Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke"

Transkriptio

1 Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

2 Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä, joka täyttää eläimen valkuaisen ja energiantarpeen Huomioiden ympäristö

3 Ruokinnan suunnittelun perustuttava faktoihin Toimivaa, tuloksellista ruokintasuunnitelmaa ei voi tehdä ilman REHUANALYYSIÄ Arvioiden kautta mennään metsään nopeasti

4 D-arvo kuvaa parhaiten säilörehua paras korjuun ajoituksen kriteeri kuvaa syöntipotentiaalia ja tuotantovaikutusta korjuuaste, kasvilaji, sääolot (lämpösumma, keskilämpötila) vaikuttavat tavoite emolehmätilalla laaja D UMMESSA oleville emoille (kuntoluokka 2,5 ja yli) noind , jos ainoana rehuna (huomio rotu) Maidossa oleville ja nuorille parempaa evästä (Maarit jatkaa näistä )

5 Emojen ruokinnan perusta Mahdollisimman edullinen rehustus = turvaten riittävä ravintoaineiden saanti, vaarantamatta HEDELMÄLLISYYTTÄ, TERVEYTTÄ ja HYVINVOINTIA Tavoitteena säännöllinen poikiminen = yksi vierotettu vasikka / emo / vuosi

6 Miksi ruokinnansuunnittelu on tärkeää? Pitkä sisäruokintakausi! Ruokintakustannukset muodostavat yli 60 % muuttuvista kustannuksista Emon taloudellisuus vaikuttaa tuotannon tehokkuuteen ja onnistumiseen Huono emo syö yhtä paljon kuin hyvä emo! Lopputuloksena pitäisi syntyä: Käytännöllinen ja helppo toteuttaa = vaivaton Kannattava! Korjuuajan optimointi eläinten ja lohkojen kannalta

7 Tuotantopanosten maksimointi, tukiriippuvuus mahdollisimman pieneksi Hedelmällisyys: 100 %, kaikki tiineiksi Hiehon poikimaikä: 23 kk - 26 kk Suunnitelmallinen tuotanto helpottaa: Poikimaväli: 365 vrk Poikimakausi: vrk Tuotantotulosten tavoitteet: Päiväkasvu vasikoille yli 1,0 kg Vasikkakuolleisuus alle 3 % Emoja ruokitaan, vasikat maidolla Vieroitus, kun 75 % ravinnontarpeesta täyttyy muulla kuin maidolla Välityspainotavoitteet: Tavoitteena 300 kg 6 kk ikää

8 Työvälineitä onnistumiseen Tunne karjasi Säännöllinen kuntoluokitus Seuraa ruokinnan onnistumista Pyrkimys tasaiseen eläinainekseen Tunne rehusi Sadon määrä laskettu Rehuanalyysi! Rehustus perustuen edulliseen karkearehuun (arvio hinta) LAIDUNNUS Arvio edellistä vuotta/kautta ja tee suunnitelmia sen perusteella!

9 Mitä kuntoluokitus kertoo? Kunto = ihonalaisen rasvan määrä Ruokinnansuunnittelussa pystytään hyödyntämään kerättyjä varastoja Emolehmän paino voi vaihdella tuotantovaiheen mukaan 20 % Kuntoluokka tulisi pitää mahdollisimman tasaisena = muutos vuosittain n. 0,5 (-1,0) kuntoluokka yksikköä Ei vaikutusta tuotantoon, kun kl pysyy yli 2,5

10 Tohmajärven emolehmäkokeissa 0,5 kuntoluokkayksikön muutos vastasi kg muutosta emon elopainossa

11 Miksi? Yksinkertainen tapa arvioida emolehmän kuntoa ja ruokinnan onnistumista Emolehmän kunnolla eli kehon rasvan määrällä on vaikutus tuotannon onnistumiseen = yksi vasikka vuosittain haluttuun aikaan Voidaan arvioida karjan rehuntarvetta muodostamalla karjan kuntoluokka keskiarvo Silmä tottuu, kun tehdään säännöllisesti

12 Milloin? 1) Sisäruokintakauden alussa muodostetaan ruokintaryhmät noin kolme kuukautta aikaa nostaa kuntoluokkaa Kuntoluokan muutos pitäisi suorittaa tiineyden keskivaiheilla 2) Pari kuukautta ennen poikimista Yhteenvetona: Kuntoluokitus tehdään vieroituksen jälkeen ja pari kuukautta ennen poikimakauden alkua, jolloin kunnon toivotaan saavuttavan tavoitteensa näiden luokitusten välisenä aikana

13 Ruokintaryhmiä tarvitaan Jotta kaikki saavat syötyä ravinnontarpeensa mukaisesti: ei liikaa eikä liian vähän Rehua ei haaskaannu Erityisesti silloin, kun rajoitettu ruokinta Kun karjassa on eri ikäisiä ja eri tuotantovaiheessa olevia eläimiä Vähintään kaksi ruokintaryhmää (laihat + nuoret) ja hyväkuntoiset

14 Nahanalaisen rasvakudoksen vaikutus eläimen eristyskykyyn Eristyskyky, MJ/m2/lämpötila Alle 30 päivää päivää päivää Yli 365 päivää Kuntoluokka (Asteikko 1-5)

15 Huomio talven lämpötilat Ota huomioon, alle 10 C pakkasella emo ei pysty tehokkaasti nostamaan kuntoluokkaa Sillä jokainen 0 C alapuolella oleva aste lisää eläimen energiantarvetta 1 % Kuiva-aineen syönti voi lisääntyä %, jos rehunlaatu sen sallii Esim. Emo 650 kg kuntoluokka 2,0 laidunkauden jälkeen, ylläpitotarve 70,2 MJ/pv (6,0 ry/pv), kunnostustarve kl 1, aikaa 105 pv = 38,96MJ/pv (3,33 ry/pv) Yhteensä109,16 MJ/pv (9,33 ry/pv) Lämpötila 15 C kokonaistarve 125,19 MJ/pv (10,7 ry/pv) Hyvällä emolehmällä on kyky kerätä rasvavarastoja edullisella laidun ruoholla, rajoitetussa ajassa

16 Mistä? Katsotaan viimeisten kylkiluiden ja lannenikamien okahaarakkeiden välistä aluetta sekä hännäntyven ympäristöä

17 Miten? Käsi asetetaan lannenikamien poikkihaarakkeiden päälle. Peukalolla tunnustellaan neljännen ja viidennen poikkihaarakkeen kärjen terävyyttä. Samalla tarkastellaan eläimen luiden ulkonevuutta.

18 SAC-menetelmä SAC = Scottish Agricultural College julkaistiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla Kuntoluokka-asteikko: Nälkiintynyt 1 Selkäranka ja lannenikamien poikkihaarakkeet tuntuvat terävinä 2 Lannenikamien haarakkeet erotettavissa rasvakerroksen pyöristäminä 3 Lannenikamahaarakkeet tuntuvat vain voimakkaasti painaen, hännän juuressa rasvakertymän alku 4 Lannenikamahaarakkeiden kärjet eivät enää erotu. Selvä rasvakertymä hännän tyven ympärillä 5 Erittäin lihava

19 Kannattaa muodostaa yleiskuva Ruokinnan energiatason ollessa riittävä, nauta kerää rasvaa nahan alle ja sisäelinten ympärille R 6 R 3 L R 1 L L R 5 R 2 L R R 4

20 Kuntoluokka 0 = Nälkiintynyt Okahaarakkeet, lonkkaluut, hännän tyvi ja kylkiluut työntyvät esiin terävinä Rasvakudosta ei ole havaittavissa

21 Kuntoluokka 1 Selkäranka ja poikkihaarakkeet tuntuvat terävinä 1,0

22 Kuntoluokka 2 Selkäranka ja poikkihaarakkeet erotettavissa rasvakerroksen pyöristäminä

23 Kuntoluokka 3 Selkäranka tuntuu vain voimakkaasti painaen Hännän juuressa rasvakertymän alku

24 Rakenteeltaan erityyppinen eläin Limousin emo lihaksikas Kuntoluokka: 3- Risteytysemo vähemmän lihaksia Kuntoluokka: 3+

25 Kuntoluokka 3

26 Kuntoluokka 4 Selkärankaa ja poikkihaarakkeita ei enää erota Runsaahko rasvakertymä hännän tyven ympärillä

27 Kuntoluokka 5 = lihava Okahaarakkeet ja hännän tyvi ovat täysin rasvan ympäröimät Luuston rakennetta ei voi enää havaita

28 Sisäruokintakauden säästö Kl Kehon rasva % 1 7,5 2 15,1 3 22,6 4 26,4 5 33,9 Kl Energian tarve ylläpitoon lypsylehmien ylläpitotarpeesta % % 3 95 % 4 90 % 5 85 % NRC, 2000 Maj-Hild Holmström

29 Tavoiteluokat - kevätpoikiva emo K 5 u n t 4 o Poikiminen kuntoluokka 2,5 3,0 Vieroitus kuntoluokka 3,0 3,5 l vieroitus sisäruokintakauden u 3 alku o poikiminen k Astutus astutus k 2 kuntoluokka 2,5 a 1 Sisäruokintakausi kuntoluokka 3,0 3,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

30 Kevätpoikivat emolehmät Hyvässä kunnossa myöhään syksyllä Ruokinnalliset säästöt sisäruokintakaudella Vältä liiallista emojen kuntoluokan heikkenemistä kaikissa tuotannon vaiheissa! ternimaidon määrä ja laatu kärsii emon seuraava tiinehtyminen vaikeutuu

31 Tavoiteluokat - syyspoikivaemo K 5 u n t 4 o l u 3 Astutus kuntoluokka 2,5 Poikiminen kuntoluokka 3,0 3,0 2,0-2,5 Laidunkauden o Laidun- Poikiminen loppu k Astutus Vieroitus Vieroitus kauden loppu kuntoluokka k 2 Laidunkauden alku a 3,0 1 kuntoluokka 2,0 2,5 = Laidunkauden alku tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

32 Syyspoikivat emolehmät Syyspoikivat emot usein liian lihavia (hyvät peltolaitumet) > käytä heikompia laitumia Syyspoikivuus sopii parhaiten tiloille, joilla on paljon luonnonlaidunta ja oikeanlaiset tuotanto-olosuhteet

33 Lihavat emolehmät Altistaa poikimavaikeuksille Heikentää maidontuotantoa ja tiinehtymistä Heikentää terveyttä Taloudellisuus?

34 Laihat emolehmät Ternimaidon laatu heikkenee Maitotuotos alenee Tiinehtyminen viivästyy ja heikkenee Vasikoiden elinvoima heikompi (ääritapaukset) Vaikutus seuraavan kauden vasikoihin?

35 Kuntoluokan vaikutus poikimaväliin Emon tiinehdyttävä viimeistään 84 päivänä poikimisen jälkeen, jotta säännöllinen rytmi säilyy! Yhden kuntoluokan tippuminen voi siirtää poikimista ka. 70 pv

36 Kuntoluokan vaikutus kiimakiertoon Säännöllinen kiimakierto on tiinehtymisen edellytys Ruokinnan energiavaje viivästyttää kiimojen alkamista Ensimmäinen kiima poikimisen jälkeen Kokeessa olleet emot yli kolme kertaa poikineita, ei poikimavaikeuksia Kuntoluokka 2-2,50 3,50 Päiviä poikimisesta Kiima esiintyi 47 % 89 % 96 % Diskin ym. 2001

37 Kuntoluokka vs. poikimaväli Kuntoluokka vs. poikimaväli Poikimaväli, pv Kuntoluokka ,5 2 2,5 3 3,5 Kuntoluokka Yleisin 2-4-vuotiaiden emojen poiston syy: pudonnut rytmistä, ei tiinehtynyt Rasvavarastoilla on hedelmällisyyttä ylläpitävä vaikutus

38 Lyhyen poikima-ajan hyötyjä joko yksi tai kaksi selvästi erillistä poikimaaikaa tavoitteena 6-8 viikon poikima-aika mitä lyhyempi poikima-aika, sitä yhtenäisemmät emojen ruokintaryhmät sekä vieroitettujen vasikoiden ruokintaryhmät vieroitus helppo järjestää, kun vasikat samanikäisiä suuri vaikutus työmenekkiin ja koko tilan töiden sujuvuuteen kompromissi poikimatilojen suhteen

39 Havainnoi karjaasi Jos 10 % karjan emolehmistä on liian laihoja tai liian lihavia rehustuksessa on miettimisen varaa

40 Emojen karkearehut Myöhään korjattu säilörehu oivaa emojen ruokaa 8,15 MJ/kg ka voidaan antaa vapaasti Syyspoikivat emot tarvitsevat parempaa rehua 10,5 MJ/kg ka Heinää pakkasrehuksi Pakkaskaudella voi toimia yli ka 52 % rehut Karkearehun laatu vaikuttaa karsinoiden hygieniaan

41 Kokoviljasäilörehu hyvää emoille Kaurasta tehty kokoviljasäilörehu energiapitoisuudeltaan ohrasta tehtyä heikompaa, mutta riittää erinomaisesti hyväkuntoisille emoille D-arvo n. 630, n. 9,5 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka Huomio kuitenkin jyvien ja korren osuus, lajike, korjuutekniikka Ennen poikimista kokoviljasr (+ olki) hyvä rehustusvaihtoehto takaamaan riittävän energian saannin ja tarpeeksi syötävää Hernekaurakokoviljasäilörehu on hiehoille ja imetyskaudelle täsmärehua D-arvo n. 650, n. 10,2 MJ/kg ka, RV g/kg ka

42 Karkearehu on hyvinvointitekijä, tyhjä ruokintapöytä luo rauhattomuutta eläimiin

43 Väkirehut Väkirehutäydennys on riippuvainen karkearehun laadusta ja eläinten rodusta

44 Olkea ja hyvää säilörehua sekaisin Tähän ei välttämättä tarvita seosrehuvanua > Hyödynnä pötsi! ruokintajärjestelyt

45 Rehuilla on ympäristövaikutuksia Naudan ympäristövaikutteiset päästöt muodostuvat: N ja P > maaperä ja vesistö CH 4, CO 2 ja N 2 O > kasvihuonekaasuja Ravintoaineiden ja kivennäisten yliruokinta rasittaa sekä eläintä että ympäristöä Eläinten tuotantopotentiaali vastaamaan rehustusta! Jopa 80 % typestä ja fosforista voi tulla ns. eläimen läpi Heikkolaatuisista karkearehuista enemmän metaania Maaperän tallausvauriot emolehmätuotannossa (talvitarhat, heikosti hoidetut laitumet)

46 Apilan haaste 1 Apila sisältää paljon valkuaista, mutta vähän hiilihydraatteja (sokereita) ja kuitua (NDF) Märehtijä pyrkii saavuttamaan mahdollisimman optimaalisen tasapainon valkuaisen ja hiilihydraattien välille, jotta pötsipöpöillä on hyvä olla Todennäköisesti seoskasvusto, jossa % apilaa on pötsinmikrobeille optimaalinen seos Apila muuttaa pötsimikrobikoostumusta Runsaasti kuitua sulattavien alkueläinten lukumäärä voi olla pienempi apilapitoisella rehustuksella olevilla eläimillä Pötsin elämä muuttuvat myös apilakestävämmiksi = mm. puhaltumisherkkyys pienempi tottuneilla eläimillä

47 Apilan haaste 2 Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 % Lisääntynyt syöntimäärä on yhdistetty parempiin kasvu tuloksiin Kasvutulosten parantuminen irlantilaisissa tutkimuksissa % Mutta vertailutaso on ollut 0,5-1,0 kg/päivässä Emolehmätilalla apila ennen kaikkea kasvavien ja maidontuotannossa olevien eläinten karkearehua Ylläpitokaudella, hyväkuntoisille emoille, apila voi olla liian hyvää rehua Korjuuajankohta mietinnän alle Vain yksi korjuu, niille lohkoille, joista ylläpitokauden rehua? Heinäkuun loppu, elokuun alku

48 Apila muuttaa pötsin sisältöä Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä nurmisäilörehu ruokinnalla Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä Apila sisältää paljon kalsiumia Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg) Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino Apila sisältää paljon kobolttia Puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja yleistä huonovointisuutta Kasvavilla eläimillä luuston kehityshäiriöt voivat olla mahdollisia Kivennäisruokintaan kiinnitettävä huomio Mikä kivennäinen? Jos luomu erityishuomio seleeni!

49 Tuotantovaihe ja koko vaikuttaa energiantarpeeseen kg emo 900 kg emo Kesäkuu, tiineyden 1. kk Heinäkuu, tiineyden 2. kk Elokuu, tiineyden 3. kk Syyskuu, tiineyden 4. kk. Vieroitus Lokakuu, tiineyden 5 kk Marraskuu, tiineyden 6 kk Joulukuu, tiineyden 7 kk Tammikuu, tiineyden 8 kk Helmikuu, tiineyden 9 kk Maaliskuu, poikiminen Huhtikuu, imetys Toukokuu, imetys MJ/pv

50 Samoin valkuaisentarpeeseen kg emo, maito 9 kg/pv 900 kg emo, maito 9 kg/pv Kesäkuu, tiineyden 1. kk Heinäkuu, tiineyden 2. kk Elokuu, tiineyden 3. kk Syyskuu, tiineyden 4. kk. Vieroitus Lokakuu, tiineyden 5 kk Marraskuu, tiineyden 6 kk Joulukuu, tiineyden 7 kk Tammikuu, tiineyden 8 kk Helmikuu, tiineyden 9 kk Maaliskuu, poikiminen Huhtikuu, imetys Toukokuu, imetys OIV g/pv

51 Kuntoluokka vaikuttaa emolehmän ylläpitotarpeeseen Ylläpitotarve, MJ/pv 120 MJ/pv Kuntoluokka 1 Kuntoluokka 2 Kuntoluokka 3 - Kuntoluokka 3 Kuntoluokka 4 Kuntoluokka Elopaino, kg

52 Kuntoluokan muuttaminen tarvitsee aikaa Yhden kuntoluokan pudottaminen vastaa n ohrakilon energiamäärää Eli n. 2281, MJ ( ry) noin % sisäruokintakauden energiantarpeesta kg esikuivattua säilörehua Yhden kuntoluokan lisäämiseen tarvitaan enemmän energiaa Täysikasvuisen emolehmän rasvantuotannon tehokkuus % Yhden kuntoluokan nostamiseen tarvitaan MJ ( ry) = noin kg ravintoarvoltaan hyvää esikuivattua säilörehua! Edullisin kuntoluokka muodostuu laidunkaudella!

53 Emon kunnostaminen? Kevätpoikiva emo Esim. 650 kg emo: ry/sisäruokintakausi Kuntoluokka 2- Kuntoluokka 3,5 Ero 453 ry > n kg /sisäruokintakausi Jos karkearehu ry = 0,22 > ero 100 / emo / sisäruokintakausi D-65, ka 35 %, rv 12 Emon paino, kg karkearehuruokinta Jos emo ei pysty pitämään kuntoluokkaansa halutuissa rajoissa valitulla rehustuksella rehun hyväksikäyttö on huono Karsinnalla pystytään parantamaan karjan rehun hyväksikäyttöä Periytyy ok (keskinkertainen periytyvyys ~ 0.30)

54 Koolla on väliä ry/vuosi Sisäruokintakauden rehun tarve, maitotuotos 13 kg Emon koko, kg Kevätpoikiva, maito 13 kg (ylläpito 190 pv, imetys 55 pv) Syyspoikiva, maito 13 kg (ylläpito 50 pv, imetys 195 pv) Emojen kuntoluokka 3 karkearehuruokinta 0,22 /ry Kevätpoikiva: 600 kg: 376 /v 800 kg: 453 /v Ero 77 /v Syyspoikiva: 600 kg 524 /v 800 kg 603 /v Ero 79 /v 600 kg vs. 800 kg emo Kevät-vs. syyspoikiva ero 353 ry/emo/sisäruokintakausi = 1108 kg hyvälaatuista nurmisr ka 35% 148! 60 emon karjassa > paalataan 133 pyöröpaalia enemmän (pp 500 kg) periaatteessa pelto-p.a/emo 0,98 ha vs. 1,2 ha (laidunnetaan, satotaso kohtuullinen)

55 Iso syö enemmän, mutta on energiatehokkaampi MJ/kg ka Ylläpito Tiineys 8 kk Tiineys, 9 kk Maito 9 kg Emo, kg 800 kg emo painaa 25 % enemmän kuin 600 kg emo Energiantarve on kuitenkin vain 17 % korkeampi ja valkuaisen tarve 15 % korkeampi Syönti on suurempi, joten energiatiheys voidaan asettaa matalammaksi

56 Pötsin koko Täysi-ikäisen emon pötsin tilavuus ± 100 l. Paljon yksilöllistä vaihtelua Rehuannoksen kuidun lisääminen lisää pötsin sisällön määrää ja koko rajoittaa syöntiä Sulavalla rehuannoksella pötsirajoitusta ei ole Aikaisin korjattu rehu Korkea väkirehumäärä Täyttävät rehut edullisimpia, joten pötsirajoituksella merkitystä

57 Mitä emon pötsi vaatii? Laskennallisesti emon pötsi tarvitsee 1,0 kg karkearehun kuiva-ainetta / 100 kg elopainoa päivässä 700 kg emo: Säilörehua 28 kg (ka. 25 %) tai Esikuivattua 20 kg (ka. 35 %) tai Heinää 8,4 kg (ka. 83 %) tai Olkea 8,2 kg (ka. 85 %)

58 Kuinka paljon emon pötsi vetää? Emo, 700 kg Säilörehu Säilörehu Heinä, Olki, Ylläpitokausi D-69,ka 25% D-59, ka 35% ka 83% ka 85% Syönti kg/ka 11,6 9,5 9,7 6,9 Syönti kg/pv 46,4 27,2 11,7 8,1 Ry saanti 11,3 6,9 7,8 3,5 Tarve: 5,6 ry/pv Uupuu 2,1 ry > annetaan lisäksi parempaa rehua esim. 2,3 kg D69 säilörehua

59 Tuotantovaihe vaikuttaa syöntiin Maidontuotanto ka. 2,5 % elopainosta Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi Tammikuu Syönti, kg ka/päivä Ylläpitokausi ka. 1,6-1,4 % elopainosta Tiineyden viimeiset kuukaudet syönti laskee ka. 1,2 % elopainosta 0 Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa Huhtikuu Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Marraskuu Joulukuu

60 Niin on myös emon iällä, maidontuotannolla ja rodulla Täysikasvuiset emot (4-5 v.)pystyvät syömään ~20 % enemmän kuin nuoremmat eläimet Mitä enemmän emo tuottaa maitoa sitä suurempi myös ylläpitotarve esim. simmental 20 % suurempi ylläpitotarve Paljon lihasmassa tuottavat ranskalaiset rodut (limousin ja blondi) karkearehun syöntikyky voi olla 10 % pienempi, mutta rehunhyväksikäyttö hyvä Keskikokoiset rodut (angus ja hereford) menestyvät hyvin karkearehulla Eri rotujen ominaisuudet olisi pyrittävä ottamaan huomioon ruokinnansuunnittelussa

61 Syöntikyky 1 Ylläpitokausi 30 Syönti kg ka/pv Keskiarvoeläin ab ch hf li si Emon elopaino, kg Ylläpito Ranska emo 700 kg: ch 13,5 kg ka/pv, li 11,2 kg ka/pv

62 Syöntikyky 2 Imetyskausi 30 Syönti kg ka/pv keskiarvoeläin ab ch hf li si Emon elopaino, kg Maidontuotanto Ranska emo 700 kg: ch 15,2 kg ka/pv, li 13,5 kg ka/pv

63 Syöntikyvyn arvioiminen on vaikeaa Emon syöntikyvyn/kapasiteetin arvioidaan olevan 1,0 3,0 % elopainosta Eli jos 650 kg emo kuiva-aineen syönti voi olla jotain välillä 6,5 kg ka tai 18 kg ka Yksilöllisiä eroja paljon Tuotantovaihe ja ikä vaikuttaa Esim. Imetyskausi +15 % ja vanhempi emo + 20% Heikompilaatuisten karkearehujen täyttävyys rajoittaa syöntiä Täyttävyys hyvinvointitekijä, mutta esim. olki täyttää liikaa tarvitaan täydennysrehuja! Olki yksinomaan EI OLE emon ainoa karkearehu

64 Porrastettu ruokinta = ruokinta tuotantovaiheen mukaan Rotu Paino Ylläpito ry/pv Keskitalvi ry/pv Imetys ry/pv Ab 550 4,5 6,8 10,30 Hf 650 5,2 7,5 11,00 Li 700 5,6 7,9 11,40 Ch 850 6,6 8,9 12,40 Si 800 6,3 8,6 12,10 Bl 800 6,3 8,6 12,10 Täysikasvuisen emolehmän tiineys vaikuttaa syöntikykyyn 2 viikkoa ennen poikimista > yli 2,5 kuntoluokassa olevan emon ns. tunnuttaminen on tarpeetonta Ns. tunnuttaminen ensimmäistä kertaa poikiville ja laihoille emoille Ei mielellään väkirehulla

65 Ruokintaesimerkki Rehu ka kg/pv kg/pv ry/pv Ylläpitokausi Nurmisr. D-63, ka 32 % 6,6 20,6 5,6 Tunnutuskausi Nurmisr. D-63, ka 32 % 9,3 29,1 7,9 Imetyskausi Nurmisr. D-63, ka 32 % Vaihtoehto 1. Kaura, hl/kg Yhteensä 10,15 31,7 8,6 2,7 3,1 2,8 12,85 34,8 11,4 Vaihtoehto 2. Nurmisr. D-68, ka 32 % 12,8 40,02 11,4 Emon paino 700 kg, kl 3 ei kunnostustarvetta Lisäksi tuotantovaiheen mukainen kivennäinen Imetyskaudella emon syöntikyky nousee 15 %

66 Tasaruokinta -vaihtoehtona Tasaruokinnan onnistumisen edellytys 1) Emot ovat hyväkuntoisia (yli kl. 3) sisäruokintakauden alussa 2) Ei ensimmäistä kertaa poikineille! 3) Poikimisesta laidunkauteen 1-1,5 kk 4) Hyvä laidun! Rotu Paino Talvikausi ry/pv Ab 550 6,6 Hf 650 7,3 Li 700 7,7 Ch 850 8,7 Si 800 8,4 Bl 800 8,4

67 Ruokintaesimerkki Rehu ka kg/pv kg/pv ry/pv Talvikausi Kokoviljasr, kaura ry 0,81 ka 35 % 9,5 27,2 7,7 Emon paino 700 kg, kl 3 ei kunnostustarvetta Lisäksi tuotantovaiheen mukainen kivennäinen Imetyskaudella emon syöntikyky nousee 15 % Lisänä voidaan antaa olkea, heinääkin

68 Tasaruokinnan sovelluksia Rotu Paino Talvikausi ry/pv Imetys Ab 550 5,1 10,30 Hf 650 5,8 11,00 Li 700 6,2 11,40 Ch 850 7,2 12,40 Si 800 6,9 12,10 Bl 800 6,9 12,10 Talvikausi tasaruokinnalla poikimiseen saakka Poikimisen jälkeen ruokintataso nostetaan

69 Ruokintaesimerkki Rehu ka kg/pv kg/pv ry/pv Talvikausi Imetyskausi Kokoviljasr, kaura ry 0,81 ka 35 % Kokoviljasäilörehu, hernekaura ry 0,84 ka 31 % 7,65 21,9 6,2 13,6 43,8 11,4 Emon paino 700 kg, kl 3 ei kunnostustarvetta Lisäksi tuotantovaiheen mukainen kivennäinen Imetyskaudella emon syöntikyky nousee 15 % Lisänä voidaan antaa olkea, heinääkin

70 Tiineyden ensimmäinen kolmannes Jos emon ravintoaineiden saanti on huomattavasti (-35%) rajoitettu tiineyden alussa > vaikuttaa istukan kehittymiseen negatiivisesti > alkion lihassolujen kehittyminen on heikompaa (Lihassyiden määrä ei lisäänny alkiokauden jälkeen) > epäily myös heikompaan keuhkojen kehittymiseen (Alttius hengitystietulehduksille suurempi) Teuraskasvatuksessa: > rasvoittumisherkkyys kasvaa > huonompi teurasluokittuminen (Greenwood ym. 2004)

71 Tiineyden ensimmäinen kolmannes Ajan kohta on loppukesä = vasikka kasvaa kovasti, juo maitoa, laidun heikkenee Huomioi erityisesti nuoret emot (1-2 x poikineet) ja jostain syystä laihtuvat emot Seuraa laidunta, jos kasvu hiipuu ja sää olosuhteet huonot (sade/kuivuus) Vieroita vasikat Vasikoiden lisäruokinta voi helpottaa, mutta ei poista ongelmaa

72 Isot vasikat ja poikimavaikeudet? 2/3 sikiön kasvusta tapahtuu tiineyden viimeisenä kolmanneksena Ylisuuria vasikoita saadaan emon huomattavalla yli ruokinnalla tiineyden 7. ja 8. kuukaudella Vasikan syntymäpaino on keskimääräistä korkeampi, jos tiiineys on yliaikainen Emon kokoon ylisuuren vasikan todennäköisyys kasvaa, jos 1. kertaa poikivan hiehon kasvu ei ole saavuttanut geneettistä potentiaalia Muista! Siitossonnin lisäksi vasikan painoon vaikuttaa emon syntymäpaino

73 Tiineyden viimeinen kolmannes Tiineyden yhdeksäs kuukausi erityisesti Emän huomattava ravintoaineiden vaje vaikuttaa syntyvän vasikan kokoon ja elinvoimaan Suurempi vaikutus mitä nuorempi emo Jo emon 10 % energiavaje vaikuttaa negatiivisesti syntyvän vasikan lämmöntuottoon Lämpöä tuottavaa ruskeaa rasvaa ei muodostu Vasikan elinvoima heikkenee PAKKASELLA Usein vaikutus on merkittävä vielä vieroitusvaiheessa (30 % heikommin kasvaneita)

74 Tiineyden viimeinen kolmannes Jos emo laihtuu ennen poikimista ternimaito heikompaa ja määrä pienempi = vasikka ei kasva Seuraava tiinehtyminen viivästyy Tiineyden viimeiset 60 päivää on seuraavan tiineyden kannalta ruokinnallisesti tärkeimmät päivät Kiimakierron alkamisen kannalta viimeisen kolmanneksen energiansaannin rajoittamisella on erityisen negatiivinen vaikutus Rajoitetulla ruokinnalla emän valkuaisaineiden (-30 %) saannilla on merkitystä lehmävasikan menestymiseen emona Tiinehtyminen 93 % vs. 80 % Poikiminen ensimmäisen 21 pvn aikana 77 % vs. 49 % Ei avustetut poikimiset 78 % vs. 64 % (Martin et al., 2007)

75 Muutama nyrkkisääntö Arvio kuiva-aineen syöntikyky. Pötsin vaade 1,0 kg ka/ 100 kg. Huomio rotu! => ylläpitokausi: Säilörehu ~10 kg ka/pv imetyskausi: Säilörehu ~15,0 kg ka/pv Emojen ruokinta on energiaruokintaa. (esim. emo 650 kg) => ylläpitokausi: 10,6 MJ/100 kg emon elopainoa imetyskausi: 21 ry / 100 kg emon elopainoa OIV-tarve harvemmin ongelma emolehmillä OIV-tasot: Ylläpito g/pv Imetys g/pv Rehuannoksen raakavalkuaistasot. Pötsin vaade 5-8 % rehun ka:ssa. Ylläpitokausi: ~ 11 %, (tiineyden viimeinen kolmannes ~ 12 %) Imetyskausi: ~ % Sopivalla valkuaislisällä voidaan parantaa heikkojen karkearehujen sulavuutta ja pötsin toimintaa Kivennäiset Ylläpitokausi Ca:P 1:1. Jos apilaa, ei lisää kalkkia! Imetyskausi Ca:P 2:1 => laidunkaudella Mg-kivennäinen

76 Pyrkimys vähintään 1,0 kg päiväkasvuihin ennen vierotusta! Laitumella kasvuston pituus 8-10 cm Jos ei laidunneta vasikoille oma ruokintapaikka 4 kk vasikka ravinnontarve 50 % muualta kuin emon maidosta!

77 Tuotannollisesti tehokas emo = vasikan vieroituspaino 50 % emon elopainosta noin ± 200 päivässa Emo, kg Vasikka, ikä noin 6,5 kk Päiväkasvu kg / pv , , , , ,1 Syntymäpainona käytetty 43 kg

78 Arvioi tarvitsevatko vasikat lisäruokaa Lisäruokinta kannattaa: Vasikat syntyneet aikaisin > nurmen kasvu hiipuu Emot nuoria Vähän laidunta, huono kasvu Tavoitellaan korkeita vieroituspainoja Jos ei laidunneta! Lisäruokinta ei kannata: Uudistuseläimet kasvatetaan itse Laidunta paljon, hyvä kasvu Jalostuskarja = emon maidontuotantoominaisuuden arviointi heikkenee

79 Rauhallinen on parempi Hyvä luonne / käsiteltävyys on sekä työturvallisuus että kasvu ominaisuus Rauhalliset eläimet kasvavat paremmin kuin säikyt/aggressiiviset Rauhallisen ryhmän tulos oli $ 41,08 parempi / 100 kg tuotettua lihaa kuin agressiivisen ryhmän (Vann et al ) Parempi päiväkasvu Korkeampi ruhopaino Parempi rehunhyötysuhde (CRC, 2008) Flight time-test: 0,04 kg/pv lisää jokaista 0,1 sekunttia kohden sekä ka. 2,3 kg lisää ruhopainoa Periytyy keskinkertaisesti 0.33

80 Ajatus siitossonnille Siitossonni tarvitsee 2 kg karkearehun kuivaainetta 100 kg elopainoa kohti Täysi kasvuisille siitossonneille samaa rehua ja kivennäisiä kuin emoille 1,5-vuotias siitossonni kasvuiässä energian 1,5-vuotias siitossonni kasvuiässä energian tarve 14,04 MJ/100 kg Vanhempi sonni 11,6 MJ/100 kg Valkuaislisää ei tarvita, jos sulavuudeltaan hyvä säilörehu Kalsiumkivennäinen

81 Siitossonni on urheilija. Älä unohda ylläpitokauden liikuntaa. 6 viikkoa ennen astutuskautta siitossonni tulisi olla kuntoluokassa 3, terve ja työpainossa

82 Vieroituksen jälkeen Väkirehuruokinnan aloitus varovasti ja vähitellen, mikäli vasikoita ei ole totutettu siihen ennen vieroitusta Väkirehu on yleensä tarpeen kaikille vasikoille kasvatuksen alussa Hyvälaatuista säilörehua vapaasti Kivennäisruokinnasta huolehdittava: kasvukivennäinen, vitamiinilisästä vieroituksen yhteydessä ei ainakaan haittaa

83 Uudistuseläimen kasvatus poikkeaa teuraseläimen kasvatuksesta Uudistushiehon kasvatuksella pyritään saavuttamaan pitkäikäinen ja kestävä emolehmä, jolla on mahdollisimman suuri karkearehun syöntikapasiteetti Muista! Jokaisen tarvitsemasi uudistushiehon kasvatus maksaa 1400 Ruokinta perustuu alusta asti pääasiallisesti karkearehuihin Liian nopea kasvu energiapitoisella ruokinnalla rasvoittaa hiehoa, jolla voi olla negatiivinen vaikutus kiimakiertojen alkamiseen Jalkojen rakenne ja nivelet voivat kärsiä

84 8-9 kk saakka uudistushiehojen energian saantia olisi koitettava rajoittaa Voimakas ruokinta ja sen seurauksena nopea kasvu rasvoittavat utarekudosta ja alentavat maitotuotosta Ensimmäinen poikiminen 24 kk vähentää kasvatuskustannuksia, parantaa elinikäistuotosta ja maidontuotantoa Ranskalaiset, lähinnä li ja ba, hitaasti kasvavina suositus 36 kk? Keskikokoiset rodut: kasvunopeusraja noin g/pv Suuret rodut: kasvunopeusraja noin 850 g/pv

85 Uuditushiehon kasvatus Elopaino, kg Aikuispaino 600 kg Aikuispaino 700 kg Aikuispaino 800 kg Vieroitus (noin ikä 6 kk) Kasvua 5 kk (0,70-0,85 kg/pv) Vuoden ikä, 12 kk Astutukseen valmistautuminen 13 kk Astutus 14 kk Astutus 15 kk Astutus 16 kk Kasvua, tiineyden ylläpito 1. poikiminen 24 kk, imetys Imetys Laidunkausi, tiinehtyminen Vieroitus Kasvua, tiineyden ylläpito Kolmen vuoden ikä, 36 kk, 2. poikiminen

86 Hiehon tulisi saavuttaa 65 % aikuispainostaan vuoden ikään mennessä Rotu Elopaino kg Vieroituspaino kg 1v kg Tarvittavat kg Kasvu g/pv MJ/pv Ab ,64 57,33 (4,9) Hf ,70 71,37 (6,1) Li ,0 88,63 (7,5) Si ,72 74,88 (6,4) Ch ,86 89,51 (7,6) Aikaa kasvaa 180 päivää = 6 kuukautta

87 Nuoren eläimen syöntikyky? Nuori eläin ei pysty syömään heikkoa karkearehua yhtä paljon kuin vanhempi eläin Nuorille eläimille tarjotaan ravintoarvoiltaan hyvää karkearehua D-arvo (700), jos heikompi karkearehu = tarvitaan väkirehua! Tällöin syöntikyky muodostuu 1,6 2,5 % elopainosta Eläinten yksilöllisessä syöntikyvyssä paljon vaihtelua Rotu Vuoden paino, kg Syönti kg ka Hyvä esr. D-690, MJ/pv Heikko esr, D- 640 MJ/saanti Kaura, kg ka MJ/pv Ab 395 6,5 67,7 4,5 39,5 0,0-0,5 57,33 Hf 425 6,8 70,8 5,1 44,7 0,5-1,0 71,37 Li 480 6,9 71,9 5,2 45,6 2,0-4,0 88,63 Si 520 7,2 74,9 5,9 51,8 1,0-1,5 74,88 Ch 555 8,2 85,38 6,7 58,8 1,0-2,5 89,51 Isot rodut tarvitsevat väkirehulisän herkemmin saavuttaakseen kasvunsa!

88 Tiineet hiehot Hieho totutettava emon rehuihin kasvatusaikana Tiineen hiehon ruokinta perustuu karkearehuun Tiineen hiehon olisi saavutettava 85 % aikuispainostaan ennen ensimmäistä poikimista

89 85 % aikuispainosta kaksi vuotiaana Rotu Elopaino kg 85 % 1v kg Tarvittavat kg Kasvu g/pv MJ/pv Ab ,3 64,35 Hf ,4 70,2 Li ,4 87,75 Si ,45 93,6 Ch ,5 105,3 Aikaa kasvaa 365 päivää, mutta tiineys verottaa!

90 Hiehon lopputiineys Hiehon syöntikyky on noin 20 % pienempi kuin aikuisen eläimen (painosta riippumatta) Lopputiineydestä sikiö vie tilaa pötsiltä, joten rehun on oltava väkevämpää, jotta hieho saa riittävästi ravintoaineita Rehun väkevöittäminen tehtävä mieluummin parempilaatuisella säilörehulla kuin väkirehulla, koska väkirehu rasvoittaa herkästi ja kasvattaa sikiötä Mahdollista on antaa valkuaislisää ilman viljalisää, jolloin pötsimikrobien toiminta paranee myös oiv-saanti lisääntyy

91 Hiehon aliruokinta Vaikuttaa erityisesti nuorien emojen vasikoiden syntymäpainoon Nuori emo on herkkä, itse nälkäisenä ei jaksa hoitaa vasikka = emo-ominaisuudet heikentyy Poikimavaikeuksia = kohtuprolapsin todennäköisyys kasvaa Maidontuotanto heikkenee = vasikan kasvu heikkenee Kiimakierron alkaminen viivästyy = tiinehtyminen heikkenee = voi olla ratkaisevaa emon uran jatkumiselle

92 Yhteenveto: Uudistuslehmävasikat ja tiineet hiehot Perustuen karkearehuihin halutaan kestävä pitkäikäinen emo, jolla riittävä syöntikapasiteetti! Hyvää säilörehua vapaasti (D-690) Säilörehun laadusta riippuen: Valkuaislisä 0,2 0,4 kg/pv (Viljaa 1,0 2,5 kg/pv) Kalsiumkivennäinen, Ca:P 2:1 Suolakivet 9,94 10,4 MJ ka/kg (huomioi rotu!) OIV g/pv RV %

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Emolehmien ruokinta Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Karkearehuja Kivennäisiä

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota

19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emojen ruokintapäivä 20.11.2014 Ikaalinen Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen 6.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2. Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotantovaiheen tavoite Vasikan tiineysajan kasvu

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun

Lisätiedot

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Nurmet emolehmätilalla Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmätilan nurmentuotannon perusteita ja tavoitteita Korjuuajankohtia Kasveja ja lajikkeita Säilörehun

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa! Ruokinta ennen vieroitusta Kunnon pihvivasikka Perho 29.01.2014 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmävasikan kasvun eväät Vasikan kasvu Syönti ja ravintoaineiden tarve Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Sikojen uudet ruokintasuositukset Sikojen uudet ruokintasuositukset Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, Maija Karhapää ja Sini Perttilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Seinäjoki Emolehmäkarjan ruokinta

Seinäjoki Emolehmäkarjan ruokinta Seinäjoki 26.11.2008 Emolehmäkarjan ruokinta Maarit Kärki MTT Ruukki Ruokinta ratkaisee Miksi ruokitaan? Mihin ruokinta perustuu tilalla? Emojen ruokinta eri tuotantokausina Vasikoiden ruokinta Omia näkemyksiä

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve. Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen

Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve. Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen Otsikon alla: Miksi pienravinteita? Suosituksia Kivennäiset Hivenaineet

Lisätiedot

HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON

HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON Tiina Reilas ja Susanna Särkijärvi Jalostuspäivät 13.-14.13 Kuopio Laihat/laihtuvat/ rajoitetulla ruokinnalla olevat Alhaisempia hormonipitoisuuksia Vähemmän

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Johdanto Viimeisen vuosikymmenen aikana rehuntuotannon menetelmät kehittyneet Laitumien

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC) Liharotuisten nautojen kokonaismäärä

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Pihvinautojen kivennäisruokinta

Pihvinautojen kivennäisruokinta Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot