LIITE 3 UPM Kotkan biojalostamon YVA: Lauhdevesimallinnus 2018

Transkriptio

1 LIITE 3 UPM Kotkan biojalostamon YVA: Lauhdevesimallinnus 2018

2

3 1 UPM KYMMENE OYJ Kotkan biojalostamon lauhdevesimallinnus Sisältö 1 JOHDANTO KÄYTETYN MALLIN JA LASKENNAN KUVAUS Käytetty malli Mallinnusalue ja lähtötiedot Hilaverkosto Vesistön syvyyssuhteet Virtaamat, tuulet, säätiedot Säätiedot Merialueen lämpötila Laskenta ja tulokset TULOKSET Kesätilanteet Talvitilanne MALLINNUKSEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET Liitteet Liite 3.1 Liite 3.2 Kesäajan lämpötilanousut Talviajan lämpötilanousut Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja

4 2 Pöyry Finland Oy FM Heimo Vepsä Yhteystiedot Elektoniikkatie OULU puh sähköposti

5 1 1 JOHDANTO Tässä raportissa on arvioitu vesistömallinnuksella UPM Kymmene Oyj:n Kotkan Mussaloon suunnitteleman Kotkan biojalostamon lauhdevesipäästöjen vaikutuksia veden lämpötilaan purkupaikan lähialueella. Suunnitellussa laitoksessa voidaan käyttää erilaisia raaka-aineita fossiilisia polttoaineita korvaavien biopolttoaineiden tuotantoon. Kapasiteetiltaan laitos tuottaa enintään tonnia vuodessa nestemäisiä biopolttoaineita tai -kemikaaleja. Suunnitellut päätuotteet ovat uusiutuva diesel, nafta ja kerosiini. Päätuotteiden lisäksi voidaan valmistaa myös muita nestemäisiä tai kaasumuodossa olevia hiilivetyjä. Sivuvirrat voidaan käyttää prosessissa polttoaineena tai niille etsitään muuta hyötykäyttöä. Laitoksella tullaan kokeilemaan ja käyttämään erilaisia raaka-aineita, jotka voivat olla sekä nestemäisiä että kiinteitä. YVA-menettelyssä tarkastellaan yhtä toteutusvaihtoehtoa (VE1), jossa laitos tuottaa enintään tonnia vuodessa nestemäisiä biopolttoaineita tai -kemikaaleja. Normaalin toiminnan aikana laitos käyttää jäähdytysvettä m 3 tunnissa (3 m 3 /s) ja veden arvioitu lämpötilanousu ennen purkamista takaisin mereen on 10 C. Vesistövaikutusten arvioinnissa käytetään mallinnustekniikkaa eli laskennallista menetelmää, jolla pystytään erittelemään halutun kohteen tai vaihtoehdon kuormituksen vaikutukset. Tässä raportissa esitetään mallinnusmenetelmä, mallinnuksen lähtötiedot ja oletukset sekä tulokset YVA-selostuksessa käytettäviksi. 2 KÄYTETYN MALLIN JA LASKENNAN KUVAUS 2.1 Käytetty malli Vesien kulkeutumista arvioitiin 3D-vesistömallin EFDC, (Environmental Fluid Dynamics Code) avulla. Mallin on kehittänyt Virginia Institute of Marine Science:ssa John Hamrick alun perin rannikkovesien mallinnustehtäviin. Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviranomainen EPA (Environmental Protection Agency) on jatkanut mallin kehitystyön tukemista ja malli on vesipäästöjen vaikutusten arviointiin suositeltujen mallien joukossa Yhdysvalloissa. Mallin jatkokehitystä on tehty Dynamic Solutions-International LLC - konsulttialan yrityksessä. Heidän toimestaan on laadittu lisäksi graafinen käyttöliittymä (EFDC Explorer, EE) mallin laadinnan ja tulosten käsittelyn ja havainnollistamisen tueksi (Craig 2011). Mallin vedenlaatuosio on kytketty virtauslaskentaan dynaamisesti siten, että vedenlaatumuuttujat ja niiden prosessit lasketaan samanaikaisesti virtausten kanssa. Mallinnuksen lähtökohtana oli suunnitellun uuden jalostamon lauhdevesien lämpötilavaikutusten arviointi. Tarkastelu tehtiin ilman alueen muun teollisuus- yms. toiminnan lauhdevesien päästöjen mukaanottoa. Tarkastelemalla vain uuden suunnitellun jalostamon kuormitusta saatiin vaikutus parhaiten näkyviin. Lämpötilavaikutukset vesistössä ovat pääosin verrannollisia johdettavan lämpökuorman suuruuteen, eikä muiden kuormituksen mallintamisella arvioitu saatavan vaikutustarkastelun kannalta merkittävää hyötyä. Käytetty mallinnustapa ei tuo esiin vesistön todellista lämpötilaa, vaan ainoastaan lämpötilan, kun kuormittajina ovat joet ja tässä tarkasteltava biojalostamo. Työssä ei tehty varsinaista mallin kalibrointia, vaan käytettävät parametrit perustuvat osaltaan aiemmissa projekteissa kalibroituihin arvoihin, osaltaan kirjallisuudessa ja käytännössä vakiintuneisiin arvoihin osan ollessa hilarakenteesta riippuvia kuten esimerkik-

6 si virtauslaskentaan liittyvät sekoittumiskertoimet. Mallin kalibrointiin olisi luonnollisesti sisällytettävä kaikki vesistökuormitus todellisiin mittauksiin perustuen. Kyseistä mallia on käytetty kulkeutumisen arviointiin useissa vastaavissa toimeksiannoiksi lähivuosina (esim. Pöyry Finland Oy 2014a, 2014b, 2016, 2017). Mallin nyt käytössä olevaan versiossa on jääpeitteen mallinnus, joten malli kuvaa talviaikaista käyttäytymistä aiempaa totuudenmukaisemmin. Merkittävimmät jääpeitteen vaikutukset ovat tuulen vaikutuksen estyminen veteen, vaikutus pintaveden lämpötilaan sekä ilman ja veden välisen lämpöenergian siirtymisen väheneminen. Vesistön syvyyssuhteista johtuen mallinnus toteutettiin kolmiulotteisena, jotta se kuvaisi myös päästövesien pystysuuntaista käyttäytymistä ja sekoittumista. 2.2 Mallinnusalue ja lähtötiedot Työssä tarkastellaan Kotkan Mussalon saareen suunnitellun biojalostamon lauhdevesien lämpötilavaikutusta lauhdeveden purkualueen läheisyydessä. Virtausten käyttäytymisen kuvaus rannikolla edellyttää kuitenkin koko Suomenlahden mukaanottoa laskentaan. Näin ollen mallinnusalueeksi rajattiin Suomenlahti Hankoniemestä itään (Kuva 2-1) Hilaverkosto Laskennassa käytettiin kuvan 2-1 esittämää laskentahilaa, jossa hilakoko Kotkan edustalla Mussalon itä- ja kaakkoispuolella noin 6-7 kilometriä laajalla alueella on 75 metriä, josta se kasvaa tarkastelualueelta etäännyttäessä Suomenlahden itä- ja länsiosissa esiintyvään 10 kilometriin. Mallin käyttämä rantaviiva saatiin MML:n 1: karttaaineistosta (Maanmittauslaitos 2018). Laskentasoluja pintakerroksessa oli kaikkiaan yhteensä liki Kerroksia syvyyssuunnassa oli 15 ja laskentasoluja kaikki kerrokset huomioituna yli kappaletta. Kerrosjakona käytettiin nk. z-koordinaatistoa, jossa kunkin kerroksen paksuus on määritelty. Näin kuvattuna kerrosten lukumäärä vertikaalissa on riippuvainen pisteen syvyydestä, eli matalilla alueilla kerroksia on vähemmän kuin syvissä. Kerrospaksuuksina käytettiin ylemmissä kerroksissa noin 1,1 metriä siten, että kerrosjako oli kuvan 2-2 mukainen. Kuvassa on myös esitetty lauhdeveden otto- ja purkusyvyydet (-kerrokset). Lauhdeveden purku tapahtuu kerrokseen 8 (syvyyteen 7,8 8,9 m), vedenotto noin 750 metriä purkupaikasta luoteeseen, kerroksesta 9 (syvyydestä 6,6 7,8 m). 2

7 3 Kuva 2-1. Laskentahila Kotkan edustalla ja hilan kattama alue (insertti) sekä lauhdeveden otto- ja purkupaikat. Alueen syvyyssuhteet on esitetty väreinä. Kuva 2-2. Mallin ylinten kerrosten kerrosjako (L=15,...,L=8) ja lauhdeveden otto- ja purkusyvyydet. Kerrospaksuus ylimmissä kerroksissa on 1,1 metriä.

8 2.2.2 Vesistön syvyyssuhteet Vesistön syvyys mallissa perustuu Suomen aluevesien osalta Liikenneviraston merikartta-aineiston piste- ja syvyyskäyräaineistoihin (Liikennevirasto 2018) ja muualla Suomenlahdella ETOPO1 globaaliin yhden kaariminuutin (noin 1 kilometri) resoluution omaavaan syvyysaineistoon. Mallinnusohjelma interpoloi aineistoista laskentasolujen keskisyvyydet Virtaamat, tuulet, säätiedot Alueen virtausolosuhteiden kannalta eräs tärkeä tekijä etenkin talvella on Kymijoen virtaama ja jokiveden lämpötila. Joki purkaa vetensä Kotkan edustalle kolmea haaraa pitkin. Joen virtaaman jakautuminen haarojen kesken arvioitiin Ympäristöhallinnon ylläpitämästä järjestelmästä saatavien virtaamien vuorokausiarvoaineiston perusteella. Virtaamat keskimääräiseksi hydrologiseksi vuodeksi arvioidulta vuodelta 2015 on esitetty kuvassa Kuva 2-3. Virtaaman jakautuminen Kymijoen haarojen kesken vuonna Säätiedot Ilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, pilvisyyden, ilmanpaineen sekä tuulen nopeuden ja suunnan tietoina käytettiin Kotkan Rankin automaattiaseman havaintoja vuodelta 2014 (Ilmatieteen laitos, 2018), joka on aineiston eheyden suhteen täydellisin vuosista. Vuoden 2015 syksystä vuoteen 2017 on lämpötilassa paljon puuttuvia havaintoja ilmeisesti laiteongelmien vuoksi. Vuosien havaintojen perusteella vallitseva tuulen suunta on lännestä ja länsilounaasta. Vuosien havaintojen perusteella vallitseva tuulen suunta on lännestä ja länsilounaasta (Kuva 2-4). Vuonna 2015 länsituulten osuus on vuosista suurin, samoin luokan 5 7,5 m/s tuulten prosentuaalinen osuus. Keskinopeus vaihtelee välillä 6,5 8,8 m/s ollen pienin vuonna 2017.

9 5 Kuva 2-4. Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat Kotka Rankin asemalta vuosina Merialueen lämpötila Merialueen lämpötilan alkuarvona mallinnuksessa käytettiin Kotkan edustan Mussalo 096 -aseman (ID 12508) lämpötilahavaintoja. Piste sijaitsee Touhipöllön ja Havourin saarten välissä, jalostamosta noin 600 metriä itään ja sen syvyys on 21 metriä. Talvella lämpötila pidettiin syvyyksillä 0 4 metriä 0,2 C ja yli viiden metrin syvyyksissä 0,5 C. Kesäaikana lämpötila on pintakerroksissa (0 6 metriä) 18,5 C, josta se lähes lineaarisesti laskee lämpötilaan 14,5 C 20 metrin syvyydessä. Jokivesien lämpötilana käytettiin Kymijoen haarojen havaituista lämpötiloista laskettuja kuukausikeskiarvoja. Taulukko 2-1. Jokiveden lämpötila. kk T ( C) Laskenta ja tulokset Mallilla laskettiin mereen johdettavan lämpökuorman vaikutusta alueen veden lämpötilaan. Laitoksen käyttämä vesimäärä on m 3 /h (3 m 3 /s) ja lauhdeveden oletetaan lämpiävän kierrossa 10 asteella. Mallinnuksessa alkutilan lämpötila on edellisen luvun mukainen ( Merialueen lämpötila luku 2.2.5).

10 Mallinnus tehtiin vakiotuulilla 5 m/s väli-ilmansuunnille. Laskentaa jatkettiin kolmen vuorokauden ajan riittävän vakiintuneen tilanteen synnyttämiseksi. Mallinnus on 3- ulotteinen (3D), ja tuloksia on erikseen pinta- ja pohjakerroksesta. Mallinnus tehtiin samoilla sää- ja jokivirtaamatiedoilla sekä lauhdeveden kuormalla että ilman lauhdeveden johtamista. Näin saatujen mallitulosten erotuksena saadaan esille lauhdevesikuorman lämpötilavaikutus. Mallinnuksesta saadaan tuloksina vaikutusalueen laajuus, mikä kuvataan pitoisuuslisäyksen alueellisena jakaumana. Lisäksi on laskettu vaikutuksen voimakkuuden tunnuslukuja (keskiarvo ja maksimi). 3 TULOKSET 3.1 Kesätilanteet Kesätilanteessa (heinäkuun alku) virtauksien ja lämpötilan kehitystä laskettiin kolmen vuorokauden ajan tuulen nopeudella 5 m/s väli-ilmansuunnille. Liitteen 3.1 kuvissa on esitetty laskennan lopputilan lämpötilajakauma pintakerroksessa (syvyydellä 0 1,1 metriä) ja lauhdeveden purkusyvyydellä (kerros 8, syvyydellä 7,8 8,9 metriä) sekä lauhdevesikuomalla että ilman sitä. Lämpötilavaikutus, eli näiden kahden tilanteen lämpötilojen erotus, on esitetty pinta- ja purkukerroksen lisäksi välikerroksille 10, 12 ja 14 (katso kuva 2-2). Ohessa kuvassa 3-1 on esitetty lämpötilamuutokset purkusyvyydellä (vasemmalla) ja pintakerroksessa lounaistuulen tilanteessa, joka kuuluu vallitseviin tuulensuuntiin. Lämpötilan maksiminousu purkusyvyydellä on 0,73 C ja pintakerroksessa 0,36 C. 6 Kuva 3-1. Lämpötilan nousu lauhdeveden purkusyvyydellä (vas.) ja pintakerroksessa (oik.) lounaistuulella 5 m/s. Yhteisenä piirteenä voidaan todeta, että lämpötilan nousu purkualueen läheisyydessä on kesäaikana noin 0,3 (pintakerroksessa) 0,7 C (purkusyvyydessä). Hieman suurempi vaikutus (noin 1 C) esiintyy purkusyvyydessä luoteistuulella. Selvästi lämmenneen veden alue (>0,3 C, kuvissa tumman punaisella) ulottuu tyypillisesti noin puolen kilometrin säteelle purkupaikasta, Mussalon ja Havourin saaren väliselle alueelle.

11 3.2 Talvitilanne Samoin kuin kesätilanteessa, laskentaa tehtiin jääpeitteisenä aikana (tammikuun alku) kolmen vuorokauden ajan. Tuulen vaikutus on vähäinen, joten merkittävin tekijä leviämisen kannalta on alueelle tulevat jokivedet. Lasketut lämpötilat lämpökuormalla ja ilman sekä näiden erotus laskennan lopputilanteessa on esitetty liitteen 3.2 kuvissa. Heti jään alla, eli pintakerroksessa lämpötilaero on vähäinen jään ja veden välisen lämmönvaihdon takia. Jää pyrkii pitämään veden lämpötilan lähellä jäätymispistettä. Jokien tuoma vesi ylläpitää virtauskuviota, jossa jokivesi leviää lähellä pintaa kohti etelää. Syvemmällä vesimassassa aiheutuu tätä kompensoiva vastakkaissuuntainen virtaus, joka näkyy siinä, että lämmennyt vesi virtaa kohti pohjoista, pääosin Mussalon ja Kotkansaaren välistä salmea kohti. Lämpötilan nousu noin 2 metrin syvyydessä Kotkansaaren eteläosassa on noin 0,5 0,7 C ja syvemmällä lähellä purkupaikkaa yli 2 C. Ohessa (Kuva 3-2) on esitetty lämpötilan nousu syvyyksillä 2,2 3,3 metriä (kerros 13, vasen kuva) ja 7,8 8,9 metriä (kerros 8 eli purkukerros). Maksiminousut kuvissa ovat 0,6 ja 2,4 C. Huomaa kuitenkin, että lämpötilaskaalat kuvissa ovat eri, vasemmalla -0,5 +1 C ja oikeanpuoleisessa C. Kuvan 3-2 kartan alueella suurimmat lämpötilanousut talvitilanteessa eri kerroksissa on esitetty taulukossa 3-1. Nousu on luokka 2,4 C purkupaikan lähellä kerroksissa Pinnemmalla nousu on vähäisempää ja maksimit ilmenevät pohjoisempana, lähellä Kotkansaarta. 7 Taulukko 3-1. Mallinnusalueen suurin lämpötilanousu talvitilanteessa eri mallinnetuissa kerroksissa. L = 15 vastaa pintakerrosta ja L = 8 purkusyvyyttä. Kerros dt ( C) 1,97 2,42 2,37 2,33 2,29 0,97 0,59 0,23 0,07 Kuva 3-2. Jääpeitteisen ajan lämpötilanousu lähellä pintakerrosta (vas.) ja purkusyvyydellä.

12 Lauhdeveden vaikutus jään paksuuteen on vähäinen. Purkupaikalla jää kasvaa mallinnuksen mukaan 0,65 mm vähemmän kolmen päivän laskennan aikana kuin ilman lauhdeveden purkua. Jääpeitteisen kauden aikana (5 kk) jään kasvaisi paksuutta siis vajaa 10 cm (9,8 cm) vähemmän lauhdevesipurun johdosta noin metrin säteellä purkupaikasta. 8

13 9 4 MALLINNUKSEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Vesistömalli on yksinkertaistettu matemaattinen kuvaus vesien liikkeistä ja aineiden kulkeutumisesta. Lähtökohtana on malliin syötetty vesistön morfometria, virtaamat, tunnetut luonnonvakiot ja yleiset virtausyhtälöt. Malli laskee annettujen lähtötietojen perusteella syntyvät virtauskentät ja suunnat, aineiden laimentumisen ja poistuman. Vesiluonnossa tapahtumat ovat monimutkaisempia, ja siellä tapahtuu prosesseja, joita mallissa ei voida ottaa huomioon. Mallinnus on tehty keskimääräisissä virtaamaolosuhteissa ja lähes vakioisilla säätiedoilla laskentajakson lyhyydestä (3 vuorokautta) johtuen. Vaikka tarkalleen laskennassa käytetyn kaltaisia olosuhteita ei vesistössä ilmenisi, antaa valittu aineisto hyvän kuvan selvitysalueen virtausoloista ja niiden vaihtelusta. Mallinnus on tehty lauhdevesien vakiokuormituksella. Todellisessakaan tilanteessa lämpökuorman ei uskota merkittävästi poikkeavan käytetystä arvosta, jolloin epävarmuus tulosten osalta on vähäistä. Jalostamon mahdollisten poikkeustilanteiden vaikutuksia vesistössä ei ole mallinnettu, mutta niiden hallinta ja mahdolliset vaikutukset käsitellään YVA-selostuksessa. Mallinnuksessa epävarmuutta on todennäköisesti eniten vertikaalisekoittumisessa, eli tyypillisesti malleissa vesi sekoittuu liikaa syvyyssuunnassa. Tästä aiheutuu se, että esim. kerrostuneisuus syvänteissä purkautuu liian nopeasti tai kerrostuneisuus on todellista heikompaa. Epävarmuustekijöistä huolimatta laskenta kuvaa lauhdeveden keskimääräistä kulkeutumista ja leviämistä vesistössä. Mallitulosten tulkinnassa on tärkeätä, että yksittäisiin laskentatuloksiin ei panna liikaa painoarvoa, vaan mallinnuksen tarkoitus on kokonaisuutena auttaa asiantuntijaa johtopäätösten teossa. 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työssä arvioitiin vesistömallinnuksella UPM Kymmene Oyj:n Kotkan Mussaloon suunnitteleman Kotkan biojalostamon lauhdevesipäästöjen vaikutuksia veden lämpötilaan purkupaikan lähialueella. Toteutusvaihtoehtona tarkasteltiin tilannetta, jossa laitos tuottaa enintään tonnia vuodessa nestemäisiä biopolttoaineita tai -kemikaaleja. Normaalin toiminnan aikana laitos käyttää jäähdytysvettä m 3 tunnissa (3 m 3 /s) ja veden arvioitu lämpötilanousu ennen purkamista takaisin mereen on 10 C. Mallinnus tehtiin vakiotuulilla 5 m/s väli-ilmansuunnille ja laskentaa jatkettiin kolmen vuorokauden ajan riittävän vakiintuneen tilanteen synnyttämiseksi. Avovesiaikana mallinnetut lämpötilanousut purkualeen läheisyydessä olivat tyypillisesti välillä 0,3 C (pintakerroksessa) ja 0,7 C (purkusyvyydessä). Selvästi lämmenneen veden alue (nousu yli 0,3 C) ulottuu noin puolen kilometrin säteelle purkupaikasta. Talvella lämmennyttä vettä esiintyy pääasiassa Tuohipöllön ja Kotkansaaren välisellä alueella. Pintavedessä (2 4 metrin syvyydessä) lämpötilanousu on luokkaa 0,5 0,75 C ja purkusyvyydellä maksimisssaan vajaa 2,5 C purkupaikan välittömässä läheisyydessä. Jäähdytysveden vaikutus jään paksuuteen on vähäinen, eikä mallinnnustulosten perusteella purkualueelle oleteta syntyvän avantoa.

14 6 VIITTEET Craig, Paul M User's Manual for EFDC_Explorer: A Pre/Post Processor for the Environmental Fluid Dynamics Code. Dynamic Solutions-International, LLC, Knoxville, TN, USA, August Ilmatieteen laitos, Avoin-data-palvelu. Tiedot haettu 6/2018, lisenssitiedot Liikennevirtasto Lataus- ja katselupalvelut, /avoindata/katselu-lataus, tiedot haettu 08/2017, lisenssi: /avoindata/kayttoehdot/merikartoitusaineiston-lisenssi. Maanmittauslaitos Avoimien aineistojen tiedostopalvelu, tiedot haettu 06/2018, lisenssi ja tietojen haku sivulta NOAA ETOPO1 Global Relief Model., tiedot haettu 6/2018 sivulta Pöyry Finland Oy 2014a. Talvivaara Sotkamo Oy. Selvitys mahdollisista uusista purkupaikoista. Pöyry Finland Oy 2014b. Talvivaara Sotkamo Oy. Uuden purkureitin ympäristölupahakemus. Pöyry Finland Oy St1 Biofuels Oy. Kajaanin bioetanolitehtaan vesistövaikutusten arviointi. Pöyry Finland Oy St1 Biofuels Oy. Pietarsaaren bioetanolitehtaan vesistövaikutusten mallinnus 10

15 LIITE 3.1 Kesäajan lämpötilanousut Lopputilanne, Lounaistuuli 5 m/s Pintakerros (L=15 1 ) lauhteella Pintakerros (L=15), ei lauhdetta Erotus, L=15 Erotus, L=10 Erotus, L=12 Erotus, L=14 Purkukerros (L=8) lauhteella Purkukerros (L=8) ilman lauhdetta Erotus, L=8 Purkukerros lauhteella Purkukerros ilman lauhdetta Erotus C C C C C 1 L = Layer, L = 15 tarkoittaa pintakerrosta ja esim. L = 8 puolestaan purkusyvyyttä.

16 LIITE 3.1 Kesäajan lämpötilanousut Lopputilanne, Luoteistuuli 5 m/s Pintakerros (L=15) lauhteella Pintakerros (L=15), ei lauhdetta Erotus, L=15 Erotus, L=10 Erotus, L=12 Erotus, L=14 Purkukerros (L=8) lauhteella Purkukerros (L=8) ilman lauhdetta Erotus, L=8 Purkukerros lauhteella Purkukerros ilman lauhdetta Erotus C C C C 1.05 C

17 LIITE 3.1 Kesäajan lämpötilanousut Lopputilanne, Koillistuuli 5 m/s Pintakerros (L=15) lauhteella Pintakerros (L=15), ei lauhdetta Erotus, L=15 Erotus, L=10 Erotus, L=12 Erotus, L=14 Purkukerros (L=8) lauhteella Purkukerros (L=8) ilman lauhdetta Erotus, L=8 Purkukerros lauhteella Purkukerros ilman lauhdetta Erotus C C C C

18 LIITE 3.1 Kesäajan lämpötilanousut Lopputilanne, Kaakkoistuuli 5 m/s Pintakerros (L=15) lauhteella Pintakerros (L=15), ei lauhdetta Erotus, L=15 Erotus, L=10 Erotus, L=12 Erotus, L=14 Purkukerros (L=8) lauhteella Purkukerros (L=8) ilman lauhdetta Erotus, L=8 Purkukerros lauhteella Purkukerros ilman lauhdetta Erotus C C C C C

19 LIITE 3.2 Talviajan lämpötilanousut Talvitilanne, kerrokset (0 4,4 m) Lauhteella Ilman lauhdetta Erotus

20 LIITE 3.2 Talviajan lämpötilanousut Talvitilanne, kerrokset 11 8 (4,4 8,9 m) Lauhteella Ilman lauhdetta Erotus

21 LIITE 3.2 Talviajan lämpötilanousut Talvitilanne, kerros 7 (8,9 11 m) Lauhteella Ilman lauhdetta Erotus Maksimi lämpötilanousu (erotus) kartan alueella talvella. Kerros dt ( C) 1,97 2,42 2,37 2,33 2,29 0,97 0,59 0,23 0,07

22 LIITE 3.2 Talviajan lämpötilanousut Virtausnopeus talvella kerroksissa 8, 10, 12 ja 14 (8 on jäähdytysveden purkukerros, 15 on pintakerros). Jokivesi leviää merelle pintakerroksessa (14 ja 15), joka näkyy virtauksen suuntautumisena etelää kohti. Syvemmälle muodostuu pohjoiseen suuntaava, hitaampi paluuvirtaus. Kuvissa nopeudet on esitetty välillä 1 3 cm/s (>1 on keltainen, >3 punainen). Yli 3 ja alle 1 cm/s on jätetty värittämättä. Virtausnuolien pituus on verrannollinen nopeuteen. L=14 L=12 L=10 L=8 L=8 (Purkukerros) purkupaikalla varustettuna:

23 LIITE 3.2 Talviajan lämpötilanousut Skemaattinen virtausnuolikuva Pohj. Etelä