Mirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky?

Transkriptio

1 Mirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky?

2 Lähtökohta 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ennuste heikko jos ei puututa 2. Lapsen aivot ovat plastiset, ja muokkautuvat syntymän jälkeen (ylimääräiset yhteydet karsiutuvat pois, tarpeelliset kehittyvät) 3. Hoiva ja vuorovaikutus keskeisiä vauvan/lapsen kehityksen kannalta 4. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta on mahdollista tukea vanhempia ja lasta kunnioittavalla, eettisesti kestävällä tavalla. MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke

3 Ensimmäisen lapsen syntyminen: uuden ajanlaskun alku Ensimmäisen lapsen syntyminen mullistaa äidin ja isän elämää peruuttamattomalla tavalla on vuosi nolla Vanhemmat ovat poikkeustilassa : erityisen haavoittuvia, erityisen valmiita vastaanottamaan tukea ( maternal preoccupation ) Raskausaikana vanhemmat pohtivat tulevaa äitiyttä/isyyttä omat varhaiset kokemukset aktivoituvat mielessä (tietoinen/tiedostamaton) 3

4 Mentalisaatio alkaa jo raskauden aikana mielikuvat vauvasta kehittyvät ja vahvistuvat raskauden etenemisen myötä varhaisraskauden aikana äiti kokee sikiön osaksi omaa itseään raskauden etenemisen myötä mielikuvat vauvasta voimistuvat ja kun äiti alkaa tuntea kohtuvauvan liikkeitä, hän kokee, että vauva on hänestä erillinen (Punamäki 2011). Alatunnistetiedot tähän

5 Vanhemmaksi kehittymisen ydintehtävä lapsi on erillinen itsestä, mutta kuitenkin yhteydessä itseen lapsi on ainutkertainen yksilö ainutkertaisine kokemuksineen, mutta samalla hänen kokemuksensa ovat yhteydessä häntä hoivaavan vanhemman kokemuksiin Tehtävä sama mutta erilainen äidille ja isälle Alatunnistetiedot tähän

6 Mentalisaatioteoria Yleisesti on kysymys kyvystä pohtia tunteita ja ajatuksia itsessä ja toisissa, sekä pohtia käyttäytymisen takana olevia tavoitteita, pyrkimyksiä ja tunteita. Vanhemmuudessa kysymys on erityisesti kyvystä kiinnittää huomionsa lapsen mielen sisältöihin ja pyrkiä tavoittamaan lapsen käyttäytymisen taustalla olevaa tunnetta, tarvetta, pyrkimystä tai ajatusta. Luontainen ja myötäsyntyinen samalla kehityksellinen saavutus Alatunnistetiedot tähän

7 Mentalisaatioteoria Vanhemmat pohtivat myös omia käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja ajatuksia sekä miten ne vaikuttavat lapseen Korkeampi mentalisaatiokyky on todettu olevan yhteydessä sensitiivisempään vuorovaikutukseen, turvallisempaan lapsi-vanhempi kiintymyssuhteeseen sekä lapsen myönteiseen kehitykseen. Alatunnistetiedot tähän

8 Minimuistutus kiintymysmalleista Turvallinen lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta Välttelevä lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii vaimentamaan tunteita Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reaktiosta, pyrkii varmentamaan niitä Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka toimia ja kokee olevansa/on vaarassa Alatunnistetiedot tähän

9 Mentalisaatioteoria On kysymys inhimillisestä peruskyvystä: pyrkimyksestä kurkistaa näkyvän taakse mitä toisen mielessä liikkuu? Ajatella mitä ajattelee ja mitä tuntee (metakognitio, meta-emotio) Teorialla on pitkät juuret ihmiskunnan historiassa Kytkentää olemassa olon teorioihin, filosofien pohdiskeluun ihmisen ja todellisuuden olemuksista ja yhteyksistä toisiinsa, kuten myös mm. psykoanalyyttiseen ajatteluun ja kiintymyssuhdeteoriaan Alatunnistetiedot tähän

10 Poimintoja teorian juurista: minän suhde maailmaan Descartes: Cogito ergo sum (ajattelen, siis olen olemassa) Popperin kolme maailmaa: aineellinen maailma, tajunnan (psyykkeen) maailma, ihmisten luomien ideoiden maailma Husserl: maailma sellaisena kuin itse sen koen- miten se on yhteydessä siihen, miten muut kokevat maailmaa? Onko olemassa kaikkia subjektiivisia kokemuksia ylittävä yhteinen kokemus? Mikä erottaa esimerkiksi kissan koirasta? Esim Niiniluoto: Maailma, minä ja kulttuuri

11 Poimintoja: minän kehittyminen Cooley: Each to each a looking glass, jokainen on toiselle peili Eino Kaila: (lainaten Nietzschen ajatusta) sinä olet vanhempi kuin minä, eli tiedostaminen etenee ulkoapäin sisäänpäin (olemalla yhteydessä toiseen) Winnicott: peilissä lapsi kohtaa paitsi vanhempansa myös itsensä eli tiedostaminen etenee vuorovaikutuksessa 11

12 Pysähdytään hetkeksi Winnicottiin: mitä vuorovaikutuksessa heijastuu? Lapsi näkee peilissä Itsensä Vanhempansa Vanhemman kokemus lapsesta (olet kullanmuru) ja lapsen kokemuksesta (taisit säikähtää?) Vanhemman kokemus samasta palasta todellisuutta (ovi paukahti kiinni, ei hätää) Vanhempi heijastaa ymmärtävänsä lapsen kokemusta, hyväksyvänsä sitä, ja tarjoaa samalla oman kokemuksensa Alatunnistetiedot tähän

13 Miten tunteiden yhteensovittamista tapahtuu? Vanhemman ilmeet (marked mirroring, esim. Georgy Gergely) Vanhemman vitaliteettiaffektit (Daniel Stern), eli äänen ja kehon dynaamiset muutokset: rauhoittaminen, elävöittäminen, hidastukset, nopeutukset helpointa kuvata musiikillisin termein (vivace, diminuendo ) Colwyn Trevarthen: lapsen tietoisuus siitä, miltä hän näyttää toisten silmissä, eli jo vauva oppii hassuttelemaan Alatunnistetiedot tähän

14 Lapsen tunne-elämän kehitys Vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä vauvasta tuntuu ja että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne Vauvan mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli) Vauvalle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään Orastava ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä on hahmottumassa

15 Mitä vanhempi peilaa? Vanhempi toimii lapsen potentiaalisessa kehitysvyöhykkeessä näkee lapsensa sellaisena kuin hän on, ja sellaisena jollaiseksi hän on kasvamassa (dynaaminen, kehitystä tukeva ulottuvuus peilaamisessa) Alatunistetiedot tähän

16 Trevarthen: doubleness of self Trevarthenin mukaan vauvalla on kaksinkertainen minä (doubleness of self). Vauva pystyy aistimaan, miltä teko ja tunne näyttävät toisen silmissä, eli orastavaa tietoa minuudesta ja toiseudesta. Tämä on nähtävissä jo paljon ennen kuin lapsella on kyky pohtia tai tehdä johtopäätöksiä toisten ihmisten ajatuksista ja tunteista (Trevarthen 2013). Alatunnistetiedot tähän

17 Mentalisaatioteorian suhde sisäiseen ja ulkoiseen todellisuuteen Yhtälö: se, mitä ajattelen/tunnen on yhtä kuin todellisuus, on vaikeaa pysähtyä havaitsemaan ja tarkentamaan kokemusta (pelkään= se on vaarallista) Teleologinen moodi: esi-mentalisaatio, alustava tavoitteellisuuden hahmottaminen (havaittu jo 1 vuotiailla), perustuu toimintaan. Kuvittelun tila: leikin avulla voi harjoitella, korjata, haaveilla Mentalisaatio: sisäinen ja ulkoinen maailma ovat yhteydessä toisiinsa, mutta eivät yhtälö. Mielellä voi työstää tapahtumia ja niiden merkitystä. Fonagy P Gergely G, Jurist E & Target M Affect regulation, mentalization and the development of the self New York: Other press. 17

18 Still-face paradigm or Still-mind paradigm? Lapsi/vauva kestää lelun, jonka ilme ei muutu koska lapsi/vauva ei odota esineeltä mielen liikkeitä Pieni vauva kadottaa nopeasti mielenkiintonsa liikkumattomaan leluun (Terve) lapsi kykenee mielikuvituksen avulla korjaamaan todellisuutta - leikkimään Still-face paradigm (vanhemman kasvojen ilme ei myötäile vauvan kokemusta) on tuskallista vauvalle, koska toinen ei tavoita eikä pyri tavoittamaan hänen mielenliikkeitään 18

19 Mentalisaation ulottuvuudet Mentalisaation ulottuvuudet ovat Patrick Luytenin mukaan: Toiseen fokusoiva itseen fokusoiva: uteliaisuutta liittyen siihen, mitä itsen/toisen mielessä liikkuu Mieleen fokusoiva - ulkoisiin merkkeihin fokusoiva: tietoisuus siitä, ettei mielen sisältöä voi lukea, ei-tietävä asenne, mieli pysyy avoimena Tiedostettu tiedostamaton: erityisesti kun emme ymmärrä, joutuu ponnistelemaan, ajatellaan yhdessä, valmis oppimaan Tunteisiin fokusoiva ajatteluun ja pyrkimyksiin fokusoiva: pyrimme tavoittamaan käyttäytymisen taustalla olevaa tunnetta, ajatusta, tavoitetta tai pyrkimystä Alatunnistetiedot tähän

20 Mentalisaatio reflektiivinen kyky Mentalisaatio on yläkäsite, reflektiivinen kyky on mitattavissa oleva, tieteen käytössä Reflektiivinen kyky on vuorovaikutuksen palveluksessa on-line (vertaa off-line tutkimus) Reflektiivinen kyky on pohdintaa, johon sisältyy ponnistelua toimia toisen hyväksi (Linda Mayes) Reflektiiviseen kykyyn liittyy myös kyky heijastaa toisen mieltä Se onnistuu parhaiten, kun oma mieli on peilityyni vertaa peilineuronit, joita tarvitaan toisten tunnetilojen tunnistamiseen. 20

21 Reflektiivinen kyky Reflektio Peilaaminen Pohtiminen Vahvuutta vanhemmuuteen

22 Mentalisaatio ja tunteiden säätely Suorat affektit, kuten suuttumus tai pelko, ja niiden tunnistaminen itsessään ei vaadi (joidenkin tutkijoiden mukaan) sinänsä mentalisaatiokykyä, mutta niiden säätely vaatii. Mentalisaatiokyvyn vahvistaminen tarkoittaakin, että autetaan yksilöä säätelemään tunteiden kuohua (esimerkiksi olla reagoimatta impulsiivisesti, välittömästi ja tuhoisasti suuttumukseen) Alatunnistetiedot tähän

23 Pysähdytään pelkoon On kolme vaistomaista tapaa reagoida pelkoon (f-f-f-): jähmettyminen, pako, ja hyökkäys. Esimerkki: lenkkeilijä huomaa että koira lähestyy (nopeasti) takaa lenkkeilijä pysähtyy (vaisto). Mentalisaation käyttönotto edellyttää kykyä pohtia omaa pelkoa, sen suhdetta todellisuuteen, sekä erilaisia tapoja suhtautua pelkoon (esimerkiksi hammaslääkäri, lentäminen). Alatunnistetiedot tähän

24 Mentalisaatio ja toimijuus Yksilö kokee toimijuutta (self-agency) kun hän oppii käsittelemään ja säätelemään tunteita (elinikäinen tehtävä). Tunteet eivät vain vyöry päälle, asia jolle ei voi mitään. Käyttäytyminen on jotakin josta itse päättää ja jonka itse omistaa. Alatunnistetiedot tähän

25 Sosiaaliset tunteet vaatii mentalisaatiota? -Sosiaalisilla tunteilla tarkoitetaan tunne, joka on vuorovaikutuksessa toiseen, kuten syyllisyys, nolostuminen tai ylpeys - Sosiaalisten tunteiden kehittyminen edellyttää, että yksilö tavoittaa että toisella on työskentelevä mieli, ja että omalla tekemisillä on merkitystä toiselle Alatunnistetiedot tähän

26 Mentalisaation suhde muihin käsitteisiin Empatia: kyky jakaa ja ymmärtää toisen tunteita ei ole sama asia kuin mentalisaatio, mutta kyky on yhteydessä mentalisaatioon. Mindfulness: - kyky fokusoida nykyhetkeen ilman tulkintaa, mielen olemisen moodi ja aktiivinen läsnäolo, kehittyvä suhde itseensä ja kehittyvä tietoisuus itsestä. Alatunnistetiedot tähän

27 Ydinasioita: todellisuuteen liittyy työstävä mieli Sisäinen ja ulkoinen todellisuus yhteydessä, muttei yhtälö Todellisuuteen liittyy työstävä mieli, on erilaisia tapoja suhtautua todellisuuteen Oman ja toisen mielen samanaikainen pysyminen mielessä on mentalisaation ytimessä Kehitys lepää epäilyssä ei tietävä, utelias mieli notknowing stance Alatunnistetiedot tähän

28 Ydinasioita Ei nopeita johtopäätöksiä, vaan pohdintaa ja hitautta Mentalisaatiokyvyn kehittymiseen liittyy siis myös joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä, valmiutta muuttaa näkökulmaa ja oppia toisesta Kehittyvän joustavuuden ansioista maailma ei järky pienistä muutoksista, ja elämän jatkuvuuden tunne kehittyy Alatunnistetiedot tähän

29 Kiitos!