Maanteiden 5031 ja 502 kevyen liikenteen järjestelyt Sotkuman kohdalla, Polvijärvi. Tiesuunnitelma 2018

Transkriptio

1 Maanteiden 5031 ja 502 kevyen liikenteen järjestelyt Sotkuman kohdalla, Polvijärvi 2018

2 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1 (27) selostus 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Hankkeen sijainti Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja niiden keskeinen sisältö Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristö Hankkeelle asetetut tavoitteet 12 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 13 3 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 14 4 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tiejärjestelyt Tekniset ratkaisut ja mitoitus Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet 19 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA 20 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset maa-ainesvaroihin Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Kiinteistövaikutukset Yhteiskuntatalous Väylien hoito- ja ylläpitovastuut Rakentamisen aikaiset vaikutukset 23 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT Kadut Laskuojat Johtojen ja laitteiden siirrot 24 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 25 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Jatkotoimenpiteet Vaiheittain rakentaminen SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 27

3 TIESUUNNITELMASELOSTUS 2 (27) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen sijainti Maanteiden 5031 (Käsämäntie) ja 502 (Joensuuntie) risteysalue sijaitsee Polvijärven kunnan alueella Sotkuman kylässä. Maantie 502 on toiminnalliselta luokalta seututie, joka alkaa Liperistä Ylämyllyltä ja kulkee Polvijärven kautta päättyen Maarianvaaraan Kaavin kunnan alueelle. Maantie 5031 on toiminnalliselta luokaltaan yhdystie, joka alkaa Liperin Käsämästä ja päättyy Sotkumaan Polvijärven kunnan alueelle. Tienpitäjänä toimii Pohjois-Savon ELY- keskus. Suunnittelualue alkaa maantien 5031 ja 502 risteyksestä ja päättyy 1,1 km Käsämään päin Malanintien liittymään. Suunnittelukohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Nykyinen tie- ja katuverkko Maantie 502 on ajoradan päällysteen leveys 7,0 metriä ja pientareen leveys on 0,5 metriä. Maantien 502 nopeusrajoitus on etelästä tultaessa 80 km/h ja muuttuu mt 5031 liittymän pohjoispuolella 100 km/h. Maantie 5031 on mt 502 risteyksen ja koulun välisellä noin 500 metrillä 6,9 metriä ja Käsämän suuntaan 6,0 metriä. Pientareen leveys on mt 502 ja koulun välisellä osuudella 0,5 metriä, kun muualla on 0,25 metriä. Maantien päällysteen kunto on paikoin huono. Maantien 5031 nopeusrajoitus on Sotkuman kylän kohdalla 50 km/h. Sotkuman kylän lounaispuolella on voimassa maantiellä yleisnopeusrajoitus 80 km/h.

4 TIESUUNNITELMASELOSTUS 3 (27) Maanteiden 502, 5031 ja Pitkälahdentien liittymä on avoin nelihaaraliittymä (LA), jossa on osoitettu liikennemerkillä väistämisvelvollisuus mt 5031 ja Pitkälahdentien liittymissuunnista. Maanteillä 502 ja 5031 ei ole erillistä väylää jalankululle ja pyöräilylle. Maantiellä 502 ei ole suunnittelualueen kohdalla tievalaistusta. Maantiellä 5031 on nykyinen ELY-keskuksen omistama suurpainenatriumvalaistus Malanintien ja maantien 502 välisellä osuudella. Valaistus on saneerattu v vaihtamalla valaisimet ja varret sekä muutettu jäykät pylväät myötääviksi. Nykyiset sillat Suunnittelualueella ei ole nykyisiä siltoja. Nykyinen liikenne Vuoden 2015 liikennemäärät suunnittelualueella tierekisteritietojen mukaan olivat seuraavia: Mt 502 (mt 5031 pohjoispuoli): keskivuorokausiliikenne, KVL ajon/vrk raskaita ajoneuvoja, KVLras 60 ajon/vrk (4 %) Mt 502 (mt 5031 eteläpuoli): keskivuorokausiliikenne, KVL ajon/vrk raskaita ajoneuvoja, KVLras 97 ajon/vrk (5 %) Mt 5031 (suunnittelualue): keskivuorokausiliikenne, KVL 533 ajon/vrk raskaita ajoneuvoja, KVLras 52 ajon/vrk (10 %)

5 TIESUUNNITELMASELOSTUS 4 (27) Kuva 2. Liikennemääräkartta ja tierekisteritiedot (KVL 2015). Liikenne-ennuste Suunnitelma-alueella liikennemäärien ei ennusteta kasvavan merkittävästi ilman uutta maankäytön kasvua. Yleiskaavan mukaisen asuinrakentamisen myötä liikenne tulee kasvamaan voimakkaammin Sotkuman kylän kohdalla. Maanteiden 502 ja 5031 liittymässä henkilö- ja pakettiautoliikenteen suuntajakaumaksi arvioidaan olevan noin 70 % etelän suuntaan/suunnasta ja 30 % pohjoisen suuntaan/suunnasta. Kuvassa 3 esitetyt ennustetut liikennemäärät sisältävät liikenteen yleisen kasvun ja Sotkuman kylän rakentamisen toteutuneen lähes täysimääräisenä.

6 TIESUUNNITELMASELOSTUS 5 (27) Kuva 3. Liikenne-ennuste vuonna Liikenneonnettomuudet Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä on vuosina tapahtunut 9 tieliikenneonnettomuutta, joista 3 on johtanut henkilövahinkoon. (Kuva 4) Kuva 4. Liikenneonnettomuus kartta vuosilta (suunnitelma-alue on punaisella)

7 TIESUUNNITELMASELOSTUS 6 (27) Jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne Maanteillä 502 ja 5031 ei ole erillistä väylää jalankululle ja pyöräilylle. Maantie 502, 5031 ja Pitkälahden nelihaaraliittymässä on linja-autopysäkkipari mt 502 ja yksi pysäkki mt5031. Maantiet 502 ja 5031 ovat linja-autoreitillä. Maantien 502 suuntaiset linja-autot käyvät kyläpysäkillä, joka sijaitsee lähellä koulua kiinteistön piha-alueella. Lisäksi alueella on koululaiskuljetuksia jalankulku- ja pyöräilyväylän puuttumisen takia. Kuva 5. Linja-autoliikenteen kartta. Erikoiskuljetukset Maantie 5031 ja maantie 502 Joensuun suuntaan kuuluvat suurten erikoiskuljetusten SEKV verkkoon. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja niiden keskeinen sisältö Maantien 5031 ja 502 kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen Sotkuman kohdalla, Polvijärvi, toimenpideselvitys, Toimenpidesuunnitelmassa selvitettiin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden parantaminen Sotkuman kylän kohdalla rakentamalla jalankulku- ja pyöräilyväylä maantien 5031 varteen sekä alikulkukäytävä maantien 502 ja 5031 liittymäalueelle. Toimenpidesuunnitelmassa selvitettiin parantamistoimenpiteiden vaikutuksia ja alustavat rakentamiskustannukset. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava yhdistelmäkartta (YM vahvistama). Maakuntakaavassa on suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella seuraavia keskeisiä merkintöjä: Sotkuman kylä sijoittuu kaupunki-maaseutu -vaihettumisalueelle (kmk) Suunnittelualue sijoittuu rantakylämäiseen keskukseen. Alueen luoteispuolella on arvokas harju- tai moreenialue.

8 TIESUUNNITELMASELOSTUS 7 (27) Suunnittelualue kuuluu rantojen kehittämisen kohdealueen sisäpuolelle. Suunnittelualueen itäinen puoli kuuluu tärkeään tai vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen. Aluetta koskevat toimenpiteet tulee suunnitella siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa (YM ) on merkitty suunnittelualueen molemmin puolin kulttuuriympäristöltään tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaavassa (YM ) on suunnittelualueen luoteen puolelle merkitty arvokas harjualue. Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaavassa (YM ) on suunnittelualueella ja sen eteläpuolella maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa (YM ) ei ole suunnittelualuetta koskevia aluevarauksia. Suunnittelualue Kuva 6. Ote Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavasta, maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama

9 TIESUUNNITELMASELOSTUS 8 (27) Suunnittelualue Kuva 7. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan yhdistelmäkartasta, ympäristöministeriön vahvistama Yleiskaavat Oikeusvaikutteinen Sotkuman osayleiskaava, Polvijärven kunta Osayleiskaavassa on suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella seuraavia keskeisiä merkintöjä: Maanteiden 5031 ja 502 liittymän itäpuolella sijaitsee metsätalousvaltainen alue (M). Maanteiden 5031 ja 502 risteyskohtaan on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve ja siihen liittyvä kevyen liikenteen alikulku (pisteviiva ja alikulun tunnus). Jalankulku- ja pyöräilyväylän tarkka linjaus ja alikulun sijainti ovat tutkimatta. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee erillispientalojen asutusalueita (AO) sekä maatilojen talokeskusten alue (AM) Pitkäsenlahdentien varressa. Maantien 5031 varressa sijaitsee suunnittelualueen etelä- ja pohjoispuolella palveluiden alue (P). Sotkuman nykyisen koulun kohdalla on julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) kaavamerkintä, jonne suunnitelma-alue ylettyy. Suunnittelualueen molemmin puolin länsipuolella on maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä (MU) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Suunnittelualueen MU ja MY kaavamerkinnällä oleva alue kuuluu maakunnallisesti

10 TIESUUNNITELMASELOSTUS 9 (27) ja paikallisesti arvokkaaseen harjualueeseen (ge-1). Suunnittelualue sijaitsee tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv). Suunnittelualueen läpi kulkee maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue (mm). Suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Kuva 8. Ote Sotkuman osayleiskaavasta (hyväksytty ). Suunnittelualue on merkitty punaisella. Asemakaavat 1.5 Ympäristö Suunnittelualue ei sijoitu asemakaavoitetulle alueelle. Luonnon monimuotoisuus Suoraan suunnitelma-alueelle eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita. Maisema ja kulttuurihistoria Suunnittelualueen eteläpuolella n. 200 metrin etäisyydellä Malanintien liittymästä sijaitsee suojeltu kiinteä muinaisjäännös (kivikautinen asuinpaikka) Iljalan kohdalla. Muinaisjäännöksen eteläpuolella on myös yleiskaavassa merkitty luontovyöhyke. Tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät vaikuta em. alueisiin. Toinen yleiskaavassa merkitty suunnittelualueen lähellä sijaitseva luontovyöhyke on maantien 502 itäpuolella Pitkäsenlahdentien pohjoispuolella. Luontovyöhyke on otettu huomioon Pitkäsenlahdentien porrastuksen ja yksityistiejärjestelyjen yhteydessä.

11 TIESUUNNITELMASELOSTUS 10 (27) Kuva 9. Muinaisjäännös kartta ja luonnonsuojelualue. Pinta- ja pohjavedet Pitkäsenlahti sijaitsee suunnitelma-alueelta noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueelta etelään päin. Suunnittelualue sijaitsee luokan 1 (tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva) pohjavesialueella. Vedenottamo sijaitsee noin 0,6 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta. Suojelusuunnitelmassa mainitaan, että tiestö aiheuttaa pohjavesialueella merkittävää riskiä pohjaveden laadulle, mutta käytännössä riski on ilmeinen vedenottamoiden lähialueella.

12 TIESUUNNITELMASELOSTUS 11 (27) Kuva 10. Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ja luokituksesta poistettu pohjavesialue. Pohjatutkimukset Käsämäntien tiesuunnitelmavaiheessa pohjasuhteiden selvittämiseksi tehtiin 18 kpl painokairauksia, otettiin 8 pisteestä yhteensä 35 kpl häiriintyneitä maanäytteitä sekä asennettiin 2 kpl pohjavesiputkia. Tutkimukset toteutti Geopalvelu. Painokairaukset tehtiin 5m määräsyvyyteen tielinjalla sekä 10 metrin määräsyvyyteen suunnitellulla siltapaikalla. Maanäytteet otettiin tielinjalta 1 ja 2 metrin syvyydeltä sekä suunnitellulta siltapaikalta metrin välein koko profiilista 10 metrin syvyyteen. Häiriintyneistä maanäytteistä tutkittiin rakeisuus ja vesipitoisuus. Pohjavesiputket asennettiin siltapaikan koillis- ja lounaispuolille 10 metrin syvyyteen. Maa- ja kallioperäolosuhteet Pohjatutkimusten ja laboratorionäytteiden mukaan pohjamaa on koko suunnittelualueella hienoa tai silttistä hiekkaa kairausten päättymiseen asti. Hiekka on pääasiassa löyhää, mutta paikoin on tiiviimpiä kerroksia. Otetut maanäytteet olivat kuivia. Asennetuista pohjavesiputkista mitattiin pohjaveden taso , jolloin se oli tasossa noin (7,5 8,6m maanpinnasta). Kallio ei tullut vastaan tutkimusten yhteydessä eikä sitä ole varmistettu. Pilaantuneet maat Suunnitelma-alueella ei ole maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaisia pilaantuneiden maa-alueiden kohdemerkintöjä.

13 TIESUUNNITELMASELOSTUS 12 (27) 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa erityisesti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden ja liikenneturvallisuutta Sotkuman kylän kohdalla rakentamalla jalankulku- ja pyöräilyväylä maantien 5031 varteen sekä alikulkukäytävä maanteiden 502 ja 5031 liittymäalueelle. Maantien 502 tievalaistuksella parannetaan kylän keskeisten liittymäalueiden turvallisuutta. Sotkuman koulun liittymän siirrolla parannetaan ajoneuvojen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkua koululle ja liittymänäkemää maantien 5031 suuntaan. Parannustoimenpiteet pyritään toteuttamaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa olemassa olevalle asutukselle, maankäytölle sekä hankekohteen ympäristölle. antaa lisäksi riittävät ja lainmukaiset perusteet rakennussuunnitelman aloittamiselle.

14 TIESUUNNITELMASELOSTUS 13 (27) 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Suunnittelun ja maastotöiden aloittamisesta on kuulutettu maantielain 2 luvun mukaisesti Karjalainen lehdessä ja Outokummun Seutu lehdessä Lisäksi hankkeen yleisötilaisuudesta on ollut kuulutus Karjalainen lehdessä ja Outokummun Seutu lehdessä Suunnitelmaa koskevista ratkaisuista on keskusteltu ja päätetty hankeryhmässä, johon on kuulunut edustajia Pohjois-Savon ELY- keskuksesta, Polvijärven kunnasta sekä hankkeen suunnittelukonsultilta. Suunnitelmaluonnoksia on esitelty yleisötilaisuudessa Yleisötilaisuuksissa on ollut mahdollista antaa palautetta suoraan suunnittelijoille. Jaossa on myös ollut erillinen palautelomake mielipiteiden esittämistä varten. Suunnitteluprosessiin liittyvät kuulutukset, yleisöpalaute sekä muu merkittävä kirjeenvaihto on esitetty suunnitelman osassa A, 1.6T. n aikana on tehty esitys muiden omistamien johtojen ja laitteiden periaatteellisista siirtosuunnitelmista. Periaatteellisten suunnitelmien pohjalta laitteiden omistajat tekevät yksityiskohtaiset siirtosuunnitelmat rakennussuunnitelman laadinnan aikana.

15 TIESUUNNITELMASELOSTUS 14 (27) 3 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Lokakuussa 2017 pidetyssä yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta tutkittiin ja vertailtiin väylän rakentamista tien pohjoispuolelle, eteläpuolelle sekä reunatuellisena että välikaistallisina vaihtoehtoina koulun ja maantien 502 välisellä osuudella (väylän sijaintipuolitarkasteluja maanteiden liittymäalueella, kuvat 11-13). Kuva 11. VE alikulkukäytävä mt5031/mt502 liittymän eteläpuolella Kuva 12. VE alikulkukäytävä mt5031/mt502 liittymän eteläpuolella ja pysäkkijärjestelyt Kuva 13. VE alikulkukäytävä mt5031/mt502 liittymän pohjoispuolella ja pysäkkijärjestelyt Lisäksi väylän sijaintia on tarkennettu maanomistajien toiveiden mukaan rakennettujen pihapiirien kohdilla. Perusteina jatkosuunnitteluvaihtoehdon valintaan käytettiin vaihtoehtojen arvioinnin ja vertailun tuloksia sekä yleisötilaisuudessa ja sen jälkeen kansalaisilta saatuja kannanottoja.

16 TIESUUNNITELMASELOSTUS 15 (27) Jalankulku- ja pyöräilyväylä koko matkalla pohjoiselle puolelle Jalankulku- ja pyöräilyväylän maantien 5031 pohjoispuolelle rakentamisen vaikutuksia on arvioitu seuraavasti: Pohjoispuolelle sijoitetun väylävaihtoehdon suurimmaksi ongelmaksi nousi, että se on kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden kannalta heikompi ratkaisu. Ratkaisu palvelisi huonosti suunnittelujakson nykyistä asutusta ja aiheuttaisi kevyelle liikenteelle ylimääräistä tarvetta ylittää maantietä useissa eri kohdissa. Iivanantien liittymäalueesta tulisi kääntyvän liikenteen vuoksi vaarallinen erityisesti pienille lapsille ja heikentäisi myös koululaiskuljetusten turvallisuutta. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttäisi suurta leikkausta maakunnallisesti sekä paikallisesti arvokkaaseen harjumuodostumaan ja vaikuttaisi maisemaan merkittävästi. Maanteiden 5031 ja 502 liittymäalueen pysäkkijärjestelyistä tulisi saavutettavuudeltaan ongelmalliset. Kunnallisteknisiä laitteita, sähköjohtoja ja telekaapeleita jouduttaisiin siirtämään valtion ja kunnan kustannuksella kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa. Maantien pohjoispuolella siirrettävänä olisi maantien suuntainen sähkölinja ja eteläpuolella osalla matkaa vesi- ja viemärijohtoja. Pohjoispuoleisessa tutkitussa vaihtoehdossa myös koulun liittymän läheisyydessä sijaitseva jätevesipumppaamo tulisi siirtää. Näiden syiden vuoksi maantien pohjoispuoleisesta väylävaihtoehdosta luovuttiin. Jalankulku- ja pyöräilyväylä reunatuellisena tien eteläpuolelle Lamminniementien itäpuolella välikaistallisen ratkaisun sijaan Jalankulku- ja pyöräilyväylän maantien 5031 eteläpuolelle reunatuellisena rakentamisen vaikutuksia on arvioitu seuraavasti: Nykyistä maantietä olisi peruskunnostettava routanousuerojen tasaamiseksi reunatuelliselta osuudelta. Lisäksi reunatuellinen väylä edellyttää hulevesiverkoston rakentamista (kaivoja ja maantien pituussuuntainen hulevesiviemäri) koko reunatuellisen osuuden pituudelle. Nämä nostaisivat rakentamiskustannuksia merkittävästi eivätkä mahdollistaisi väylän toteutusta olemassa olevalla rahoituksella. Reunatuellinen maantie aiheuttaa lisäkustannuksia myös kunnossapitoon. Koska kyseisellä suunnitteluosuudella kiinteistöjen asuinrakennukset ovat kaukana suoja-alueen (20 metrin etäisyys tien keskilinjasta) rajasta, eivätkä myöskään hoidetut pihaympäristöt pääosin rajaudu nykyiseen tiealueeseen, niin perusteita reunatuellisen vaihtoehdon toteuttamiselle ei nähty olevan. Näiden syiden vuoksi tästä tutkitusta vaihtoehdosta luovuttiin. Jatkosuunnitteluun valittu ratkaisu: Yleisötilaisuuden jälkeen tutkittujen vaihtoehtojen jälkeen päätettiin edetä suunnittelussa yleisötilaisuudessa esitellyn luonnoksen periaatteiden mukaisesti ja suunnitella Lamminniementien ja maantien 502 välinen osuus välikaistallisena maantien 5031 eteläpuolelle. Koulun ja Lamminniementien liittymien välisellä osuudella väylä on eteläpuoleisen asuinrakennuksen aiheuttaman tilanpuutteen vuoksi rakennettava reunatuellisena. Korotetut suojatiet ja niiden väliin sijoittuva reunatuellinen poikkileikkaus ratkaisu tukee koulun kohdan erityistä tieympäristöä ja alempaa nopeusrajoitusjaksoa.

17 TIESUUNNITELMASELOSTUS 16 (27) 4 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 4.1 Tiejärjestelyt Tiejärjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 ja pituusleikkauksissa 5T-1 6. Ajoneuvoliikenne Maantien 502 linjaus säilyy ennallaan. Maantien 5031 ja maantien 502 risteystä parannetaan paikallaan rakentamalla liittymään tulppasaareke (LT). Pitkäsenlahdentien yksityistieliittymää siirretään pohjoiseen päin, jolloin liittymien välille tulee pieni porrastus. Maantien 5031 linjausta parannetaan koulun kohdalla noin 300 metrin pituudella. Linjauksen siirrolla vältetään kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantien eteläpuolella sijaitsevan kiinteistön pihaan. Maantien 5031 ajonopeuksien hillitsemiseksi maantielle toteutetaan kaksi kappaletta hidastetöyssyjä. Töyssyt ovat nk. loivapiirteisiä, jotka rakennetaan päällysteellä. Hidastetöyssyjen kohdalle tulee suojatie. Hidastetöyssyjen paikat on esitetty suunnitelmakartalla. Reunatuellisella osuudella maantien 5031 päällysrakenne kunnostetaan niiltä osin kuin reunatuellinen osuus sijoittuu nykyisen maantien päälle. Jalankulku ja pyöräily Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan rakentamalla jalankulku- ja pyöräilyväylä (J1) Malanintieltä Pitkäsenlahdentielle saakka. Uuden väylän pituus on noin 1,14 km. Väylä sijoittuu välillä Malanintien liittymä Sotkuman koulun liittymä maantien 5031 pohjoispuolelle. Sotkuman koulun liittymästä Pitkäsenlahdentielle saakka väylä sijoittuu maantien 5031 eteläpuolelle. Väylä rakennetaan maantiestä noin 3 4 metrin välialueella erotettuna pois lukien kiinteistön kohta, jossa tilan puutteen vuoksi väylä rakennetaan maantiehen kiinni reunatuellisena. Reunatuellisella osuudella koulun kohdalla korostetaan myös liikenneturvallisuutta. Väylä alittaa maantien 502 liittymäalueen eteläpuolella. Joukkoliikenne Maanteiden 502 ja 5031 liittymäalueella sijaitsevat pysäkit puretaan. Maantielle 5031 rakennetaan korvaava pysäkki Harjutien ja Rantatien väliin maantien eteläpuolelle. Nykyinen kyläpysäkki kiinteistön piha-alueella jää käyttöön. Koulun länsipuolella olevat pysäkit puretaan myös, koska näillä ei ole liikennöintiä. Teiden hallinnolliset järjestelyt Teiden hallinnolliset järjestelyt eivät muutu. Kadut ja tonttiliittymät Tonttiliittymät parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Sotkuman koulun liittymää siirretään noin 20 metriä länteen päin ja Pitkäsenlahdentien liittymää siirretään noin 10 metriä pohjoiseen päin. Liittymät on esitetty suunnitelmakartoille 3T-1. Parannettavista liittymistä on laadittu pituusleikkaukset.

18 TIESUUNNITELMASELOSTUS 17 (27) 4.2 Tekniset ratkaisut ja mitoitus Väylien mitoitus Mitoitusnopeus Mt 5031 (M1) 50 km/h Mt 502 (M2) 80 km/h J1 (paikallisreitti) 20 km/h korotetut suojatiet 40 km/h Poikkileikkaukset Mt 5031 (M1) 7,0/6,5 AB Mt 502 (M2) 7,5/6,5 AB jalankulku- ja pyöräilyväylä J1, erillinen 3,5/3 AB jalankulku- ja pyöräilyväylä J1, reunatuellinen 3,25/3 AB + kivetty välialue reunatuen vieressä 0,75 m Poikkileikkausmitoitus on esitetty tarkemmin liikenneteknisissä poikkileikkauksissa 4T Jalankulku- ja pyöräilyväylän geometria täyttää pysähtymis- ja kohtaamisnäkemävaatimukset. Liikenteenohjaus Kiinteä liikenteenohjaus on esitetty viitoituksen yleiskartalla 12T-1. Tievalaistus Maantien 5031 (Käsämäntie) nykyinen v saneerattu valaistus jää pääosin ennalleen. Paaluvälillä nykyiset tyvestä jyrsimällä heikennetyt pylväät jäävät liian lähelle rakennettavaa jalankulku- ja pyöräilyväylän reunaa tai sen alle tai siirrettävän maantien alle. Heikennettyjä pylväitä ei voi siirtää, joten ne korvataan uusilla myötäävillä puupylväillä. Pylväisiin asennetaan em. nykyisten purettavien pylväiden uudehkot suurpainenatriumvalaisimet ja valaisinvarret (V=2,0 m) sekä ilmajohdot. Lisäksi maantien ja maantien 502 (Joensuuntie) liittymäalueella Käsämäntien viimeiseen nykyiseen pylvääseen vaihdetaan LED-valaisin ja asennetaan yksi uusi pylväs LEDvalaisimineen parantamaan liittymäalueen valaistusta. Tällä toimenpiteellä liittymäalueelle saadaan lisäksi valonväriltään yhtenevä valaistus. Maantien 502 nykyinen valaisematon tiejakso maantien 5031 liittymäalueelta maantien (Kuorevaarantie) liittymäalueelle valaistus toteutetaan myötäävin puupylväin, LED-valaisimin ja ilmajohdoin. Edellä mainitun lisäksi valaistuksen toimenpidealueen eteläpäässä maanteiden 502 ja liittymässä valaistus toteutetaan vastaavilla pylväillä ja valaisimilla myös maantien liittymäalueen osuudelta. Puupylväät tulee asentaa betonijalustoihin. Maanteiden valaistusluokka on M4. Maantien 5031 rinnakkainen jalankulku- ja pyöräilyväylä J1 saa valonsa koko toimenpidealueen osuudella maantien nykyisiltä valaisimilta. Paaluvälillä jalankulku- ja pyöräilyväylä J1 sijaitsee välikaistan takana maantien vasemmalla reunalla ja paaluvälillä välikaistan takana maantien oikealla reunalla. Maantien nykyiset pylväät ovat koko matkan tien vasemmalla reunalla, joten valaistusluokka vaihtelee P4-P6 välillä em. tieosuuksilla välikaistan sijainnin mukaan. Lisäksi kun J1 erkanee maantiestä, sille toteutetaan erillinen valaistus plv:llä Valaistus toteutetaan jäykin metallipyl-

19 TIESUUNNITELMASELOSTUS 18 (27) väin, LED-valaisimin ja maakaapelein. Valaistusluokka on P4. Alikulkukäytävän S1 alusta valaistaan upotettavin LED-valaisimin. Maantiellä 5031 oleva nykyinen uudehko tievalaistuskeskus ja maantien 502 uusi keskus sekä keskuksia syöttävä lähin nykyinen muuntaja on esitetty yleiskartalla. Valaistukset jäävät ELY-keskuksen omistukseen ja vuotuiseen hoitoon. Valaistukset liitetään valtakunnalliseen ohjausjärjestelmään. Valaistustavan, valaistusluokan ja valolajin lisäksi valaisimien asennuskorkeuden enimmäisarvo sekä Liikenneviraston Maantie ja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu ohjeen mukaiset laskennalliset hoitokustannukset (KL, /km/30a) on esitetty yleiskartan 11T-1 poikkileikkauksissa ja taulukossa. Sillat Suunnitelma-alueelle rakennetaan alikulkukäytävä S1, jonka vapaa aukko on 4 metriä ja vapaa korkeus on 3,2 metriä. Siltatyyppi on teräsbetoninen laattakehäsilta (BLK II). Kuivatuksen periaatteet Suunnitelma-alueen kuivatusperiaatteet on esitetty tiesuunnitelmakartalla. Kuivatusvedet johdetaan alueen nykyisiin avo-ojiin ja laskuojiin. J1:n reunakivellisellä osuudella kuivatus hoidetaan hulevesikaivojen avulla. Siltapaikalle rakennetaan hulevesipumppaamo. Laskuojille on esitetty laskuoja-alueet. Pohjavedensuojaukset Suunnittelualue sijoittuu veden hankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Alikulkukäytävän kohdalla pohjaveden pinta sijoittuu tarpeeksi matalalle eikä siten pohjaveden alentamista tarvitse tämän vuoksi tehdä. Läheisen vedenottamon raakavedessä ei ole havaittu kohonneita kloridipitoisuuksia ja lisäksi pohjavesi virtaa suunnittelualueella poispäin ottamolta, kohti etelää/kaakkoa. Näin ollen pohjaveden suojaukselle ei ole tarvetta. Rakenteellinen mitoitus Tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty Tiehallinnon Tierakenteen suunnittelu - ohjeen (TIEH ) mukaisesti. Mitoitus on tehty kuormituskestävyyden suhteen sallitun laskennallisen routanousun perusteella. Rakennettavien väylien kuormitus- ja vaatimusluokat: Väylä Kuormitus/katuluokka Vaatimusluokka Siirtymäkiilan kaltevuus M1 2,0AB V4 1:15 M2 2,0AB V3 1:20 J1 K1 1:10 YJ1 ja YJ2 K1 1:10 Y-tiet 80SR Jalankulku- ja pyöräilyväylän rakenteet on mitoitettu ensin kuormituskestävyyden suhteen ja näin saatu tarvittava rakennepaksuus on tarkistettu sallitun laskennallisen routanousun avulla. Pohjanvahvistukset Suunnittelualueelle ei toteuteta pohjanvahvistuksia.

20 TIESUUNNITELMASELOSTUS 19 (27) Meluntorjunta Nykytilanteessa Käsämäntien liikenteen yli 55 db päiväajan keskiäänitasoalue L Aeq7-22 leviää noin m etäisyydelle tiestä. Ennustetilanteessa Käsämäntien liikennemäärä on nykyistä suurempi, mikä näkyy nykytilannetta hieman leveämpinä melualueina. Nykyja ennustetilanteissa suunnittelujaksolla ei kuitenkaan sijaitse yhtään asuinrakennusta, joka sijoittuisi kokonaisuudessaan VNp 993/92 mukaisen ohjearvon 55 db ylittävälle melualueelle. Suunnittelujaksolla ei myöskään ole lomarakennuksille sovellettavan ohjearvon 45 db ylittävälle keskiäänitasoalueelle sijoittuvia lomarakennuksia. Suunnittelualueella ei ole tarvetta meluntorjunnalle. 4.3 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Yleisperiaatteena tieympäristön käsittelyssä on selkeys ja luonnonmukaisuus. Tavoitteena on, että väyliä ei korosteta liiaksi istutuksilla, vaan maiseman luonne säilyy. Ratkaisut painottavat myös luonnon monimuotoisuutta ja kunnossapitoa. Hoidon tarve on pyritty pitämään vähäisenä. Maantien ja jalankulku- ja pyöräilyväylän välialueelle ei voida sijoittaa istutuksia välialueen kapeuden ja liittymisnäkemien vuoksi. Ulko- ja sisäluiskat nurmetetaan pääsääntöisesti maisemanurmi 2 tasoisena. Leikkausja pengerluiskien yläpäät pyöristetään suunnitellun tiealueen rajoissa. 4.4 Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit Maantie 5031 ja maantie 502 Joensuun suuntaan kuuluvat erikoiskuljetusten SEKV verkkoon. Maantien 5031 tulppasaareke toteutetaan yliajettavana. Siltapaikan työnaikaisen kiertotien rakentamisessa huomioidaan erikoiskuljetusten vaatimat kääntösäteet. Erikoiskuljetusten liikennöinnin vaatimat tilavaraukset huomioidaan yksityiskohtaisemmin rakennussuunnitelmassa. 4.5 Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet Hankkeeseen tien rakennekerrosmateriaalit sekä tarvittavat täyttömaat hankitaan yksityisiltä toimijoilta. Suunnitelmassa ei ole osoitettu materiaalien ottoaluetta. ssa ei ole esitetty varattavaksi erillisiä maa-aineksen sijoitusalueita.

21 TIESUUNNITELMASELOSTUS 20 (27) 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeen sijainti, ympäröivä maankäyttö ja vaikutusten luonne sekä hankkeen sopeutuminen voimassa oleviin kaavoihin huomioiden, voidaan katsoa, että hanke ei aiheuta YVA- asetuksen mukaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, eikä siihen näin ollen ole tarvetta soveltaa YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

22 TIESUUNNITELMASELOSTUS 21 (27) 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen Ajoneuvoliikenne, jalankulku ja pyöräily Maantien turvallisuus paranee erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osalta. Töyssyt hillitsevät maantien 5031 ajonopeuksia. Ajonopeuksia hillitään lisäksi asettamalla 40 km/h nopeusrajoitus koulun liittymän länsipuolelta Iivanantien itäpuolelle. Jalankulku- ja pyöräilyväylän pituuskaltevuus on alikulkukäytävän länsipuolella 7,7%:a ja itäpuolella 5,7 %:a, jotka ylittävät suosituksen 5 %:a. Pituuskaltevuuksien loiventamiseksi maantien 502 länsipuolella väylän tasauksen muutos pitäisi aloittaa Harjutien liittymän jälkeen, jolloin Rantatien liittymä pitäisi poistaa ja järjestää korvaava yhteys joko Harjutien tai maantien 502 kautta. Liittymäjärjestelyjen muutoksista aiheutuisi kohtuutonta haittaa rakennetuille kiinteistöille ja kiinteistöjen liikenteelle kiertohaittaa. Maantien 502 itäpuolella väylän jatkaminen Pitkäsenlahdentien suuntaisesti pidemmälle on mahdollista, mutta väylän jatkaminen edellyttää kiinteistön maa-alueiden lisälunastamista ja aiheuttaa kunnossapitokalustolle kiertoa. Joukkoliikenne Koululaisten kuljetustarve koulun lähialueelta vähenee rakennettavan jalankulku- ja pyöräilyväylän johdosta. Joukkoliikenteen saavutettavuuteen muutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta. Liikenneturvallisuus Kevyen liikenteen turvallisuus paranee jalankulku- ja pyöräilyväylän sekä kevyen liikenteen alikulun rakentamisen johdosta. Korotetut suojatiet hillitsevät ajonopeuksia. Maantien 502 valaiseminen Käsämäntie (mt 5031) sekä Kuorevaarantien (mt 15781) liittymien välillä parantaa myös liikenneturvallisuutta ja tuo turvallisuuden tunnetta. Toimenpiteiden arvioidaan vähentävän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia hvjo/v (TARVA MT 5.5). 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Suunnitelmakarttoihin on merkitty maanteiden suoja-alueet 20 metrin etäisyydelle keskilinjoista tien molemmin puolin, uudet tiealueiden rajat sekä liittymien näkemäaluerajaukset. Kiinteistöille kohdentuvat maa-alueiden lunastukset sijoittuvat pääosin suojaalueille, joihin rakennetut pihapiirit eivät ulotu. Asuinrakennukset sijoittuvat pääosin tonttien takaosiin. Maantien 5031 siirron vuoksi kiinteistöllä oleva huonokuntoinen asuinrakennus lunastetaan. Lisäksi kiinteistöltä lunastetaan tiealuetta. Jäljelle jäävälle tontille on mahdollista rakentaa uusi asuinrakennus. Kiinteistön kohdalla ei tarvitse lunastaa uutta tiealuetta. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen palvelee nykyistä maankäyttöä sekä tukee maankäytön kehittymistä myös maantien 502 itäpuolella. Voimassa olevassa osayleiskaavassa väylän sijaintipuoli on esitetty ohjeellisena. 6.3 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Tienrakentamisesta aiheutuvat kokonaisvaikutukset ympäristöön jäävät vähäisiksi. Muutamien pihapiirien edustalta joudutaan poistamaan näkösuojaa antavaa puustoa. Puustoa poistetaan vain tien rakentamisen kannalta välttämättömässä laajuudessa. Rakennustöissä tulee varoa vahingoittamasta tarpeettomasti ympäröivää kasvillisuutta.

23 TIESUUNNITELMASELOSTUS 22 (27) 6.4 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Pintavedet johdetaan olemassa oleviin sivu- ja laskuojiin. Alikulkukäytävän hulevedet pumpataan maantien 502 sivuojaan, josta ne edelleen virtaavat Pitkäsenlahteen. Pumpattavat vesimäärät ovat pieniä. Laskuojiin perustetaan rasiteoikeudet tiesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmakartalle on merkitty laskuoja-alueet ja laskuojat on numeroitu. Alikulkukäytävän kohdalla pohjaveden pinta sijoittuu tarpeeksi matalalle eikä pohjaveden alentamista tarvitse tämän vuoksi tehdä. Läheisen vedenottamon raakavedessä ei ole havaittu kohonneita kloridipitoisuuksia ja lisäksi pohjavesi virtaa suunnittelualueella poispäin ottamolta, kohti etelää/kaakkoa. Näin ollen ratkaisuilla ei ole vaikutuksia pohjaveteen, eikä ole tarvetta rakentaa pohjavesisuojauksia. 6.5 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Kaikki käyttökelpoiset leikkausmassat käytetään tierakenteisiin, luiskatäyttöihin ja maastonmuotoiluihin. Suunnittelukohteelle tuodaan ulkopuolelta rakennekerroksiin ja muihin rakenteisiin kiviainesmateriaaleja olemassa olevilta kiviainesten ottopaikoilta. 6.6 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Jalankulku- ja pyöräilyväylän linjauksessa on huomioitu rakennetut pihapiirit, ympäristö ja maastonmuodot. Maisemallisesti arvokkaassa peltoympäristössä väylän tasaus on sovitettu nykyisen maantien viereen maastonmuotoja noudattavaksi, jolloin siitä ei muodostu hallitsevaa elementtiä maisemaan. Valitulla suunnitelmaratkaisulla on pyritty välttämään maisemallisesti ja ympäristöarvoiltaan herkkiä kohteita. Yleiskaavaan merkitty muinaismuistomerkintä sijoittuu hankealueen ulkopuolelle eikä sillä ole siten vaikutuksia hankkeen toteutukseen. 6.7 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Toteutettavat jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt parantavat erityisesti pienten koululaisten turvallisuuden tunnetta. Ajonopeuksien hillitseminen loivapiirteisillä hidasteilla hillitsee tehokkaasti maantien ajonopeuksia, mutta voi myös aiheuttaa lievää lisääntyvää melua raskaiden ajoneuvojen osalta. Tievalaistukset luovat viihtyisyyden tunnetta. 6.8 Kiinteistövaikutukset Tiejärjestelyt edellyttävät tiealueiden laajentamista sekä uusia yksityistie- ja laskuojarasitteita. Tiealueiden laajentamiset kaventavat tontteja, mutta toimenpiteet kohdentuvat pääosin suoja-alueelle. Uudet tie-ja rasitealueiden rajat on esitetty suunnitelmakartalla 3T-1. M1 noin paalulla 75 sijaitseva vanha rakennus ja sen pihapiirissä olevan kaivo joudutaan purkamaan uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän alta. Kiinteistöllä sijaitseva uudelle tiealueelle jäävä huonokuntoinen asuinrakennus lunastetaan ja puretaan. Haltuun otettavaa maa-aluetta on yhteensä noin 0,4 ha. Tiedot maanomistajista on esitetty maanomistajaluettelossa kohdassa D. Korvaukset menetetyistä maa-alueista ja kiinteistöistä käsitellään maantietoimituksen yhteydessä. 6.9 Yhteiskuntatalous Rakentamis- ja lunastuskustannukset Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin (04/2017 maku ind. 110,6; 2010=100), josta lunastus- ja korvauskustannusten osuus ovat noin Kustannusarvio on esitetty yksityiskohtaisemmin asiakirjassa 1.5T Kustannusarvio.

24 TIESUUNNITELMASELOSTUS 23 (27) Kustannusjako Tiejärjestelyjen toteuttamisesta ja kustannuksista vastaavat valtio sekä Polvijärven kunta. Kustannusjako sovitaan erikseen. Lisäksi hankkeen toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia johto- ja laitesiirtojen vuoksi. Pohjois-Savon ELY- keskus vastaa maantietoimituksen hakemisesta ja toimituskustannuksista sekä mahdollisista lunastus- ja korvauskustannuksista sekä haitan ja vahingonkorvauksista Väylien hoito- ja ylläpitovastuut Hankkeeseen sisältyvien väylien hoito- ja ylläpitovastuut sovitaan erikseen Polvijärven kunnan ja valtion kesken Rakentamisen aikaiset vaikutukset Työnaikaisia ympäristövaikutuksia ovat melua sekä pölyhaittoja aiheuttavat maanhankinta-alueilla suoritettavat murskaus- ja asfaltinsekoitustyöt. Työmaalla ei esiinny normaalista rakentamisesta poikkeavia ympäristöhaittoja. Siltapaikalle S1 rakennetaan sillan rakentamisen aikainen kiertotie, joka puretaan ja maisemoidaan sillan valmistuttua.

25 TIESUUNNITELMASELOSTUS 24 (27) 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 7.1 Kadut 7.2 Laskuojat Hankkeen yhteydessä ei toteuteta katuja. Hankkeen yhteydessä rakennettavat laskuojat ja -johdot on esitetty suunnitelmakartalla 3T Johtojen ja laitteiden siirrot Suunnitellut liikennejärjestelyt edellyttävät olemassa olevien johtojen ja laitteiden siirtoja suojaustoimenpiteitä. Niistä on työn aikana neuvoteltu laitteiden omistajien kanssa. Tarvittavat johto- ja laitesiirrot on esitetty johtojen ja laitteiden alustavissa siirto- ja suojaussuunnitelmissa 6.2T-1. Laitteiden omistajat laativat yksityiskohtaiset siirto- ja suojaussuunnitelmat rakennussuunnittelun yhteydessä ja vastaavat siirtotoimien tarvitsemista luvista.

26 TIESUUNNITELMASELOSTUS 25 (27) 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Koska hanke toteutetaan hyväksytyn tiesuunnitelman mukaan, rakentaminen ei edellytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia. Tiealueet otetaan haltuun maantietoimituksessa. Jalankulku- ja pyöräilyväylällä mopoilu ei ole sallittu. Pohjois-Savon ELY-keskus ja Polvijärven kunta laativat sopimuksen koskien maantieltä 5031 kerättävien kuivatusvesien johtamista kunnan rakentamaan hulevesien laskujohtoon.

27 TIESUUNNITELMASELOSTUS 26 (27) 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMEN- PITEIKSI 9.1 Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi n hyväksymisehdotus on esitetty erillisenä liiteasiakirjana 1.3T. 9.2 Jatkotoimenpiteet sta pyydetään lausunnot eri viranomais- ja sidosryhmätahoilta. Polvijärven kunta asettaa suunnitelman kuukauden ajaksi yleisesti nähtäville mahdollisten muistutusten tekemistä varten. n nähtävillä olosta kuulutetaan kunnan virallisissa ilmoituslehdissä. a tarkistetaan tarvittaessa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. sta saatujen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittelyn jälkeen Pohjois-Savon ELY- keskus valmistelee suunnitelmasta hyväksymispäätösesityksen Liikennevirastolle, joka antaa tiesuunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Yksityiskohtaiset työpiirustukset sisältävä rakennussuunnitelma laaditaan tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen myöhemmin erikseen. 9.3 Vaiheittain rakentaminen Hanke rakennetaan ilman vaiheistamista.

28 TIESUUNNITELMASELOSTUS 27 (27) 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT n on laatinut Sito Oy Pohjois-Savon ELY- keskuksen toimeksiannosta. Polvijärven kunta on osallistunut suunnitteluun. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juha Korhonen p juha.korhonen@ely-keskus.fi Polvijärven kunta Ari Soikkeli p ari.soikkeli@polvijarvi.fi Sitowise Oy Martti Kokoi p martti.kokoi@sitowise.com Polvijärvellä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savo Polvijärven kunta Juha Korhonen projektipäällikkö Ari Soikkeli vs. tekninen johtaja Sitowise Oy Martti Kokoi projektipäällikkö