8.6.7 Tarkkailu Altaat Rakennukset ja infrastruktuuri Sulkemissuunnitelman päivittäminen

Transkriptio

1 Kuva NAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne (kaikki hankevaihtoehdot). Kuva PAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne. Ei-happoa muodostavan sivukivialueen (NAF) sulkeminen NAF-sivukivialueet peitetään irtomaasta ja humuspitoisesta kerroksesta koostuvalla pintarakenteella, minkä jälkeen sivukivialue kasvitetaan (Kuva 8-27). Vaihtoehdossa 4 Muonionjoen putkilinja jätetään paikoilleen, mutta putkilinjan lähtö- ja purkukohdat poistetaan. Alue palautetaan luonnolliseen tilaansa ja kasvitetaan Tarkkailu Happoa tuottavan (PAF) sivukivialueen sulkeminen Veden ja hapen kulkeutuminen PAF-sivukiveen minimoidaan pintarakenteella, johon kuuluu bentoniittimatto. Sivukivi tasoitetaan ja siitä rakennetaan vakaa pohja, jonka päälle rakennetaan pintakerros. Kerrokset on esitetty kuvassa Altaat Säilytys- ja vesialtaiden pohjalle kertynyt liete ruopataan ja sijoitetaan rikastushiekka-alueelle tai avolouhoksiin. Padot ja ojat puretaan. Vaihtoehdossa 4 Rautuvaaran selkeytysaltaalle ei tehdä toimenpiteitä niin kauan kuin tarkkailu jatkuu Rakennukset ja infrastruktuuri Rakennukset, voimalaitokset, prosessilaitos sekä muut rakennelmat puretaan ja purkujäte kuljetetaan pois kaivosalueelta. Perustukset rikotaan ja peitetään maakerroksella. Sosiaalitiloja käytetään niin pitkään kuin niitä tarvitaan kaivoksen sulkemisen yhteydessä. Sulkemisvaiheen lopuksi kaikki rakennukset puretaan ja alue sekä sen kasvillisuus ennallistetaan luonnolliseen tilaansa. Infrastruktuuri, mukaan lukien tiet, putkilinjat, pumppaamot ja voimalinjat puretaan, ellei niitä tarvita sulkemisvaiheessa tai sulkemisvaiheen jälkeisissä toiminnoissa. Tiet, joita tarvitaan sulkemisvaiheen jälkeen, jätetään paikoilleen. Sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta tehdään suunnitelma. Kaivoksen sulkemisen jälkeisen tarkkailun arvioidaan kestävän noin 30 vuotta sulkemistoimenpiteiden valmistuttua. Ennen kaivoksen lopullista sulkemista tutkitaan maaperän mahdollinen pilaantuminen. Kaivoksen sulkemisen jälkeiset tarkkailutoimenpiteet: Louhosveden tarkkailu; Selkeytysaltaan vedenlaadun tarkkailu (vaihtoehto 4); Niesan altaan tarkkailu; Jokien tarkkailu hankealueen ylä- ja alavirtaan sijoittuvilla tarkkailupisteillä; Pohjaveden tarkkailu kaikilla hankkeeseen liittyvillä työmaaalueilla Sulkemissuunnitelman päivittäminen Kaivoksen sulkemissuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Päivityksen perusteina ovat hankkeen eteneminen ja se, että eri intressiryhmät osallistuvat sulkemiseen liittyvien vaihtoehtoisten mahdollisuuksien selvittämiseen ja niiden hienosäätöön. Lopullinen kaivoksen sulkemissuunnitelma laaditaan ennen kaivostoimintojen lopettamista. 100

2 9. HANKEVAIHTOEHDOT Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi käsittää neljä vaihtoehtoa (1A, 1B, 1C ja 4) sekä nolla-vaihtoehdon. Tärkein ero hankevaihtoehtojen 1A 1C välillä on rikastushiekka-alueen sijoittuminen ja sen seurauksena hankkeen kattaman maapinta-alan koon muuttuminen. Hankevaihtoehto 4 otettiin kehitettäväksi YVA-menettelystä annetun palautteen vuoksi. Vaihtoehto 4 on pitkälti samanlainen kuin vaihtoehto 1B, paitsi että vaihtoehdossa 4 rikastamo on sijoitettu Rautuvaaran alueelle ja ylimäärävesien johtaminen tapahtuu Muonionjokeen eikä Niesan altaaseen. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 esitetty mahdollisuus sijoittaa rikastushiekka Kuervitikon avolouhokseen, kuten YVA-ohjelmassa kuvataan, on ympäristöllisten, teknillisten ja taloudellisten seikkojen vuoksi hylätty. Tässä luvussa kuvattujen hankevaihtoehtojen yksityiskohtaiset kartat ovat nähtävissä liitteessä (Liite 2). 9.1 YVA-ohjelman hankevaihtoehdot 9.2 Hylätyt hankevaihtoehdot Kaivostoimintojen suunnittelu on jatkuva prosessi, jossa syntyy uutta, tärkeää tietoa siitä, kuinka toiminnot voidaan suunnitella ja toteuttaa teknisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Hannukaisen kaivoshankkeen YVA-menettely on toteutettu siten, että sidosryhmien palaute ja suunnitelmien jatkuva arviointi ovat vaikuttaneet prosessiin, mikä on johtanut siihen, että hanke on optimoitu ympäristön, sosiaalisten vaikutusten, tekniikan ja talouden kannalta. Näin ollen malmin rikastaminen Kaunisvaaran rikastamolla Ruotsissa on hylätty jo ympäristövaikutusten arvioinnin ohjelmavaiheessa. YVA-menettelyn aikana useat vaihtoehdot, joita harkittiin YVA-ohjelman vaiheessa, on hylätty ympäristöllisistä, teknisistä ja/tai taloudellisista syistä. Kustakin hankevaihtoehdosta hylätyt ehdotukset ja hylkäämisen perustelut ovat nähtävissä seuraavassa taulukossa (Taulukko 9-1). Kuva 9-1 esittää YVA-ohjelmassa (Pöyry Finland Oy 2010) kuvatut hankevaihtoehdot. Kuva 9-1. YVA-ohjelmassa kuvatut hankevaihtoehdot (Pöyry Finland Oy 2010). 101

3 Taulukko 9-1. Hylätyt hankevaihtoehdot. Hylätyt ehdotukset hankevaihtoehdoittain Ympäristöön/ sosiaalisiin vaikutuksiin liittyvät hylkäysperusteet Tekniikkaan liittyvät hylkäysperusteet Taloudelliset hylkäysperusteet Vaihtoehto 2 Rautuvaara -Hannukainen rautatie Eristävä vaikutus verrattuna putkilinjaan on merkittävä. Aiheuttaa eläinkuolemia. Kasvattaa kuljetuskäytävän leveyttä. Merkittävät haitalliset vaikutukset porotaloudelle. Teknisesti toteuttamiskelpoinen Vaatii huomattavia alkuinvestointeja. Epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät Liikenneviraston osallisuuteen. Vaihtoehto 3 Rikasteen kuljettaminen Ruotsiin putkilinjaa pitkin tai maantiekuljetuksia käyttäen Hankkeen vaatima pinta-ala ja eristävä vaikutus kasvavat merkittävästi. Useisiin asukkaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia vaikutuksia. Maantiekuljetusten suuresta määrästä johtuvia meluvaikutuksia, liikenne- ja onnettomuusriskejä. Teknisesti toteuttamiskelpoinen. Vaatii neuvotteluja useamman maanomistajan kanssa kuin muut vaihtoehdot. Maantiekuljetukset ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Putkilinja vaatii suuret alkuinvestoinnit. Rikastushiekka-alue, vaihtoehto 4(1D) Rikastushiekan sijoittaminen Kuervitikon avolouhokseen Ei isoja haittoja verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Mahdollisesti vähemmän vaikutuksia muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Teknisesti toteuttamiskelvoton aikataulurajoitusten, avolouhoksessa olevan tilan riittämättömyyden vuoksi sekä siksi, että kaivoslaki vaatii mahdollisesti tulevaisuudessa syntyvien resurssien hyötykäyttöä. Taloudellisista, hylkäämiseen johtavista syistä ei ole tietoa käytettävissä. Kuva 9-2. YVA-selostuksessa arvioidut hankevaihtoehdot. 102

4 9.3 YVA-selostuksessa arvioidut hankevaihtoehdot Kuten YVA-ohjelmassa kuvataan, alussa Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi keskittyi vaihtoehtoihin 1A 1C. Kun näiden vaihtoehtojen epäsuotuisat ympäristövaikutukset tulivat esille, kehitettiin neljäs vaihtoehto (Vaihtoehto 4) huomioiden YVA-prosessin ensimmäisessä vaiheessa havaitut haitalliset vaikutukset. Kaikki tässä YVA-selostuksessa kuvatut hankevaihtoehdot on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 9-2) vaihtoehto Mikäli hanketta ei toteuteta, ympäristön nykytila ja yhteiskunnallis-taloudelliset olosuhteet säilyvät nykyisellään. Hankkeen aiheuttamat positiiviset ja negatiiviset vaikutukset jäävät toteutumatta. 0-vaihtoehtoon liittyviä vaikutuksia on arvioitu luvussa Vaihtoehto 4 Hankevaihtoehto 4 on samanlainen kuin vaihtoehto 1B siinä mielessä, että rikastushiekka-alue ja junan lastausalue sijoitetaan Rautuvaaraan. Lisäksi Rautuvaaraan sijoitetaan rikastamo, jossa on suodatuslaitos sekä malmivarasto. Hannukaisen keskeiselle teollisuusalueelle sijoitetaan murskaamo, koneiden huolto- ja korjaustilat, vedenpuhdistuslaitos ja muita aputiloja sisältäviä rakennuksia. Hihnakuljetin kuljettaa murskatun malmin kuljetuskäytävää pitkin murskaamolta Rautuvaaran rikastamolle. Varastovesiallas sijoitetaan Hannukaisen alueelle. Ylimäärävedet pumpataan Rautuvaaran alueelle ja sieltä edelleen Muonionjokeen Vaihtoehdot 1A 1C Vaihtoehtoon 1 sisältyvät: rikastamo, mukaan lukien prosessivesiallas, joka sijoitetaan Hannukaisen keskeiselle teollisuusalueelle; sivukivialue toimintoineen sijoitetaan Hannukaisen alueelle; suodatuslaitos sijoitetaan Rautuvaaraan; Rautuvaaran ja Hannukaisen alueen välille rakennetaan kuljetuskäytävä, joka käsittää putki- ja sähkölinjat sekä huoltotien; rikaste kuljetetaan kuljetuskäytävän putkilinjaa pitkin Rautuvaaran alueelle; Rautuvaarasta rikaste, josta on poistettu vesi, kuljetetaan rautateitse Kemin, Raahen tai Kokkolan satamiin; raakaveden otto ja ylimääräisen veden purku tapahtuvat Niesajokeen; rikastushiekka-alue sijoitetaan kolmeen vaihtoehtoiseen paikkaan: A) Hannukaisen alueelle, B) Rautuvaaran alueelle, C) Juvakaisenmaan alueelle. 103

5 104

6 10. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 105

7 10.1 Maisema Hannukaisen suunniteltu uusi kaivoshanke on pinta-alaltaan suurempi kuin alueen aiemmat hankkeet. Tämän vuoksi hanke vaatii lisäalueita sekä Hannukaisen että Rautuvaaran alueilta. Hankealue on matalien vaarojen ympäröimä, mikä osaltaan estää alueen näkyvyyttä kaukomaisemassa. Lähimaisemassa hankealuetta ympäröivät metsäiset vaarat. Osittain hankealue näkyy vaarojen ja tuntureiden huipuilta km etäisyydeltä. Hankealue näkyy paikoin Yllästunturin matkailukeskuksen läntiseltä rinteeltä, jota käytetään sekä hiihtoon että muihin virkistystarkoituksiin. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Useissa eri laeissa on annettu säädöksiä maisema- ja kulttuuriarvojen selvittämisestä ja suojelusta. Maiseman kannalta tärkeimpiä lakeja ovat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus (132/1999, 895/1999): Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyttämistä (MRL 1 ja 5 ). Luonnonsuojelulaki (1096/1996): Lain tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen (LSL 1 ). Luonnonsuojelulakiin on kirjattu myös maisemansuojelualueiden perustamismahdollisuus (LSL 32 ). Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Nykytilan kuvaus perustuu seuraaviin lähteisiin: Arvokkaat maisema-alueet ja maisemanhoito, Maisemaaluetyöryhmän mietinnöt I ja II, (Ympäristöministeriö 1992) Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys, Metla (Uusitalo ym. 2006) Ylläksen osayleiskaavan muutoksen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (luonnos) (Pöyry Environment Oy 2006) Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisemaselvitys, Lapin liitto (Destia Oy 2007) Perustilaselvitys kaukokartoituksen keinoin Maantieteellinen raportti (Pöyry Environment Oy 2008) (Liite 4). Maiseman perustilaselvitys, maastokäynnit sekä näkymäalueanalyysi (Ramboll Finland Oy 2011) Tarkastelualueen rajaus Nykytilan kuvauksessa keskitytään hankealueen maiseman tyypillisiin piirteisiin sekä hankkeen näkyvyyteen lähi- ja kaukomaisemassa. Tarkastelu perustuu teoreettiseen näkymäalueanalyysiin. 106

8 Kuva Hankealueen sijainti suurmaisemassa. Sininen nuoli osoittaa Yllästunturia polttopisteenä. 107

9 YLLÄS KAIVOSALUE jo k i TEOLLISUUSALUE Äk äs 0 5 km Kuva Ounasselän tunturijono nähtynä Ylläksen huipulta pohjoiseen päin Maiseman ominaispiirteet Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa hankealue sijoittuu Länsi-Lapin tunturiseudun eteläosaan. Länsi-Lapin tunturiseudun suurmaisemalle on tyypillistä selvästi erottuva Ylläs Ounastunturin vaara- ja tunturijono Ounasselkä, joka jakaa alueen Muonio-Tornionjoen sekä Ounas- ja Kemijoen valuma-alueisiin. Ounasselkä muodostaa alueen maisemallisen ja toiminnallisen selkärangan ja kaukomaiseman kiintopisteen (Kuva , Kuva ). Paikallisella tasolla hankealue sijaitsee Ounasselästä länteen Olos-Salmivaara ylänköalueella Hankealueen maiseman luonnehdinta Hankealueen luonnonmaisemalle ovat tyypillisiä Ounasselän puuttomat kivikkoiset tunturit, kuten Yllästunturi (Kuva 10-13), sekä laajat metsäiset vaara- ja ylänköalueet. Alueen vallitseva kasvillisuustyyppi on havupuu- ja sekametsä (Kuva ), josta suurin osa on metsätalouskäytössä. Vaara- ja ylänköalueiden väliin sijoittuu avoimia suoalueita, jotka ovat yleensä kapeita ja pitkänmallisia (Kuva ). Äkäsjoki ja sen sivujoet, esimerkiksi Kuerjoki, virtaavat hankealueen keskellä Muonionjokeen päin. Ihmisen vaikutus maisemakuvaan näkyy etenkin asutuksen ja kylien sijoittumisessa vesistöjen, kuten erityisesti Äkäsjoen, varrelle. Myös alueen matkailu näkyy maisemakuvassa hiihtokeskuksineen, lomakylineen ja palveluineen. Lisäksi porotalous ja sen rakenteet värittävät edelleen maisemakuvaa. Hannukaisen aluetta reunustavat lännessä TapovaaraKiuasselkä tunturimassiivi ja idässä Kuertunturi-Malmivaara tun- 108 turimassiivi (Kuva ). Hannukaisen hankealue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisessa laaksossa. Sitä ympäröivät lännen puolella Kivivuopionvaara (245 m) ja idässä Kuervaara (325 m). Rautuvaaran alue sijaitsee koilliseen suuntautuvan vaaraketjun kaakkoisrinteellä: Oravavaara (238 m) - Alainen Rautuvaara (270 m) Rautuvaara (280 m). Rautuvaaran suunnitellun kaivosalueen etelä-kaakko -puolella on iso Niesaselän tunturimassiivi, jonka korkein huippu ulottuu 409 metriin (Kuva ). Aiempi kaivostoiminta on vaikuttanut hankealueen maisemaan ja Hannukaisen alueella on aiemman kaivostoiminnan jäljiltä mm. sivukivialue. Sen halkaisija on noin 1000 x 400 metriä ja se näkyy joiltakin ympäröiviltä vaaroilta. Vanhan sivukivi-alueen vieressä on nykyisin myös toiminnassa oleva soran murskaamo. Alueella on myös kaksi avolouhosta, jotka ovat täyttyneet vedellä. Isomman eli Laurinojan louhoksen koko on noin 650 x 300 metriä ja pienemmän eli Kuervaaran louhoksen koko noin 400 x 150 metriä. Rautuvaaran alueella oleva Niesajoki virtasi alun perin Äkäsjokeen koilliseen aukeavassa laaksossa. Joki padottiin 1970-luvulla, kun Rautuvaarassa aloitettiin kaivostoiminta, ja vesi ohjattiin lounaissuuntaan kohti Muonionjokea. Nyt Niesajoen laaksossa on vanha rikastushiekka-alue, joka on peräisin Rautaruukki Oy:n harjoittamasta, 1990-luvun alkuun saakka jatkuneesta kaivostoiminnasta, sekä Ylläksen vedenpuhdistamon laskeutusaltaana käyttämä vesiallas. Vanhan rikastushiekka-alueen länsipuolella on vanhoja kaivoksen infrastruktuuriin liittyviä rakenteita, esimerkiksi 40 metriä korkea kaivostorni (Kuva ), käytöstä poistettu ratapiha ja voimajohto.