Puolustajan rooli. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään

Transkriptio

1 Puolustajan rooli Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään Markku Fredman oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1 lauantaina klo 12.

2 Copyright 2018 Alma Talent Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN ISBN (verkkokirja) Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad Paino: BALTO print 2018 Liettua Anna palautetta kirjasta:

3 TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Puolustajan rooli FREDMAN, MARKKU Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään Väitöskirja, XXII sivua Prosessioikeus Toukokuu 2018 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkistettu Turnitin Originality Check -järjestelmällä. Tutkimuksessa analysoidaan rikosasian puolustajan roolin ja tehtävien muutosta. Puolustajan tehtäviä lähestytään sekä asianajajaoikeuden että prosessi oikeuden näkökulmasta. Jo 1800-luvun lopulla Suomessa asetettiin tavoitteeksi modernisoida oikeudenkäyntimenettelyt eurooppalaisia esikuvia vastaaviksi. Jotta menettely rikosprosessissa voisi muodostua akkusatoriseksi ja adversiaaliseksi, tuli kehittää sitä varten tarvittavat rakenteet. Oli luotava syyttäjä- ja asianajajalaitokset sekä saatettava rikosten esitutkinta vastaamaan tulevan prosessin tarpeita. Uudistusyritykset saivat jäädä odottamaan parempia aikoja. Monen yrityksen jälkeen laki asianajajista tuli voimaan vuonna Vasta 1980-luvulla eduskunta hyväksyi esitutkintaa ja pakkokeinoja koskevat lait, ja seuraavalla vuosikymmenellä uudistettiin syyttäjälaitos. Epäiltyjen avustajat pääsivät mukaan poliisikuulusteluihin vuodesta 1989 alkaen. Julkinen oikeusapu laajeni esitutkintaan. Puolustajan työkaluksi tuli loppulausunto ennen syyteharkintaa, mikä ilmentää perustuslaissa taattua oikeutta tulla kuulluksi. Rikosprosessi uudistettiin vuonna 1997 ja hovioikeusmenettely pian sen jälkeen. Avustajat saivat uusia tehtäviä hovioikeusmenettelyssä. Rikosoikeudenkäyntilakiin lisättiin säännökset julkisesta puolustuksesta ja syytteestä vapautuneen oikeudesta oikeudenkäyntikulujensa korvaamiseen. Eduskunnan lakivaliokunta oli näiden osalta hyvin aktiivinen. Valiokunta muutti useita oikeusministeriössä valmisteltuja esityksiä prosesseihin liittyen. Asianajajakunta oli ensi kerran edustettuna lakien valmisteluelimissä ja antamassa lausuntoja eduskunnalle tehdyistä esityksistä. Vuosituhannen vaihteessa avustaminen oikeudenkäynneissä säädettiin mahdolliseksi vain lakimiehille. Luvanvaraiseksi se tuli vuonna Tutkimuksessa osoitetaan, että näillä toimilla poistettiin este kehittää prosesseja suuntaan, jossa V

4 Puolustajan rooli avustajalta edellytetään samanlaista oikeudellista ammattitaitoa kuin tuomarilta. Esimerkiksi asianmukainen syyteneuvottelu ei ole mahdollinen, jos epäillyllä ei ole puolustajaa. Tutkimuksessa arvioiduilla prosessiuudistuksilla on ollut suuri vaikutus rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustajan rooliin ja tehtäviin. Samanaikaisesti oikeuslähteet ja oikeuslähdeoppi ovat kokeneet suuria muutoksia. Asianajajien on tullut omaksua perus- ja ihmisoikeuksia korostava ajattelu sekä huomioida Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö ja Euroopan unionin oikeus. Kaikki nämä ovat myös lisänneet puolustajan vastuuta ja tehtäviä. Tutkimuksessa puolustajan rooliksi kiteytyy sen estäminen, ettei syytön henkilö tulisi tuomituksi ja sen varmistaminen, että rikoksista tuomittavat rangaistukset vastaavat teon vaarallisuutta ja vahingollisuutta. Puolustajan tulee myös valvoa menettelyiden laillisuutta ja pyrkiä estämään perusteettomien pakkokeinojen käyttö. Tutkimus on toteutettu lainopin keinoin tarkastelemalla puolustajan roolia oikeuden sisäisestä ja nimenomaan puolustajan näkökulmasta. Esityksessä on vahva yhteiskunnallinen ja oikeushistoriallinen painotus. Puolustajan roolin kehitystä tarkastelemalla osoitetaan rikosprosessin ja puolustajan roolin vähittäinen moderni soituminen. Rikosasian vastaajan ammattitaitoinen puolustus on ollut edellytys sille, että oikeudenkäyntimenettely on voitu uudistaa nykyiselle kansainvälisen vertailun kestävälle tasolle Asiasanat: Asianajaja, Puolustaja, Syytetyn puolustus, Epäillyn puolustus, Rikosprosessi VI

5 Sisällys pääpiirteittäin Osa I Asianajajaoikeus, rikosprosessi ja puolustajien yhteiskunnallinen rooli Johdanto Mitä on asianajajaoikeus? Rikosprosessin lähteistä puolustajan työkaluina ja työn muutostekijöinä Rikosasianajajien rooli oikeusvaltiossa Osa II Puolustajan kelpoisuus ja tehtävät Kohti 1990-luvun prosessiuudistuksia ja toimilupajärjestelmää kelpoisuusehtoja kiristämällä Suuret prosessiuudistukset luvun muutokset ja puolustajan rooli Johtopäätökset English summary Lähteet Oikeustapaushakemisto Asiahakemisto XI

6

7 Sisällys Tiivistelmä... Esipuhe... VII Lyhenteet... XXI Osa I Asianajajaoikeus, rikosprosessi ja puolustajien yhteiskunnallinen rooli Johdanto Tutkimusasetelma Tutkimuksen tavoite, rajaukset ja tutkimuskysymykset Mistä asianajotoiminnassa on kyse? Puolustajan yhteiskunnallinen tehtävä Miksi tarvitaan puolustajaa? Roolien muutos Aikaisempi alan tutkimus Asianajajaoikeudellinen tutkimus Muiden prosessitoimijoiden rooleja koskeva tutkimus Näkökulmat prosessioikeudellisessa tutkimuksessa Tutkimusaineisto, metodit ja rakenne Mitä on asianajajaoikeus? Onko asianajajaoikeus itsenäinen oikeudenala? Itsenäisen oikeudenalan tunnusmerkeistä Missä määrin asianajajaoikeus täyttää itsenäisen oikeudenalan tunnusmerkit? Asianajajaoikeuden yleiset opit ja muut erityispiirteet Asianajajaoikeuden luonne Autonominen asianajajaoikeus Rikosprosessin lähteistä puolustajan työkaluina ja työn muutostekijöinä Oikeuslähdeoppi V XIII

8 Puolustajan rooli 3.2 Rikosprosessioikeuden oikeuslähteet Laki ja maantapa Ihmisoikeusvelvoitteet Euroopan unionin oikeus Muut oikeuslähteet Säädösten esityöt Ennakkopäätökset Reaaliset näkökohdat Oikeushistorialliset ja -vertailevat argumentit Oikeuskirjallisuus Laillisuusvalvojien kannanotot Perustuslakiin, ihmisoikeuksiin tai EU-oikeuteen perustuvat ennakkopäätökset vahvoina oikeuslähteinä Vapaa todistusteoria ja todistelua koskevat oikeuslähteet Prosessinormien hidas juurtuminen Säännöt, periaatteet ja kokemussäännöt Säännöt ja periaatteet Kokemussäännöt Rikosasianajajien rooli oikeusvaltiossa Asianajajien yhteiskunnallinen tehtävä Asianajaja rikoksesta epäillyn puolustajana Syyttäjälle pätevä vastapuoli ja tuomarille yhteistyökumppani Inkvisitorinen ja akkusatorinen menettely Modernin rikosprosessin asettamat vaatimukset Mitä on moderni rikosprosessi? Tehokkaan puolustuksen perusedellytykset Avustajan ammattitaito, riippumattomuus ja taloudelliset resurssit Asianmukainen mahdollisuus valmistella puolustusta Asianosaisjulkisuus Oikeusmurhat Puolustajan rooli oikeusmurhien estämiseksi Suomalaiset oikeusmurhat Ruotsalaiset oikeusmurhat Rikosprosessin heikot kohdat Oikeusmurhat opetusmateriaalina XIV

9 Sisällys 4.5 Kansainvälisiä variaatioita Asianajajalaitoksen peruspiirteet eräissä EU-maissa Euroopan neuvoston CEPEJ-oikeudenhoitovertailu Puolustajan toimintaympäristö ja rooli eräissä EU-maissa, USA:ssa ja Venäjällä Asianajajien rooli tuomioistuinten työn edistämiseksi ja ennakkopäätösten aikaansaamiseksi Tuomioistuimen työn edistäminen Ennakkopäätösten aikaansaaminen Syytetyn puolustajan ja muiden asianajajien roolien eroista Asianajotoiminnan privilegiot lainsäädännössä Osa II Puolustajan kelpoisuus ja tehtävät Kohti 1990-luvun prosessiuudistuksia ja toimilupajärjestelmää kelpoisuusehtoja kiristämällä Sadan vuoden visio Avustajille kelpoisuusvaatimuksia? Maksuton oikeudenkäynti Asianajajalaki vuonna Avustajan kelpoisuusvaatimukset 1960-luvulta uuden vuosituhannen alkuun Julkisoikeudellisen Suomen Asianajajaliiton alkutaival Uusi laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä Esitutkintalaki 1989 ja esitutkinta-avustajan kelpoisuus Oikeusapu-uudistus 1997 ja avustajan kelpoisuus Julkiselle puolustajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset Oikeusapu-uudistus 2001 ja maallikkoavustamisesta luopuminen Syyttäjälaitoksen uudistaminen Avustamisesta luvanvaraista lupalakimiesuudistus Suuret prosessiuudistukset Jyrki Virolaisen visio ja prosessitodellisuus ennen uudistuksia XV

10 Puolustajan rooli XVI 6.2 Esitutkinta- ja pakkokeinolait Esitutkintalainsäädännön voimaansaattaminen Esitutkinta 1980-luvulla ennen esitutkintalakia Tuomioistuimille rooli pakkokeinoasioissa Puolustajan uudet tehtävät esitutkinnassa Esitutkintalainsäädännön vaikutusten arviointia Suomen rikosprosessi ja Euroopan ihmisoikeussopimus Sopimukseen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen soveltamiskäytäntö Suomalaistapaukset EIT:ssä Rikosoikeudenkäyntilain mukanaan tuomat uudistukset Materiaalinen prosessinjohto Keskitetty, suullinen ja välitön pääkäsittely Pääkäsittelyn aloittaminen Pääkäsittelyn peruuntuminen puolustajan puuttuessa ja sijaisen käyttö Käsittelyn suullisuus Käsittelyn keskittäminen Todisteiden nimeäminen Vuorokuulustelujärjestelmä Tuomioiden perusteleminen valitus ja vastaus hovioikeudelle osana kolmikantaista diskurssia Asianajajien kisällijärjestelmän hiipuminen Puolustajan tehtäviin ja rooliin vaikuttaneet muut 1990-luvun uudistukset Asiamiehen kuluvastuu Oikeusavun palkkiotaksa Syytteestä vapautuneen kulukorvaus Julkinen puolustus osaksi ROL:ia Julkisen puolustuksen hivuttautuminen ROL:iin ROL:n säännökset puolustajan määräämisestä Puolustajan velvollisuudet ROL:n mukaan Tapaohjeiden muutos julkisuusmyönteisemmiksi Rikosjuttujen mediajulkisuus Puolustaja ja mediajulkisuus Puolustajan salassapitovelvollisuus

11 Sisällys 6.6 Hovioikeusuudistus Itsenäinen prosessi alistustyyppisen tarkastustilaisuuden sijaan Muutoksenhakulupa, seulonta, jatkokäsittelylupa Selvästi perusteettomat valitukset? luvun muutokset ja puolustajan rooli Suunnitelmallisesti uudelle vuosisadalle Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea Oikeusapulaki Oikeusapu-uudistus Oikeus valita puolustajansa palkkio matka-ajasta ja matkakulujen korvaaminen Palkkioasetus Palkkion määräytymisperusteet Avustajan palkkion määrä Laajennettu rikoshyödyn menettäminen ja syytetylle käännetty todistustaakka 2002 ja Vuoden 2002 uudistus Vuoden 2016 uudistus Valittajana olevan päämiehen esteetön poissaolo hovioikeuden pääkäsittelystä Lapsen kuuleminen todistustallenteelle esitutkinnassa Tunnistamismenettely esitutkintalakiin Elinkautisvankien vapauttamislaki Tutkintavankeuslaki ja putkalaki Kirjallinen menettely Pienimuotoinen pääkäsittely hovioikeudessa Lupalakimiesjärjestelmä ja OK 15 luvun uudistus Oikeudenkäyntiavustajan toimilupa ja sen myöntäminen Asianajajan ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusehtojen erot Uudistuksen arviointia Avustajapakko ylimääräiseen muutoksenhakuun KKO:ssa Asianajajatutkinto ja asianajajien täydennyskoulutusvelvollisuus Uudet esitutkinta- ja pakkokeinolait Sirpaloituneet lait yhtenäisiksi XVII

12 Puolustajan rooli Puolustajan määrääminen esitutkintaan oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi Syyteneuvottelujärjestelmä Periaatteellisia lähtökohtia Suomessa omaksuttu syyteneuvottelu Syyteneuvottelu puolustajan näkökulmasta Puolustaja ja väärä tai virheellinen tunnustus Todistelu-uudistus Oikeudenkäyntiavustajan ja asianajajan todistamis kiellot ja niihin viittaavat ETL:n ja PKL:n säännökset Historiallinen tausta ja ihmisoikeusvelvoitteet Uudet säännökset vuoden 2016 alusta Hyvä asianajajatapa ja todistamiskielto Eräitä erityistilanteita asianajajan todistamiskiellon merkityksestä Anonyymi todistelu Vastaajan pääkuulustelu puolustajan vastuulle Vastakuulustelu jo esitutkinnassa Asiantuntijatodistelu Kansainvälistyminen ja Euroopan unionin toiminnan laajentuminen rikosoikeudelliselle alalle Eurooppalainen yhteistyö rikosoikeuden alalla Luovuttamisasiat Aineellinen EU-oikeus Perusoikeuskirja Asianajaja- ja etabloitumisdirektiivit Direktiivit epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksien vahvistamiseksi Direktiivi oikeudesta tulkkaukseen rikosoikeudellisessa menettelyssä Direktiivi oikeudesta tiedonsaantiin rikosoikeudellisessa menettelyssä Direktiivi oikeudesta avustajaan rikosoikeudellisessa menettelyssä Avustaminen kuulustelussa rikosprosessin oikeudenmukaisuuden keskiöön EIT:n oikeuskäytäntöön perustuva suhtautuminen avustajaan kuulustelussa XVIII

13 Sisällys Läsnäolo-oikeudesta osallistumisoikeudeksi Kuulusteluun valmistautuminen Ennen kuulustelua tehtävät ilmoitukset Varsinainen kuulustelu Toimenpiteet kuulustelukysymysten jälkeen Avustajan osallistuminen muun kuin oman päämiehen kuulusteluun Puolustajien onnistuminen tehtävässään Viranomaisten kannanotot Valvontakäytäntö Esimerkki: Hyödyntämiskielto epäonnistuneen puolustuksen seurauksena Vankikauppa Johtopäätökset Onko kelpoisuusehtoja kiristämällä saatu luotua ammattitaitoinen avustajakunta? Oikeuden ja oikeuslähteiden muutos Rikosasianajajakunnan synty Puolustajan uusi työnkuva Muutosten vaikutus asianajajaoikeuteen Vastaukset tutkimuskysymyksiin Ei ne mitään jyrää. Siellä on miinoitus! English summary Lähteet Oikeustapaushakemisto Asiahakemisto XIX