S Y S M Ä N K U N T A

Transkriptio

1 S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2010 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kvalt

2 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Yleistä Tuloerät Menoerät Väestökehitys Työpaikkakehitys sekä työllisyys 5 II STRATEGISET TAVOITTEET 1. SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET 5 2. TALOUDEN TAVOITTEET VUODELLE KONSERNIN OHJAUS SYSMÄN KEHITYS OY KIINT. OY SYSMÄN VUOKRATALON TULOSKORTTI 8 III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 8 2. TALOUSARVION SITOVUUS 8 3. KÄYTTÖTALOUS TULOSALUEKOHTAISET TAVOITTEET JA MÄÄRÄRAHAT KÄYTTÖTALOUS NUMERO-OSA TULOSLASKEMAOSA Tuloslaskelman tehtävä Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Taloudelliset tavoitteet tuloslaskelmassa Tuloslaskelmaosan määrärahat ja tuloarviot Verotulot Valtionosuusuudistus Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalennukset sekä satunnaiset erät Talousarvion yli-/alijäämä Alijäämän kattamisvelvollisuus Tuloslaskelman tunnusluvut 64 TULOSLASKELMA NUMERO-OSA 65 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA NUMERO-OSA INVESTOINTIOSA Oman valmistuksen käsittely TALOUSSUUNNITELMAN INVESTOINNIT YHTEENVETO ERITTELYT NUMERO-OSA RAHOITUSOSA Taloudelliset tavoitteet Tuloslaskelmaosan ja investointiosan liittyminen rahoitusosaan Pitkäaikaiset lainat Rahoituslaskelman tunnusluvut 84 RAHOITUSLASKELMA NUMERO-OSA 84 Liitteet Poistosuunnitelma 1-2 Nimistökartta 1-7 Sivu

3 1 I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1-2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5-7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Valtionvarainministeriön julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotantomme supistuu tänä vuonna 6 %. Ensi vuoden ennuste perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua. Tuotannon kasvu Suomessa kuitenkin jäänee ensi vuonna noin 0,3 %:n tasolle. Työllisyysasteen arvioidaan olevan ensi vuonna 66 %. Työtön työvoima on ensivuonna keskimäärin henkeä eli nelisenkymmentätuhatta enemmän kuin kuluvana vuonna. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna yli kymmenen prosentin. 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE 2010 Kunnallisverotilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansiotulo- ja pääomatuloverot ovat vastaavana aikana alentuneet nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä tilitykset edelleen supistuvat ja kehityksen näin jatkuessa tilitykset jäävät tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuodelle ehdotettavat tuloverotusta koskevat perustemuutokset vähentävät kuntien tuloveroja merkittävästi. Verotettavat tulot vähenevät n. 2 %. Vähennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi, arviolta kolmannekseen. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , ei yhteisöveron aleneminen toteudu kuntasektorilla näin rajusti. Tilitysmenettelystä johtuen kuntien saamat tilitykset supistuvat kuitenkin lähes neljännekseen tänä vuonna. Ensi vuonna tilitykset kasvavat jonkin verran, mutta epävarmuus yhteisöjen tulokehityksestä on suuri. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi ensi vuodelle. Tuoton arvioidaan kasvavan kuluvaan vuoteen verrattuna n. 8,5 %. Valtion talousarvioesityksessä peruspalvelubudjetin mukaan valtionosuudet nousevat n. 7,2 %, mutta kuntien rahoitusasema ei tästä parane, koska kyse on kustannusten nousun ja tuloverotuksen keventämiseen liittyvien veromenetysten kompensoimisesta. Kuntien

4 2 valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta, mikä on huomioitu kuntien valtionosuuksissa. Kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia, ansiotasoindeksi kohoaa n. 3,5 %. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat kovat. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun ja Tehyn sopimus jatkuu vuoden 2011 loppuun ja siihen sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Ensi vuodelle ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan 2,5 3 %. Kunta-alan kustannustason arvioidaan nousevan tänä vuonna 3 % ja ensi vuonna 2 %. Budjetteja laaditaan nyt erittäin epävarmoilla tiedoilla tulevan suhteen. Kunta-alalla maailman suhdannekäänteet näkyvät jäljessä ja vuosien arvioidaan olevan kunta-alalla jopa hankalampia kuin vuosi (Lähde: Kuntataloustiedote) 3. SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT 3.1.Yleistä 3.2 Tuloerät Vuoden 2010 aikana ei tapahdu suuria talousarvioon vaikuttavia toiminallisia muutoksia. Koulutoimesta kaksi talonmiestä ja lopettaneelta koululta siivooja sekä liikuntatoimesta liikuntapaikkojen hoitaja siirtyvät teknisen toimen alaisuuteen. Sivistystoimi ostaa tarvittavat palvelut sisäisesti tekniseltä toimelta. Nettovaikutusta ei sillä talousarvioon ole, mutta teknisen sisäisten palvelujen ja siten koko teknisen sektorin sekä tulot että menot kasvavat ja se haittaa tulojen ja menojen vertailua aikaisempiin vuosiin. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin yhteistyö kirjastotoimessa Asikkalan ja Padasjoen kanssa. Kirjastonjohtaja on Sysmän palveluksessa ja muut kunnat maksavat Sysmälle % palkkauskustannuksista. Käyttötaloustuloissa ei ole suuremmin korotuksen ja laajenemisen mahdollisuuksia. Rakennustarkastuksen taksoja on tarkoitus tarkistaa, mutta rakennuslupien määrä on alenemassa, joten tuloja se ei tule kasvattamaan. Käyttötulot nousivat (+5,5 %) verrattuna vuoden 2009 talousarvioon. Nousu ei niinkään johdu taksojen noususta tai perustoimintojen laajenemisesta paitsi päivähoidossa, jossa toiminnan laajeneminen on myös nostanut tuloja, vaan käyttötaloudessa on varsinkin elinkeinotoimessa isohkoja hankkeita, joiden ulkopuolinen rahoitusosuus on merkittävä. Valtionosuusuudistuksen myötä nyt Sysmässä koulua käyvien muiden kuntien oppilaiden kotikuntakorvaukset kirjataan koulutoimen käyttötalouden tuloksi, joskin myös muualla koulua käyvien sysmäläisten oppilaiden kotikuntakorvaukset tulee kirjata käyttötalouden menoksi. Lisäksi tulojen prosentuaaliseen nousuun vaikuttaa jo yllä mainittu henkilöstön siirto toimielimeltä toiselle sekä kirjaston johdon myynti. Vuoden 2010 tuloveroprosentti säilyy ennallaan, mutta kiinteistöveroprosentteja nostetaan 0,10 yksikköä kutakin. Sovellettava kunnallisveroprosentti on 19,0 %, kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat:

5 3 yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,50 %, muu kuin vakituinen asunto 1,00 %. Kunnallisveron veropohjana olevien palkkatulojen arvioidaan laskevan 1,2 % ja eläketulojen nousevan 4,5 %. Mukaan lukien myös muut verotettavat ansiotulot kasvu olisi yhteensä 2 %. Ansiotulojen verotusta kevennetään, niistä merkittävimmät lienevät kunnallisveron perusvähennyksen korotus nykyisestä eurosta euroon, valtion tuloveroasteikon kevennys ja työtulovähennyksen korotus. Eläketulon verotusta ehdotetaan kevennettäväksi korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä. Verotettavat tulot kaikkien vähennysten jälkeen vuodelle 2010 laskisivat 4,2 %. Vuoden 2010 tilitys tulee jäämään n. 2 % alle vuoden 2009 ennustekertymän. Tiedot perustuvat Kuntaliiton päivitettyihin veroennusteisiin. Alkuvuoden 2009 aikana yhteisöverotulot romahtivat ja valtio nosti yhteisöverojen kuntaosuusprosenttia 10 prosenttiyksiköllä taloudellisen laskukauden elvytystoimena kunnille. Korotus on voimassa v asti. Yritystoiminnan elpymistä oli jo odoteltu ja siten vuoden 2010 yhteisöverotilitysten on ennustettu nousevan vuoden 2009 kertymästä peräti 14 %, mutta nyt on taas uutisoitu, että kuluvan vuoden loppupuoliskolla yhteisöverotulot edelleen vähenisivät. Kiinteistöverot nousevat veroprosenttien korotusten vuoksi n Myös vuoden 2010 verotulomenetyksiä kompensoidaan vuoden 2010 valtionosuuksissa. Vuonna 2010 tulee voimaan valtionosuusuudistus. Uuden yhden putken valtionosuusmallin laskentatavassa on kuitenkin vielä epävarmuustekijöitä, joten Kuntaliitto on suosittanut kuntia varaamaan budjettiinsa valtionosuudet tarkistamalla vuoden 2009 valtionosuudet indeksillä 2,7 %. Yhden putken mallin ulkopuolisen valtionosuuden muutokset tulee huomioida eli mm. lukion oppilasmäärien muutokset. Näin laskettuna laskennalliset valtionosuudet nousevat vuoteen 2009 verrattuna noin 1,6 milj. (= + 16,1 %), kun on otettu huomioon vuodenvaihteessa 2009 tulleet valtionosuuspäätökset. Merkittävän nousun aiheuttaa verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauserän n. 1 milj. :n kasvu v verrattuna. 3.3 Menoerät Käyttötalousmenot nousevat vuoden 2009 talousarvioon verraten n. 6,2 %. Palkkaneuvotteluja ei ole vielä käyty ja sopimuskausi on voimassa Palkkoihin on arvioitu 3,2 %:n korotukset. Henkilöstömenojen sosiaalimaksut on laskettu seuraavilla prosenteilla: - sosiaaliturvamaksu 2,16 % (Sv-maksu 2,16% ja Kel-maksu 0 %, ehdotus on kuitenkin sv-maksun nostamiseksi 2,23 %:n) - työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2,9 % - tapaturmavakuutusmaksu 0,9 % - työnantajan KuEl-maksu on 15,8 % - VaEl 27,76 % - taloudellinen tuki 0.05 % Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan eläkemenoperusteinen maksu määräytyy kertoimella 1,03 vuoden 2009 käytöstä ja varhaiseläkemaksun euromääräiseksi ennusteeksi annettiin n euroa.

6 4 Kokouspalkkiot on arvioitu talousarvioon voimaan astuneen palkkiosäännön mukaan. Kustannusten kasvuun palkkakustannusten lisäksi vaikuttavat paljolti samat syyt kuin tulopuolellakin. Lisäksi ei ole voinut välttyä sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvulta, joka on 9,9 % v talousarvioon verrattuna, lisämäärärahoja vuodelle 2009 ei ole vielä vahvistettu. Kunnan investointitaso laskee v tasosta (taso v ~3,6 M ) 2,6 milj. euroon. Tosin vuodelle 2009 budjetoitu 2,3 milj. euron lämpökeskushanke ei tule toteutumaan. Investoinnit esitellään tarkemmin investointiosassa. Investointimenojen rahoittamiseen on merkitty otettavaksi uusia talousarviolainoja 1,0 milj. euroa. 3.4 Väestökehitys Sysmän kunnan asukasluku on kehittynyt viime vuosina seuraavasti: Vuosi Väestö 1.1. Muutos Väestön ikärakenne vuonna 1998 sekä vuoden 2008 tilanne on seuraava (31.12.): Ikä v v vuotiaat ,9 % ,5 % vuotiaat ,6 % ,8 % yli 65-vuotiaat ,5 % ,7 % yhteensä ,0 % ,0 %

7 5 3.5 Työpaikkakehitys sekä työllisyys Alkutuotannon piirissä toimiva väestö väheni voimakkaasti 1970-luvulla, väheneminen jatkui 1980 ja 1990-luvuilla mutta hitaammin. Jalostus- ja palveluelinkeinojen työpaikat lisääntyivät ja 1980-luvuilla, nyt kasvuvauhti on hidastunut (eräillä aloilla alentunutkin). Työpaikkatilanne vuonna : % v % Alkutuotanto ,2 Jalostus ,7 Palvelut ,7 Tuntematon 19 1,4 Yhteensä ,0 Työpaikkaomavaraisuus oli v ,5 %. Huoltosuhde oli 1,87 vuonna Vuoden 2008 keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla oli 11,4 %. Syksyllä 2009 Sysmän työttömyysaste oli 12,3 % (9/-09) (tässä käytetty työvoimaviranomaisten lukuja). Sysmässä viime vuoden vastaavaan lukuun verrattuna työttömyysaste on noussut 2,6 %-yksikköä. II STRATEGISET TAVOITTEET 1. SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA Vakaan talouden säilyttäminen 2. Palvelurakenteen optimointi ydinpalvelujen turvaamiseksi 3. Katse tulevaisuuteen eloa pellossa - kunnan vahvuuksiin perustuva elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittäminen - Ilola-Suopelto-Päijätsalo -alueen kehittäminen - vakituisen ja vapaa-aika-asumisen edistäminen kaavoituksella - ajanmukaisten vapaa-ajan palveluiden vahvistaminen houkuttelevin vapaa-ajan kunta 4. Sysmän henki ja kuntakuva 2. TALOUDEN TAVOITTEET VUODELLE Kuntien keskimääräinen taso verotusperusteissa 2. Maksujen ja taksojen tasoa tarkistetaan missä se on mahdollista. 3. Velkaantumistason pysyttävä alle Manner-Suomen kuntien velkaantuneisuuden keskiarvon. 4. Tavoitteena vuodelta 2010 positiivinen vuosikate. - Mikäli tilikauden tulos on negatiivinen, sen suuruus saa olla enintään ~ - 0,5 milj..

8 6 5. Maksuvalmius kunnossa (vähintään 15 maksupäivää). 6. Palvelutaso säilytetään ydinpalvelujen osalta nykytasolla (v taso). 7. Vuoden 2010 investointitaso määriteltiin syksyllä pidettyssä valtuustoseminaarissa. 3. KONSERNIN OHJAUS Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta. Sysmän kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt ja omistusosuudet yhteisöistä: Tytäryhteisöt Sysmän Kehitys Oy 100 % Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalo 100 % Yhtymä Olavin toimintakeskus 70 % Kiinteistö Oy Sysmän Työsuhdetalo 69,05 % Asunto Oy Ulpukanlehti 56,4 % Kiinteistö Oy Sysisara 50,91 % Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Siniheinä 40,08 % Kuntayhtymät Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky 2,62 % Päijät-Hämeen liitto 2,5 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky 1,51 % Itä-Suomen päihdehuollon ky 0,57 % ETEVA Ky 2,95 % Valtuusto määrittelee kuntalain 13 :n mukaan konserniohjauksen periaatteet, omistajapolitiikan linjaukset sekä hyväksyy konsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

9 SYSMÄN KEHITYS OY SYSMÄN KEHITYS OY Yrityksen toiminta ajatus: Sysmän Kehitys Oy:n toiminta keskittyy alkaen omistamiensa kiinteistöjen vuokraukseen ja kunnossapitoon Luettelo SysmänKehityksen omistamista ja vuokraamista kiinteistöistä: Kohteen nimi Tilatyyppi Bruttoala m² Rakennusvuosi Lämmitysmuoto Ilolan kaarihalli Teollisuusrakennus öljy laajennusosa Teollisuusrakennus sähkö Särkilahdentie 29 Teollisuusrakennus sähkö Särkilahdentie 33 Teollisuusrakennus /1988 öljy Yrittäjäntie 2 Teollisuusrakennus /1986 öljy Yrittäjäntie 2 Teollisuusrakennus puu/ilma Yrittäjäntie 6 Teollisuusrakennus /1992 öljy Koskuentie Siirtokuormausasema kylmärakennus Koskuentie Teollisuusrakennus luvulla sähkö Koskuentie Teollisuusrakennus luvulla sähkö Koskuentie Toimistorakennus sähkö Koskuentie Katoksia 1960 luvulla? kylmärakennus Vuokrattavien hallien kokonaispinta ala Vuokrausaste 100% Sysmän Kehitys on vuokrannut hallien tilat useille käyttäjille pääsääntöisesti lyhyillä vuokrasopimuksilla. Vuokralaiset maksavat pääsääntöisesti vuokran lisäksi rakennusten hoitokustannukset. Omistajan maksettavaksi jäävät kiinteistövero ja maavuokra. Peruskorjaus varauma on ollut vähäinen. Osaa tiloista ei enää kannata voimakkaammin korjata, osin tilat ovat myös kylmää tilaa tai varastokatoksia. Sysmässä Toimitusjohtaja Matti Kurvinen

10 KIINT. OY SYSMÄN VUOKRATALON TULOSKORTTI MITÄ ON TEHTÄVÄ ONNISTUMISEKSI? Yhtiön taloutta hoidetaan hyvin ja ylläpidetään asuntojen hyvää vuokrausastetta. MITEN ONNISTUMISTA MITATAAN? Yhtiölle on laadittu taloudelliset tavoitteet ja seurataan tyhjien asuntojen määrää. TAVOITE Yhtiön hallitus on hyväksynyt tarkistetut tavoitteet. Vuokratulojen tulee kattaa menot (aravalainsäädäntö) Maksuvalmius on asiallinen (30 pv). Säästöillä lyhennetään ensisijaisesti korkeakorkoisia lainoja. Asuntojen vuokrausasteen tulee olla 95 % (nyt 92 %). Vuokrat ovat tehokkaassa perinnässä. Vuokralaisen maksuvalmius tarkistetaan ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Asuntojen käyttötarkoitusta voidaan väljentää säädösten sallimissa puitteissa tyhjien asuntojen kohdalla (hyvän käyttöasteen ylläpito). Asunnot tarkastetaan asukkaiden vaihtuessa, virheet ja puutteet korjataan ajoissa. Kiinteistöjen arvo säilytetään vuosikorjauksilla ja suuria peruskorjauksia vältetään. III TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Talousarvio muodostuu käyttötalousosasta, tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät sisäiset erät. Määrärahat ja tuloarviot ovat arvonlisäverottomia paitsi vähennys/palautusrajoitteisessa toiminnassa esim. asuntojen vuokraustoiminta. Laskennallisia eriä ovat käyttöomaisuuden poistot ja vyörytettävät kustannukset ja ne eivät ole sitovia eriä. Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Investoinnin pienhankintaraja on TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 65 : Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

11 9 - Kun tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavalla kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Yhden määrärahan yhteydessä voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnan tavoitteita. - Valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ovat osa sitovaa talousarviota. Esim. arvion alle jäävät poikkeamat toiminnan tavoitteissa ovat oikeudellisesti samassa asemassa kuin arvion ylittävät poikkeamat määrärahojen käytössä. - Valtuusto suhtautuu talousarvion hyväksymisessä samalla tavoin sekä määrärahoihin että tavoitteisiin. - Määrärahan muutoksen yhteydessä on arvioitava myös tavoitteiden muutostarve. Talousarviomuutokset tehtävä välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. - Sitovuustaso määritellään, jotta se voidaan vahvistaa valtuustossa talous-arvion käsittelyn yhteydessä. Lähtökohtana voisi pitää sitä, että käyttötalousosassa tulosalueiden ja investointiosassa hankkeiden/hankeryhmien menojen ja tuloarvioiden loppusummat ilman laskennallisia eriä ovat sitovia (myös niitä vastaavat toiminnalliset tavoitteet). Käyttötaloudessa valtuustoon nähden sitovana ovat tulosalueiden kokonaismenot ja tuloerät (sekä niitä vastaavat tavoitteet). Kaukolämpölaitos ja vesihuoltolaitos voidaan hyväksyä sitovaksi nettomenoiltaan/-tuloiltaan. Investointiosassa olisivat talonrakennuskohteet sitovia hankekohtaisesti. Seuraavien investointiryhmien osalta sitovia olisivat ko. hankeryhmien yhteismäärät: - Kiinteä omaisuus - Julkinen käyttöomaisuus/urheilu- ja retkeilyalueet - Julkinen käyttöomaisuus/kunnallistekniset kohteet - Irtain omaisuus, arvopaperit - Kuntayhtymien maksuosuudet yms. menot

12 10 HALLINTOTOIMI SYSMÄ SYSMÄN KUNTA Hallintokuntataso ASIAKASNÄKÖKULMA TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA TOIMINNALLINEN NÄKÖKULMA KEHITYSNÄKÖKULMA Hallinto toimi (KRM) KRM = kriittiset menestysideat (Mittarit) Hallittu talous ja palvelujen saatavuus Yhteistyö Palveluhenkisyys ja osaaminen Toimiva viestintä Johtaminen ja hallintokuntien yhteistyön koordinointi Tavoite 2010 Nykytila Toimenpiteet Asiakastyytyväisyys (sisäinen /ulkoinen) Lomituksen asiakastyytyväisyyskyselyn toistaminen (vuoden loppupuolella) Tuloskorteissa asiakasnäkökulma huomioitu Lomituspalvelukysely vuoden 2009 tehty tulokset 2010 Maksuvalmius Vuosikate Tilikauden tulos Investointitaso Lainat Konsernilainat Veroperusteet Maksuvalmius väh.15 pv Tavoite positiivinen vuosikate Investointitaso 2,0 M Lainat 3,6 M ; 819 /asukas Tilikauden tulos posit. Verotusperusteiden tarkistus Maksuvalmius = n. 15 pv Tavoite positiivinen vuosikate Investointitaso 1,3 M Lainat 2,2 M ; 483 /asukas Tilikauden tulos nolla tai alle 0,5 milj. negat. Verotusperusteiden korotus Ulkopuolinen Investointija hankerahoitus (30-80%) Talouden ja toiminnan keskeisten tunnuslukujen seuranta Talouden muutostekij. seuranta ja ennakointi Riittävä maksuvalmius Kustannussäästöt suhteessa suoritetta kohti Yhteistyösopimusten määrä win win periaatteella Hallintokuntien sisäisten toimintojen kehittäminen/osastopalaverit Hallintokuntien yhteistyön kehittäminen Kuntienvälisen yhteistyön kehittäminen, SOTE-yhtymän ja muun seudullisen yhteistyön toiminnan seuranta Yhteistyötä lomitus-, ympäristöterveys- ja opetus-toimessa naapurikuntien kanssa www sivut päivitetty seudullinen yhteistyö Kartoitetaan alueita missä yhteistyötä voidaan tehdä Hallintokuntien tavoitteita tukevat kehittymissuunnitelmat Selkeä visio, strategia ja toimiva tuloskorttijärjestelmä Kustannussäästöt suhteessa toimintoa kohti yhteisellä mittarilla Selkeä visio, strategia ja toimiva tuloskorttijärjestelmä käyttöä kehitetään edelleen Selkeä visio, strategia ja tuloskorttijärjestelmä käytössä Hallinnon- ja toiminnan organisointi (Olavin toimintakeskus, Teatteritalo, Sysmän Vuokratalo Oy ja SyKe Oy)

13 11 3. KÄYTTÖTALOUS 3.1. TULOSALUEKOHTAISET TAVOITTEET JA MÄÄRÄRAHAT KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunta VAALIT TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka tavoitteena on huolehtia kunnan tehtävistä vaalien järjestämisessä virheettömästi ja taloudellisesti. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tehtävän tavoitteet Äänestysalueiden määrä Äänioikeutetut Äänestysprosentti - eduskuntav. 63 % - presidentinv. 72 % - kunnallisv. 63 % Tavoitteet: (sanallisesti) Vuonna 2011 järjestetään eduskuntavaalit ja vuonna 2012 sekä presidentin vaalit että kunnallisvaalit lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Yleisperustelut: Kunnallisvaalit järjestetään omana toimintana. Valtiollisissa vaaleissa on korvaus kunnalle n. 1,8 /äänioikeutettu.

14 12 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanvaltuusto KUNNANVALTUUSTO TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tehtävän tavoitteet Kokousten määrä Käsiteltyjen asioiden lkm Tavoitteet: (sanallisesti) Kunnan kehittäminen, vakaan talouden säilyttäminen sekä kunnan strateginen johtaminen. Yleisperustelut: Valtuustoon kuuluu 27 valtuutettua ja valtuustokausi kestää Kokousten lisäksi pidetään 3 4 pv talous- yms. asioiden seminaarityöskentelyyn. Valtuustokauden puolivälissä valtuustoretki.

15 13 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Näiden tulee toteuttaa kuntalain 9. luvussa määrätyt tehtävät. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tehtävän tavoitteet Tilintarkastajien tarkastuspäivät Tarkastusltk:n kokoukset Tavoitteet: (sanallisesti) Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Yleisperustelut: Tarkastuslautakuntaan kuuluu 5 jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja - talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Tilintarkastusyhteisöksi on kuluvalle valtuustokaudelle valittu Kuntatarkastajien Oy Clavis. Tarkastuspäiviä ostetaan tarvittava määrä, yleensä pv.

16 14 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja henkilöstöjaosto TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa kunnan toiminta-ajatusta toteuttamalla ja vastaa kunnan hallintotehtävistä siten kuin siitä säädetään kuntalaissa ja erityislaeissa tai määrätään johtosäännössä. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tehtävän tavoitteet Khall kokoukset Käsitellyt asiat Henkilöstöjaoston kokoukset Käsitellyt asiat Tavoitteet: (sanallisesti) Kunnanhallitus keskittyy kunnan operatiiviseen johtamiseen, elinkeino- ja henkilöstöasioiden hoitoon. Toimintojen järjestämisessä tutkitaan vuosittain kuntalain suomia mahdollisuuksia. Yleisperustelut: Kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Henkilöstöjaostoon kuuluu 3 jäsentä. Henkilöstöjaoston tehtävänä on vastata kunnallisia luottamushenkilöitä koskevista sekä kunnalle työnantajana kuuluvista viranhaltijain ja työntekijäin henkilöstöasioista.

17 15 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus YLEIS- JA HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut, muu yleishallinto, henkilöstöpalvelut, työllistäminen, muut palvelut TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Hallinnon tehtävänä on luoda edellytykset ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle työskentelylle ja huolehtia kunnan suunnitteluun, talous-, henkilöstö- ja muuhun yleishallintoon sekä tiedotukseen liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu muiden tulosalueiden vastuulle sekä edistää ja ylläpitää yhteistyötä eri tulosalueiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteet: (sanallisesti) Kehittää kunnan www-sivustoja yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Tuottaa mahdollisimman ajantasaista tietoa johdon ja muiden hallintokuntien toimimisen tueksi. Kehittää henkilöstötilinpäätöstä. Yleisperustelut: Hallintopalvelut Tulot ja menot tuottaa hallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä atkpalvelut. Muu yleishallinto Tulot ja menot Avustusluonteiset määrärahat : Sysmän 4H-yhdistys Sotainvalidit ja -veteraanit Kiinteistöveron kompensointi yleishyödyllisille järjestöille Avustus on tarkoitettu niille maamiesseuroille, urheiluseuroille, nuorisoseuroille, työväenyhdistykselle ym. jotka olivat ennen vapautettuja kiinteistöverosta mutta joutuvat nyt sitä maksamaan. Kiint. Oy Sysisara 3 900, omistajan avustus ehtona Valtiokonttorin taloudellisen avun saannille. Muut osuudet ja hankkeet: Sisä-Suomen verovirasto - Veroasiamiehen tehtävät (0,17 *as.luku) 776 Osuus verotuskustannuksiin Verotuskustannukset, joista kuntien osuus 31 % jaetaan as. luvun mukaan Jäsenmaksut kuntien keskusjärjestöille Suomen kuntaliitto/toiminnan rahoitus Osuus maakunnan liitoille yhteensä : Itä-Hämeen liitto 160 Päijät-Hämeen liitto - Osuus käyttömenoihin

18 - Verkkotietokeskuksen asiakasmaksuosuus sekä osuus käyttöoikeudesta tilastokeskuksen väestötilastopalveluun Osuus Lahden yliopistokeskuksen toiminnan rahoittamiseen Paketti-hanke; Kuntien palvelurakenteiden kehittämishankkeen jatko 1,- /as sekä kehittämisprojektien erillisselvitykset 0,5 /as Muut yhteistoimintaosuudet yhteensä : Lahden kaupunki: - Seudullinen tietohallinto Seudullinen joukkoliikenneyhteistyö/2009 vuodeksi ( ) Sivistystoimen kehittäminen Seudullinen yhteistoimintasopimus -hankintatoimi Lahden tietotekniikka: - Seudullisen hankintatoimen intra (hinta epävarma) Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES OY: - Lahden alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma , 0,80 /as/v eli KOKOohjelma Henkilöstöpalvelut Henkilöstöhallinto, työsuojelu, kunnanviraston keittiö yht. tulot 200 ja menot Henkilöstöpalveluihin on budjetoitu Varhe-maksut , jotka käytön suhteessa jaetaan myöhemmin omille kustannuspaikoilleen. Työllistäminen Tulot ja menot Tavoitteena alentaa kunnan työttömyyttä, keskeistä nuorten tukityöllistäminen. Projektien tarkoituksena on ensisijaisesti katkaista työttömyysjakso, palauttaa säännöllinen elämän rytmi ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntalisä: Sysmän kunta maksaa alkaen toistaiseksi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistämiseksi kuntalisää ehdot täyttäville yhdistyksille, yrityksille ja seurakunnille, tähän on varattu Lisäksi ekstra-kuntalisää yhdistyksille toisen vuoden palkkatukeen oikeutetun henkilön työllistämisen tukemiseksi, määräraha Työllistämishankkeita yht : TYP - Kokonaisvaltainen yhteistyö: Hämeen TE-Keskus, Heinolan työvoimatoimisto, Itä- Hämeen seutukunta ja KELA:n Salpausselän vakuutuspiiri, pa. työttömät.tai siihen vaarassa joutua PTT-hanke - Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke "Ahomansikka" perinnemaisemien hoitohanke/luonto-liitto Hämeen piiri, jatkohanke "Oksa"-hanke -välityömarkkinat ,2012 Soten kautta ( ) Verkostosta voimaa -projekti kk ajaksi Koulutuskeskus Salpaus: - Heinolan seudun koulutussuunnittelu: 2 vuotta (1 178 ) 707 VIRIKE-hanke 3 v:n hanke n. 1,1 milj., netto-osuus , mikäli käynnistyy kirjataan määrärahat bruttona. Nuori työ- projekti (nettokustannus, mukana Op, LC, yrittäjät) Muut palvelut Oikeusturvapalvelut menot 6 800, velkaneuvonta (ostopalvelu Lahden kaupunki) ja löytöeläintoiminta (ostopalvelu Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry).

19 17 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Sysmän säilyttäminen elinvoimaisena kuntana Yksi Sysmä ohjelman avulla. Elinkeinotoimi toteuttaa kunnan strategiaa painopisteenä vapaa-ajan kunnan kehittäminen. Yrityksille annetaan neuvontaa ja ohjausta perustamisavun ja erilaisia investointi- ja toimintatukien hakemisessa. Myös toimitilaratkaisuihin sekä kehittämis- ja koulutusjärjestelyihin annetaan yrityksille ensineuvontaa. Kuntamarkkinointi ja matkailun edistäminen ovat osa elinkeinotointa. Maaseututoimi vastaa EU:n ja kansallisten maataloustukien täytäntöönpanosta sekä kunnan maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta työ- ja elämismahdollisuuksien säilyttämiseksi maaseudulla. KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO. JA MAASEUTUPALVELUT Elinkeinotoimi TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yleisperustelut: Elinkeino- ja kuntamarkkinointipalvelut ostettiin aikaisemmin Sysmän Kehitys Oy:ltä. Vuoden 2009 aikana toiminta hajautettiin siten, että elinkeinotoiminta ja kuntamarkkinointi palautettiin kunnan omaksi toiminnaksi ja Sysmän Kehitys Oy jäi ainoastaan teollisuuskiinteistöjä hallinnoivaksi yhtiöksi. Yksi Sysmä -ohjelman avulla Sysmästä kehitetään valtakunnallisesti erottuva menestyvä pitäjä. Työtä tekevät kuusi eri yhteisöjen edustajista koostuvaa työryhmää: brändi, identiteetti, julkaisut, tiedotus ja tulevaisuus. Ohjelman toteutumista valvoo ohjausryhmä. Yhteistyöosuudet: Koti-hanke , v Juotavan Hyvä Päijänne/Etelä-Päijänteen saaristoviikko (ei kuluja) TE-keskus. Lahden tiede- ja yrityspuisto: -Heinolan seutukunnan rakennemuutosohjelman mukainen hanke "Asumisen osaamisklusterin osaamisen ja innovaatioiden siirto" Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES OY: - Seutukehittäjä(koordinoija)-rakennemuutoshanke 2 vuotta 3 420,- -Heinolan seudun kumppanuushanke - ESR (sisältyy Lakesin hallinnoimaan Heinolan seutukunnan rakennemuutossuunnitelmaan)

20 18 Elinkeinoluonteiset hankkeet: Satama- ja taajamapalvelujen kehittäminen v V , tuki talousarviossa 50% (od.70%). Hoivaa ja hyvinvointia v tuki 50% (od. 70%) Yksi Sysmä ohjelman 1 toteutumisvaihe julkinen tuki 90 %. V varattu Kunta osallistuu Leader-rahoituksen kautta. Toteutumisaika Mikäli hankkeiden rahoitus hyväksytään. KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö KUNNANHALLITUS ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Maaseututoimi TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa kunnan alueella maataloushallintoon liittyvät EU- ja kansalliset maataloustukien jakoon liittyvät tehtävät., maatalousvahinkojen arviointi ja lausuntojen antaminen. Joukkoliikenteen järjestelyt. Maaseutuprojektien- sekä kylätoiminnan yhteistyökumppanina toimiminen. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tehtävän tavoitteet Tukea hakeneet maatilat EU/kansalliset tuet milj. yhteensä 5,6 6,0 6,5 6,5 6,5 Osallistuminen eri hankkeisiin Kutsutaksireitit Tavoitteet: (sanallisesti) Tuottaa kuntatason maataloushallinnon palvelut laadukkaasti ja ajallaan. Ostopalvelusopimus Heinolan kaupungin maataloushallintopalveluiden hoitamisesta (96 tilaa). Osallistutaan tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin niin, että voidaan vahvistaa uusien yritysten oma-aloitteisuutta ja yritysten kehittymistä. Kutsutaksiliikenteellä turvataan myös haja-asutusalueella liikkumispalvelujen saatavuus Osallistutaan Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan toimintaan ja varmistetaan riittävä kuntakeskusten välinen joukkoliikenne. Kylien kehittämishankkeita ohjataan Leader- rahoituksen piiriin jolloin kunnan osuus on n. 20 % kustannuksista.

21 19 Yleisperustelut: Projekti/hanketoiminta: Päijänne LEADER , METKA(Metsäenergiaa kannattavasti) 7439, SYPVE(Seudulliset yrityspalveluverkostot ) 1163,Hämeen Bioenergia II hanke 824. Joukkoliikenteen kustannusten jakaantuminen: Linja-autoliikenne(koulu/avoin) , kutsutaksit , seutulippu 8.500, joukkoliikennelautakunnan kuntaosuus Muut maaseutupalvelut: Sunnuntailehtien jakaminen (kunnan osuus 50 %) , kylätoimintaan 700. Maataloushallinto tulee muuttumaan viimeistään alkaen niin että Päijät-Hämeen alueella on 1 tai 2 maataloustoimistoa. KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus Lomituspalvelut TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Maatalousyrittäjien lomituspalveluista annetussa laissa tarkoitettujen lomituspalvelujen järjestäminen ja niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet Sysmän paikallisyksikön maatalousyrittäjille osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön voimin. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 Tehtävän tavoitteet TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Lomituspäivät yhteensä Vuosilomapv/yrittäjä max max 26 24,8 24,5 25,5 25,5 25,5 Tuettu maksullinen lomittaja-apu keskimääräinen käyttö ylittää vuoden 2009 tason keskimääräinen käyttö ylittää vuoden 2010 tason keskimääräinen käyttö ylittää vuoden 2011 tason Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin - lomittajien ammattitaito ast.5-1 3,

22 20 - hallinnon asiakaspalvelu ast , Yhteistyö ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen - yhteistoimintaryhmän kokoukset - hallinnon alueelliset työnohjausrenkaan kokoukset Taloudellisuustavoite - lomituspäivän hinnan nousu hallittu palkkojen harmonisoinnista huolimatta, /pv brutto/netto 177, Tavoitteet: (sanallisesti) Tuloskortti (jäljempänä) kertoo tavoitteet ja mittarit neljästä eri näkökulmasta. Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) asettaa valtakunnallisen tuloskortin lomituspalvelujen paikallisyksiköille vuosittain ja seuraa toteutumista. Yleisperustelut: Sysmän kunta hallinnoi maatalousyrittäjien lomituspalveluja v oman kuntansa alueen lisäksi Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Joutsan, Kuhmoisten, Kärkölän, Luhangan, Padasjoen, Pertunmaan ja Toivakan kunnan sekä Heinolan kaupungin alueella. Alueella on arviolta 700 vuosilomaan oikeutettua 460 karjatilalla. Kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on noin 130. Lisäksi on määräaikaisia lomittajia, tuntipalkkaisia yrittäjien itsensä esittämiä lomittajia ja ostopalveluyrittäjiä sekä oppisopimusoppilaita. Hallinnossa toimii kuusi päätoimista henkilöä. Melan hallintoraha-arvio vuodelle 2010 on 10,88 e/pv. Laskentaperusteena on lomitetut päivät vuonna 2008, joita nykyisen alueen kuntien alueilta yhteenlaskettuna on pv. TP 2008 lomituspäivät pv ovat silloiselta hallintoalueelta ennen Asikkalan ja Kärkölän paikallisyksiköiden yhdistymistä Sysmään. Maatalouslomittajien mobiilin käyttöönotto tuo uutena toimintana hallinnon päivystyksen mobiilin kuittauksista. Päivystyskustannuksiin on arvioitu määrärahaa Mela maksaa lomitustoiminnan arvonlisäveron osuuden, joka ei ole talousarviomeno. ESR-hanke, toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen: Lomituspalvelujen paikallisyksikön kehittämishanke. Tarkoitus mm. kehittää hallintoa sekä kartoittaa maatilojen työturvallisuutta. Mikäli hanke ( ) hyväksytään, jaksotetaan kolmelle vuodelle, kunnan osuus 25 %.

23 21 Tavoite 2010 TULOSKORTTI 2010, LOMITUSPALVELUT Järjestetään maatalousyrittäjien lomituspalvelut lainmukaisina kattavasti ja tasapuolisesti Toteutustarvetta vastaavan ammattitaitoisen henkilöstön avulla järjestetään kattavat lomituspalvelut o Vuosilomalomitus o Sijaisapulomitus o Tuettu maksullinen lomittaja-apu o Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Mobiilijärjestelmä otetaan käyttöön 1. Vaikuttavuus Mittarit ja tavoitearvot Vuosilomalomitus lainmukaisesti ja keskimäärin käyttäjää kohti enintään 0,5 päivää alle laissa mainitun rajan Sijaisapulomitus lainmukaisesti ja sijaisapupyynnöistä toteutunut vähintään 90 % Tuetun lomittaja-avun keskimääräinen käyttö ylittää vuoden 2009 tason Vähintään 20 % käy Vähintään 25 % käyttää Ellei jo ole, otetaan 2010 Tavoite Asiakkuus Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa lomituspalveluihin ja antavat vastauksena asiakastyytyväisyys- kyselyssä: o Maatalouslomittajia koskeva kysymys Minkä yleisarvosanan annatte tilallanne lomitustöitä hoitaneiden maatalouslomittajien ammatti taidosta? o Lomitushallintoa koskeva kysymys Minkä yleisarvosanan annatte lomitushallinnon asiakaspalvelusta? Mittarit ja tavoitearvot Vuosilomalomitus: ast. 5-1 (tavoite = vähintään 4) Sijaisapulomitus: ast. 5-1 (tavoite = vähintään 4) Asiakaspalvelu: ast. 5-1 (tavoite = vähintään 4) Tavoitettavuus: ast. 5-1 (tavoite = vähintään 4) Tiedonsaannin riittävyys: ast. 5-1 (tavoite = vähintään 4)

24 22 Tavoite Henkilöstö Mittarit ja tavoitearvot Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista parannetaan ja pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista Lisätään lomittajien vaikutusmahdollisuutta omissa työjärjestelyissään Sairauspoissaolo-% on alle vuoden 2009 tason Asia käsitellään työkokouksissa Tavoite Talous ja tehokkuus Mittarit ja tavoitearvot Lomitushallinnolle kuuluvat tehtävät suoritetaan hyvän hallintokäytännön mukaisesti Tarpeelliset tehtävät suoritetaan valtion hallintorahakorvauksen turvin Paikallisyksiköiden lomituspalvelujen järjestämistä yhdenmukaistetaan Paikallishallinnon käytäntöjä yhdenmukaistetaan Alueellisissa työnohjausrenkaan kokoontumisissa jaetaan tietoa hyviksi koetuista käytännöistä. Työnohjausrenkaiden pöytäkirjat tallennetaan Laariin Lomitushallinnon asiakastyytyväisyyskyselyn tavoite toteutuu Paikallisyksikön kotieläinyksikköä kohti laskettu keskimääräinen lomitusaika poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +/- 10 % Työnohjausrenkaan kokous vähintään kerran vuodessa

25 23 SIVISTYSTOIMI SYSMÄ (visio 2013: 35 % väestöstä suorittanut lukion) SYSMÄN KUNTA Hallintokuntataso Raija Hörkkö Sivistystoimi (KRM) KRM = kriittiset menestysideat Toimivat oppimisympäristöt Sosiaaliset resurssit Fyysiset resurssit Monimuotoinen kulttuuritarjonta Tavoite 2010 Toimenpiteet ASIAKASNÄKÖKULMA Toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perus-teiden mukaista opetusta Opetusryhmän keskikoko Oppilastyytyväisyys Oppilaan siirtyminen seuraavalle asteelle Keskeyttäminen lukiossa Asiakaspalaute kirjasto- ja tietopalveluista Laadukas opetus Oppilastyytyväisyys kasvaa Nykytason säilyttäminen Asiakastyytyväisyys kasvaa Opetussuunnitelmat käytössä Opetusryhmän keskikoko 20 Huoltajille on tehty kysely Peruskoulusta 2. asteelle -100% oppilaista 2. asteelta korkea-asteelle Asiakkaat ovat tyytyväisiä Opetus opetussuunnitelmien mukaista Opetuksen arviointi, seuranta ja ohjaus Huoltajille tehdyn kyselyn tulosten hyödyntäminen Opiskelun tukeminen Jatkuva asiakaskysely TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA pk, lu : / oppilas maaseutumaisten PH-kuntien keskitasoa / asukas Kuljetuskustann. /oppilas Aterian hinta /ateria Optimaalinen resurssien käyttö Oikein mitoitettu raami ja siinä pysyminen -kustannustietoista toimintaa Toimivien sivistyspalvelujen turvaaminen Sivistystoimen kustannukset saadaan valtakunnallista tilastoista Kuljetuskustann /opp. Aterian hinta 3,41 /ateria Toimivat sivistyspalvelut Talousarvion huolellinen valmistelu kaikilla tasoilla Talousarvion seuranta TOIMINNALLINEN NÄKÖKULMA Pätevien viranhaltijoiden/ työntekijöiden määrä -% Optimaalinen resurssien käyttö Päteviä viranhaltijoita/työntekijöitä lähes 100 % Viranhaltijoiden/työntekijöiden vahvuusalueiden hyödyntäminen Päteviä vakinaisissa työsuhteissa 99 % Yhteistyö käynnistynyt ja laajentunut Suunniteltu työsuhteiden vakinaistaminen ja seuranta KEHITYSNÄKÖKULMA Nuorille suunnattu kulttuuritarjonta Nuorten osallistuminen ja osallistaminen Osaamisen kehittämissuunnitelmat Organisaation henkilöstötilinpäätös Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä srk:n yhteistyö ja sen kehittäminen nuorille suunnatussa toiminnassa Olavin toimintakeskuksen puitteissa. Nuoret sekä kulttuurin tekijöinä että kokijoina. Henkilökohtainen täydennyskoulutussuunnitelma Kunnan henkilöstötilinpäätös 2009 Kartoitettu Täydennyskoulutusta on tarjolla Henkilöstötilinpäätös laadittu vuodelta 2008 Yhteistyön lisääminen Henkilökohtainen osaamissuunnitelma osaksi kehityskeskusteluja Koko kunnan henkilöstötilinpäätöksen kehittäminen

26 24 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNNAN HALLINTO Sivistyslautakunnan hallinto TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Sivistystoimi järjestää kuntalaisille heidän fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, tiedollista ja taidollista kasvuaan tukevia koulutus- ja muita sivistyspalveluja sekä päivähoitopalveluja. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Stj:n viranhaltijapäätökset Lautakunnan kokousten lkm Käsiteltyjen asioiden lkm Kulttuuritoimikunnan kokousten lkm Käsiteltyjen asioiden lkm Tavoitteet: (sanallisesti) Sivistystoimen hallinto käsittää koulutoimiston tuottaen kouluille ja kuntalaisille näiltä osin sivistystoimen hallinnon palvelut. Yleisperustelut: Kulttuuritoimen asioita hoitamaan on perustettu kulttuuritoimikunta, jonka ensisijaisena tehtävänä on toimia kulttuuriasioiden keskusteltufoorumina sekä valmistelutehtävissä. Sivistyslautakunta voi kokouksissaan kuulla asiantuntijoita. Sysmän Yhteiskoulua ja lukiota koskevia asioita käsiteltäessä kuullaan asiantuntijoina yhtä Sysmän Yhteiskoulua (= yläkoulua) ja yhtä Sysmän Yhteiskoulun lukiota edustavaa oppilasedustajaa.

27 25 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUTOIMI TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUTOIMI Peruskoulutus TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tuottaa oppivelvollisuusikäisille perusopetuslain mukaiset opetuspalvelut. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Opettajien lkm Oppilaiden lkm Kuljetusopp. lkm Menot /oppilas Tavoitteet: (sanallisesti) Peruskoulu käsittää kaksi alakoulua ja yläkoulun. Toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaista laadukasta opetusta. Koulukuraattoripalvelut saatiin syksystä 2009 alkaen, palvelut ostetaan Sosiaali- ja terveysyhtymältä ja kustannukset sisältyvät perusturvapalvelujen budjettiin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjoaminen. Koulukiinteistöjen kunnon säilyttäminen, kts. investoinnit. Koulukohtaiset kiinteistöjen kunnossapitomenot ovat vuoden 2009 tasoa pienemmät.

28 26 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUTOIMI Keskiasteen koulutus, lukio TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Lukiolain mukaiset lukio-opetuspalvelut. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Opettajien lkm Oppilaiden lkm Menot /opiskelija Tavoitteet: (sanallisesti) Säilyttää kunnassa lukio ja kehittää sen toimintaa kilpailukykyisempään suuntaan. Lukio tarjoaa opiskelumahdollisuuden myös aikuisille % ikäluokasta jatkaa lukiossa. Lukioiden yhteistyön tiivistäminen sekä etä- ja verkko-opetuksen kehittäminen. Lukion näkyvyys ulospäin. Positiivisen kuvan luominen lukiostamme. Yleisperustelut: Kunnan oma lukio tarjoaa lukiolain mukaista laadukasta opetusta. Oppikirjatukeen on varattu

29 27 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUTOIMI Keskiasteen koulutus (ammatillinen ja musiikkikoulutus) Aikuiskoulutus (kansalaisopisto) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tarjota kuntalaisille aikuis- ja musiikkikoulupalveluja. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Kansalisopisto - opetustunnit oppilasmäärä Musiikkiopisto - opetustunnit oppilasmäärä Hartola Heinola Tavoitteet: (sanallisesti) Itä-Hämeen kansalaisopisto antaa entiseen tapaan ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta toimi-alueensa tarpeiden mukaisesti. Työ-, yritys- ja elinkeinoelämään liittyvän monipuolisen koulutuksen tehostaminen ja edelleen kehittäminen. Musiikkiopistotoiminnassa tavoitteena musiikin perusopetuksen tarjoaminen. Hartolan musiikkikoulu antaa taiteen perusopetuslain mukaisen musiikin perusopetuksen. Musiikkioppilaitoksen menot sisältävät Heinolan musiikkiopistossa (12 opp.) ja Hartolan kansalaisopiston musiikkikoulu (9-10 opp.) aiheuttamat maksuosuudet yhteensä Itä-Hämeen kansalaisopiston menoihin on varattu yhteensä Lisäksi varaus vuokramenoja varten , yhteensä Ammatillisesta koulutuksesta kustannuksena on ainoastaan eläkemenoperusteiset KuElmaksut

30 28 TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö SIVISTYSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI Liikuntapalvelut TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Liikuntalain mukaisesti valtion ja kuntien tehtävänä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Päijänne Areenan 75% 70% 75% 75% 75% käyttöaste (ilta- ja viikonloppukäyttö) Avustetut järjestöt Tavoitteet: (sanallisesti) Kehittää liikuntapalveluja paikallisesti ja alueellisesti yhteistyössä kunnan eri toimialojen, järjestöjen ja sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa. Laatia kunnan terveysliikunnan toimenpide ohjelma ja toteuttaa sitä osana Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Jatkaa yhteistyötä Sysmän Sisun kanssa liikuntapalvelujen ja tapahtumien tuottamisessa. Saattaa loppuun Etelä-Suomen lääninhallituksen kolmevuotinen Ohrasaaren ulkoilualueen kehittämis- ja kunnostamishanke. Tehostaa Väihkylän tekojää/tenniskenttä lähiliikuntapaikan käyttöä ja markkinointia hankkimalla mm. käytetty jäänhoitokone tekojäätä varten. Tukea liikuntajärjestöjä vuosittaisilla avustuksilla.