VÄLIRAPORTTI KULTATUTKIMUKSISTA PERHON METSÄ-PORASESSA JA PELTOKANKAALLA
|
|
- Aarno Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto M19/2331/-99/1/10 PERHO, VIMPELI Metsä-Poranen, Peltokangas Koskee ,06, Boris Lindmark VÄLIRAPORTTI KULTATUTKIMUKSISTA PERHON METSÄ-PORASESSA JA PELTOKANKAALLA
2 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät B. Lindmark Raportin laji Tutkimusraportti Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Väliraportti kultatutkimuksista Perhon Metsä-Porasesta ja Peltokankaalla vuosina Tiivistelmä: Perhon Metsä-Porasen malmitutkimukset saivat alkunsa, kun mv. Lassi Lamminmäki v.1994 lähetti GTK :lle pihapiiristään löytämänsä kultahipun tutkittavaksi. Tarkastuskäynnin yhteydessä hän kertoi että kultahippuja esiintyy alueella pieninä määrinä n. 2-3 km :n levyiseltä alueelta. Tällöin sovittiin että Lamminmäki ottaa maanäytteitä osoittamistani paikoista, huuhtoo niistä kultahiput ja ilmoittaa minulle tulokset. Syksyllä 1995 sain huuhdontatulokset Lamminmäeltä. Vuodenvaihteessa tulokset tarkistettiin geokemiallisella näytteenotolla pitkin neljä linjaa, jotka sijoittuivat kahdessa tasossa N-S suunnassa "hippualueella". Geokemiallinen näytteenotto sekä hippututkimuksen tulokset vahvistivat käsitystäni, että Porasen löydökset edustavat kaukokuljetuksen tuotteita. Kesällä 1996 hippulöydökset ja moreenin luonnetta tutkittiin vielä kaivinkonemontutuksilla ja raskasmineraalirikastuksella "Kulta-koiralla". Tulokset olivat sopusoinnussa edellisten käsitysten kanssa. Seuraavana syksynä uudet assistenttiharjpittelijat suorittivat alueella kenttätöitä ja ottivat viikon aikana näytteitä myös niiden magneettisten vyöhykkeiden poikki, jotka sijaitsevat Perhon Peltokankaalla. Alueella esiintyy etupäässä geokemian kannalta heikkoja maalajeja kuten hiekkoja ja hiesuja Näytteenottimena oli kourulapio sekä muita lapiontapaisia välineitä. Siksi tällä näytteenotolla ei päästy ottamaan syvältä näytteitä ja maalajin luonteesta johtuen alueelta ei saatu moreenin analyysitasoja vastaavia pitoisuuksia, vaan paljon heikompia. Viitteitä hippujen lähdealueesta kuitenkin saatiin. Aiemmin, vuonna 1973 oli GTK tehnyt alueella geofysikaalisia profiilimittauksia, ja näiden mittaustulosten perusteella olen digitoinut ja piirtänyt vyöhykkeitä sen mukaan kun on mahdollista. Kolmen kulta-anomaalisen näytteenottopisteen läheisyyteen osuu 5 vyöhykettä, jotka kahden osalta ovat alustavien tietojen perusteella kiinnostavia. Toinen anomaliavyöhyke on m leveä tummia kvartsijuonia ja pieniä kultahippuja sisältävä vyöhyke ja toinen vyöhyke on 25 m leveä, tummia ja vaaleita kvartsijuonia sisältävä kvartsibreksiamainen vyöhyke, joka sisältää kupari- ja rikkikiisua sekä hienorakeisia kultahippuja. Molemmat vyöhykkeet voivat olla useita kilometrejä pitkiä. Alueella on rajattavissa kymmenittäin erilaisia vyöhykkeitä, joitten luonteesta ei tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Poranen, Metsä-Poranen, Peltokangas, kulta, kupari, arseeni, kullanhuuhdonta, raskasmineraalirikastus, geokemia, geofysiikka, mikroanalysaattori, harvaprofiilimittaus, kaivinkonemontutus, kvartsijuonivyöhykkeitä. Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomi, Perho, Vimpeli, Peltokangas, Poranen, Hallapuro Karttalehdet , Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M19/2331/99/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli suomi Hinta Julkisuus
3 3 Sisällysluettelo Johdanto 4 Tutkimusten tausta 4 Suoritetut tutkimukset 9 - Hippututkimukset 9 - Geokemiallinen näytteenotto Porasen kultahippualueella 15 - Geologiset tutkimukset 19 - Montutukset 24 -Tulkinta 26 - Jatkotutkimukset kurssituksen merkeissä 26 - Geofysikaaliset mittaukset 30 Tutkimustulokset 34 Kirj allisuusluettelo 37
4 4 Johdanto Tutkimusalue sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lappajärven "kraatterij ärvestä" noin 25 km itään j a Perhon kirkonkylästä n. 10 km länteen (Kuva 1). Alue sisältyy karttalehdille ja Metsä-Porasen-Peltokankaan alue sijaitsee Pohjanmaan liuskevyöhykkeen itäreunalla lähellä Keski-Suomen graniitin rajaa (Kuva 1). Kontaktialueen kivilaj it ovat metavulkaniittej a j a lännempänä metagrauvakkoja, jotka vaihettuvat kiilleliuskeisiin. Tämän vulksnnis-sedimenttisen kompieksin länsipuolella on laaja pegmatiittigraniittialue ja sen itäpuolella granodioritteja, kvartsidioriitteja ja paikoin graniittia (Kuva 2). Aikaisemmin on alueella ollut tutkimuksia molybdeenin ja kuparin takia ja jossakin määrin on myös kulta on esiintynyt tutkimusohjelmissa. Tuotantoon ei niillä tutkimustuloksilla ole päästy. Sen sijaan dolomiittikalkkia on perinteisesti hyödynnetty Vimpelin puolella Hallapuron ympäristössä, jossa useista louhoksista louhitaan kalkkia. Tutkimusten tausta. Lokakuussa 1994 lähetti metsuri, mv. Lassi Lamminmäki GTK :lle tutkittavaksi pienen kultahipun näköisen rakeen. Näyte tutkittiin elektronimikroanalysaattorilla ja todettiin, että näyte koostuu pääasiallisesti kullasta jossa on 1-2% Ag ja 1-2% Cu sekä vähän metallista kuparia, rautaoksidia ja kalimaasälpää. Seuraavana vuonna, 7. syyskuuta, poikkesin työmatkalla kysymään, mistä kultahippu oli löydetty. Löytöpaikka oli Metsä-Porasesta Lamminmäen mansikkamaan takana olevassa montussa. Näyte oli huuhdottu soraisesta kerroksesta. Paikalla oli pumpulla varustettu rännityskone ja rännitysaineksen raskaan loppupään käsittelyyn grafiittivaskooli. Lamminmäki kertoi että ruosteisesta soraisesta kerroksesta oli löydetty joitakin isompia hippuja ja näytti niistä yhtä. Hippu oli talolle johtavan tien viereisessä olevan pellon ojan seinämässä
5
6 näkyvästä ruosteisesta karkeasta kerroksesta, missä maalajit yleisesti olivat hietaa ja hiesua, j a niitä peitti suoturve. 6 Kahvin tarjoilun yhteydessä Lamminmäki veti esille umpiruosteisen soikean ja litteä pienen metallisen esineen ja kysyi minulta : "Mikä tämä on?" Raaputin esinettä voimakkaasti, jolloin esille pilkahti keltaista kullanväristä metallia. Pyysin sulakkeen, johon raapaisin viirun, joka oli kullankeltaista. Esine oli ruosterahan muotoinen, pyöreä ja keskeltä vähän ohuempi. "Tämä on kultaa, joka on syntynyt vedestä saostumalla kuten raudasta muodostuu ruosterahoja", arvelin. Myöhemmin, kun em. näyte analysoitiin, se osoittautui pronssiksi : Cu % Zn. Näyte oli löydetty Porasenjoesta. Keskustelun aikana Lamminmäki kertoi, että pieniä määriä kultaa löytyy noin 2-3 km levyiseltä alueelta. Asia alkoi kiinnostaa minua, ja päätin tehdä rohkean ehdotuksen. Olisiko hän kiinnostunut keräämään maanäytteitä minun osoittamistani paikoista ja vaskata niistä kultahiput sillä ehdolla, että hän saa hiput ja minä tulokset. Hän kiinnostui asiasta ja minä lupasin lähettää ohjeet ja kartat lähetin kartat ja ohjeet, joissa määrittelin miten haluan maalajit ja syvyydet ilmaistuna, sekä pyysin häntä erittelemään isot ja pienet hiput siten, että isot ovat yli 0,5 mm. Karttoihin olin rengastanut mahdolliset näytteenottopaikat (kuva 3). Lokakuun lopulla sain Lamminmäeltä tulokset : 26 kohdetta, 42 näytettä. Paikat oli merkitty lähettämiini karttoihin yleensä punaisen renkaan sisäpuolelle ja jotkut pisteet oli Lamminmäki tehnyt itse määräämiinsä paikkoihin. Rastin viereen oli merkitty syvyys, maalaji sekä hippujen lukumäärä. Näytemäärä oli ollut noin kaksi sangollista eli Jokaisesta näytteestä ei löytynyt kultahippuja, mutta paras tulos oli peräti 40 hippua, seuraavaksi paras 16 hippua ja loput olivat jotakin väliltä 16 j a 0 hippua. Näytteestä, josta hän ilmoitti löytäneensä 40 Au-hippua hän kirjoittaa : "Ojan pohjasta, 10 dm. Näytteessä voimakas sipulintuoksu ja vaskooliin jäi runsaasti arseenikiisun näköistä jauhetta sekä rikkikiisukiteitä, molybdeenisuomuja ja noin 40 pientä kullan näköistä hippua. Toivottavasti
7
8
9 9 näistä on apua! Näytteistä voisi ehkä ammatti-ihminen saada paremman tuloksen, mutta olen parhaani koittanut. Hyvää jatkoa t. Lassi Lamminmäki". Tulosten perusteella Lamminmäen ilmoittamat hiput muodostavat noin 6 km pituisen ja 3 km levyisen esiintymisalueen, jonka pituusakseli on melko tarkasti mannerjään tulo suunnassa. Parhaimmat hipputulokset keskittyvät noin 2 km levyiselle alueelle (Kuva 4). Suoritetut tutkimukset Hippututkimukset Alustavasti pyysin muutamia hippunäytteitä tutkittavaksi Lamminmäen tekemistä löydöistä. Hän toimitti neljä hippua. Näyte 1 oli alkuperäinen kultahippu, joka oli löytynyt Lamminmäen pihalla olevasta soramontusta (X 7005,700, Y 2512,92). Näyte numero 2 oli Paloperkkiöltä (X 7005,900, Y 2509,45), näyte numero 3 Porasenjoelta (X 7007,050, Y 2511,62) ja näyte numero 4 Kakaroisilta (X 7008,160, Y 2511,83) (Kuva 5). Muut hiput paitsi numero 2 olivat kultapitoisia näytteitä ja koostumukseltaan seuraavanlaisia : Näyte 1 : Särmikäs hippu, jonka Au koostumus on 5p-% Ag ja Cu n. 3-6p-% Näyte 2 : Ei Au Näyte 3 : Au, jossa Ag 3-5p-% ja Cu 2-3p% Näyte 4 : Au, jossa Ag 2-5p% ja Cu n.5p-% Tutkimusten alku-aikana pyydettiin myös tutkittavaksi joitakin kiinnostavan näköisiä näytteitä, joita Lamminmäki oli löytänyt pihapiiristään (= ns. pihahiput). Tällöin sain tarkemmin tutkittavaksi myös sen pienen ruosterahan näköisen näytteen, joka minulle oli esitetty ensimmäisessä tarkistustilaisuudessa ja joka myöhemmin osoittautui pronssiksi (Kuvat 6-8).
10
11
12
13
14
15 15 Näiden korumaisten pihahippujen Au-koostumus oli n. 5% Ag ja n. 5% Cu. Tumma pintasaostuma oli lähes 100% Cu. Pieni rahanmuotoinen kappale oli Cu % Zn, eli pronssia. Kaivinkonemontuista tutkittiin yhdeksän näytettä EDS-tutkimuksella. Näissä näytteissä Au ei ollut Cu-pitoista ja vain neljässä näytteessä Au sisälsi hopeaa, 2-7% Ag. Kun tutkin mistä näytteet oli otettu, havaitsin, että näissä montuissa ei esiintynyt myöskään Cu geokemiallisessa moreenianalyysissä. Analyysitulosten perusteella on odotettavissa Cu-pitoisia sekä ei-cu-pitoisia lähdealueita. Edellä mainittujen Lamminmäen pihahippujen lisäksi kertyi Lamminmäen vaskooliin aina pölymäisen hienoja Au-hippuja (Kuvat 9a,b). Au-hippujen lisäksi vaskooliin tuli moroutuvia emäksisiä kivilajifragmentteja. Lamminmäen tulotien varrella oli komea huomiota herättävä kataja muuten suopainotteisessa ympäristössä. Lamminmäki huomautti, että aikaisemmin alueella oli kokonainen vyöhyke, jossa kasvoi katajia. Pyysin häntä piirtämään entisen katajavyöhykkeen sijainnista kartan. Myöhemmin, kun turvegeokemisti Kimmo Virtanen teki alueella turvegeokemiallisia kokeiluja, pyysin häntä tutkimaan myös "katajavyöhykettä". Tutkimuksen tulos oli että tämä vyöhyke on kultapitoinen ja sen lisäksi siinä on arseenikiisua ja mahdollisesi kuparia. Lamminmäen pihahippujen lähde on todennäköisesti tämä emäksinen kivilajivyöhyke (Kuva 10). Geokemiallista näytteenottoa Porasen Au-hippualueella. Lamminmäen näytteenottotulos oli siinä määrin kiinnostava, että kohde suunniteltiin tutkimusohjelmaan vuodelle Moreeninäytteenottosuunnitelma Lamminmäen hippulöytöjen tarkistamiseksi sekä tietojen täydentämi seksi valmistui ja työ toteutettiin pitkin neljää linjaa Porasj ärven N-puolisella alueella. Pisteitä oli 56 ja näytteitä saatiin 72. Tulokset valmistuivat ja osoittivat että heikkoina ja varsin loivina laajoina anomalioina esiintyvät samat metatlit, jotka harvapistenäytteenoton
16
17
18 Zn - Co Cu Co Fe Zn / Ni b Kuva 11. Alueellisen geokemian tulkintaa. Kuvassa näkyy, mitkä metallit ovat alueella rikastuneet geokemiallisen harvapistenäytteenoton mukaan. Kuvassa on myös alueen jäänkuljetuksen suunnat nuolin&
19 19 tulosten perusteella esiintyvät pitkänä anomaliakaarena (n. 50 km) alueellisissa geokemiallisissa harvapistetuloskartoissa. Nämä metallit ovat kupari, arseeni, sinkki, nikkeli ja koboltti (Kuva 11). Kultahippualueen korkeimmat Cu-pitoisuudet ovat 521, 205 ja 154 ppm. Nämä ovat selvästi anomaalisia moreenipitoisuuksinakin. Paras Zn-pitoisuus on 81 ppm ja seuraava 72 ppm. Arseenipitoisuudet ovat varsin vaatimattomat. Korkein As-arvo tässä näytteenotossa on 60 ppm. Anomalisin Cu-piste sisältää myös suurimman Co-pitoisuuden : 15 ppm. Kulta on tällä alueella vain heikosti anomaalinen. Syy siihen lienee maaperän lajittuneisuudessa, koska korkeimmat Aupitoisuudet löytyvät paikasta, jossa pistesyvyys on huomattava ja moreeni mitä ilmeisimmin säilynyt. Kulta-anomaliat korreloivat sijaintinsa suhteen varsin hyvin etenkin Cu-anomalioiden kanssa. Kaikki muutkin em. metallit korreloivat sijaintinsa suhteen siten, että kunkin aineen korkein arvo on toisen aineen korkeimman anomalian läheisyydessä tai kohdalla (Kuvat 12, 13, 14 ja 15). Ylläkuvattu anomalioiden esiintymistyyli viittaa kaukokuljetukseen ; etenkin anomalioiden mataluus eli heikkous ja leveys. Kultahippuja esiintyi kuitenkin 3 pikkunäytteessä ja sijaintinsa puolesta ne sijoittuvat Lamminmäen hippuanomalian parhaimpaan osaan (Kuva 17, vertaa kuvaan 4, joka esittää Lamminmäen näytteenoton Au-hipputulokset). Geologiset tutkimukset Keväällä 1996 tarkastettiin kaikki hippualueen ja sen etupuolella olevien vanhojen malmiviitteiden sijainnit. Mineralisoituneista kalliojuonista otettiin näytteitä, joista tehtiin sekä hippututkimuksia että kulta-analyysejä. Näistä näytteistä ei löytynyt hippuja ja analyysit antoivat varsin heikkoja tuloksia. Samaan aikaan kartoitettiin sekä Au-hippualue että sen NW-puoleisia osia. Alueelta löytyi myös kvartsijuonivyöhykkeitä, mm. ASKI-rikas, ns. Unton tuvalla oleva vyöhyke sekä ASKI-köyhä, mutta muuten Au-malmin näköinen ruhjeinen, kvartsijuonia sisältävä vyöhyke. Näitä selvityksiä tekivät K. Karttunen ja V. Liimatainen. Alustavasti tutkittiin "hippu-aluetta" tulevaa kaivinkone-näytteenottoa silmälläpitäen sekä otettiin
20
21
22
23
24 24 eri puolilta 39 moreeninäytteitä hippututkimuksia varten. Näistä 4 :ssä näytteessä oli Au-hippu. Alueella on paikoin tiheä metsä ja paikoitellen taimikoita, mutta myös joitakin hakkuuaukeamia. Maasto on varsin kallioinen ja maalajit huuhtoutuneet laajoilla alueilla. Näin ollen moreeni on alueella vähäinen ja alueella esiintyy yleisesti soraa, hiekkaa ja hiesua (Kuva 16). Alueen maapeitteen keskisyvyys on 1,7 m, ilmoittivat paikkakuntalaiset. Laaksoissa ja alueen ympäristössä on soita, jotka rajoittavat kaivinkoneen käyttöä ja ylipäätään näytteiden saantimahdollisuuksia. Allekirjoittanut tutustui alueen geologiaan M. Vaarman opastuksella. Kaivinkonemontutukset alkoi H. Hirvaksen ryhmän suorittama kaivinkonemontutus. Niillä pyrittiin selvittämään L Lamminmäen hippulöytöjen toistomahdollisuus, maapeitteen rakenne, jään kuljetussuunta sekä eri ruhjevyöhykkeissä olevia kullan esiintymismahdollisuudet. Työ kesti kolme viikkoa ja sinä aikana kaivettiin 60 monttua (Kuva 17). Montuista otettiin 102 näytettä raskasmineraalitutkimuksia varten sekä 87 näytettä hienofraktioanalyysiä varten. 43 montussa tavoitettiin kallio, josta otettiin näytteitä mahdollisuuksien mukaan. Montutus käynnistyi hippualueelta, jossa sijaitsee 22 monttua. Näistä 8 :ssa oli yksittäisiä Auhippuja ja 3 :ssa kaksi Au-hippua. Kaikki 22 monttua sijaitsevat kuitenkin Lamminmäen "hippuviuhkan" laita-alueella, ensimmäiset 9 monttua sen E-reuna-alueella (3 montussa oli yksittäisiä Au-hippuja). Yksittäisiä hippuja löytyi myös alueen S-osassa, missä tarkastettiin paikkoja, joista ilmoitettiin Au-hippuja löytyneen. Montunkaivua jatkettiin Mehtä-Porasesta Porasenjokea seuraavaa tietä luoteeseen. Täältäkin voidaan todeta että montut sijaitsevat Lamminmäen viuhkan sivulla, sen WSW-laidalla. Täällä olevissa 9 montussa 3 :ssa on 2 Auhippua ja 2 :ssa 1 hippu. Kaivinkoneella jouduttiin kulkemaan lähinnä teitä pitkin, sen suuresta koosta johtuen. Lamminmäen hippuviuhkan parhaimpia pisteitä ei päästy tutkimaan, koska tuuhea metsä ja kallioinen, rotkoinen maasto esti koneen viennin niihin paikkoihin. Aivan näytteenoton alussa yritettiin paikant aa maastokohta, josta Lamminmäki oli löytänyt 40 hippua, mutta tässä epäonnistuttiin. Lamminmäki on jälkeenpäin kertonut, että lähin kaivinkonemonttu oli ainakin 100 metriä sivussa kyseisestä paikasta.
25
26 Tulkinta 26 Kun tarkastellaan eroja joita esiintyy Lamminmäen tulosten ja GTK: n tulosten välillä on huomioitava seuraavat seikat: - Lamminmäen näytekoko on ainakin kaksinkertainen GTK:n näytekokoon nähden. - Lamminmäki on ottanut näytteensä yleensä 0,5-1 m:n syvyydestä lapiota käyttäen, kun GTK:n näyte on raaputettu montun seinämästä ( ehkä enemmän pystyprofiilina ). - Lamminmäen rännitys ja vaskaus grafiittivaskoolilla hävittää vähemmin hienoja Au-hippuja kuin GTK:n "Kultakoira". (Geologi P. Huhdan suullisen tiedonannon mukaan "Kultakoira" hukkaa pieniä hippuja.) - GTK:n montutuksessa saadut hiput tukevat Lamminmäen hippulöytöjä, koska GTK:n hiput löytyivät usein perättäisistä montuista Lamminmäen hippualueen reuna-alueilta. - GTK:n moreeninäytteenotossa löydetyt hiput (n.100 g:n näytteestä) sijaisevat Lamminmäen parhaimmalla hipputulosalueella. Jatkotutkimukset kurssituksen merkeissä. Lokakuussa 1996 toteutui moreeninäytteenotto suunnitelmani mukaan niillä magneettisilla vyöhykkeillä sekä kvartsiutuneilla ruhjevyöhykkeillä, jotka sijaitsevat jäänkuljetuksen tulosuunnassa Porasen alueen kultahippulöytöihin nähden. Alue sijaitsee Peltokankaan kylän Spuolella (Kuva 18). Huomioitava on, että tässä vaiheessa ei ollut tietoa niistä sähköisistä anomaliavyöhykkeistä, joita on esitetty kuvassa 18, vaan näytteenottovaiheessa tilanne oli sellainen, joka esitetään kuvassa 19. Näytteenoton suorittivat tutkimusapulaiskurssilaiset K Karttusen opastuksella välisenä aikana ja näytteitä otettiin 159 kpl. Näytteenottimena käytettiin allekirjoittajan kehittämää kourunäytteenotinta, jolla pintanäytteenotto on varsin nopeata. Ongelmana on se, että näytteenottosyvyys jää alle 0,5 m, mikäli ei käytä valmista kaivantoa kuten ojaa, maaleikkausta ym. (Kuva 19). Moreeninäytteenotto tehtiin varsin harvalla linjavälillä: 400 m, 600 m ja 1000 m. Pisteväli oli 50 m.
27
28
29
30 30 Maalaji osoittautui varsin huonoksi geokemiallisen näytteenoton kannalta (Kuva 20). Se oli hiekkaa, joten tulokset ja pitoisuustasot antavat vain viitteitä, että lähettyvillä on jonkinlainen kultamineralisaatio. Lähipaljastumissa esiintyy kvartsijuonien yhteydessä arseenikiisua. Kultaanomaliat alueella ovat varsin vaatimattomat: 84, 61 ja 40 ppb, mutta maalajin ollessa hiekkaa on mahdotonta tulkita näitä arvoja huonoiksi taikka hyviksi. Suurin As-arvo (998 ppm) esiintyy kultaanomalioitten W-puolella olevassa vyöhykkeessä, mutta kulta-anomalia on tässä varsin heikko (Kuva 18). Moreeninäytteenoton ohella otettiin myös näytteitä raskasmineraalitutkimuksia varten. Ne käsiteltiin Tarttilan tukikohdassa "kultakoiralla" syksyn mittaan ja tutkittiin tarkemmin vuodenvaihteessa 1996/1997. Yhdestä moreeninäytteestä löytyi aluksi 42 Au-hippua ja myöhemmissä tarkistuksissa 38. Piste sijaitsee paljastuneella alueella. Paljastumista sahattiin laikalla kohtia, joissa kalliossa oli arseenikiisupitoisia kvartsijuonia. Sahalla otettiin neljä cm pituista kallionäytettä. Niissä ei ollut merkittäviä Au-pitoisuuksia. Sahaukset menevät kvartsijuoni-vyöhykkeen poikki kahdessa kohdassa. Toinen sahauspaikka sijaitsee välittömästi em. hyvän hippupisteen E-puolella ja toinen 12 m sen SSW-puolella. Näin ollen ne eivät ole voineet syöttää Au-hippuja moreeninäytteenottopaikkaan, josta suuri hippumäärä (38-42) todettiin. Sen sijaan pääkvartsivyöhyke sijaitsee hippujen löytöpaikasta n 50 m sen länsipuolella (Kuva 21 ja 24; hiput on löydetty paikassa, jossa lukee MR.) Jo konekaivuun aikana tutkittiin vyöhykkeet, jotka sijaitsevat karttalehden S-osassa. Tulokseksi saatiin, että vyöhykkeessä on sekä kultaa, (97 ppb) että kupari (63 ppm). Myös 1-2 hippua saatiin tältä alueelta, jossa pistetiheys oli vain m ja maanpeite olemattoman ohut. Samoin saatiin heikkoja kultaviitteitä kahdesta lähes itä - länsi- suuntaisessa vyöhykkeestä, jotka sijaitsevat 3-4 km lännempänä. Täällä maalaji on varsin hiekkainen ja tulosten arviointi näin ollen mahdotonta. Nämä kohteet vaativat myös jatkotutkimuksia (Kuvat 22 ja 23).
31
32
33
34 34 Geofysikaaliset mittaukset Vuonna 1973, kun tohtori Pipping teki alueella geologista kartoitusta, suoritti geofysiikan osaston mittausryhmä P. Mikkolan johdolla profiilimittauksia alueella, joka ulottuu Halsualta Alajärvelle asti. Mittaukset tehtiin profiilimittauksina linjavälin ollessa 200 m m. Mittausmenetelmät olivat magneettinen ja sähköinen mittaus. Mittaustuloksiin saatiin satoja vyöhykkeitä, joiden luonteesta ei tarkempia selvityksiä ole tehty (P. Mikkola : Q 19/2332/73/1) Tutkimustulokset Yllä mainittujen geofysikaalisten mittaustuloksien perusteella tein tulkintakartan. Niihin on piirretty malmikriittisten vyöhykkeiden todennäköinen sijainti, huomioimatta vyöhykkeiden mahdollista leveyttä tai sähköisen anomalian intensiteettiä. Vyöhykkeiden sijainti käy selville oheisesta kartasta, johon on numeroita vyöhykkeet 1-5 (Kuva 24). Kuva Alustavien tietojen perusteella vyöhykkeet ovat seuraavanlaisia. 1. Geokemian näytteenoton perusteella arseenikiisurikas vyöhyke, ei merkittäviä kultapitoisuuksia 2. Epäyhtenäinen kvartsijuonivyöhyke, joka sisältää tummia kvartsijuonia sekä arseeni- ja kultapitoisuuksia juonten yhteydessä. Vyöhykkeen leveys on n. 2-3 metriä. Ei ainakaan paljastumien kohdalla malmia. 3. Pääkvartsivyöhyke, joka sisältää tummia kvartsijuonia noin 10 cm välein. Juonten paksuus on 1-5 cm ja ne ovat pystyasentoisia sekä heikosti poimuttuneita. Pienirakeisia kultahippuja on nähtävissä juonien sisällä, niitten rakopinnoilla sekä sivukiven ruhjepinnoissa. Pieniä omamuotoisia arseenikiisurakeita on näkyvissä paikoitellen. Vyöhykkeen leveys on metriä ja tarkkaa leveyttä ei voi määritellä, koska vyöhyke painuu metsittyneen matalan suon alle. Keskellä kvartsijuonivyöhykettä on noin 2 metriä leveä voimakas ruhjeliuskevyöhyke.
35
36 4. Karkeita granaatteja ja rikkikiisua sisältävä vyöhyke näkyvissä pienellä alalla erään ojan pohjalla. Kullasta ei ole tietoa Tummia kvartsijuonia sekä vaaleita kvartsijuonia sisältävä kvartsibreksia. Sisältää pienirakeisena pirotteena kupari- ja rikkikiisua. Kultaa on nähtävissä hienorakeisena pirotteena kaikissa vyöhykkeessä olevissa mineraaleissa. Vyöhykkeen leveys on noin 25 metriä ja näkyvissä erään metsäautotien vieressä olevassa paljastumassa. Kuvassa 24 vyöhykkeissä 3 ja 5 sijaitsevien kahden mustan ympyrän kohdalla vyöhykkeet ovat näkyvissä kalliopaljastumissa. Jos asiantuntijoiden lausuntojen perusteella vyöhykkeet ovat kiinnostavia, ehdotan että renkaitten kohdalta aloitetaan pokakairaukset, jolloin kairaus on helppoa toteuttaa suoraan kallion pinnasta. Yllä selostetunlaista mineralisaatiotyyppiä tulisi kairata madollisimman suurikokoisella putkikalustolla, jotta hippuefektin vaikutus jäisi mahdollisimman pieneksi. Mikäli malmin laatu osoittaustuisi kairauksissa hyväksi, tulisi tutkimuksia jatkaa tihennetyllä profiilimittauksilla ennen j atkokairauksia. Vantaalla !ham- -~, Boris Lindmark Kirjallisuusluettelo : P. Huhta, H. Hirvas, P. Hakala : Malminetsinnälliset maaperätutkimukset Perhon-Vimpelin alueella 1996 (arkistoimaton raportti) Mikkola, Pekka Geofysikaaliset mittaukset Lappajärven itäpuolella s., Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q 19/2332/73/1. Mikkola, Pekka Lappajärven alueen geofysikaalisten mittausten tuloksista. 6 s., 14 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q 19/2332/74/1.
Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotRIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotOUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)
Q OUTOKUMPU OY 001/2434, 0 K ~ ~ I ~ / J J v / ~ I VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL 10.12.1981 1(3) TUTKIMUSWPORTTI RANTSILA, '~äsäl3n~erä Jatkotbtklmukset v. 1981 sekä tutkimusohjelma mineralisaation inventoimiseksi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotM 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi
ARKE J ' `'t`t'r'j"~ : 1L.4.`. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi 20.3.1995 KUPARIMALMILOHKAREIDEN LÄHTÖPAIKAN ETSINNÖISTÄ
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
Lisätiedota.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotEspoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067
Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri
LisätiedotKUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V
M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPetri Rosenberg
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4981 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 1 /10 NOKIA, YLÖJÄRVI Metsäkylä Petri Rosenberg 7.2.2000 TUTKIMUSRAPORTTI NOKIAN JA
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotSULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000
GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:
Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:400 000 HUMUSTU?'KIMuS!r~iLVC?LA, LETEENSUO Tutkimuskohteen sija-inti Tutkimuksen. tarkcitus Työn suoritus ja näytteenotto Näytteiden ja
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotOutokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotKauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 163/2013 12.12.2013 Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS
Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Valtaa ja Valtaus Lääni Kunta Rautaruukki Oy Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy Värriöjoki l/kaivrekno 2866/1 Värriöjoki S/kaivrekno 3395/1 Lapin lääni
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
Lisätiedot