Loppuraportti Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Transkriptio

1 Loppuraportti Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Kimmo Kettunen Hankekoodi S20849 Diaarinumero EURA 2014/4405/ /2016/ESAELY Puhelinnumero Tila Valmis 1 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi TYP KARTOITUSJAKSO TYÖLLISYYSPALVELUISSA Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tukimuoto Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä Kustannusmalli Lump sum 2 Tuensaajan perustiedot Tuensaajan nimi Lieksan kaupunki Y-tunnus Yhteyshenkilön nimi Raija Schroderus Yhteyshenkilön sähköpostiosoite raija.schroderus@lieksa.fi Hankkeen WWW-osoite Yhteyshenkilön puhelinnumero Tiivistelmä 3.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä TYP kartoitusjakso -hankkeen tavoitteena oli laatia kehittämissuunnitelma Lieksan kaupungin työllisyyspalvelujen toteuttaman työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kartoitusjaksolle. Hankkeessa luotiin uusi toimintamalli TYP-kartoitusjaksolle Lieksan kaupungin työllisyyspalveluissa. Hankkeen aikana suunniteltiin asiakasprosessiin lomakkeet, joiden käyttöä testattiin hankkeessa työllisyyden toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehitettiin ja vahvistettiin työvalmentajien osaamista. Lyhytkoulutuksia järjestettiin ja henkilöstöpalavereissa käytiin läpi onnistumisia ja työhön liittyviä haasteita. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä työllisyyspalvelun kanssa sähköisten palvelujen käytön opastuskoulutus. Kaikki työllisyyspalvelun työpajoilla olleet asiakkaat osallistuivat koulutuksiin ja sähköisten palvelujen opastusta jatketaan työllisyyspalveluissa. Hankkeen aikana tiivistettiin yhteistyötä kaikkien työllisyystoimijoiden kanssa ja yhteistyötä jatketaan edelleen. Hanke toimi yhteistyössä työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa maakunnallisessa kokeilussa Pohjois-Karjalassa sekä muiden hankkeiden, kuten Ohjaamo 2.0 ja Työtä ja osaamista Pielisen Karjalan yrityksiin, kanssa. TYP kartoitusjakson kehittäminen uutena toimintana Lieksan kaupungin työllisyyspalvelussa palvelee myös muita moniammatillista työtä tekeviä Pohjois-Karjalassa yhdenmukaistaen työ- ja toimintakykyarvioita ja kehittäen palvelun laatua. Kartoitusjakson kehittämisestä hyötyvät maakunnassamme kunnat, jotka toteuttavat kartoitusjakson omana toimintanaan. Hankkeessa kiinnitettiin erityisesti huomiota asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointiin sekä palvelun laadun kehittämiseen. Toiminnan tavoitteena oli asiakkaiden työllistymisen edistäminen, niin että kaikille asiakkaille löytyy ratkaisu. Muina tavoitteina olivat hyvien käytäntöjen levittäminen Pohjois-Karjalan kuntiin ja TYP:n toimintaedellytysten vahvistaminen huomioiden alueen erityispiirteet. 3.2 Hankkeen toiminnan ja tulosten englanninkielinen tiivistelmä The aim of the project was to draw up a development plan for the mapping periods in employment services carried out by the service center of workforce and guidance in the town of Lieksa. The project worked in partnership with the Employment and Business Services in a regional eperimentation in Northern Karelia, as well as other projects, such as the Ohjaamo 2.0.

2 The development of the mapping period of the TYP as a new activity in employment services of the town of Lieksa also serves other people in multiprofessional areas in North Karelia by harmonizing work and performance reviews and developing the quality of service. Developing the mapping period of TYP is useful for the municipalities that put these periods in practice themselves. The project pays particular attention to the assessment of the customer's working and functional capacity as well as improving the quality of service and coaching. The aim of the project was the promotion of employment so that all customers can find a new solution. The main goal of the project is to develop an operating model for the TYP mapping periods of the employment services of the town of Lieksa. A model which can also be used in other small municipalities. 4 Hankkeen tarve, toteutus ja tulokset 4.1 Miten hanke onnistui vastaamaan kehittämistarpeeseen ja kuinka hankkeen tavoitteet toteutuivat? TYP kartoitusjakson asiakkaat ovat vähintään vuoden työttömänä olleita ja ohjautuvat palveluun TE-toimistosta ja sosiaalitoimistosta. Suurin osa asiakkaista tarvitsee moniammatillista tukea ja yksilöllistä ohjausta työllistymisen ja/tai kouluttautumisen edistämiseksi. Asiakkaiden ohjauksessa tulee huomioida erityisesti pitkään jatkuneesta työttömyydestä aiheutuneet seuraukset, oppimishäiriöt ja terveydelliset asiat. Lieksa kuten muutkin Pohjois-Karjalan kunnat liittyivät TYP-toimintaan vuoden 2017 alussa. Uuden toiminnan alkaessa Lieksassa haluttiin kehittää uutta toimintamuotoa TYP kartoitusjaksoa huomioiden paikkakunnan erityispiirteet (rakennetyöttömyys, laaja alue, huonot liikenneyhteydet ja monikulttuurisuus). Kartoitusjakson aikana laadittiin asiakkaille alkukartoitus palvelutarpeesta, väliarvio sekä jakson päättyessä asiakkaalle laadittiin jatkosuunnitelma. Tärkeä tavoite oli siis asiakkaan yksilöllisen toimintakyvyn ja elämän hallinnan sekä ammatillisen osaamisen vahvistaminen. TYP kartoitusjakson kehittäminen uutena toimintana Lieksan kaupungin työllisyyspalveluissa palvelee myös muita moniammatillista työtä tekeviä Pohjois-Karjalassa yhdenmukaistaen työ- ja toimintakykyarvioita ja kehittäen palvelun laatua. Kartoitusjakson kehittämisestä hyötyvät etenkin kunnat, jotka toteuttavat kartoitusjakson omana toimintana. Työllisyyspalvelun tavoitteena on tukea asiakasta työelämään ja kehittää palveluitaan entistä enemmän työelämälähtöisesti. Asiakkaiden ohjauksessa huomioitiin erityisesti pitkään jatkuneesta työttömyydestä aiheutuneet seuraukset. TYP kartoitusjakso -hankkeeseen / kuntouttavaan työtoimintaan hakeutuvat asiakkaat kartoitettiin ALKUKARTOITUS lomakkeen avulla. Asiakkaalle kerrottiin TYP kartoitusjakso hankkeesta. Asiakkaan suostumuslomake skannattiin TYP järjestelmään. Sovittiin kuntouttavasta työtoiminnasta työllisyyspalveluun, yhdistykseen, kaupungille tai Siun Soten toimipaikkoihin. Alkukartoituksen jälkeen seuraava tapaaminen oli asiakkaan kanssa 1,5 kuukauden kuluessa TYP-kartoitusjakson aloituksesta. Hanketyöntekijä kävi läpi asiakkaan kanssa ALKUKARTOITUS lomakkeen, mahdolliset suunnitelmat tulevaisuuteen (koulutustarve, omaehtoinen opiskelu, terveydentila sekä muut työllistymiseen vaikuttavat tekijät). Tapaamisessa olivat mukana asiakas, hankkeen työntekijä ja työnohjaaja. Yhdistyksissä olevia haastateltiin niin, että mukana oli yhdistyksessä oleva vastuuhenkilö. Käytössä oli lomake Väliarviointi, jonka asiakas ja työnohjaaja täyttivät itsenäisesti. Lomakkeella seurattiin asiakkaan työelämävalmiuksia, toimintaa työtoiminnassa ja terveydellisiä rajoitteita. Näistä saaduista tiedoista selvitettiin asiakkaan vahvuuksia ja asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Mahdolliset työllistymiseen vaikuttavat tekijät kirjattiin TYPjärjestelmään. 4.2 Mitä välittömiä tuloksia hankkeella saatiin aikaan? Mitä vaikutuksia tuloksilla on? Hankkeessa luotiin uusi toimintamalli TYP-kartoitusjaksolle Lieksan kaupungin työllisyyspalveluille. Hankkeen aikana asiakasprosessia kehitettiin ja työ- ja toimintakyvyn arviointi otettiin käyttöön. Yhteistyötä tiivistettiin työllisyystoimijoiden kanssa. Myös muiden kuntien kanssa yhteistyötä tiivistettiin ja hyviä käytäntöjä jaettiin. Hankkeessa kehitettiin ja vahvistettiin työllisyyspalveluiden työvalmentajien osaamista. Asiakkaan kanssa pyrittiin saamaan luottamuksellinen suhde, jolloin asiakkaan oli helpompi keskustella todellista työllistymisen esteistä. Asiakkaan mielipiteitä kuunneltiin ja asiakasta kannustettiin eteenpäin työllistymisen polulla. Osa asiakkaista siirtyi toiseen kuntouttavan työtoiminnan paikkaan, osa hakeutui koulutukseen tai palkkatukityöhön ja avoimille työmarkkinoille. TYP hankkeen aikana oli mahdollisuus suorittaa korttikoulutuksia. Tarvittaessa asiakas ohjattiin työttömien terveystarkastukseen, mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen sekä muihin tarvittaviin Siun Soten tuottamiin palveluihin. Hankkeen avulla työllisyyspalveluille saatiin uusi toimintamalli TYP-asiakkaiden kartoitusjaksolle. Työllisyyspalveluille saatiin uusi asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointimalli. Asiakkaiden tilanteita kartoitettiin ja ohjattiin heitä oikeiden palvelujen piiriin. 4.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Yhtenä tärkeimpänä hankkeen tavoitteena oli juurruttaa TYP-toiminta osaksi kaupungin työllisyyspalveluiden normaalia toimintaa työllisyyspalvelussa on otettu käyttöön TYP-kartoitusjakso hankkeen aikana käytetyt toimintamallit ja lomakkeet, ja henkilökunta on ohjeistettu prosessiin. Hankkeessa luotiin uusi toimintamalli TYP-kartoitusjaksolle Lieksan kaupungin työllisyyspalveluissa. Hankkeen aikana suunniteltiin asiakasprosessiin lomakkeet, joiden käyttöä testattiin hankkeessa työllisyystoimijoiden kanssa. Hankkeessa kehitettiin ja vahvistettiin työvalmentajien osaamista. Lyhytkoulutuksia järjestettiin ja henkilöstöpalavereissa käytiin läpi onnistumisia ja työhön liittyviä haasteita. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä työllisyyspalvelun kanssa sähköisten palvelujen käytön opastuskoulutus. Kaikki työllisyyspalvelun työpajoilla olleet asiakkaat osallistuivat koulutuksiin ja sähköisten palvelujen opastusta jatketaan työllisyyspalveluissa. Hankkeen aikana tiivistettiin yhteistyötä kaikkien työllisyystoimijoiden kanssa ja yhteistyötä jatketaan edelleen. TYP-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää työllisyyspalvelujen osaamista tuottaa erilaisia asiakkaiden arviointipalveluja. Lieksan kaupungin työllisyyspalveluissa on toimintamalli ja lomakkeet otettu käyttöön kaikille työllisyyspalvelujen asiakkaille. Toimintamallia on laajennettu yhdyspintapalavereiden kautta myös muihin kuntiin. Vuoden 2017 aikana hankkeessa kehitetyistä toimintamalleista on kerrottu erilaisissa yhteisissä tapaamisissa ja TYP-verkostopalavereissa, joissa on ollut työllisyystoimijoita Pohjois-Karjalan kunnista.

3 Esimerkkejä tapaamisista ja palavereista, joissa hanketta esiteltiin: Yhdyspintapalaverit Lieksassa (Siun Sote, TE-toimisto, työllisyyspalvelut ja TYP-hanke) Säännölliset TYP-verkoston Skype-palaverit. TYP-hankkeen projektipäällikkö osallistui työkykykoordinaattorikoulutukseen, jossa oli työllisyystoimijoita Kelasta, Te-toimistosta, Siun Sotesta ja eri kuntien työllisyyspalveluista. Projektipäällikkö informoi osallistujille hankkeesta ja hankkeen tavoitteesta kehittää uudenlainen toimintamalli TYPasiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin Lieksan kaupungin työllisyyspalveluissa. Projektipäällikkö osallistui aktiivisesti Pielisen Karjalan työllisyystoimijoiden tapaamisiin ja kertoi osallistujille hankkeen kuulumisia. Huhtikuussa 2017 Kontiolahden ja Liperin työllisyyspalvelut tutustuivat TYP-hankkeen ja Lieksan työllisyyspalvelujen toimintoihin. Syksyllä 2017 hankkeen henkilöstö osallistui TYP-henkilöstön ja esimiesten kokoukseen Juuassa, jossa esiteltiin uudet hankkeen toimijat ja uusi väliarviointimalli kartoitusjaksolle työllisyyspalveluissa. Hankkeen tavoitteena on ollut pilotoida hankkeessa kehitettyä toimintamallia myös muissa Pohjois-Karjalan kunnissa vuoden 2018 aikana. Hankkeessa todettuja hyviä toimintamalleja ja lomakkeita (alkuhaastattelu, väliarviointi) jaetaan kuntien toimijoille sekä sähköpostitse ja yhteisissä tapaamisissa sekä TYP-henkilöstön palavereissa. Alkuhaastattelu- ja väliarviointilomakkeet laitetaan TYP-ohjelmaan, josta TYP-henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua niihin ja tarvittaessa hyödyntää niitä toiminnoissaan. Lomakkeet Asiakkaiden työ- ja toimintakyky arvioidaan TYP-kartoitusjakso hankkeen aikana. Kartoitusjakson aikana ilmenneet työllistymiseen vaikuttavat tekijät kirjataan TYP:iin. Hankkeen TYP-kartoitusjakson aikana testasimme erilaisia lomakkeita. Alkukartoituslomake on toimiva ja sen käyttöä jatketaan. Väliarviolomake todettiin mielekkääksi. Sen käytössä myös asiakas itse pääsee arvioimaan omaa elämäntilannettaan. Jatkosuunnitelmalomake todettiin tarpeettomaksi. TE-toimiston kanssa pidettiin palaveri (muistio ). TE-toimisto tarvitsee TYPkartoitusjaksolla olevasta asiakkaasta työ- ja toimintakyvyn arviointia. Nämä asiat huomioitiin väliarviossa. Väliarviointilomaketta voidaan hyödyntää myös kartoitusjakson lopussa. Jatkosuunnitelmalomake korvataan TYP-ohjelmaan kirjatulla palautteella asiakkaan kanssa käydyn keskustelun ja hankkeessa toteutuneiden asioiden perusteella. Tutka lomaketta ei myöskään katsottu toimivaksi, mutta sitä käytettiin asiakkaan kanssa tilanteen arvioinnissa. 4.4 Toteutuiko hanke aiotulla maantieteellisellä alueella tai kuinka alue mahdollisesti muuttui? Saavutettiinko suunniteltu kohderyhmä vai tuliko siihen muutoksia? Oliko muita toteutukseen liittyviä muutoksia? Hanke toteutettiin Lieksassa. TYP kartoitusjakson asiakkaat olivat vähintään vuoden työttömänä olleita, jotka hyötyivät moniammatillisesta yhteistyöstä. Asiakkaat ohjautuvat palveluun TE-toimistosta ja sosiaalitoimistosta. Hankkeen tavoitteena oli pilotoida toimintamallia Pohjois- Karjalan pieniin kuntiin, jotka toteuttavat itse TYP-kartoitusjaksot kunnissaan. Hankkeen aikana pienien kuntien (Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Valtimo, Juuka) kanssa tiivistettiin yhteistyötä, käytiin yhdessä läpi hyviä käytäntöjä ja benchmarkkaamalla saatiin uusia toimintamalleja/lomakkeita kehitettyä myös hankkeeseen ja Lieksan kaupungin työllisyyspalveluihin. Vastaavasti tapaamisissa kerrottiin TYP-kartoitusjakso -hankkeen hyvistä käytännöistä. Hankkeen työntekijät osallistuivat aktiivisesti TYP-verkostotapaamisiin ja TYP-skypepalavereihin. Hankkeen aikana tehtiin tutustumismatka Kuopion Kevamaan ja Tukevaan sekä Liperin työllisyyspalveluihin. Hankkeen työntekijä osallistui Pohjois-Karjalassa järjestettyyn työkykykoordinaattorikoulutukseen ja näin yhteistyö muiden alueilla toimivien työllisyystoimijoiden kanssa vahvistui. Kohderyhmä oli hankehakemuksen mukainen. TYP-kartoitusjaksoille osallistuvien henkilöiden määrä oli suuri hankkeen työntekijöiden määrään nähden, mutta tavoitteisiin päästiin siitä huolimatta. Hankkeen toisessa vaiheessa toimintamallia muutettiin siten, että projektipäällikkö jäi pois Siun Soten ja TE-toimiston aktivointisuunnitelmista. Näin työaikaa asiakastapaamisiin jäi enemmän. Hankkeen loppuvaiheessa keskityttiin enemmän asiakkaisiin, jotka olivat TYP-kartoitusjaksolla työllisyyspalveluiden toiminnoissa. Näin saatiin kehitettyä toimiva työ- ja toimintakyvyn arviointimalli TYP-asiakkaille, jotka olivat kuntouttavassa työtoiminnassa. Kehitettyä toimintaa laajennettiin kaikille työllisyyspalveluiden asiakkaille. Hankesuunnitelmassa olevat TYP-asiakkaille kohdennetut asiantuntijapalvelut ja terveydenhoitoon liittyvät palvelut hoidettiin julkisia palveluja hyödyntäen. Asiakkaan kolmen kuukauden kartoitusjakso oli lyhyt aika, asiakkaiden elämänhallinnassa haasteita ja prosessit veivät suunniteltua enemmän aikaa. Hankkeen aikana keskityttiin asiakkaan tilanteen kartoitukseen ja usein asiakkaan työllistämisen esteiden poistamista ja edistämistä jatkettiin Lieksan kaupungin työllisyyspalvelujen omana toimintona ja julkisin varoin. Hankkeen henkilöstöresurssointiin tuli hankkeen aikana muutoksia. Projektipäällikkö työllistyi hankkeen aikana vakituiseen työhön, ja Lieksan kaupungin työllisyyspalveluiden henkilökunnan vastuita järjesteltiin uudelleen, koska muutamaksi kuukaudeksi uuden projektipäällikön palkkaaminen ei olisi tuonut vastaavaa hyötyä. Muutosta voidaan pitää hyvänä erityisesti sen vuoksi, että tämä juurrutti TYP-toimintamallin aiempaa nopeammin ja saumattomammin osaksi työllisyyspalveluiden normaalia toimintaa. 5 Seurantatiedot 5.1 Päästiinkö toteutuksessa hakemuksessa esitettyihin (kohta 12) numeerisiin tavoitteisiin? Mistä mahdolliset erot johtuvat? Asiakasmääräksi hanke oli arvioinut noin 80 henkilöä. TYP kartoitusjakso hankkeeseen osallistui kaikkiaan 85 henkilöä, joista naisia 34. Alle 25-vuotiaita osallistui 13 henkilöä, alle 30 vuotiaita 20 henkilöä, alle 54 vuotiaita 43 henkilöä (näistä 2 maahanmuuttajaa) ja yli 54-vuotiaita 9

4 henkilöä (näistä 1 maahanmuuttaja). Ohjaus- ja konsultointipäivien ja muiden henkilötyöpäivien määrissä päästiin tavoitteeseen. Asiakkaita ohjattiin terveydentilan selvittelyyn, velkaneuvontaan, koulutus- ja työkokeiluihin. Asiakkaille järjestettiin myös työllistämistä edistäviä korttikoulutuksia. 5.2 Miten asetetut numeeriset tavoitteet palvelivat hankkeen toteutusta? Mitkä indikaattorit olisivat tukeneet paremmin toteutusta? Mitä mahdollisia omia seurantatietoja tai indikaattoreita toteutuksessa hyödynnettiin? Hankkeen aikana numeeriset tavoitteet toteutuivat hyvin. Hankkeessa olisi kannattanut painottaa määrällisten tavoitteiden sijaan laadullisia tavoitteita, sillä asiakkaiden tilanteet olivat hyvin moninaisia, jota ei osin osattu ennakkoon odottaa. TYP-asiakkuuksiin ohjautui suuremmalla painotuksella erityisesti sosiaalista ohjausta tarvitsevia, kun hanketta tehdessä oli ajatus, että asiakkuuksissa painottuisi nimenomaan työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Hankkeen aikana toimintasuuntaa saatiin kuitenkin muutettua työelämään painottuen, joten niiltä osin hankkeen tuloksia voidaan pitää laadullisestikin hyvinä. Asiakasmäärä oli sen verran suuri, että projektipäällikön aika ei riittänyt kaikkien asiakkaiden läpikäyntiin. Lieksan kaupungin työllisyyspalvelut resurssoivat hankkeen avuksi jo aikaisessa vaiheessa omaa henkilökuntaa, mikä vaikutti positiivisesti hankkeen tuloksiin, ja osaltaan nopeutti toimintamallin juurruttamista osaksi työyhteisöä, mikä oli hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista. Työllisyyspalvelussa tehtiin alkukartoitukset ja yhdessä hanketyöntekijän kanssa väliarviot. Näin saimme juurrutettua uuden toimintamallin työllisyyspalvelun toimintamalliksi. Asiakkaat ovat monialaisessa yhteispalvelussa, joten asiakastyö on hitaasti etenevää ja työllistymiseen johtavat toimenpiteet eivät selviä kolmen kuukauden kartoitusjakson aikana. Asiakkaiden moninaiset ongelmat (päihderiippuvuus, ulosottovelan selvittely, lukihäiriöt, mielenterveysongelmat) sekä muut mahdolliset työllistymistä estävät rajoitteet hidastavat prosessia. Asiakkaiden kanssa tehty yhteistyö, heidän mielipiteiden kuunteleminen sekä asiakkaan luottamuksen saaminen edistävät eteenpäin menemistä. 6 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 6.1 Miten hanke kartutti tuensaajan hanketyöosaamista ja hankkeen sisällön mukaista osaamista? Lieksan kaupungin työllisyyspalveluissa hankeosaaminen lisääntyi ja työvalmentajien osaaminen työllisyyden hoidossa vahvistui. Yhteistyö tiivistyi työllisyystoimijoiden välillä ja asiakasprosessit ja palveluiden sisällöt kehittyivät. 6.2 Toteutuiko hankkeen aikana ennakoituja tai muita riskejä ja kuinka niihin reagoitiin? Yhdellä hanketyöntekijällä oli 85 asiakasta, numeraalisesti liian paljon. Asiakastyö vaatii asiakkaan huomioimista useita kertoja, yhteydenottoja ja tapaamisia myös alkukartoituksen ja loppuraportin välillä. Tehtävänjako TYP henkilöstön välillä oli aluksi epäselvää. Ongelman ratkaisuksi pidettiin yhdyspintapalavereita tehtävien päällekkäisyyksien poistamiseksi. Hankkeen aikana tehtävänkuvaukset selkeytyivät TYP asiakkaan asiakasprosessissa. 6.3 Miten ohjausryhmä tuki hankkeen toteutusta? Miten ohjausryhmä luonnehti hankkeen onnistumista? Hankkeella ei ollut tarvetta ohjausryhmälle. Kertakorvaushanke. 6.4 Miten kohderyhmä koki hankkeen? Millaista palautetta kohderyhmältä on saatu? Palautteet, kooste, työnhakuasiakirjat, terveydelliset selvitykset, korttikoulutukset saatiin kartoitusjaksolla. Hankkeen asiakkailta on kerättiin kirjallisia/suullisia osallistujapalautteita. Palaute oli pääosin positiivista, asiakkaat olivat saaneet hankkeesta tukea terveydenhoitoon liittyviin asioihin, ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumiseen sekä työ- ja koulutuksen hakuprosesseihin. Osa asiakkaista ei kokenut hankkeessa olemista hyödylliseksi. Asiakkaiden työllistymisen esteisiin ei hankkeen aikana löydetty ratkaisua, vaan prosessia jatkettiin edelleen työllisyyspalveluissa. 7 Horisontaaliset tavoitteet 7.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa tehtiin toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Sukupuolinäkökulma huomioitiin hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) Hankkeen päätavoite oli sukupuolten tasa-arvon edistäminen Kyllä Ei Perustelu Kohderyhmästä 60 % miehiä Hankkeessa on toimittu yhdenvertaisuus- ja tasaarvolakia noudattaen Hankkeessa on toimittu yhdenvertaisuus- ja tasaarvolakia noudattaen, mutta hankkeen päätavoitteena ei ole ollut tasa-arvon edistäminen. 7.2 Kestävä kehitys Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Välitön Välillinen Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0 Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0 Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0 Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja 0 0 kasvihuonekaasut) Natura ohjelman kohteet 0 0 Taloudellinen kestävyys Perustelu

5 Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Perustelu Välitön Välillinen Materiaalit ja jätteet 3 3 Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen ja materiaalien edelleen kierrättäminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0 Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0 Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3 Toteutimme palveluja, jotka tukivat asiakkaiden tulevaisuuden suunnittelua. Liikkuminen ja logistiikka 5 5 Green Care -ajattelun mukainen liikkuminen ja logistiikka Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvointi 8 8 Erityisesti kohderyhmän ja elinympäristön hyvinvoinnin edistäminen sekä tiedon jakaminen muille kohderyhmille. Tasa-arvon edistäminen 5 5 Edistimme sukupolvien ja sukupuolten tasa-arvoa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain mukaisesti. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5 Monikulttuurisuus, laaja alue ja liikenneyhteydet huomioitiin hankkeessa. Kulttuuriympäristö 0 0 Ympäristöosaaminen 5 5 Ympäristöosaaminen Green Care -ajattelun pohjalta 8 Julkisuus, tiedottaminen ja yhteydet muihin hankkeisiin 8.1 Miten hanke näkyi julkisuudessa? Miten hankkeesta tiedotettiin? Asiakkaat ohjautuivat työllisyystoimijoille TYP-asiakkuuden perusteella, joten hanketta ei varsinaisesti markkinoitu suoraan asiakaskohderyhmälle. Hankkeen työntekijät osallistuivat aktiivisesti eri työllisyystoimijoiden tapaamisiin ja koulutuksiin, joten hanke tuli tutuksi työllisyystoimijoille Pohjois- Karjalassa. 8.2 Mihin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hanke toiminnallisesti tai muuten liittyi ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit) Yhteistyötä tehtiin lähinnä Pohjois-Karjalan maakunnassa olevien hankkeiden kanssa. Antoisinta yhteistyössä ja työllisyystoimijoiden tapaamisissa olivat erilaiset ajankohtaiset asiat ja koulutukset. Yhteistyöhankkeet: Ohjaamo 2.0 (S20168), Ohjaamo 2.0 rinnakkaishanke (S20456), Kajokeskus, Kaiku (S20266), Työtä ja osaamista Pielisen Karjalan yrityksiin (S20690) ja Työtä ja osaamista Pielisen Karjalan yrityksiin rinnakkaishanke (S20692). 9 Aineiston säilytys 9.1 Missä hankkeen aineisto säilytetään tai arkistoidaan? Yhteyshenkilön yhteystiedot. Hankkeen aineisto arkistoidaan Lieksan kaupungin arkistoon. Maisa Kinnunen, Pielisentie 3, Lieksa, maisa.kinnunen@lieksa.fi, Liitteet ja allekirjoitus Liitteet Alkukartoituslomake Jatkosuunnitelma Palautelomake Arviointilomake Asiakascaset Tuensaaja vakuuttaa tässä loppuraportissa ja sen taustalomakkeissa antamansa tiedot oikeiksi. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus SAASTAMOINEN SUSANNA Elinvoimajohtaja Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti