HANNUKAINEN MINING OY. Selvitys Natura-arvion ( ) ja sen täydennyksien ( ja ) ajantasaisuudesta

Transkriptio

1 HANNUKAINEN MINING OY Selvitys Natura-arvion ( ) ja sen täydennyksien ( ja ) ajantasaisuudesta

2 2 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI OULU Suomi Kotipaikka Vantaa, Suomi Y-tunnus Puh Selvityksen on Pöyryn osalta koonnut: Elin Siggberg, FM Eero Taskila, FM Kaisa Kettunen, FM

3 3 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYKSET Natura-arvioinnin ajantasaisuus Taustaa Muuhun kuin veden laatuun vaikuttavat hankemuutokset Louhinta Suojavalli Sivukiviläjitys Tarkkailu sulkemisen jälkeen Purettavan veden laatuun vaikuttavat hankemuutokset Louhosvesien purku Aluevedet Louhosten kuivatusvedet ja irtomaan valumavedet Jätevesipuhdistamon vedet Rikastusprosessi Vesienkäsittely Vesistövaikutukset Direktiiviluontotyyppi, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) Virtaama Veden laatu Kiintoaine Melu Tärinä Vaikutukset direktiivilajeihin (saukko) Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Yhteenveto muutoksien vaikutuksesta arvioon Kiintoaine Äkäs- ja Niesajoessa Vastaus Yhteisvaikutukset Vastaus LÄHDELUETTELO... 22

4 4 1 JOHDANTO Hannukaisen kaivoshankkeen varsinainen Natura-arviointi on laadittu neljä vuotta sitten (päivätty ), ja arvioinnin tietoja on sen jälkeen päivitetty useita kertoja. ELYkeskus on antanut lausunnon, jossa se on katsonut, että hankkeella ei ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Tornionjoen Muonionjoen Natura-alueen Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyyppiin eikä luontodirektiivin liitteen II lajiin, saukkoon, tiettyjen ehtojen täyttyessä. Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa on tullut vireille Myös lupahakemusta on tämän jälkeen täydennetty useaan kertaan hankesuunnitelman tarkentumisen sekä hankkeessa tehtyjen muutosten vuoksi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Lapin ELY-keskusta antamaan luonnonsuojelulain 65 2 mom. tarkoitetun lausunnon Hannukaisen kaivoshanketta koskevasta Natura-arvioinnista (Tornionjoen - Muonionjoen vesistö F , Niesaselkä F ). Yhteysviranomainen (LAPELY/1846/2018) on pyytänyt hakijaa selvittämään, miten hankesuunnitelma on muuttunut verrattuna alkuperäisessä Natura-arvioinnissa esitettyyn suunnitelmaan sekä esittämään perusteltu selvitys siitä, mitkä ovat muutosten vaikutukset Tornionjoen - Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin verrattuna päivättyyn Natura-arviointiin. Lisäksi yhteysviranomainen on pyytänyt esittämään perustellun selvityksen siitä, mitä muutoksia kaivoksen rakennusaikana alkava ja koko toiminnan aikana jatkuva kiintoainekuormitus aiheuttaa jokien (Äkäsjoki, Niesajoki) pohjiin, ja sitä kautta taimenen ja lohen lisääntymisalueisiin. Yhteysviranomainen on lisäksi pyytänyt selvittämään, onko Tornionjoen - Muonionjoen Natura-alueeseen kohdistuvissa muissa hankkeissa tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla voi olla merkitystä hankkeen yhteisvaikutusten arvioimisessa verrattuna Naturaarvioinnissa esitettyyn. Jos muutoksia on tapahtunut, niiden vaikutukset tulee arvioida. 2 SELVITYKSET 2.1 Natura-arvioinnin ajantasaisuus Taustaa ELY-keskus pyytää yhtiötä selvittämään, miten hankesuunnitelma on muuttunut verrattuna alkuperäisessä Natura-arvioinnissa esitettyyn suunnitelmaan sekä esittämään perusteltu selvitys siitä, mitkä ovat muutosten vaikutukset Tornionjoen - Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin verrattuna päivättyyn Natura-arviointiin. Natura-arviointi, kuten koko hankkeen valmistelutyötkin, laadittiin YVA-menettelyn vaihtoehdon VE4 pohjalta, jossa ylimäärävedet pumpataan Muonionjokeen Niesajoen sijaan. Vuonna 2014 tehty Natura-arviointi koskee paitsi Tornionjoen Muonionjoen Naturaaluetta, myös Niesaselkää (FI ) ja Torne och Kalix älvsystem (SE ). Tässä raportissa keskitytään Tornionjoen Muonionjoen Natura-alueeseen (FI ).

5 Natura-alueen vesistöt kuuluvat direktiiviluontotyyppiin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210), jonka edustavuus koko Natura-alueella on tietolomakkeella arvioitu hyväksi. Luontotyyppiin kuuluvat kaikki vesilain tarkoittamat vesistöt. Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella elää saukkoa. Natura-arvioinnissa (2014) todettiin, että direktiiviluontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvat vaikutukset ovat pääasiassa vähäisiä tai enimmillään kohtalaisia, kun vaikutuksia lieventävät toimenpiteet on toteutettu. Rakentamisen seurauksena menetetään Laurinojan direktiiviluontotyyppiin kuuluva puro sekä sen paikallinen taimenkanta. Loheen ja meritaimeneen kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat rakentamisen aikana Valkeajoen ja Kivivuopionojan alaosille, joiden pohjalle voi ennen vesienkäsittelytoimenpiteiden käyttöönottoa sedimentoitua poikasten ja mädin elinympäristöön heikentävästi vaikuttavaa kiintoainetta. Myös räjäytyksistä aiheutuva tärinä saattaa jossain määrin vaikuttaa lohen ja taimenen poikasten ja mädin elinkelpoisuuteen. Niesajoen yläosa ei vesienkäsittelyjärjestelyjen käyttöönoton jälkeen enää kelpaa paikalliselle taimenkannalle kutupaikaksi, mutta alue on nykyiselläänkin vähävetinen ja ainoastaan joen keski- ja alaosat kelpaavat taimenen kutupaikoiksi. Saukkoon kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen. Merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa ei arvioida muodostuvan. Natura-arvioinnin täydennyksessä (2016) tarkennettiin vaikutusarviota ja etenkin vaikutusten merkittävyyttä taimenen elinolosuhteisiin, ja arvioitiin hankkeen kuormituksen ja virtaamamuutosten aiheuttamia vaikutuksia ja erityisesti vaikutusten merkittävyyttä taimenen elinolosuhteisiin. Täydennyksessä todettiin, että uomamuutosten seurauksena menetetään vähän taimenen potentiaalisia poikastuotantoalueita. Hankkeesta aiheutuvat virtaama- ja vedenlaatumuutokset jäävät Niesajokea lukuun ottamatta kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niillä ei ole merkittävää haitallista vaikutusta taimenen elinolosuhteisiin. Kokonaisuutena arvioitiin lisäksi, että hanke ei heikennä merkittävästi Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien luontotyyppiä ja että sillä ei ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena olevalle taimenelle. Natura arvioinnissa (2014) todettiin toiminnan jälkeisestä ajasta seuraavaa: kaivoksen toiminnan päätyttyä voidaan merkittävät vesistöön kohdistuvat vaikutukset välttää jatkamalla vesienkäsittelyä ja pitämällä Muonionjoen putkilinja käytössä. Vesienkäsittelymenetelmistä merkittävimpiä ovat sulkemisen jälkeen happamien vesien neutralointi kalkilla sekä korkearikkisten alueiden peittäminen geomembraanilla. Mikäli putkilinja Muonionjokeen pidetään käytössä, vaikutukset alueen vesitaseeseen ovat pidempikestoiset kuin mitä alun perin on ajateltu. Jos taas putkilinja poistetaan käytöstä, saattaa alueen vesistöihin mahdollisen onnettomuuden seurauksena päästä haitta-aineita, jotka heikentävät vesistöjen kemiallista tilaa sekä lohikalojen edellytyksiä elää ja kutea alueen joissa. Hankkeen vaihtoehdon VE4 vaikutus Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Naturaalueeseen arvioitiin (2014) kohtalaisen kielteiseksi. Merkittävien vaikutusten syntyminen ovat estettävissä toteuttamalla haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet sellaisessa laajuudessa, ettei alueen jokien ja purojen vedenlaatu tai määrä merkittävällä tavalla muutu. Nämä toimenpiteet päätetään sulkemissuunnitelmassa, jota päivitetään toiminnan aikana viiden vuoden välein. Kokonaisuudessaan arvioitiin, että haitallisten vaikutusten lieventäminen voidaan toteuttaa siten, ettei hankkeen toteuttaminen ylitä luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettua merkittävyyden kynnystä. 5

6 Kaivoshankkeen vesistövaikutuksia on arvioitu ja päivitetty useaan otteeseen ympäristölupahakemusprosessin aikana. Kuvassa (Kuva 2-1) alla esitetään, kuinka vaikutusarvio on muuttunut lupaprosessin aikana. 6 Kuva 2-1. Kuormitus- ja vesistövaikutuslaskelmat ovat kehittyneet ympäristölupaprosessin aikana useaan otteeseen. YVA-selostuksessa esitettyjä tietoja käytettiin vaikutusarvioiden perustana, sulfaattia lukuunottamatta, vastineeseen ( ) asti. Vastineen yhteydessä laskettiin kuormitus kokonaan uudelleen pohjautuen rikastuskokeissa mitattuun vedenlaatuun. Myöhemmin on selvinnyt, että rikastuskokeissa on ollut vedenlaatuarviointia vaikeuttavia epävarmuustekijöitä. Tämän jälkeen Teollisuuden Vesi Oy on täydentänyt hankesuunnittelua veden käytön ja käsittelyn osalta ja laskenut vesistöön aiheutuvan kuormituksen sulfaatin osalta Muuhun kuin veden laatuun vaikuttavat hankemuutokset Louhinta Suojavalli Louhinta vuositasolla on alennettu Natura-arvioinnissa esitetystä 7Mt/a tasolle 6,5 Mt/a malmilouhintaa vuodessa. Vaikutukset: Ei vaikutuksia Tornionjoen Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin. Natura-arvioinnin jälkeen on hankesuunnitelmiin lisätty suojavalli Hannukaisen kaivostoiminta-alueen ja asutuksen väliselle alueelle, eteläisen maaläjitysalueen ja avolouhoksen eteläpuolelle (Kuva 2-1). Suojavalli voidaan rakentaa kaivosalueelta kuorittavista pintamaista. Ennen suojavallin rakentamista tehdään vallin ympärysojat sekä selkeytysaltaat. Tätä rakennusjärjestystä noudattamalla saadaan jo vallin rakentamisen aikana syntyvät pintavedet johdettua hallitusti ympärysojiin ja selkeytysaltaiden kautta vesivarastoaltaaseen.

7 7 Kuva 2-2. Vasemmalla: Hannukaisen alueen louhos- ja läjityalueet, Natura-arvioinnissa 05/2014. Oikealla: Hannukaisen alueen louhos- ja läjityssuunnitelma 08/2018. Suojavalli (kuvassa oranssi) sijoitetaan hankkeen ja asutuksen välille. Valli sivuaa eteläistä maaainesten läjitysaluetta sekä Hannukaisen louhoksen eteläreunaa jatkuen vanhoille sivukiviläjitysalueille asti. Vaikutukset: Suojavallin yhtenä tehtävänä on pienentää lentokivien sinkoutumisen riskiä louhoksesta etelän suuntaan. Suojavalli lisäksi alentaa melutasoa. Rambollin laatiman meluselvityksen (2017) mukaan Hannukaisen suunniteltu kaivostoiminta on mahdollista toteuttaa siten, että suojavallin rakentamisen jälkeen pelkästä kaivostoiminnasta ei aiheudu Vnp:n 993/1992 mukaisten päivä- tai yöajan ohjearvojen ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa Sivukiviläjitys Kaikki amfiboliitti läjitetään PAF-alueelle, kun aikaisemmassa suunnitelmassa amfiboliitti jaettiin rikkipitoisuuden perusteella PAF- ja NAF-alueille. Vaikutukset: Amfiboliitin läjittäminen kokonaisuudessaan PAF-alueelle ei vaikuta merkittävästi PAF- ja NAF-alueiden väliseen läjitysmääräsuhteeseen, koska sivukivialueille läjitettävää amfiboliittia on kokonaismassoihin nähden niin vähän. Muutoksella ei ole vaikutuksia Natura-alueen vaikutuksiin, koska sekä NAF- että PAF-alueiden valumavedet kerätään ja johdetaan vesivarastoaltaalle. PAF-sivukivien pohjarakenne. PAF-sivukivialueelle asennetaan Naturaarviointivaiheen suunnitelmista poiketen tiivis pohjarakenne ennen kuin alueelle läjitetään PAF:ksi luokiteltua sivukiveä. Vaikutukset: Tiiviin pohjarakenteen asentaminen PAF-sivukivialueelle vaikuttaa Natura-alueen vaikutuksiin positiivisesti, sillä pohjarakenteen asentaminen mahdollistaa PAF-vesien erillistä hallinnointia ja käsittelyä. Vesienkäsittelyä voidaan tehostaa PAFvesille juuri sopivaksi ennen eri aluevesien yhteen sekoittumista (katso kohta ).

8 Lisäksi pohjarakenne vaikuttaa positiivisesti pohjavesivaikutuksiin, sillä suotovedet kerätään pohjarakenteen avulla tehokkaasti talteen, eivätkä ne suotaudu maaperään ja pohjaveteen. 8 Lentoestealueen vaikutukset läjitykseen: Aavahelukan lentopaikan lentoestealueet vaikuttavat sivukiviläjityksen sallittuun enimmäiskorkeuteen. Trafi on esittänyt lentopaikkaa ympäröivät vyöhykkeet, jossa läjitysalue ei saa ylittää korkeustasoa +325 ja +270 metriä. Läjitysalueiden aleneminen vaaditulta osin tekee tarpeelliseksi siirtää yhteensä noin 25Mm 3 Natura-arvioinnissa (2014) esitetyistä läjitysalueesta muualle. Tehdyn massatarkastelun mukaan läjitystilaa löytyy tarvittavilta osin kaivospiirialueelta läntisen ja itäisen läjitysalueen väliseltä alueelta (Kuva 2-2). Vaikutukset: Sivukivialueiden yhteispinta-ala kasvaa hieman. Hannukaisen toimintaalueen kaikki vedet kerätään joka tapauksessa talteen (katso kohta ), eli läjitysalueen muutos vaikuttaa ainoastaan alueen vesien sisäisiin määräsuhteisiin. Ts. kuinka suuri osuus aluevesistä johdettaisiin sivukivialueiden suotovesinä talteen, ja kuinka suuri osuus johdettaisiin puhtaana aluevetenä vesivarastoaltaaseen Tarkkailu sulkemisen jälkeen Naturassa 2014 todettiin, että tarkkailua on tarkoitus jatkaa 25 vuotta sulkemisen jälkeen. Yhtiö täsmentää, että kaivoksen tarkkailun ja seurannan on arvioitu kestävän 25 vuotta sulkemisvaiheen päätyttyä, mutta tarvittaessa tarkkailua jatketaan pidempään viranomaisten hyväksymällä tavalla Purettavan veden laatuun vaikuttavat hankemuutokset Louhosvesien purku Aluevedet Natura-arvioinnissa 2014: Laurinojan ja Kuervitikon sekä Rautuvaaran avolouhosten vedet puretaan käsittelyn jälkeen Niesajokeen. Rautuvaaran avolouhoksiin voidaan sijoittaa korkearikkistä rikastushiekkaa. Hankesuunnitelma 2018: Hannukaisen alueella olevien Laurinojan ja Kuervitikon tyhjennysvedet johdetaan käsittelyn kautta Hannukaisen vesivarastoaltaaseen ja siitä edelleen putkilinjoja pitkin Muonionjokeen. Rautuvaaran avolouhoksia ei tyhjennetä lainkaan, koska niihin ei tulla sijoittamaan korkearikkistä rikastushiekkaa. Vaikutukset: kootusti kohdassa Natura-arvioinnissa 2014: Hannukaisessa muodostuvat puhtaat valumavedet johdetaan Äkäsjoen, Valkeajoen ja Kuerjoen suuntiin. Ympäröivien alueiden puhtaiden valumavesien pääsy hankealueelle estetään ympärysojin, jotka ohjaavat vedet hankealueen ulkopuolelle. Vesistä poistetaan kiintoaine ennen niiden johtamista ympäröiviin vesistöihin. Rautuvaarassa muodostuvat puhtaat valumavedet johdetaan Niesajokeen. Rautuvaaran alueella muodostuvat teollisuusalueen ja rikastushiekka-alueen vedet kerätään Rautuvaaran selkeytysaltaaseen.

9 Hankesuunnitelma 2018: Hannukaisen aluevesiä ei johdeta lähijokiin, vaan selkeytyksen kautta vesivarastoaltaaseen. Myöskään ympäröivien alueiden puhtaita valumavesiä ei johdeta ympäröiviin vesistöihin, vaan vedet johdetaan vesivarastoaltaalle. PAFläjitysalueen osalta varaudutaan erilliseen käsittelyvaiheeseen ennen vesien yhteen sekoittumista. Rautuvaaran valumavesien osalta ei muutoksia. Vaikutukset: kootusti kohdassa Louhosten kuivatusvedet ja irtomaan valumavedet Naturassa 2014: Hannukaisen alueen louhosten kuivatusvedet ja läjitysalueiden valumavedet johdetaan vesivarastoaltaaseen ja irtomaan valumavedet ympäröiviin vesistöihin. Hankesuunnitelma 2018: Hannukaisen alueen louhosten kuivatusvedet ja läjitysalueiden valumavedet johdetaan vesivarastoaltaaseen, kuten myös irtomaan valumavedet. Vaikutukset: kootusti kohdassa Jätevesipuhdistamon vedet Naturassa 2014: Kun LIMS-hiekan varastointialue laajenee jätevedenpuhdistamon jälkiselkeytysaltaan alueelle, aloitetaan jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen vesien johtaminen kaivosvesien mukana Rautuvaarasta purkuputkella Muonionjokeen. Hankesuunnitelma 2018: Yhdyskuntajätevesiä ei sekoiteta missään vaiheessa kaivoksen vesien kanssa. Tunturi-Lapin Vesi Oy:n yhdyskuntajätevesiä ei pureta samassa putkessa Muonionjokeen kaivoksen vesien kanssa, vaan Tunturi-Lapin Vesi Oy:n purkuputki kulkee omana putkenaan rinnakkain samassa kaivannossa kaivoksen purkuputken kanssa. Vaikutukset: Aiemmassa suunnitelmassa vedet olisivat sekoittuneet keskenään ennen Muonionjokeen päätymistä. Päivitetyssä suunnitelmassa vedet sekoittuvat erikseen Muonionjoen vesimassaan. Vesienjohtamismuutokset eivät vaikuta jo tehtyyn vaikutusarvioon Tornionjoen Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin Rikastusprosessi Hannukainen Mining Oy teetti rikastuskokeita GTK:n koelaitoksessa Outokummussa syksyllä Aiempiin suunnitelmiin nähden vaahdotuksen syötteen raekokoa on kasvatettu ja rikin talteenottoa on lisätty. Toimenpiteiden johdosta rikastushiekan reaktiivinen pinta-ala vähenee ja korkearikkisen rikastushiekan määrä vähenee. Päivittyneessä rikastusprosessissa on lisäksi päivitetty kemikaalimääriä. Rikastuskokeiden raportti on ympäristölupahakemuksen täydennyksen ( ) liitteenä 3 (vain viranomaisten käyttöön). Vaikutukset: Rikastamon sisäiset muutokset eivät vaikuta Natura-alueeseen suoraan, vaan välillisesti purettavan veden laadun kautta. Rikastushiekka-altaille pumpattavan lietteen sisältämä ja altailla selkeytynyt vesi pumpataan tilanteen mukaan tarvittavassa määrin joko takaisin rikastamolle tai käsittelyn kautta selkeytysaltaalle. Selkeytysaltaalta vesiä puretaan putkella Muonionjokeen. Kohdassa alla on kuvattuna vesienkäsittelyssä tapahtuneita muutoksia. Vedenlaatuvaikutukset ovat kuvattu kohdassa

10 Vesienkäsittely Rikastamon vesienkäsittelyn suunnittelusta vastaa vuoden 2018 alusta Teollisuuden Vesi Oy. Hannukaisen hankkeen vesienkäsittelysuunnitelmat on päivitetty Teollisuuden Vesi Oy:n toimesta ympäristölupahakemuksen täydennyksen ( ) yhteydessä. Rikastamon sisäisellä vesien kierrätyksellä vähennetään altaalle tulevan veden määrää ja huolehditaan eri vesijakeiden pysymisestä erillään toisistaan, jotta tuoreveden ja kemikaalien tarve pysyvät mahdollisimman pieninä. Suunnitelma pitää sisällään vähintään kaksi vedenkäsittelyn prosessikokonaisuutta, joista toinen liittyy rikastushiekka-altaan veden kierrätykseen takaisin prosessiin (I) ja toinen (II) rikastushiekka-altaan ylijäämävesien, kaivosvesien sekä mahdollisesti happoa tuottavan ( PAF ) sivukivikasan suotovesien puhdistamiseen. Lisäksi mukana suunnitelmissa on rakentaa sivukivikasan suotovesille erillinen puhdistusjärjestelmä (III) (Kuva 2-3). Kuva 2-3. Hannukaisen kaivoksen ja rikastamon vedenkäsittelyprosessit (Teollisuuden Vesi Oy, 2018) Vesienkäsittelyn suunnittelun perustana on mahdollisimman pieni tuoreveden käyttömäärä rikastamossa ja prosessivesien kierrätys rikastamon sisällä selkeytyksen ja sakeutuksen avulla. Lisäksi kierrätystä lisätään niin, että rikastushiekka-altaan vedestä valmistetaan käänteisosmoositekniikalla uudelleen käyttöön tuorevettä. Konsentraattivirtaukseen väkevöitynyt sulfaatti saostetaan erillisessä sulfaatin poistolaitoksessa alkuperäiselle tasolleen kalsiumhydroksidilla korkeassa ph:ssa. Vaikutukset: kootusti kohdassa Vesistövaikutukset Direktiiviluontotyyppi, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) Vaikutukset direktiiviluontotyypin pinta-alaan arvioitiin 2014 olevan merkittävyydeltään kohtalaiset, sillä rakentaminen hävittäisi suoraan luontotyyppiin kuuluvista puroista kokonaan tai osittain Laurinojan ja Kivivuopionojan. Laurinoja tuhoutuisi kokonaan ja Kivivuopionojan pituudesta häviäisi 1,2 kilometriä. Vaikutus olisi molemmissa puroissa luonteeltaan pysyvä. Tuhoutuvien purojen pinta-ala vastaa alle 0,1 % osuutta

11 Virtaama luontotyypin pinta-alasta Natura-alueella. Rakentamistoimet eivät kohdistuisi Valkeajokeen, Kuerjokeen, Äkäsjokeen tai Niesajokeen. Hankesuunnitelma 2018: Hankesuunnitelmamuutokset eivät vaikuta direktiiviluontotyypin pinta-alaan, eli tältä osin ei muutoksia arvioinnissa. Virtaaman muutokseen kohdistuvan vaikutuksen arvioitiin 2014 olevan merkittävyydeltään kohtalainen. Rakentamisen ja toiminnan aikana vaikutukset veden määrään jäisivät vähäisiksi Valkeajoessa, Kuerjoessa ja Äkäsjoessa, eikä merkittäviä muutoksia virtaamissa olisi havaittavissa myöskään kuivina vuosina. Virtaaman väheneminen näissä joissa olisi niin pientä (pinnan alenema noin 1cm), ettei sillä arvioitu olevan vaikutusta virrannopeuksiin eikä aikuisten lohikalojen ja näiden poikasvaiheiden elinympäristöihin. Vähäinen virtaamanmuutos ei myöskään vaikuttaisi lohikalojen mätitaskujen sisäisiin virrannopeuksiin. Niesajoessa virtaama puolestaan vähenisi Rautuvaaran altaiden alapuolella 38 % ja jokisuussa 8 %. Paikallisen taimenkannan kannalta parasta lisääntymisaluetta Niesajoessa ovat joen keskiosa ja alajuoksu. Virtaaman väheneminen vaikuttaisi Rautuvaaran altaiden alapuolella todennäköisesti siten, ettei alue enää kelpaisi vähävetisyytensä ja heikon virtaaman vuoksi paikalliselle taimenelle kutupaikaksi. Joen keskiosalla vaikutuksen arvioitiin olevan kohtalainen ja jokisuussa vähäinen. Pitkäkestoisuutensa vuoksi vaikutus olisi luonteeltaan pysyvä, mutta toiminnan päättymisen jälkeen Äkäsjoen, Kuerjoen ja Valkeajoen virtaamat palaisivat ennen toimintaa edeltäneille tasoilleen. Niesajoen virtaama palaisi ennalleen, mikäli Muonionjoen putkilinja poistettaisiin käytöstä. Kaivostoimintojen vuoksi keskimääräinen kuukausivirtaama alenee hydrologisilta olosuhteiltaan normaalivuonna Äkäsjoella 1-2 %, Kuerjoella 1-4 % ja Valkeajoella vain kesäaikana 3,5 %. Käytännössä veden pinta laskee joissa tällöin enimmillään noin senttimetrin. Hankesuunnitelma 2018: Tuotantovaiheessa kaikki kaivosalueen vedet, mukaan lukien puhtaat aluevedet, johdetaan kaivoksen käyttöön. Tämä vähentää Valkeajoen, Kuerjoen ja Äkäsjoen valuma-alueita. Ns. puhtaita aluevesiä ei johdeta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti lähijokeen, vaan niitä kerätään ja johdetaan vesienkäsittelyn kautta Muonionjokeen. Aluevesien keräys pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti rakentamisen alusta alkaen, ja keräysaltaita sekä vesiputkia on tarkoitus rakentaa sitä mukaa, kun toiminta-alue laajenee. Vesitasetarkasteluissa puhtaiden vesien valuma-alue on arvioitu olevan 2 km 2, sijoittuen suurimmilta osin Hannukaisen alueella Äkäsjoen valuma-alueelle ja vähemmässä määrin Valkea- ja Kuerjoen valuma-alueille. Kooltaan 2 km 2 suuruinen valuma-alue puhtaille vesille on ollut mukana vesienhallintalaskelmissa suunnitelmien alusta asti. Mikäli myös ympäröivät, mutta kohti kaivosaluetta viettävät ympäröivien alueiden vedet otetaan mukaan kaivoksen vedenkiertoon, nousee aluevesien kokonaispinta-ala puhtaiden vesien johdosta noin 1,5 neliökilometrillä. Tämä tarkoittaa Valkeajoen valuma-alueen osalta, että toimintojen osuus kasvaa noin 0,5 %:lla, Kuerjoen osalta 0,1 %:lla, ja Äkäsjoen osalta Hannukaisen kohdalla 0,5 %:lla. Valkeajoen valuma-alue on yhteensä 53 km 2, Äkäsjoen 523 km 2 ja Kuerjoen 162 km 2. Pinta-alamuutos on niin pieni, ettei nähdä tarpeellisena muuttaa vesitaselaskelmia tässä vaiheessa (Kuva 2-4). On huomioi- 11

12 tava, että tarkat pinta-alat varmistuvat lopullisen toimintasuunnittelun ja vesitasetarkastelun yhteydessä luvitusvaiheen jälkeen. 12 Kuva 2-4. Kuvaajat esittävät kyseisen valuma-alueen pinta-alaa kaivoksen yläpuolella kokonaisuudessaan. Vaaleansininen sektori kuvastaa toimintojen ulkopuolista osuutta valuma-alueista. Kaivoksen talteen ottamat valumavedet näkyvät kuvaajissa vihreinä sektoreina ja 2018 suunnitelmiin lisättyjen puhtaiden pintavesien pinta-alaosuudet oransseina. Niesajoen osalta hankesuunnitelmassa ei ole tullut muutoksia. Vaikutukset: Hankesuunnitelman vesienjohtamismuutokset eivät vaikuta virtaaman muutoksen vaikutusten arviointiin. Hannukaisen alueen pienvesistöjen valuma-alueiden pieneneminen mahtuu joka vesistöllä normaalin hydrologisen vaihtelun sisälle Veden laatu Vuonna 2014 arvioitiin, että veden laatu saataisiin lieventävillä toimenpiteillä Äkäsjoessa, Kuerjoessa ja Valkeajoessa sekä näiden sivujoissa ja -puroissa tasolle, jolla ei tapahdu haitta-aineiden huomio- tai hälytysarvojen ylityksiä. Vaikutukset lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen olisivat Äkäsjokeen, Valkeajokeen, Kuerjokeen sekä näiden sivujokiin ja puroihin vähäisiä. Vaikutukset Niesajokeen olisivat lieventämistoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen kohtalaisia. Kromin ja antimonin pitoisuudet voivat nousta huomioarvojen yläpuolelle, mutta minkään haitta-aineen pitoisuus ei toiminnan aikana nouse hälytysarvon yläpuolelle. Suurimmat vaikutukset Äkäsjoen, Valkeajoen ja Kuerjoen vedenlaatuun aiheutuvat sulkemisen jälkeen, mikäli haitta-aineita sisältävien happamien vesien pääsyä alueen jokiin ja puroihin ei estetä. Tämä pyritään tekemään peittämällä PAF-sivukivialueet geomembraanilla sekä nostamalla louhosvesien ph:ta ennen vesien johtamista jokiin. Veden ph:n nostaminen myös estää metallien liukenemisen louhosveteen. Haitta-aineiden pääsyn estäminen Niesajokeen edellyttää rikastushiekka-alueiden peittämistä geomembraanilla tai savella ja vesienkäsittelyn jatkamista. Niesajoen vedenlaatu voidaan myös pitää vesieliöstölle soveltuvalla tasolla pitämällä Muonionjoen putkilinja käytössä toiminnan päättymisen jälkeen. Tämä vaihtoehto kuitenkin vähentää Niesajoen virtaamaa ja heikentää lohikalojen edellytyksiä käyttää jokea elinympäristönään. Vaikutusten arvioidaan ajoittuvan useille vuosikymmenille toiminnan jälkeen, minkä vuoksi vaikutukset ovat luonteeltaan pysyviä. Muoniojokeen kohdistuvien vaikutusten arvioitiin 2014 olevan vähäisiä tai vaikutuksia ei aiheutuisi ollenkaan. Vedenlaatumallinnusta ei vaikutusten vähäisyyden vuoksi ole tehty Muonionjoelle. Esitettyjen lieventämistoimenpiteiden vaikutus vedenlaatuun on niin merkittävä, ettei huomioarvon ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia enää ole Muo-

13 niojokeen päätyvissä vesissä. Tämän vuoksi vaikutukset eivät myöskään kohdistu Muonionjoessa mahdollisesti kuteviin merilohiin. Hankesuunnitelma 2018: Vaikutukset Äkäsjokeen, Kuerjokeen, Valkeajokeen ja Niesajokeen rakentamisen aikana ovat pienentyneet: - Laurinojan ja Kuervaaran avolouhosten kuivatusvesiä ei johdeta ympäröiviin vesiin, vaan vedet käsitellään ja johdetaan purkuputkella Muonionjokeen. - Rautuvaaran avolouhoksen kuivatusvesiä ei johdeta Niesajokeen, koska avolouhosta ei tyhjennetä eikä käytetä rikastushiekan läjitysaltaana. Kuervaaran avolouhoksesta purettavassa vedessä on vesieliöstölle haitallisista aineista nikkelin, alumiinin, antimonin, kuparin ja sinkin pitoisuudet koholla. Nämä vedet johdetaan puhdistuksen kautta purkuputkea pitkin Muonionjokeen. Toiminnan aikaiset veden laatuarviot päivittyivät hankesuunnitelmassa, koska - puhtaat aluevedet kerätään ja johdetaan Hannukaisen vesivarastoaltaaseen (päivitetty vesienhallintaraportti ) - rikastushiekka-alueella muodostuvan veden laatu on tarkentunut uusien testitulosten myötä (päivitetty vesienhallintaraportti ) - Tunturilapin Vesi Oy:n jätevesiä ei sekoiteta missään vaiheessa kaivoksen vesien kanssa (päivitetty vesienhallintaraportti ) (katso myös kohta 2.3) - sulfaatin osalta päästöt Muonionjokeen ovat tarkentuneet (ympäristöluvan täydennys ) Koska vesien johtamisjärjestelyt ovat muuttuneet ja rikastushiekka-altaan veden laatu on arvioitu uudelleen (kohdat ), vesistöihin aiheutuva vaikutus muuttuu aiemmin esitetystä. Vaikutukset: Ympäristölupahakemuksen vastineen ( ) yhteydessä päivitettiin Hannukaisen vesienhallintasuunnitelmaa ( ) niin, että siinä on huomioituna toiminnassa tehdyt muutokset. Ympäristölupahakemuksen vastineen yhteydessä arvioitiin Muonionjokeen kohdistuva kuormitus toimintavuosina Arvio Muonionjokeen keskimääräisissä hydrologisissa oloissa kohdistuvasta kuormituksesta toimintavuosina kuukausitasolla keskimäärin on esitetty taulukossa (Taulukko 2-1). Sulfaatin vaikutukset Muonionjokeen arvioitiin ympäristölupahakemuksen täydennyksessä ( ) uudelleen ja esitetään tämän kappaleen lopussa. 13

14 14 Taulukko 2-1. Arvio Muonionjokeen keskimääräisissä hydrologisissa oloissa kohdistuvasta kuormituksesta toimintavuosina kuukausitasolla keskimäärin. Taulukko on päivitys lupahakemuksessa esitetystä taulukosta Muuttuja Yksikkö Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Cl kg F kg P kg SO4 kg Ag kg 0,98 0,89 0,96 0,99 4,8 2,7 2,2 2,1 1,8 1,6 1,33 0,98 21,5 Al kg As kg 0,59 0,53 0,58 0,60 2,9 1,6 1,3 1,3 1,1 0,96 0,80 0,59 12,9 N kg Ca kg Cd kg 0,8 0,8 0,8 0,8 4,1 2,3 1,9 1,8 1,5 1,4 1,1 0,8 18,2 Co kg 27,9 25,2 27,3 28, ,0 63,7 61,1 51,6 45,5 37,7 27,9 611 Cr kg 21,0 19,0 20,5 21, ,6 47,8 45,9 38,7 34,2 28,3 21,0 459 Cu kg 78,2 70,6 76,4 79, , Fe kg Hg kg 0,38 0,35 0,37 0,39 1,9 1,1 0,87 0,84 0,71 0,62 0,52 0,38 8,4 K kg Mg kg Mn kg Mo kg 3,5 3,2 3,4 3,5 17,1 9,7 8,0 7,6 6,4 5,7 4,7 3,5 76,4 Na kg Ni kg 29,0 26,2 28,4 29, ,0 66,2 63,5 53,6 47,3 39,2 29,0 635 Pb kg 0,12 0,11 0,12 0,13 0,61 0,35 0,28 0,27 0,23 0,20 0,17 0,12 2,7 Sb kg 1,2 1,1 1,2 1,2 5,8 3,3 2,7 2,6 2,2 1,9 1,6 1,2 25,8 U kg 12,4 11,2 12,1 12,5 60,7 34,5 28,2 27,1 22,8 20,1 16,7 12,4 271 Zn kg 20,5 18,5 20,1 20, ,3 46,8 44,9 37,9 33,4 27,7 20,5 449 Taulukon 2-1 mukaisilla kuormituksilla ja Muonionjoen purkuputken alapuolisilla keskimääräisillä kuukausivirtaamilla saadaan sekoittumissuhteilla laskettuna taulukon 2-2 mukaisia pitoisuusnousuja Muonionjoessa. Taulukko 2-2. Laskennallisia keskimääräisiä ainepitoisuuksien nousuja Muonionjoessa purkuputken alapuolella, kun vesi on täysin sekoittunut vesimassaan. Taulukossa on esitetty myös muutos arvioituun luonnolliseen tasoon nähden. (lupahakemuksessa esitetty taulukko 5-27 päivitettynä) Luonnontaso Muuttuja Yksikkö Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Muutos % Cl µg/l , ,7 F µg/l 3,0 3,1 3,8 3,4 1,4 0,58 1,0 1,4 1,3 1,3 1,4 2,0 1,3 0 P µg/l 1,2 1,2 1,5 1,3 0,55 0,23 0,38 0,55 0,51 0,50 0,55 0,78 0, ,2 SO4 µg/l Ag µg/l 0,009 0,009 0,011 0,010 0,004 0,002 0,003 0,004 0,004 0,004 0,004 0,006 0,004 0 Al µg/l 1,5 1,6 1,9 1,7 0,70 0,30 0,49 0,71 0,65 0,64 0,70 1,0 0,64 26,1 2,5 As µg/l 0,005 0,006 0,007 0,006 0,003 0,001 0,002 0,003 0,002 0,002 0,003 0,004 0,002 0,06 3,8 N µg/l Ca µg/l ,6 Cd µg/l 0,008 0,008 0,010 0,009 0,004 0,001 0,002 0,004 0,003 0,003 0,004 0,005 0,003 0, Co µg/l 0,26 0,27 0,33 0,29 0,12 0,05 0,08 0,12 0,11 0,11 0,12 0,17 0,11 0, Cr µg/l 0,19 0,20 0,24 0,22 0,09 0,04 0,06 0,09 0,08 0,08 0,09 0,13 0,08 0, Cu µg/l 0,72 0,76 0,91 0,82 0,33 0,14 0,23 0,34 0,31 0,30 0,33 0,47 0,30 0, Fe µg/l 0,96 1,00 1,2 1,1 0,44 0,19 0,31 0,45 0,41 0,40 0,44 0,63 0, ,1 Hg µg/l 0,0035 0,0037 0,0045 0,0040 0,0016 0,0007 0,0011 0,0016 0,0015 0,0015 0,0016 0,0023 0,0015 0, K µg/l ,7 Mg µg/l ,0 Mn µg/l 1,4 1,5 1,8 1,6 0,66 0,28 0,46 0,67 0,61 0,61 0,66 0,94 0,60 10,9 5,5 Mo µg/l 0,03 0,03 0,04 0,04 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,15 9,0 Na µg/l ,9 Ni µg/l 0,27 0,28 0,34 0,30 0,12 0,05 0,09 0,12 0,11 0,11 0,12 0,18 0,11 0,20 56 Pb µg/l 0,0011 0,0012 0,0014 0,0013 0,0005 0,0002 0,0004 0,0005 0,0005 0,0005 0,0005 0,0007 0,0005 0,04 1,2 Sb µg/l 0,011 0,011 0,014 0,012 0,005 0,002 0,004 0,005 0,005 0,005 0,005 0,007 0,005 0,01 46 U µg/l 0,11 0,12 0,14 0,13 0,05 0,02 0,04 0,05 0,05 0,05 0,05 0,07 0,05 0,09 53 Zn µg/l 0,19 0,20 0,24 0,21 0,09 0,04 0,06 0,09 0,08 0,08 0,09 0,12 0,08 2,0 4,0

15 Vaikutukset ovat suurimmillaan kevättalven alivirtaamien aikaan maalis-huhtikuussa, jolloin Muonionjoen virtaama on m 3 /s, joka on samaa suurusluokkaa kuin MNQ. Prosentuaalisesti eniten kasvavat kromin, koboltin, kadmiumin ja kuparin pitoisuudet (Taulukko 2-2). Kevättalvella kadmiumpitoisuus nousee Muonionjoessa puhdistettujen jätevesien purkualueella arviolta tasolle 0,013 µg/l ja poikkeuksellisen alhaisessa hetkellisessä alivirtaamatilanteessa (NQ 11 m 3 /s) tasolle 0,032 µg/l. Kadmiumpitoisuus jää alle valtioneuvoston asetuksessa 1308/2015 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista vuosikeskiarvona liukoiselle pitoisuudelle annetun ympäristönlaatunormin 0,1 µg/l (tausta+aa-eqs) tason myös poikkeuksellisessa alivirtaamatilanteessa. Nikkelipitoisuus nousee vastaavasti tasolle 0,54 µg/l ja poikkeuksellisen alhaisessa hetkellisessä alivirtaamatilanteessa (NQ 11 m 3 /s) tasolle 1,2 µg/l. Nikkelipitoisuus jää alle asetuksessa 1308/2015 vuosikeskiarvona biosaatavalle pitoisuudelle annetun ympäristönlaatunormin 5 µg/l (tausta+aa-eqs) tason myös poikkeuksellisessa alivirtaamatilanteessa. Lyijypitoisuus nousee kevättalvella tasolle 0,041 µg/l ja poikkeuksellisen alhaisessa hetkellisessä alivirtaamatilanteessa (NQ 11 m 3 /s) tasolle 0,044 µg/l. Lyijypitoisuus jää alle asetuksessa 1308/2015 vuosikeskiarvona biosaatavalle pitoisuudelle annetun ympäristönlaatunormin 1,5 µg/l (tausta+aa-eqs) tason myös poikkeuksellisessa alivirtaamatilanteessa. Kromin, koboltin ja kuparin pitoisuudet jäävät huomattavasta muutosprosentista huolimatta myös kevättalvella pieniksi, kromipitoisuus tasolle 0,3 µg/l, kuparipitoisuus tasolle 1,2 µg/l ja kobolttipitoisuus tasolle 0,4 µg/l. Näille metalleille ei ole annettu Suomessa ympäristönlaatunormeja. Edellä esitetyt kromin ja koboltin pitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin taulukossa (Taulukko 2-3) esitetyt vesieliöstön suojelemiseksi määritellyt kyseisten metallien raja-arvot. Kevättalven kuparipitoisuus (1,2 µg/l) on samaa tasoa kuin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa annetut (ANZECC), veden kovuudesta riippuvat hälytysarvot 1 1,4 µg/l, joiden alittaminen suojaa % vesistön eliöstöstä. Kuparilla voi olla pitkäaikaisvaikutuksia tasolla 2 µg/l Brittiläisessä Kolumbiassa ja Kanadassa määriteltyjen raja-arvojen perusteella. Laimentumissuhteen perusteella arvioituna metallipitoisuudet jäävät vesiympäristössä tasolle, jota mm. Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian ympäristöviranomaiset pitävät omien riskiarvioidensa perusteella haitattomana (Taulukko 2-3). Muonionjoen metallipitoisuuksien valossa toksiset yhteisvaikutukset ovat epätodennäköisiä. Jätevesien purkujärjestelystä riippuen toksisia yhteisvaikutuksia ei voida kokonaan pois sulkea puhdistettujen jätevesien purkualueella. Muonionjoen metallipitoisuuksia tullaan tarkkailemaan säännöllisesti viranomaisten hyväksymällä tavalla. Metallien yhteisvaikutusta on tarkasteltu täydennyksen ( ) kohdassa 53, jossa on laskettu toksinen yksikkö Muonionjoessa käyttäen kaivoksen loppuvaiheen kuormituksia ja pienintä mitattua alivirtaamakauden virtaamaa (11m 3 /s). Toksinen yksikkö on laskettu käyttäen metalleja, joilla on Suomessa ympäristönlaatunormi (kadmium, nikkeli, lyijy ja elohopea). Toksiseksi yksiköksi purkuputken suualueella tuli tulos 0,87, jolloin toksinen yksikkö -menetelmän perusteella toksisia yhteisvaikutuksia ei oleteta ilmenevän. Taulukko 2-3 Valtioneuvoston asetuksessa 1308/2015 määritellyt vesieliöstölle haitallisten ja vaarallisten aineiden raja-arvot sekä vesieliöstön suojelemiseksi määritellyt aineiden raja-arvot Kanadassa (Brittiläinen Kanada ja Kanadan liittovaltio), Yhdysvalloissa sekä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa (ANZECC). ANZECC- 15

16 16 hälytysarvot on määritelty pitoisuustasoille, joiden alittaminen suojaa % vesistön eliöistä. VN 1308/2015 Brittiläinen Kolumbia a Kanada b USA c ANZECC d - hälytysarvot pitkäaikaineaikainen lyhyt- AA-EQS MAC-EQS ka (30 vrk) max jatkuva max 99 % 95 % 90 % 80 % Ag µg/l 0,05 1,50* 0,1 3,0* 0,25 3,2 0,02 0,05 0,1 0,2 Al µg/l Al (liuk.) µg/l 50¹ 100² As µg/l ,8-1, B mg/l 1,2 1, Cd µg/l 0,09 1 0,72 1,8 0,06* 0,2* 0,4* 0,8* Cd (liuk.) µg/l 0,08 0,25* 0,45 1,5* 0,02 0,46* 0,04 2,80* Cl - mg/l Co µg/l Cr (III) µg/l 8, Cr (VI) µg/l , Cu µg/l 2 10* 6,7 25,5* 2 4 1* 1,4* 1,8* 2,5* Fe µg/l Fe (liuk.) µg/l 350 F - mg/l 0,4 1,9* 0,12 Hg µg/l 0,02³ 0,026 0,77 1,4 0,06 0,6 1,9 5,4 Hg (liuk.) µg/l 0,07 Mn µg/l * * Mo µg/l Ni µg/l Ni (liuk). µg/l 4 ** Pb µg/l 3,4 19,6* 1,2 6,0* 1 7 2,5 65 1* 3,4* 5,6* 9,4* Pb (liuk.) µg/l 1,2 ** 14 Se µg/l 2⁴ SO 4 mg/l * U µg/l Zn µg/l 7,5 187* * , ¹K un ph 6,5, raja-arvo on 50 µg/l; kun ph 4,0 6,5, raja-arvo on 5 50 µg/l hieman tai kohtalaisesti häiriintyneille ympäristöille soveltuva arvo ² Kun ph 6,5, raja-arvo on 100 µg/l; kun ph 4,0 6,5, raja-arvo on µg/l kun ph>6,5 ³ Raja-arvo riippuu veden kovuudesta ja metyylielohopean esiintymisestä ⁴Hälytysraja on 1 µg/l * Raja-arvo riippuu veden kovuudesta ** Biosaatava pitoisuus a British Columbia Ministry of Environment 2016 b Canadian Council of Ministers of the Environment 2016 c US Environmental Protection Agency 2016 d Australia and New Zealand Environment and Conservation Council 2000 Sulfaatin vaikutukset Muonionjokeen arvioitiin ympäristölupahakemuksen täydennyksessä ( ) uudelleen, tekemällä yksinkertaistettuun laimentumissuhteeseen perustuva laskelma Muonionjokeen kohdistuvista pitoisuuslisäyksistä kaivoksen toimintavuosina Sulfaatin terveysriskin ja ekotoksikologisen riskin arvioinnissa hyödynnettiin Kaivosvesiverkosto-hankkeen yhteydessä luodun Kaivosvesien riskinarviointimallin (ns. KAVERI-malli) periaatteita (Opasnet Suomi 2018a). Terveysriskin arvioinnissa Muonionjoen sulfaatin kokonaispitoisuuksia (luonnontaso + pitoisuuslisä) verrattiin KAVERI-aineistossa (Opasnet Suomi 2018b) esitettyihin laatusuosituksiin sekä tietoihin sulfaatin terveysvaikutuksista. Sulfaatin aiheuttaman ekotoksikologisen riskiarvion perusperiaatteen mukaan kaivostoiminnan vesistöön aiheuttamaa pitoisuuslisää verrataan alueen taustapitoisuudella korjattuun ympäristönlaatunormiin tai muuhun raja-/ohjearvoon. Suomessa sulfaatille ei ole asetettu ympäristönlaatunormia, mutta vaikutusarvioinnissa voidaan käyttää Brittiläisen Kolumbian ohjearvoa sulfaatin maksimipitoisuudelle (100 mg/l). Ohjearvo on muodostettu suojaamaan Meyasin ja Nordinin (2013) selvityksessä herkimmäksi testieliöksi

17 osoittautuneen eliön eli kirjolohen poikasvaiheita. Ohjearvoa ei ole testattu Suomen vesistöissä, mutta sitä pidetään tämän hetkisen tiedon perusteella vertailukelpoisena vesien suojelun kannalta suomalaisissa pehmeissä pintavesissä. Taustapitoisuudella korjattu sulfaatin ohjearvo Muonionjoessa on siten = 103 mg/l. Ohjearvon alittavat pitoisuudet ovat turvallisia pehmeässä vedessä (CaCO mg/l). Ohjearvoa käytetään sulfaattipitoisuuksien kuukausikeskiarvojen tarkastelussa (30 päivän aikana vähintään viisi näytteenottoa). (Opasnet Suomi 2018c) Sulfaatin vaikutusarvio Sulfaatin vaikutusarvio tehtiin usealle purkuveden pitoisuudelle eri virtaamatilanteessa. Taulukossa (Taulukko 2-4) on esitetty Muonionjoen sulfaatin luonnontaso, kaivoksen kuormituksen aiheuttamat pienimmät ja suurimmat pitoisuuslisäykset sekä Muonionjoesta mitattavat sulfaatin pienimmät ja suurimmat kokonaispitoisuudet kaivoksen toimintavuosina Alemmassa taulukossa on myös esitetty pitoisuuslisäykset ja kokonaispitoisuudet tilanteessa, jossa kaivoksen sulfaattikuormitus on t/a eri vesitilanteissa. Taulukko 2-4 Ympäristölupahakemuksen täydennyksessä ( ) esitettyjen vaihtoehtojen 1 ja 2 sulfaatin vuosikuormituksen mukaiset arvioidut pitoisuuslisät sekä Muonionjoesta mitattavat sulfaatin kokonaispitoisuudet (pitoisuuslisä + luonnontaso) vesien sekoittumisen jälkeen toimintavuosina 0 19, sekä arvio tonnin kuormituksen aiheuttamasta pitoisuuslisäyksestä. Vaihtoehdot 1 ja 2 Muonionjoki Pitoisuuslisä Pitoisuuslisä luonnontaso + luonnontaso mg/l mg/l mg/l Keskimääräinen vesivuosi 3 0,8 1,7 3,8 4,7 1/100 kuiva vuosi + MNQ 3 2,7 7,2 5,7 10,2 1/100 märkä vuosi + MHQ 3 0,1 0,4 3,1 3,4 Kuormitus t/a Muonionjoki Pitoisuuslisä Pitoisuuslisä luonnontaso + luonnontaso mg/l mg/l mg/l Keskimääräinen vesivuosi 3 1,8 4,8 1/100 kuiva vuosi + MNQ 3 11,7 14,7 1/100 märkä vuosi + MHQ 3 0,3 3,3 17 Kaikissa tarkastelluissa tilanteissa Muonionjoesta mitattavat sulfaattipitoisuudet jäävät alle sulfaatin ohjearvon tason 103 mg/l silloin, kun kaivoksen purkuvedet ovat sekoittuneet kokonaan Muonionjoen vesimassaan. Purkuputken välittömässä läheisyydessä voidaan kuitenkin havaita ajoittain taulukossa (Taulukko 2-4) esitettyjä arvoja suurempia sulfaattipitoisuuksia. Ainepitoisuuksien osalta haitallisin tilanne syntyy hetkellisessä alivirtaamatilanteessa kuormituksen ollessa maksimitasolla. Kaivoksen sulfaattikuormituksen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan haitallisia ympäristövaikutuksia purkualueen alapuolisessa Muonionjoessa. Vesimuodostuman kemiallisen tai ekologisen tilaluokan ei myöskään arvioida muuttuvan nykyisestä sulfaattipitoisuuksien kasvun takia.

18 Kiintoaine Melu Laskelmien mukaan Muonionjoesta mitattavat sulfaattipitoisuudet jäävät alle talousvedelle asetetun laatusuosituksen tason 250 mg/l, joka on myös sulfaatin makukynnys juomavedessä (Opasnet Suomi 2018b). THL ei suosittele pintavesien käyttöä talousvetenä, mutta sulfaattipitoisuuden perusteella Muonionjoen vesi täyttää talousveden laatusuosituksen tason myös kaivostoiminnan alettua. Joesta mitattavat sulfaattipitoisuudet jäävät pieniksi, joten sulfaatille altistuminen esimerkiksi uidessa ei muodosta riskiä vesistön käyttäjille. Sulfaatti ei ole biokertyvää, joten se ei rikastu kaloissa. Purkuvesien vaikutukset Muonionjoen veden laatuun riippuvat Muonionjoen virtaamista sekä niiden vaihteluista sekä purettavan veden määrästä ja sen ainepitoisuuksista vuoden aikana. Purkuputken virtaamat vaihtelevat valuntatilanteen ja altaan säännöstelyn mukaan. Muonionjokeen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan alkuvuodesta tammi-huhtikuussa. Hannukaisen kaivoksen tuotantovaiheen päästöjen ei arvioida heikentävän Muonionjoen fysikaalis-kemiallista laatua niin, että vesistön ekologinen tila heikkenisi nykyisestä erinomaisesta tasosta. Kiintoaineen osalta arvioitiin 2014 vaikutusten jäävän kokonaisuudessaan kohtalaisiksi. Kiintoainetta muodostuu eniten rakentamisen aikana, kun alue raivataan puustosta ja kasvillisuudesta ja alueen toimintojen ympärille kaivetaan ojia sekä rakennetaan laskeutusaltaita, patoja ja vesivarastoallas. Kiintoaineesta yli puolet saadaan talteen vesivarastoaltaalla ja laskeutusaltailla. Laskeutumaton kiintoaine päätyy vesivarastoaltaan kautta Rautuvaaraan ja edelleen Muoniojokeen. Sedimentaation mahdollisuutta vähentää Kuerjoessa uoman suoruus ja myös Äkäsjoessa ja Niesajoessa on suoria osuuksia. Voimakkaasti meanderoivan Valkeajoen alaosaan sekä Kivivuopionojan alaosaan saattaa päätyä kiintoainetta rakentamisen yhteydessä, kun kaikki vesiensuojelurakenteet eivät vielä ole käytössä. Vaikutus rajoittuu noin kolmen kilometrin mittaiselle matkalle, missä sedimentaatiolla saattaa olla vaikutusta mätitaskujen hapen saantiin sekä pienten lohikalojen poikasten viihtyvyyteen alueella. Muuten Valkeajokeen kohdistuva kiintoaineskuormitus on vaikutusalueen joista kaikkein vähäisintä. Vähäisiä määriä kiintoainetta joutuu toiminnan aikana alueen vesistöihin lähinnä puhtaiden hulevesien mukana. Alueen jokiin ja puroihin pääsevät kiintoainemäärät jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, eikä ole odotettavissa, että Valkeajoen ja Kuerjoen alaosia lukuun ottamatta alueen joissa ja puroissa tapahtuisi sedimentaatiota siinä määrin, että siitä olisi haittaa lohikalojen mädille tai poikasvaiheille. Hankesuunnitelma 2018: Rakentamisen aikaisesta kiintoaineesta on kappaleessa 2.2. Toiminnan aikana alueen vesistöihin ei kulkeudu kiintoainetta puhtaiden hulevesien mukana, koska ko. vedet kerätään ja ohjataan vesivarastoaltaan kautta Muonionjokeen. Vaikutukset: Hankesuunnitelman muutos vaikuttaa kiintoainekuormitukseen hyvällä tavalla, sillä kiintoainetta ei juuri pääse ympäröiviin vesistöihin aluevesien keräämisen johdosta. Siten kiintoainekuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta hankealueen läheisten jokien pohjiin ja sitä kautta taimenen ja lohen lisääntymisalueisiin. Vuonna 2014 tehdyssä vaikutusarvioinnissa, arvioitiin melun osalta vaikutuksen olevan merkittävyydeltään vähäinen. Merkittävin luontotyypille ominaiseen lajistoon vaikutta- 18

19 Tärinä va melunlähde on räjäytykset, joita todennäköisesti tehdään louhoksilla 2-3 kertaa viikossa toiminnan aikana. Yksittäisen räjäytyksen aiheuttaman melun kesto on alle 1 sekunti/räjäytys. Osa melusta todennäköisesti aiheuttaa lohikaloissa ja muissa kaloissa pakoreaktioita, mutta lohikalojen ja muiden makean veden kalalajien kuulokyky on niin heikko, että vaikutus jää erittäin lyhytkestoiseksi ja kalojen elinolosuhteet palautuvat nopeasti räjähdystä edeltäneeseen tilaan. Hankesuunnitelma 2018: Suojavallin lisäys hankesuunnitelmiin (kts. kohta ) alentaa erityisesti etelään kantautuvan melun tasoa Rambollin tekemien melumallinnusten mukaan. Melun vaikutus Natura-alueelle on edelleen merkittävyydeltään vähäinen. Tämän osalta vaikutuksiin ei tule muutosta. Tärinän osalta arvioitiin vuonna 2014 vaikutuksen olevan merkittävyydeltään kohtalainen. Tärinää aiheutuu lähinnä räjäytyksistä ja liikenteestä. Toiminnan aikaisen tärinän vaikutusalueella sijaitsevat Äkäsjoki, Valkeajoki, Kuerjoki, Kivivuopionoja ja Laurinoja. Liikenteen aiheuttaman tärinän on arvioitu kohdistuvan teiden läheisyyteen, mutta räjäytysten aiheuttama tärinä kulkeutuu lähimpiin jokiin saakka. Tärinä saattaa aiheuttaa kaloille samanlaisia karttamisreaktioita kuin melu. Lisäksi on mahdollista, että tärinän aiheuttama mekaaninen shokki viivästyttää kalanpoikasten kuoriutumista. Tärinää aiheuttavia räjäytyksiä tehdään 2-3 kertaa viikossa ja niiden kesto on alle 1 sekunti/räjähdys. Hankesuunnitelma 2018: Tärinän osalta ei ole tehty hankesuunnittelussa muutoksia. Ei muutoksia vaikutuksiin Vaikutukset direktiivilajeihin (saukko) Kokonaisuudessaan saukkoon kohdistuvien vaikutusten arvioitiin vuonna 2014 olevan vähäisiä, sillä mahdolliset vähäiset vaikutukset kohdistuvat ainoastaan kolmeen saukkoyksilöön koko vesistöalueella. Hankesuunnitelma 2018: Ei muutoksia vaikutuksiin Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Natura-alueelle kohdistuvien vaikutusten arvioitiin vuonna 2014 eheyden osalta olevan haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteiden jälkeen vähäisen kielteisiä, sillä hankkeen kielteiset vaikutukset kohdistuvat hyvin pienelle osalle luontotyypin pinta-alaa, eikä kielteisiä vaikutuksia direktiivilajeille aiheudu. Myös vaikutukset luontotyypille ominaiseen lajistoon jäävät kokonaisuudessaan kohtuullisen kielteisiksi. Koko Natura-alueen toiminta ja ekologinen rakenne säilyvät hankkeen toteuttamisesta huolimatta elinvoimaisina ja luontotyypille ominaisen lajiston ja saukon suojelun taso suotuisina. Hankesuunnitelma 2018: Hankesuunnitelmamuutokset, jotka vaikuttavat hankkeen kokonaispinta-alaan, ovat pieniä toiminta-alueen ja kaivospiirin sisäisiä muutoksia. Kaivospiiri ja hankekokonaisuus eivät ole muuttuneet, ja siksi ne eivät vaikuta vaikutusarvioon Natura-alueen eheydestä. 19

20 Yhteenveto muutoksien vaikutuksesta arvioon Natura-arvioinnin (2014) jälkeiset hankemuutokset vähentävät kokonaisuutena vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Siten vaikutukset Tornionjoen-Muonionjoen Naturaalueeseen tulevat olemaan käytännössä lievempiä kuin mitä Natura-arvioinnissa on esitetty.

21 Kiintoaine Äkäs- ja Niesajoessa Vastaus ELY-keskus on antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota kiintoainelaskelmien realistisuuteen ja siihen, että kiintoaineen poistamisen tehokkuus on arvioitu eri lähteissä eri tavalla. Arvioinnin lähtökohtana on ollut, että lähtevän veden kiintoainepitoisuus on 10 mg/l. Natura-arvioinnissa ei ole tarkasteltu sitä, mitä muutoksia kaivoksen rakennusaikana alkava ja koko toiminnan aikana jatkuva kuormitus aiheuttaa jokien (Äkäsjoki, Niesajoki) pohjiin ja sitä kautta taimenen ja lohen lisääntymisalueisiin. Yhtiötä pyydetään esittämään perusteltu selvitys asiasta. Natura-arvio (2014) s. 50: Kiintoainetta muodostuu eniten rakentamisen aikana, kun alue raivataan puustosta ja kasvillisuudesta ja alueen toimintojen ympärille kaivetaan ojia sekä rakennetaan laskeutusaltaita, patoja ja vesivarastoallas. Kiintoaineesta yli puolet saadaan talteen vesivarastoaltaalla ja laskeutusaltailla. Laskeutumaton kiintoaine päätyy vesivarastoaltaan kautta Rautuvaaraan ja edelleen Muonionjokeen. Sedimentaation mahdollisuutta vähentää Kuerjoessa uoman suoruus ja myös Äkäsjoessa ja Niesajoessa on suoria osuuksia. Voimakkaasti meanderoivan Valkeajoen alaosaan sekä Kivivuopionojan alaosaan saattaa päätyä kiintoainetta rakentamisen yhteydessä, kun kaikki vesiensuojelurakenteet eivät vielä ole käytössä. Vaikutus rajoittuu noin kolmen kilometrin mittaiselle matkalle, missä sedimentaatiolla saattaa olla vaikutusta mätitaskujen hapen saantiin sekä pienten lohikalojen poikasten viihtyvyyteen alueella. Muuten Valkeajokeen kohdistuva kiintoainekuormitus on vaikutusalueen joista kaikkein vähäisintä. Vähäisiä määriä kiintoainetta joutuu toiminnan aikana alueen vesistöihin lähinnä puhtaiden hulevesien mukana. Alueen jokiin ja puroihin pääsevät kiintoainemäärät jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, eikä ole odotettavissa, että Valkeajoen ja Kuerjoen alaosia lukuun ottamatta alueen joissa ja puroissa tapahtuisi sedimentaatiota siinä määrin, että siitä olisi haittaa lohikalojen mädille tai poikasvaiheille. Kiintoaineen vaikutusten arvioidaan kokonaisuudessaan jäävän kohtalaisiksi. Uuden hankesuunnitelman mukaan Laurinojan ja Kuervaaran avolouhoksien kuivatusvesiä ei johdeta ympäröiviin vesistöihin. Lisäksi puhtaita aluevesiä ei johdeta ympäröiviin vesistöihin enää tuotantovaiheessa. Rakentamisen aikaisia puhtaita aluevesiä johdetaan edelleen ympäröiviin vesistöihin alle 3 vuoden ajan, eli vesien johtamisaika lyheni huomattavasti. Sitä mukaa, kun laskeutusaltaat valmistuvat, vesiä johdetaan niihin ja niiden kautta Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. Päivitetyssä vesienhallintaraportissa ( ) rakentamisen aikana Hannukaisen alueella ojien kaivamisesta, infran rakentamisesta, vesivarastoaltaan rakentamisesta, Kivivuopionojan siirrosta sekä pintamaiden poistosta arvioitu kiintoainekuorma on laskettu kiintoainepitoisuudella 20 mg/l. Tällöin kiintoainekuorma Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen rakentamisvuosien (Y-2 Y0) aikana on maksimissaan keskimäärin kg/a yhteensä alle 3 vuoden ajan. Esimerkiksi Valkeajoen kiintoainekuorma on 2000-luvun keskimääräisellä kiintoainepitoisuudella (1,8 mg/l) ja vuosien keskivirtaamalla (0,3 m 3 /s) noin kg vuodessa. Äkäsjoen vastaava kiintoainekuorma Hannukaisen kohdalla on noin kg vuodessa (kiintoainepitoisuus 2,4 mg/l ja keskivirtaama 5,3 m3/s). Kiintoainelisäys lähijokien vesimassaan ei arvion mukaan heikennä taimenen ja lohen elinolosuhteita vesistössä, eikä sedimentaatiota jokipohjiin tapahdu muutaman vuoden aikana siinä määrin, että lohikalojen lisääntymisolosuhteet heikkenisivät.