S Y S M Ä N K U N T A

Transkriptio

1 S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2013 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kvalt

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Yleistä Tuloerät Menoerät Väestökehitys Työpaikkakehitys sekä työllisyys 5 II STRATEGISET TAVOITTEET 1. SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA TALOUDEN TAVOITTEET VUODELLE KONSERNIN OHJAUS KIINT. OY SYSMÄN VUOKRATALON TULOSKORTTI 6 III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 7 2. TALOUSARVION SITOVUUS 7 3. KÄYTTÖTALOUS TULOSALUEKOHTAISET TAVOITTEET JA MÄÄRÄRAHAT 9-63 KÄYTTÖTALOUS NUMERO-OSA TULOSLASKEMAOSA Tuloslaskelman tehtävä Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Taloudelliset tavoitteet tuloslaskelmassa Tuloslaskelmaosan määrärahat ja tuloarviot Verotulot Valtionosuusjärjestelmä Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kotikuntakorvaukset Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Valtionosuuden maksatus Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalennukset sekä satunnaiset erät Talousarvion yli-/alijäämä Alijäämän kattamisvelvollisuus Tuloslaskelman tunnusluvut 72 TULOSLASKELMA NUMERO-OSA 73 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA NUMERO-OSA INVESTOINTIOSA Oman valmistuksen käsittely 75 TALOUSSUUNNITELMAN INVESTOINNIT YHTEENVETO ERITTELYT NUMERO-OSA RAHOITUSOSA Taloudelliset tavoitteet Tuloslaskelmaosan ja investointiosan liittyminen rahoitusosaan Pitkäaikaiset lainat Rahoituslaskelman tunnusluvut 90 RAHOITUSLASKELMA NUMERO-OSA 90 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 91 Liitteet Poistosuunnitelma 1-2 Nimistökartta 1-6

4 1 I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous on vuoden 2012 aikana hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan vaatimatonta kasvua. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,5 %. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa, yleisen ansiotasoindeksin ennustetaan nousevan ensi vuonna 2,6 Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Työllisyys pysynee vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtionvarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtionvarainministeriö arvioi 8,1 %. (Lähde: Kuntaliiton tiedotteet) 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE 2013 Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille annettiin oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuu-

5 2 tusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen arviolta 2,3 prosenttiin. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuotena on vaikuttanut myös yhteisöveron tuottoon. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 1,5 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 4,1 prosenttia. Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöveron tuoton suhteen. (Lähde: Kuntaliiton tiedotteet) 3. SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT 3.1. Yleistä Talousarviota laatiessa tulee ottaa huomioon olosuhteiden ja resurssien muutokset kuten väestörakenteen muutoksesta aiheutuva palvelutarpeiden muutos sekä tulokehitys, varsinkin verorahoituksen kehitys (verotulot ja valtionosuudet). Verotulot ovat euromääräisesti pysytelleet vuosittain lähes samassa tasossa. Valtionosuuksien leikkauksia ovat kompensoineet kiinteistöverojen pois jäänti valtionosuuden verotuloihin perustuvan tasauserän laskennasta. Kunnan vuosikatteet ovat viime

6 3 vuosina olleet hyviä, ennusteen mukaan myös kuluvalta vuodelta. Tulossa on kuitenkin suuria investointeja mm. palvelutarpeiden muutosten takia. Yhtenäiskouluun siirrytään lähivuosina, sen vaatimat tilaratkaisut ja jo yhteiskoulukiinteistön kuntokin vaativat mittavan saneerauksen. Uuden kirjaston rakentaminen on myös lähivuosien suunnitelmissa. Vanhusten palveluasumisen muoto on vielä avoin, mahdollisesti mukana on ulkopuolisia toimijoita. Myös elinkeinollisia investointeja (satamapalvelut) on vireillä, Suopellon kevyen liikenteen väylä ja kunnallistekniikan sekä uudis- että korjausinvestointeja. Jotta pystyttäisiin varautumaan valtion taholta tuleviin rahoitusratkaisuihin ja tehtävien lisäyksiin sekä omiin investointeihin, kunnan käyttömenojen kasvu tulee olla hallittua. Kuntayhteistyöllä haetaan varmuutta riittävän palvelutason säilymiselle resurssien puitteissa. Kirjastoyhteistyö Asikkalan ja Padasjoen kanssa on toiminut hyvin. Samaten lukion etä- ja verkko-opetuksen yhteistyötä pyritään edelleen tehostamaan. Mahdollista rakennusvalvonnan yhteistyötä lähikuntien kanssa suunnitellaan. 3.2 Tuloerät Käyttötaloustuloja nostetaan edes osin kustannustasoa vastaaviksi lain puitteissa, kuten vesihuolto- ja lämpömaksuja. Käyttötulot nousivat (1,47 %) verrattuna vuoden 2012 talousarvioon. Vuoden 2013 tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Sovellettava kunnallisveroprosentti on 19,0 %, kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,50 %, muu kuin vakituinen asunto 1,00 %. Kunnallisveron veropohjana olevien ansiotulojen nousun arvioidaan olevan nollatasoa ja eläketulojen n. 3 %. Mukaan lukien myös muut verotettavat ansiotulot kasvu olisi yhteensä n. 1,6 %. Perusvähennyksen sekä eläketulo- ja työtulovähennyksen korotukset ja valtion tuloveroasteikon muutokset alentavat kuntien verotuloja. Verotettavat tulot verovuodelta 2013 kaikkien vähennysten jälkeen nousisivat n. 2,6 %. Vuoden 2013 tilitys tulee olemaan vuoden pari prosenttia 2012 tilityksiä pienempi. Tiedot perustuvat Kuntaliiton päivitettyihin veroennusteisiin. Yhteisöverojen 5 prosenttiyksikön kuntaosuusprosentin korotus on voimassa v Talouskehityksen paraneminen vuoden 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana on nostanut yhteisöveron tuottoa, mutta hidastumista on nähtävissä kuluvana vuonna. Vuoden 2013 tilitysten ennustetaan olevan reilun prosentin kuluvaa vuotta paremmat. Kiinteistöverojen tilitykset säilynevät vuoden 2012 tasolla. Vuoden 2013 verotulomenetyksiä kompensoidaan jako-osuuksissa huomioiden. Valtionosuuksien määräytymisestä on tarkemmin budjettikirjan tuloslaskelmaosassa. Päätökset vuoden 2013 maksatuksesta tulevat joulukuussa. Arvioidut valtionosuudet nousevat vuoden 2012 päätöksiin verrattuna n (+4,4 %). 3.3 Menoerät Käyttötalousmenot nousevat vuoden 2012 talousarvioon verraten (5,7 %). Kunta-alalla neuvoteltiin syksyllä 2011 virka- ja työehtosopimusten ns. raamisopimus, joka on voimassa saakka. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on n 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Talousarviossa palkkoihin on arvioitu 2,3 %:n korotukset. Henkilöstömenojen sosiaalimaksut on laskettu seuraavilla prosenteilla:

7 4 - sosiaaliturvamaksu 2,12 % - työnantajan työttömyysvakuutusmaksu keskimäärin 2,8 % - tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,5 %, lomituspalveluissa 2,5 % - työnantajan KuEl-maksu 16,6 % - VaEl 19,85 % - taloudellinen tuki 0,05 % Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan eläkemenoperusteinen maksu varattiin 2012 ennakkomaksun tasoisena. Varhaiseläkemaksu määräytyy kertoimella 1,03 vuoden 2012 ennakkomaksusta. Ikärakenteen muutos tuo eteen palvelujen tarpeiden ja niiden vaatimien puitteiden muutosta. Vanhusten asumispalvelumuotojen ratkaisumallit ovat vielä pohdinnan alla, tulevan yhtenäiskoulun tarpeiden kartoitus ja siihen liittyen yhteiskoulun perusteellinen kuntoarviointi, kirjaston tilatarpeiden suunnittelu. Näihin on talousarvioon varattu rahaa. Kunnan investointitaso vuodelle 2013 on 4 milj.. Investoinnit esitellään tarkemmin investointiosassa. Investointimenojen rahoittamiseen on merkitty otettavaksi uusia talousarviolainoja 0,5 milj. euroa. 3.4 Väestökehitys Sysmän kunnan asukasluku on kehittynyt viime vuosina taulukon mukaisesti. Ennustevuodet on Tilastokeskuksen ennusteesta johdettuja. Samoja lukuja on käytetty veroennusteessa. Vuosi Väestö 1.1. Muutos Väestön ikärakenne vuonna 2001 sekä vuoden 2011 tilanne (31.12.): Ikä v v vuotiaat ,1 % ,7 % vuotiaat ,0 % ,8 % yli 65-vuotiaat ,9 % ,5 % yhteensä ,0 % ,0 %

8 5 3.5 Työpaikkakehitys sekä työllisyys II STRATEGISET TAVOITTEET Suomessa työskentelee maa- ja metsätaloudessa noin 3,7 % työvoimasta. Jalostuksen parissa työskenteleviä on noin 22,1 % ja palvelutoimialoilla työskenteleviä noin 72,9 % vuoden 2010 tilastojen mukaan. Kunnittaiset vaihtelut työpaikkarakenteessa ovat kuitenkin merkittäviä. Myös kuntien työpaikkaomavaraisuudet vaihtelevat suuresti. Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pendeliliikenne suuntautuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja keskuskuntiin. Päijät-Hämeessä työpaikkaomavaraisuus 2010 oli 96,3 %. Kuntia, joissa työpaikkaomavaraisuus on 100 % tai enemmän, oli vuoden 2010 tietojen mukaan yhteensä 68. Työpaikkatilanne Sysmässä : % v % Alkutuotanto ,7 Jalostus ,9 Palvelut ,1 Tuntematon 29 2,3 Yhteensä ,0 SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA 2013 Työpaikkaomavaraisuus oli v ,8 %. Taloudellinen huoltosuhde oli 1,76 vuonna 2010 (Päijät-Hämeessä 1,45). Vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla koko maassa oli 7,8 % ja Sysmässä 9,7 %. Syyskuun 2012 tilaston mukaan Sysmän työttömyysaste oli 9,8 %, vuoden 2011 vastaava luku oli 8,3 % (tässä käytetty työvoimaviranomaisten lukuja). 1. Kunnan laadukkaiden lähipalvelujen turvaamiseksi kaiken ikäisille mm. palvelurakenteen optimoinnin avulla. 2. Palvelutaso säilytetään ydinpalvelujen osalta palvelukysynnän muutokset huomioon ottaen. 3. Vakaan talouden säilyttäminen. 4. Katse tulevaisuuteen maaseudun mallia maailmalle - kunnan vahvuuksiin perustuva elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittäminen - Ilola-Suopelto-Päijätsalo -alueen kehittäminen - vakituisen ja vapaa-aika-asumisen sekä palvelutoiminnan edistäminen kaavoituksella - ajanmukaisten vapaa-ajan palveluiden vahvistaminen houkuttelevin vapaa-ajan kunta - lukion jatkuvuus ja laadukkaan lukio-opetuksen säilyminen. 5. Sysmän henki ja kuntakuva.

9 6 TALOUDEN TAVOITTEET VUODELLE KONSERNIN OHJAUS Tytäryhteisöt 1. Tavoitteena vuodelta 2013 positiivinen vuosikate. 2. Verotusperusteet kuntien keskimääräisen tason tuntumassa. 3. Maksujen ja taksojen tasoa tarkistetaan missä se on mahdollista. 4. Velkaantumistason pysyttävä alle Manner-Suomen kuntien velkaantuneisuuden keskiarvon. 5. Maksuvalmius kunnossa (vähintään 15 maksupäivää). 6. Vuoden 2013 investointitaso määriteltiin syksyllä pidetyssä valtuustoseminaarissa. Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta. Sysmän kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt ja omistusosuudet yhteisöistä: Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalo 100 % Yhtymä Olavin toimintakeskus 70 % Kiinteistö Oy Sysmän Työsuhdetalo 69,05 % Asunto Oy Ulpukanlehti 56,4 % Kiinteistö Oy Sysisara 50,91 % Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Siniheinä 40,08 % Kuntayhtymät Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky 2,62 % Päijät-Hämeen liitto 2,5 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky 1,51 % Itä-Suomen päihdehuollon ky 0,57 % ETEVA Ky 2,95 % Valtuusto määrittelee kuntalain 13 :n mukaan konserniohjauksen periaatteet, omistajapolitiikan linjaukset sekä hyväksyy konsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 3.1 KIINT. OY SYSMÄN VUOKRATALON TULOSKORTTI MITÄ ON TEHTÄVÄ ONNISTUMISEKSI? Yhtiön taloutta hoidetaan hyvin ja ylläpidetään asuntojen hyvää vuokrausastetta. MITEN ONNISTUMISTA MITATAAN? Yhtiölle on laadittu taloudelliset tavoitteet ja seurataan tyhjien asuntojen määrää.

10 TAVOITE 7 Yhtiön hallitus on hyväksynyt tarkistetut tavoitteet. Vuokratulojen tulee kattaa menot (aravalainsäädäntö) Maksuvalmius on asiallinen (30 pv). Säästöillä lyhennetään ensisijaisesti korkeakorkoisia lainoja. Asuntojen vuokrausasteen tulee olla 95 % (nyt noin 90 %). Vuokrat ovat tehokkaassa perinnässä. Vuokralaisen maksuvalmius tarkistetaan ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Asuntojen käyttötarkoitusta voidaan väljentää säädösten sallimissa puitteissa tyhjien asuntojen kohdalla (hyvän käyttöasteen ylläpito). Asunnot tarkastetaan asukkaiden vaihtuessa, virheet ja puutteet korjataan ajoissa. Kiinteistöjen arvo säilytetään vuosikorjauksilla ja suuria peruskorjauksia vältetään. Sysmässä Ilkka Serra toimitusjohtaja III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Talousarvio muodostuu käyttötalousosasta, tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät sisäiset erät. Määrärahat ja tuloarviot ovat arvonlisäverottomia paitsi vähennys/palautusrajoitteisessa toiminnassa esim. asuntojen vuokraustoiminta. Laskennallisia eriä ovat käyttöomaisuuden poistot ja vyörytettävät kustannukset ja ne eivät ole sitovia eriä. Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uusi Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista (2011) ei aiheuta muutosta kunnan poistokäytäntöön. Investoinnin pienhankintaraja on TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 65 : Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - Kun tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavalla kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Yhden määrärahan yhteydessä voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnan tavoitteita. - Valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ovat osa sitovaa talousarviota. Esim. arvion alle jäävät poikkeamat toiminnan tavoitteissa ovat oikeudellisesti samassa asemassa kuin arvion ylittävät poikkeamat määrärahojen käytössä.

11 8 - Valtuusto suhtautuu talousarvion hyväksymisessä samalla tavoin sekä määrärahoihin että tavoitteisiin. - Määrärahan muutoksen yhteydessä on arvioitava myös tavoitteiden muutostarve. Talousarviomuutokset tehtävä välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. - Sitovuustaso määritellään, jotta se voidaan vahvistaa valtuustossa talous-arvion käsittelyn yhteydessä. Lähtökohtana voisi pitää sitä, että käyttötalousosassa tulosalueiden ja investointiosassa hankkeiden/hankeryhmien menojen ja tuloarvioiden loppusummat ilman laskennallisia eriä ovat sitovia (myös niitä vastaavat toiminnalliset tavoitteet tuloskorttitasolla). Käyttötaloudessa valtuustoon nähden sitovana ovat tulosalueiden kokonaismenot ja tuloerät (sekä niitä vastaavat tavoitteet tuloskorttitasolla). Kaukolämpölaitos ja vesihuoltolaitos voidaan hyväksyä sitovaksi nettomenoiltaan/-tuloiltaan. Investointiosassa ovat talonrakennuskohteet sitovia hankekohtaisesti. Seuraavien investointiryhmien osalta sitovia ovat ko. hankeryhmien yhteismäärät: - Kiinteä omaisuus - Julkinen käyttöomaisuus/urheilu- ja retkeilyalueet - Julkinen käyttöomaisuus/kunnallistekniset kohteet - Irtain omaisuus, arvopaperit - Kuntayhtymien maksuosuudet yms. menot Rahoitusosan määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden: Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys

12 9 3. KÄYTTÖTALOUS Sysmän kunta KUNNANHALLITUS 2013 Asiakas Talous Toiminta ja prosessit Henkilöstö ja osaaminen Kriittiset menestystekijät Mittarit/tavoitteet Toimenpiteet Asiakastyytyväisyys (sisäinen/ulkoinen) Palvelujen saatavuus Tiedottaminen Ystävällinen ja osaava palvelu asiakkaalle tavoiteajassa ja säädösten edellyttämällä tavalla Sähköiset asiointipalvelut Monipuolinen tiedottaminen reaaliaikaisesti Koulutuksella parannetaan henkilöstön palveluhenkeä, -osaamista ja - asennetta Sähköisten yhteyksien saatavuuden ja asiointipalvelujen kehittäminen Reaaliaikainen ja monipuolinen tiedottaminen kunnan palveluista, tavoitteista, päätöksenteosta, hankkeista, yhteistyöstä, elinkeinollisista rahoitusmahdollisuuksista ym. Vakaa kuntatalous Kehittyvä elinkeinotoimi Riittävä ulkopuolinen rahoitus kehittämis- ja investointihankkeille Kunnallisvero% kilpailukykyinen Vuosikate positiivinen Lainamäärä alle maan keskiarvon Ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen mm. elinkeinollista toimintaympäristöä kehittävissä investoinneissa Talouden ja toiminnan ohjaus Talouden muutostekijöiden seuranta ja ennakointi Ulkopuolisen rahoituksen aktiivinen etsiminen Omistajaohjauksen tehostaminen Kunnan elinvoiman vahvistaminen Kunta- ym. yhteistyön optimointi Hanke-/kehittämistoiminnan hyödyntäminen Ydinpalvelujen säilyminen palvelukysynnän muutokset huomioon ottaen Kuntienvälisen yhteistyön kehittäminen: maaseututukihallinto, joukkoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen, SOTE-yhtymän ym. seudullisen yhteistyön toiminnan ohjaus ja seuranta Matkailun Etelä-Päijänteen ja Heinola Resort yhteistyö Kartoitetaan uusia yhteistyöalueita Hanketoiminnan tulosseuranta Käynnistetään selvitysten pohjalta uutta palveluyhteistyötä Osallisuus haja-asutusalueen laajakaistahankkeeseen Tilaajatoiminnan uudistamisen valmistelu sekä suoriteperusteisen hinnoittelun ja liikelaitostamisen vaikutusten seuranta PPK Aavan kanssa Ammattitaitoinen ja oikein mitoitettu henkilökunta Työilmapiiri ja työssä jaksaminen Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö Itse tuotettavien palvelujen määrään nähden oikein mitoitettu henkilöstö (verrokki naapurikunnat) Sairauspoissaolojen vähentäminen Tyky- ja kuntoutustoiminnalla sekä varhaisen puuttumisen mallin käytöllä Esimiesten ja alaisten työn tavoitteita koskevat kehityskeskustelut käyty Talous- ja henkilöstö- /toimistotyön tasapainoinen jakautuminen Panostukset henkilöstön koulutukseen sekä Tyky- ja kuntoutustoimintaan Varhaisen puuttumisen mallin käyttäminen sairauspoissaolojen seurannassa Kehityskeskustelut Talous- ja henkilöstöhallinnon/koko kunnan toimistotyön selvityshanke Sisäisen viestinnän parantaminen Työyhteisö- ja esimieskoulutukset Osastojen välisen yhteistyön kehittäminen Työnkuvien selkeyttäminen

13 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunta VAALIT 10 (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka tavoitteena on huolehtia kunnan tehtävistä vaalien järjestämisessä virheettömästi ja taloudellisesti. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Äänestysalueiden määrä Äänioikeutetut Äänestysprosentti - eduskuntav. 64,4 % 64 % - presidentinv. 72 %.- kunnallisv. 63 % - eu-vaalit 60 % Tavoitteet: (sanallisesti) Vuonna 2014 järjestetään EU-vaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Yleisperustelut: Valtiollisissa vaaleissa on korvaus kunnalle n. 1,9 /äänioikeutettu, taksa vahvistetaan valtion budjetissa. KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanvaltuusto KUNNANVALTUUSTO (excel-taulu) TS 2014 TS 2014 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. 3

14 11 Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Kokousten määrä Käsiteltyjen asioiden lkm Tavoitteet: (sanallisesti) Kunnan kehittäminen, vakaan talouden säilyttäminen sekä kunnan strateginen johtaminen. Yleisperustelut: Valtuustoon kuuluu 27 valtuutettua ja valtuustokausi kestää Kokousten lisäksi pidetään 3 4 pv talous- yms. asioiden seminaarityöskentelyyn. Uudelle valtuustolle järjestetään tarvittava koulutus. KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNTA (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Näiden tulee toteuttaa kuntalain 9. luvussa määrätyt tehtävät. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Tilintarkastajien tarkastuspäivät Tarkastusltk:n kokoukset Tavoitteet: (sanallisesti) Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Yleisperustelut: Tarkastuslautakuntaan kuuluu 5 jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Tilintarkastusyhteisö valitaan valtuustokaudelle Tarkastuspäiviä ostetaan tarvittava määrä, yleensä pv. Tarkastuslautakunnalle järjestetään tarvittava koulutus.

15 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö 12 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja henkilöstöjaosto (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa kunnan toiminta-ajatusta toteuttamalla ja vastaa kunnan hallintotehtävistä siten kuin siitä säädetään kuntalaissa ja erityislaeissa tai määrätään johtosäännössä. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Khall kokoukset Käsitellyt asiat Henkilöstöjaoston kokoukset Käsitellyt asiat Tavoitteet: (sanallisesti) Kunnanhallitus keskittyy kunnan operatiiviseen johtamiseen, elinkeino- ja henkilöstöasioiden hoitoon. Toimintojen järjestämisessä tutkitaan vuosittain kuntalain suomia mahdollisuuksia. Yleisperustelut: Kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Henkilöstöjaostoon kuuluu 3 jäsentä. Henkilöstöjaoston tehtävänä on vastata kunnallisia luottamushenkilöitä koskevista sekä kunnalle työnantajana kuuluvista viranhaltijain ja työntekijäin henkilöstöasioista. KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö (excel-taulu) Kunnanhallitus YLEIS- JA HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut, muu yleishallinto, henkilöstöpalvelut, työllistäminen, muut palvelut TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Hallinnon tehtävänä on luoda edellytykset ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle työskentelylle ja huolehtia kunnan suunnitteluun, talous-, henkilöstö- ja muuhun yleishallintoon sekä tiedotukseen liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu muiden tulosalueiden vastuulle sekä edistää ja ylläpitää yhteistyötä eri tulosalueiden ja sidosryhmien kanssa.

16 13 Tavoitteet: (sanallisesti) Ylläpitää kunnan ajantasaisia www-sivustoja yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Tuottaa mahdollisimman ajantasaista tietoa johdon ja muiden hallintokuntien toimimisen tueksi. Kehittää henkilöstötilinpäätöstä vielä enemmän henkilöstöasioiden tilaa kuvaavaksi. Selkeytetään henkilöstön työnkuvia ja tehtäväjakoa sekä työprosesseja ja sen kautta nostetaan henkilöstön työhyvinvointia. Tarjotaan hyvää palvelua kuntalaisille kunnan Yhteispalvelupisteessä, työvoimapalvelut sulkee toimipisteensä Pyritään edistämään pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Yleisperustelut: Hallintopalvelut Tulot ja menot tuottaa hallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä atk-palvelut. Muu yleishallinto Tulot 100 ja menot Yleishallintoon on varattu vuonna 2012 aloitetun kunnan toimistotyön selvittelyn jatkamiseen. Tarkoituksena on hallitusti viedä tehtävien jaon sekä työprosessien muutokset läpi ja panostaa koulutukseen, erityisesti tarpeelliseksi havaittuun esimieskoulutukseen. Avustusluonteiset määrärahat : Sysmän 4H-yhdistys Sotainvalidit ja -veteraanit Kiinteistöveron kompensointi yleishyödyllisille järjestöille Avustus on tarkoitettu niille maamiesseuroille, urheiluseuroille, nuorisoseuroille, työväenyhdistykselle ym. jotka olivat ennen vapautettuja kiinteistöverosta mutta joutuvat nyt sitä maksamaan. Muut osuudet ja hankkeet: Osuus verotuskustannuksiin Verotuskustannukset, joista kuntien osuus 30,8 % jaetaan as. luvun mukaan Jäsenmaksut kuntien keskusjärjestöille Suomen kuntaliitto/toiminnan rahoitus Osuus maakunnan liitoille yhteensä : Päijät-Hämeen liitto - Osuus käyttömenoihin Verkkotietokeskuksen asiakasmaksuosuus sekä osuus käyttöoikeudesta tilastokeskuksen väestötilastopalveluun Osuus Lahden yliopistokeskuksen toiminnan rahoittamiseen Kuntayhteistyön tuki -hanke Muut yhteistoimintaosuudet yhteensä : Lahden kaupunki: - Seudullinen tietohallinto Seudullinen yhteistoimintasopimus -hankintatoimi Lahden tietotekniikka: - Seudullisen hankintatoimen intra n Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES OY: - Lahden alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) , 0,80 /as/v Nastolan kunta, Liikunta-apteekki , osuus koord.maksusta, vuodelle Henkilöstöpalvelut Henkilöstöhallinto, työsuojelu, kunnanviraston keittiö yht. tulot ja menot Työllistäminen Tulot ja menot Tavoitteena alentaa kunnan työttömyyttä, keskeistä nuorten tukityöllistäminen. Varaus hankkeeseen passiivisella työmarkkinatuella olevien henkilöiden työllistämiseen. Nuorten työpaja -hankkeelle haetaan jatkoa. Projektien tarkoituksena on ensisijaisesti katkaista työttömyysjakso, palauttaa säännöllinen elämän rytmi ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntalisä: Sysmän kunta maksaa alkaen toistaiseksi pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi kuntalisää ehdot täyttäville yhdistyksille, yrityksille ja seurakunnalle, tähän on varattu euroa. Lisäksi ekstra-kuntalisää yhdistyksille toisen vuoden palkkatukeen oikeutetun henkilön

17 14 työllistymisen tukemiseksi, määräraha Työllistämishankkeiden netto-osuus yht. n : TYP - Kokonaisvaltainen yhteistyö: Hämeen TE-Keskus, Heinolan työvoimatoimisto, Itä-Hämeen seutukunta ja KELA:n Salpausselän vakuutuspiiri; pa. työttömät.tai siihen vaarassa joutua PTT-hanke - Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke Verkostosta voimaa -rakennemuutoshanke ( ) Lahden kaupungin hallinnoima kuntakokeiluhanke pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi , kuntien osuus 25 % jaetaan pa.työttömien suhteessa. (Koko hankeosuus v.2013 on 1,3 milj., Sysmän osuus ) Nuori työ- kesätyöprojekti (nettokustannus, mukana Op, LC, yrittäjät) Nuorten työpajaan saadaan päätös vuodeksi kerrallaan, jatkoa haetaan, nettokustannus Muut palvelut Oikeusturvapalvelut menot 8 700, velkaneuvonta (ostopalvelu Lahden kaupunki) ja löytöeläintoiminta (ostopalvelu Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry). KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Elinkeinotoimi toteuttaa kunnan strategiaa painopisteenä vapaa-ajan kunnan kehittäminen. Yrityksille annetaan neuvontaa ja ohjausta perustamisavun ja erilaisia investointi- ja toimintatukien hakemisessa. Myös toimitilaratkaisuihin sekä kehittämis- ja koulutusjärjestelyihin annetaan yrityksille ensineuvontaa. Kuntamarkkinointi ja matkailun edistäminen ovat osa elinkeinotointa. Maaseututoimi vastaa EU:n ja kansallisten maataloustukien täytäntöönpanosta sekä kunnan maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta työ- ja elämismahdollisuuksien säilyttämiseksi maaseudulla. KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Elinkeinotoimi (excel-taulu) TS 2014 TS 2014 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yleisperustelut: Edistetään myös Yksi Sysmä ohjelman avulla Sysmän säilyttämistä elinvoimaisena ja valtakunnallisesti erottuvana menestyvänä pitäjänä.

18 15 Elinkeinoluonteiset hankkeet: -Heinola Resort -hankekokonaisuus Heinola-Hartola-Sysmä aikavälillä Sysmän rahoitusosuus , vuodelle Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne/Elämysten Päijänne -hanke on Päijänne Leaderin ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama hanke. Suunnitellusta hankkeen lisäksi tulevasta yhteismarkkinoinnista (Asikkala, Padasjoki, Sysmä) tullee kuntaosuutta 4 000, mutta siihen sisältyy jo osittain muutenkin budjetoituja tapahtumia. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittäminen ( , kunnan osuus 21,42 % ) V kunnan osuus Yhteen hiileen II Kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen harvaan asutussa Päijät-Hämeessä jatkohanke on Hartolan ja Sysmän kuntien yhteishanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Sysmä toimii hankkeen hallinnoijana. Hankkeen kesto (Koko hanke on , siitä avustus 80 % , kuntien osuus 10 % ja yksityisrahaosuus 10 % Sysmän osuus 5 % eli ). V osuus on Leirintäalue ja uimala, tulot ja menot KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Maaseututoimi (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Maaseutuhallinnon hoitamisesta vastaa Asikkalan kunta yhdessä Sysmän maaseutuasiamiehen kanssa. Joukkoliikenteen järjestelyt. Maaseutuprojektien sekä kylätoiminnan yhteistyökumppanina toimiminen. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Tukea hakeneet maatilat EU/kansalliset tuet milj. yhteensä 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Osallistuminen eri hankkeisiin Kutsutaksireitit Tavoitteet: (sanallisesti) Päijät-Hämeen yhteinen (lukuunottamatta Orimattila) maataloustoimisto aloittaa Päätoimisto/isäntäkunta Asikkala, yksi sivutoimisto Hollolan kunnassa. Sysmään jää edelleen kokopäivätoimisesti toimiva palvelupiste. Sysmän kunta myy Asikkalaan maaseutuasiamiehen palveluja 85 %. Asikkalan kunta laskuttaa kaikkia kuntia sovittujen perusteiden mukaan. Osallistutaan tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin niin, että voidaan vahvistaa uusien yritysten omaaloitteisuutta ja yritysten kehittymistä.

19 Kutsutaksiliikenteellä turvataan myös haja-asutusalueella liikkumispalvelujen saatavuus. 16 Osallistutaan Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan toimintaan ja varmistetaan riittävä kuntakeskusten välinen joukkoliikenne. Kylien kehittämishankkeita ohjataan Leader- rahoituksen piiriin jolloin kunnan osuus on n. 20 % kustannuksista. Yleisperustelut: Maatalouspalvelut Tulot , menot Maataloushallinto muuttuu alkaen niin että Päijät-Hämeen alueella on 1 maataloushallintoa hoitava kokonaisuus, jota isännöi Asikkalan kunta. Projekti/hanketoiminta: Päijänne LEADER , varaus Joukkoliikenne Tulot , menot jakaantuu; PSA-liikenne (linja-auto, avoin) (valtionosuus 50 %), kutsutaksit , seutulippu (valtionosuus 35 %), joukkoliikennelautakunnan kuntaosuus Muut maaseutupalvelut Sunnuntailehtien jakaminen (kunnan osuus 50 %) , kylätoimintaan

20 17 LOMITUSPALVELUT Vaikuttavuus 2. Asiakkuus Tavoite 2013 Mittarit ja tavoitearvot Tavoite 2013 Mittarit ja tavoitearvot Palvelujen järjestäminen asiakkaille: Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittaja-apua Palvelujen asiakaslähtöinen toteuttaminen: Palvelusuunnitelmat tehty kaikille vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien tiloille ja palvelusuunnitelmassa esille tulleet asiat otettu huomioon lomituspalvelujen toimeenpanossa Siirtyviä vuosilomapäivä enintään 10 % Ks. asiakkuus- kohta Tuettua maksullista lomitusta järjestetään keskimäärin enemmän kuin vuonna palvelusuunnitelmat tehty vuoden 2013 loppuun mennessä Asiakaspalautekyselyn tulokset: Asiakkaat ovat tyytyväisiä lomittajien ammattitaitoon vuosiloma- ja sijaisapulomituksissa Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun, tavoitettavuuteen, tiedonsaannin riittävyyteen sekä sijaisapujen ja vuosilomien toteutumiseen Arviointi asteikolla 5-1 Ammattitaito vuosilomalomituksessa: tavoite vähintään 4,0 Ammattitaito sijaisapulomituksessa: tavoite vähintään 4,0 Asiakaspalvelu: tavoite vähintään 4,0 Tavoitettavuus: tavoite vähintään 4,0 Tiedonsaannin riittävyys: tavoite vähintään 4,0 Sijaisapujen toteutuminen: tavoite vähintään 4,0 Vuosilomien toteutuminen: tavoite vähintään 4,0 3. Henkilöstö 4. Talous ja tehokkuus Tavoite 2013 Mittarit ja tavoitearvot Tavoite 2013 Mittarit ja tavoitearvot Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi Lomituspalvelujen järjestäminen Paikallisyksikkö järjestää lomituspalvelut tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti Huolehditaan lomittajien ammattitaidon ylläpitämisestä Tilakohtainen perehdytys perustuu suunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista parannetaan. Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista. lomittajien ammattitaito on kartoitettu ja koulutus on suunniteltu sen mukaisesti perehdytykset on toteutettu suunnitellun aikataulun mukaisesti varhaisen tuen malli käytössä sairauspoissaolo% on alle vuoden 2012 tason Sijaisapupäätökset on annettu ja toimitettu asiakkaalle viipymättä Sähköisten palvelujen hyödyntäminen Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Mobiilijärjestelmän käyttöä lisätään paikallisyksikkö käy läpi tavanomaisesta poikkeavien tilojen lomituspäivän keston (min/ky) lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannusta poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10% asiakas saa päätöksen kahden viikon sisällä hakemuksen vastaanottamisesta vähintään 30 % asiakkaista on tehnyt vuosilomahakemuksen Lomitusnetissä vähintään 70 % lomittajista käyttää vähintään 70 % lomittajista käyttää

21 18 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus LOMITUSPALVELUT (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Maatalousyrittäjien lomituspalveluista annetussa laissa tarkoitettujen lomituspalvelujen järjestäminen ja niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet Sysmän paikallisyksikön maatalousyrittäjille osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön voimin. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Lomituspäivät yhteensä Vuosilomapv/yrittäjä max 26 24,7 25,5 25,5 25,5 25,5 Tuettu maksullinen lomittaja-apu, vuosi/edellinen vuosi pv pv keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2011 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2012 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2013 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2014 tason Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin, tavoite 4 - lomittajien ammattitaito ast.5-1 VL 4,0 SA 3, hallinnon asiakaspalvelu ast , Yhteistyö ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen - yhteistoimintaryhmän kokoukset - hallinnon alueelliset työnohjausrenkaan kokoukset

22 19 Taloudellisuustavoite - lomituspäivän hinnan nousu hallittu, /pv brutto/netto 155, Tavoitteet: (sanallisesti) Tuloskortti (edempänä) kertoo tavoitteet ja mittarit neljästä eri näkökulmasta. Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) asettaa valtakunnallisen tuloskortin lomituspalvelujen paikallisyksiköille vuosittain ja seuraa toteutumista. Lisäksi paikallisyksikössä tutkitaan Yhtäköyttä- hankkeessa seuraavien mittareiden käyttökelpoisuutta toiminnan kehittämisen näkökulmasta: muutosten määrä työvuorosuunnittelussa jaksoa kohti, lomituspäivät/kk, sairauspäivät/kk, vahingonkorvaukset/kk ja valituspuhelut kpl/kk. Yleisperustelut: Sysmän kunta hallinnoi maatalousyrittäjien lomituspalveluja v oman kuntansa alueen lisäksi Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Joutsan, Kuhmoisten, Kärkölän, Luhangan, Padasjoen, Pertunmaan ja Toivakan kunnan sekä Heinolan kaupungin alueella. Alueella on arviolta 625 vuosilomaan oikeutettua 420 karjatilalla. Kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on noin 100. Lisäksi on määräaikaisia työsuhteisia lomittajia ja ostopalveluyrittäjiä. Hallinnossa toimii kuusi päätoimista henkilöä. Melan hallintoraha-arvio vuodelle 2013 on 11,99 e/pv. Laskentaperusteena on vuonna 2011 lomitetut päivät, joita oli pv. Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön Yhtäköyttä- hanke jatkuu asti. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto 80 % ja Sysmän kunta 20 %. Rahoituksen on myöntänyt Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Hankkeen projektipäällikkönä työskentelee määräaikaisesti yksi vakituisista lomituspalveluohjaajista ja hänen tehtäviään hoitaa vastaavan ajan sijainen. Lomituspalveluihin kohdistuu v valtakunnallisesti 5 milj.. säästöt. Säästötoimenpiteet toteutetaan voimaan tulevien lakimuutosten mukaisesti.

23 Sysmän kunta KOULUTOIMI 2013 Asiakas Talous Toiminta ja prosessit Henkilöstö ja osaaminen Kriittiset menestystekijät Mittarit/tavoitteet Toimenpiteet Resursseihin suhteutetut opetuspalvelut ovat vaikuttavia (esiopetuksesta lukioon kattavat opetuspalvelut) Opetuspalvelujen saatavuus Tehokas tiedottaminen Perusopetuspalvelujen järjestäminen väestökehitystä vastaavaksi Opetuspalvelujen tuottaminen omana ja yhteistyönä muiden kuntien kanssa Toiminnan seuraaminen: opetuksen seuranta ja palautteet Sähköisen asioinnin kehittäminen ja tiedotuksen monipuolistaminen Opetusryhmät vastaavat väestökehitystä ja niiden muodostamisessa huomioidaan ryhmäkoot Opetuksen seuranta ja ohjaus Perusopetuksen kyselyn tulosten hyödyntäminen ja tarvittavat toimenpiteet Henkilökunnan koulutus Lisätään sähköistä asiointia ja monipuolista tiedottamista Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toiminta-ympäristöön Palvelut ovat tuloksellisia Toimivien opetuspalvelujen turvaaminen- toiminnan kustannustietoisuus Kustannukset maaseutumaisten kuntien keskitasoa paremmat Toiminnan ja talouden seuranta saatetaan toimivaksi Palvelut priorisoidaan ja suhteutetaan toimintaresursseihin Toiminnan ja talouden seuranta yksikkötasolla Tarkistetaan ja kehitetään vertailutietoja Palvelut on priorisoitu ja mukautettu toimintaympäristön muutoksiin Opetuspalvelut ovat tehokkaita ja vaikuttavia Laadukkaat opetuspalvelut Kunta- ja seutuyhteistyö Opetuspalvelujen kustannukset ja laatu /as valittavien vertailukuntien parhaassa neljänneksessä Henkilöstömitoitus vastaavien vertailukuntien keskitasoa Pätevien viranhaltijoiden määrä lähes 100 % Yhteistyö tiivistynyt ja etäja verkko-opetus, tuotantoluokka lisääntynyt lukioopetuksessa Järjestetään perusopetus oppilasmäärän muutokset huomioiden sekä sopeutetaan opetusresurssien taso talouden edellytyksiin Järjestetään laadukasta ja ajantasaista opetusta Pätevä henkilökunta Yhteistyön tiivistäminen Hyödynnetään tietotekniikan ja uusien työmenetelmien antamat mahdollisuudet Oikein mitoitettu ja ammattitaitoinen henkilöstö Työilmapiiri ja työssä jaksaminen Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö Oikein mitoitettu henkilöstö Henkilöstön ammattitaidon kohottaminen Työilmapiiri- ja työhyvinvointikartoitus Tyky- ja kuntoutustoimintaa Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin Kehittämiskeskustelut Osaamismatriisit Henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus 2 pv/hlö Kartoituksen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet Panostetaan tyky- ja kuntoutustoimintaan Vuosittaiset kehittämiskeskustelut Johtamistaitojen kehittäminen 20

24 21 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto (excel-taulu) TS 2014 (1000 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot 220 Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Sivistystoimi järjestää kuntalaisille heidän fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, tiedollista ja taidollista kasvuaan tukevia koulutus- ja muita sivistyspalveluja sekä päivähoitopalveluja. Tavoitteet: (numeraalisesti) Stj:n viranhaltijapäätökset Lautakunnan kokousten lkm Käsiteltyjen asioiden lkm Kulttuuritoimikunnan kokousten lkm Käsiteltyjen asioiden lkm Tavoitteet: (sanallisesti) Sivistystoimen hallinto käsittää koulutoimiston tuottaen kouluille ja kuntalaisille näiltä osin sivistystoimen hallinnon palvelut. Yleisperustelut: Sivistyslautakunta voi kokouksissaan kuulla asiantuntijoita. Sysmän Yhteiskoulua ja lukiota koskevia asioita käsiteltäessä kuullaan asiantuntijoina yhtä Sysmän Yhteiskoulua (= yläkoulua) ja yhtä Sysmän Yhteiskoulun lukiota edustavaa oppilasedustajaa. Toimistosihteerin palkkamenot on jaettu koulutoimiston ja Yhteiskoulun kesken on varattu yhtenäiskoulun tilatarpeiden suunnitteluun.

25 22 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUTOIMI (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUTOIMI Peruskoulutus (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tuottaa oppivelvollisuusikäisille perusopetuslain mukaiset opetuspalvelut. Tavoitteet: (numeraalisesti) Opettajien lkm Oppilaiden lkm Kuljetusopp. lkm Menot /oppilas Tavoitteet: (sanallisesti) Peruskoulu käsittää kaksi alakoulua ja yläkoulun. Toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaista laadukasta opetusta. Opetussuunnitelmaa noudatetaan talousarvion puitteissa. Koulukuraattoripalvelut ostetaan Sosiaali- ja terveysyhtymältä ja kustannukset sisältyvät perusturvapalvelujen budjettiin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjoaminen. Koulukiinteistöt on siirretty teknisen toimen alaisuuteen. Kotikuntakorvausmenot ja - tulot

26 23 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Keskiasteen koulutus, lukio (excel-taulu) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Lukiolain mukaiset lukio-opetuspalvelut. Tavoitteet: (numeraalisesti) Opettajien lkm Oppilaiden lkm Menot /oppilas Tavoitteet: (sanallisesti) Säilyttää kunnassa lukio ja kehittää sen toimintaa yhteistyössä muiden Etelä-Päijänteen lukioiden ( etä- ja verkko-opetus) kanssa. Tuotantoluokan käyttöönotto. Lukio tarjoaa opiskelumahdollisuuden myös aikuisille % ikäluokasta jatkaa lukiossa. Lukion näkyvyyttä ja positiivista kuvaa vahvistetaan tiedottamalla ja markkinoinnilla. Yleisperustelut: Kunnan oma lukio tarjoaa lukiolain mukaista laadukasta opetusta. Oppikirjatukeen on varattu KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö (excel-taulu) SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Keskiasteen koulutus, (ammatillinen- ja musiikkikoulutus, aikuiskoulutus) TS 2014 TS 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tarjota kuntalaisille aikuis- ja musiikkikoulupalveluja.