiin tulleen magneettisen anomaliajakson poikki. Hieman pohjoisemmaksi, ns. Leppikallion alueelle, tehtiin huomattavasti enemmän lapiomonttuja ym. geologisia ja geofysikaalisia tutkimuksia. äiden kaikkien tutkimusten aiheuttaja oli 195-luvun alussa löytynyt ns. Pyrrönperän rikas kuparikiisulohkare. Ensin mainitun montutuksen tulokset on koottu P. ivasen (1955) raporttiin. Vuosien aikana alueella tehtiin myös sähköisiä (slingram), magneettisia ja gravimetrisia maastomittauksia n. 3 km 2 alueella. Mittausten perusteella kairattiin vuoden 1956 joulukuun ja vuoden 1957 heinäkuun välisenä aikana magneettisiin ja sähköisiin anomalioihin 24 syväkairausreikää (kuva 2). Kairaustyömaasta ei ole tehty yhteenvetoraporttia. TUTKIMUSTE TAUSTA Tutkimusten aloittaminen uudelleen ns. Kaijalanperän anomaliavyöhykkeen alueella johtui alueen geofysi kaalisista anomalioista (kuva 2). Vaikka anomaliavyöhyke onkin kokonaisuudessaan huomattavan laaja, on siinä pienemmissä piirteissä useita yksittäisiä

4

5 k m. a Kuva 2. Aeromagneettinen harmåasävykartta Kaijalanperän alueelta.

6 5 anomalioita, jotka vastaavat intensiteetiltään Ylivieskan Rauhalan massiivisen Zn-Cu-Pb- esiintymän aiheuttamaa sähköistä ja magneettista anomaliaa. Myös litologiset piirteet näyttivät otollisilta aikaisemmin tehtyjen syväkairausten perusteella. SURITETUT MALMITUTKIMUKSET Lohkaretutkimukset Alueen tutkimukset aloitettiin kesäkuussa 1988 tekemällä lohkare-etsintää karttalehtien D ja 5C alueilla. Lohkare-etsintää jatkettiin syyskuussa karttalehtien C ja 7A alueilla. Etsinnöissä löytyi vain muutamia rautakiisu- arseenikiisupitoisia lohkareita. Zn- ja Cu-pitoisuudet jäivät hyvin alhaisiksi. Jalometalleja ei myöskään ole. sa lohkareista oli grafiittipitoisia. Lohkare-etsinnän suorittivat tutkimustyöntekijät R. Toivonen ja T. Stranius. Kallioperäkartoitus Geologinen kartoitus aloitettiin heinäkuussa Kartoittajana toimi Luk T. Kukonlehto (26 paljastumahavaintoa). Syyskuussa ja lokakuun alussa kartoitusta jatkoi Luk T. Määttä (69 havaintoa). Pintaalaltaan kartoitettu alue on n. 4 km 2. Allekirjoittanut on laatinut alueen geologisen kartan em. kartoittajien havaintojen ja aikaisemmin tehtyjen syväkairausraporttien perusteella. Myöskin geokemiallisen moreeninäytteenoton yhteydessä saatuja kallionappinäytteitä on hyödynnetty karttaa laadittaessa. Alueen geologinen kartta on esitetty liitteessä 1. Paljastumaolosuhteet anomaliavyöhykkeen alueella ovat varsin heikot. Suurin osa paljastumista sijaitsee sen ulkopuolella tai reunaosissa. Vain eteläosassa on paljastumia geofysikaalisesti anomaalisella alueella. Syväkairaukset ovat keskittyneet lähinnä anomaliavyöhykkeen keski- ja eteläosiin (kuva 2). Geokemialliset tutkimukset Puutteellisten kallioperätietojen vuoksi päätettiin joidenkin sähköisten ja magneettisten anomalioiden aiheuttajat tarkistaa geokemiallisella moreeninäytteenotolla. äytteenottolinjojen sijainti on esitetty kuvassa 3. Teknisesti näytteenotto onnistui hyvin, koska irtomaapeitteen paksuus on keskimäärin vain m. Rautakiisu- ja _grafiittipitoisia kallionappeja saatiin useita.

7

8

9 8 Kaiken kaikkiaan otettiin hydraulisella iskuporalla 22 näytettä 197 :stä pisteestä. äistä oli moreeninäytteitä 156 kpl ja rapakallionäytteitä 46 kpl. Rapakallionäytteinä on tässä yhteydessä käsitelty myös rapakallion ja moreenin seoksiksi arvioidut näytteet sekä kallionäytteet. äytteenoton tulokset on esitetty moreeninäytteiden osalta liitteissä 2-8. Rapakallionäytteiden pitoisuudet on esitetty liitteissä Moreeninäytteiden, jotka on pyritty ottamaan välittömästi kallion pinnan yläpuolelta, perusmetallipitoisuudet ovat yleisesti ottaen alhaisia. Korkeimmat Cu- ja Zn-pitoisuudet moreenissa ovat vastaavasti 13 ja 15 ppm. Korkeimmat rapakalliopitoisuudet em. metalleille (476 ja 848 ppm vastaavasti) esiintyvät viereisessä näytteenottopisteessä. Moreenin Au-pitoisuus vaihtelee nollasta 52 ppb :hen ja rapakalliossa nollasta 27 ppb :hen. Au- ja perusmetallipitoisuudet eivät korreloi keskenään. Pb-, i- ja Co-pitoisuudet ovat alhaisia (ks. liitteet 4-6, 11-13). ikkeli ja koboltti korreloivat varsin hyvin sinkin ja kuparin kanssa. Tutkimuskaivannot ja litogeokemialliset tutkimukset Moreenigeokemiallisissa tutkimuksissa saatujen voimakkaimpien Cu- ja Zn-anomalioiden selvittämiseksi päätettiin kohteeseen tehdä kaksi tutkimuskaivantoa, koska irtomaapeitteen paksuus oli vain m. Moreeninäytteenottolinja, jolla anomaaliset pisteet olivat, mitattiin magnetometrillä ja Proxan malmiharavalla otollisimpien kaivuupaikkojen paikallistamiseksi. Cu-Zn-anomalian kohdalle tehtiin traktorikaivurilla n. 3 m pitkä tutkimusoja ja sen E-puolelle n. 1 m pitkä kaivanto (kuvat 3, 4). Kallioperä on montuissa pääasiassa kiillegneissiä, jossa esiintyy kapeampia kvartsi-maasälpägneissivälikerroksia. Happamampien kerrosten yhteydessä on yleisesti kapeita grafiittiraitoja ja rakosilauksia. Magneettikiisua on paikoin melko runsaasti. Lisäksi on kapeita ruhjesaumoja, joissa on rikki- ja kuparikiisua sekä sinkkivälkettä. ämä selittävät hyvin moreenigeokemialliset anomaliat. Grafiitti- ja magneettikiisupitoisuudet selittävät hyvin myös sähköiset ja magneettiset anomaliat. Tutkimuskaivantojen pohjalta otettiin vielä minikairalla ja vasaralla 4 litonäytettä tarkempia analyysejä varten. äytteistä analysoitiin Co, Cu, i, Zn, Pb, Ag, Au ja Fe. äytteiden ottopaikat on esitetty kuvassa 4 ja pitoisuudet liitteessä 16.

10 9 Perus- ja jalometallipitoisuudet jäivät alhaisiksi. Cu-pitoisuus vaihtelee välillä ppm ja Zn-pitoisuus välillä ppm. Hopean ja kullan maksimipitoisuudet ovat vastaavasti 3.4 ppm ja 2 ppb. Kairasydäntutkimukset Allekirjoittanut tarkisti revidointimielessä Lopen kairasydänarkistossa vielä maaliskuussa 199 kuusi eri kairausprofiilia. Revidoinnin tarkoituksena oli lähinnä varmistaa mistä johtuvat muutamat geofysikaaliset anomaliat, joihin ko. profiilit oli kairattu. Poikkeuksetta oli todettavissa, että anomaliat johtuvat kapeista grafiitti- ja magneettikiisurikkaista välikerroksista tai ruhjesaumoista. Paikoitellen niiden yhteyteen liittyy vähäisiä sinkkivälke- ja kuparikiisupesäkkeitä. AIHEE ARVIITI Vaikka ns. Kaijalanperän anomaliavyöhykkeen magneettiset ja sähköiset anomaliat näyttävätkin johtuvan yksinomaan grafiitista ja magneettikiisusta, ei pienehkön (pienehköjen) massiivisen Zn-Cu-esiintymän löytyminen po. alueelta ole mielestäni täysin mahdotonta. Tässä mielessä kannattaisi sopivan tilaisuuden tullen tehdä vielä iskuporanäytteenottoa muutamissa paikoissa alueen etelä- ja itäreunalla.

11 1 LÄHDEKIRJALLISUUS : ivanen,paunu (1955) Raportti moreenitutkimuksista Haapaveden Alasydänmaalla loka- marraskuussa Julkaisematon raportti M/17/Hpv 55/2. Geologinen tutkimuslaitos.

12 11 LIITTEET : Liite 1. Kaijalanperän ympäristön geologinen kartta. Liite 2. Moreenin Zn-pitoisuus. Liite 3. Moreenin Cu-pitoisuus. Liite 4. Moreenin Pb-pitoisuus. Liite 5. Moreenin i-pitoisuus. Liite 6. Moreenin Co-pitoisuus. Liite 7. Moreenin Ag-pitoisuus. Liite 8. Moreenin Au-pitoisuus. Liite 9. Rapakallion Zn-pitoisuus. Liite 1. Rapakallion Cu-pitoisuus. Liite 11. Rapakallion Pb-pitoisuus. Liite 12. Rapakallion i-pitoisuus. Liite 13. Rapakallion Co-pitoisuus. Liite 14. Rapakallion Ag-pitoisuus. Liite 15. Rapakallion Au-pitoisuus. Liite 16. Litogeokemiallisten näytteiden toisuudet. metallipi-

13

14 GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR ELIR TUTKIMUSKESKUS LIITE 2 MRLMISRST ' ~ s KRIJRLRPERA. HRRPRVESI Horooni 2 KM UMBER F PITS 161 Zn ppm e _ _ ED '...p b d( 1 M 2 1 I I n-, f i T l RRITM.KESKIRRV KESKIHRJTR 71.4 MUUTTUJR 91.6 M35.2/ /9/Zn

15 I LITE 3 GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR GELGIA TUTKIMUSKESKUS MRLMI3RST KRIJRLRPERR. HRRPRVESI Mor..nI 2 KM UMBER f PITS 161 U a) r V m cn Cu ppm LI) In E eu å _ q V 1 Y 1 1 T-1 n RRITM.KESKIRRV 42.6 MUUTTUJA KESKIHRJTR m I 55 M35.2/ /9/Cu

16 I LETE 4 GEKEMIALLIE RLKUPIEKRRTTR ELIR TUTKIMU3KE5KU5 MRLMI5R5T KRIJRLRPERR. HRRPRVESI Mor.anI t KM UMBER f PIT$ 151 EL rn C-- 9 v cn cn V Pb ppm ln. cn z s a ITM.KESKIRRV 13.5 RR KESKIHRJTR 13.2 MUUTTUJR 55 3 M35.2/ /9/Pb

17 MM so : :c GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR ELIR TUTKIMUSKESKUS MRLMISRST A KRIJRLRPERR. HRRPRVESI Mor..nl 2 KM UMBER f PITS 161 l ppm e a a 5 11J~ to r hji,,, RRITM.KESKIRRV KESK19JTR MUUTTUJR so M35.2/ /9/I

18 so io 1 ' r+. GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR ELDIR TUTKIMUSKE8KU5 MRLMISRST KRIJRLRPERR. HRRPRVESI Moroonl 2 KM UMBER F PITS 161 U rn r - v cn cn Co ppm In m E u F I r l l l l n MUTM.KESKIRRV 13.3 MUUTTUJA KE6KIHRJTR 5.5 m 4o M35.2/2433 4,7/9/Co I

19 GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR ELIR TUTKIMUSKESKUS MRLMISRST d KRIJRLRPERf. HRRPRVESI Morosnl 2 KM UMBER r PITS 151 Rg ppb a) r- 9 cn cn In ta 5 5o.M M. 4 T~ s i w 2 1 i 1 m rl RRITM.KESKIRRV KESKIHKJTR.5.7 MUUTTUJR 55 M35.2/ /9/Rg

20 ss so 1 GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR DELIR TUTKIMUSKESKUS MRLMISRST KRIJRLRPERR. HRRPRVESI 8 MorssoI 2 KM UMBER F PITS 151 Ru ppb ~s F FF 1 n n ITII KESKIARV RR KESKIHRJTR MUUTTUJR a 66 s M35.2/ /9/Ru

21 6 LATE 9 Ia I GEKEMIALLIE RLKUAIEKRRTTR GELGIA TUTKIMUSKESKUS MRLMISRST sie KRIJRLRPERR. Ropokalllo HRRPRVESI c!w a m d 2 KM UMBER F PITS 46 d m eli Zn ppm m s s e d RRITM.KESKIRRY MUUTTUJR KESKIHRJTR s M32.2/2433 4,7/9/Zn

22 6 LATE 1 1 lo GEKEMIRLLIE RLKURIEKPRTTR GELGIA TUTKIMUSKESKUS MRLMI585T KRIJRLRPERR. HARPRVESI Rapokolllo 2 KM UMBER F PITS 46 m Cu ppm s M. s so e 1 s E 11 RRITM.KESKIRRV KESKIHRJTR 88.4 MUUTTUJR M32.2/ /9/Cu

23 6 LfTE GEKEMIRLLIE RLKURLEKRRTTR GELGIA TUTKIMUSKESKUS MRLMI5RST ' D o e s e KRLJRLRPERR. MRRPRVESL Rapakolllo 2 KM UMBER F PITS 46 I Pb ppm s s so S s e RRITM.KESKIRKVS KESKI KR JHT MUUTTUJR 5 M32.2/ G7/9/Pb

24 so LFTE GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR GELGIA TUTKIMUSKESKUS MRL6196T e o..!~ tw KRIJRLRPERR. HRRPRVESI Rapakalllo Z 1 r - 2 KM v 1 UMBER f PITS 46 m J ppm 58. LV cn e m 235. s o. s s RR TM-KESKIARV 72.9 MUUTTUJR KESKIRJTR 64.5 so M32. 2 / /9/I

25 ,o to So GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR DELDIR TUTKIMUSKESKUS LFTE 13 MRLMISRST I~~ I KRIJRLRPERR. RRPRVESI Rapakalllo 2 KM UMBER F PITS 46 Co ppm _ 2. -_ _- 38. m C s ARITM. KESKIARV 22.1 MUUTTUJR KESKIKRJTR 11.5 s M32.2/ /9/Co

26 6 LITE 14 1 GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR GELGIA TUTKIMUSKESKUS MRLMISRST (~2 m KRIJRLRPERR. HRRPRVESI RmpokolIlo oa Q 2 KM I UMBER F PITS 46 Rg ppb <n (V m in RITS KESKIRRV.9 MUUTTUJR KESKI RJTR.5 6 M32.2/ /9/Rg

27 I s LIRE 15 ]a 1 GEKEMIRLLIE RLKURIEKRRTTR GELGIR TUTKIMUSKESKUS MALMISRST o m KRIJRLRPERR. HRRPRVESI Rapakalllo 2 KM UMBER F PITS 46 Ru ppb s 6 s 4 x RRSTM.KESKIRRV KESKIHRJTR MUUTTUJR 6 M32. 2 / /9/Ru

28 AHf 3LU_ ELC A - - YSi- - - ITT Tilaaja `?s V1 TI Kunta ~1~P41/%d 1 aytetyyppl m_~i (I ) 1 ta Karttalehti I~lyl~l?lo)ylCI Reikä L---IoC, tu 11u-....sKu- usno. I311 ~1 I Sivu Vastuualue I I I I I Kohde 4 'ai7ta1 f h~ 5 Projekti I I I ~ I sa L--.- 3mIc -. aasr 13 ' äytetunnus Pol 57/n C~7""r~~t.% ~, ' w! rrrl M '5711t I %,~ J- -,~ - a ~~ 3a c91 plo aa9() 93.ra 3,1 Z/v 73.1] p o?,% ' /o 65-3 a 6 5b7 1y, a, ~ ' J o~b l - s --5~ 16ö 3R7 6R7 a~ a t&o 6 _ å'3 /o 13 z1 u a?, 5- < io a 3 (,23 16 R(f) 3, /d ^~-6. '5-6 1 '4_ 2 A - 9 V/ '7 77g ( ,q9 1) 3,-f;x 6,g9 <R,3 L /o 1,6 -'16 3" '- /ö,~ i& '4-11 A -1 a 77 ~3 1p I&' ,/ - 'a 13f a 21J- 1,3 ' /o 3,6~ I,5 3, my ~ ) ~/o ~ I// # ><l :' ) ~ oz 6, n, a., (P å 4 9 1,A - 1S 13 19~ , D 3 %3 /Ö ö ~ % A - ~~ 7 9 y9 ~6 5 3, Hm 1.a /o w }~ A- 1 4 a 3 a 3a a ~a /~-9 Q?-n 9 /o <, ~S. A- -19.lf 1Sb ' 3 a , 5,a3 3.3 '/o 6~?. k-ọ a3 13 1, 3 '<--, / ~9 r Lab., "(-'t% T e k I I it t!f!4.-_ml~ P91vIivs 3. /9.96 Allekirl.

29 Tilaaja Kunta WaytetyyPPl Karttaleht1 11I1IIII Tiiausno. Vastuualue l3 ;1 Siv Kohde Reikä 5 Projekti l sa äytetunnus Z1-7 ag 3L 1 a3 3g 63 11L1 135, Lj3 d3 a2j agi1 ~~9 a ,31 U fg- y. (P3 1. a ~ ,6,~ 1, y a, 3 4 / / A S ag "1g a8 13a 453 a 66 as 1 ~7 L95 aa5 ~~ 3 3 1,g3 aa~ ~^a 7.7 6P3 `Md, 19 '7?1 3,g3 ~, 5-63f ao /,~ /D a6 1 (P 93g a ~a a6 l1g~ ~,g 17 3( p g ag a1 ~, G ~,~ / D 7 73 g5 `1~9 7 7(

30 LIITTYY Geologiset kartat M 11.1/2433 4/88 M 11.1/2433 5/88 M 11.1/2433 7/88 M 11.2/2433 4/88 M 11.2/2433 5/88 M 11.2/2433 7/88 M 11.7/2433 4/9 M 11.7/2433 5/9 M 11.7/2433 7/9 1 :2 Magneettiset kartat Q 22.91/ :1 Q 22.9 /2433 Q Q Q / / / :2 M 22/Hpv/ M 22/Hpv/2433 4C 1 :1 M 22/Hpv/2433 4D M 22/Hpv/2433 5C M 22/Hpv/2433 7A M 22/Hpv/2433 7B Sähköiset kartat Reaalikomponentti Q / : 1 Q / : 2 Q / Q / M 24.1/Hpv/ M 24.1/Hpv/ M 24.12/Hpv/2433 4C 1 : 1 M 24.12/Hpv/2433 4D M 24.12/Hpv/2433 5C M 24.12/Hpv/2433 7A M 24.12/Hpv/2433 7B Imaginaarikomponentti Q / :1 Q / :2 Q / Q / Gravimetriset kartat Q :1 Q Q M 21/Hpv/2433 4C 1 :1 M 21/Hpv/2433 4D M 21/Hpv/2433 5C M 21/Hpv/2433 7A M 21/Hpv/2433 7B

31 LIITTYY Geokemialliset kartat Litogeokemialliset kartat M 32.2/2433 4, 7/9/Zn 1 :2 M 32.2/2433 4, 7/9/Cu M 32.2/2433 4, 7/9/Pb M 32.2/2433 4, 7/9/i M 32.2/2433 4, 7/9/Co M 32.2/2433 4, 7/9/Ag M 32.2/2433 4, 7/9/Au Pedogeokemialliset kartat M 35.2/2433 4, 7/9/Zn 1 :2 M 35.2/2433 4, 7/9/Cu M 35.2/2433 4, 7/9/Pb M 35.2/2433 4, 7/9/i M 35.2/2433 4, 7/9/Co M 35.2/2433 4, 7/9/Ag M 35.2/2433 4, 7/9/Au Syväkairausraportit M 19/52/2433/-57/R1 M 19/52/2433/-57/R2 M 19/52/2433/-57/R3 M 19/52/2433/-57/R4 M 19/52/2433/-57/R1 M 19/52/2433/-57/R11 M 19/52/2433/-57/R1 M 19/52/2433/-57/R11 M 19/52/2433/-57/R12 M 19/52/2433/-57/R13 M 19/52/2433/-57/R14 M 19/52/2433/-57/R15 M 19/52/2433/-57/R16 M 19/52/2433/-57/R17 M 19/52/2433/-57/R18 M 19/52/2433/-57/R19 M 19/52/2433/-57/R11 M 19/52/2433/-57/R111 M 19/52/2433/-57/R112 M 19/52/2433/-57/R113 M 19/52/2433/-57/R114 M 19/52/2433/-57/R115 M 19/52/2433/-57/R116 M 19/52/2433/-57/R12 huthieet Ku ,17216