HANNUKAINEN MINING OY. Uraani YVA:ssa ja luvassa

Transkriptio

1 1 HANNUKAINEN MINING OY Uraani YVA:ssa ja luvassa

2 2 1 URAANI YVA:SSA Sivukivi YVA s Rikastushiekka Y VA s Taustasäteily YVA s Kangasrouskut s Pintavedet Nykytila s Vaikutukset s Pohjavedet Nykytila s.174: Vaikutukset s Terveys s URAANI YMPÄRISTÖLUVASSA Pintavedet Nykytila s Vaikutukset s Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe Alueen radiometriset ominaisuudet s Louhittavan malmin ja sivukiven geokemia s Pohjaveden laatu Nykytila s Vaikutukset s Terveysvaikutukset s Kaivannaisjätteet s VESISTÖTARKKAILU Liite 1 Taustasäteily, YVA kpl 10.3

3 3 1 URAANI YVA:SSA Tekstit on kopioitu suoraan YVA-selostuksesta. Kursiivilla on esitetty YVA:n tekstiin liittyviä kommentteja 1.1 Sivukivi YVA s. 83 Muodostuvan sivukiven koostumusta analysoidaan jatkuvasti kaivostoiminnan aikana. Koostumuksen tarkkailu on tärkeää, koska tietyn tyyppiset jätteet saattavat muodostaa happamia kaivosvesiä. SRK Ltd on määritellyt Hannukaisessa muodostuvan sivukiven ja irtomaan hapontuottokykyä hankevastaavan toimeksiannosta standardin EN15875 ABA-testin mukaisesti. Lisäksi on tehty NAG-testauksia. Tulosten perusteella (SRK 2013) on mahdollista, että sivukivialueilla, joille sijoitetaan mahdollisesti happoa muodostavaa sivukiveä (ns. PAF-sivukivi), muodostuva suotovesi sisältää kohonneita alumiinin, koboltin, kuparin, mangaanin, nikkelin, uraanin, sinkin ja sulfaatin pitoisuuksia. Sivukivialueilla, joille sijoitetaan ei-happoa muodostuvaa sivukiveä (ns. NAF-sivukivi), muodostuva suotovesi saattaa sisältää kohonneita pitoisuuksia uraania ja sulfaattia sekä kaivostoiminnasta aiheutuvia kohonneita nitraatin pitoisuuksia. 1.2 Rikastushiekka Y VA s. 87 Magneettikiisupitoisen rikastushiekan sisältävän lievästi kohonneita Cd-, Cr-, Pb-, U- ja Zn-pitoisuuksia; Ag-, As-, Bi-, Co-, Cu-, Fe-, Mo-, Ni-, P-, S-, Se- ja Te-pitoisuudet ovat viisinkertaisia Ca-pitoisuuteen verrattuna sekä kohonneita Hg-pitoisuuksia. 1.3 Taustasäteily YVA s YVA:ssa esitetyt taustasäteilyasiat on poimittu erilliseksi liitteeksi 1. YVA s. 186: Vesieliöstön suojelemiseksi on säädetty erilaisia vedenlaadun ohjearvoja: uraanin pitkäaikaisaltistus 15 µg/l ja lyhytaikainen 33 µg/l (CCME, Canadian council of Ministers of the Environment. Canadian Environmental Quality Guidelines. Water Quality for the Protection of Aquatic Life. Freshwater. / Kanadan ympäristöministerien neuvosto. Kanadan ympäristön laadun ohjearvot.) Hannukaisessa tehdään radiologinen selvitys, näytteet on otettu syksyllä 2016 ja analyysitulokset saadaan keväällä Kangasrouskut s. 158 Hankealueella suoritettiin männyn runkojäkälälajiston kartoitus yhteensä 20 seuranta-alalla (Lapin Vesitutkimus Oy 2011). Jäkäläkartoituksen yhteydessä kymmeneltä alalta kerättiin kangasrouskunäytteet (Lactarius rufus), joista analysoitiin 26 alkuainetta, mukaan lukien elohopea ja uraani. Näytealojen valinnassa käytettiin hyväksi olemassa olevia metsäsammal- ja humusnäytepisteitä. Lisäksi otettiin huomioon lähialueen suojelualueet. Selvitys on esitetty kokonaisuudessaan YVA:n liitteenä (Liite 7). Sienien uraanipitoisuus oli alle analyysin määritysrajan (<0,05 mg/kg kuivapainoa). Elohopeapitoisuus ylitti määritysrajan yhdellä näytealueella (määritysraja <0,04 kuivapainoa, näytteessä 0,048 mg/kg).

4 4 1.5 Pintavedet Nykytila s. 175 Uraanipitoisuuksia on tutkittu pintavesistä vuosina YVA:ssa on käytetty uraanille WHO:n arvoa 15 µg/l, Suomessa talousvesiasetuksen (1352/2015) raja-arvo on 30 µg/l.

5 5

6 6 YVA s. 209: Niesajoen altaasta (FS13) mitatut mangaani-, kupari-, koboltti-, ja sinkkipitoisuudet ovat korkeampia kuin muilla mittauspisteillä saadut arvot. Altaasta ulosvirtaavissa vesissä on korkeampia arseeni-, nikkeli- ja uraanipitoisuuksia kuin mittaustuloksissa, joita on saatu muilta tarkkailupisteiltä. Niesajoen yläosalla altaan metallipitoisuuksia nostavat Ylläksen jätevedenpuhdistamon jätevedet ja Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta pois johdetut vedet. Niesajoen metallipitoisuudet ovat yleensä korkeampia kuin vastaavat Äkäsjoen vesistä mitatut pitoisuudet.

7 Vaikutukset s Pohjavedet Nykytila s.174: Uraanin pitoisuusnousuja on tarkasteltu YVA:ssa sivulta 477 alkaen, mutta ne on jätetty tästä yhteydestä pois sillä vaikutusarviot ovat tarkentuneet ympäristölupahakemuksen aikana. Vuoden 2008 nykytilaselvityksen (Pöyry Environment Oy 2008) jälkeen Hannukaisen alueen pohjaveden laatua on tutkittu ottamalla näytteitä myös vuonna 2011 (Helsingin yliopisto 2012, SRK Consulting 2012). Muutamien raskasmetallien, molybdeenin, koboltin, nikkelin ja kromin, pitoisuudet olivat pohjavedessä hieman koholla verrattuna taustapitoisuuksiin (Lahermo ym. 2002). Yhdessä näytteessä mitattiin 17 µg/l - uraanipitoisuus, muutoin uraanipitoisuudet olivat alle 15 µg/l. Pohjavesi alueella on elektrolyytti-köyhää, mikä on tyypillistä Suomen pohjavesille. Hannukaisen vanhasta kaivosalueesta etelään sijaitsevissa pohjavesiputkissa vanha kaivostoiminta näkyi kohonneina liuenneiden aineiden pitoisuuksina Vaikutukset s. 470 Hankevaihtoehdossa 4 Kivivuopionojan alueella sijaitsevasta vesivarastoaltaasta tuleva valunta vaikuttaa pohjavesialueen veden laatuun. Pohjaveden arvioiduista pitoisuuksista

8 8 hankevaihtoehdossa 4 on yhteenveto taulukossa 5. Kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksien arvioidaan ylittävän WHO:n juomavedelle asettamat ohjearvot. Taulukossa on yhteenveto pohjavesialueen vedenlaatuennusteista kaivoksen toimintaaikana sekä sulkemisen jälkeen. Arseenin, kromin, elohopean, nikkelin ja uraanin pitoisuudet voivat ylittää talousvedelle asetetut raja-arvot. Myös nitraatti- ja sulfaattipitoisuudet ylittävät talousvedelle asetetut raja-arvot. Kaikissa hankevaihtoehdoissa Kivivuopionvaaran pohjavesialueella ( ) pohjaveden laadun voidaan olettaa paranevan etäisyyden kasvaessa sivukivialueista ja vesivarastoaltaasta. Tämä johtuu haitta-aineiden liukenemisesta ja laimenemisesta puhtaaseen pohjaveteen. Kivivuopionvaaran pohjavesialueella ( ) pohjaveden laadun voidaan olettaa paranevan etäisyyden kasvaessa sivukivialueista ja vesivarastoaltaasta. Tämä johtuu haitta-aineiden liukenemisesta ja laimenemisesta puhtaaseen pohjaveteen. Pohjaveden laadun heikkeneminen on voimakkaampaa vaihtoehdoissa 1A-1C sivukivialueelta tulevasta valunnasta johtuen, mutta WHO:n juomavedelle asettamat raja-arvot ylittyvät myös vaihtoehdossa 4 (tässä viitataan rajaan 15 µg/l, mutta nykyään 30 µg/l,). Pohjavesialue on pienikokoinen ja luokiteltu III-luokkaan, minkä vuoksi sen hyödyntäminen vedenhankintaan on epätodennäköistä. Kaivostoiminnan aikana pohjaveden laatuun kohdistuvaa vaikutusta voidaan pitää kokonaisuudessaan kohtalaisena.

9 9 1.7 Terveys s. 613 Kivivuopionvaaran pohjavesialueen ( ) veden laatu kaivoksen sulkemisen jälkeen on esitetty edellä olevassa taulukossa 5. Pohjavesialueen haitta-ainepitoisuuksien ennakoidaan nousevan kaivoksen sulkemisvaiheessa korkeammiksi kuin ne ovat kaivoksen toimintavaiheessa, mikä johtuu sivukivialueelta tulevan valunnan ja sen laimentavan vaikutuksen vähenemisestä kaivoksen sulkemisen jälkeen. Kuten toimintavaiheessa, arseenin, kromin, elohopean, nikkelin, uraanin ja sulfaatin pitoisuuksien arvioidaan ylittävän juomavedelle asetetut laatukriteerit (SRK Consulting 2012). Kivivuopionvaaran pohjavesialueelta ( ) pohjaveden virtaus suuntautuu länteen kohti Valkeajokea, johon pohjavesi purkautuu. Pintaveteen kohdistuvat vaikutukset on kuvattu YVA:n luvussa Kivivuopionvaaran pohjavesialueeseen ( ) kohdistuva jälkivaikutus arvioidaan kohtalaiseksi Uraani on kallioperässä yleisesti esiintyvä radioaktiivinen alkuaine. Luonnon uraani on pääosin matala-aktiivista isotooppia U-238. WHO:n arvioinnin mukaan juomaveden uraanin kemiallinen toksisuus on suurempi riski kuin sen säteilyn aiheuttama riski. Uraani todennäköisesti imeytyy ihon läpi elimistöön huonosti. Eläinkokeiden perusteella tiedetään, että uraani vaikuttaa haitallisesti munuaisiin. Uraanin esiintymistä ja ominaisuuksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin luvussa 10.3 (liite 1).

10 10 Suorat terveysvaikutukset, pintavedet Virkistyskäytössä, esimerkiksi uidessa, ihmiset voivat altistua veden uraanille, mutta koska kyse ei ole varsinaisesta juomavedestä, terveysvaikutus luokitellaan kohtalaiseksi. Varsinaista toiminta-aikaa lukuun ottamatta tarkasteltujen aineiden pitoisuudet jäävät talousveden laatukriteerejä pienemmiksi ja vaikutukset luokitellaan vähäisiksi. 2 URAANI YMPÄRISTÖLUVASSA 2.1 Pintavedet Nykytila s. 109 Tekstit on kopioitu ympäristölupahakemuksesta. Taulukko 5-4. Vedenlaadun kuvauksessa hyödynnettyjä eri aineiden vedenlaadun ohje- ja raja-arvoja. Talousveden laatuvaatimukset ja - suositukset (STM 461/2000, muutos STM 442/2014) Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet (Vna 868/2010 ja EU dir. 2008/105/EY) EU:n veden laadun ohjearvot vuodesta 2015 lähtien (EU dir. 2013/39/EU ja Vna 1308/2015) vaatimukset suositukset AA-EQS MAC-EQS AA-EQS MAC-EQS Ruotsin rajaarvot *** (max, yksittäinen näyte) Al µg/l 200 As µg/l 10 Cd µg/l 5 0,08-0,25 0,45-1,5 0,08-0,25 0,45-1,5 Cr µg/l 50 3 (Cr VI) Cu µg/l Fe µg/l 200 Hg µg/l 1 0,05 0,07 0,07 Mn µg/l 50 Ni µg/l ei sovelleta 4 34** Pb µg/l 10 7,2 ei sovelleta 1,2 14** Sb µg/l 5 U µg/l 30* 0,07 (2,3)

11 11 Sulfaatti mg/l 250 * Myös Kansainvälisen terveysjärjestön (WHO, v. 2011) ohjeellisen raja-arvon ylimmäksi sallituksi juomaveden uraanipitoisuudeksi. Säteilyturvakeskus suosittelee harkitsemaan toimenpiteitä uraanin poistamiseksi juomavedestä, jos veden uraanipitoisuus ylittää arvon 100 µg/l. ** EQS:t tarkoittavat kyseisten aineiden biosaatavia pitoisuuksia *** Havs och Vattenmyndigheten 2013 Taulukko 5-5. Niesan altaan (näytteenottopaikka FS13) vedenlaatu vuosina Syvyys Happi Kiint. S-joht. Alkal. ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kloridi m mg/l kyll.% mg/l ms/m mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l keskiarvo 0,7 8,2 74 2,9 34 0,34 6,9 3, ,6 min 0,1 0,4 3 0,5 24 0,14 6,2 2, ,1 max 1,0 13, ,2 54 0,81 7,8 6, ,7 toukokuu 0,6 10,1 85 4,2 33 0,42 6,8 3, ,0 kesä-elokuu 0,7 8,9 90 2,4 35 0,27 7,0 3, ,9 SO 4 Fe Al Cd Cr Co Cu Mn Ni Zn U n mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l keskiarvo ,25 0, , ,16 24 min <0,002 < 0,1 3 1, ,11 24 max ,00 10, , ,33 24 toukokuu ,34 1, , ,13 6 kesä-elokuu ,23 0, , , Vaikutukset s. 136 Huomioarvo (TV) ja hälytysarvo (AV) Vesieliöstön tiedetään sietävän haitta-aineiden normaalia korkeampia pitoisuuksia lyhytaikaisesti. Kansainväliset veden laadun ohjearvot sisältävät usein kaksi arvoa, joista toinen määrittelee vesieliöstön sietämät maksimiarvot ja toinen pitkäaikaisen altistuksen sietoarvon. Veden laadun tavoitearvoissa hälytysarvot (AV) on määritelty tasolle, joka on vielä turvallinen pitkäaikaisessa altistuksessa. YVA-menettelyssä onkin näin määritetty jokaiselle veden laatumuuttujalle kaksi tavoitearvoa: huomioarvo (TV) ja hälytysarvo (AV). Huomioarvon ylitys osoittaa havaittavaa veden laadun muutosta perustilaan verrattuna ja auttaa ohjaamaan seurantaa. Huomattava kuitenkin on, että vaikka päästöistä johtuvat muutokset voivat olla prosentuaalisesti suuria, jäävät pitoisuustasot vesistössä pääosin niin alhaisiksi, että niillä ei ole merkittävää vaikutusta vesistön tilaan Toimintavaihe Vaikutukset Äkäsjokeen kaivoksen toimintavaiheessa:

12 12 Taulukko Äkäsjoen vedenlaatuennuste kaivostoiminnan loppuvaiheessa (Ramboll YVA 2013). Parametri Yksikkö FS09 Nykytila pitoisuus Mallinnetut pitoisuudet - kaivostoiminnan loppuvaiheessa Muutos (%) TV 50% AV AV Kevät Talvi Kevät Talvi Avainparametrit Nitriitti mg/l 0,0019 0,005 0,01 0,001 Nitraatti mg/l 0, ,012 0,012 0,013 2,5 5,4 Kloridi mg/l 0, ,0008 0,0032 0, Sulfaatti mg/l 4,4 32,5 65 3,2 3,3 3,3 2,1 2,9 Rauta mg/l 0,4 0,49 0,98 0,28 0,29 0,29 2,1 2,4 Alumiini mg/l 0,05 0,05 0,1 0,021 0,022 0,022 2,6 6,3 Arseeni mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , ,5 13 Kadmium mg/l 0, , , , , , Koboltti mg/l 0, ,002 0,004 0, , , ,6 47 Kromi mg/l 0, ,0005 0,001 0, , , Kupari mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , ,6 6,6 Elohopea mg/l 0, , , , , , Mangaani mg/l 0,018 0,35 0,7 0,01 0,01 0,01 2,1 2,8 Molybdeeni mg/l 0, ,5 1 0, , , ,3 13 Nikkeli mg/l 0,0003 0,01 0,02 0, , , ,1 11 Lyijy mg/l 0, ,0036 0,0072 0, , , ,1 2,2 Uraani mg/l 0,0001 0,0075 0,015 0, ,0001 0, Sinkki mg/l 0,0016 0,015 0,03 0, , , Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,011 0,0085 0,017 0,0085 0,0063 0,0075 4,8 24 TOC mg/l 7, Kalsium mg/l 3,1 2,4 4,8 2,7 3,2 3,2 2,2 3,1 Kalium mg/l 0,49 0,41 0,82 0,39 0,38 0,4 2,6 6,9 Magnesium mg/l 0,96 0,7 1,4 0,87 0,93 0,95 2,3 4 Natrium mg/l 1,8 1,25 2,5 1,6 1,5 1,6 2,4 4,6 Pii mg/l 6, ,8 4,2 4,2 2,1 2,3 Barium mg/l 0,0052 0,005 0,01 0,0046 0,0082 0, Strontium mg/l 0,02 0,015 0,03 0,017 0,017 0,018 2,2 3,4 Antimoni mg/l 0, , , , , , Taulukko Mallin ennustama vedenlaadun muutos Niesajoen suulla kaivoksen toiminnan loppuaikana (Ramboll YVA 2013). Parametri Yksikkö FS12 Nykytila Mallinnetut pitoisuudet pitoisuus kaivostoiminnan loppuvaiheessa Muutos (%) TV 50% AV AV Kesäkuu Keskiarvo Talvi Kesäkuu Keskiarvo Talvi Niitraatti mg/l 0, ,053 0,028 0,046 0, ,5 Kloridi mg/l ,2 0,12 0,12 0, Sulfaatti mg/l ,8 3 3, Rauta mg/l 0,81 0,95 1,9 0,63 0,32 0,32 0, Alumiini mg/l 0,067 0,05 0,1 0,039 0,019 0,019 0, Arseeni mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , , Kadmium mg/l 0, , , , , , , Koboltti mg/l 0, ,002 0,004 0,0002 0, , , Kromi mg/l 0, ,0005 0,001 0, , , , Kupari mg/l 0,0021 0,0025 0,005 0,0014 0, , , Elohopea mg/l 0, , , , , , , ,3 21 Mangaani mg/l 0,038 0,35 0,7 0,032 0,0034 0,0035 0, Molybdeeni mg/l 0,0002 0,5 1 0, , , , Nikkeli mg/l 0,0024 0,01 0,02 0,002 0, , , Lyijy mg/l 0, ,0036 0,0072 0, , , , Uraani mg/l 0, ,0075 0,015 0, , , , Sinkki mg/l 0,0022 0,015 0,03 0,0013 0, , , Muoniojoessa pitoisuudet ovat pienempiä kuin Ruotsissa käytössä olevat raja-arvot (taulukko 5-4) lukuun ottamatta uraania, jonka nykytilan pitoisuus (0,085 µg/l) on jo suurempi kuin uraanille annettu raja-arvo vuosikeskiarvona (0,07 µg/l). Uraanipitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin yksittäisen näytteen maksimipitoisuuden raja-arvo (2,3 µg/l) (Havs och Vattenmyndigheten 2013).

13 13 Taulukko Mallilaskelmien mukainen ennuste Muonionjoen vedenlaatumuutoksista sekoittumisvyöhykkeen alapuolella (FS23), kaivoksen 18. toimintavuoden kuormitustiedoilla laskettuna (Ramboll YVA 2013). Parametri Yksikkö FS23 Nykytila pitoisuus Mallinnetut pitoisuudet kaivostoiminnan loppuvaiheessa Muutos (%) TV 50% AV AV Kevät Talvi ka Kevät Talvi ka Avainparametrit Niitraatti mg/l 0, ,0051 0, ,0117 2, Kloridi mg/l 0, ,79 0,784 0,779-0,379-0,958 Sulfaatti mg/l 3,8 32,5 65 2,57 2, Rauta mg/l 0,54 0,95 1,9 0,4 0,4 0,4-0,26-0,85 Alumiini mg/l 0,057 0,05 0,1 0,021 0,021 0,021-0,28-0,86 Arseeni mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , ,2-1,6 Kadmium mg/l 0, , , , , , Koboltti mg/l 0, ,002 0,004 0, , , Kromi mg/l 0, ,0005 0,001 0, , , ,7-0,8 Kupari mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , Elohopea mg/l 0, , , , , , Mangaani mg/l 0,018 0,35 0,7 0,0067 0,0067 0,0076-0,17 13 Molybdeeni mg/l 0, ,5 1 0, , , ,4 16 Nikkeli mg/l 0, ,01 0,02 0, , , Lyijy mg/l 0, ,0036 0,0072 0, , , ,2 Uraani mg/l 0, ,0075 0,015 0, ,0001 0, Sinkki mg/l 0,0017 0,015 0,03 0, , , Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,0051 0,0085 0,017 0,003 0,003 0,0033 0,19 9 TOC mg/l 6,9 6,5 13 5,1 n/a n/a n/a n/a Kalsium mg/l 4,6 4,45 8,9 3,5 3,5 3,5-0,19 1,6 Kalium mg/l 0,81 0,95 1,9 0,63 0,65 0,67 4,1 6,3 Magnesium mg/l 1,2 1,2 2,4 0,9 0,9 0,91 0,1 0,94 Natrium mg/l 1,9 1,7 3,4 1,4 1,4 1,4 1,5 2,9 Pii mg/l 1,6 1,35 2,7 1,1 n/a n/a n/a n/a Barium mg/l 5, ,2 3,2 3,2-0,27-0,82 Strontium mg/l 0,0096 0,0075 0,015 0,0069 0,0068 0,0068-0,24-0,31 Antimoni mg/l 0,022 0,0215 0,043 0,016 0,015 0,015-0,43-0,91 Lupahakemuksen aikana tehty Muonionjoen vesistövaikutusarvion päivitys: Selkeytysaltaassa veden laatu tasaantuu vesijakeiden sekoittuessa. Keskimääräiseksi veden laaduksi toimintavuosina on arvioitu taulukossa (Taulukko ) esitetyt laatuarviot.

14 14 Taulukko Arvio Rautuvaaran selkeytysaltaasta Muoniojokeen johdettavan vedenlaadusta toimintavuosina Parametri Yksikkö Toimintavuosi Pitoisuus keskim. ph - 6,3 6,3 6,3 6,3 6,3 Alkaliniteetti mg/l ,2 121,3 Cl mg/l ,9 F mg/l 0,9 0,9 0,9 0,8 0,9 P mg/l 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 SO4 mg/l ,8 Ag mg/l 0,0008 0,0008 0,0008 0,0008 0,0 Al mg/l 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 As mg/l 0,0003 0,0003 0,0003 0,0003 0,0 N mg/l ,4 Ca mg/l ,3 Cd mg/l 0,005 0,005 0,004 0,004 0,004 Co mg/l 0,04 0,04 0,04 0,04 0,038 Cr mg/l 0,002 0,002 0,002 0,001 0,002 Cu mg/l 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Fe mg/l 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Hg mg/l 0,0001 0,0001 0,0001 0,0001 0,0001 K mg/l ,4 Mg mg/l ,3 Mn mg/l 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Mo mg/l 0,04 0,04 0,04 0,03 0,041 Na mg/l ,4 Ni mg/l 0,08 0,09 0,08 0,08 0,083 Pb mg/l 0,0008 0,0008 0,0008 0,0007 0,001 Sb mg/l 0,004 0,004 0,004 0,003 0,004 U mg/l 0,02 0,02 0,02 0,02 0,021 Zn mg/l 0,03 0,03 0,03 0,03 0,027 Muonionjokeen kohdistuvaksi kuormitukseksi saadaan toimintavuosina seuraavat taulukossa esitetyt arviot. Taulukko Muonionjokeen keskimääräisessä hydrologisissa oloissa kohdistuva kuormitus toimintavuosina Muuttuja Yksikkö Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Cl kg F kg P kg SO4 kg Ag kg 0,321 0,274 0,289 0,329 1,338 0,829 0,626 0,626 0,532 0,509 0,391 0,329 6,392 Al kg 132,4 113,0 119,5 135,6 552,3 342,4 258,4 258,4 219,6 209,9 161,5 135,6 2638,7 As kg 0,125 0,107 0,113 0,128 0,521 0,323 0,244 0,244 0,207 0,198 0,152 0,128 2,491 N kg Ca kg Cd kg 1,8 1,5 1,6 1,8 7,4 4,6 3,5 3,5 3,0 2,8 2,2 1,8 35,6 Co kg 15,4 13,2 13,9 15,8 64,4 39,9 30,1 30,1 25,6 24,5 18,8 15,8 307,6 Cr kg 0,69 0,59 0,62 0,71 2,88 1,79 1,35 1,35 1,15 1,10 0,84 0,71 13,77 Cu kg 79,3 67,7 71,5 81,2 330,6 204,9 154,6 154,6 131,4 125,6 96,7 81,2 1579,3 Fe kg 48,8 41,7 44,1 50,0 203,6 126,2 95,3 95,3 81,0 77,4 59,5 50,0 972,9 Hg kg 0,04 0,04 0,04 0,05 0,19 0,12 0,09 0,09 0,07 0,07 0,05 0,05 0,89 K kg Mg kg Mn kg 71,1 60,7 64,2 72,9 296,7 183,9 138,8 138,8 118,0 112,8 86,8 72,9 1417,6 Mo kg 16,9 14,4 15,2 17,3 70,4 43,6 32,9 32,9 28,0 26,7 20,6 17,3 336,1 Na kg Ni kg 34,2 29,2 30,8 35,0 142,5 88,3 66,7 66,7 56,7 54,2 41,7 35,0 680,9 Pb kg 0,32 0,27 0,29 0,33 1,33 0,83 0,62 0,62 0,53 0,51 0,39 0,33 6,37 Sb kg 1,49 1,27 1,34 1,52 6,21 3,85 2,90 2,90 2,47 2,36 1,81 1,52 29,66 U kg 8,79 7,50 7,93 9,00 36,66 22,73 17,15 17,15 14,58 13,94 10,72 9,00 175,16 Zn kg 11,0 9,4 9,9 11,2 45,8 28,4 21,4 21,4 18,2 17,4 13,4 11,2 218,8

15 Taulukko 2-1. Laskennallisia keskimääräisiä ainepitoisuuksien nousuja purkuputken alapuolella. Taulukossa on esitetty myös muutos arvioituun luonnontasoon nähden. Muuttuja Yksikkö Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Luonnontaso Muutos % Cl µg/l ,9 F µg/l P µg/l 0,9 0,9 1,0 1,0 0,3 0,2 0,2 0,4 0,3 0,4 0,4 0,6 0,3 12 2,9 SO4 µg/l ,9 Ag µg/l 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0,0 Al µg/l 1,2 1,2 1,4 1,4 0,5 0,2 0,3 0,5 0,5 0,5 0,5 0,8 0,5 26,1 1,8 As µg/l 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,06 0,7 N µg/l ,5 Ca µg/l ,1 Cd µg/l 0,016 0,016 0,019 0,019 0,006 0,003 0,005 0,007 0,006 0,007 0,007 0,011 0,006 0, ,3 Co µg/l 0,14 0,14 0,17 0,16 0,06 0,03 0,04 0,06 0,05 0,06 0,06 0,10 0,05 0, ,6 Cr µg/l 0,01 0,01 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,026 9,3 Cu µg/l 0,73 0,72 0,85 0,84 0,29 0,13 0,20 0,30 0,28 0,30 0,30 0,49 0,28 0,288 96,8 Fe µg/l 0,45 0,45 0,53 0,52 0,18 0,08 0,12 0,19 0,17 0,18 0,19 0,30 0, ,1 Hg µg/l 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 1,6 K µg/l ,7 Mg µg/l ,3 Mn µg/l 0,66 0,65 0,77 0,75 0,26 0,12 0,18 0,27 0,25 0,27 0,27 0,44 0,25 10,9 2,3 Mo µg/l 0,16 0,15 0,18 0,18 0,06 0,03 0,04 0,06 0,06 0,06 0,06 0,10 0,06 0,15 39,6 Na µg/l ,1 Ni µg/l 0,32 0,31 0,37 0,36 0,12 0,06 0,09 0,13 0,12 0,13 0,13 0,21 0,12 0,2 60,1 Pb µg/l 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 2,8 Sb µg/l 0,01 0,01 0,02 0,02 0,01 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 52,3 U µg/l 0,08 0,08 0,09 0,09 0,03 0,01 0,02 0,03 0,03 0,03 0,03 0,05 0,03 0,09 34,4 Zn µg/l 0,10 0,10 0,12 0,12 0,04 0,02 0,03 0,04 0,04 0,04 0,04 0,07 0,04 1,97 2,0

16 Toiminnan jälkeinen vaihe Parametri Yksikkö Taulukko Äkäsjoen vedenlaatuennuste kaivostoiminnan sulkemisen jälkeen (Ramboll Finland Oy 2013). FS09 Nykytila pitoisuus Mallinnetut pitoisuudet - Tilanne louhosjärvien ylivuodon alkuvaiheessa Sivukivikasalta suotuvan vedenlaadun ennuste perustuen NAG - testidataan, kalkkia (CaO) lisätty Kuervitikon louhosjärveen Sivukivikasalta suotuvan vedenlaadun ennuste perustuen NAG - testidataan, kalkkikiveä (CaCO3 ) lisätty korkearikkiseen sivukivikasaan Mallinnetut pitoisuudet - Tilanne vedenlaadun tasaannuttua louhosjärvissä Sivukivikasalta suotuvan vedenlaadun ennuste perustuen NAG - testidataan, kalkkikiveä (CaCO 3 ) lisätty korkearikkiseen sivukivikasaan TV 50% AV AV Kevät Keskiarvo Talvi Keskiarvo Kevät Talvi Avainparametrit Niitraatti mg/l 0, ,012 0,018 0,016 0,016 0,018 0,043 0,036 Kloridi mg/l 0, ,0008 0,055 0,021 0,021 0,055 0,49 0,28 Sulfaatti mg/l 4,4 32,5 65 3,2 4,2 3,7 3, ,4 Rauta mg/l 0,4 0,49 0,98 0,28 0,28 0,28 0,28 0,29 0,29 0,28 Alumiini mg/l 0,05 0,05 0,1 0,021 0,022 0,021 0,022 0,025 0,03 0,022 Arseeni mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , , , , , Kadmium mg/l 0, , , , , , , , , , Koboltti mg/l 0, ,002 0,004 0, , , , , ,0011 0,00084 Kromi mg/l 0, ,0005 0,001 0, , , , , ,0035 0,0011 Kupari mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , , , , ,00047 Elohopea mg/l 0, , , , , , , , , , Mangaani mg/l 0,018 0,35 0,7 0,01 0,012 0,011 0,01 0,011 0,014 0,013 Molybdeeni mg/l 0, ,5 1 0, , , , , , ,00043 Nikkeli mg/l 0,0003 0,01 0,02 0, ,0011 0, , , , ,00044 Lyijy mg/l 0, ,0036 0,0072 0, , , , , , , Uraani mg/l 0,0001 0,0075 0,015 0, , , , , ,0029 0,0021 Sinkki mg/l 0,0016 0,015 0,03 0, ,0014 0,0011 0, ,0011 0,0029 0,0015 Taulukko Kuerjoen kaivostoiminnan sulkemisen jälkeisen tilanteen vedenlaatuennuste Kuerjoen yli- ja alivirtaamatilanteissa (Ramboll Finland Oy 2013). Mallinnetut pitoisuudet - Tilanne louhosjärvien ylivuodon alkuvaiheessa Parametri Yksikkö FS40 Nykytila pitoisuus Sivukivikasalta suotuvan vedenlaadun ennuste perustuen NAG - testidataan, kalkkia (CaO) lisätty Kuervitikon louhosjärveen Muutos nykytilapitoisuuksista (%) TV 50% AV AV Kevät Talvi Kevät Talvi Avainparametrit Nitraatti mg/l 0, ,002 0,004 0, Kloridi mg/l 0, ,5 0,53 0,63 5,2 26 Sulfaatti mg/l 2,3 32, ,7 4, Rauta mg/l 0,43 0,36 0,72 0,32 0,32 0,32-0,11 0,35 Alumiini mg/l 0,0381 0,05 0,1 0,027 0,027 0,029 0,68 9 Arseeni mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , Kadmium mg/l 0, , , , , , Koboltti mg/l 0, ,002 0,004 0, , , Kromi mg/l 0, ,0005 0,001 0, , , Kupari mg/l 0, ,0025 0,005 0,0002 0, , Elohopea mg/l 0, , , , , , Mangaani mg/l 0,0039 0,35 0,7 0,0029 0,0047 0, Molybdeeni mg/l 0, ,5 1 0, , , Nikkeli mg/l 0,0002 0,01 0,02 0, , , Lyijy mg/l 0, ,0036 0,0072 0, , , ,75-2,3 Uraani mg/l 0, ,0075 0,015 0, , , Sinkki mg/l 0,0018 0,015 0,03 0,001 0,0013 0,

17 Niesajoki: Ensimmäisessä tarkastelutilanteessa putkilinja Rautuvaarasta Muonionjokeen on vielä toiminnassa ja Niesajokeen kohdistuva kuormitus on peräisin ainoastaan rikastushiekka-alueiden suotovesistä (taulukko 5-36). Toisessa tarkastelutilanteessa vesien purkaminen putkilinjaa pitkin Muonionjokeen on lopetettu ja rikastushiekkaalueiden suoto- ja ylitevesien annetaan virrata vapaasti Niesajokeen (taulukko 5-37). Molemmissa tarkastelutilanteissa on lisäksi oletettu varovaisuusperiaatteen mukaisesti, että korkearikkinen rikastushiekka-alue on kokonaisuudessaan tuottamassa suoto- ja ylitevesiä Niesajokeen. Rikastushiekka-altaiden suoto- ja ylitevesien vaikutukset Niesajoen vedenlaatuun ovat luonnollisesti sitä alhaisempia mitä vähemmän vesiä muodostuu korkearikkiseltä rikastushiekka-alueelta. Niesajokisuulla uraanin pitoisuudet kohoavat huomioarvon (TV) yli ja pahimmassa tilanteessa hälytysarvon (AV) yli. Pahimmassa tilanteessa talvelle (taulukko 5-37) uraanipitoisuus kohoaa talousvedelle annettua raja-arvoa (30 µg/l) korkeammaksi. Lyijyn pitoisuudet jäävät ympäristönlaatunormia alhaisemmaksi. Fosfaattipitoisuus voi nousta huomattavasti, mikä aiheuttaisi rehevyyden kasvua (taulukko 5-37). Pahimassa vaihtoehdossa muuttunut veden laatu heikentäisi myös Niesajoen ekologista ja kemiallaista tilaa. 17 Taulukko Mallilaskelmien perusteella ennakoitu veden laadun muutos Niesajokisuulla kaivostoiminnan sulkemisen jälkeen. Tarkastelutilanne 1 (SRK 2013a). Parametri Yksikkö FS12 Nykytila pitoisuus Pitoisuudet kaivoksen sulkemisen jälkeen Muutos (%) TV 50 % AV AV Kesäkuu Talvi Kesäkuu Talvi Nitraatti mg/l 0, ,053 0,0054 0, Kloridi mg/l ,19 0,12 0, Sulfaatti mg/l ,3 2,9 3, Rauta mg/l 0,81 0,95 1,9 0,63 0,32 0, Alumiini mg/l 0,067 0,05 0,1 0,039 0,019 0, Arseeni mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , Kadmium mg/l 0, , , , , , Koboltti mg/l 0,0004 0,002 0,004 0,0002 0, , Kromi mg/l 0, ,0005 0,001 0, , , Kupari mg/l 0,0021 0,0025 0,005 0, ,0039 0, Elohopea mg/l 0, , , , , , Mangaani mg/l 0,04 0,35 0,7 0,032 0,004 0, Molybdeeni mg/l 0, ,5 1 0, , , Nikkeli mg/l 0, ,01 0,02 0,002 0, , Lyijy mg/l 0, ,0036 0,0072 0, , , Uraani mg/l 0, ,075 0,15 0, ,0008 0, Sinkki mg/l 0,0022 0,015 0,03 0,0013 0,0011 0, Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,007 0,0135 0,027 0,004 0,0043 0,014 8,6 250 TOC mg/l 10, ,6 3,3 3, Kalsium mg/l 16 16,5 33 9,8 1,3 1, Kalium mg/l 1,8 1,45 2,9 1,34 0,25 0, Magnesium mg/l 5,3 4,5 9 3,08 0,34 0, Natrium mg/l 3,4 2,9 5,8 2,36 0,26 0, Pii mg/l 6, ,4 2,7 2, Barium mg/l 0,0077 0,0065 0,013 0,0074 0,0019 0, Strontium mg/l 0,041 0,035 0,07 0,0278 0,0036 0, Antimoni mg/l 0, , , , , ,

18 18 Taulukko Mallilaskelmien perusteella ennakoitu veden laadun muutos Niesajokisuulla kaivostoiminnan sulkemisen jälkeen. Tarkastelutilanne 2 (SRK 2013a). Parametri Yksikkö FS12 Nykytila pitoisuus Pitoisuudet kaivoksen sulkemisen jälkeen Muutos (%) TV 50% AV AV Kesäkuu Talvi Kesäkuu Talvi Avainparametrit Niitraatti mg/l 0, ,053 0,0095 0, Kloridi mg/l ,2 0,21 0, Sulfaatti mg/l 39 39,85 79, Rauta mg/l 0,81 0,935 1,87 0,63 0,31 0, Alumiini mg/l 0,067 0,05 0,1 0,039 0,019 0, Arseeni mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , Kadmium mg/l 0, , , , , , Koboltti mg/l 0, ,002 0,004 0,0002 0,0037 0, Kromi mg/l 0, ,0005 0,001 0, , , Kupari mg/l 0,0021 0,0025 0,005 0,0014 0,11 0, Elohopea mg/l 0, , , , , , Mangaani mg/l 0,038 0,35 0,7 0,032 0,027 0, Molybdeeni mg/l 0,0002 0,5 1 0, ,0018 0, Nikkeli mg/l 0,0024 0,01 0,02 0,002 0,0041 0, Lyijy mg/l 0, ,0036 0,0072 0, , , Uraani mg/l 0, ,0075 0,015 0, ,026 0, Sinkki mg/l 0,0022 0,015 0,03 0,0013 0,017 0, Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,007 0,0135 0,027 0,004 0,08 0, TOC mg/l ,6 3, Kalsium mg/l 16 16,5 33 9, ,2 210 Kalium mg/l 1,8 1,45 2,9 1,3 3, Magnesium mg/l 5,3 4,55 9,1 3,1 1,5 3, Natrium mg/l 3,4 2,9 5,8 2,4 1,1 2, Pii mg/l 6, ,4 2,7 2, Barium mg/l 0,0077 0,0065 0,013 0,0074 0,0021 0, Strontium mg/l 0,041 0,0345 0,069 0,028 0,031 0, Antimoni mg/l 0, , , , , , Muonionjoki Muonionjoen vedenlaatu on mallinnuksessa laskettu kolmessa erilaisessa kuormitustilanteessa. Kuormitustilanteet eroavat toisistaan siinä, kuinka suuri osa korkearikkisestä rikastushiekasta vaikuttaa vesistökuormitukseen. Pahimman vaihtoehdon mukaan 100 % korkearikkisestä rikastushiekasta osallistuisi vesistökuormitukseen. Vedenlaatu on mallinnettu muutaman kilometrin etäisyydellä purkukohdasta alavirtaan. Tällä vyöhykkeellä purkuvesien on arvioitu olevan täysin sekoittuneena Muonionjoen vesimassaan (Ramboll Finland Oy 2013). Pahimman vaihtoehdon mallilaskelmien perusteella Muonionjokeen aiheutuva vesistökuormitus nostaa kuparin, molybdeenin ja uraanin pitoisuuksia huomioarvoja (TV) korkeammalle tasolle. Mallilaskelmissa arvioidut haitta-aineiden pitoisuusnousut jäävät kuitenkin pahimmassakin skenaariossa alhaisiksi Muonionjoessa (taulukko 5-38) (SRK 2013a).

19 19 Taulukko Sulkemisvaiheen jälkeinen veden laatumuutosten ennuste Muonionjoelle (Ramboll Finland Oy 2013). Parametri Yksikkö FS23 Nykytila pitoisuus Pitoisuudet kaivoksen sulkemisen jälkeen Muutos (%) TV 50% AV AV Kevät Talvi ka Kevät Talvi ka Avainparametrit Nitriitti mg/l n/a - n/a n/a n/a n/a n/a n/a Nitraatti mg/l 0, ,0051 0,005 0,005-1,3-4 Kloridi mg/l 0, ,79 0,79 0,78-0,2-0,7 Sulfaatti mg/l 3,8 32,5 65 2,57 2,7 2,7 4,2 3,7 Rauta mg/l 0,54 0,95 1,9 0,4 0,4 0,4-0,2-0,4 Alumiini mg/l 0,057 0,05 0,1 0,021 0,021 0,021-0,3-0,5 Arseeni mg/l 0, ,0025 0,005 0, , , ,3 3,2 Kadmium mg/l 0, , , , , , Koboltti mg/l 0, ,002 0,004 0, ,0001 0, Kromi mg/l 0, ,0005 0,001 0, , ,0002-0,2-0,4 Kupari mg/l 0, ,0025 0,005 0, ,0017 0, Elohopea mg/l 0, , , , , , Mangaani mg/l 0,018 0,35 0,7 0,0067 0,007 0,0069 3,2 3,2 Molybdeeni mg/l 0, ,5 1 0, , , ,6 12 Nikkeli mg/l 0, ,01 0,02 0, , , Lyijy mg/l 0, ,0036 0,0072 0, , , ,8 1,1 Uraani mg/l 0, ,0075 0,015 0, ,0004 0, Sinkki mg/l 0,0017 0,015 0,03 0, ,0011 0, Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,0051 0,0085 0,017 0,003 0,0039 0, TOC mg/l 6,9 6,5 13 5,1 5,1 5,1-0,2-0,4 Kalsium mg/l 4,6 4,45 8,9 3,5 3,5 3,6 2,5 2,9 Kalium mg/l 0,81 0,95 1,9 0,63 0,67 0,68 6,6 8,8 Magnesium mg/l 1,2 1,2 2,4 0,9 0,91 0,9 0,8 0,3 Natrium mg/l 1,9 1,7 3,4 1,4 1,4 1,4 0,3 0 Rikki mg/l 1,6 1,35 2,7 1,1 n/a n/a n/a n/a Pii mg/l 5, ,2 3,2 3,2-0,2-0,5 Barium mg/l 0,0096 0,0075 0,015 0,0069 0,0068 0,0068-0,2-0,5 Strontium mg/l 0,022 0,0215 0,043 0,016 0,016 0,016 1,8 2,1 Antimoni mg/l 0, , , , , , ,2-0,5 2.2 Alueen radiometriset ominaisuudet s. 206 Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla. Suomen kallioperän uraanipitoisuus on keskimäärin 4 mg/kg (Säteilyturvakeskus). Hannukaisen kaivosalueella kallioperän uraanipitoisuus on otettujen näytteiden perusteella keskimäärin 11 mg/kg ja Kuervitikossa 7 mg/kg. Hannukaisen pitoisuudet ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä, sillä uraanimalmiksi luokitellaan kivennäinen, jonka uraanipitoisuus on vähintään 1000 mg/kg. Hannukaisen esiintymän malmin ja sivukivien pitoisuusmäärityksen (whole rock assay, WRA) keskimääräiset uraanipitoisuudet ovat hieman korkeammalla tasolla kuin ympäröivän maaperän pitoisuudet. Vähäistä uraanin rikastumista on havaittavissa runsasrikkisessä amfiboliitissa, montsoniitissa ja liuskeessa (Ramboll Finland Oy 2013)(taulukko 7-7). Myös pegmatiittijuonissa on havaittavissa uraanin rikastumista vaihtelevissa määrin. (SRK Uranium discussion note 2011). Purosedimenttien uraanipitoisuudet Suomessa ovat keskimäärin n. 2 mg/kg. Voimakkaimmat uraanianomaliat purosedimentissä sijoittuvat Pohjois-Suomeen ja etenkin Länsi-Lappiin (GTK 2008). Hannukaisen kaivosalueen lähivesissä purosedimenttien uraanipitoisuudet ovat paikoitellen hieman korkeammat kuin Suomessa keskimäärin (kuva 7-14). Metallien liikkuvuudella ja ph:lla on vahva käänteinen riippuvuus. Vaikuttaa siltä, että kohonneet uraanipitoisuudet todennäköisesti esiintyvät runsasrikkisten materiaalien kanssa happamissa suotovesissä. Uraani on liikkuva hapettavissa ja

20 20 liikkumaton pelkistävissä olosuhteissa, ja näin ollen uraanin liikkuvuus on vallitsevien olosuhteiden vaikutuksen alainen (Ramboll Finland Oy 2013). Hannukaisen sivukivikasoista on alustavaa määritystä varten suoritettu numeerisia laskelmia, purkautuuko niiden suotovesistä uraania yli Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) juomavedelle määrittämän laatusuosituksen (30 µg/l). Alustavat konservatiiviset laskelmat osoittavat, että Hannukaisen ja Kuervitikon sivukivikasoista voi purkautua uraania suotovesien mukana siinä määrin, että määrät ylittävät Maailman terveysjärjestön juomavedelle määrittämän laatusuosituksen (30 µg/l) (SRK Uranium discussion note 2011). Huomioitavaa kuitenkin on, että sivukivikasoista suotautuvat valumavedet laimenevat ennen vesien johtamista Muonionjokeen. Näin ollen ympäristöön johdettavien vesien uraanipitoisuus on pientä. Suomessa talousveden laatuvaatimus uraanin osalta on 30 µg/l (442/2014). Tavanomainen juomaveden uraanipitoisuus Suomessa on alle 1 µg/l. Koska kallioperän uraanipitoisuus vaihtelee paljon alueittain ja Suomen pehmeä pohjavesi edistää uraanin liukenevuutta, voi joillakin paikkakunnilla porakaivojen uraanipitoisuus vaihdella jopa välillä µg/l. Pitoisuudet ovat suurempia porakaivojen vesissä kuin maaperän kaivojen vesissä (Ramboll Finland Oy 2013). Rautuvaaran alueen rikastushiekkoja on tutkittu mm. GTK:n toimesta vuonna Rautavaaran vanhat rikastushiekka-alueet sisältävät kupari-, arseeni- ja nikkelisulfidien lisäksi uraanioksidimineraaleja. Rikastushiekasta mitatusta yhdestä vajaan 10 cm paksun uraanipitoisen rikastushiekkakerroksen uraanipitoisuus oli noin 470 mg/kg, mikä on hieman pienempi kuin uraanin SAMASE (Saastuneen maaaineksen toimenpide arvo) arvo 500 mg/kg. GTK:n raportin mukaan uraanipitoinen mineraaliaines Rautuvaaran vanhoissa rikastushiekoissa liittyy Juomasuon, Pahtavuoman ja Laurinojan kultamalmeihin, joita on käsitelty Rautuvaarassa. Uraanipitoisuuksien ja säteilytasojen tarkempi arviointi ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietojen perusteella. GTK:n tutkimuksissa uraanipitoisuudet olivat vyöhykepatoalueen suotovesissä µg/l, rikastushiekka-altaan vedessä < 4,5 µg/l sekä rikastushiekka-altaan ylivuotovesissä, alapadon suotovedessä ja ympärysojassa < 6 µg/l (GTK 2007).

21 21 U (purosedimentti mg/kg) < > 51 Hannukainen kaivosalue Pohjakartta-aineisto (c) Maanmittauslaitos purosedimenttigeokemia-aineisto (c) GTK Km Kuva Purosedimenttien uraanipitoisuudet Länsi-Lapissa. 2.3 Louhittavan malmin ja sivukiven geokemia s. 211 Tutkimusten alkuvaiheessa kairasydännäytteiden uraanipitoisuutta ei ole analysoitu systemaattisesti ja myöhemmissä analyyseissä uraanin määritysraja-arvona on ollut 10 ppm. Näiden analyysien perusteella on saatu viitteellinen tieto uraanipitoisuudesta, jonka mukaan uraanipitoisuus on ollut useimmissa näytteissä alle 10 ppm. Todellisen uraanipitoisuuden selvittämiseksi on käytetty tarkempia määritysraja-arvoja lähes 3000 näytteen kohdalla. Taulukossa (taulukko 7-7) uraanin (U) keskipitoisuuden laskennassa on käytetty kaikkea olemassa olevaa aineistoa uraanista, kun taas

22 22 keskipitoisuuden U* laskennassa ei ole käytetty analyysejä, joiden U-pitoisuuden määritysraja on ollut 10 ppm vaan ainoastaan niitä analyysejä, joissa on ollut tarkempi määritysraja. Hannukaisen ja Kuervitikon esiintymien kallioperän uraanipitoisuus on otettujen näytteiden perusteella keskimäärin Hannukaisessa 11 tai 13 ppm riippuen käytetyistä analyysimenetelmistä ja Kuervitikossa 7 ppm. Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa kaikkialla maapallolla. Suomen kallioperässä arvioidaan olevan uraania keskimäärin 4 ppm (Säteilyturvakeskus 2014). Säteilyasetuksen (1512/1991) mukaan erityinen ilmoitusvelvollisuus on luonnonvarojen laajamittaisessa hyödyntämisessä, kun uraani- tai toriumpitoisuus on yli 100 ppm. Lauri et. al. (2010) on tarkastellut Suomen kallioperän keskimääräisiä uraanipitoisuuksia Rock Geochemical Database of Finland -tietokannan 6496 kivinäytteen avulla. Tämän aineiston perusteella Suomen kallioperän keskimääräinen uraanipitoisuus on 2,0 ppm, ja tarkasteltaessa uraanin alueellista jakautumista Keski- Lapin liuskejakson alueella (351 näytettä), johon myös Hannukaisen alue kuuluu, keskimääräinen uraanipitoisuus on 1,73 ppm. Suurin osa alueellisista näytteistä, jotka ylittävät edellä mainitun keskimääräisen uraanipitoisuuden (68 näytettä), ovat graniitteja. Keski-Lapin liuskealueella tunnetaan muutama uraaniesiintymä. Näistä esiintymistä Kolari-Kittilä alueella ovat Kesänkitunturin esiintymä kvartsiiteissa (0,06 % eli 600 ppm uraania) ja Pahtavuoman esiintymä vihreäkivissä ja grafiittiliuskeissa (0,19 % eli 1900 ppm U). Suomessa ei tällä hetkellä tunneta yhtään uraaniesiintymää, joka olisi kaupallisesti hyödynnettävissä. Kaikki tunnetut esiintymät ovat liian pieniä, ja niiden uraanipitoisuudet ovat liian matalia (GTK 2014). Sekä Hannukaisen että Kuervitikon esiintymien sivukiven sekä malmin analyysit osoittavat hieman kohonneita uraanipitoisuuksia. Hannukaisen sivukivien uraanin keskipitoisuus vaihtelee välillä 6,2 13,2 ppm malmin keskipitoisuuden ollessa 14,8 15,2 ppm. Kuervitikossa keskimääräiset uraanipitoisuudet ovat kauttaaltaan alhaisemmat, sivukivessä välillä 5,9 9,8 ppm ja malmissa 7,8 ppm. Taulukossa (taulukko 7-8) on esitetty Hannukaisen kaivoshankkeesta saatavien rikasteiden aktiivisuuspitoisuudet, jotka ovat määritetty STUK:n toimesta. Aktiivisuuspitoisuudet olivat välillä 0,9 210 Bq/kg riippuen isotoopista. Pitoisuudet olivat samalla tasolla tai hieman isompia kuin keskimäärin maa- ja kallioperässä mitatut aktiivisuuspitoisuudet.

23 23 Taulukko 7-7. Hannukaisen ja Kuervitikon kivien geokemia keskipitoisuuksina. Selitteet: kp = keskipitoisuus, # = näytemäärä, NA = ei analyysejä, U* = keskipitoisuuden laskennassa ei ole käytetty analyysejä, joiden U-pitoisuuden määritysraja on 10 ppm vaan ainoastaan niitä analyysejä, joissa on ollut tarkempi määritysraja. HANNUKAINEN Montsoniitti Dioriitti Karsikivet Amfiboliitti Liuskeet/ Pegmatiitti gneissit juonet kp # kp # kp # kp # kp # kp # SiO2 % TiO2 % Al2O3 % Fe2O3 % MnO % MgO % CaO % Na2O % K2O % S % Cr ppm Ni ppm Co ppm Cu % Au ppb Zn ppm As ppm Pb ppm U ppm U* ppm KUERVITIKKO Montsoniitti Dioriitti Karsikivet Amfiboliitti Liuskeet/ Pegmatiitti gneissit juonet kp # kp # kp # kp # kp # kp # SiO2 % TiO2 % Al2O3 % Fe2O3 % MnO % MgO % CaO % Na2O % NA NA K2O % S % Cr ppm Ni ppm Co ppm Cu % Au ppb Zn ppm As ppm Pb ppm U ppm U* ppm NA NA NA NA Pääelementit Hivenalkuaineet Pääelementit Hivenalkuaineet

24 Taulukko 7-8. Hannukaisen kaivoshankkeesta saatavien rikasteiden radioaktiivisuusmittaukset (Säteilyturvakeskus 2011). Nuklidi Rauta Magnetiitti Kupari Pyriitti Pyrrotiitti Jäännös keskimääräinen pitoisuus rikaste rikaste rikaste rikaste rikaste maa- ja kallioperässä K (10) 2,2 (1,9) 3,7 (1,8) 28 (4) 4,6 (2,1) 210 (20) Ra (10) 11 (1) 22 (2) 110 (10) 38 (3) 130 (10) Ra (2) 1,2 (0,4) 2,7 (0,4) 18 (2) 3,8 (0,8) 25 (3) Th (5) 1,2 (0,3) 2,8 (0,3) 21 (2) 3,9 (0,6) 24 (2) Th (1) 0,9 (0,3) 2,5 (0,5) 15 (1) 3,5 (1,0) 25 (3) U-235 5,6 (1,5) <1,4 1,0 (0,5) 4,6 (1,5) 2,0 (0,8) 5,7 (1,1) 0,5-3,5 U (40) 18 (4) 27 (10) 140 (30) 65 (21) 140 (30) Tulos (± mittaustarkkuus) (Bq/kg)

25 2.4 Pohjaveden laatu Nykytila s. 234 Pohjaveden laatu maaperässä Kuvissa on esitetty laatikkokuvaajat (Boxplot) Hannukaisen ja Kuervaaran ph-, nikkeli-, koboltti-, kupari-, sulfaatti- ja uraanituloksista. Aineiston puuttuessa kuvaajiin on jätetty tyhjät kohdat. Kaikkien Hannukaisen näytteiden uraanipitoisuudet ovat alle talousveden laatuvaatimuksen (30 μg/l ), sekä Äkäsjoki FS09:lle määritetyn hälytysrajan (AV) 15 μg/l, poikkeuksena HAN11HYD01(D), jossa korkein havaittu pitoisuus (27,5 μg/l) oli yli AV-rajan. Suomessa keskimääräinen uraanipitoisuus rengaskaivoissa on 0,85 μg/l ja porakaivoissa 13,7 μg/l. Kaikki Kuervitikon näytteet alittivat nikkelille asetetun talousveden laatuvaatimuksen 20 μg/l ja kaikki näytteet alittavat myös uraanille asetetun talousveden laatuvaatimuksen (30 μg/l), sekä Kuerjoelle määritetyn uraanin hälytysrajan (AV) (4 μg/l). Uraanin maksimipitoisuus 0,92 μg/l mitattiin havaintopaikalta HAN11HYD05(D) Äkäsjoki FS09 Av (15 µg/l) U_µg/L HAN OW 08D HAN OW 08S LVT 6 SP 305 SP 310 Pulkka-törmäntie 7 Ylläksen-tie 180 BH 109 HAN OW 02D Han OW 02S LVT2-OW2s LVT SP 303 SP 304 SP 306 SP 311 Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes ARD Impacted Samples Kuva Box & Whisker graafi uraanin osalta Hannukaisen pohjavesissä.

26 Kuerjoki FS40 Av (15 µg/l) U_µg/L BH 101 BH 103 BH 803 KUE_OW_01D KUE_OW_01S KUE11GT04 SP 307 SP 308 SP 312 SP 314 Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes Kuva Box & Whisker graafi uraanin osalta Kuervitikon pohjavesissä. Rautuvaaran alueen havaintoputkien vedenlaatutulokset on esitetty taulukossa Rautuvaaran alueella uraanipitoisuus ylitti havaintopaikan FS15 kynnysarvon lukuisissa kaivoissa, mutta hälytysraja ylittyy vain näytteissä RAU12HYD03(S) ja RAU12HYD07(D).

27 Taulukko Keskeisten muuttujien mukainen vedenlaatu Rautuvaaran pohjavesissä verrattuna havaintopaikan FS15 vedenlaadun tavoitearvoihin. Tiedot näytepaikoista löytyvät kuvasta (Kuva 7-17) ja taulukosta (Taulukko 7-10). WQO FS15 HYD01 HYD02 HYD03 HYD04 HYD05 HYD06 HYD07 HYD08 HYD09 Muuttuja Yksikkö *TV *AV Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Matala Syvä Matala Syvä Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Näytemäärä ph <6.7/>7.0 <6.0/> Kiintoaine mg/l Ammonium mg/l Nitraatti-N mg/l Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l Rauta mg/l Alumiini mg/l < Arseeni mg/l < < < Kadmium mg/l < < < < < < < < < < < < Koboltti mg/l < Kromi mg/l < < < < < < Kupari mg/l Mangaani mg/l Molybdeeni mg/l < Nikkeli mg/l Lyijy mg/l < < Sinkki mg/l < < Uraani mg/l < < WQO FS15 HYD10 HYD11 HYD12 HYD13 HYD14 HYD15 HYD16 HYD17 HYD18 Muuttuja Yksikkö *TV *AV Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Näytemäärä ph <6.7/>7.0 <6.0/> Kiintoaine mg/l Ammonium mg/l Nitraatti-N mg/l Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l Rauta mg/l Alumiini mg/l Arseeni mg/l < < < < Kadmium mg/l < < < < < < < < < < < < < < Koboltti mg/l < Kromi mg/l < Kupari mg/l Mangaani mg/l Molybdeeni mg/l < < Nikkeli mg/l Lyijy mg/l < < < < < < Sinkki mg/l < < < < Uraani mg/l < < < <

28 28 Muuttuja Yksikkö WQO FS15 HYD19 HYD20 HYD22 HYD23 HYD24 *TV *AV Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Näytemäärä Putki 1 GTK Putki 2 GTK Putki 3 GTK ph <6.7/>7.0 <6.0/> Kiintoaine mg/l Ammonium mg/l Nitraatti-N mg/l Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l Rauta mg/l Alumiini mg/l Arseeni mg/l < < Kadmium mg/l < < < < Koboltti mg/l < Kromi mg/l Kupari mg/l Mangaani mg/l Molybdeeni mg/l Nikkeli mg/l Lyijy mg/l < Sinkki mg/l < Uraani mg/l Huom: Näytetunnuksissa käytetty laboratoriokoodeja, joissa ei ole mukana RAU12-liitettä ja sulkumerkkejä, esim. HYD01D = RAU12HYD01(D); Vihreällä pohjalla olevat arvot ylittävät kynnysarvot (TV) ja oranssilla pohjalla olevat arvot ylittävät hälytysrajat (AV).

29 Vaikutukset s. 250 Pohjaveden laatu toiminnan jälkeen Hannukaisen alueella täyttyvien avolouhosten vedenlaatu kehittyy pitkällä aikavälillä alueen luontaisen geologian mukaisesti. Vedenlaatuun vaikuttavat myös läjitysalueilta purkautuvat suotovedet, jotka ajan kuluessa purkautuvat louhoksiin. Louhosjärvien vedenlaatu ja sen kehittyminen on kuvattu vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Muilta osin alueen pohjavesien laatuun vaikuttavat lähinnä em. läjitysalueet. Läjitysalueilta purkautuvat suotovedet voivat paikallisesti heikentää pohjaveden laatua luontaisesta tasostaan. Taulukossa 7-16 on esitetty Hannukaisen läjitysalueilta muodostuvien suotovesien arvioitu laatu pitkällä aikavälillä. Taulukko Sivukivi ja irtomaa-alueilla muodostuvien suotovesien alkuainepitoisuuksia (numeerinen mallinnus) toiminnan lopussa. (SRK 2013d) Aine Yksikkö PAF NAF Irtomaa ph 3-4, ,5 SO4 mg/l <100 Co mg/l 0,8-4 <0,1 <0,1 Cr *) mg/l <0,01-0,02 <0,01 0,3-1,0 Cu mg/l 0,1-50 <0,1 <0,1 Fe mg/l 0,7-500 <0,2 0,1-4 Mn mg/l ,5-3 <0,1 Ni mg/l 0,6-6 <0,1 <0,1 Sb mg/l 0,01-3,6 <0,1 <0,1 U mg/l 0,50 0,2-2,6 <0,1 Zn mg/l 0,2-2,1 <0,1 0,5-1,6 alkaalisen ragentin lisääminen sivukivialueelle voisi vaikuttaa vähentävästi pitoisuuteen *) elevated peridiction due to method detection limits and peroxide leach method uset

30 30 Taulukko Arvio Kivivuopionvaaran pohjavesialueen ( ) pitoisuuksista kaivoksen toiminnan aikana (päivitetty raja-arvot, Ramboll Finland Oy 2013). STM 442/2014:n mukaiset laatuvaatimuksen rajaarvot STM 442/2014:n mukaiset laatusuositusten rajaarvot WHO (2011) Läntinen III-luokan pohjavesialue NO3 mg/l ,6 SO4 mg/l Ca mg/l 27,5 Fe mg/l 0,2 0,0654 K mg/l 25 Mg mg/l 8,51 Na mg/l ,5 Al mg/l 0,2 0,0336 As µg/l ,45 Cd^ µg/l 5 3 3,41 Co µg/l 56,8 Cr µg/l ,3 Cu µg/l Hg^ µg/l 6 0,682 Mn µg/l Mo µg/l Ni µg/l Pb µg/l ,918 Sb µg/l ,27 U µg/l ,9 Zn µg/l 30,7 ^ Juomavedelle asetetut ohjearvot Ylittää juomavedelle asetetut laatuvaatimuksen raja-arvon (STM 442/2014) Ylittää juomavedelle asetetut laatusuosituksen raja-arvon (STM 442/2014) Ylittää WHO:n juomavedelle asettamat ohjearvot (2001) Tasapainotettu arvo, joka on yhtä suuri kuin tasapainottamaton arvo, koska sitä ei ole otettu mukaan 0,001 tasapainotettuun malliin. Cd- ja Hg- pitoisuuksien kohonneet arvot jojtuvat osittain analysoinnissa käytetyistä määritysrajoista Sivukivialueiden suotovesien on arvioitu sisältävän uraania 0,2 2,6 mg/l. Tavanomainen juomaveden uraanipitoisuus Suomessa on alle 1 µg/l. Koska kallioperän uraanipitoisuus vaihtelee paljon alueittain ja Suomen pehmeä pohjavesi edistää uraanin liukenevuutta, voi joillakin paikkakunnilla porakaivojen uraanipitoisuus vaihdella jopa välillä µg/l. Pitoisuudet ovat suurempia porakaivojen vesissä kuin maaperän kaivojen vesissä (Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos 2008). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (STM 442/2014) ja Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) juomavedelle määrittämä uraanin laatuvaatimus on 30 µg/l. Rautuvaaran alueella Kurtakon III-luokan pohjavesialueen ( ) vedenlaatu voi huonontua rikastushiekka-altailta suotautuvien vesien vaikutuksesta. Kaivoksen toiminnan jälkeen sulfaatin, uraanin, mangaanin ja nikkelin pitoisuudet oletetaan ylittävän juomavedelle asetetut vaatimukset ja suositukset. Näiden lisäksi pohjaveden ph oletetaan laskevan kaivoksen aktiivisen vaiheen jälkeen ja uraanin määrän kohoavan rikastushiekka-altaista suotautuvien vesien vaikutuksesta (SRK 2013a). Rikastushiekkaalueen pohjavesivaikutukset kohdistuvat läjitysalueen alapuoliseen maaperään ja sen pohjaveteen. Näin ollen vaikutuksien ei oleteta ulottuvan Kivikkopalon pohjavesialueelle ( ). Huomioitavaa on, että Kuervaaran ja Kurtakon pohjavesialueiden vedenlaatu on heikentynyt edellisten alueella olevien kaivostoimintojen myötä. Näin

31 31 ollen tulevan kaivostoiminnan aiheuttamat vaikutukset pohjaveden laatuun tulevat olemaan vähäisiä. Lisäksi pohjavesiä ei tulla käyttämään tulevaisuudessa talousvetenä. 2.5 Terveysvaikutukset s. 338 Koettuihin terveysvaikutuksiin eli terveyden psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen kohdistuviin vaikutuksiin voidaan vaikuttaa tiedottamisen avulla. Tiedottaminen on erityisen tärkeää, jotta esimerkiksi uraaniin liittyvä aiheeton pelko vähenisi. 2.6 Kaivannaisjätteet s. 350 NAF-sivukiveksi on määritetty sivukivet (yleisesti montzoniitti, matalarikkiset amfiboliiti ja dioriitti). joissa on riittävän alhainen rikkipitoisuus tai joiden puskurointikyky on riittävä happamien vesien muodostumisen ehkäisemiseksi. NAFsivukivi saattaa sisältää kohonneita pitoisuuksia uraania ja sulfaattia sekä louhinnasta aiheutuvia kohonneita nitraatin pitoisuuksia. Sivukiven ph:n arvioidaan vaihtelevan välillä 6,5-8,5. PAF-sivukiveksi on määritelty sivukivet (yleisesti liuske, skarn. keski-ja korkearikkiset amfiboliitti ja dioriitti), joilla on korkea rikkipitoisuus ja/tai riittämätön puskurointikyky happamien vesien muodostamiseksi. PAF-sivukivi saattaa sisältää kohonneita Al-, Co-, Cu-, Fe-, Mg-, N-i, U-, Zn- ja SO4-pitoisuuksia sekä louhinnasta aiheutuvia kohonneita nitraatin pitoisuuksia. Sivukiven ph:n arvioidaan vaihtelevan välillä 2-4. Taulukko Kooste rikastushiekkojen haitallisten metallien pitoisuuksista. SGS2011 Met PP ja GTK Main PP-testit. Hannukaisen malmi. (lähde: Eriksson 2012).Taulukossa lisäksi vertailuarvot Vna 214/2007. Mitta- Hannukainen rh SGS Hannukaisen rh GTK 214/ / /2007 suure LIMS PY PO LIMS PY PO De sulph. PIMA PIMA PIMA Yksikkö LIMS XRF kynnysarvot ohjea. ohjea. alempi ylempi As mg/kg 5 43,4 15,4 7 33, Cd mg/kg 0,03 0,18 0,31 0,07 0,26 0,02 0, Co mg/kg 69, , Cr mg/kg Cu mg/kg ,7 79, Fe % 12, ,3 8,1 39,4 >50 8,41 Mn mg/kg Ni mg/kg 33, , , P mg/kg S % 0,35 >10 >10 0,35 >10 4,26 0,15 Pb mg/kg 7,3 35,1 24,6 6 96,8 2,4 6, Re mg/kg 0,006 0,158 0,16 0,004 0,186 0,007 0,002 Se mg/kg Te mg/kg 0,16 7,19 4,03 0,13 10,15 0,37 0,07 V mg/kg Zn mg/kg Hg mg/kg 0,04 <1 <1 0,01 0,45 0,06 0,57 0,5 2 5 U mg/kg 8,1 7,9 8,7 9,4 7,8 1,7 11,5 1) keskiarvo taulukon 6-1 tuloksista, Jos pitoisuus < oletetaan se määritysrajan suuruiseksi 3) mg/l 4) luku 6.2.1

32 32 3 VESISTÖTARKKAILU Hannukainen Mining Oy on jatkanut vesistötarkkailua nykytilan kartoittamiseksi. Näytteitä otetaan kolme kertaa vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty uraanipitoisuudet. Uraani µg/l Äkäsjoki, Äj5 Äj5 FS09 0,093 0,055 0,1 0,11 Äkäsjoki, Äj6 Äj6 FS10 0,09 0,077 0,1 0,11 Äkäsjoki, Pulkkasaaret ap ÄjPu FS11 0,096 0,091 0,1 0,10 Muonionjoki, M2/1 M2/1 FS23 0,095 0,13 0,097 0,098 Muonionjoki, M3 M3 FS24 0,14 0,071 0,096 0,097 Äkäsjoki, Äj327 Äj327 FS26 0,087 0,099 0,11 Kuerjoki ala FS40 0,095 0,1 0,12 0,12 Niesajoki, N10 N10 Ni10 0,28 0,28 Niesajoki, N5 N5 Ni5 0,21 0,28 Niesajoki 4 Ni4 0,19 0,30 Muonionjoki, M71 M71 TM5 0,12 0,13 0,10

33 10.3 Taustasäteily Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla. Suomen kallioperän uraanipitoisuus on keskimäärin 4 mg/kg, kun taas Hannukaisen kaivosalueella kallioperän uraanipitoisuus on otettujen näytteiden perusteella keskimäärin 10 mg/kg. Hannukaisen pitoisuudet ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä, sillä uraanimalmiksi luokitellaan kivennäinen, jonka uraanipitoisuus on vähintään 1000 mg/kg. Hannukaisen kaivoshankkeessa ei kuitenkaan ole kyse uraanikaivostoiminnasta. Hannukaisen kaivoshankkeessa uraania ei eroteta louhittavasta kiviaineksesta eikä kaivoksen tavoitteena ole uraanin tuottaminen. Maa- ja kallioperässä tapahtuvan liukenemisen seurauksena radioaktiivisia aineita on luontaisesti myös vesissä sekä muualla luonnossa. Hannukaisen ympäristön pintavesistä mitatut uraanipitoisuudet ovat välillä 0,03-1,5 µg/l ja jäävät täten Maailman Terveysjärjestön (WHO) juomavedelle asettaman raja-arvon (15 µg/l) alle. Lisäksi uraanipitoisuuksia on mitattu kangasrouskuista ja pitoisuudet olivat erittäin pieniä. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Uraanista ja muista radioaktiivisista aineista on säädetty ensisijaisesti säteilylaissa (529/1991) ja ydinenergialaissa (YEL 990/1987). Ennen kaivostoimintaa sovelletaan säteilylakia ja sen jälkeen, jos uraania hyödynnetään, sovelletaan ydinenergialakia. Säteilylain säteilytoiminta on toiminta tai olosuhde, jossa luonnonsäteilystä ihmiseen kohdistuva säteilyaltistus aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa. Säteilylaki voi tulla kokonaisuudessaan sovellettavaksi valtausvaiheen tutkimuksissa. Varsinainen uraanikaivostoiminta tai uraanin erottaminen tuotteeksi edellyttävät kaivosoikeuden lisäksi ydinenergialain mukaista valtioneuvoston suostumusta. Hannukaisen kaivoshankkeessa ei kuitenkaan ole kyse uraanikaivostoiminnasta eikä kaivoksella ole tavoitteena erottaa uraania sivutuotteeksi. Kansainvälisissä suosituksissa annetaan raja-arvot, joita pienempiä aktiivisuuspitoisuuksia sisältävien jäteaineiden huoltoa ei ole tarpeen säädellä säteilysuojelullisista syistä. Uraani-isotoopeille ja niiden tytäraineille kyseinen aktiivisuuspitoisuuden raja-arvo on Becquerelia kilogrammassa (Bq/kg). Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali SRK Consulting Ltd:n raportti Hannukaisen ja Kuervitikon rautamalmiesiintymien sivukivien ja rikastushiekan uraanipitoisuudesta ja sen liukoisuudesta (SRK Consulting Oy 2011). Säteilyturvakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen materiaali uraanista ja uraanin louhinnasta (Säteilyturvakeskus ja Geologian tutkimuskeskus 2007, Pohjolainen 2010). Säteilyturvakeskuksen internet-sivusto (Säteilyturvakeskus 2007, 2010, 2011, 2012). Energiateollisuuden opas uraanista Hyvä tietää uraanista (Energiateollisuus 2006). Tarkastelualueen rajaus Nykytilaselvitykset kohdistuvat Hannukaisen kaivosalueeseen, minkä lisäksi nykytilan kuvauksen yhteydessä on kerrottu yleisellä tasolla mm. uraanin esiintymisestä Suomessa sekä säteilyn taustapitoisuuksista luonnossa. SRK Consulting Oy:tä on pyydetty tekemään alustava arviointi uraanin liukenemisesta sivukivestä ja rikastushiekasta Hannukaisen ja Kuervitikon rautamalmiesiintymien yhteydessä Kolarissa. Myös tämän tutkimuksen keskeiset tulokset on esitetty nykytilan kuvauksen yhteydessä. 133

34 Taustasäteily ja säteilyannos Suomessa Säteily on luonnollinen osa elinympäristöämme ja sitä on kahdenlaista: ionisoivaa ja ionisoimatonta. Röntgenlaitteet tuottavat radioaktiivisten aineiden lailla ionisoivaa säteilyä. Ionisoimaton säteily on puolestaan sähkömagneettista aaltoliikettä, kuten auringonsäteilyä (Säteilyturvakeskus 2007). Säteilyä on aina esiintynyt ja tulee esiintymään luonnossa riippumatta ihmisen toiminnasta. Luonnon taustasäteilyllä tarkoitetaan avaruudesta peräisin olevaa kosmista säteilyä sekä maaja kallioperän sekä rakennusten aiheuttamaa säteilyä. Ulkoinen säteily maa- ja kallioperästä sekä rakennuksista on peräisin radioaktiivisista aineista, joita ovat mm. uraani ja torium. Suomen taustasäteily vaihtelee välillä 0,05-0,30 mikrosieverttiä tunnissa (µsv/h). Alueellinen vaihtelu annosnopeuksissa johtuu uraanipitoisuuseroista kallio- ja maaperässä ja säteilyä vaimentavista tekijöistä, kuten lumipeitteestä. Automaattiset mittausasemat hälyttävät, kun ulkoisen säteilyn annosnopeus ylittää Suomessa 0,4 µsv/h (Säteilyturvakeskus 2011a, Tossavainen 2004). Radon on uraanisarjaan kuuluva radioaktiivinen kaasu, joka syntyy uraanista useiden hajoamisten kautta. Huoneilmassa esiintyvä radon on Suomessa suurin ihmisten kokeman säteilyn lähde. Huoneilmassa esiintyvä näkymätön ja hajuton radonkaasu on peräisin maa- ja kallioperästä, jonka uraanipitoisuus puolestaan vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen. Myös maaperän ja täytemaan läpäisevyys vaikuttaa radonpitoisuuteen: mitä karkeampi ja läpäisevämpi maa, sitä suurempia pitoisuudet ovat. Radonia voi vesiliukoisena aineena esiintyä myös porokaivojen vesissä kohonneina pitoisuuksina (Säteilyturvakeskus 2012b). Asuntojen sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 96 Bq/m³ (Kuva ). Suomen radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa ja syyt tähän ovat geologia, rakennustekniikka sekä ilmasto. Sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on vastaavasti Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m³ (Säteilyturvakeskus 2012d). Yksiköt Uraanipitoisuus kertoo uraanin määrän aineessa ja pitoisuuden yksiköitä ovat esim. µg/l tai mg/kg, Uraanipitoisuus voidaan ilmaista myös paino-osuuden miljoonasosina eli ppm (parts per million). Aktiivisuus kertoo radioaktiivisten hajoamisten määrän. Yksikkö on becquerel (Bq). Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren säteilyaltistuksen kohde saa tietyssä ajassa. Yksikkö on milli- tai mikrosieverttiä tunnissa (msv/h, µsv/h). Säteilyannos kuvaa kohteen kokeman säteilyaltistuksen. Yksikkö on sievert (Sv) (1 Sv = 1000 msv). Uraanin hajoamissarja Isotooppi 238U muodostaa moniportaisen radioaktiivisen hajoamissarjan, jossa uraani muuttuu usean eri tytäraineen kautta lyijyksi (206Pb). Geologisesti merkittävimmät tytäraineet ovat radium-226, radon-222 ja vismutti-214. (Energiateollisuus 2006) Uraanin radioaktiivisuuden puoliintuminen kestää 4,5 miljardia vuotta, kun radonin puoliintumisaika on 3,8 päivää. (Energiateollisuus 2006) 134

35 Kuva Radonpitoisuudet Suomessa ja tarkemmin Lapissa. Pitoisuudet perustuvat sisäilman radonpitoisuuden mittauksiin pientaloasunnoissa (Säteilyturvakeskus 2010a). Radonin sisäilmapitoisuuteen liittyy myös viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ei tulisi ylittää arvoa 400 Bq/m³ (Säteilyturvakeskus 2012d). Radonpitoisuudet vaihtelevat Suomen mittakaavassa, mutta pitoisuudet saattavat vaihdella suuresti myös kunnan rajojen sisäpuolella. Suurimpia radonpitoisuuksia mitataan läpäisevillä soraharjuilla ja vastaavasti pienimpiä tiiviillä savimailla. Säteilyturvakeskus mittaa radonpitoisuuksia Suomessa ja eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen maakunnissa. Myös Kolarissa on mitattu pientaloasuntojen radonpitoisuuksia, ja asetetun raja-arvon (400 Bq/ m³) ylityksiä oli 16 % (Taulukko 1) (Säteilyturvakeskus 2012c). Taulukko 1. Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla tehdyt mittaukset pientaloasunnoissa vuosina (Säteilyturvakeskus 2012c). Kunta Mitattuja asuntoja Keskiarvo, Bq/m 3 Mediaani, Bq/m Bq/m 3 ylitykset 400 Bq/m 3 ylitykset 1000 Bq/m 3 ylitykset Kolari % 16 % 5 % 135