VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA"

Transkriptio

1 VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus

2 SISÄLTÖ Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Fosforista Seosrehuruokinta Esimerkkiruokintoja

3 LISÄVALKUAISEN TARVE SONNIN RUOKINNASSA

4 Tutkimuksen tulokset seosrehuruokinnalla I Ei rypsilisää Rypsilisä Eläinmäärä, kpl Elopaino (kg) -alussa lopussa teuraspaino Kokeen kesto, vrk Kasvu kokeen aikana (g/pv) -päiväkasvu nettokasvu Kasvu kahden viikon iästä teurastukseen (g/pv) -päiväkasvu nettokasvu

5 Tutkimuksen tulokset seosrehuruokinnalla II Ei rypsilisää Rypsilisä Rehun syönti, kg ka / pv -säilörehu 4,53 4,47 -väkirehu 4,14 4,23 -yhteensä 8,67 8,70 Rehun hyväksikäyttö -kg ka / lisäkasvukilo 7,47 7,51 -kg ka / nettokasvukilo 14,35 14,48 Teurastulokset -teurasprosentti 52,0 51,7 -lihakkuus 4,16 (O-) 4,26 (O-) -rasvaisuus 2,79 2,68

6 Tutkimuksen tulokset erillisruokinnalla I Valkuainen Ei rypsilisää Rypsilisä Eläinmäärä, kpl Elopaino (kg) -alussa lopussa teuraspaino Kasvu kokeen aikana (g/pv) -päiväkasvu nettokasvu

7 Tutkimuksen tulokset erillisruokinnalla II Valkuainen Ei rypsilisää Rypsilisä Rehun syönti, kg ka / pv -säilörehu 5,60 5,61 -väkirehu 3,72 3,70 -yhteensä 9,32 9,31 Rehun hyväksikäyttö -kg ka / lisäkasvukilo 7,74 7,64 -kg ka / nettokasvukilo 14,43 14,14 Teurastulokset -teurasprosentti 51,6 51,7 -lihakkuus 3,96 (O-) 3,90 (O-) -rasvaisuus 2,94 2,85

8 Effect on LWG, g/d Valkuaislisä ja väkirehutaso Concentrate proportion, g/kg DM Figure 6. In the experiments included Figure 6, RSM ( ) (I, III, IV, Huhtanen et al. 1985, Huhtanen et al. 1989, Aronen 1990, Aronen and Vanhatalo 1992a, Aronen et al. 1992, Scollan et al. 2001), WDS (X) (III, Root and Huhtanen 1998), BP( ) (Aronen 1990), BPWDS ( ) (III), soyabean meal ( )(Steen 1991, 1996, Veira et al. 1994, 1995) or fishmeal ( ) (Veira et al. 1985, 1994, 1995, Scollan et al. 2001) was fed to growing cattle.

9 JOHTOPÄÄTÖS Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos ruokinnassa käytetään karkearehuna hyvälaatuista nurmisäilörehua.

10 JOHTOPÄÄTÖS Valkuainen on suhteellisen kallis rehukomponentti, jonka pois jättämisellä on mahdollisuus säästää ruokintakustannuksissa niissä tapauksissa, joissa valkuaislisällä ei saada tuotosvastetta. Tässä esitetyissä koesarjoissa rypsilisäys on ollut sonnia kohti keskimäärin 0,5 kg päivässä noin vuoden ajan. Tällöin rypsiä on kulunut sonnia kohti 182,5 kg. Rypsin energia-arvo on hieman rehuohraa matalampi, joten edellä mainitun rypsimäärän energiasisällön korvaamiseen tarvitaan noin 159 kg rehuohraa.

11 JOHTOPÄÄTÖS Rehuohran arvonlisäveroton hinta kirjoitushetkellä on noin 80 euroa/tonni ilman rahtikustannusta ja rypsin vastaava hinta noin 215 euroa/tonni. Näillä rehun hintaeroilla rypsilisän pois jättämisestä aiheutuva säästö on 26,52 euroa sonnia kohti kasvatuskauden aikana. Summa ei ole sinänsä kovin suuri yhden sonnin tapauksessa, mutta tuhannella sonnilla säästöä kertyy jo euroa ja on teuraspainokilogrammaa kohden 7,4 7,8 senttiä.

12 VALKUAISLISÄ VOI PARANTAA KASVUA: 1. Jos nurmisäilörehu on heikkolaatuista Sulavuus on heikko (D-arvo alle 65) Rehun säilönnällinen laatu on heikko Säilörehun raakavalkuaispitoisuus on alle 12 % 2. Jos karkearehuna käytetään kokoviljasäilörehua, heinää tai olkea 3. Jos väkirehun osuus rehuannoksesta on pieni (alle % rehuannoksen kuiva-aineesta 4. Alkukasvatuskaudella (alle 250 kg:n painoisilla naudoilla) 5. Suurilla liharoduilla (Ch, Li, Si)

13 Paljonko fosforia lihanaudalle? Ylimääräisen fosforin syöttäminen naudoille on ongelma sekä eläinten terveyden että ympäristön kannalta. Lisäksi fosfori on suhteellisen kallista, joten se on yleensä myös turha lisäkustannus. Suomalaisia fosforin tarvenormeja tarkennettiin naudoilla vuonna Tuolloin suositeltavia fosforimääriä pienennettiin selvästi. Kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa suositellaan vielä nykyisiä suomalaisia suosituksia niukempaa fosforiruokintaa.

14 Paljonko fosforia lihanaudalle? Runsas ylimäärä fosforia heikentää märehtijän kalsiumin ja magnesiumin hyväksikäyttöä ja aiheuttaa kasvaville lihanaudoille jalkaongelmia. Lihanautojen fosforin liikasaantiin on joissakin tapauksissa yhdistetty nautojen osteokondroosi, jossa kasvurustojen luutuminen estyy. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset jalkaviat, kuten liikkeiden jäykkyys ja raajojen virheelliset asennot. Osteokondroosiin altistaa fosforiyliruokinnan lisäksi voimakas energiapitoinen ruokinta ja siitä seuraava nopea kasvu.

15 Paljonko fosforia lihanaudalle? Käytännön tilatasolla fosforin saanti vaihtelee runsaasti. Lihanauta saa yleensä sitä enemmän fosforia mitä väkirehuvaltaisempi ruokinta tilalla on käytössä. Viljassa on säilörehuun verrattuna enemmän fosforia. Erityisen paljon fosforia on eräissä valkuaisrehuissa kuten rypsirouheessa ja tärkkelysrankissa. Näitä valkuaistäydennyksiä käytettäessä suositusten mukaisiin fosforipitoisuuksiin onkin vaikea päästä, sillä jo pelkistä perusrehuista tulee rehuannokseen ylimäärin fosforia.

16 Paljonko fosforia lihanaudalle? MTT:llä toteutettujen ruokintakokeiden perusteella tehdyt laskelmat osoittavat, että useimmissa tapauksissa yli puolen vuoden ikäiset sonnit saavat perusrehuista (nurmisäilörehu, vilja) tarpeisiinsa nähden riittävästi fosforia. Näin ollen lisäfosforin tarjoaminen kivennäisrehujen kautta ei ole tarpeen. Lisävalkuaisen antaminen lisäsi selvästi fosforin ylijäämää ruokinnassa, koska valkuaisrehujen fosforisisältö oli säilörehua ja viljaa selvästi korkeampi.

17 P, g/pv Paljonko fosforia lihanaudalle? 45 P suositus P saanti kokeessa (ei rypsilisää) P saanti kokeessa (rypsilisä) Elopaino, kg

18 Paljonko fosforia lihanaudalle? Vaikka fosforia yleensä tulee likaa, lihanaudan fosforin saanti kannattaa kuitenkin varmistaa laskemalla. Tätä varten osasta säilörehu- ja viljanäytteistä on hyvä analysoida myös kivennäispitoisuudet rehuanalyysin yhteydessä. Nurmien fosforipitoisuus vaihtelee jonkin verran muun muassa lannoituksen mukaan. Mitä enemmän fosforia on käytettävissä, sitä enemmän sitä päätyy kasviin. Säilörehun fosforipitoisuus vähenee kasvukauden edetessä. Lisäksi kasvilajien välillä on eroja fosforipitoisuudessa. Esimerkiksi timoteissa on muita nurmikasveja vähemmän fosforia. Myös maalaji vaikuttaa kasvien fosforipitoisuuteen. Eloperäisillä mailla kasvaneessa säilörehussa on enemmän fosforia kuin karkeilla kivennäismailla tai savi- ja hiesumailla kasvaneessa säilörehussa. Säilörehun kivennäisanalyysillä on tärkeä merkitys ruokinnan suunnittelussa.

19 SEOSREHURUOKINTA

20 Suurilla lihakarjatiloilla seosrehuruokinta on tulevaisuudessa todennäköisesti yleisin ruokintatapa, koska menetelmällä on monia etuja erillisruokintaa verrattuna: Seosrehuruokinta on eläimen pötsin toiminnan kannalta hyvä, koska väkirehun ja karkearehun antaminen seoksena vähentää suuriin väkirehunkäyttömääriin liittyviä haittatekijöitä Seosrehuruokinta säästää aikaa ja vähentää ruumiillisen työn tarvetta Tuoresäilötyn viljan käyttäminen on teknisesti helppoa, etu kuivauskustannuksen säästössä Seosrehu on kosteaa, eikä juuri pölyä Rehujen hukkaantuminen pienenee Halpojen rehukomponenttien (esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivutuotteiden) käyttö mahdollista, jolloin on mahdollista säästää ruokintakustannuksissa Rehun ostot voidaan tehdä suurissa erissä, jolloin rahtikustannus kohtuullistuu Vähentää päivittäistä vaihtelua eläinten rehun syönnissä ja tasaa eläinten välisiä kasvueroja Laitteiston hankintaa on mahdollista saada investointitukea Seosrehuruokinta on joustava kaikkien rehujen suhteen, ellei laitevalinta rajoita erilaisten rehujen käyttöä

21 Huomioonotettavia seikkoja seosrehuruokinnassa ovat mm. seuraavat: Vaatii ison karjakoon. Alkuinvestointi on iso Tarvitaan isot raaka-ainevarastotilat ja raaka-ainevarastoihin sitoutuu rahaa Koko rehunsiirtologistiikka ajateltava tarkasti Yksi traktori on varattuna koko ajan Komponenttien laatu erittäin tärkeää (huono erä pilaa koko seoksen!) Hygieniaan kiinnitettävä erityistä huomiota (lastauspaikka, ajoväylät, rehuvarastot, rehut) Laitevalinta laitteiden ja koneiden käytön oltava helppoa, laitteet eivät saa rajoittaa erilaisten rehujen käyttöä

22 SEOSREHURUOKINTA Seosrehuruokinnan eduista merkittävimmät ovat luonteeltaan työteknisiä. - koneellinen sekoitus ja jakelu keventää ja nopeuttaa ruokintatyötä - seoksissa voidaan käyttää muuten vaikeasti hyödynnettäviä rehuja - sekoittaminen vähentää rehutähteiden määrää - tasoittaa pötsikäymistä - myös heikoimmat eläimet saavat muiden kanssa yhtenäisen ruokinnan kasvuerot tasoittuvat PERUSTAVOITE ON TUOTANTOKUSTANNUSTEN ALENTAMINEN OIKEILLA REHUILLA JA REHUYHDISTELMILLÄ TUOTOSTASON TULEE SÄILYÄ VÄHINTÄÄN ENNALLAAN TAI NOUSTA

23 Caplis et al (Nurmisäilörehu, ohra, soija, melassi, kivennäiset) (ChFr ja BbFr härkiä) Väkirehutaso 0 % 31% 31% 55% 55% Ruokintatapa SR ERI SEOS ERI SEOS Rehun syönti, kg ka / pv -säilörehu 7,55 6,50 6,87 4,70 5,01 -väkirehu - 2,95 3,04 5,76 5,82 -yhteensä 7,55 9,45 9,91 10,46 10,83 -nettokasvu, g/pv Teurastulokset -teurasprosentti 52,8 53,9 53,8 54,7 54,3 -lihakkuus O R R R R -rasvaisuus 2,2 3,4 3,3 3,6 3,7

24 Keane et al (Nurmisäilörehu, ohra, soija, melassi, kivennäiset) (ChFr ja Fr härkiä) Väkirehutaso 0 % 42% 42% 73% 73% Ruokintatapa SR ERI SEOS ERI SEOS Rehun syönti, kg ka / pv -säilörehu 7,05 5,33 5,82 2,99 2,84 -väkirehu - 3,98 3,96 8,01 8,16 -yhteensä 7,05 9,31 9,78 11,00 11,01 -nettokasvu, g/pv Teurastulokset -teurasprosentti 50,9 52,0 52,3 52,9 52,6 -lihakkuus O O O O O -rasvaisuus 2,8 3,5 3,5 3,6 3,6

25 Cooke et al (Nurmisäilörehu, maissisäilörehu, ohra, vehnä, sitruspulppa, rankki, soija, melassi, kivennäiset) (Ch hiehoja) Väkirehutaso 59% 59% Ruokintatapa ERI SEOS Rehun syönti, kg ka / pv -yhteensä 9,46 9,84 -päiväkasvu, g/pv Teurastulokset -teurasprosentti 53,4 53,8 -lihakkuus 2,95 3,05 -rasvaisuus 4,20 4,11

26 Seosrehuruokintaa sovellettaessa eläin itse säätelee syömänsä rehun määrän, kunhan seoksen koostumus on oikein suunniteltu ja sitä on riittävästi tarjolla. Rehun syönti määräytyy siten kasvutuloksen perusteella eikä päinvastoin!!! Päätöksen seosrehuruokintaan siirtymisestä tulisi perustua työn helpottumiseen ja rehukustannusten alentumiseen esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivutuotteiden avulla. Odotukset investointien maksamisesta tehostuneen rehun hyväksikäytön muodossa ovat katteettomia.

27 Esimerkkiruokintoja SEOKSESSA YLEENSÄ Rehuyksikköarvo: 0,99 1,05 ry/kg ka. Raakavalkuaista: % rehuseoksen kuiva-aineesta. OIV: g/kg ka. NDF: % rehuseoksen kuiva-aineesta. Karkearehun NDF-kuidun osuus 20% rehuannoksesta! Tärkkelystä < 30 % rehuseoksen kuiva-aineesta.

28 Esimerkkiruokintoja Lihanaudan ruokinta 2-6 kuukauden iässä Juoton lopettamisen jälkeen vasikalle tarjotaan vapaasti hyvälaatuista säilörehua, väkirehuseosta sekä puhdasta juomavettä. Väkirehuna voidaan käyttää teollista täysrehua tai kotoista seosta. Väkirehua voidaan tarjota vasikalle vapaasti siihen saakka, kunnes väkirehun syöntimäärä on noin 2,5-3 kilogrammaa päivässä.

29 Esimerkkiruokintoja Lihanaudan ruokinta 2-6 kuukauden iässä Nuorten nautojen ruokinta voidaan toteuttaa myös seosrehuruokintana. Tällöin seosrehun kuiva-ainekilon energiapitoisuuden tulisi olla runsas yksi rehuyksikkö (1,02-1,06). Nuorille vasikoille tulisi antaa seosrehun lisäksi vapaasti väkirehuseosta, jotta riittävä energian saanti olisi turvattu. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi levittämällä vasikoille jaetun seosrehun päälle väkirehua.

30 Esimerkkiruokintoja Rehuseos loppukasvatettavalle (6-18 kk) lihanaudalle voi sisältää esimerkiksi: hyvälaatuista säilörehua (D-arvo 68-70) 50 % seoksen kuivaaineesta ohraa 30 % seoksen kuiva-aineesta mäskiä 20 % seoksen kuiva-aineesta vähäfosforinen kivennäinen g/eläin/päivä ADE-vitamiinilisäys

31 Esimerkkiruokintoja Jos tilalla ei ole järkevää käyttää teollisuuden sivutuotteita, voi rehuseoksen muodostaa säilörehusta ja viljasta esimerkiksi seuraavasti: hyvälaatuista säilörehua (D-arvo 68-70) 50% seoksen kuivaaineesta ohraa 25 % seoksen kuiva-aineesta kauraa 25 % seoksen kuiva-aineesta vähäfosforinen kivennäinen g/eläin/päivä ADE-vitamiinilisäys Edellisen kaltaisilla ruokinnoilla päästään gramman nettokasvuihin loppukasvatuskaudella maitorotuisilla sonneilla edellyttäen, että kasvatusolosuhteet ovat myös muutoin kunnossa.

32 Esimerkkiruokintoja Lihahiehon ruokintaesimerkit Kuuden kuukauden ikään saakka teuraaksi kasvatettavia hiehoja voidaan ruokkia samalla periaatteella kuin sonnivasikoitakin. Kuuden kuukauden iästä ylöspäin teurashiehoille ei ole syytä käyttää kovin voimakasta väkirehuruokintaa, koska hiehot rasvoittuvat sonneja herkemmin. Hiehojenkin ruokinnassa voidaan käyttää joko seosrehutai erillisruokintaa.

33 Esimerkkiruokintoja Lihahiehon ruokintaesimerkit Tarjottu väkirehu voi koostua viljasta ja teollisuuden sivutuotteista samalla periaatteella kuin sonnien rehuseoksissa. Rehuseos lihahieholle voidaan muodostaa säilörehusta ja viljasta esimerkiksi seuraavasti: hyvälaatuista säilörehua 55 % seoksen kuiva-aineesta ohraa 25 % seoksen kuiva-aineesta kauraa 20 % seoksen kuiva-aineesta vähäfosforinen kivennäinen g/eläin/päivä ADE-vitamiinilisäys

34 Esimerkkiruokintoja Ruokinnan jaksottaminen energiapitoisuuden mukaan? Periaatteessa on mahdollista käyttää samaa rehuseosta koko loppukasvatuskauden (eläimen ikä 6 18 kk) ajan. Jos käytetään voimakasta väkirehuruokintaa (väkirehuprosentti yli 50 %), on ruhojen rasvoittumisriski suurempi kuin matalammilla väkirehutasoilla, ja tällöin ruokinnan jaksotuksesta saattaa olla hyötyä.

35 Esimerkkiruokintoja Ruokinnan jaksottaminen energiapitoisuuden mukaan. Tässä tapauksessa nuorille sonneille (esimerkiksi kuukauden ikään saakka) annetaan energiapitoisempaa seosta ja vanhemmat eläimet saavat hieman laimeamman seoksen, jolloin ne eivät rasvoitu niin voimakkaasti. Useamman kuin kahden erilaisen seoksen käyttöön ei liene perusteita.

36 Esimerkkiruokintoja Valkuaisruokinnan jaksotus? Valkuaisruokinnan jaksottamiseen ei loppukasvattamossa ole yleensä aihetta, koska periaatteessa yli puolen vuoden ikäiset naudat eivät tarvitse lisävalkuaista. Jos on tarvetta käyttää lisävalkuaista (esimerkiksi kokoviljasäilörehu ainoana karkearehuna), voidaan valkuaisruokintaa jaksottaa siten, että valkuaislisän määrä on alkukasvatuskaudella suurempi kuin loppukasvatuskaudella. Tämä perustuu siihen, että naudan mikrobivalkuaisen tuotanto lisääntyy eläimen kasvaessa.

37 Esimerkkiruokintoja Kahta useampaa seosta ei liene useimmissa tapauksissa järkevää käyttää, koska työmäärä kuitenkin lisääntyy ja savutettavissa olevat edut lienevät hyvin minimaaliset. Rehuoptimointia on kuitenkin syytä tehdä, jotta ruokinnassa saavutetaan paras mahdollinen taloudellinen tulos ja tehokas ravinteiden hyväksikäyttö.

38 KIITOS!

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot

Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot Nautakarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus KEL/KEBIOT210 Naudanlihantuotanto (3 op) Kevät 2014 Helsingin yliopisto, 11.2.2014 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa

Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen 1), Sirpa Lunki 2) ja Asko Rantanen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla?

Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? InnoNauta Koulutus hanke Pihvirotuisten ruokinta uusin normein koulutuspäivä Kuopio 19.1.2011 Arto Huuskonen, MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa

Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa Arto Huuskonen ja Sirpa Lunki 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Väkirehutason ja valkuaislisän vaikutus tuotantoon ja tuotannon talouteen kasvavien lihanautojen seosrehuruokinnassa

Väkirehutason ja valkuaislisän vaikutus tuotantoon ja tuotannon talouteen kasvavien lihanautojen seosrehuruokinnassa Väkirehutason ja valkuaislisän vaikutus tuotantoon ja tuotannon talouteen kasvavien lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen 1), Pekka Pihamaa 2), Hannele Khalili 3), Erkki Joki-Tokola 1), Janne

Lisätiedot

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Maa- ja elintarviketalous 98 Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto Maa- ja elintarviketalous 98 76 s. Tärkkelys-etanoliteollisuuden

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Monipuolisen väkirehun merkitys ja valkuaisruokinnan optimointi maitorotuisten sonnien ruokinnassa eri ikäkausina

Monipuolisen väkirehun merkitys ja valkuaisruokinnan optimointi maitorotuisten sonnien ruokinnassa eri ikäkausina Monipuolisen väkirehun merkitys ja valkuaisruokinnan optimointi maitorotuisten sonnien ruokinnassa eri ikäkausina Arto Huuskonen 1) ja Eveliina Turpeinen 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Ohrarehun ja ohravalkuaisrehun käyttö lihanautojen ruokinnassa.

Ohrarehun ja ohravalkuaisrehun käyttö lihanautojen ruokinnassa. Ohrarehun ja ohravalkuaisrehun käyttö lihanautojen ruokinnassa. Arto Huuskonen 1), Sirpa Lunki 1) ja Asko Rantanen 2) 1) MTT, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, etunimi.sukunimi@mtt.fi 2)

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Märehtijän

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Taloudellinen ja tuottava ruokinta lihanautatilalla

Taloudellinen ja tuottava ruokinta lihanautatilalla Taloudellinen ja tuottava ruokinta lihanautatilalla Taloudellinen ja tuottava ruokinta - ruokintaseminaari lihanautatiloille 4.11.2013, Seinäjoki Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 31.10.201

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Ruokinnan intensiivisyyden vaikutus maitorotuisten hiehojen kasvuun ja ruhon laatuun

Ruokinnan intensiivisyyden vaikutus maitorotuisten hiehojen kasvuun ja ruhon laatuun Ruokinnan intensiivisyyden vaikutus maitorotuisten hiehojen kasvuun ja ruhon laatuun Päivi Lamminen, Arto Huuskonen ja Päivi Volanto 2) MTT, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Lisätiedot

Lihanautojen ruokinta

Lihanautojen ruokinta Lihanautojen ruokinta Nautakarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus KEL/KEBIOT210 Naudanlihantuotanto (3 op) Kevät 2014 Helsingin yliopisto, 18.2.2014 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 23.2.2014

Lisätiedot

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Primo-juomarehut Primo Kasvatus -rehut Kivennäiset lihanaudoille Komponentit lihanautojen seosruokintaan Hyvä vasikan alkukasvu tuottaa tulosta koko

Lisätiedot

Lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Lihanautojen ruokintavaihtoehdot Lihanautojen ruokintavaihtoehdot KEL205 Märehtijöiden ravitsemus Helsingin yliopisto, 5.4.2016 Arto Huuskonen, Luke / Vihreä teknologia 1 Arto Huuskonen 29.3.2016 LIHANAUTOJEN RUOKINTAVAIHTOEHDOT Esitellyt

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Maa- ja elintarviketalous 98 Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto Maa- ja elintarviketalous 98 76 s. Tärkkelys-etanoliteollisuuden

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Vasikan ruokinnan perusteet. Vasikat vahvoiksi -koulutuspäivä, Iisalmi Arto Huuskonen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Vasikan ruokinnan perusteet. Vasikat vahvoiksi -koulutuspäivä, Iisalmi Arto Huuskonen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Vasikan ruokinnan perusteet Vasikat vahvoiksi -koulutuspäivä, Iisalmi 26.11.2013 Arto Huuskonen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 26.11.2013 Tässä esityksessä: Maitorotuisten vasikoiden alkuruokinta: juottomäärä

Lisätiedot

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla Tuoreviljaseminaari 23. ja 24.1.2017 Ruukki/Seinäjoki Maaninka/Joensuu Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Sisältö: Viljan käyttö lihanaudoilla, käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

MONIPUOLISEN VÄKIREHUN MERKITYS JA VALKUAISRUOKINNAN OPTIMOINTI MAITOROTUISTEN SONNIEN RUOKINNASSA ERI IKÄKAUSINA

MONIPUOLISEN VÄKIREHUN MERKITYS JA VALKUAISRUOKINNAN OPTIMOINTI MAITOROTUISTEN SONNIEN RUOKINNASSA ERI IKÄKAUSINA MONIPUOLISEN VÄKIREHUN MERKITYS JA VALKUAISRUOKINNAN OPTIMOINTI MAITOROTUISTEN SONNIEN RUOKINNASSA ERI IKÄKAUSINA Maataloustieteiden laitos Kotieläinten ravitsemustiede Maisterin tutkielma Eveliina Turpeinen

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Pihvikarjaristeilyn asiantuntijafoorumi 26.1.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella

Lisätiedot

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Katariina Manni 1), Marketta Rinne 2) ja Arto Huuskonen 3) 1) Hämeen ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinot, Mustialantie

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? HAMK Mustiala Tulevaisuustyöpaja teemana Valkuaisomavaraisuuden lisääminen 6.2.2013 Ilmo Aronen T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa

Lisätiedot

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Pihvinautojen kivennäisruokinta

Pihvinautojen kivennäisruokinta Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

Eläinaineksen muutokset Mäntyniemen tilalla

Eläinaineksen muutokset Mäntyniemen tilalla Eläinaineksen muutokset Mäntyniemen tilalla 1987-2014 Juulia Pauninsalo Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Pauninsalo, Juulia

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä

Lisätiedot

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA 2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot