POHJOISET LOUHINTA- ALUEET JA RIKASTAMO- ALUEVAIHTOEHTO 1 - TIIVISTELMÄ VESISTÖ- VAIKUTUKSISTA
|
|
- Aimo Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiakirjatyyppi Tiivistelmä vesistövaikutuksista Päivämäärä Viite: Dragon Mining Oy , Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus POHJOISET LOUHINTA- ALUEET JA RIKASTAMO- ALUEVAIHTOEHTO 1 - TIIVISTELMÄ VESISTÖ- VAIKUTUKSISTA
2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Sanna Sopanen Otso Lintinen, Nathan Gaasenbeek Jaana Hakola Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F
3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Toimintojen sijoittuminen 1 3. Pohjoisen louhinta-alueen ja rikastamoaluevaihtoehto 1:n pintavesiin kohdistuvat vaikutukset Arviointimenetelmät Vaikutusalueen herkkyys Määrälliset vaikutukset Vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset Vesistökohtaiset viitearvot Hulevesien vaikutus vedenlaatuun (normaali tilanne) Puhdistettujen prosessivesien vaikutus vedenlaatuun (satunnaistilanne) Onnettomuustilanteiden vaikutus vedenlaatuun (poikkeustilanne) Kokonaisarvio vaikutuksista 11
4 1. JOHDANTO Kuusamon Kultakaivoksen ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut. Vesistö- ja kalastovaikutusosiossa arviointitehtävänä oli arvioida louhintatoiminnan ja rikastamotoiminnan vaikutuksia pintavesiin ja vesieliöstöön. Seuraavassa esitetään tiivistetysti merkittävimpiä ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistettuja vaikutuksia. 2. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN Pohjoiset ja eteläiset louhinta-alueet sekä rikastamoaluevaihtoehto 1 sijoittuisivat Koutajoen vesistöalueelle (73), jonka vedet laskevat Kitkajoen, Oulankajoen ja Kuusinkijoen kautta Venäjän puolelle Paanajärveen ja edelleen Pääjärveen (kuvat 1 ja 2). Pohjoinen louhinta-alue ja rikastamoaluevaihtoehto 1 sijaitsevat linnuntietä noin 25 km etäisyydellä Venäjän puolella sijaitsevasta Paanajärvestä. Vesiteitse etäisyys on suurempi. Rikastamoaluevaihtoehto 2 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella (65), jonka vedet laskevat Kemijoen kautta Pohjanlahdelle. Rikastamoaluevaihtoehdossa 3 rikastamoalueelta lähtevät vedet ohjataan Iijoen vesistöalueelle (61), josta vedet laskevat Perämereen (kuva 1). Kuva 1. Valuma-alueet ja hankealueiden sijainti. sekä pohjoisen louhinta-alueen ja rikastamoaluevaihtoehto 1:den ja eteläisten louhinta-alueiden sijoittuminen Koutajoen vesistöalueella. 1
5 Kuva 2. Pohjoisen louhinta-alueen ja rikastamoaluevaihtoehto 1:den (ylempi alue) sekä eteläisten louhinta-alueiden (alemmat alueet) sijoittuminen Koutajoen vesistöalueelle ja vesien purkautumisreitit. 2
6 Tässä tiivistelmässä tarkastellaan pohjoisen louhinta-alueen sekä rikastamoaluevaihtoehdon 1 (VE 1) vesistövaikutuksia. Eteläisen louhinta-alueen (kuva 2) vaikutukset havaittiin erittäin vähäisiksi, joten tiivistelmässä keskitytään pohjoisen-louhinta-alueen ja rikastamoaluevaihtoehto VE 1 vaikutuksiin. Rikastamoaluevaihtojen 2 ja 3 vesistövaikutuksia ei tässä tarkastella, koska ne sijaitsevat valuma-alueilla, jotka eivät laske Venäjän puolelle. 3. POHJOISEN LOUHINTA-ALUEEN JA RIKASTAMO- ALUEVAIHTOEHTO 1:N PINTAVESIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET 3.1 Arviointimenetelmät Hankkeen keskeisimpiä vaikutuksia ovat vesistöihin kohdistuvat vaikutukset, joilla tarkoitetaan sekä määrällisiä (vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuteen) että laadullisia (vaikutukset vedenlaatuun) vaikutuksia. Määrällisiä vaikutuksia arvioitiin kolmessa tilanteessa: sateisina vuosina, normaalisadannalla ja vähäsateisina vuosina, siten että valunta suhteutettiin luonnollisiin virtaamiin alueella. Vedenoton vaikutuksia arvioitiin suhteessa raakavesilähteen tilavuuteen. Vesistökuormitusta (kg/v) arvioitiin louhinta- ja rikastamoalueilta lähtevän puhdistetun veden laadun ja määrän perusteella. Kuormituksen suuruus on sidoksissa alueella muodostuvien vesien määrään, joten kuormituksen arvioinnissa lähtökohtana oli vedenlaadun lisäksi valunta sateisena vuotena, normaalisadannalla sekä kuivana vuotena. Kuormituksen vaikutuksia arvioitiin kolmessa tilanteessa, jossa normaalia toimintaa kuvaavat hulevesistä aiheutuva kuormitus sekä puhdistettujen prosessivesien (rikastamon prosessissa kiertävät vedet) johtaminen noin kolmen vuoden välein. Lisäksi arvioitiin onnettomuustilannetta, jossa esimerkiksi rikastushiekka-altaan vuoto aiheuttaisi nopean lyhyen kuormituspiikin vastaanottavassa vesistössä. Onnettomuustilanteet ovat erittäin epätodennäköisiä ja vaikutuksia voidaan lieventää mm. turvapadoilla, joilla estetään vesien hallitsematonta virtausta vesistöihin. Kuormituksen vaikutuksia arvioitiin karkeasti laimenemislaskuilla, joissa kuormitus suhteutetaan virtaamiin. Päätarkoituksena oli arvioida vaihtoehtojen välisiä eroja sekä vaikutusten suuruusluokkia. Näin ollen kaikkiin vesistöketjun vesistöihin vietiin sama alueelta lähtevä pistekuormitus. Menetelmä ei huomioi pitoisuuksia vähentäviä tekijöitä, joita ovat mm. sedimentaatio ja biologiset prosessit, jotka vähentävät pitoisuuksia vedessä. Näin ollen tulokset todennäköisesti yliarvioivat todellisia vaikutuksia. Kuormituksen aiheuttamaa pitoisuusnousua verrattiin vesistöille laadittuihin vesistökohtaisiin vedenlaadun kriteereihin (taulukko 1), jotka on määritetty eliöstön hyvinvoinnin kannalta. Huomioarvon ylitys merkitsee lievää nousevaa suuntausta seurattavan aineen pitoisuudessa. Arvot eivät kuitenkaan ylitä luontaista vaihtelua. Huomioarvo on määritelty nykytila-aineiston 80. prosenttipisteen kohdalle. Arvon ylitys ei vielä kuvaa vesistön pilaantuneisuutta, mutta vedenlaadun seurantaa olisi hyvä lisätä. 3
7 Taulukko 1. Esimerkki vedenlaadun kriteerien käytöstä arvioinnissa. CCME Canadian council of Ministers of the Environmental quality guidelines, EPA United States Environmental Agency, EPD Government of British Columbia, Canada, Environmental protection division, ANZECC Australian and New Zealand environmental conservation council, water quality guidelines for aquatic ecosystem, EU direktiivit 2006/44/EC, 2008/105/EC. Määritetty 80. prosenttipisteenä vesistön nykytilan perusteella Määritetty turvallisina pidettyjen kansainvälisten viitearvojen perusteella POHJOISEN ALUEEN MUUT VESISTÖT CCME 1 EPA 2 EPD 3 ANZECC 4 EU 5,6 Vedenlaadun ohjearvot eliöstön hyvinvoinnin kannalta Jatkuva pitoisuus 30-pvä keskim. Pitoisuus Kynnysarvo Huomioarvo Hälytysraja Pitkäaikainen Lyhytaikainen Maksimipitoisuus Maksimipitoisuus Vuosikeskiarvo Yksikkö Kemiallinen muuttuja * mg/l Happi, O mg/l Kiintoaine 1,0 0,6 mmol/l Alk 6,5-9 6, <6,9 / >7,8 <6 / >9 ph 7 14,1 mg/l CODMn µg/l Kok.N µg/l NH4N µg/l NO2-3N µg/l Kok.P 4,4 9 µg/l PO4-P ms/m Sähkönj. 65** 250** 4 65 mg/l SO µg/l Fe ,1 5 µg/l As 0,001 0,25 2 0,2 0,08 nd 0,08 µg/l Cd ,2 4 µg/l Co nd 1 µg/l Cr 2 ***laskennallinen 2 5*** 1,4 5 1,4 5 µg/l Cu 1 2,5 65 4,0 10 3,4 7,2 0,1 7 µg/l Pb µg/l Mn ,2 20 µg/l Ni , * 2,0 30 µg/l Zn ,8 15 µg/l U Hälytysarvo on määritetty turvallisina pidettyjen kansainvälisten viitearvojen perusteella. Ensisijaisesti käytetään EU:n asettamia viitearvoja. Hälytysarvon ylitys voi aiheuttaa eliöstölle haittavaikutuksia pitkässä altistuksessa. Huomioarvon ylittyessä vaikutuksen katsotaan olevan keskisuuri. Hälytysarvon ylittyessä vaikutuksen arvioidaan olevan suuri. 3.2 Vaikutusalueen herkkyys Kuusamon valuma-alueet vaihtelevat pienen ja keskisuuren välillä. Vaikutusalueen vesistöt ovat valtaosin luonnontilaisia ja siten melko herkkiä kuormitukselle. Vesistöjen luonnolliset keskivirtaamat ovat melko pieniä tai keskisuuria, vaihdellen 0,16 18 m 3 /s välillä. Alueen järvet ovat pääosin matalia ja lyhytviipymäisiä. Happiongelmat ovat harvinaisia. Vesistöjen ph-arvot vaihtelevat neutraalin ja lievästi emäksisen välillä ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Sulfaattipitoisuudet ovat yleisesti alhaisia ja metallipitoisuudet ovat pääasiassa laboratorion määritysrajan alapuolella. Keltinki-Räväjärvi-Kurtinjärvi vesimuodostuma on ekologiselta tilaltaan hyvässä ja Kitkajoki erinomaisessa tilassa. Vesistöjen ominaisuudet huomioiden vaikutusalueen vesistöjen herkkyys vaikutuksille vaihtelee keskisuuren ja suuren välillä. 3.3 Määrälliset vaikutukset Pohjoiselta louhinta-alueelta ja rikastamoaluevaihtoehdossa 1 vedet johdettaisiin reittiä: Ylimmäinen-Välilampi Välijoki Alimmainen Välilampi Kurtinjärvi Keltinki Räväjärvi Kitkajoki - Oulankajoki ja edelleen Kuusinkijokea pitkin kohti Venäjän puolella sijaitsevaa Paanajärveä (kuva 2). Paanajärvi sijaitsee linnuntietä noin 25 km etäisyydellä toiminta-alueista. Vesiteitse etäisyys on huomattavasti suurempi. Eteläiseltä louhinta-alueelta vedet johdettaisiin Kesäjokeen, josta vedet virtaavat Yli-Kitkan Kesälahteen, Ala-Kitkaan, Kitkajokeen ja edelleen kohti Paanajärveä (kuva 2). Eteläisen louhintaalueen vaikutukset on havaittu marginaalisiksi. 4
8 Pohjoiselta louhinta-alueelta johdettaisiin normaalisadannalla noin m 3 hulevesiä vuodessa. Sateisina vuosina määrät voisivat nousta noin m 3 /v. Pintavesien juoksutus tapahtuisi avovesikaudella. Pohjoiselta louhinta-alueelta juoksutettavat vedet nostavat jonkin verran virtaamia, erityisesti vesistöketjun yläosassa. Tällä on virtaamia tasaava vaikutus. Keskivirtaamalla ja ylivirtaamalla suhteellinen nousu on melko pieni ollen noin 1-15 %, alivirtaamalla vaikutukset ovat suurempia. Virtaamamuutosten ei arvioida aiheuttavan jokien reunaeroosien kasvua, joka voisi lisätä ainehuuhtoumaa Välijoessa, eivätkä vaikutukset ulotu Kitkajokeen (kuva 2). Juoksutuksen lisäksi vedenotto laskee raakavesilähteen vedenpintaa ja sitä kautta menovirtaamaa. Rikastamoaluevaihtoehdossa 1 vettä otetaan toiminnan alkuvaiheessa Pohjaslammesta (kuva 2). Vedenoton osuus on enintään noin 10 % lammen tilavuudesta, joten vedenotolla on vaikutusta menovirtaamaan. Vaihtoehdossa 1 voidaan hyödyntää louhinta-alueiden hulevesiä, mikä vähentää raakavedentarvetta. 3.4 Vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset Vesistökohtaiset viitearvot Louhinta- ja rikastamotoiminnan vaikutuksiksi vastaanottavissa vesistöissä on yleisesti tunnistettu kiintoainekuormituksesta johtuvat sameustasojen muutokset, räjähdeaineperäisen liukoisen typen (nitraatti) aiheuttamat muutokset rehevyystasossa, rikkiyhdisteistä (sulfaatti) aiheutuva hapan kuormitus, joka aiheuttaa muutoksia vesistön puskurikyvyssä ja voi pahimmillaan johtaa vesistön happamoitumiseen. Muutokset metallipitoisuuksissa riippuen louhittavan malmin ominaisuuksista voivat aiheuttaa eliöstössä haittavaikutuksia ja kertyvät ravintoverkossa. Vedenlaadun viitearvot pohjoisen alueen vesistöille ja Kitkajoelle on esitetty taulukoissa 2. 5
9 Taulukko 2. Vedenlaadun kriteerit Kitkajoelle ja pohjoisen kaivosalueen muille vesistöille. KITKAJOKI CCME 1 EPA 2 EPD 3 ANZECC 4 EU 5,6 Vedenlaadun ohjearvot eliöstön hyvinvoinnin kannalta Jatkuva pitoisuus 30-pvä keskim. Pitoisuus Kynnysarvo Huomioarvo Hälytysraja Kemiallinen muuttuja * < mg/l Happi, O ,5 25 mg/l Kiintoaine 0,32 0,30 mmol/l Alk 6,5-9 6, <6,9 / >7,5 <6 / >9 ph 4,6 6,4 mg/l CODMn µg/l Kok.N µg/l NH4N , µg/l NO2-3N µg/l Kok.P 2 7 µg/l PO4-P 5 6 ms/m Sähkönj. 1 2 mg/l Kloridi 65** 250** 3 65 mg/l SO µg/l Fe ,1 5 µg/l As 0,001 0,25 2 0,2 0,08 0,02 0,08 µg/l Cd nd 4 µg/l Co ,4 1 µg/l Cr 2 ***laskennallinen 2 3*** 1,4 5 0,8 5 µg/l Cu 1 2,5 65 4,0 10 3,4 7,2 0,05 7 µg/l Pb µg/l Mn ,3 20 µg/l Ni , * µg/l Zn ,8 15 µg/l U 1,5 1,8 mg/l Mg 1,3 1,8 mg/l Na µg/l Al POHJOISEN ALUEEN MUUT VESISTÖT CCME 1 EPA 2 EPD 3 ANZECC 4 EU 5,6 Vedenlaadun ohjearvot eliöstön hyvinvoinnin kannalta Jatkuva pitoisuus 30-pvä keskim. Pitoisuus Kynnysarvo Huomioarvo Hälytysraja Pitkäaikainen Lyhytaikainen Maksimipitoisuus Maksimipitoisuus Vuosikeskiarvo Yksikkö Pitkäaikainen Lyhytaikainen Maksimipitoisuus Maksimipitoisuus Vuosikeskiarvo Yksikkö Kemiallinen muuttuja * mg/l Happi, O mg/l Kiintoaine 1,0 0,6 mmol/l Alk 6,5-9 6, <6,9 / >7,8 <6 / >9 ph 7 14,1 mg/l CODMn µg/l Kok.N µg/l NH4N µg/l NO2-3N µg/l Kok.P 4,4 9 µg/l PO4-P ms/m Sähkönj. 65** 250** 4 65 mg/l SO µg/l Fe ,1 5 µg/l As 0,001 0,25 2 0,2 0,08 nd 0,08 µg/l Cd ,2 4 µg/l Co nd 1 µg/l Cr 2 ***laskennallinen 2 5*** 1,4 5 1,4 5 µg/l Cu 1 2,5 65 4,0 10 3,4 7,2 0,1 7 µg/l Pb µg/l Mn ,2 20 µg/l Ni , * 2,0 30 µg/l Zn ,8 15 µg/l U 1) CCME, Canadian council of Ministers of the Env ironment. Canadian Env ironmental Quality Guidelines. Water Quality Guidelines for the Protection of Aquatic Life. Freshwater. 2) EPA, United States Env ironmental Protection Agency. National Recommended Water Quality Criteria for the protection of aquatic life and human health in surface w ater. Freshwater. 3) EPD, Gov ernment of British Columbia, Canada. Env ironmental Protection Division. Water Quality Guidelines. Fresh Water Aquatic Life. 4) ANZECC, Australian and New Zealand Environmental Conserv ation Council. Water Quality Guidelines for Aquatic Ecosy stems. 5) EU, DIRECTIVE 2006/44/EC OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL of 6 September 2006 on the quality of fresh waters needing protection or improv ement in order to support fish life. 6) EU, DIRECTIVE 2008/105/EC OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL of 16 December 2008 on env ironmental quality standards in the field of w ater policy, amending and subsequently repealing Council Directiv es 82/176/EEC, 83/513/EEC, 84/156/EEC, 84/491/EEC, 86/280/EEC and amending Directiv e 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council. * Viitearv o jokiv esille, missä lohikanta **Vedenlaadun ohjearv ot sulfaatille. Technical Appendix. Update September Draft for Ex ternal Rev iew. Ministry of Env ironment. Prov ince of British Columbia. Canada. *** Laskentakaav a kuparin maksimipitoisuudelle ( w.env.gov.bc.ca/wat/w q/bcguidelines/copper/copper.html). Maksimipitoisuus riippuu v eden kov uudesta. Kov uus laskettu alkaliteetin perusteella. keskimääräinen alkaliteetti pohjoisen alueen vesistöissä 0,7 mmol/l joka v astaa 35 mg/l CaCO 3 pitoisuutta. 6
10 3.4.2 Hulevesien vaikutus vedenlaatuun (normaali tilanne) Hulevesistä (sisältää sadannan, kaivoksen kuivanapitovedet) aiheutuvaa kuormitusta arvioitiin Juomasuon koelouhoksen vedenlaadun perusteella. Typpi- ja kiintoainekuormituksen määrää arvioitiin vastaavien kaivoksien perusteella. Hulevesien arvioitu laatu on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kaivokselta vesistöön johdettavien pintavesien (= hulevedet) arvioitu laatu ennen vedenkäsittelyä sekä käsittelyn jälkeen johdettaessa vesistöön. Vedenlaatua on arvioitu Kuusamon kultakaivoksen koelouhoksen vedenlaadun perusteella, jota on tutkittu Rambollin toimesta vuonna 2012 sekä GTK:n tutkimuksessa (Kankkunen 2012). Vedenlaatu Yksikkö Hulevesialtaaseen tulevan veden laatu Poistoteho keskimäärin (%) Pitoisuus vedenkäsittelyn jälkeen ph 6,5-8 1 Kiintoaine mg/l n. 70% 2-72 Sulfaatti mg/l Kokonaistyppi mg/l n % Liukoinen typpi mg/l n % Kokonaisfosfori µg/l 3 0,9 Fosfaattifosfori µg/l 2 0,6 Metallipitoisuus Yksikkö Metallien pitoisuus ennen käsittelyä Poistoteho keskimäärin (%) Pitoisuus vedenkäsittelyn jälkeen Arseeni (As) µg/l 0,5 70 % 0,2 Koboltti (Co) µg/l % 40 Kupari (Cu) µg/l 1,4 70 % 0,4 Mangaani (Mn) µg/l % 11 Nikkeli (Ni) µg/l 8 70 % 2,5 Uraani (U) µg/l % 5 1 arvioitu Kittilän kultakaivoksen kuivanapitovesien pitoisuuden mukaan 2 arvioitu kaivosten ympäristölupien mukaan Pohjoiselta louhinta-alueelta ja rikastamoaluevaihtoehto 1 alueelta johdettaisiin hulevesiä noin m 3 /v sadantatilanteesta ja valittavasta rikastamovaihtoehdosta riippuen. Ylimmäiseen Välilampeen (kuva 2) johdettava kuormitus on esitetty taulukossa 4. 7
11 Taulukko 4. Pohjoiselta louhinta-alueelta lähtevä kuormitus (kg/v) eri tilanteissa. Pitoisuudet on arvioitu koelouhoksen veden laadun perusteella ja satunnais- sekä poikkeustilanteissa malmien rikastuskokeiden perusteella. Satunnaistilanteessa noin m 3 on rikastushiekka-altailta johdettua puhdistettua vettä ja loput hulevesiä. Normaali tilanne Satunnaistilanne Poikkeustilanne Juoksutusmäärä Juoksutusmäärä vuodessa (m 3 /v) kg/vuosi (m 3 /kerta) , märkä , , normaali , vuosi, rikastamo normaali sadanta märkä vuosi muualla sadanta Kiintoaine Sulfaatti Liukoinen Typpi Kokonaisfosfori 0,6 0,8 0,7 0,6 0,03 Liukoinen Fosfori 0,4 0,5 0,5 0,4 0,02 Antimoni 0,004-0,01 0,005-0,1 0,005-0,1 Arseeni 0,08-0,2 0,1-0,2 0,1-0, Kadmium 0,004-0,04 0,005-0,05 0,005-0,05 Koboltti 2, Kromi 0,05-0,2 0,06-0,3 0,06-0,2 Kupari 0,3-1,9 0,3-2,6 0,3-2, Lyijy 0,009-0,2 0,01-0,3 0,01-0,2 Mangaani 0,9-7 1,3-9,3 1,2-9, Nikkeli 0,4-1,5 0,5-2 0, Rauta 0, , , Sinkki 0,2-0,9 0,2-1,3 0,2-1,2 Uraani 3,4-4,3 4,6-5,8 4,2-5, Vanadiini 0,009-0,2 0,01-0,3 0,01-0,2 Alumiini Kuormituksesta aiheutuvaa pitoisuusnousua arvioitiin laimenemislaskelmien kautta johtamalla samansuuruinen kuormitus jokaiseen vastaanottavan vesistöketjun vesistöön (taulukko 5). Taulukko 5. Vedenlaadun keskimääräiset muutokset ja metallien keskimääräinen pitoisuuslisäys eri tilanteissa keskivirtaamalla Ylimmäisessä ja Alimmaisessa Välilammessa sekä Kurtinjärvessä. Laskelmissa ei ole huomioitu sedimentaatiota eikä biologisia hajoamisprosesseja. Kaikkiin vesistöihin on tehty samansuuruinen lisäys vuositasolla m 3 /v m 3 /v m 3 /v (normaali sadanta) Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi (märkä vuosi) Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi (märkä vuosi, rikastamo muualla) Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Kiintoaine mg/l 2,5 0,03 3,3 0,04 3,3 0,04 Sulfaatti mg/l 7,1 0,08 9,5 0,1 9,4 0,10 Kokonaistyppi mg/l 1,5 0,02 2,1 0,02 2,1 0,02 Liukoinen typpi mg/l 1,5 0,02 2,1 0,02 2,1 0,02 Kokonaisfosfori µg/l 0,1 0,001 0,1 0,002 0,1 0,002 Liukoinen fosfori µg/l 0,07 0,001 0,1 0,001 0,1 0,001 Rauta mg/l 2,3 0,025 3,1 0,03 3,1 0,030 Arseeni µg/l 0,04 0,0004 0,05 0,0006 0,05 0,0005 Koboltti µg/l 5,0 0,05 6,7 0,07 6,6 0,07 Kupari µg/l 0,05 0,0006 0,1 0,001 0,07 0,001 Mangaani µg/l 1,4 0,02 1,9 0,02 1,8 0,02 Nikkeli µg/l 0,3 0,003 0,4 0,005 0,4 0,005 Uraani µg/l 0,7 0,01 0,9 0,01 0,8 0,009 Arvioinnin perusteella vaikutukset kohdistuisivat lähinnä Ylimmäiseen Välilampeen (kuva 2). Kuormitus aiheuttaisi lähilammissa lievää sameustason nousua. Muutokset eivät ulotu Kitkajokeen. Typpikuormituksen vaikutukset riippuvat vesistöjen ravinnerajoitteisuudesta. Vedenlaatuaineiston mukaan Välilammet ja Kurtinjärvi (kuva 2) saattavat ajoittain olla yhteisrajoitteisia (typpi ja fosfori rajoittavat molemmat perustuotantoa). Tällöin lähilammissa saatetaan tavata lieviä rehevöitymismuutoksia, jotka näkyvät vesikasvillisuuden ja kasviplanktontuotannon lisääntymisenä. Kitkajoki (kuva 2) on selvästi fosforirajoitteinen, joten typpikuormituksen vaikutukset 8
12 ovat vähäisiä. Louhinta-alueelta tulevat sulfaattipäästöt ovat maltillisia. Kuormitus saattaa lähilammissa aiheuttaa ph:n ja puskurikyvyn vähäistä heilahtelua. Kitkajokeen kohdistuvat vaikutukset ovat marginaalisia. Metallipitoisuuksien nousu jää maltilliseksi useimpien metallien osalta. Koelouhoksen vedenlaadun perusteella arseenin, uraanin, koboltin, kuparin, mangaanin ja nikkelin pitoisuudet ovat korkeampia kuin ympäröivissä luonnontilaisissa vesissä. Arvion mukaan suurin osa metallikuormituksesta tulee kohdistumaan lähilampiin, johon noin % kuormituksesta sedimentoituu. Ylimmäisessä Välilammessa (kuva 2) koboltin ja uraanin pitoisuudet voisivat nousta huomioarvon yli. Hälytysarvo voisi rikkoutua koboltilla. Otettaessa huomioon pitoisuuksia vähentävät tekijät, mm. sedimentoituminen ja sitoutuminen humukseen, arvioidaan, etteivät pitoisuudet nouse eliöstölle haitalliselle tasolle pitkäaikaisaltistuksessa. Vaikutusten ei arvioida ulottuvan Kitkajokeen. Eteläisillä louhinta-alueilla hulevesien vaikutukset ovat vähäisiä. Hulevesistä aiheutuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi keskisuuriksi Puhdistettujen prosessivesien vaikutus vedenlaatuun (satunnaistilanne) Puhdistettujen prosessivesien laatua arvioitiin Geologisen tutkimuskeskuksen selvityksen perusteella, jossa tutkittiin Kuusamon kaivosvesien puhdistamista lähinnä uraanin kannalta (Kankkunen 2012), hankeen yhteydessä toteutettuihin malmin liuotuskokeisiin (ALS Ammtech, Adeleide) sekä suunnitelmiin veden käsittelystä ennen johtamista vesistöön. Arvioitu lähtevän veden laatu on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Prosessivesien vedenlaatu ennen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen. Vedenlaatu Yksikkö Vedenpuhdistukseen tulevan veden laatu Poistoteho keskimäärin (%) Veden laatu käsittelyn jälkeen ph 6,5-8 1 Kiintoaine mg/l n. 70% 2-72 Sulfaatti mg/l n. 30 % 140 Kokonaistyppi mg/l n % Liukoinen typpi mg/l n % Kokonaisfosfori µg/l 3 0,9 Fosfaattifosfori µg/l 2 0,6 Metallipitoisuus Yksikkö Metallien pitoisuus ennen käsittelyä Poistoteho keskimäärin (%) Pitoisuus vedenkäsittelyn jälkeen Alumiini (Al) µg/l % 1500 Arseeni (As) µg/l % 150 Koboltti (Co) µg/l % 300 Kupari (Cu) µg/l % 150 Mangaani (Mn) µg/l % 11 Nikkeli (Ni) µg/l % 150 Uraani (U) µg/l % 15 1 arvioitu Kittilän kultakaivoksen kuivanapitovesien pitoisuuden mukaan 2 arvioitu kaivosten ympäristölupien mukaan Mikäli rikastamoaluevaihtoehto 1 toteutuisi, johdettaisiin puhdistettuja prosessivesiä hallitusti noin kolmen vuoden välein Ylimmäiseen Välilampeen (kuva 2). Johdettava määrä olisi noin m 3 /v, lisäksi johdettaisiin hulevesiä. Osa rikastushiekka-altaiden vesistä johdettaisiin vedenkäsittelylaitokselle, jossa vedet puhdistetaan monivaiheisessa vedenkäsittelyprosessissa. Puhdistustehon arvioidaan olevan noin 70 % metalleille ja 30 % sulfaatille. Puhdistettujen prosessivesien ainepitoisuudet ovat korkeampia kuin hulevesillä. Taulukossa 4 on esitetty vuotuinen kuormitus johdettaessa puhdistettuja prosessivesiä. 9
13 Prosessivesien johtaminen ei muuta johdettavien vesien kokonaismäärää, joten määrälliset vaikutukset eivät eroa hulevesivaikutuksesta. Kiintoaineen ja liukoisen typen pitoisuudet eivät myöskään merkittävästi eroa hulevesien pitoisuuksista, joten vaikutusten oletetaan olevan samanlaisia kuin edellä on todettu. Taulukko 7. Arvioitu pitoisuuslisäys satunnaistilanteissa keskivirtaamalla, joissa puhdistettuja prosessivesiä johdetaan noin m 3 ja hulevesiä noin m 3 vuoden aikana. Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi Lisäys m 3 /v vuodessa Kiintoaine mg/l 2,5 0,03 Sulfaatti mg/l 63 0,70 Lisäys vuodessa Alumiini µg/l 89 1 Arseeni µg/l 9 0,1 Koboltti µg/l 20 0,2 Kupari µg/l 9 0,1 Mangaani µg/l 3 0,03 Nikkeli µg/l 9 0,1 Uraani µg/l 1 0,01 Sulfaatin pitoisuusnousu Ylimmäisessä Välilammessa (kuva 2) voisi olla noin kymmenkertainen verrattuna hulevesikuormitukseen (taulukko 7). Sulfaattipitoisuudet voivat siten ajoittain nousta luontaista tasoa korkeammiksi lähilammissa. Vaikutusten arvioidaan pääpiirteissään olevan samankaltaisia kuin hulevesikuormituksessa. Metalleilla pitoisuusnousun arvioidaan olevan suurempi johdettaessa puhdistettuja prosessivesiä (taulukko 7). Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Ylimmäiseen Välilampeen (kuva 2). Malmin liuotuskokeiden perusteella olennaisimpia ovat edellä mainittujen metallien lisäksi alumiini. Lisäksi vesissä on jonkin verran vesien käsittelyn kemikaaleista ja malmista peräisin olevaa rautaa sekä vähäisessä määrin mangaania ja elohopeaa. Mikäli tekninen vaihtoehto, jossa kulta jalostetaan harkoiksi, toteutuu voi vesissä olla vähäisessä määrin syanidia. Syanidin puhdistuksessa käytettävä INCO-menetelmä 1 on erittäin tehokas ja varmatoiminen, jonka lisäksi syanidia hajoaa valolle altistuessaan. Vaikutukset kohdistuvat pääosin Ylimmäiseen ja Alimmaiseen Välilampeen (kuva 2). Mikäli pitoisuuksia vähentäviä tekijöitä ei huomioida, voisi hälytysraja ylittyä koboltilla ja kuparilla ja huomioarvo alumiinilla. Lyhytaikainen altistus ei vielä aiheuta eliöstöhaittoja vaikka hälytysarvo ylittyisi. Todennäköisesti pitoisuudet ovat pienempiä, koska noin 70 % kiintoaineeseen sitoutuneista metalleista sedimentoituu muutamassa päivässä. Puhdistetuista prosessivesistä aiheutuvat vaikutukset arvioidaan vesistöketjun yläosalla keskisuuriksi suuriksi, alempana vesistöissä vaikutukset ovat vähäisiä, eikä vaikutusten arvioida ulottuvan Kitkajokeen Onnettomuustilanteiden vaikutus vedenlaatuun (poikkeustilanne) Onnettomuustilanteessa, esim. rikastushiekka-altaan vuodossa, vesistöön saattaa päästä puhdistamatonta rikastushiekka-altaan vettä, jossa mm. metallien ja syanidin pitoisuudet ovat korkeita (taulukko 6). Taulukossa 8 on esitetty onnettomuustilanteen aikana arvioitu pitoisuusnousu. 1 INCO prosessissa vapaa syanidi ja tiosyanaatti anioni hapetetaan vähemmän myrkylliseksi ayanaatiksi. Myös syanidin muodostamat metallikompleksit hajoavat prosessissa muodostaen metallihydroksideja. Prosessin viipymäaika on 1-2 tuntia, tämän jälkeen syanidin pitoisuus on laskenut tasolle 0,1 ppm. Prosessi suoritetaan erillisessä sekoitusreaktorissa kullan liuotusvaiheen jälkeen. 10
14 Taulukko 8. Arvioitu hetkellinen pitoisuuslisäys poikkeustilanteissa keskivirtaamalla, joissa puhdistamatonta vettä vuotaisi noin m 3 10 päivän aikana m 3 / 10 pvä päästö YVA:ssa on arvioitu pahinta mahdollista tilannetta, jossa vesistöön pääsisi kymmenen päivän aikana noin m 3 puhdistamatonta vettä. Päästö aiheuttaisi nopean pitoisuuspiikin metalleilla ja sulfaateilla, jossa pitoisuudet saattaisivat hetkellisesti ylittää hälytysarvon. Lyhytaikainen päästö ei aiheuta eliöstöhaittoja, koska viitearvot on laadittu pitkäaikaiselle altistukselle. Pitoisuuksista ja tilanteen kestosta riippuen lähilampien eliöstölle voi kuitenkin aiheutua myös akuutteja vaikutuksia. Pitoisuudet laimenevat vähitellen kun kuormitus on saatu kuriin. Vaikutusten ei arvioida ulottuvan Kitkajokeen. Pulssin eteneminen vesistöketjussa kestää viikkoja, jonka aikana pitoisuudet laimenevat ennen Kitkajokea. Pitoisuudet olisivat jo Kurtinjärvessä (kuva 2) melko alhaisia, vaikka järveen johdettaisiin sama kuormitus kuin Ylimmäiseen Välilampeen. Onnettomuustilanteen epätodennäköisyys sekä varotoimet huomioiden vaikutukset jäisivät normaalitoimintaan (hulevedet ja puhdistetut prosessivedet) verrattuna vähäisiksi vaikka onnettomuustilanteesta aiheutuisikin hetkellinen pitoisuuspiikki toiminnan lähilammissa. 3.5 Kokonaisarvio vaikutuksista Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi Hetkellinen lisäys Hetkellinen lisäys Kiintoaine mg/l 4,6 0,05 Sulfaatti mg/l Alumiini µg/l Arseeni µg/l 116 1,3 Koboltti µg/l 231 2,6 Kupari µg/l 116 1,3 Mangaani µg/l 1 0,01 Nikkeli µg/l 116 1,3 Uraani µg/l 12 0,1 Määrälliset vaikutukset kohdistuvat vesistöketjun yläosaan, jossa virtaamaolot tasoittuvat juoksutuksen vaikutuksesta. Alempana vesistössä vaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä vaikutukset erotu normaalivaihtelusta Kitkajoessa tai Kitkajoen alapuolisissa vesistöissä. Venäjänpuoleisiin vesistöihin ei aiheudu havaittavia vaikutuksia. Hulevesistä aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat toiminnan lähilampiin. Puhdistetuista prosessivesistä aiheutuvat vaikutukset ovat juoksutusvuosina hieman korkeampia verrattuna vuosiin, jolloin johdetaan ainoastaan hulevesiä. Tämä näkyisi metallipitoisuuksien ja sulfaattipitoisuuksien kohoamisena juoksutusvuosina. Vaikutusten ei arvioida ulottuvan Kitkajokeen tai alapuolisiin vesistöihin. Venäjänpuoleisiin vesiin ei siten arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Onnettomuustilanne aiheuttaisi nopean pulssimaisen pitoisuusnousun, joka laimenee vähitellen kun vuoto on saatu kuriin. Pitoisuudet ovat jo Kurtinjärvessä (kuva 2) melko alhaisia vaikka järveen vietäisiin sama kuormitus kuin Ylimmäiseen Välilampeen. Vaikutusten ei siten arvioida ulottuvan Kitkajokeen tai alapuolisiin vesiin. Venäjänpuoleisiin vesiin ei siten arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei Koutajoen valuma-alueelle sijoittuvan louhinta- ja rikastamotoiminnan toteutuminen aiheuttaisi vaikutuksia Venäjän puolella sijaitseviin vesistöihin. 11
Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotDRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014
DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
LisätiedotLähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia
1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotHulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla
Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotLiite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l
Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012
Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.12.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 Kaivoksesta
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotTarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä
3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 10.12.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu 2015 - helmikuu 2016
LisätiedotJärvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli
Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi arvo arvo arvo Lämpötila C 6 10,7 15,1 6 9,4 12,5 6 8,3 11,0 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotLuonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa
Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Uutta tutkimustietoa Hule S&C - hankkeesta Vesistökunnostusverkoston seminaari 3.6.2019 Juhani
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotSysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019
1 / 3 Vulcan Hautalampi LAUSUNTO 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Liperin kunta Viinijärven kalalaitos 1.10.2019 Tiedoksi: GTK Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sysmäjärvi - Heposelän
LisätiedotKatsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin
Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotTalvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus
Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136
Lisätiedot1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4
EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 14.10.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015 Kaivoksesta
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu
1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotElohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotKeskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit
1 (1) Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit Terrafame on laatinut vuonna 2017 Kainuun ELY-keskukselle esityksen siitä, miten keskusvedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttötarkkailu keskuspuhdistamon
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotMetallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 11.12.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotMUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
LisätiedotVATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30
VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu
1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava
Lisätiedot3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotLumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.
Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi-
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotCABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu 2015 - helmikuu
LisätiedotLIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma
LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotMaija Taka Pienvesitapaaminen
Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
Lisätiedot