Ravitsemus. Painonhallinta. Mikä ohjaa ruokavalintoja? Ruoka- ja ravitsemusblogit Fosfori ja luusto 1 /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemus. Painonhallinta. Mikä ohjaa ruokavalintoja? Ruoka- ja ravitsemusblogit Fosfori ja luusto 1 / 2 0 1 1"

Transkriptio

1 Ravitsemus 1 k a t s a u s 1 / Mikä ohjaa ruokavalintoja? Ruoka- ja ravitsemusblogit Fosfori ja luusto Painonhallinta

2 Ajankohtaista Ravitsemus vuosikerta Ravitsemuskatsaus on lehti ravitsemuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Sen voi tilata maksutta työpaikalle. Kotiin tilattuna lehden vuosikerta maksaa 5 euroa. Ravitsemuskatsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Toimituskunta Päätoimittaja Toimitussihteeri Tilaukset ja osoitteenmuutokset Toimituksen osoite Maito ja Terveys ry Emeritusprofessori Antti Aro MMM, FT Paula Hakala Professori Hannu Korhonen MMM Leena Packalén Professori Päivi Palojoki Dosentti Aila Rissanen FT Tuula Tuure ETM Tiina Soisalo THM Taina Luova Maito ja Terveys ry PL 77, Helsinki puh , fax Paino Forssa Print, 2011 Kun lehden sisältöä lainataan, lähde on mainittava. Emme julkaise kirjoitusten yhteydessä täydellisiä lähdeluetteloita. Ne saa tarvittaessa toimituksesta. 2 R a v i t s e m u s k a t s a u s

3 Lukijalle Laihdutus ja painonhallinta ovat puhuttaneet tämän kevään aikana paljon. Myös vuoden ensimmäinen Ravitsemuskatsaus käsittelee aihetta. Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen päivitys valmistui tammikuussa Suosituksessa todetaan, että lihavuuden hoidon tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa. Miten tämä ja lihavuuden ehkäisy on otettu huomioon käytännössä? Yhtenä näkyvänä esimerkkinä on terveyden edistämiseen liittyvän työn käynnistyminen HUS:n yleislääketieteen yksikössä. Ensimmäisten toimien joukossa perustettiin terveyden edistämisen toimisto ja HUS kutsui alueensa toimijat yhteen kuulemaan ajankohtaista tietoa lihavuuden hoidon nykytilasta sekä keskustelemaan ja verkostoitumaan. HUSkuntayhtymässä on valittu yhteiset kärkihankkeet Terveyden edistäminen HUS-piirissä -selvitystyön pohjalta, joten vuosina toiminta painottuu erityisesti diabetekseen, lihavuuteen sekä mielenterveyteen ja päihteisiin. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on edelläkävijä terveyden edistämisen alalla. Tästä ajankohtaisena esimerkkinä ovat moniammatilliset preventiotyöryhmät ja elämäntaparyhmät. Työryhmään kuuluu terveydenhuollon ammattilaisia, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä ja tiiminä (ravitsemussuunnittelija, sh/th, fysioterapeutti, depressiohoitaja, lääkäri, apteekkari, suuhygienisti/hh, kunnan liikuntatoimenohjaaja). Nämä yllä mainitut esimerkit ovat hyviä malleja myös siitä, miten uutta voimaan tullutta terveydenhuoltolakia sovelletaan. Uuden lain tarkoituksena on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Terveyden edistäminen vaatii laajaa yhteistyötä. Kansanterveysjärjestöillä on muiden ala toimijoiden kanssa käytännön työhön paljon annettavaa, esimerkiksi monipuolisia materiaaleja, nettisivustoja ja eri alojen asiantuntijuutta. Pohjoismaiset ravitsemusterapeuttipäivät pidettiin Suomessa kesäkuussa. Painonhallinta oli siellä yhtenä pääteemana. Tasaisesti koko päivälle rytmitetty proteiinipitoinen ruokavalio näyttäisi tukevan painonhallintaa lisäämällä kylläisyyttä. Proteiinipitoisia ruoka-aineita kuten liha-, kala-, kana- ja maitotuotteita tulisi sisällyttää päivän jokaiseen syömishetkeen. Säännöllinen ateriarytmi ja liikkuminen ovat myös tärkeää painonhallinnassa. Paula Hakalan mielenkiintoinen kooste sivuilla 4 5 avaa Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen päivitystä. Toivon lukijalle antoisia hetkiä Ravitsemuskatsauksen parissa. Tiina Soisalo R a v i t s e m u s k a t s a u s

4 Ajankohtaista Aikuisten lihavuuden hoitosuositus uudistettu uudet työkalut käyttöön Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen päivitys valmistui tammikuussa Sen mukaan lihavuuden hoidon tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa. Tämä edellyttää alueellisten hoito-ohjelmien luomista, henkilöstön kouluttamista ja laihdutusryhmien organisointia. Hoidon perustana on elintapaohjaus Suosituksen mukaan paino tulisi ottaa puheeksi potilaan kanssa ainakin silloin, jos painoindeksi eli BMI on yli 30 kg/m2. Hoitoon valitaan omahoitoon motivoituneita henkilöitä, joille laihduttamisesta on terveyden ja toimintakyvyn kannalta erityisesti hyötyä. Lihavuuden hoito koostuu laihdutus- ja painonhallintavaiheesta. Lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on elintapaohjaus, joka toteutetaan mieluiten ryhmässä. Siinä liikapainoisia opastetaan terveydelle suotuisiin ja painoa alentaviin ruokaja liikuntatottumusten muutoksiin, joita tuetaan käyttäytymisterapeuttisin menetelmin. Ruokavaliohoito tuottaa tuloksia Ruokavaliolla on keskeinen merkitys lihavuuden hoidossa. Tutkimusten mukaan ruokavalio-ohjaus pienentää painoa 6 12 kuukauden aikana keskimäärin 5 6 %, parhaimmillaan jopa 11 %. Laihtumistulokseen vaikuttavat monenlaiset seikat, kuten ohjauksen sisältö, kesto, intensiteetti ja ajoitus, ohjattavien motivaatio ja terveydentila sekä ohjaajan ammattitaito. Ruokavalio pitkäjänteiseksi Tutkimusten mukaan ruokavalion koostumuksella ei ole olennaista vaikutusta laihtumistulokseen. Tärkeämpää on se, että potilas motivoituu noudattamaan ruokavaliota ja pysyy mukana ohjauksessa. Tämän vuoksi hänen mieltymyksensä ja tottumuksensa tulee huomioida neuvonnassa. Suositus mahdollistaa ruokavalion yksilöllisen toteutuksen monin eri tavoin. Ehkäistään lihaskato Laihtumisen kannalta on olennaista, että energian saanti jää pienemmäksi kuin kulutus. Terveyttä ajatellen on kuitenkin tärkeää, että kehon rasvapitoisuus pienenee lihaskudoksen ja luuston kärsimättä. Maltillinen laihtuminen (1/2 1 kg/viikossa) ehkäisee lihas- ja luukatoa, samoin proteiinin riittävä saanti ja liikunta. Lisäksi on tärkeää varmistaa vitamiinien ja kivennäisaineiden (erityisesti D-vitamiini ja kalsium) sekä välttämättömien rasvahappojen riittävä saanti. Suositeltavan ruokavalion keskeiset kohdat on esitetty taulukossa 1. Ikääntyneiden laihduttaminen Ikääntyneille suositellaan hieman suurempaa painoindeksiä (24 29 kg/m 2 ) kuin työikäisille, sillä pienestä ylipainosta voi olla heille terveyden kannalta jopa hyötyä. Ikääntyneillä laihduttaminen (korkeintaan ½ kg/ viikko) on perusteltua vain silloin, jos sillä arvioidaan olevan myönteinen vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn, eikä siitä aiheudu terveysriskejä. Yli 70-vuotiaille laihduttaminen on kuitenkin harvoin tarpeen. Tutkittua tietoa muotidieeteistä Näyttö vähähiilihydraattisten dieettien (VHH-dieetit) hyödystä ja turvallisuudesta pitkään noudatettuna puuttuu. Niillä on kiusallisia sivuvaikutuksia, kuten ummetus, pahanhajuinen hengitys, lihaskouristukset ja hiusten lähtö. 4 R a v i t s e m u s k a t s a u s

5 Varsinkaan sellaisia VHHdieettejä ei ole perusteltua suositella, jotka sisältävät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa tai joissa kielletään marjojen, hedelmien tai täysjyväviljan käyttö. Muitakin muotidieettejä on tutkittu (LEARN, Zone, glykemiaindeksiin perustuva dieetti ym.). Niistä ei ole etua koostumukseltaan tasapainoiseen ja runsaskuituiseen ruokavalioon verrattuna. Liikunta auttaa painonhallinnassa Liikunta tukee ruokavaliota erityisesti painonhallintavaiheessa. Suositeltavaa on kuluttaa energiaa liikkumalla vähintään 300 kcal päivittäin. Tämä tarkoittaa minuuttia kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa, kuten reipasta kävelyä, pyöräilyä tai maastohiihtoa. Liikuntaa voi mitata myös askelmittarin avulla. Terveyden kannalta on tavoiteltavaa liikkua askelta päivässä. Puolen tunnin päivittäinen kävely vastaa noin askelta. Lihavuuden tukihoidot Elintapahoidon tukena voidaan käyttää erittäin niukkaenergiaisia ravintovalmisteita (ENE-valmisteet) ja lääkehoitoa tietyin edellytyksin. Orlistaatti on tällä hetkellä Suomessa ainoa lihavuuden hoitoon hyväksytty lääke. Leikkaushoitoa voidaan harkita vaikea-asteisen lihavuuden hoidossa silloin, kun muilla hoitomuodoilla ei ole saavutettu tulosta. Leikkaushoito edellyttää, että potilas pystyy sen jälkeen sopeutumaan huomattavan pieniin ruoka-annoksiin loppuelämäkseen. Ruokavaliota tulee täydentää vitamiini- ja kivennäisainevalmisteilla. Uutta tukimateriaalia Suosituksen tueksi on kehitetty uusia työkaluja (taulukko 2.). Suositusteksti sisältää myös tausta-aineistoja: tutkimusyhteenvetoja, käytännön ohjeita painoa alentavan ruokavalion toteutuksesta, kooste proteiinin merkityksestä laihdutusruokavaliossa, kuvaukset muotidieeteistä sekä kattava luettelo suositeltavista kirjallisuudesta ja verkkosivuista. Kirjoittaja Paula Hakala Dosentti, FT, johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Lisätietoja: > aikuisten lihavuuden hoito Taulukko 1. Suositeltavan ruokavalion pääkohdat Panostetaan syömisen hallintaan (säännöllinen ateriarytmi ja annoskoot kohdalleen) Vältetään tyhjiä kaloreita (kovat rasvat, sokeri, valkoiset viljavalmisteet, sokeripitoiset juomat, alkoholi) Lisätään kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä sekä suositaan täysjyväviljaa Niiden sisältämä ravintokuitu pitää yllä kylläisyyden tunnetta ja pienentää ruokavalion energiatiheyttä Käytetään kohtuudella vähärasvaisia maitovalmisteita, kalaa, lihaa ja/tai palkokasveja, jotka turvaavat riittävän proteiinin saannin ( g/vrk) Käytetään kohtuudella pehmeitä rasvoja välttämättömien rasvahappojen saannin turvaamiseksi Taulukko 2. Hoitosuosituksen uudet työkalut Lihavuuden interaktiivinen hoitomalli, jossa kuvataan liikapainoisen potilaan hoitopolku Diasarja terveydenhuollon käyttöön Verkkokurssi, joka sisältää seuraavat neljä osa-aluetta: Ravitsemusneuvonnan työkalupakki Liikunta-aiheinen työkalupakki Potilastapauksia, joiden avulla voi harjoitella neuvontaa Testaa osaamisesi -osio R a v i t s e m u s k a t s a u s

6 a j a n k o h t a i s t a Painonhallinta oikeaa syömistä vai sopusointuista oloa? Tutkimusten mukaan suomalaiset syövät entistä terveellisemmin ja monipuolisemmin, mutta liikaa kulutukseen nähden. Pulskistuva kansa kamppailee kilojensa kanssa erilaisin keinoin. Taistelun tulokset ovat väestötutkimusten perusteella kuitenkin heikkoja. Kuluttajatutkimuskeskus selvitti osana Itä-Suomen yliopiston koordinoimaa monitieteistä Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla -hanketta ( ), mitä painonhallinta suomalaisille merkitsee ja miten painoa pyritään hallitsemaan. Hankkeessa on mukana kuusi yliopistoa, tutkimuslaitosta ja ammattikorkeakoulua eri puolilta Suomea ja sitä rahoittavat näiden lisäksi Tekes ja kahdeksan kotimaista elintarvikeyritystä. Tutkimuksessa paneuduttiin painonhallinnan arkisiin käytäntöihin. Menetelmänä olivat ryhmäkeskustelut. Kahdeksaan keskusteluun osallistui yhteensä 47 naista ja 21 miestä, jotka olivat vuotiaita, kotoisin pääkaupunkiseudulta ja jäseniä Kuluttajatutkimuskeskuksen ylläpitämässä kuluttajapaneelissa. Osallistujien ikäjakauma heijastaa paneelin rakennetta, jossa painottuvat keski-ikäiset ja vanhemmat ikäryhmät. Painonhallinta-sana tulkitaan eri tavoin Lähes kaikilla osallistujilla oli painonpudotuskokemuksia, ja osa raportoi laihduttavansa jatkuvasti. Kuudella kymmenestä painoindeksi oli yli 25 kg/m2, joten he edustivat hyvin ikäisiään suomalaisia. Ryhmäkeskusteluissa ilmaisu painonhallinta sai monenlaisia merkityksiä. Yhtäältä sitä pidettiin positiivisempana ja pehmeämpänä ilmaisuna kuin laihduttaminen, toisaalta sen ajateltiin kertovan kaikkialle tunkeutuvasta hallinnan vaatimuksesta. Hallitse elämää, hallitse itseäsi, hallitse painoasi, kuvasi yksi keskustelija yhteiskuntaa, jossa kaikenlainen hillittömyys aiheuttaa syyllisyydentunteita. Painonhallinta saattoi merkitä tavoitetta pitää paino vakaana, rajojen asettamista ja mittaamista tai oikeanlaista syömistä, mutta myös hyvää oloa. Kriittisimmät ymmärsivät painonhallinnan välineeksi saavuttaa meille luotu kuva ihannenaisesta, ihannevartalosta, ihannetyypistä, omakohtaisissa kuvauksissa se saattoi olla myös mahdoton yhtälö tai välttämätön paha. Keskustelujen perusteella kuluttajat sekä erottavat että yhdistävät painonhallinnan ja laihduttamisen. Silloin, kun näkökulmana oli ylipainosta eroon pääseminen, laihduttaminen ja painonhallinta voitiin ajatella toisiaan seuraaviksi vaiheiksi: ensin painoa pudotetaan, sitten se pyritään pitämään vakaana. Vähemmän ongelmalähtöisissä näkökulmissa korostui painonhallinta kokonaisvaltaisena projektina, joka koskettaa kaikkia ihmisiä painosta riippumatta. Tavoitteena saattoi myös olla painonhallinta, jossa paino ei ainakaan nouse ja ideaalitapauksessa se hitaasti mutta varmasti laskee. Mihin hyvät painonhallinta-aikeet kompastuvat? Painoa pyrittiin hallitsemaan erilaisin keinoin. Keskusteluissa puhuttiin paljon painonhallinnan kannalta hyvistä ja huonoista elintarvikkeista, mutta myös muusta arkisesta tekemisestä: syötiin monipuolisesti, 6 R a v i t s e m u s k a t s a u s

7 terveellisesti ja säännöllisesti, kiinnitettiin huomiota ruoan määrään ja annoskokoihin, sallittiin kohtuulliset, hallitut nautinnot, tehtiin ruoka itse, käytiin vaa alla, liikuttiin, etsittiin tukea asiantuntijoilta ja vertaisilta ja kuunneltiin omaa kehoa. Hyvät aikeet törmäsivät kuitenkin lukuisiin pulmiin, joita keskustelijat nostivat kysymättä esiin: kohtuudessa on vaikea pysyä, sopivaa ruoan määrää on vaikea arvioida, erilaiset herkut aiheuttavat ylitsekäymättömiä houkutuksia ja ratkeamisia, ikä tuo kiloja, joiden karistaminen on vaikeampaa kuin nuorena ja arkielämän kiireet hankaloittavat ruokailun rytmittämistä. Keskusteluissa kuvattiin myös raskaita elämänvaiheita ja stressiä, joihin liittyi tunnesyömistä tai välinpitämättömyyttä siitä, mitä syö. Kiinnostavaa kyllä, ei-painonpudottajien keskusteluissa tällaiset omakohtaiset ongelmat eivät nousseet esiin. Eri ruokien soveltuvuus painonhallintaan Terveellinen syöminen liitettiin monin tavoin painonhallintaan. Nähtiin, että ideaalitilassa ne yhdistyvät ja ovat luonnollinen kombinaatio. Samalla huomautettiin, että terveelliselläkin ruoalla saa kyllä itsensä lihavaksi ja epäterveellisellä voi laihtua. Terveellisyys ja painonhallinta kiinnittyivät toisiinsa myös keskusteluihin sisältyneessä kirjallisessa tehtävässä, jossa osallistujat arvioivat 20 erilaisen elintarvikkeen soveltuvuutta painonhallintaan. Tulosten perusteella painonhallintaan sopivat parhaiten käsittelemättömät elintarvikkeet, joita yleisesti pidetään myös terveellisinä (esim. omena, broileri, lohi, rypsiöljy, ruisleipä). Huonoiten soveltuvia puolestaan olivat makeat ja rasvaiset välipalat tai alkoholi silloinkin, kun tuotteet oli erityisesti suunnattu painonhallitsijoille (esim. ateriankorvikepatukka, hyvinvointijuoma, kevytolut). Julkinen keskustelu eri energiaravintoaineiden paremmuudesta painonhallinnassa näkyi siinä, että hiilihydraatteja (kuituja lukuun ottamatta) kritisoitiin, proteiineja arvostettiin ja rasvoja niin vältettiin kuin suosittiin. Kevyttuotteista käytiin kiivastakin keskustelua, jossa kiisteltiin tuotteiden uskottavuudesta, luonnollisuudesta ja mausta, mutta myös siitä, auttavatko ne lopulta painonhallinnassa vai eivät. Kuka opastaisi kohtuuteen? Yksimielisiä oltiin siitä, että painonhallinnan avain on kohtuullisuus. Kysymys on siitä määrästä. Kohtuullisuuden ideaalissa huomio siirtyy ruoasta sen syöjään, ja vastuulliseksi toimijaksi asettuu yksilö haluineen ja kykyineen hillitä niitä. Kun kohtuullisuus kuitenkin usein jää saavuttamattomaksi ideaaliksi, saavat yksittäisten elintarvikkeiden energiasisällöt ja koostumukset painonhallintakeskustelussa runsaasti huomiota. Olisiko niin valistustyössä kuin ruoka-alan yrityksissä hyvä pohtia entistä enemmän sitä, miten ihmisiä voitaisiin tukea pyrkimyksissä kohtuullisuuteen? Kirjoittaja: Mari Niva erikoistutkija Kuluttajatutkimuskeskus R a v i t s e m u s k a t s a u s

8 a j a n k o h t a i s t a Tieto, trendit ja tilanteet näkyvät ruokavalinnoissa Tiedämme, että meidän pitäisi syödä terveellisesti ja valita kestävin menetelmin tuotettua ruokaa, jotta sekä ympäristö että me itse voisimme hyvin. Ruoan valinta ja ostotottumukset ovat kuitenkin paljon muutakin kuin tietoa. Alkuvuodesta 2011 on useissa seminaareissa pohdittu kuluttajan valintoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä ostotottumuksissa virtaavia trendejä. Pienituloinen kantaa ruokataakkaa Pienituloiset joutuvat tarkkaan harkitsemaan, mihin ruokarahat riittävät. Rahan jatkuva niukkuus saattaa lamaannuttaa niin, ettei edullisen, ravitsevan ruoan vaihtoehtoja enää nähdä, vaikka niitä olisikin. Viestit terveellisestä ruoasta koetaan sirpaleisiksi. Se lisää epävarmuutta ruokavalintoihin. Rahan niukkuus ja epäselvät viestit aiheuttavat pienituloisille kuluttajille ruokataakan. Kuluttajaliitto teetti TNS- Gallupilla tutkimuksen, jossa nuorilta ja lapsiperheiltä kysyttiin ruokaostoksista. Internetin välityksellä tavoitettiin 1346 omassa taloudessaan elävää nuorta ja 2038 lapsiperhettä. Teemaa syvennettiin vielä 26 henkilön muodostamalla nettipaneelikeskustelulla. Ryhmät jakautuivat pienituloisiin ja paremmin toimeentuleviin. Tieto oikeasta ruokavaliosta aiheuttaa pienituloisille enemmän päänvaivaa kuin paremmin toimeentuleville. Terveelliseksi arveltiin kotiruoka, joka on itse tehty mahdollisimman vähän käsitellyistä raakaaineista. Mutta asiasta ei oltu ihan varmoja. Miksi terveellistä ruokavaliota on vaikea noudattaa? Valintojen tekeminen kaupassa koettiin vaikeaksi. Kotoa opittu vaikutti nykyisiin ruokailutottumuksiin; kotona on joko opittu valmistamaan ruokaa tai syömään eineksiä. Voimakas terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinointi saattaa myös hämärtää käsitystä hyvän ruokavalion perusteista. Monet pienituloiset kaipasivat tukea motivoituakseen terveellisiin ruokavalintoihin. Niukat varat näkyvät pienituloisten ruokavalinnoissa. He käyttivät kalaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähemmän kuin paremmin toimeentulevien ryhmät. Niitä haluttaisiin kyllä käyttää enemmän, mutta arkitodellisuus kaupassa estää sen. Sekä pienituloiset nuoret että lapsiperheet pyrkivät edelleen pienentämään ruokalaskuaan, jotta rahaa riittäisi muuhun elämiseen. Pienituloisten lapsiperheiden vanhemmat kokivat oman terveytensä huonommaksi kuin paremmin toimeentulevien ryhmässä. Omasta ruokailusta tingittiin, jotta olisi varaa ostaa lapsille parempaa. Luomukuluttaja on mukavasti toimeentuleva Luomutuotteita harrastava kuluttaja tulee mukavasti toimeen, on vastuullinen ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Häntä pidetään järkevänä ja edelläkävijänä. Hän on useammin nuori kuin vanha. Luomukuluttaja asuu kaupungissa ja harrastaa ruoanlaittoa. Moni arvelee hänen olevan myös onnellinen. Tällainen kuva luomun käyttäjistä piirtyy viestintätoimisto Kuule Oy:n ja TNS- Gallupin tekemässä Luomubarometrissä sekä Kuule Oy:n 8 R a v i t s e m u s k a t s a u s

9 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 7 % Aktiivikäyttäjät Kuva 1. Luomun käytön säännöllisyys Luomun brändi -haastattelututkimuksessa. Luomua ostavat etenkin naiset, yli 35-vuotiaat, neljän hengen taloudet ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Nielsenin kuluttajapaneelin mukaan luomun käyttäjät jakautuvat ryhmiin kuvan 1. osoittamalla tavalla. Aktiivikäyttäjät ostavat luomutuotteista reilut puolet, säännölliset käyttäjät kolmanneksen ja kokeilijat 14 prosenttia. Suomalaisten luomuostos on keskimäärin 33 euroa vuodessa. Kuva 2. osoittaa, miten suomalaisten luomuostoskärryn sisältö jakautuu. Suurin elintarvikeryhmä ovat maitovalmisteet. Käyttäjät perustelevat luomun valintaa sen puhtaudella sekä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnilla. Sitä pidetään etenkin lapsille hyvänä vaihtoehtona. Luomun mukana ostetaan myös paljon muuta hyvää, kuten aitoja makuja, maaseudun elinvoimaa ja oikein tekemisen tunnetta. Luomun ostamista pidetään nykyaikaisena, fiksuna kuluttamisena. Kuluttajat ostaisivat luomutuotteita nykyistä enemmän, jos ne olisivat edullisempia ja laa- Leipomotuotteet 8 % Hedelmät ja marjat 10 % Tuore liha ja lihavalmisteet 13 % Vihannekset, juurekset ja sienet 15 % Kuva 2. Luomuostoskorin sisältö 22 % Säännöllisesti käyttäjät Luomuostoskorin sisältö Kananmunat 5 % 45 % Kokeilijat Maitovalmisteet 29 % Pakatut elintarvikkeet 20 % R a v i t s e m u s k a t s a u s

10 a j a n k o h t a i s t a dukkaampia ja jos he olisivat vakuuttuneempia niiden erilaisuudesta tavanomaisiin elintarvikkeisiin verrattuna. Luomun ostamiseen houkuttelisi myös, jos ne löytyisivät paremmin kaupasta ja jos luomutuotteista tiedettäisiin enemmän. Ekologisuus ja vitaalisuus ohjaavat valintoja Perinteisesti ihmistä on tarkasteltu ympäristöstään melko irrallisena yksilönä, päätöksentekijänä, joka ajaa omaa etuaan. Arjen rutiinit, pakkoraot, normit ja kulttuuriset mallit kuitenkin säätelevät suuresti toimintaamme. Kulutuksen kautta ei vain tyydytetä tarpeita vaan rakennetaan myös identiteettiä. Se näkyy asumisessa, sisustuksessa, autoissa, lomamatkailussa, vaatteissa ja myös syömisessä. Yliopistolehtori Minna Autio Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksesta puhui kuluttajien valintojen vallasta Tekesin Sapuska-ohjelman vuosiseminaarissa. Minna Autio näkee ruokakulttuurissamme kaksi kipupistettä: nautinnon puutteen ja pientuottajien aseman. Meillä ruuan pitää olla halpaa, terveellistä, vähärasvaista, ekologista, vähähiilihydraattista, kuitupitoista jne. Mihin ovat unohtuneet ruuan maku, syömisen nautinto ja ruuan visuaalisuus? Miksi kaikissa marketeissa pitää olla sama valikoima ympäri Suomen? Ketjuvalta on homogenoinut paikalliset maut keskivertotuotteiksi. Niiden vastapainoksi ovat syntyneet maatilatorit ja -puodit sekä lähiruokaan panostavat ravintolat. Minna Autio ennustaa ekologisuuden, terveellisyyden, vitaalisuuden ja suorituskyvyn trendien vahvistuvan ruokavalinnoissa. Ruokakulttuurissa tapahtuu muutos ruoan arvostamisen suuntaan. Nk. Lohaskuluttajien määrä lisääntyy. He arvostavat terveellistä ja kestävää elämäntyyliä (LOHAS = Lifestyle of Health and Sustainability). Tällä hetkellä Lohaskuluttajat ovat enimmäkseen koulutettuja naisia ja aatteellisia nuoria. Miehinen kuluttajuus on murroksessa. Monta tapaa suhtautua ruuan valintaan Konsultti Sam Waterfall brittiläisestä Healthy Marketin Teamista esitteli terveellisyyden markkinoinnin maailmalaajuiset trendit Tekesin Sapuska-ohjelman vuosiseminaarissa. Hän tarjoaa yhdeksän eri tapaa suhtautua ruoan valintaan: Kontrollointi. Voimaantunut kuluttaja haluaa itse kontrolloida valintojaan. Hänellä on maailma hallussaan. Pakkausmerkintöjen lukeminen lisääntyy ja tietoa elintarvikkeista haetaan mm. Internetistä. Kotikokkaaminen. Ruoan valmistaminen raaka-aineista tarjoaa mahdollisuuden säädellä ruoan terveellisyyttä. Helppo terveys. Vaikuttavana motivaationa on yksinkertaisuus. Terveellisen ravitsemuksen noudattamisen pitää olla helppoa, ymmärrettävää ja menestyksekästä. Sairauksien esto ja hoito. Kuluttajia kiinnostavat tuotteet, jotka auttavat ehkäisemään syöpää ja sydäntauteja ja parantavat vastustuskykyä. Suuri osa kuluttajista uskoo, että ravitsemuksella voidaan hoitaa lihavuutta, korkeaa kolesterolia ja diabetesta. Suuri paino-ongelma. Monelle painonhallinta on mukana jokaisessa ruokavalinnassa. Terveelliset ruokavalinnat ovat korvaamassa ihmetuotteita. Menestyksekäs vanheneminen. Kysymys ei ole vanhenemisen estämisestä vaan siitä, miten voisi elää täyttä elämää niin pitkään kuin mahdollista. Luottamuksen puute. Vaatimuksena on läpinäkyvyys. Kuluttajat haluavat tietää mitä 10 R a v i t s e m u s k a t s a u s

11 syövät ja mistä se on kotoisin. Paikallisuus nousee tärkeämmäksi kuin tunnetut brandit. Ympäristön hyvinvointi. Kuluttajat ajattelevat valinnoissaan ympäristöä ja kiinnittävät huomiotaan mm. pakkausten kierrätettävyyteen. Luomun rinnalle nousee luonnollisuus, mahdollisimman vähän käsitellyt elintarvikkeet. Välttäminen. Osa kuluttajista haluaa välttää punaista lihaa, lihaa yleensä, maitovalmisteita jne. Satunnainen kasvisruokailu lisääntyy. Osa kuluttajista välttelee elintarvikkeita, joissa on keinotekoisia aineita. Lyhyttä lisäaineluetteloa arvostetaan. Sam Waterfallin mukaan Pohjolassa on tapahtumassa terveystietoisuuden herätys. Pohjoismaiden kuluttajat vaikuttavat myös olevan muuta maailmaa kriittisempiä oman terveytensä ja ruokavalionsa arvioimisessa. Terveellistä, mutta eri syistä Maailmalla yhä useampi kuluttaja ajattelee ostoksia tehdessään terveyttään, mutta eri syistä. Sam Waterfall jakaa kuluttajat kuuteen terveellisyysajattelun segmenttiin (kuva 3.): Parantajat syövät terveelli- sesti, koska heidän on pakko jonkin sairauden tai riskin vuoksi. Ruoka on lääkettä. Opetuslapset uskovat ruoan merkitykseen. He ovat tietoisia viimeisimmistä ravitsemuskeskusteluista ja ostavat luomua ja luontaistuotteita. Taustalla on eettisiä ja uskonnollisia motiiveja. Sijoittajat haluavat terveellisillä valinnoilla taata hyvän terveyden tulevaisuudessa. He arvostavat laatua enemmän kuin hintaa. Terveellisyyttä ei kuitenkaan haeta maun ja mukavuuden kustannuksella. Ratkaisijat haluavat terveellisyyden nyt heti. Tavoitteena on voida hyvin ja näyttää hyvältä nyt. Ostoskoriin valitaan usein funktionaalisia elintarvikkeita. Mausta ja mukavuudesta ei haluta tinkiä. Kamppailijat jojoavat terveellisen syömisen ja repsahdusten välillä. He uskovat, että terveys on onnesta kiinni ja sortuvat usein ihmedieetteihin ja taikatuotteisiin. Motivoitumattomat eivät valitse ruokaa terveellisyyden vaan nautinnon vuoksi. He eivät usko ruoan vaikuttavan terveyteen. He saattavat laihduttaa, mutta ei terveyssyistä vaan turhamaisuuttaan. Ratkaisijat Kuva 3. Kuusi terveellisyysajattelun segmenttiä Pohjoismaissa Sam Waterfallin mukaan R a v i t s e m u s k a t s a u s

12 a j a n k o h t a i s t a Sapere-menetelmää on sovellettu Suomessa jo 10 vuotta Kymmenen vuotta sitten Kuopiossa pidettiin Suomen ensimmäiset Sapere-menetelmää soveltavat makukouluoppitunnit peruskoulussa. Vuonna 2002 mukaan tuli Jyväskylä. Siellä kokeilu laajeni päivähoitoon. Vuosina muutama päiväkoti toteutti hankkeen nimeltä Salapoliisi Sapere ja koekeittiö. Kokemukset on koottu kirjaan Aistien avulla ruokamaailmaan: Sapere-menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena. Niiden pohjalta luotiin koulutusta ja aineistoa menetelmän käytöstä varhaiskasvatuksessa. Menetelmästä on tullut suosittu Suomessa. Viime vuonna varhaiskasvatukseen kehitetty ruokakasvatustapa otettiin käyttöön seitsemässä Keski- Suomen kunnassa ja Turun kaupungissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tutkittu ja palkittu ruokakasvatustapa Toimintamallin on monissa tutkimuksissa ja kokeiluissa todettu sopivan kaikille päiväkotiikäisille yksivuotiaista eskareihin. Sen menetelmät soveltuvat myös kaikille luokka-asteille ja eri oppiaineisiin, kuten äidin- kieleen, ympäristö- ja luonnontietoon, biologiaan, maantietoon sekä kotitalouteen. Kerhokeskus on tuottanut kotitalouden kerhoille materiaalipaketin. Vuonna 2010 Suomen Lihavuustutkijat ry palkitsi Aistien avulla ruokamaailmaan -hankkeen, koska se edistää lasten hyviä ruokatottumuksia. Moniammatillista yhteistyötä Menetelmän rantautuminen Suomeen, sen kehittäminen ja käytön laajeneminen on vaatinut monta asiasta innostunutta osaajaa. Sitran, MMM:n ja STM:n rahoitus on mahdollistanyt työn. Ravitsemussuunnittelija Arja Lyytikäinen on rakentanut osaajaverkkoa, levittänyt tietoa menetelmän soveltamisesta ja ollut siinä ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen asiantuntijana. Lastentarhanopettaja Aila Koistinen on vienyt toimintamalleja onnistuneesti varhaiskasvatukseen. Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja Riitta Cederberg on soveltanut oppimistapaa kouluopetukseen, tehnyt siitä opinnäytetyönsä ja toiminut Makukoulu-hankkeiden projektikoordinaattorina. Tutkimuksissa mukana ovat olleet muun muassa Kaija Rautavirta, Hely Tuorila ja Ulla Rauramo. Marthaförbundet on luonut menetelmästä ruotsinkielisen version Ruotsin mallin mukaan. Menetelmän leviämisen nykytilanne Moniammatillisia lasten ruokakasvatuksen osaamiskeskuksia toimii jo Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella. Niissä lastentarhanopettaja, ravitsemusterapeutti, lasten ruokalistoista päättävä ja aistinvaraisen arvioinnin asiantuntija kouluttavat lisää toimijoita. Vuoden 2011 loppuun mennessä aisteihin perustuva ruokakasvatuksen toimintamalli on käytössä kunnassa eri puolella Suomea. TL Sapere-menetelmä tarkoittaa ruokakasvatustapaa, joka hyödyntää toimintaa ja kaikkia aisteja. Se on alun perin Ranskasta kotoisin, mutta vuosien varrella siitä on kehitetty Suomen oloihin sopiva, omanlainen versio. Lisätietoja: (Aistien avulla ruokamaailmaan) (Mat för alla sinnen) (makukerhot) 12 R a v i t s e m u s k a t s a u s

13 Arjen uskomukset ruoasta ja terveydestä Mikä saa ihmiset uskomaan asioihin, jotka eivät ole totta? Se on meille luontaista ja keino selviytyä. Ihminen uskoo omiin silmiinsä, tunteisiinsa, kokemuksiinsa ja sopivaksi valikoimaansa tietoon. Niin pitää ollakin, koska muutoin ihminen tulee hulluksi. Mutta se on myös syy, miksi tulemme aina uskomaan sellaisiakin asioita, jotka eivät aina ole niin kuin uskotaan. Elämä vaatii jatkuvaa päättelyä. Teemme sitä koko ajan eri syvyystasoilla. Se on välttämättömyys, koska joskus tarvitaan nopeita päätöksiä. Takassa loimottava tuli ei aiheuta reaktiota, mutta tulen näkeminen väärässä paikassa vaatii nopeaa reagointia. Myös vaarasta viestiminen saa reagoimaan helpommin kuin myönteinen sanoma. Jos johonkin luullaan liittyvän haittaa, asiaa ei yleensä selvitetä, vaan käyttöä rajoitetaan varmuuden vuoksi. Ajatellaan En menetä mitään, jos vältän riskin, vaikka turhaan. Jos otan riskin, olen tyhmä. Elintarvikeesimerkkinä käy vaikkapa lisäaineet. Arkiajattelussa nopea ja sinnepäin tehty päätelmä usein riittää. Jos haluaa Rovaniemelle, aluksi riittää tieto mennä pohjoiseen päin. Sitten lähempänä voi kysyä tietä tarkemmin. Arkiajattelu antaa toimintavalmiutta ja varmuutta. Sinnepäinpäätelmät ovat meille tärkeitä, mutta suurpiirteisyys menee välillä metsään. Päätelmä voi johtaa harhaan Luonnollisuus herättää positiivista ajattelua, ja luonnollinen koetaan terveelliseksi. Tehdasvalmisteinen puolestaan koetaan epäterveelliseksi, koska tehtaasta tulee savua ja saastetta. Mutta ovatko kaikki luonnontuotteet sittenkään aina terveellisiä, esimerkiksi sokeri, kokaiini tai syanidi? Suklaassa on paljon energiaa ja herneissä vähän. Herneitä siis voi syödä kuinka paljon vain eikä suklaata edes pientä määrää. Suurpiirteisen arkipäättelyn mukaan suklaapatukassa on aina enemmän energiaa kuin herneissä, vaikka niitä olisi ämpärillinen. Kukin tekee päätelmän omien tietojensa perusteella, ja ensireaktio sisältää tunnearvion. Jos pyydetään arvioimaan, kumpi on ympäristöystävällisempi muoviin pakattu vai pakkaamattomana myytävä paprika, ensireaktio voi olla: pakkaamaton, koska siinä ei ole maatumatonta muovia. Osa ehkä jää miettimään paprikan koko elinkaarta: missä se on kasvatettu, mikä on sen vesi- ja hiilijalanjälki, mitä jos pakkaamaton pilaantuu ennen käyttöä jne. Arkiajattelussa totuuskin on tunneasia Jos pitää verrata goiji-marjan ja karpalon terveellisyyttä, tutkija alkaa pohtia, mitä terveellisyys tarkoittaa, mihin vaikutus perustuu ja onko siitä tutkittua tietoa? Useimmille perusteluksi riittää myyntipisteessa kerrottu tieto: uusinta uutta, parantaa mitä vain, tätikin käytti. Mieltymykset ja arvotkin vaikuttavat uskomuksiin. Halutaan ja uskotaan, että jokin on totta, esimerkiksi se, että luomu on parempaa. Se joka sanoo toisin, on kylmä ja sydämentön. TL Lähde: Psykologian tohtori Marieke Saherin luento Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen kevätkoulutuspäivillä: Arjen uskomukset ruoasta ja terveydestä - mihin vaihtoehtosuuntausten kiehtovuus perustuu? R a v i t s e m u s k a t s a u s

14 a j a n k o h t a i s t a Terveysviestintä ja ravitsemuskasvatus sosiaalisessa mediassa Internetin synnyttämä ja sosiaalisen median vauhdittama tiedonvälittämisen muutos heijastuu koko yhteiskuntaan. Tämä vaikuttaa myös käsityksiin elintapasairauksien ehkäisystä ja hoidoista. Vuonna 2009 sikainfluenssarokotetta vastaan nousi näkyvä sosiaalisen median liike. Eduskuntaa myöten keskusteltiin, miten tällaiset äänet voitaisiin vaimentaa. Nyt on paljastunut, että sikainfluenssarokotteella on jonkinlainen yhteys lasten narkolepsiaan sairastumiseen. Oliko sosiaalinen media sananvapauden voitto vai yhteiskunnallisen kaaoksen aiheuttaja? Keväällä 2011 uutisoitiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtamasta kansainvälisestä hankkeesta, jossa tutkitaan, kuinka sosiaalisen median avulla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua. Uutinen on osa puhetavan muutosta: sosiaalinen media on alettu näkemään ratkaisuna terveyden edistämisessä. Minkä hahmon sosiaalinen media saa? Internetin ja sosiaalisen medi- an ympärille on syntynyt erilaisia käyttäjäryhmiä. Tyypillisesti vanhemmat ihmiset ovat funktionaalisia käyttäjiä ja tiedonetsijöitä. Heille Internet on väline: median ja hakupalveluiden jatke. Nuoremmille Internet on välineen lisäksi toimintaympäristö. Sosiaalisessa mediassa ollaan yhteydessä elämän ihmisiin. On kasvamassa sukupolvia, joille itseilmaisu julkisessa tilassa on helppoa ja itsestään selvää. Sosiaalinen media on yhä yleisempi tapa löytää vertaisia, joilla on yhteinen elämäntilanne ja yhteiset tavoitteet. Terveydestä keskusteltaessa nimettömyys tarjoaa suojan kertoa kipeistäkin asioista. Monille kirjoittaminen on puhumista helpompi tapa jakaa elämäänsä. Sosiaalinen media mahdollistaa yksilöllisen palautteen. Palautetta voivat antaa vertaiset, asiantuntijat tai teknologiset sovellukset, kuten ruokapäiväkirjat. Yhteistoiminnallisuus on keskeistä sosiaalisessa mediassa. Tämä näkyy muun muassa siten, että erilaisia yhteisen ruokakulttuurin jakavia yhteisöjä on valtava määrä. Odottavien ja pienten lasten äitien, keliaakikoiden, laihduttajien, karppaajien, urheilijoiden ja monien muiden erityisruokavalioiden ympärille on syntynyt eläviä yhteisöjä. Asiantuntijuus on murroksessa Facebook on usein keskusteluissa ja uutisoinnissa sosiaalisen median synonyymi. Kyseessä on kuitenkin paljon laajempi ilmiö. Helsingin Sanomien eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Janne Virkkunen kirjoittaa Helsingin yliopiston strategiablogissa mediakentän murroksesta: "Muutos on todennäköisesti syvällisempi kuin osaamme tänään kuvitella, mutta se tapahtuu todennäköisesti hitaammin kuin tänään arvioimme". Uusi tiedonvälittämisen ekosysteemi on suuri haaste myös terveydenhuollolle. Ylhäältä alaspäin tapahtuvat terveysviestintä ja -interventiot ovat yhä vaikeampia. Kliinikot kohtaavat entistä itsetietoisempia asiakkaita ja organisaatioista keskustellaan sosiaalisessa mediassa, tahtoivat he sitä tai eivät. On esitetty, että olemme siirtyneet auktoriteettiuskosta asiantuntijavihaan. Kehityksen 14 R a v i t s e m u s k a t s a u s

15 voi nähdä myös demokratian voittona: sosiaalinen media lisää kansakunnan muistia ja tekee yhteiskunnasta avoimemman. Koulutetut terveysasiantuntijat ovat edelleen harvinainen näky sosiaalisessa mediassa. Ongelmia ovat resurssien ja tietotaidon puute. Sosiaalisessa mediassa asiantuntijat ovat saaneet parhaiten näkyvyyttä mediatalojen tuottamien painonhallintayhteisöpalvelujen kautta (Kiloklubi ja Keventäjät). Asiantuntijoiden ylläpitämiä blogeja on ilmaantunut yhä enemmän (esim. Pronutritionist). Yleensä blogit ovat yksittäisten asiantuntijoiden tuottamia. Blogien erityislaatuisuus syntyy helposta julkaisukanavasta, joka toimii hyvin yhteen hakukoneiden kanssa ja jonka kautta voi synnyttää laajoja verkostoja muiden bloggaajien ja sosiaalisen median aktiivien kanssa. Suosituimpien suomalaisten ravitsemusblogien lukukerrat viikossa ovat yleensä tuhansia, suurimmillaan kymmeniä tuhansia. Maailmalla suurta suosiota nauttii professori Marion Nestlen Foodpolitics-blogi. Yhdysvalloissa toista sataa ravitsemusterapeuttia käyttää aktiivisesti Twitteriä. Sosiaaliseen mediaan meno vaatii henkilökohtaisuutta Asiantuntijaorganisaatioiden rooli sosiaalisessa mediassa on vaatimaton. Sosiaaliseen mediaan jalkautumisessa ei ole kyse vain uudesta viestintäkanavasta, vaan myös uudesta toimintakulttuurista ja tavasta ajatella. Isot terveystoimijat eivät ole kyenneet toistaiseksi vastaamaan sosiaalisen median pienten ketterien toimijoiden luomaan haasteeseen. Asiantuntijalähtöisen läsnäolon ja viestinnän luominen sosiaaliseen mediaan vaatii muutosta. Sosiaalinen media on kuin valtavalla vauhdilla kasvava metropoli. Ihmisiä ja viestintää siellä ei voi ymmärtää vain lintuperspektiivistä. On asetuttava ihmisten tasolle. Henkilökohtaisuus ja ihmisten tasolla toiminen tarkoittaa sekä asennetta että viestinnän tapoja ja sisältöjä. Eviran pääjohtajan Jaana Husu-Kallion kolumnit ovat saaneet hyvän vastaanoton kauttaaltaan sosiaalisessa mediassa. Kolumneissaan Husu-Kallio on onnistunut edustamaan sekä instituutiota että yksityishenkilöä. Tätä on asiantuntijuus sosiaalisessa mediassa ja kenties laajemminkin sosiaalisen median aikakaudella. Sosiaalinen media vaatii henkilökohtaista sitoutumista. Samalle se avaa keskusteluyhteyksiä marginaaliryhmien ja ihmisten arkeen. Kirjoittaja: ETM, Terveys 2.0 -konsultti Janne Huovila Internetin ensimmäinen vaihe oli teknologiakeskeinen, ja se mullisti tiedon saatavuuden. Toiseen vaiheeseen liittyvät sosiaalisuus ja verkostot. Terveyden edistämistä sosiaalisessa mediassa kuvataan terveys 2.0 -käsitteen avulla. Siinä on kolme ominaisuutta: 1) yksilöllinen palaute, 2) yhteistoiminnallisuus ja 3) tiedonvälittämisen murros. R a v i t s e m u s k a t s a u s

16 a j a n k o h t a i s t a Mikä saa ihmisen pitämään ruokablogia? Blogin pitäminen lähtee usein omasta tarpeesta koota ruokaohjeet virtuaaliseen reseptistöön. Ruokablogi on keino hallita, löytää ja jakaa ruokaohjeita helpommin kuin sähköpostitse tai paperilla. Toisaalta blogin pitämiseen liittyy halu kehittää omia taitojaan niin ruoan laittajana, kirjoittajana, valokuvaajana kuin tietotekniikan käyttäjänä. Blogin pitämisen myötä tulee tehtyä monipuolisempaa ruokaa ja kokeiltua uusia ruokalajeja. Blogiin taltioidut ruokaohjeet ja kuvat toimivat päiväkirjan tavoin myös oman oppimisen taltioijana. Kun taidot karttuvat, se tuo iloa ja haasteita, sitouttaa ja innostaa jatkamaan. Blogia kirjoitetaan samanhenkisille Ruokabloggaamisen syyt ovat myös yhteisöllisiä. Useimmat ruokablogin pitäjät kokevat kirjoittavansa jollekin muulle kuin itselle. Moni ruokablogaaja on ollut ennen blogin pitämistä ruokaharrastaja, jolta on kysytty vinkkejä ja ruokaohjeita. Sukulaisista ja tuttavista lukijakunta on nopeasti laajentunut. Arkisesta ruoanlaitosta tulee so- siaalinen tapahtuma, kun reseptin ja kuvat jakaa muiden kanssa. Vain itselleen kokkaavankin ruoanlaitto pysyy mielekkäänä, kun kokemuksen saa jakaa virtuaalisesti muiden kanssa. Ruokablogin kohderyhmänä voivat olla tietyn ruokavalion noudattajat tai sen noudattamisen aloittamista harkitsevat, esimerkiksi vegaanit tai karppaajat. Blogia tehdään ihmisille, jotka noudattavat samanlaista ruokavaliota kuin itsekin tai oma lapsi. Halutaan helpottaa ruokavaliota noudattavien elämää ja antaa omat ruokaohjekokeilut muiden tietoon, etenkin jos ruokavaliosta ei helposti löydy valmiita ruokaohjeita, kuten lapsen vaikeaan allergiaan. Blogia ei kirjoiteta kasvottomalle massalle, vaan vertaisille, joilla on samanlainen käsitys ruoasta. Vertaispalaute saa jatkamaan blogin pitämistä. Palaute on pääsääntöisesti kannustavaa ja positiivista päinvastoin kuin Internetin ruoka-aiheisilla keskustelupalstoilla. Blogin avulla saa lisää samanmielisiä ystäviä. Yhteinen harrastus yhdistää. Ruokabloggaajat kokoontuvat mielellään tapaamisiin eli miiteihin laittamaan yhdessä ruokaa, oppimaan uutta, vaihtamaan kokemuksia ja kuvaamaan aikaansaannoksia. Blogi on itseilmaisun ja vaikuttamisen kanava Blogi voi olla myös oman identiteetin rakentamista, jopa oman osaamisen portfolio, etenkin ruoka-alan ammattilaisille. Blogisti voi profiloitua tietyn asian puolestapuhujaksi tai edustajaksi: yksi haluaa kertoa, että terveellinen kotiruoka voi olla hyvän makuista ja toinen, että leipominen on rentouttavaa. Roolin voi olla myös ottamatta. Eräs kasviruokaohjeista blogia pitävä teki tietoisen valinnan olla korostamatta sitä, että on kasvissyöjä, jotta ei karsi lukijakuntaa. Hyvä arkiruoka kiinnostaa useampia kuin kasvissyönti. TL Lähde: Lahti T: Ruokabloggaamisen syistä ja ruokablogien kuvaamasta ruokakulttuurista. Pro gradu helmikuu Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 16 R a v i t s e m u s k a t s a u s

17 Ruokablogisteja tapaamassa Paulan ja Janin Ketun keittiössä ja Arin Äijäruokaa ovat pitkäikäisimpiä ruokablogeja maassamme. Ne perustettiin esimerkin voimalla ja muiden kannustuksella noin viisi vuotta sitten. Ruoanvalmistus on ollut kaikille kolmelle harrastus jo pitkään. Jan muistelee, että opiskeluaikana ruokaa kokoonnuttiin laittamaan yhdessä. Ari laittoi itse ruokaa, koska ei ollut varaa syödä hyvin ulkona. Vaihtelunhalu vei etsimään ideoita muiden ruokablogeista. Paulan ja Janin kohdalla kohtalokkaaksi osoittautui halu tehdä Burgundin pataa. Resepti löytyi Pastanjauhantaa -ruokablogista. Arki- ja juhlaruokaa myös oman kasvimaan tuotteista Ketun keittiössä kokataan niin arkeen kuin juhlaankin. Mottona ovat kohtuullisuus ja hyvät raaka-aineet. Ruoassa on tärkeää myös ruokakulttuuri, muukin kuin nälän tyydyttäminen. Ruokaa valmistetaan oman palstaviljelmän sadosta, kotimaisista raaka-aineista sesonkeja kunnioittaen. Palstalla viljellään myös erikoisuuksia, ku- ten roomalaisiin ruokiin tarvittavia yrttejä. Paulalla, Janilla ja Arilla on tapana kokoontua joulun alla viettämään Saturnalia-juhlaa ja kokata roomalaista ruokaa. Blogin pitäminen on monipuolistanut perheen ruokalajivalikoimaa, koska on pakko keksiä uutta blogin sisältöä. Puolivalmisteita he käyttävät vain satunnaisesti kiireessä. Niille on kehkeytynyt oma nimityksensä saksiruoka : pussi auki ja sekoitellaan. Ruoan aitous ja maku ovat tärkeitä Äijäruokaa -blogissa on paljon japanilaista ruokaa. Arin mottona on: Jos ruoassa on pekonia tai inkivääriä, se ei voi olla pahaa. Hän suhtautuu epäillen kevytrasvoihin ja vähäsuolaiseen soijakastikkeeseen, koska hän arvostaa raakaaineissa prosessoimattomuutta ja lisäaineettomuutta. Paula ja Jan kertovat käyttävänsä suolaa vain vähän. Sitä ei ole käytetty heidän lapsuudenkodeissakaan paljon. He suhtautuvat nykyisin entistä nirsommin lisäaineisiin (E-koodeihin), etenkin makeutusaineisiin. Virvoitusjuoma olkoon sokerilla makeutettu, silloin harvoin kun sitä juo. Kun Paula leipoo kerran kahdessa kuukaudessa, rasvana on voita. Ruokabloggaajia on runsaasti pääkaupunkiseudulla. Täällä on heille melko usein tapaamisia. Bloggaajat myös hankkivat yhdessä raaka-aineita, kuten luomuruokaa tai riistan lihaa. TL Lähde: Hotelli Helkan järjestämä ruokaglogin pitäjien tapaaminen Lisätietoja: com/ aijaruokaa.blogspot.com/ Suomessa on puoli miljoonaa ruoanlaiton harrastajaa. 15 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista kokee ruoanlaiton olevan huvia. Taru Lahden tutkimuksen mukaan useimmat ruokablogin pitäjät ovat vuotiaita. Toiseksi eniten blogin pitäjiä on ikäryhmässä vuotiaat. R a v i t s e m u s k a t s a u s

18 a j a n k o h t a i s t a D-vitamiinia riittävästi mutta ei liikaa D-vitamiinin ympärillä polveileva keskustelu on aiheuttanut hämmennystä, jota tämä kooste pyrkii selkeyttämään. Voiko ruoasta saada riittävästi D-vitamiinia? Työikäisille (18 60-vuotiaat) suositeltu D-vitamiinimäärä on 7,5 µg eli 300 ky/vrk. Se on mahdollista saada ruoasta esimerkiksi syömällä kalaa 2 3 kertaa viikossa sekä käyttämällä päivittäin vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä. Markkinoilla on myös maito (Valio Maito Plus), johon on lisätty D-vitamiinia tehoannos (2 µg/100 g). Sitä runsaasti (yli litran päivässä) käyttävän ei ole syytä syödä D-vitamiinivalmisteita. Saatavilla on myös juustoja, joihin on lisätty D-vitamiinia (kaikki Polar-juustot; D-vitamiinipitoisuus 5 µg/100 g). Luomumaitoon ei lisätä D- vitamiinia. Tämä on tärkeää huomioida lasten D-vitamiinin saannissa, jos päiväkodissa tai koulussa käytetään luomumaitoa. Myöskään voihin ei lisätä D-vitamiinia. Kenelle suositellaan D-vitamiinivalmisteita? Riskiryhmille suositellaan ruokavalion täydentämistä D-vitamiinivalmisteilla päivittäin kautta vuoden (taulukko 1.). Valmisteen lisäksi D-vitamiinia saa tulla ruoasta. Suositusten tavoitteena on, että riskiryhmiin kuuluvien luusto voisi rakentua lujaksi ja pysyä sellaisena mahdollisimman pitkään. Myös tummaihoisten, peittävää vaatetusta käyttävien ja vegaanien voi olla tarpeen täydentää ruokavaliota D-vitamiinilla. Mitkä ovat D-vitamiinipuutoksen riskit? Lapsilla D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa riisitaudin ja aikuisilla osteomalasian (luiden pehmeneminen) tai osteoporoosin (luukato). Veren matala D-vitamiinipitoisuus on yhdistetty muihinkin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, masennukseen ja infektioihin. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että kyseessä olisi syy-seuraussuhde. Tämän vuoksi aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia. Verestä voidaan mitata D- vitamiinin varastomuodon (kalsidiolin) pitoisuus. Katsausartikkelissa (Pearce & Cheetman 2010) esitetään riittävän D-vitamiinin saannin viiteväliksi nmol/ litra, joka on linjassa Suomessa yleisesti käytetyn viitevälin (40 80 nmol/litra) kanssa. Voiko D-vitamiinia saada liikaa? Liikasaannin vaara on olemassa, jos käyttää samanaikaisesti monia D-vitamiinia sisältäviä valmisteita tai syö D-vitamiinia ylisuuria annoksia. Euroopassa D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja on alle 10-vuotiailla 25 µg (1000 ky)/vrk ja tätä vanhemmilla 50 µg (2000 ky)/vrk. Tätä suurempien annosten jatkuvan, pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä. Liika D-vitamiini varastoituu elimistöön ja poistuu sieltä Taulukko 1. Riskiryhmät, joille suositellaan D-vitamiinivalmisteen käyttöä päivittäin Riskiryhmä D-vitamiinia valmisteesta alle 2-vuotiaat a) 10 µg (400 ky) vuotiaat a) 7,5 µg (300 ky) raskaana olevat ja imettävät a) 10 µg (400 ky) yli 60-vuotiaat b) 20 µg (800 ky) a) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemussuositukset ikääntyneille 2010 b) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Suomen lastenlääkäriyhdistys. (Suositukset uudistettiin tammikuussa 2011) 18 R a v i t s e m u s k a t s a u s

19 hitaasti. Se irrottaa luustosta kalsiumia verenkiertoon, mistä voi seurata esimerkiksi munuaiskiviä ja munuaisten vajaatoimintaa. Liikasaannin haitat tulevat esiin usein vasta vuosien kuluttua. Kirjoittaja Paula Hakala Dosentti, FT, johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Lisätietoja: > D-vitamiini Pearce SH, Cheetham TD. Diagnosis and management of vitamin D deficiency. BMJ. 2010;340:b5664. doi: /bmj.b5664. Review. D-vitamiinin määrä voidaan ilmoittaa mikrogrammoina (µg) tai kansainvälisinä yksikköinä (ky). 1 µg = 40 ky (englanniksi IU = International Unit). Ravitsemuskatsaus-lehden numerossa 2/2010 oli virhe sivulla 23. Lisätutkimuksissa D-vitamiiniannokset voisivat olla Ilkka Laaksin mukaan mikrogrammaa päivässä (= kansainvälistä yksikköä päivässä). Löytyykö ratkaisu lihavuuteen suolistosta? Suolisto liittyy lihavuuteen monella tapaa. Suolisto säätelee ruokahalua hermoston ja hormonien välityksellä. Suoli myös aistii ruoan makua, sillä suolessakin on makureseptoreita, ei vain suussa. Lisäksi suolistossa elävillä mikrobeilla on todettu olevan yhteys lihavuuteen. Suolistomikrobit selittävät sitä, miksi toinen lihoo ja toinen ei Ihmisen geenit on selvitetty. Nyt selvitetään meissä olevien mikrobien genomia. Esimerkiksi ruoansulatuskanavassa on 10 kertaa enemmän mikrobien genomeja kuin ihmisellä itsellään. Perimä on pysyvää, mutta mikrobien genomia ovat osin muuttuvaa geeniainesta. Mikrobien genomikin vaikuttaa ihmisen terveyteen. Selvitettävää on paljon, koska emme vielä tunne kuin murtoosan suolistomikrobeistamme. Se tiedetään, että suurin osa mikrobistosta on pysyvää. Erillään eläneiden identtisten kaksosten suoliston mikrobisto oli hyvin samankaltainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Erirotuisilla ihmisillä on erilaiset suolistomikrobit. Pysyvimpiä mikrobeja ovat ne, joilla on kyky kiinnittyä suolen pintaan, kuten eräät bifidobak- teerit ja LGG. Antibioottien käyttö ja laihtuminen ovat yleisimpiä mikrobiston muutoksen syitä. Ylipainoisilla ruokavalion vaikutus mikrobistoon on suurempi kuin muilla. Ruoka ravitsee myös suolistomikrobit Ruoka ja juoma ravitsevat ihmisen lisäksi hänen suolistomikrobinsa. Ravinnon sulamattomat ainekset kulkeutuvat paksusuoleen mikrobien ravinnoksi. Mutta mitä mikrobit suolessa tekevät? Mikrobit voivat vaikuttaa lihavuuteenkin. Kun laihan ja lihavan hiiren ulostetta siirrettiin steriiliin (germ free) hiireen, sen ulkoinen olemus muuttui samaksi kuin hiiren, jolta uloste oli peräisin. Mutta ei tiedetä, miten pysyvää eli miten tehokas tämä hoito olisi hiirillä -tai ihmisillä. TL Lähde: Vuoden 2011 Elintarvikepäivien tieteellisen symposiumin luennot: Prof. Karl-Heinz Herzig, Oulun yliopisto Gut the gateway of nutrients to the human body and much more Prof. Willem de Voss, Helsingin ja Wageningenin yliopistot Microbes in our gut R a v i t s e m u s k a t s a u s

20 a j a n k o h t a i s t a Vatsa vaivaa monia Erilaiset vatsaoireet ovat yleinen ja usein sangen kiusallinen vaiva. Ummetuksesta, ripulista, turvotuksesta, ilmavaivoista, röyhtäilystä, vatsakivuista ja ruokatorven polttelusta kärsii tälläkin hetkellä suuri joukko suomalaisia. Tarkkoja lukuja ruoansulatuskanavan oireiden yleisyydestä on vaikea antaa, sillä läheskään kaikkien vaivojen vuoksi ei lähdetä lääkäriin. Vatsavaivat ovat yleistyneet Mahasuolikanavaan liittyvän oireilun yleistymistä selittävät muun muassa väestön ikääntyminen sekä jatkuvasti lisääntyvä ylipainoisuus. Myös ruokatottumuksissa ja ruokailurytmissä tapahtuneet muutokset voivat selittää mahavaivojen yleistymistä. Ihmiset syövät entistä enemmän pitkälle käsiteltyä ruokaa ja varsinaisia aterioita korvataan kiireessä hotkaistuilla välipaloilla. Ruoansulatuskanava ei pidä kiireisestä elämänrytmistä, istumatyöstä eikä liian vähäisestä liikunnasta. Usein puhutaankin stressivatsasta. Monet vatsavaivat ovat vaarattomia, mutta kiusallisia. Niiden kanssa oppii kuitenkin pärjäämään. Tällaisia ovat esimerkiksi monet toiminnallisiksi luokitellut mahavaivat, joille ei löydy selkeää, oireet selittävää syytä. Osa vaivoista vaatii kuitenkin lääke- tai ruokavaliohoitoa, ja joskus vaivojen takaa voi paljastua vakavakin sairaus, kuten mahasyöpä. Oireista kannattaa käydä keskustelemassa lääkärin kanssa, jos ne häiritsevät normaalia päivittäistä elämää, tuntuvat rajoittavan tavanomaista ruokailua tai aiheuttavat liiaksi huolta. Seuraavassa kerrotaan tarkemmin muutamista tavallisimmista vatsavaivoista: Ummetus Ummetuksella tarkoitetaan suolen hidasta toimintaa ja siitä aiheutuvaa paksusuolen sisällön runsautta. Ummetuksessa tyypillistä on harvoin tapahtuva ulostaminen ja kovat ulosteet. Ummetuksen esiintyvyys länsimaissa vaihtelee 2 28 prosentin välillä. Vaivan yleisyydestä huolimatta vain noin prosentti ummetuksesta kärsivistä hakeutuu sen takia lääkärin hoitoon. Ummetus yleistyy selkeästi iän myötä. Se vaivaa etenkin naisia ja ylipainoisia. Tyypillisimpiä ummetuksen aiheuttajia on vääränlainen ruokavalio, jossa suolen toimintaa edistävää ravintokuitua on liian vähän. Myös liikkumattomuus ja vääränlaiset ulostamistavat edesauttavat ummetusoireen kehittymistä. Joskus ummetuksen taustalta voi löytyä rakenteellisia sekä aineenvaihduntaan tai hormonitoimintaan liittyviä häiriöitä. Ummetus voi johtua myös psyykkisistä syistä tai se voi olla lääkkeiden sivuvaikutus. Ripuli Ripuli on hyvin tavallinen ja yleinen ruoansulatuskanavaan liittyvä vaiva, jonka mahdollisia syitä on monia. Akuutti ripulioire liittyy usein infektioon, jonka aiheuttaja voi olla bakteeri tai virus. Esimerkiksi ns. turistiripulin syynä ovat elimistölle oudot, uuden paikkakunnan mikrobit, jotka aikaansaavat usein varsin rajun, mutta muutamassa päivässä itsestään paranevan ripulitaudin. 20 R a v i t s e m u s k a t s a u s

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI sen k u t e m m u Ohjeita hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Mitä on ummetus? Ummetuksella tarkoitetaan harventunutta suolen toimintaa, johon liittyy ulostamisvaikeuksia. Se on hyvin yleinen

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TerveysInfo. Ravitsemusterapeuttien yhdistys

TerveysInfo. Ravitsemusterapeuttien yhdistys TerveysInfo Avanneleikatun ruokavalio Lehtisen ohjeet on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty ohut tai paksusuoliavanne tai IPAA leikkaus eli J säiliö. Se kertoo, miten ruokavalinnoin voi jouduttaa

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa Markkinointi 2016 Oma media Sydänmerkki.fi 24 000 kävijää/kk Facebook 13 250 tykkääjää Instagram yli 900 seuraajaa Uutiskirje kuluttajille 1 krt/kk, lähes 6 000 tilaajaa oma kirje horecalle, teollisuudelle

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn Inkerelli Vieltojärvi, ravitsemusterapeutti,

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan #orklabarometri LEHDISTÖTIEDOTE Vapaa julkaistavaksi, 8.2.2017 Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan TIIVISTELMÄ Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

TerveysInfo. Elintarvikkeiden lisäaineet Julkaisu kertoo lisäaineiden käytöstä elintarvikkeissa.

TerveysInfo. Elintarvikkeiden lisäaineet Julkaisu kertoo lisäaineiden käytöstä elintarvikkeissa. TerveysInfo elintarvikkeet Använd inte för mycket salt: Lättläst suolamerkintöihin ja keinoihin vähentää suolansaantia., Selkokeskus maksuton, A4 : 1 s. : vär. : kuv. http:///uploads/webshopfiles/1244010025356.pdf

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? Suomi Syö 2016, Taloustutkimus Oy

SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? Suomi Syö 2016, Taloustutkimus Oy SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? 1 SUOMI SYÖ 2016 -TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ Ruokailuun liittyvät asenteet mm. ruoanlaittoon panostaminen,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot