EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi
|
|
- Reijo Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka Milla Frantzi
2 KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta houkuttelevaa Sorkat ja jalat vie syömään Biotiini, Mn, Zn, Cu Natrium
3 IMETTÄVÄN JA TIINEEN EMON KIVENNÄISTENTARPEET OVAT ERILAISET Kalsiumin, natriumin ja magnesiumin tarve lisääntyy maidontuotannon myötä Vastaavasti kasvava vasikka tarvitsee reilusti kalsiumia luustolle Korkea kalsium lisää tiineillä poikimavaikeuksia ja poikimahalvausten riskiä Imettävä tarvitsee hivenaineita ja vitamiineja poikimisesta palautumiseen ja uudelleen tiinehtymiseen (hivenaineiden saanti vaikuttaa hormonitoimintaan) Emon hivenaineiden saanti vaikuttaa myös maidon hivenainepitoisuuteen ja siten vasikan elinvoimaisuuteen Tiineysajan kivennäisruokinnassa korostuu sikiön tarve Seleenin ja jodin saanti > syntyvän vasikan kudosten varastot Emon hivenaineiden saanti tiineysaikana vaikuttaa ternimaidon hivenaineiden määrään
4
5 NATRIUM JA MAGNESIUM EIVÄT RIITÄ KARKEAREHUISTA, USEIN TARVE MYÖS FOSFORITÄYDENNYKSEEN g/kg ka Pitoisuus Kalsium Fosfori Natrium Magnesium Puna apilasäilörehu (50 %) 1. sato myöhäst. g/kg 8 2,1 0,2 2 Nurmisäilörehu 1 sato myöh. korjuu g/kg 3,8 2,5 0,2 1,6 Artturi keskiarvo 2015(aikainen/normaali korjuu) g/kg 4,3 2,9 0,17 1,8 Syönti kg ka Tarve imetys (10kg) 700 kg emo, g/pv 17 59,5 47,6 20,4 37,4 Kokonaissaanti g/pv, apilapitoinen ,7 3,4 34 Kokonaissaanti g /pv, nurmi 64,6 42,5 3,4 27,2 1 kilosta kaura 0,5 3,5 0,2 1,2 Tarve g/pv tiine 700 kg 13 32, ,7 16,9 Kokonaissaanti, apilapitoinen ,3 2,6 26 Kokonaissaanti, nurmi 49,4 32,5 2,6 20,8
6 HIVENAINEISTA TÄRKEINTÄ SELEENIN, SINKIN, JODIN JA KUPARIN TÄYDENTÄMINEN Syönti kg ka mg/kg ka Puna apilasäilörehu (50 %) 1. sato myöhäst. Nurmisäilörehu 1 sato myöh. korjuu Artturi keskiarvo 2015(aikainen/normaali korjuu) Kupari Mangaani Sinkki Jodi Koboltti Seleeni, org ,21 0, ,26 0,31 4, ,24 Tarve mg /pv, imetys (10 kg maitoa) 700 kg emo ,4 1,7 1,7 Kokonaissaanti, apilapitoinen mg/pv ,57 3,4 Kokonaissaanti, nurmi mg/pv ,42 5,27 1 kilosta kaura ,1 0,07 0,09 Tarve mg/pv, tiine emo 700 kg ,5 1,3 2,6 Kokonaissaanti, apilapitoinen mg/pv ,73 2,6 Kokonaissaanti, nurmi mg/pv ,38 4,03
7 KALSIUM Tiineet 2 3 g/kg ka Imettävät 2,5 4 g/kg ka Kalsium on luuston päämineraali Aktivoi vasta ainesoluja ja lihasten toimintaa Kalsiumin saanti vaikuttaa myös merkittävästi sorkkien vahvuuteen Lyhytkin kalsiumvaje jakso heikentää sorkkakudosta Tarvetta lisää kova kasvu sekä maidontuotanto Tarve kasvaa erityisen nopeasti poikimisen yhteydessä: Ennen poikimista vältettävä kalsiumin yliruokintaa ja poikimisen jälkeen vaihdettava kalsiumrikkaaseen kivennäiseen Apilapitoisilla rehuilla täydennystarve lähinnä imettävillä, nurmirehuilla täydennystarve aina kasvilla ja imettävillä Imeytymiseen tarvitaan Parathormoni, joka aktivoi elimistössä D vitamiinin aktiiviseen 1,25(OH) 2 D vitamiini > Kalsium imeytyy suolistosta Veren kalsium säädelty tarkasti Pötsistä imeytyminen vähäistä
8 NATRIUM, suolan toinen osa Vaikuttaa elimistön nestetasapainoon sekä myös happo emäs tasapainoon Sydämen ja hermoimpulssien eteneminen (Na/K) Osallistuu ravinteiden imeytymiseen (Na K pumppu) Rehun maittavuuden parantaminen Syljen puskurointiaineen oleellinen ainesosa Emojen tarve 0,9 1,2 g/kg ka Tarve lisääntyy erityisesti hikoilun (lämpö) ja maidontuotannon myötä Eläin pystyy säätelemään syönnin tarpeensa mukaan
9 MAGNESIUM LIHASTEN ELINEHTO Emot 2 4 g/kg ka Magnesiumia tarvitaan energia ja valkuaisaineenvaihduntaan (entsyymien osana) sekä, luuston (D vitamiinin aktivoituminen) ja lihasten toimintaan Varastoituu luustoon ja pehmyt kudoksiin, mutta on sieltä heikosti irrotettavissa > päivittäinen saanti tärkeää! Tarvetta lisääntyy korkean kasvun ja maidontuotannon myötä. Pötsi mikrobit tarvitsevat oman osansa >kuidun sulatus Kunnollinen magnesiumin saanti saattaa edistää lihan laatu Lihaksen Mg pitoisuus >lihaksen veden sidontakyky > lihaksen mehukkuus
10 MAGNESIUMIN IMEYTYMINEN Imeytyy pötsistä % Ruokinnan korkea natriumpitoisuus edistää imeytymistä Ruokinnan runsas kalsium, fosfori ja erityisesti kalium pitoisuus heikentävät imeytymistä Imeytyy paremmin, kun pötsin ph matala Karkearehuvaltaisella ruokinnalla ja etenkin emäksisellä pötsi ph:lla imeytyminen heikompaa Lisääntynyt tarve huomioitava erityisesti laidunkaudella > emäksinen ph, runsaasti valkuaista, heikko imeytyminen Korostuu apilaruokinnalla
11 FOSFORI Emot 2 3 g/kg ka Fosforia tarvitaan solujen kasvuun, energia aineenvaihduntaan, osmoottinen paine, pötsimikrobien toiminta Kasvaville ja maidontuotannossa oleville eläimille suositellaan Ca:P 1,5 2:1 Ylläpitokaudelle teoriassa riittää Ca:P 1:1 Fosforin osalta varastot kannattaa täyttää tiineenä, mutta vältettävä voimakasta yliruokintaa Nurmessa havaittu viime vuosina laskeva fosforipitoisuus Nurmen fosforilannoitus ja maan varastot vaikuttavat nurmen fosforipitoisuuteen Myöhäinen korjuu laskee pitoisuutta nurmessa Rypsi on voimakas fosforin lähde, mutta fosforitäydennys tarvitaan aina karkearehuvaltaisella ruokinnalla
12 HIVENAINEET: TERVEYDEN TUKI Hivenaineiden saannissa kokonaismäärän lisäksi on huomioitava hivenaineiden välinen tasapaino Jodia, seleeniä ja sinkkiä on äärimmäisen harvoin kotoisissa rehuissa riittävästi Runsas rauta määrä saattaa häiritä muiden hivenaineiden imeytymistä Hivenaineet toimivat usein yhdessä Esim. Soluja suojaavien entsyymien osana: Cu, Zn, Mn & Se E vitamiini Puutosoireet merkki pitkään jatkuneesta puutoksesta Kudosvarastot riittävät täydentämään saantia 0,5 6 kk Pitkään jatkunut puutos ei korjaannu hetkessä Hivenaineiden vähäinen saanti heikentää kasvua, vastustuskykyä ja sorkkien kuntoa Heijastuu usein myös karvan laadussa Hivenaineet toimivat aineenvaihdunnan aktivaattoreina > Rehun hyväksikäyttö
13 SELEENI JA E VITAMIINI SOLUJEN SUOJA Seleenin tarpeeseen vaikuttaa ruokintataso sekä stressi (taudinaiheuttajat, eläinten siirrot), myös pötsimikrobeilla tarve Seleeni ja E vitamiini toimivat yhteistyössä Glutationiperoksidaasi entsyymissä Vapaiden happiradikaalien muuntaminen haittomaan muotoon antioksidantti Molemmat myös muiden antioksidatiivisten entsyymien osia: Seleenin rooli vahvempi solun sisällä ja E vitamiinia tarvitaan erityisesti solukalvojen suojaamiseen E vitamiinin merkitys korostuu rasva ruokinnalla Seleenin ja E vitamiinin saanti vaikuttaa lihaksen punaisen värin säilymiseen (myoglobiinin hapettuminen > ruskea väri, antioksidantit suojaa hapettumiselta) > Lihanaudoille korotettu taso 100 pv ennen teurastusta Seleenin puutosoireet: lihasrappeuma, heikot vasikat, jälkeisten jääminen, heikot kiimat, huono vastustuskyky Soluja suojaavina antioksidantteina tärkeitä ovat myös kupari, mangaani ja sinkki
14 SELEENIÄ ORGAANISENA VAI EPÄORGAANISENA? Säilörehuissa seleeni aina orgaanista, pitoisuudet useasti alle 0,1 mg/kg Rehulaki: 0,2 mg/kg ka orgaanista seleeniä, yhteensä seleeniä max 0,5 mg/kg ka Suositus: Orgaanista seleeniä ruokintaan >0,1 mg/kg ka ja lisäksi epäorgaanista >0,2 mg/kg ka Epäorgaaninen (yl. Natriumseleniitti) eli kivennäisseleeni imeytyy passiivisesti ohutsuolesta > vaihtelee ja riippuvainen muusta ruokinnasta Suurina määrinä myrkyllinen, liika saanti oirehtii puutosoireiden tavoin Orgaaninen seleeni (seleenihiiva) on aminohappoihin sidottu seleeni Turvallinen ja kallis Imeytyy valkuaisaineiden tavoin, heijastuu ruokinnasta nopeasti maitoon ja kudoksiin Seleenin ja E vitamiinin saannin varmistaminen tärkeintä 2kk ennen poikimista > Vasikan kudosvarastot syntyessä ja ternimaidon pitoisuus
15 VITAMIINIT EMOJEN RUOKINNASSA A vitamiini A vitamiinin lähteeksi riittää useimmiten karkearehu Säilörehussa runsaasti A vitamiinin esiasteita karotenoideja ovat myös tärkeitä antioksidantteja! Betakaroteeni pitoisuus saattaa olla matalampi pilaantuneet säilörehuissa Lisätään useimmiten kivennäisiin saannin varmistamiseen: A vitamiini tärkeä hormonisynteeseissä hedelmällisyys, näkö, luusto ja limakalvot Runsas E vitamiini estää imeytymistä D vitamiini Syntyy kesällä iholla auringon valosta, heinässä ainoana kotoisena rehuna merkittävä määrä >Pohjoisessa ja sisäruokinnassa aina lisäruokinta tarve Tarvitaan kalsiumin imeytymiseen, vastustuskykyyn Ternimaitoon erittyy runsaasti vitamiineja umpikauden tarve! Rasvaliukoiset vitamiinit, varastoituvat maksaan
16 Onnistunut kivennäisruokinta perustuu kattaviin rehuanalyyseihin Karkearehujen kivennäis ja hivenainepitoisuudet vaikuttavat suuresti kivennäistäydennykseen Pätee erityisesti seleeniin mutta myös fosforiin jne. Asiakaskohtainen Sopiva kivennäinen perustuu laajaan säilörehuanalyysiin, jonka pohjalta luodaan eläinten tarpeet täsmällisesti täyttävä kivennäisrehu Mahdollistaa pellolla panostettujen ravinteiden huomioimisen lopullisessa ruokinnan suunnittelussa Ravinteet hyötykäyttöön Orgaaniset hivenaineet mukaan kivennäiseen tarpeen mukaan
17 LAADUKKAAT KIVENNÄISET EMOILLE EMOLEHMÄ KIVENNÄINEN LAATUEMO IMETYSKIVENNÄINEN LAATUEMO UMPIKIVENNÄINEN Kalsium g/kg Fosfori g/kg Natrium g/kg Magnesium g/kg Seleeni, epäorg. mg/kg Seleeni, org. mg/kg E vitamiini mg/kg Erittäin korkeat vitamiini ja hivenainepitoisuudet, Korkea seleenipitoisuus! Tasapainoinen imettävien kivennäinen Runsaasti Mg myös laidun kaudelle Ideaali kalsiumfosforisuhde tiineiille Vahva tuote pieni käyttömäärä Sopivat myös luomutuotantoon
E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
LisätiedotLuomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut
Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa
LisätiedotPihvinautojen kivennäisruokinta
Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden
LisätiedotEmojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve. Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen
Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen Otsikon alla: Miksi pienravinteita? Suosituksia Kivennäiset Hivenaineet
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotVESILIUKOISET VITAMIINIT
SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotRUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke
RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke Luennon ydinasiat Vasikan kasvutaipumus on suuri aina 1 v ikään. Tasapainoisella ravinnolla
LisätiedotHIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015
PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotKIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA
KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA Kivennäisaineet osallistuvat kemiallisiin reaktioihin koirien soluissa. Kivennäisaineet voidaan jakaa makro- ja mikrokivennäisaineisiin sekä perusteella,
LisätiedotPellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia?
Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi (NuRa) Rehujen kivennäisainetasapaino Lehmän terveys suurimmat
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotSulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua
Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua Helppoutta, annostelutarkkuutta ja ympäristöystävällisyyttä seosruokintaan Ainutlaatuiset sulavat annospussit mullistivat seosruokinnan
LisätiedotKIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS
2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotHelposti sulava. Anti-Hairball
Ilman keinotekoisia, väri, maku tai säilöntäaineita. Virtsan ph 6,06,5 Iho & Turkki Huolellisesti valitut raakaaineet ja erikoisresepti takaavat täydellisen kalsiumin ja fosforin suhteen sekä madalletun
LisätiedotSeleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi
Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotRUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI
RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski
LisätiedotLaidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia
Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotLihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja
TM Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja Suomen suosituin premium-koiranruoka. Koiran elämänlaatu, terveys ja pitkä ikä ovat vaalimisen arvoisia asioita. Siksi ravinnon korkea laatu
LisätiedotHYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE
24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotMaittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat
Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat
LisätiedotPremium-luokan koiranruokasarja D
Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
Lisätiedot[Ryhmän nimi / Logo ]
Vitamiinikeskus Oy on tukemassa koulujen sekä erilaisten urheiluseurojen toimintaa varainhankinnan merkeissä! Vitamiinikeskus Oy on kuopiolainen vitamiinivalmisteiden ja ravintolisien myyntiin -ja markkinointiin
LisätiedotRehuako vesirutosta?
Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotSUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net
Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09 Page 1 SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Suomen Rehu Oy 2005 Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09
LisätiedotJuusto ravitsemuksessa
Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto
LisätiedotValio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET
RAVITSEMUKSEN PERUSTEET SISÄLTÖ Ravinnon tehtävät Ravintoaineet Ruokaryhmät Energia Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Vitamiinit Kivennäisaineet Vesi RAVINNON TEHTÄVÄT Energian tuottaminen - Työ - Liikunta
LisätiedotMitä hiiva on? Märehtijän ruokinta
Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
Lisätiedot080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA
ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
Lisätiedotluomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.
Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotHyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden
LisätiedotLehmien magnesiumaineenvaihdunta ja ruokinta
Lehmien magnesiumaineenvaihdunta ja ruokinta Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi Rehujen kivennäisainetasapaino DCAD -pienryhmä Maaninka 24.11.2016 Lindberg (2016) lisensiaattityö: Magnesium
LisätiedotTiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.
Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotantovaiheen tavoite Vasikan tiineysajan kasvu
LisätiedotHIVENAINEIDEN SAANTI suomalaisella rehustuksella mitkä puutokset ovat mahdollisia?
HIVENAINEIDEN SAANTI suomalaisella rehustuksella mitkä puutokset ovat mahdollisia? ELL Olga Kroutskih, projektieläinlääkäri Eläinterveyden tekijät hanke Lypsylehmän nykyaikainen ruokinta II Kuopio 19.11.2014
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotVILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu
VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotSikojen ruokintasuositukset 2014
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotLAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN
LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotTerra - täysin uusi sarja pieneläimille
Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotEmolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti
Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotTARPEIDEN MUKAAN TOIMIVAT BOLUKSET NAUDOILLE NEOLAIT ILTA EFFEKTIV BOLUS ENLIGT BEHOV FRÅN NEOLAIT
TARPEIDEN MUKAAN TOIMIVAT BOLUKSET NAUDOILLE NEOLAIT ILTA EFFEKTIV BOLUS ENLIGT BEHOV FRÅN NEOLAIT Prépavel Mégabric Calcium Mégabric Ferti Plus Mégabric Niacin Megabric TARPEIDEN MUKAAN TOIMIVAT BOLUKSET
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotTerve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma
Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.
LisätiedotSUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015
KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotPekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita
Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat
LisätiedotVILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan
VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan KATSE KARKEAREHUUN Lypsylehmän ruokinnassa tärkein tekijä on karkearehun laatu. Hyvin sulava säilörehu on hyvän
LisätiedotLuusto, lihasten ja hermoston toiminta Solujen toiminta, elektrolyyttejä
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA II. 2015 Ravintoaineet ja niiden tehtävät Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun toinen osa käsittelee hevosen
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
Lisätiedot19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota
Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emojen ruokintapäivä 20.11.2014 Ikaalinen Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotMINERAALIEN JA VITAMIINIEN YHTEISVAIKUTTEISUUS
MINERAALIEN JA VITAMIINIEN YHTEISVAIKUTTEISUUS Tämän artikkelin tarkoitus on selvittää mineraalien ja vitamiinien roolia koiran aineenvaihdunnassa. Asia ei ole yksinkertainen. Toivottavasti tämä artikkeli
LisätiedotYhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista
Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset
LisätiedotEeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto
Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu
LisätiedotBlack Horse. Suomessa valmistettu. Premium
Black Horse Suomessa valmistettu Premium Rauta Ferrimax 600 g RAUTA SUORITUSKYKY VERIARVOT Ferrimax Rautaa, hivenaineita ja vitamiineja sisältävä täydennysrehu kilpahevosille. Rautaa on veren punasolujen
LisätiedotVITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA
VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA TAUSTA Vitamin Well on perustettu vuonna 2006 Ruotsissa. Tarkoituksena oli kehittää skandinaaviseen makuun sopiva vitamiinijuoma, joka samalla olisi hyvä ja moderni
LisätiedotHevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo
Hevosten ruokinnan erityispiirteitä Stina Eklund-Uusitalo Laidun Hyvät puolet: vitamiini ja kivennäistasapaino optimaalinen sulavuus ja valkuaispitoisuus hyvä pieniä määriä kerralla tasainen liikunta kilpahevosilla
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotRaisioagro Uuden ajan maatalouskauppa
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotPieni muna - suuri ravintoainesisältö
Pieni muna - suuri ravintoainesisältö Jaakko Hiidenhovi MTT/Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Elintarviketutkimus Alimentum, 31600 Jokioinen jaakko.hiidenhovi@mtt.fi Kananmunan varsinainen tarkoitus
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotIlman keinotekoisia, väri-, maku tai säilöntäaineita.
Ilman keinotekoisia, väri-, maku tai säilöntäaineita. Josera on premium dogfood JUNIOR ADULT Saksalainen perheyrityssuper Laadukasta eläinten ruokintaa jo yli 70 vuoden ajan Keskittyy huolehtimaan ympäristöstä,
LisätiedotVarmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
Lisätiedot