Mentalisaatioon perustuva työskentely vauva- pikkulapsiperheiden kohtaamisessa.
|
|
- Erkki Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mirjam Kalland Lastensuojelupäivät Kohtaamisen taito alaseminaari Mentalisaatioon perustuva työskentely vauva- pikkulapsiperheiden kohtaamisessa.
2 Back to basics: Just as children are absolutely dependent on their parents for sustenance, so are parents dependent on a greater society... If a community values its children it must cherish their parents. (Bowlby, 1951, p. 84) Alatunnistetiedot tähän
3 Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ennuste heikko jos ei puututa 2. Lapsen aivot ovat plastiset, ja muokkautuvat sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti (turhat synapsit karsiutuvat pois, tarpeelliset kehittyvät). 3. Hoiva ja vuorovaikutus keskeisiä vauvan/lapsen kehityksen kannalta 4. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta on mahdollista tukea vanhempia ja lasta kunnioittavalla, eettisesti kestävällä tavalla. MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke
4 Mentalisaatioon perustuva työskentelymalli Peter Fonagy, PhD FBA Professor of Psychoanalysis at University College London. Chief Executive at the Anna Freud Centre, London. Mentalisaation käsite nousi esille psykoanalyyttisessa kirjallisuudessa jo 1960-luvun lopulla luvun alussa mentalisaatiota alettiin soveltaa kiintymyssuhteisiin liittyvien häiriöiden tutkimuksessa. Peter Fonagy loi yhdessä työryhmänsä kanssa käsitteen reflektiivinen funktio Viime aikoina useat lasten mielenterveyden tutkijat kuten Arietta Slade, Nancy Suchman, John Grienenberger, Alicia Lieberman, Daniel Schechter ja Susan Coates ovat liittäneet mentalisaation moniin sekä vanhemmuutta että erilaisia kliinisiä interventioita koskeviin tutkimuksiin.
5 Varhaisten kokemusten merkityksestä Kun vanhemman omat varhaiset kokemukset ovat myönteiset, hän kykenee tarjoamaan myönteisiä hoivakokemuksia omille lapsilleen (varmin ja paras ennuste) Lapsena laiminlyöty kohtaa vaikeuksia vauvansa kanssa Reflektiivinen kyky toimii muuntajana: vaikeatkin kokemukset voivat reflektiivisen kyvyn kautta muuntua, ja vanhempi kykenee luomaan turvallisen vuorovaikutussuhteen lapseensa Fonagy,P., Steele,H., Moran,G., Steele,M., Higgitt,A. (1991). The capacity for understanding mental states: The reflective self in parent and child and its significance for security of attachment. Infant Mental Health Journal 13,
6 Vanhemmuuden lähtökohdat 1. Vanhemman omat kokemukset voivat joko siirtyä tai olla siirtymättä lapseen myönteiset kokemukset voivat siirtyä suodattamatta, tiedostamattomina itsestäänselvyyksinä 2. Vanhemman mielikuvat vanhemmuudesta vanhemman mielikuvat vaikuttavat tutkimuksen mukaan vahvasti vuorovaikutukseen Vahvuutta vanhemmuuteen
7 Minimuistutus kiintymysmalleista Turvallinen lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta Välttelevä lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii vaimentamaan tunteita Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reaktiosta, pyrkii varmentamaan niitä Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka toimia ja kokee olevansa/on vaarassa Alatunnistetiedot tähän
8 Turvallisen kiinnittymisen edellytykset 1. Reagointialttius ja herkkyys lapsen viestien huomaaminen yhteydessä mm. vanhemman mielialaan viestien tulkitseminen yhteydessä mm. sisäiseen mielikuvaan lapsesta ja kykyyn pohtia lapsen mielen ja käyttäytymisen yhteyttä oikea vastaus oikea ajoitus, timing 2. Ennustettavuus, contingency Vahvuutta vanhemmuuteen
9 Varmin ennuste: Turvalliset kokemukset Hyvää on helppo siirtää eteenpäin ilman erityisiä ponnistuksia On kuitenkin muistettava että muutkin kun lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen Vahvuutta vanhemmuuteen
10 Turvattomat/vahingoittavat kokemukset riski toistamiseen on todellinen toisto voi olla tiedostettu tai tiedostamaton, mutta perustuu siihen ettei henkilö ole työstänyt kokemuksiaan vakavissa riskeissä esimerkiksi uhrin ura voi jatkua uhrina Kaikki eivät toista: a) ankarasti kasvatettu voi muuttua lepsuksi, uhrista voi tulla tekijä suomalaisessa tutkimuksessa näyttöä mallien heiluriliikkeestä yli sukupolvien (Hautamäki) b) kyky luoda turvallisia ihmissuhteita perustuu henkilön kykyyn työstää lapsuuden kokemuksiaan - integraatio reflektiivinen kyky Vahvuutta vanhemmuuteen
11 Mentalisaatio ja kiintymyssuhteet Perustuu inhimilliseen pyrkimykseen kurkistaa näkyvän taakse pyrkimykseen ymmärtää ja tulkita käyttäytymistä Kehityksellinen saavutus, joka mm. riippuu varhaisesta vuorovaikutuksesta On osoitettu, että turvallisen kiintymyssuhteen ja varhaisen sosiaalisen ymmärtämisen välillä on yhteyttä. Huom: mind-mindedness, mindfullness ; mentalisaation esiasteita Alatunnistetiedot tähän
12 Mindfullness juuret meditaatiossa juuret buddhalaisessa meditaatiossa. kyky fokusoida nykyhetkeen ilman tulkintaa, arviointia tai torjuntaa. Mieli pysyy avoimena ja aktiivisena peruslähtökohta on hyvä suhde itseensä ja kehittyvä tietoisuus itsestä (Siegel 2007) Mielellä on kaksi moodia, tekemisen (doing) ja olemisen (being) moodi. Tekemisen moodi on käytössä kun ajattelee ja pohtii asioita (Vermeulen et al 2011). Alatunnistetiedot tähän
13 Mindfullness on mielen olemista Mindfullness liittyy olemisen moodiin, ja se kehittyy parhaiten harjoittelemalla - olemisen moodi on käytössä kun keskittyy kokemiseen ja kehittää kokemiseen liittyvää aktiivista läsnäoloa Mindfullness- harjoittelulla on todettu olevan myönteistä vaikutusta aivojen toimintaan sekä esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen (Siegel 2007, Hofmann et al 2010). Alatunnistetiedot tähän
14 Vanhemman mentalisaatiokyky muuntajana kun vanhemmalla on turvallinen ja joustava sisäinen työmalli hän kykenee paremmin vastaamaan lapsensa tarpeisiin ja tavoittamaan lapsen tunteita varhaiset kokemukset sisäinen työmalli mentalisaatio ja reflektiivinen kyky vuorovaikutus lapsen kanssa lapsen kiinnittyminen
15 Vanhemmaksi kehittymisen ydintehtävä lapsi on erillinen itsestä, mutta kuitenkin yhteydessä itseen lapsi on ainutkertainen yksilö ainutkertaisine kokemuksineen, mutta samalla hänen kokemuksensa ovat yhteydessä häntä hoivaavan vanhemman kokemuksiin Protection lies in keeping the baby (baby s mind) in mind, in not losing the baby s subjectivity Alatunnistetiedot tähän
16 Mentalisaatiotehtävään liittyy kysymyksiä Myönteistä uteliaisuutta mitä mahtaa? ja ponnistelua vauvan/lapsen kokemusmaailman tavoittamiseksi Not knowing stance - on keskeinen. Tarkoittaa, että mieli on avoin muutokselle oma ajattelu voi muuttua, rikastua tai valaistua siitä, että oppii jotakin toisesta. Joustavuus on keskeistä mentalisaatiossa juuttuminen tarkoittaa mentalisaation puutetta. Alatunnistetiedot tähän
17 Mentalisaatio on helppoa teoriassa On vaikeampaa läheisissä, tärkeissä ihmissuhteissa Haasteellista ajatella mitä tuntee samanaikaisesti kun tuntee Perustuu kykyyn samanaikaisesti pitää mielessään kaksi mieltä: oma ja toisen Vaikeutuu stressitilassa, väsyneenä, masentuneena jne. Ei voi perustua yleistyksiin Alatunnistetiedot tähän
18 Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa On avoin ponnistus, näkyy verbaalisesti ja toiminnan tasolla Vuorovaikutuksen palveluksessa Mahdollistaa monipuolisia, joustavia, oikeudenmukaisia ja positiivisa mielikuvia vauvasta ja itsestään vanhempana Auttaa toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutuksessa Tukee lapsen kehitystä Alatunnistetiedot tähän
19 Mentalisaatio reflektiivinen kyky Mentalisaatiota voi harrastaa yksin keinutuolissa Reflektiivinen kyky on vuorovaikutuksen palveluksessa on-line Reflektiivinen kyky on pohdintaa, johon sisältyy ponnistelua toimia toisen hyväksi Reflektiiviseen kykyyn liittyy myös kyky heijastaa toisen mieltä Se onnistuu parhaiten, kun oma mieli on peilityyni vertaa peilineuronit, joita tarvitaan toisten tunnetilojen tunnistamiseen. 19
20 Kemijoki, Lappi, elokuussa 2012 Alatunnistetiedot tähän
21 Mitä vuorovaikutuksessa heijastuu? Lapsi näkee peilissä Itsensä Vanhempansa Vanhemman kokemus lapsesta ja lapsen kokemuksesta Vanhemman kokemus samasta palasta todellisuutta Alatunnistetiedot tähän
22 Mentalisaatio vanhemmuudessa pitää sisällään: Pyrkimystä tavoittaa miltä maailma näyttää ja tuntuu lapsen perspektiivistä Treating the infant as a person lapsella on tunteita, ajatuksia ja aikomuksia Tunnistaa lasta toimijana, vahvistaa lapsen toimijuutta (self-agency) Olettaa, että vauva/lapsi voi opettaa sinulle jotakin Alatunnistetiedot tähän
23 Mentalisaatio Perustarpeiden tunnistaminen (nälkä, jano, väsymys) tai perustunteiden tunnistaminen (pelko, inho, suuttumus) eivät vaadi mentalisaatiokykyä mutta joskus on aloitettava perusteista Sen sijaan itsesäätely vaatii mentalisaatiota Sosiaaliset tunteet (ylpeys, häpeä) vaatii mentalisaatiota (Trevarthen: doubleness of self and the infants capacity to capture what he looks like in the eyes of the other) vertaa personallisuushäiriöihin Alatunnistetiedot tähän
24 Lapsen tunne-elämän kehitys Vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä vauvasta tuntuu ja että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne Vauvan mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli) Vauvalle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään Orastava ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä on hahmottumassa
25 Kaksi keskeistä asiaa Yksilön ulkoinen ja sisäinen todellisuus ovat yhteydessä toisiinsa, mutta ei perustu yhtälöön Tästä seuraa että Toisen kokemusmaailma ei ole sama kuin oma, mutta mahdollista tavoittaa (vaatii ponnistelua) Kahden kokemusmaailman samanaikainen pitäminen mielessä on mentalisaation ytimessä Syntyy välitila riittävän lähellä, riittävän etäällä. Alatunnistetiedot tähän
26 Arkinen - ja mielenkiintoinen Ilmiö kertoo ihmisen kyvystä tuntea, asettua tarkastelemaan tunnetta, pyrkimyksestä tavoittaa toisen käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta ja arvioida tätä toisen sisäistä kokemusta suhteessa reaalimaailman eri aspekteihin sekä suhteessa itseensä. Alatunnistetiedot tähän
27 Kehitys lepää epäilyssä Epätäydellisyys pakottaa meidät kehittymään ja alati ponnistelemaan. Kehittyminen lepää epäilyssä, ei varmuudessa Kun epäilee omaa mentalisaatiokykyä, mentalisoi Kun on varma tulkinnastaan on lakannut mentalisoimasta (Fonagy et al 2011). Alatunnistetiedot tähän
28 Lapsi oppii, että todellisuuteen liittyy työstävä mieli Todellisuuteen liittyy sitä työstävä mieli ja todellisuuteen mahtuu variaatioita Mentalisaatiokyvyn kehittymiseen liittyy siis myös joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä. Kehittyvän joustavuuden ansioista maailma ei järky pienistä muutoksista, ja elämän jatkuvuuden tunne kehittyy Alatunnistetiedot tähän
29 Mentalisaation vahvistaminen Vahvistaminen tapahtuu pääosin tiedostetusti, vaikkakin ei-teoreettisesti. Ei-teoreettisella lähestymistavalla viitataan siihen, ettei asiakkaille luennoida mentalisaatiosta ja sen ulottuvuuksiista, vaan pyritään edesauttamaan mentalisaatiota. Alatunnistetiedot tähän
30 Mentalisaation mahdollistaminen Perustuu turvalliseen ja luotettavaan ilmapiiriin Ei- kiireinen, kontemplatiivinen, funtsiva ilmapiiri Ei-tietämisen sietäminen, epävarmuus, asia voi jäädä auki Eri näkökulmien hyväksyminen Huolellinen ja tarkka kuunteleminen, palaaminen yksityiskohtiin, miettiminen mitä mahtaa liikkua vanhemman ja lapsen mielessä Alatunnistetiedot tähän
31 Mentalisaation mahdollistaminen II Fokusoiminen havaitsemiseen ja tarkkailuun (sisäiseen ja ulkoiseen): mitä hän teki? Mitä ajattelet että hän mahtoi tuntea siinä tilanteessa? Mitä se sai sinut tuntemaan? Ajatteletko, että hän havaitsi mitä sinussa tapahtui? Episodinen muisti tärkeä, tarkkoihin ja lyhyisiin hetkiin tarttuminen, niiden ajatteleminen ja uudelleen ajatteleminen Ei hypätä johtopäätöksiin etsitään ja mahdollistetaan vaihtoehtoja Miten keskustellaan tärkeämpää kuin mistä Alatunnistetiedot tähän
32 Mentalisaatio ja toimijuus Yksilö kokee toimijuutta (self-agency) kun hän oppii ohjaamaan ja käsittelemään tunteita Tunteet eivät vain vyöry päälle, asia jolle ei voi mitään. Käyttäytyminen on jotakin josta itse päättää ja jonka itse omistaa. Alatunnistetiedot tähän
33 RF -työskentely etenee asteittain 1. taso: Lapsen havainnointi: mitäköhän vauva yrittää viestiä ohjaa käyttäytymisen takana olevan tunnetilan pohdintaan 2. taso: Tunteiden tunnistaminen havainnot vauvasta sisältävät myös oman tunnetilan pohdintaa 3. taso: tunteiden, tavoitteiden, tarkoitusperien kytkeminen käyttäytymiseen oma tunnetila vaikuttaa myös vauvaan ja päinvastoin vauvan tunnetila tarttuu myös vanhempaan 4. taso: monimuotoisten, dynaamisten tunteiden ja vuorovaikutusten ymmärtäminen ja kytkeminen Toisen ihmisen käyttäytymisen taakse katsominen ja sen ymmärtäminen on aina subjektiivista => Koskaan ei voi varmasti tietää! Työskentely etenee prosessissa: tavoitteena päästä seuraavalle tasolle
34 RF-työskentely eri näkökulmista Lapsen havainnointi (fyysiset tilat) Lapsen käyttäytymisen taakse katsominen (tunne, ajatukset) eli kuinka lapsen tunne vaikuttaa lapseen? Oman tunteen tunnistaminen Kuinka oma tunne vaikuttaa itseen? Kuinka oma tunne vaikuttaa lapseen? Kuinka lapsen tunne vaikuttaa itseen? Koko vuorovaikutustilanne?
35 RF:n merkit: oltava tarkkoja ja aitoja esimerkit tuoreita Vahvuutta vanhemmuuteen Marjukka Pajulo
36 Yhteenvetoa reflektiivisestä kyvystä 1/2 Reflektiivinen kyky on kykyä ajatella ja ymmärtää tunnetiloja itsessä ja toisissa kykyä ymmärtää kuinka tunteet ja tarpeet vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen kykyä ymmärtää, että tunteita voi yrittää peittää eikä toisen mieli ole luettavissa erilaisten näkökulmien tavoittamista ja ymmärtämistä kehityksen kautta tapahtuvien muutosten ymmärtämistä ( lapsena ajattelin.. nyt aikuisena ymmärrän.. ) tunnetilojen tunnistamista ja yhteensovittamista Vahvuutta vanhemmuuteen
37 Yhteenvetoa reflektiivisestä kyvystä 2/2 Reflektiivinen kyky on separateness of mind : toisen erilaisuuden ja erillisyyden tavoittamista ei kuviteltua mielen yhteyttä toisesta huolehtimista vuorovaikutuksessa: Nyt kerron aika vaikeasta kokemuksesta, joka tuoreutta tai uutta näkökulmaa ( Freshness ) eli valmiiksi ajatellun vastakohtaa, esimerkiksi en ollut ajatellut tuota.. mutta, todellakin, ehkä se oli niin että äiti ajatteli Vahvuutta vanhemmuuteen
38 Perheryhmän tavoitteet Perheryhmässä käytävien keskustelujen tavoitteena on vahvistaa vanhempien mentalisaatiokykyä (kykyä ajatella toisen näkökulmaa) suunnata vanhempien ajatuksia vauvan mielenliikkeisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin rohkaista vanhempia miettimään sitä, mikä vaikutus heidän omilla tunteillaan ja käytöksellään eri tilanteissa mahtaa olla vauvaan tai muihin läheisiin ihmisiin Vahvuutta vanhemmuuteen
39 Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä sisältää 12 teemallista kokoontumiskertaa ja toimii suljettuna ryhmänä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille perheille, vauvoille, isille ja äideille alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen kokoontuu joka toinen viikko ja tapaaminen kestää n. 1½ h sisältäen välipalatarjoilun. sopiva ryhmäkoko on 5-7 perhettä Ryhmää ohjaa kaksi perheryhmän ohjaajakoulutukseen osallistunutta työntekijää Vahvuutta vanhemmuuteen
40 VV perheryhmät tapaamisen perheryhmät 1. vauvan saaneille perheille (koulutuksiin liittyneet ja sen jälkeen toteutuneet yhteensä) Ryhmiä (lkm.) 193 Tapaamiskertoja 1519 Perheitä 827 Henkilöitä yhteensä 2398 joista äitejä 829 joista isiä 734 joista vauvoja 830 tukihenkilöt 5 Kaikki VV menetelmällä toteutetut perheryhmät yhteensä (12 kerran ryhmät + sovellukset) Ryhmiä (lkm.) 222 Tapaamiskertoja 1690 Perheitä 967 Henkilöitä yhteensä 2773 joista äitejä 969 joista isiä 843 joista lapsia 965 tukihenkilöt 5 Vahvuutta vanhemmuuteen
41 Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutus on suunnattu henkilöille, jotka työskentelevät pikkulapsiperheiden kanssa, ja joilla on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Koulutuksen keskeinen sisältö on mentalisaatioteoria ja vanhemman reflektiivisen kyvyn vahvistaminen sekä teorian soveltaminen käytäntöön ja perheryhmien ohjaamiseen. Koulutuksessa keskitytään reflektiiviseen työotteeseen, jota voi soveltaa kaikessa lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä. Vahvuutta vanhemmuuteen
42 Perheryhmänohjaajan koulutuskokonaisuus v Ennen koulutusta: ennakkotehtävä + ohjaajan itsearviointi Lähiopetusta 2 pv: teoria ja käytäntö vuorottelevat perheen reflektiiviseen kohtaamiseen liittyvä välitehtävä Lähiopetusta 1 pv: teorian syventämistä ja sen soveltamista perheryhmätoimintamalliin toimintamalliin liittyvä välitehtävä Lähiopetusta 1 pv: toimintamallin opiskelua + käytännön asioita Perheryhmän ohjaus 12 kertaa Syventävät koulutus- / työnohjauspäivät 3 x 5 tuntia ryhmänohjauksen aikana + ohjaajan itsearviointi Vahvuutta vanhemmuuteen
43 Vahvuutta vanhemmuuteen vaikuttavuustutkimus Vahvuutta vanhemmuuteen -interventiomalliin (perheryhmämalliin) liittyy Folkhälsanin ja Gyllenberg-säätiön rahoittama vaikuttavuustutkimus Tutkimus käynnistyi v Mukaan tavoitellaan neuvoloiden kautta 1500 verrokkivanhempaa ja 200 perheryhmiin osallistunutta vanhempaa Tutkimuksen keskeisinä sisältöinä ovat parisuhdehyvinvointiin, yksilön hyvinvointiin ja vanhemmuuteen kohdistuvaan stressiin liittyvät kysymykset. Tarkoituksena on tutkia myös vanhempien reflektiivistä kykyä ja sitä onko perheryhmään osallistumisella ollut vaikutusta vanhempien reflektiiviseen kykyyn ja vauvan kehitykseen Vahvuutta vanhemmuuteen
44 Perheiden palautteet Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä Tässä esitetyt palautteet on koottu syksyllä 2014 Palautetta kerätään Webropol -lomakkeella ryhmien päätyttyä Kysely lähetetään kummallekin vanhemmalle perheryhmän päätyttyä Vastanneita 462, n. 45 % osallistujista Vastanneista 65 % naisia, 35 % miehiä 73 % vuotiaita, alle 25-v oli 13% Vahvuutta vanhemmuuteen
45 Ryhmään hakeutumisen syyt % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Keskustellakseni muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa Tutustuakseni muihin vauvaperheisiin Jakaakseni kokemuksiani muiden kanssa vauvaperheiden arjesta Saadakseni vinkkejä/ohjeita vauva-arkeen Syventääkseni ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä Uusi elämäntilanne, halu kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Isä sai myös mahdollisuuden jutella arkielämän asioista toisten isien kanssa. Vahvuutta vanhemmuuteen
46 Perheryhmän vaikutus vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja tunteita Sain vahvistusta vanhempana toimimiseen Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi Suhteeni vauvaan vahvistui Sain lisää varmuutta lapsen hoitoon Minun ei tarvitse olla täydellinen äiti. Ongelmiin on monia eri ratkaisuja. Uskallan toimia niin kuin minusta tuntuu parhaalta Vahvuutta vanhemmuuteen
47 Ryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Ryhmällä oli vaikutusta omaan hyvinvointiini Ryhmällä oli vaikutusta puolisoni hyvinvointiin Ryhmällä oli vaikutusta perheeni hyvinvointiin Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja uskoisin, että perheryhmän avulla en vajonnut niin syvälle Tuli myös syy lähteä perheen kanssa ulos.. Vahvuutta vanhemmuuteen
48 Ryhmän vaikutus parisuhteeseen % Äideistä (n=309) % Isistä ( n=163) Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona Minun on helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa Ryhmään osallistuminen edisti tasavertaista vanhemmuutta perheessämme Minun on helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista Ryhmällä oli vaikutusta parisuhteeseeni Meillä on ollut raskas vuosi ja ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että (ryhmä) osaltaan on estänyt meitä päätymästä avioeroon, kun ajatteli niin että ainakin ryhmän päättymiseen saakka haluaa löytää ongelmiin ratkaisuja... Vahvuutta vanhemmuuteen
49 Hyödyllisimmiksi koetut keskustelusisällöt % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Vanhemmuus Arjen ilot Lapsen ymmärtäminen Arjen vaikeat tilanteet Lapsen kehitys Kaikki teemat ja keskustelut olivat tärkeitä. Sai kuulla miten muissa perheissä toimitaan ja oli kiva tietää että ei ole yksin erinäisten ajatusten/huolten kanssa Vahvuutta vanhemmuuteen
50 Ryhmän tärkein anti Tärkein anti oli ehkä se että pääsi jakamaan muiden kanssa ajatuksia ja tuntemuksia. Se laski myös kynnystä keskustella asioista enemmän myös kotona. Osaan ajatella paremmin asioita lapsen näkökulmasta ja pohdin asioita enemmän. Äiti Huomasimme, että lapsiperheet askaroivat samanlaisten arkisten haasteiden kanssa. Parasta oli yhdessäolo vauvan ja vaimon kanssa, sekä yhteinen tekeminen ja muihin tutustuminen. - Isä Vahvuutta vanhemmuuteen
51 Työntekijöiden palaute Kokemuksia on kerätty Itsearviointikyselyllä ennen koulutuksen alkamista ja sen päätyttyä Erilaisissa kirjallisissa tehtävissä koulutusprosessin aikana ja sen päättyessä Koulutuksiin osallistuneet Syyskuuhun 2014 mennessä noin 415 henkilöä eri puolilta Suomea on osallistunut perheryhmän ohjaajakoulutukseen ja ohjannut siihen liittyen vauvaperheryhmiä. Kaikki ovat tehneet kirjallisia tehtäviä Itsearviointikyselyyn vastanneita tähän mennessä 283 ennen koulutuksen alkamista ja 131 koulutusprosessin päätyttyä. Vastauksia saadaan jatkuvasti lisää. Vahvuutta vanhemmuuteen
52 Vähemmän suoria vastauksia tai valmiita ratkaisumalleja vanhempien esittämiin pulmiin % Ennen % Jälkeen Oman alani asiakastyössä on tärkeää, että työntekijä osaa aina neuvoa asiakasta Autan perheitä löytämään itse vastauksia kysymyksiinsä Tyrmäys, torjunta ja minä olen oikeassa -asenne on vähentynyt. Tilalle on tullut lempeys, kannustaminen ja yhdessä pohtiminen Vahvuutta vanhemmuuteen
53 Kasvavaa uteliaisuutta ja kiinnostusta myös lapsen omia ajatuksia, aikomuksia ja tunteita kohtaan % Ennen % Jälkeen Havainnoin lapsen tapaa ilmaista itseään Havainnoin vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta Näytän lapselle, että haluan ymmärtää hänen Keskustelen vanhempien kanssa lapsen tavasta ilmaista itseään jonkinlaista uudelleen rakastumista työhöni olen myös tuntenut Vahvuutta vanhemmuuteen
54 Lisää ymmärrystä ja uudenlaista tukea asiakasperheille % Ennen % Jälkeen Pohdin yhdessä vanhempien kanssa heidän vanhemmuuteen liittyviä tunteitaan Näytän vanhemmalle, että haluan ymmärtää hänen tunnekokemustaan Minun on helppo keskustella perheiden kanssa heidän vanhemmuuteen liittyvistä tuntemuksistaan Olen aidommin läsnä ja kiinnostunut ihmisestä itsestään ja hänen tuntemuksistaan ja ajatuksistaan. Kun jaksaa katsoa ihmisen näkyvän toiminnan taakse, on itselläkin parempi ja helpompi olla Vahvuutta vanhemmuuteen
55 Vaikeiden asioiden käsittely helpompaa % Ennen % Jälkeen Pystyn olemaan aidosti läsnä kohdatessani perheen työssäni Uskallan useimmiten johdatella keskustelua syvemmälle vanhempien kanssa Perheiden esiin tuomat haastavat tilanteet eivät jännitä minua Aikaisemmin on saattanut ottaa enemmän itseensä hankalassa tilanteessa, eikä ole osannut miettiä mistä toisen reaktio johtui. Vahvuutta vanhemmuuteen
56 Tilaukset: Ilmestyy viikolla 44, hinta 30 56
57 Kiitos! Alatunnistetiedot tähän
Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
Lisätiedot28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot
LisätiedotVahvuutta vanhemmuuteen
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 VV -perheryhmämallin tausta Perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä Suomessa
LisätiedotReflektiivisyys nuoren kohtaamisessa
Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,
LisätiedotJaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä
Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä Esityksen sisältö Lyhyt kuvaus Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeesta Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli Vanhempien palautteet perheryhmistä
LisätiedotMirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen
11.5.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys
LisätiedotMirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri 21.10.2014. Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky?
Mirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri 21.10.2014 Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky? Lähtökohta 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä
LisätiedotEväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä
Anne Viinikka Päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä Esityksen sisältö Kehittämistyön käynnistyminen
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotVahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä
Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan
LisätiedotMentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa
Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotNäkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen
27.2.2013 Mitä vauva toivoo - hanke Mirjam Kalland Näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Yhteiskunnalliset lähtökohdat Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky
LisätiedotVahvuutta vanhemmuuteen (VV) -seminaari , Tampere
Anne Viinikka Projektipäällikkö Vahvuutta vanhemmuuteen (VV) -seminaari 25.10.2012, Tampere Perheryhmämalli Vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia perheryhmätoiminnasta VV hanke keväästä 2010 - syyskuuhun
LisätiedotReflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen
Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä katsoa käyttäytymisen takana oleviin kokemuksiin ja kykyä ymmärtää, että näkyvän käyttäytymisen
LisätiedotInterventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi
Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotMENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA
MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA 6.11.2017 1 YDINASIAT Mentalisaation ymmärtäminen ja kehittäminen kaikissa ihmissuhteissa edistää hyvää, joustavaa ja vakaampaa vuorovaikutusta Herkkyys ja
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY
MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY NINA PYYKKÖNEN, PSL ERIKOISPSYKOLOGI, YKSILÖ- JA RYHMÄPSYKOTERAPEUTTI TYÖNOHJAAJA, JOOGAOPETTAJA MIND DYNAMICS OY Mitä on mentalisaatio? Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotVahvuutta vanhemmuuteen -seminaari , Oulu
Anne Viinikka Projektipäällikkö Vahvuutta vanhemmuuteen -seminaari 11.5.2012, Oulu Perheryhmämalli Vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia perheryhmätoiminnasta VV hanke vuosina 2010-2011 N. 70 kumppanuuskuntaa
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotVauva mielessä. Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla TtM, esh Malin von Koskull
Vauva mielessä Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla 11.5.2015 TtM, esh Malin von Koskull Mistä on kyse? Mahdollistaja Työväline Inspiraation lähde Interventio
LisätiedotMirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina
Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotVuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020
Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotMentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen
Eeva Oksanen Johanna Sourander Anne Viinikka Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa -seminaari Helsinki 7.4.2016
LisätiedotKuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET
Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotVuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!
Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa! Lukijalle Vuorovaikutus toimimaan on kolmevuotinen hanke (2018 2020), jonka päätavoitteena on vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Hankkeen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta
Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta Me kaikki toivomme elämältä hyviä, turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita Ne ovat erityisen tärkeitä pienelle lapselle ja hänen
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotICDP - Kannustava vuorovaikutus Vaasan kaupungin sijaishuollossa
ICDP - Kannustava vuorovaikutus Vaasan kaupungin sijaishuollossa 9.5.2019 HANNA HAAPANIEMI Johtava ohjaaja, Mäntykoti ESSI PEURALA Sosiaaliohjaaja, perhehoito Vaasan kaupungin sijaishuoltoyksikkö Mäntykoti
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotReflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi
Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
Lisätiedot25.10.2012 Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen
25.10.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Projektin lähtökohdat Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
LisätiedotVAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA Heli Savolainen
VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA 30.11.2017 Heli Savolainen 1 * MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO on ollut toimintamallin kehittäjä yhteistyössä Folkhälsanin, Ensi- ja turvakotien liiton ja
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotHabits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara
Habits of Mind16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS
1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen
LisätiedotROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin
ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotYksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1
Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,
LisätiedotOrastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa
Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lisätiedot