KAUPUNGIN TEOLLISUUSLAITOKSET

Transkriptio

1 HELSN GN KAUPUNGN TLASTO V 3CY~D) W,\;lS\tJ\Zl E' N t: 1\(, \ A~T U 0 T A\\l'TC) TEO!...L,\SUU-S KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOKSET VUOSKERTOMUS JU L KA SS UT HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNTA HE~SNK 1957

2 STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V SERVCES NDUS'TRELS MUNCPAUX RAPPORTS,. ANNUELS, PUBLES PA'R L'AD!\UNSTRATOl'! DES SERVCE~.NDUSTRELS MUNCPAUX HELSNK 1957, TYÖVÄEN KRJAPANO

3 SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus... V Vesilaitos... 1 Kaasulaitos Sähkölaitos T ABLE DES MATERES Page Administration des services industries municipaux... V Service des eau x Usine a gaz Usine d'electricite

4 Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta Teollisuuslaitosten lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna pääjohtaja Teuvo Aura puheenjohtajana, sosiaalijohtaja Yrjö Rantala varapuheenjohtajana sekä jäseninä teknikko Hannu Halme, diplomi-insinööri Kauko Hjelt, seppä Kalle Kaukonen,. peltiseppä Viljo Korhonen, toimitsija Olavi Laine, diplomi-insinööri Tor Nessling ja diplomi-insinööri Carl-Johan Nikander. Toimitsija Laineen tilalle valitsi kaupunginvaltuusto toimitsija Martin Backmanin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli apulaiskaupunginjohtaja Ruben Granqvist Ja lähtien apulaiskaupunginjohtaja Hjalmar Krogius. Lautakunnan sihteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies varatuomari Pentti Lehto. Lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 25 kertaa. Kokousten pöytäkirjat sisältävät 914 pykälää. Diariin on merkitty 818 saapunutta asiaa. Lähetettyjen kirjelmien lukumäärä oli 275. Lautakunta teki vuoden aikana muun muassa seuraavat lopulliset päätökset: : Hyväksyttiin tilattavaksi Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla m 40" läpimittaisia Sagma Limited nimisen englantilaisen toiminimen tarjoamia teräsputkia hintaan Sh 375/5d metriltä fob Middlesbrough : Oikeutettiin sähkölaitos tekemään Oy Ulkomainos Ab:n kanssa pylväsmainoksien kiinnitysoikeutta koskeva vuokrasopimus : Hyväksyttiin kaasulaitoksen koksin lajitelman no hinnan korottaminen alkaen markaksi tonnilta vapaasti varastossa : Vahvistettiin viideksi miljoonaksi markaksi se ylin raja, johon teollisuuslaitosten toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raakaja tarveaineiden ynnä muiden arvo tai määrä saa nousta : lmalan johtotunnelin louhintatyö annettiin Elovuori & Kumpp. Oy:n suoritettavaksi urakkahintaan mk : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan 10 kpl 20/0,4kV 200 kva, 10 kpl 20/0,4 kv 300 kvaja 15 kp20/0,4 kv 500 kva muuntajia Oy Strömberg Ab:lta : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan mk netto ilman liikevaihtoveroa vapaasti Helsingissä : Hyväksyttiin tilattavaksi ns. G. W. Berg & Co:n kautta ja vastuulla 1000 m 600 mm läpimittaisia Halbergerhiitte, Saar, nimisen ranskalaisen toiminimen tarjoamia kesklpakoisvalettuja valurautapaineputkia hintaan $ 25:94 '(1 $ = 350 Fr) metriltä : Hyväksyttiin tilattavaksi Oy Kontino Ab:n kautta ja vastuulla 2000 m 800 mm läpimittaisia länsisaksalaisen toiminimen. Stahlkontor Hahnin tarjoamia teräsputkia hintaan US$ 3.694: 87/100 m 4 % % fob Pohjanmeren satama.

5 V : Oikeutettiin kaasulaitos ostamaan n tonnia amerikkalaisia New River Coking Slack hiiliä Oy Aimo Lindgren Ab:n kautta ja vastuulla hintaan mk 2.407: 77 tonnilta maksettaessa $:ssa tai, mikäli ei $-lisenssiä saada, mk 2.492: 04 maksun tapahtuessa i:ssa : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan rakennusvirastolta Suvilahden uuden voimalaitoksen arkkitehtooninen ja rakennusteknillinen suunnittelu työ sekä sen jälkeen, kun tarkoitusta varten kuluvan vuoden talousarvioon merkittyyn määrärahaan on saatu käyttöoikeus, myös rakennustöiden suoritus myöhemmin vahvistettavia yleiskustannuslisiä käyttäen : Hyväksyttiin tilattavaksi 1) Valtameri 0). _. \autta ja vastuulla 1000 tonnia itäsaksalaisen toiminimen Diachemie, Berlin,. tarjoamaa aluminiumsulfaattia hintaan $ 45: 50/1000 kg eif Helsinki ja 2) Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla 2000 tonnia englantilaisen toiminimen Peter Spenc.e & Sons Ltd:n tarjoamaa aluminiumsulfaattia hintaan i4.15.0/1000 kg fob Liverpool : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä m maakaapelia hintaan mk vapaasti Helsingissä netto ilman liikevaihtoveroa : Hylättiin Rakennustoimisto Lauri Widingin anomus sähköliesien asentamisoikeudesta Keijukaistenpolku 4:ään : Myönnettiin kaasu laitokselle mk kaasunpaineen kaukomittauslaitteiden hankkimista varten : Oikeutettiin kaasu laitos ostamaan Englannista tonnia Durham Washed Smalls-hiiliä hintaan sh 135/- fob englantilainen sat'ama sekä tekemään rahtaussopimus ko. erän tuontia varten halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla : Myönnettiin kaasulaitokselle mk kokeilutarkoituksessa käytettävien kaasupolttimien hankkimiseksi ja asentamiseksi : Uusittiin sähkölaitoksen ja matran Voima Oy:n välinen sähkönhankintasopimus vuosiksi , sopimuksen 1, 2 ja 19 ollessa sähkölaitoksen ehdotuksen mukaiset ja 3-18 samoja kuin nyt voimassa olevassa sopimuksessa : lmoitettiin kaupungin virastoile ja laitoksille, että talousarvioehdotusten laadinnassa tulee käyttää vedestä, kaasusta ja sähköstä nykyisiäyksikköhintoja, jotka ovat olleet voimassa myöskin jo vuonna : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan mk netto liikevaihtoveroin vapaasti Helsingissä : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä kg kuparilankaa ja kg erilaisia kuparikaapeleita yhteishintaan mk netto liikevaihtoveroin vapaasti Helsingissä : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan tonnia murskahiiltä hintaan mk tonnilta ja tonnia helmihiiltä hintaan mk tonnilta Oy Atkinson Ab:lta : Hylättiin Rakennustoimisto Lauri Widingin uusi anomus sähköliesien asentamisoikeudesta Keijukaistenpolku 4:ään : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan puutavara- ja polttoainetoimistolta yhteensä kpl puupylväitä yhteishintaan mk : Oikeutettiin sähkölaitos teettämään kaukolämmityspääjohdon kaivu- ja betonityöt Rakennusliike A. Mannerhovilla toiminimen päivätyssä tarjouksessa ilmoitetuilla yksikköhinnoilla, jolloin hankinnan kokonaishinta ennakkoarvion mukaan on mk : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan kaukolämmityspääjohdon lämpöeristystyöt Rakennusliike A. Mannerhovilta toiminimen päivätyn tarjouksen mukaisiin yksikköhintoihin : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Valmet Oy:ltä kpl l-vaihe kwhmittareita yhteishintaan mk - 28 % liikevaihtoveroineen va1).nuvapaasti Jyväskylässä : Hylättiin Rakennus Oy Eino Antikaisen anomus sähköliesien asentamisoikeudesta tontille no. 1 Herttoniemen korttelissa no rakennettavaan uudisrakennukseen : Oikeutettiin sähkölaitos ostamaan Oy Victor Ek Ab:lta Suvilahteen puretut 3.348,48 tonnia puolalaisia PEAS / hiiliä käteishintaan mk.5.527: 20 tonnilta.

6 V : Annettiin lmalan vesisäiliön rakentaminen Teräsbetoni Oy:n tehtäväksi markan urakkahinnasta : Oikeutettiin sähkölaitos toistaiseksi tekemään höyrynhankintasopimuksia ja liittämään Suvilahden höyryverkkoon uusia kuluttajia tähän saakka tehtyjen höyrynhankintasopimusten mukaisin ehdoin : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan kaukolämmityspääjohdon hitsaus- ja asennustyöt sekä tukirakenteet Oy Tools Ab:lta sen päivätyssä tarjouksessa ilmoittamilla yksikköhinnoilla, jolloin hankinnan kokonaishinta ennakkoarvion mukaan on mk : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan yhteensä 25 kpl5 kv ja 10 kv verkkomuuntajia Oy Strömberg Ab:n tarjouksen A-7143 J-l/l mukaisesti siinä lähemmin määritellyin maksu- ja indeksiehdoin : Asetettiin komitea tutkimaan sähkö- ja kaasulaitosten tariffien muutoksia, huomioon ottaen sähkön ja kaasun käytön suunnittelukomitean mietinnössä esitetyt näkökohdat, sekä tekemään lautakunnalle mahdollinen esitys mainittujen tariffien muuttamisesta : Kunnalliskodintien vesijohdon kanavatyöt annettiin Vesiteknillinen nsinööritoimisto Oy Veston suoritettavaksi urakkahintaan mk : Pitkäkosken painejohdon kanavatyöt rautatien pohjoispuolelta n. 800 jm:n pituudelta Eliel Saarisentielle päin sekä siihen liittyvän Kanukalliontien vesijohdon kanavat yö lkantielle saakka annettiin Oy nsinööritoimisto Vesi-Pekan suoritettavaksi markan urakkahinnasta ja työn aikana erikseen sovittavan hirsi- ja lankkuarinan teko edellinen mk:n ja jälkimmäinen mk:n urakkahintaan kanavajm:ltä : Oikeutettiin kaasulaitos ostamaan tonnia amerikkalaisia New River Coking Slack hiiliä Oy Aimo Lindgren Ab:n kautta ja vastuulla fob-hintaan 2.612: 39 mk tonnilta. Kaasulaitos oikeutettiin myös tekemään rahtaussopimus ko. erän tuontia varten halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan 75 MW turbogeneraattori lisä;laitteineen Hanasaaren voimalaitosta varten yhteishintaan n. DM : - ja n. mk : - Allgemeine Elektricitäts-Gesellschaftin tarjouksen Ex A 2637, sekä tähän liittyvän Sähköliikkeiden Oy:n kirjelmän K-a/EB/4, perusteella : Hyväksyttiin kaasulait9ksen toimitusjohtajan suorittama tonnin hiilierän osto : Hyväksyttiin Aktiebolaget de Lavals Ångturbin'in edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa sovittu Salmisaaren voimalaitoksen turbogeneraattoria koskeva lisäsopimus : Hyväksyttiin sähkölaitoksen ja liikennelaitoksen yhteisten pylväiden jakaminen~ : Lauttasaaressa rakennettavien vesijohtokanavatöiden työkohteiden 1-4 teettäminen annettiin Pohjarakenne Oy:n suoritettavaksi markan urakkahinnasta : Hyväksyttiin kaasulaitoksen suorittama tonnin lisäerän ostaminen Durham Washed Smalls hiiliä hintaan sh fob englantilainen satama ja oikeutettiin kaasulaitos tekemään asianmukaiset rahtaussopimukset ko. erän tuontia varten : Hyväksyttiin kaasulaitoksen suorittama n tonnin koksaavan kaasuhiilen osto fob-hintaan DM 87: - murskahiileltä ja DM 90: - pähkinähiileltä : Oikeutettiin sähkölaitos ostamaan Oy G.H.H. Ab:lta noin tonnia antrasiittimurskaa hintaan mk/t vapaasti Suvilahden lämpövoimalaitoksen hiilikentällä : HyväksYttiin tilattavaksi Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla m 632 mm läpimittaisia Sagma Limited-nimisen englantilaisen toiminimen teräsputkia hintaan Sh 217/3d metriltä fob Middlesbrough : Oikeutettiin kaasu laitos tilaamaan m 8 :n kaasusäiliöri liikkuvien osien. korjaustyö länsisaksalaiselta toiminimeltä Friedrich Kocks G.rn.b.R. hintaan DM 945: -/1000 kg materiaalista fob Bremen + DM : - erikoistyökalujen vuokrana ja työnjohtajan palkkakustannuksina : Merkittiin tiedoksi sähkölaitoksen ilmoitus suoritetusta tonnin polttoöljyn

7 V hankkimisesta sekä oikeutettiin sähkölaitos lisäksi tilaamaan rakennusviraston hankintaosastolta tonnia polttoöljyä no : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Kulosaaren sillan valaistuspylväät Law, Wills & Co Ltd:ltä yhteishintaan i vastat~n mk fob Pohjanmeren satama : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä m eri Jaisia maakaapeleita yhteishintaan mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan 4 kpl 20 MV A, 33/11/5,5 kv muuntajia Oy Strömberg Ab:lta perushintaan' mk/kpl öljyineen vapaasti tehtaalla Vaasassa päällyksineen ilman liikevaihtoveroa : Hyväksyttiin vesilaitoksen toimitusjohtajan Oy Telko Ab:n kaut:i:a ja vastuulla toiminimen Peter Spence & Sons Ltd:n tarjouksen mukaisesti hintaan i flOOO kg fob Liver.pool tekemä tilaus 1000 tonnin aluminiumsulfaattierän toimittamisesta. 16: : Oikeutettiin sähkölaitos tilaama;;l.n 7 kpl 110 kv katkaisijoita Siemens Sähkö Oy:ltä hintaan DM : -/kpl sekä 5 kpl 110 kv katkaisijoita Oy Fresta Ab:1ta hintaan Sfr : -/kpl : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan nimellisteholtaan 250 t/h höyrykattila Hanasaaren voimalaitosta varten A. Ahlström Osakeyhtiön Warkauden Tehtailta tämän ja Kohlenscheidungs-Gesellschaft m.b.h:n yhteistyöhön perustuvan tarjouksen no. 1324/56/ ja kyseiseen tarjoukseen liittyvien selvitysten mukaisesti sekä laadittavassa hankintasopimuksessa lähemmin määrittelemään hankinnan laajuus, valuutan laatu ym. töimitusehdot : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Strömberg Ab:lta 2 kpl30 MVA muuntajia lajia KTRU/E 2515 K 852, 110±9x2 %/22±2x2 %/(11) kv, 50 Hz perushintaan mk/kpl+ lvv : Hyväksyttiin sähkölaitoksen laatimat Herttoniemen 110/20 kv kytkinlaitoksen luonnospiirustukset, oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan rakennusviraston talorakennusosastolta tarvittavien luonnos-, pää- ja työpiirustusten laatiminen sähkölaitoksen luonnospiirustusten pohjalla ja oikeutettiin sähkölaitos sopimaan rakennusviraston talorakennusosaston kanssa piirustusten hyväksyttämisestä asianmukaisessa järjestyksessä. Kertomusvuoden aikana on kaupunginhallitukselle tehty muun muassa seuraavat esitykset: : Tontin varaamisesta sähkölaitoksen henkilökunnan asuntotarpeita varten : Noin 150 tonnin purkausnosturin hankkimisesta Suvilahden hiilisatamaan : Rakennustoimikunnan asettamisesta lmalan vesisäiliön rakentamista varten : Vantaanjoen säännöstelysuunnitelman toteuttamisesta sekä Kytäjän kartanon kanssa tehtävästä Suolijärven ja Hirvijärven säännöstelyä koskevasta sopimuksesta : Hanasaaren alueen varaamisesta Suvilahden uuden höyryvoimalaitoksen paikaksi : Suvilahden uuden voimalaitosrakennuksen suunnittelu- ja rakennustöistä : Hiilen lainauksesta sähkölaitoksen varastoista : Oikeuden myöntämisestä kaasulaitokselle ylimääräisen poiston tekemiseen käyttöomaisuudestaan : Lisäalueen liittamisestä sähkölaitoksen varastoja ja korjauspajoja varten varattuun tonttiin no. 3 teollisuuskorttelissa no : Liittymisehdoista Villingin ja tä-villingin saaria varten : Ns. kesäkaasun myymisestä Kivelän sairaalalle : Tariffikomitean asettamisesta : Talousarvioasetelman uusimisesta : Lauttasaaren vesijohtoverkon rakentamisesta : Kaasulaitoksen vanhojen viistokammiouunien no purkamisesta : Sähkölaitoksen päivystysjärjestelmän. kehittämisestä : Pakilassa Välitaiontie 21 sijaitsevan kiinteistön ostamisesta sähkölaitoksen tarpeisiin.

8 X : Suvilahden uuden höyryvoimalaitoksen. suunnitelman tarkistamisesta : Sähkölaitoksen lämmönmyyntitariffin muuttamisesta : Sähkölaitoksen höyrynmyyntitariffin muuttamisesta : Käenkuja 6:een rakennettavan rakennuksen suunnittelutöistä : Suvilahden höyryvoimalaitoksen parakkien ja hakelaitteiden purkamisesta Z7: Hiilen hankkimisesta Neuvostoliitosta ja kaasu laitoksen toimitusjohtajan lähettämisestä kauppaneuvotteluihin Moskovaan : Veden puhdistuksessa tapahtuneesta häiriöstä : Sähkön myyntitariffien korottamisesta : Sähkölaitoksen normaalihiilivaraston suuruuden lisäämisestä : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen rakentamisesta. Kertomusvuoden aikana on annettu muun muassa seuraavat lausunnot: a) Kaupunginhallitukselle: : Oy Hartwall Ab:n anomuksesta, joka koskee yhtiön Konalan alueelta ostaman teollisuustontin varustamista vesijohdolla : Varatuomari Aarne Kesäsen valituksesta, joka koskee lautakunnan pylväsmainosasiassa tekemää päätöstä : Kalasatamakomitean mietinnöstä, joka koskee Verkkosaaren sopivaisuutta Helsingin kalatukkukaupan paikaksi : lmalan aluevaihdosta aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista : Suvilahden voimalaitoksen tontin hallinnosta : Katajanokan - Laajasalon tunnellisuunnitelmasta : lmalan alueen hallinnosta : Tontin varaamisesta jätteiden polttolaitokselle : Pesulaolojen järjestämiskomitean ehdotuksesta voima- ja höyrykysymyksen osalta : Terveydenhoitolautakunnan esityksestä, joka koskee Pukinmäen kartanon lantalan jätevedestä aiheutuvaa naapuriston kaivojen veden pilaantumista : Satamalautakunnan ehdotuksesta, joka koskee toimikunnan asettamista käsittelemään Hanasaaren kysymystä : Puutteellisuuksista Suomenlinnan oloissa : Revisiotoimiston ehdotuksesta, joka koskee tilisäännön eräiden kohtien muuttamista : Paloheinän Omakotiyhdistys r.y:n anomuksesta, joka koskee vesi- ja viemärijohtojen rakentamista Paloheinän alueelle : Dipl.insinööri Armas Koskenpadon anomuksesta, joka koskee Vantaanjoen veden likaantumistutkimukseen liittyvien plankton- ja mikrobiologisten analyysien kustannusten korvaamista kaupungin toimesta : Tarnmiston - Puistolan 20 kv johtoa varten tarvittavan käyttöoikeuden pakkolunastamisesta : Kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomuksesta : Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden tarkastajien toimintakertomuksesta vuodelta : Lähivuosien katu-, viemäri- ja vesijohtojen rakennusohjelmasta : Sähkö- ja kaasulaitosten käytössä Sörnäisten niemellä olevien tonttien hallinnon järjestelyistä : Terveydenhoitolautakunnan esityksestä, joka.koskee vesijohtovedessä viime aikoina todetun epämiellyttävän maun poistamista : Vuositilintarkastajien kertomuksesta vuodelta 1955.

9 x : Tarvikkeiden säilyttämisestä : Lauttasaaren siltatoimikunnan 1 mietinnöstä. b) Palkkalautakunnalle: : Sähkölaitoksen konemestareiden palkkaluokan korottamisesta :. Teollisuuslaitosten mittarinlukijain ja rahastajien palkkioista. c) Kiinteistölautakunnalle: : Mainoskehysten kiinnittämisestä sähkölaitoksen pylväisiin : Siemens Sähkö Oy:n anomuksesta sähköliesien asentamisoikeudesta tontille no. 12 Herttoniemen korttelissa no. 108 rakennettavaan uudisrakennukseen : Liikennemainos Oy:n oikeuttamisesta kiinnittämään mainoskehyksiä liikennelaitoksen ja sähkölaitoksen yhteisiin pylväisiin : Sähköliesien asentamisoikeudesta Keijukaistenpolku 4:ään rakennettavaan taloon : Sähköliesien asentamisesta huoneistoon Punahilkantie 4 A : Sähköliesien asentamisesta taloon Lumikintie : Sähköliesien asentamisoikeutta koskevasta Siemens Sähkö Oy:n anomuksesta : Sähköliesien asentamisesta Punahilkantie 14:ään : Sähköliesien asentamisesta huoneistoon Punahilkantie 5 D : Sähköliesien asentamisesta Kiinteistö Oy Näätätie 21:n uudisrakennukseen. d) Sairaalalautakunnalle: : Erillisten muuntajien hankkimisesta Kivelän sairaalan röntgen-osastoa varten. e ) Ratkaisu vallan siirtämistoimikunnalle: : Ratkaisuvallan siirtämistoimikunnan tiedustelusta. f) Poliisijärjestyskomitealle: : Ehdotuksesta kaupungin uudeksi poliisijärjestykseksi.

10 Kertomus Helsingin kaupungin vesilaitoksen toiminnasta vuonna 19 S6 Laitoksen toimitusjohtaja dipl. ins.. Robert Waldemar Taivainen erosi virastaan 30.4., eläkkeelle siirtymisen kautta. Dipl.ins. Taivainen tuli laitoksen palvelukseen yli-insinööriksi ja siirtyi toimitusjohtajan virkaan , kehittäen laitoksen toimintaa luotettavalla kunnallisteknillisen alan tuntemuksellaan. Laitoksen uudeksi toimitusjohtajaksi kaupunginvaltunsto valitsi laitoksen silloisen apulaisjohtajan dipl:ins. E. V. Kaj asteen, sekä kaupunginhallitus apulaisjohtajan virkaan laitoksen suunnitteluinsinöörin dipl.ins. K. J. A, Tammelan Laitoksen viranhaltijakunnan suhteen mainittakoon lisäksi, että sen 91 sääntöpaikkaisesta virasta oli vuoden alussa avoinna 3 ja vuoden lopussa 4 virkaa. Osa viroista oli vt. viranhaltijoiden hoidossa. - Sääntöpaikkaisia virkoja täytettiin 4, nimittäin edellämainittujen toimitusjohtajan ja apulaisjohtajan virkojen lisäksi tarkastusinsinöörin ja yksi :n putkimestarin virka. - Tilapäisiä viranhaltijoita oli laitoksen palveluksessa vuoden alussa ja lopussa 3. - Toimitusjohtajan lisäksi siirtyi laitoksen palveluksesta eläkkeelle laitoksen monivuotinen tarkastusinsinööri, dipl.ins. J. Riimu, sekä 1 konemestari ja 1 mittarinlukija. - Laitoksen työntekijämäärä oli kertomusvuoden lopussa 192; vuoden aikana siirtyi eläkkeelle 6 työntekijää. Kertomusvuoden diaarin mukaan oli menneiden kirjeiden ja esitysten lukumäärä ja saapuneiden Edellisistä oli osoitettu teollisuuslaitosten lautakunnalle 196, kaupunginhallitukselle 22, palkkalautakunnalle 5.ja loput muille viranomaisille ja yksityisille toiminimille sekä liikkeille. Laitoksen tuotantokomitea, johon kuuluu 3 työnantajan, 2 toimihenkilöiden ja 5 työntekijöiden valitsemaa edustajaa, kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Kertomusvuoden aikana suoritetuista huomattavimmista uudistöistä mainittakoon seuraavaa: lmalan vesisäiliön rakentaminen aloitettiin vuoden aikana. Säiliöön liittyvän putkistotunnelin louhintatyön sekä säiliön perustuksen louhinnan suoritti urakalla Kalliolouhintaja rakennusliike Elovuori & Kumpp. Oy. Varsi-. nainen säiliörakennus annettiin allekirjoitetulla urakkasopimuksella Rakennus- ja insinööritoimisto Teräsbetoni Oy:n suoritettavaksi. Vuoden vaihteeseen mennessä oli betonoihti suoritettu varsinaista säiliöosaa lukuunottamatta sekä osittain aloitettu säiliön jalkaosan ulkoseinien muuraustöitä. - Vesijohtoverkon laajennustöitä suoritettiin sekä talousarviotöinä että työttömyystöinä (lähemmin sivuilla 9-16 mainitussa määrässä) varsinaisen kantakaupungin ohella pääasiallisesti Haagan, Pohjois-Munkkiniemen ja Herttoniemen alueilla. Kanavatöitä on osittain annettu yksityisille urakoitsijouie etupäässä niiliä esikaupunkialueilla, joilla viemärin samanaikainen asentaminen ei ole tullut kysymykseen. Vesilaitoksen toimesta on suoritettu ko. kanavatöiden maaperätutkimukset. Huomattavammista johtotöistä mainittakoon edellisenä vuonna alulle pantujen Pitkäkosken mm:n ja Viikin 0800 mm:n johtojen jatkaminen, edellistä m ja viimemainittua m. Asuntosäätiön kustannuksella rakennettiin Tapiolan alueelle uutta verkostoa m ja Otaniemen alueelle Otaniemen hoitokunnan kustannuksella m. Putkiverkon kokonaispituus oli vuoden alussa km sekä vuoden lopussa km. Vuoden aikana suoritetuista suunnittelutöistä mainittakoon Pitkäkosken uutta vedenpuhdistuslaitosta koskevien suunnittelu töiden j a tkami-

11 2 nen sekä eräiden suuriläpimittaisten syöttöjohtojen rakentamiseen liittyvät suunnittelu työt. Vuoden keskimääräistä suuremmasta sademäärästä sekä Kytä- ja Suolijärveen varastoidun veden juoksutuksesta johtuen oli Vantaanjoen vesimäärä koko vuoden aikana suhteellisen runsas. Viikkokeskiarvoina laskettu vesimäärän talviminimi l/s oli marraskuun viimeisellä. viikolla ja kesäminimf /5 ' välisenä viikkona. Vuotuinen kokonaissadevesimäärä oli 711,4 mm eli n. 111 % vuosien sademäärien keskiarvosta. Käyttö ja jakelu Sähkönkulutus ym. Jää lähti Vantaanjoesta 26. : välisenä aikana. Joki jäätyi käyttöhäiriöitä aiheuttamatta. Laitoksen tarkastusosastolle on toimitettu 269 yksityisten viemäri- ja vesijohtojen rakentamista koskevaa suunnitelmaa. Vantaanjoen säännöstelystä annettu vesistötoimikunnan päätös,alistettiin päätökseen kohdistettujen muutoshakemusten johdosta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta. Vedenkorkeus Van Helsingin kaupungin taassa padonkyn. sähkölaitokselta ostettu nyksestä mitat Laitoksen koski energia, josta kulutuna, ml) voimalla kehitetty tettiin ja Vanhankaupun Av Helsingfors e1ektri- VattenstAnd i Van- gin laitoksella citetsve-rk levererad Sade- Sade- Keskida, mätt iran ski- kulutettu energia, energi, v3av för- päiviä 2) määrä, lämpö, Kuukausi bordet, m 1) kwh brukats mm CO Neder- Månad Av verket med vat- Vanhan- Neder- Medel- Pohjavesi- bördstenkraft a1s1rad kaup.lai- laitoksilla, dagar ') börd, tempera- Keski- Suurin och i Gammelstaden toksella, mm tur, Co kwh arvo arvo förbrukad energi, kwh kwh Medeltal Max. 1 Gammel- grundvatstadsver tenverken,.. ket, kwh kwh 1 Tammikuu... +0,15 +0, ,8-6,2 Helmikuu... -0,08 +0, ,7-12,0 Maaliskuu... -0,.07 ±o.oo ,2-3,1 V Huhtikuu... +0,48.+1, ,2 + 0,9 V Toukokuu... +0,80 + 1, ,0 + 8,9 V Kesäkuu... -0,19 +0, , ,6 V Heinäkuu... -0,20-0, ,4 +16,0 V Elokuu... -0,03 +0, ,0 + 13,0 X Syyskuu... ±O,oo +0, ,3 +16,1 X Lokakuu... :.. +0,12 +0, ,1 + 5,8 X Marraskuu... -0,09 ±O,oo ,8-3,1 X Joulukuu... +0,14 + 1, ,3-1,4 l' Koko vuosi Hela året... +0,09/ +1, / ,41 + 3,8 Vedenpuhdistus Vedenpuhdistus on muutoin tapahtunut normaalisti, mutta lokakuun puolivälissä sattuneet. rankat ja kylmät sateet likasivat ja jäähdyttivät Vantaan jokiveden siinä määrin, että laitoksen puhdistusteho suuren kuormituksen aikana ylittyi, mistä syystä johtovesi noin vuorokauden ajan oli sameaa ja värillistä, Yksityiskohtaiset. tiedot vedenkäsittelystä esitetään liitteessä N:o 2. J) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi säännöstelyn alaisia. - De lägre vattenstånden regleras genom turbindriften. - ') Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0, 1 mm. - Endast dagar med minst 0,1 mm nederbörd äro medräknade.

12 3 Vedenpumppuamlnen Eri vesilaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli m S Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Vanhankaupungin laitos, Gammelstadsverket, Yhteensä pintavettä, Kuukausi Turbiini Keskipako- Sammanlagt Månad pumput, pumput, ytvatten, ---- Turbin pumpar, Cen trifugal pumpar, m' m' m 8 1 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu... 4: V Huhtikuu V Toukokuu V Kesäkuu V Heinäkuu V Elokuu :980 X Syyskuu X Lokakuu X Marraskuu X Joulukuu Kokonalspumppuaminen vuorokaudessa, m' Pohjavesi Kaikkiaan Total uppfordring per laitokset, pumputtu, dygn, m' Grundvat Total upptenverken, fordring, Keski Suurin Pienin määrä määrä. määrä m' m' Medeltal Max. Mm Koko vuosi 1 Hela året Vesi mittarit Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 256:11a ja oli niitä vuoden lopussa kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä kpl Näistä oli 3 kpl. 50 mm, 73 kpl. 75 mm ja 44 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia isompiin tai pienempiin mittareihin halutun kokeen takia... 2 epävarman käynnin takia... 33» pysähtymisen takia » vian takia osoittimissa tahi taulussa vuodon takia » jäätymisen takia...: Poistettu lakkalltetlln käytön takia kpl eli 18,78 % kaikista asetetuista mittareista»» 2,89 %» 0,03 %»» 0,46 %» 1,58 %»»» 0,16 %»» 1,28 %»» 0,91 %»» 4,65 % Yhteensä kpl eli 30,63 % kaikista asetetuista mittar~~s1;a,

13 4 Vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä Vedenkulutus Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputusta kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus 1-9 kaup.osa Keskusta, Kruunuhaka, Eira kaup.osa Kallio , 21, 22 kaup.osa Vallila, Hermanni' kaup.osa Käpylä, Kumpula, Toukola , 18, 20 kaup.osa Töölö, Hietalahti ym , 17 kaup.osa Ruskeasuo, Pasila kaup.osa Lauttasaari...:...: kaup.osa Munkkiniemi, Kuusisaari ym Otaniemi, Tapiola kaup.osa Pohjois-Haaga kaup.osa Haaga kaup.osa Pitäjänmäki, Tali kaup.osa Oulunkylä kaup.osa Maunula, Pirkkola kaup.osa Pakila kaup.osa Kulosaari kaup.osa Herttoniemi länt. as. alue kaup.osa Herttoniemi teoll. alue kaup.osa Herttoniemi it. as. alue kaup.osa Suomenlinna , 39 kaup.osa Puistola, Malmi, Tapanila Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu m a eli»»»» )» ) ).»» )»» )»»» ) % 16.62» 3.55 ) 3.94» ) ) 2.90» 2.03 ) 0.75» 0.66 ) ) 1. 07» 0.33 ) 1. 32» 0.09» 0.22 ) 1.16» » 0.51 ) 0.39 ) 0.30»»»»»» )» )»» 0.46 ) Yksityiskulutus m S eli % Kaupungin maksama kulutus Laitoksen maksama kulutus Yleitten kulutus m a eli 8.33 % )» 0.60» Mittareilla mitattu yhteensä m a eli % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien nä ytössä m a eli % Vesijohtoverkkoon pumputtu yhteensä m a eli % Vuonna 1956 pumputtiin vesijohtoverkkoon m 3» 1955»» Lisäys vuonna » Keskikulutus vuorokaudessa » Suurin kulutus vuorokaudessa » Pienin»» »

14 5 Vedenpuhdistuslaitosten käyttämä vesimäärä Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu..."... Suodattimien pesu ja huuhtelu (pintavesilaitokset)... Vedenpuhdistuslaitoksilla käytetty yhteensä Kokonaisvesimäärä ml 99l.460» l m 3 Vettä puhdistettu kaikkiaan 4l m 3 eli keskimäärin Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Vedenkulutus, ml Vattenförbrukning, ml if.>.. ~ å~fi"': Keskikulutus henkel kohti vuorokau dessa, m 3 /vrk. MaksaVat kuluttajat Mittarien mittaama kulutus [.it o [ Medelförbruk BetaJande 1<'. ;;-9 ning per per. Av mlltare uppmätt förbrukning konsumenter 0.. ( san och dygn, Muu ~: i~ kulutus Yhteensä c,e;- ~ Yksityis- maksama maksama o ö! El m kulutus kulutus kulutus Ovrig för Summa G ~'ll" ",ö'<'~ 1;;f.1<'-< w;:l ~l[[~~ te:g.~ "~g.[. - e~~! Vuosi Ar Kaupungin Laitoksen Privat Stadens Verkels brukning cr~~1j;" brukning för.. uppdebit... uppdebit... ~[;;;~ ~~~!l1~t ~l rade för rade förbruk ~ f~~ji '1 brukning ning ,1 39, ,2 42, ,6 53, ,66 99,6 77, " ,13 93,2 75, ,80 108,9 90, ,06 115,8 94, ,23 117,8 99,s ,66 132,7 110, ,98 145,5 120, ,90 139,9 120, ,21 134,4 114, ,28 131,3 112, ,04 129,9 112, ,21 133,8 115, " ,58 139,6 119, ,90 146,6 126, ,34 157,1 136, ,68 160,6 143, ) ,56 160,1 144, ) ,73 154,8 131, ,76 164,6 144, ,08 177,11 139, ) ) ,36 155,2 145, ,60 150,11 139, ,08 168,9 156, ,13 171,' 157, ') ,H 181,9 160, ,61 185,1 168, ,87 186,8 171, ,92 205,1&) 182, , ,7 194, ,96 222,8 202" ) ,Oll ,17 239,7 214, ,72 248,2 225, , ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - ') Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. _ 3) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. _ 4) Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää. - 6) Henkikirjojen mukaisen keskiväkiluvun mukaan. - 8) stutukset yms. otettu mukaan erillisinä vedenkäyttäjinä. ~..

15 Uudis- ja laajennustyöt a) Menosäännän mukaisilla ja edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Vantaanjoen säännöstely vedensaannin lisäämiseksi vesilaitoksen tarpeisiin... ph-mittarien järjestäminen Vanhankaupungin laitokselle... Sähkölaitteiden täydentäminen Vanhankaupungin laitoksella.... Uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen Pitkäkoskelle.... Uuden vesitornin rakentaminen lmalan vuorelle.... Viikin alueelle rakennettavan vesijohdon putkityöt (1.274 m 32" ja 140 m 6" johtoa)... Vesijohto Laivurinrinteeseen Annankadun päästä Pursimiehenkadulle (206 m 24" ja 4 m 12" johtoa) Vesijohto Yrjönkatuun Bulevardilta talon n:o 11 kohdalle (78 m 6" johtoa)... Vesijohto Koskelantiehen korttelin n:o 953 kohdalta Valtimontielle (142 m 6" johtoa)... Vesijohto Kunnalliskodintiehen Koskelantieltä Oulunkyläntielle (518 m 24", 4 m 8" ja 3 m 6" johtoa).... Nilsiänkadun vesijohdon yhdistäminen Sturenkadun painejohtoon (14 m 12" johtoa)... Vesijohto Munkinpolkuun talojen kohdalle (196 m 8" johtoa) Vesijohto Kantakyläntiehen Mikkolantieltä Siltavoudintielle (149 m 8".johtoa)...:... VesiJohto Näyttelijäntiehen Ohjaajantieltä Pohjois-Haaga :n alueelle (32 m 12" johtoa).... Vesijohdot Pohjois-Munkkiniemeen, rakennusvaihe (165 m 24", 980 m 16", 570 m 8" ja 98 m 6" johtoa).... Vesijohto Hiihtäjäntiehen Hiihtomäentieltä lähtien (104 m 6" johtoa).... Vesijohto Mäenlaskijantiehen Hiihtomäentieltä lähtien (kanavan täyttöä).... Vesijohdot Herttoniemen läntisen asuntoalueen pohjoisosaan (492 m 12" ja 83 m 6" johtoa).... Vesijohdot Herttoniemen itäisen asuntoalueen pohjoisosaan (193 m 8" ja 260 m 6" johtoa)... Vesijohto Lauttasaaren Lounaisväylään (240 m 6" johtoa).... Vesijohto Säikiniementiehen Perttulantieltä Nahkahousuntielle (177 m 8" johtoa).... Ve!?ijohto Polttilankujaan Malmilla (178 m 8" johtoa)... Vesijohto Sahaajankatuun korttelin Vk koillispäähän (628 m 8" ja 91 m 5" johtoa)... Vesijohto Kulosaaren kartanoon Herttoniementieltä (367 m 6" -johtoa)... Vesijohto Höyläämöntiehen Pitäjänmäen teollisuusalueella (69 m 8" ja 45 m 5" johtoa)... Vesijohto Tapiolan Tykkitiehen Kimmeltieltä: Menninkäisentielle (878 m 12" johtoa)... Vesijohto Ta;lmniementiehen sokaarenja Tiirasaarentien väliselle osalle (159 m 8" johtoa) " : : : : : : : : : : : : :- ' : : : : : : : : : : : : : : Siirto :-

16 7 Siirto : Vesijohdon rakentaminen Kulosaaren uuteen siltaan ja Kulosaaren puoleiseen siltapenkereeseen (390 m 16" ja 84 m 12" ja 7 m 6" johtoa).... Painejohdon rakentaminen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Haagan tunnelijohtoon (1.640 m 40" ja 283 m 12" johtoa).... Vesimittarien hankinta.... Kaluston hankinta :- Q : : : :-+ b) Kaupunginhallituksen käyttövaroilla : Vesijohto Klaarantiehen (44 m 6 johtoa)..... Vesijohto Palokunnantiehen (92 m 6" johtoå)..... Vesijohto Haahkatiehen ja Särkiniementiehen (257 m 8" johtoa) Vesijohto Rajametsäntiehen (95 m 12" johtoa).... Vesijohto Koivusaarentiehen (129 m 6" johtoa)..... Vesijohto Kalliosaarenkatuun (maatöitä).... Vesijohto Talontiehen (98 m 6" johtoa).... Vesiposti Siltavoudintiehen.... Vesijohto Siltavoudintiehen (maatöitä)... :... Vantaanjoen säännöstely.... Vesijohto Adolf Lindforsintiehen (258 m 8" johtoa)..... Vesijohto Kylätiehen (143 m 6" johtoa).... Vesijohto Tiilirinteeseen (49 m 4" johtoa)..... Vesijohto Konalantiehen (1.000 m 8" johtoa)..... Vesijohto Hakolahdentiehen (140 m 8" johtoa).... Vesijohto Pohjois-Esplanaadikatuun (282 m 16" johtoa). Vesijohto Puistokaareen (195 m 8" johtoa).... Vesijohto Kadetintiehen (74 m 6" johtoa) Vesijohto Sotkakujaan (129 m 6" johtoa)... :..... VesjjohtO'-Luoteisväylään (149 m 6" johtoa)... :..... Vesijohto Tiirasaarentie-Kajavatie (82 m 6" johtoa)..... Vesijohto Krogiuksentiehen (78 m 6" johtoa)..... Veeijohto Tiirasaarentie-Kyyluodontie (maatöitä).... Vesijohto Hietalahdenrantaan (61 m 6" johtoa) : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :~ c) Vesilaitoksen pääomalisäykset talousarvion ulkopuolella: :Tontit, Fredriksbergin alue...,.....puhelinosuuksien arvonkorotus.... Vuoden 1955 työttömyystyöt: Vesijohto Metsolan koululle.... Vesijohto Särkiniementiehen.... Vesijohto Männikkötiehen ja Tinasepäntiehen... :... Vesijohto Vaskiniementiehen.... Vesijohto Pitäjänmäen~iehen.... Vesijohto Lautatarhankatuun.... mk : : : : : : :- 1O.767.5CO: : :- mk :-

17 d) Työttömyystöinä suoritetut vesijohtotyöt : 1) Vesijohto Lautatarhankatuun (59 m 24" ja 243 m 8" johtoa) :- mk :- Vesijohtoverkko Kantakaupungin putkiverkko - Stadskärnans rörnät Jouluk p:nä Lisäys Jouluk. 31 p:näl Pirkkolan, Maunulan, Pakilan ia Oulunkylän putkiverkot - och Aggelby rörnät Britas, Månsas, Baggböle 12" 10" 8" 6" 5' 4-- Yhteen- m m m m m m sä, m Palo- Sulkuposteja, venttiiejll kpl. kpl. Jouluk. 31 p:nä Lisäys Jouluk. 31 p:nä [ Munkkiniemen, Otaniemen ia Tapiolan putkiverkko D) - Hagalund rörnät D) Munksnäs, Otnäs och 24" 16" 12" 10" 8" 6" 5" 4" Yhteensä, m m m m m m m m m Sulku- _ venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä Lisäys Jouluk. 31 p:näl Talin ia Pitäiänmäen putkiverkko - Tali och Sockenbacka rörnät 12'" 10" 8" 6" 5'" 4" Yhteensä, m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä Lisäys Jouluk. 31 p:nä [ [ ) d) kohdassa luetellut työt on suoritettu satamarakennusosaston käytössä olevilla työttömyystöiden varoilla. lmoitetut kustannukset sisältävät vain vesilaitoksen veloittamat putkityökustannukset, eikä niitä ole viety vesilaitoksen pääoma-arvoon. D) Tapiolan alueella siirretty kaupungin omistukseen 888 m 8"",550 m 6" ja 109 m 4' johtoa. Otaniemen hoitokunnan laskuun asennettu 591 m 8' ja 676 m 6' johtoa.

18 9 Haagan putkiverkko - Haga rörnät 40" " 8 6 6" 5" -4" 3" 2# Yhteensä, m m m m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. jouluk. 31 p:nä Lisäys jouluk.31p:nä Herttoniemen putkiverkko 1) - Hertonäs rörnät 1) 32" 16# 12" # Yhteensä, m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. jouluk. 31 p:nä Lisäys j ouluk. 31 p:nä : Lauttasaaren putkiverkko - Drumsö rörnät 12'" 8" 6" 5'" 4# Yhteensä, m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. 1 jouluk. 31 p:nä Lisäys jouluk. 31 p:näl Kulosaaren putkiverkko B) - Brändö rörnät B)... 't:l ~ ~ m m m m e. m m m m ~: ~'ji) 9 1 E.~Ul '" 6" 5# 4 3'" 2" E!g~ ""fil'"d 0>' 1:1 = 1 1 :a-~~ ~ jouluk. 31 p:nä ~ Lisäys j ouluk. 31 p:nä Malmin ja Tattarisuon putkiverkko - Malm oen Tattarmossans rörnät 12' 8' 6# 5" 4# Yhteensä, m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. jouluk. 31 p:nä Lisäys jouluk. 31 p:nä ' ) Maatalousyliopiston laskuun asennettu 49 m 6' johtoa. 8) Seurakuntien laskuun asennettu 14 m 6' ja 75 m 4" johtoa. 1 7~1

19 10 Putkiverkko yhteensä - Rörnät tillsammans , lisäys 1956 ia Vb- Palo- Sulku- 40" 32" 24" 18" 16" 12" 10" 8" 6" 5" 4" 3" 2" teensä, posteja, venttii m m m m m m m m m m m m m m kpl. lejä,kpl , Putkiverkon keskiläpimitta on 290 mm ja tilavuus m 3. - Alppilanmäen vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä m 3 ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56,3 m yli NN. Vuoden aikana on putkiverkkoon ilmaantunut 54 vuotoa, joista 6 Mannesmann putkissa. Vesijohtoverkkoon liitettiin kertomusvuonna taloihin johtavia syöttöjohtoja 319 läpimitan vaihdellessa lähemmin seuraavasti: Läpimitta mm Lukumäärä kpl Taksa. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan oli veden yksikköhinta 20 mk kultakin m 8:ltä kulutuksen ollessa enintään m 3 vuosineljänneksessä, 19 mk kultakin m 8 :ltä ja m 3 :n välillä sekä 18 mk kultakin m 3 :ltä m 3 :stä ylöspäin. Mainitut yksikköhinnat vastaavat %:n korotusta laitokselle vahvistetun taksan hintoihin. - Laitoksen taksaan sisältyvät muut maksut, kuten vesimittarien vuokrat ym. olivat 800 % korkeammat kuin mitä ne olivat v vahvistetussa taksassa. Pääoma-arvo Pääoma-arvo Arvon lisäys Arvon lisäys talousarvion talousarvion Poistot mukaan.ulkopuolella Arvo Tontit Asuin- ja hallintorakennukset Tehdasrakennukset Tilapäiset rakennukset Tiet ja tasoitukset Putous ja kiinteä pato Varapato Vantaanjoen silta Vantaanjoen säännöstelyraken- V!~=~~öt.:.:::::::::::::::::::::::::::: Väestö~suojat Putkiverkko Vesipostit Eri!. rakenteet, kaivot, sillat,... johdotym Koneistot ja laitteet Liikkuvat kuljettimet Vesimittarit... ~ Puhelinosuudet mk

20 11 Taloudellinen tulos Tulostase joulukuun 31 p :nä 1956 Kulut: Palkat,Henkilösivukulut.... Vedenhankinta ja raaka-aineet.... Korjaus- ym. tarvikkeet.... Kaluston hankinta.... Vuokrat.... Vakuutusmaksut ja verot.... Muut vieraat palvelukset..... Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin... :.... Osuus kassa- ja tiliviraston menoihin..... Tarverahat.... Käyttöomaisuuden poisto.... Käyttöomaisuuden korko.... Konttokuranttivelan korko.... Luottotappiot, kaupunginhallituksen' käytettäväksi.... Teollisuuslaitosten lautakunnan käytettäväksi.... Kaupunginhallituksen käytettäväksi '... ~.... Voitto :-:- 25, : : : : : : : : : : : : : : : : :- mk :- Tuotot: Ornalsuustase joulukuun 31 p:nä 1956 Vastaavaa: Postisiirtotilillä.... Pankkeihin talletettuja takuumaksuja... '".... Saatavia: Tulojäämiä.... Ennakkoja hankkijoille.... Vedenmyynti :- Yleisten vesipostien ym. hoito :- Mittarien vuokrat...: :-- Ylijäämä tilaustöistä... 30~ :-- Vuokratuotot :-- Sekalaiset tuotot :- Veden omakäyttö : mk : : : : : :- Varsinaisten menojen ennakot :- Varastot : Siirto :-

21 :- Poistot kuoletussuunnitelman mukaan : : : :- Siirto Nostamattomat määrärahat.... Käyttöomaisuuden arvo :- Omaisuuteen siirrettyjä uudisrakenteita :- mk :- Vastattavaa " Tilivelkoja :- Kuluttajien takuumaksuja :- "Konttokuranttivelka kaupunginkassaan :- Siirtyvät määrärahat :- Pääomavelka kaupungille :- Vuoden 1956 voitto :- mk :- Vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta tuloksesta v ja aikaisempina vuosina on esitetty liitteessä n:o 1. Helsingissä, toukokuussa Eino Kajaste

22 Liite n:o 1. Otteita vesilaitoksen vuoslkerlomukslsla - utdrag ur vattenverkels Arsberättelser Menot-Utgifter Pumputtu Laitoksen pää- Uudisrakenvesimäärä oma arvo 1/1 nukset vuoden Hallinto, käyttö ym. Kuoletukset ja korko 1) Yhteensä menoja kuluessa Förvaltning, drift ete. Amorteriugar och Summa utgifter Vuosi rllnta 1) Ar Uppfordrad Verket. kapltai- Nyauläggninvatten- värde den lfl gar under året p p p mängd m8:ltä ml:ltä ml :1tä mk mk mk m8 mk mk P per P per pper m8 m8 ml , , , ,O1l , , , , ) , , , ,U , , , , , , , , , , , , , : ,8ll! , , , , , ,958 i , , : , , , , ,84.l , , , , , , , , , , , , , , , ) , , , , ,943 ; , , , ) , , , , , , ) , , , , , , , , ,- 1719, , , ) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja ~rko 7 %; sitä ennen 5 % korko. F.o.m. andra; bokslutet år 1926 äro amorleringarna uträknade på det förhöjda kapital korotettu Kapitalvärdet förhöjt ärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. - 1) Pääoma-arvo korotettu Kapitalvärdet förhöjt ) Pääoma-arvon korko alkaen 6 %. Räntan på kapitalvärdet f.o.m %. - 4) Pääoma.

23 14 Vuosi Åx Tulot-nkomster Nettovoitto Nettovinst }+ Vedenmyynti Muut tulot Yhteensä tuloja Tappio Vattenförsäljning Övriga inkomster Summa inkomster För!!!st }- % paä. p p p omamk m3:ltä mk ml:ltä mk ml:ltä mk arvosta p per m 3 p per m" p per ml % av kapital värdet , , , , , , , , , , , , ) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ( , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,435 4, , , , , , , , , , , , , , , , , D , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,14 1) Vuoden 1926 toisesta kirjan päätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro amorteringarna uträknade på detförhöjda kapital _ värdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta.

24 15 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna Kemiallinen vedenpuhdistus Keriomusvuonna käsiteltiin vettä kemiallisesti 4l m a eli keskimäärin m 3 vuorokaudessa. Suurin vuorokautinen vesimäärä m 3 käsiteltiin ja pienin m Kun vuonna 1955 käsiteltiin vettä kemiallisesti m a, niin lisäys oli 9,0 % sen oltua edellisenä vuonna 5,8 %. Selkeyttämisaltaita tyhjennettiin ja huuhdottiin 14 keriaa. Tähän sekä muihin vähäisiin puh.distustoimiin kului kemiallisesti käsiteltyä vettä m a. Vedenkäsittelyyn käytettiin kemikaleja seuraavat määrät: Grammaa m 3 kohden Keski- Eniten Vähiten Aluminiumisulfaattia määr;n 17J18%:na kg 70,7 133,1 54,1 Kalsiumioksidia 100%:na kg... 19,5 31,6 13,0 Klooria 8l.275 kg... 1,98 3,80 0,94 Aktivihiiltä kg. Vesilasia kg... Ammoniumsulfaattia B72 kg... Sen jälkeen kun lokakuun puolivälissä vallirineissa ilmastollisissa olosuhteissa vedenkäsittelylaitoksen suorituskyky oli osoittautunut riittämättömäksi, ryhdyttiin selkeyttämisaltaiden tehon parantamiseksi kokeilutarkoituksessa lisäämään veteen ~aktivoitua» vesilasia. Vaikka vuoden loppuun mennessä kertyneiden havaintojen perusteella ei vielä voidakaan vetää lopullisia johtopäätöksiä vesilasin käytön merkityksestä, on ilmeisestikin täysi syy edelleen jatkaa kokeiluja. Suodatus Keriomusvuonna oli käytössä 14 pientä eli ns. A-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 21,06. m 2, antoisuus 133,7 m 3 fh ja suodatusnopeus 6,3 mjh, 14 suuria eli ns. B-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 32,16 m 2, antoisuus 200,5 'm 3 fh ja suodatusnopeus 6,2 mfh sekä 6 kaksoiseli ns. C-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 72,27 m 2, antoisuus n. 360 m 3 fh normaalisella 5,0 mjh suodatusnopeudella. Suodattimien antoisuudet ovat keskimääräisesti laskien todellisuudessa noin 3-4 % pienemmät. Vastaavaa oikaisua ei ole huomioonotettu laskelmissa. Keriomusvuonna suodatettiin vettä, pesu- j,a huuhtelu vesi mukaanluettuna, m 3, mistä määrästä pesu- ja huuhteluvettä oli 99l.460 m 3 eli 2,43 %, vastaavan arvon oltua edellisenä vuonna 1,90 %. Huuhteluveden määrän kasvu johtuu suureksi osaksi siitä, että lokakuun puolivälistä alkaen lyhennettiin suodattimien käyttöaikaa. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään taulukossa l. Taulukko 1 Suodattimien käyttöaika. yhteensä..... Suodatettu vesimäärä (pesu vesi mukaanluettuna)..suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa Suodattimien pesujen' luku... ;..... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä keskim. Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä suodatinpinta-alan m 2 kohden.... Käyttöaika kahden pesun välillä...,.... :Pesuaika kerrallaan, keskimäärin.... Pesuvesimäärä yhteensä.... Pesuvettä pesua kohden, keskimäärin......pesuvesimäärä prosenteissa' suodatetusta. vesimäärästä.... :Suodattimien huuhtelujen luku.....huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin.... Huuhteluvesimäärä (arvioitu).....huuhteluvesimäärä (arvioitu) huuhtelua kohden keskimäärin.... A suodattimet h m 3 133,7m m 3 llt,am 3 17 h 21' 9' 59" m a 77,9 m a 3,32 % '.55': m 3 12,6 m a B suodattimet C suodattimet h 5l.343 h m a m 3 200,5 m 3 302,9 m m m a 195,9m 3 193,om 3 31 h 25' 46h 5' 9' 59" 15' 0" m m a 126,4 m 3 311,9m 3 2,01 % 2,1l4 % '38" m m a 21,4 m 3 33,9 m a

25 16 Kemiallisesti käsitellyn veden määrä jakaantui kerlomusvuonna seuraavasti: Pumputtu verkkoon m 3 eli 96,99% Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu Om 8 eli 0,60% Suodattimien pesu ja Laboratoriotyöskentely Kerlomusvuonna tutkittujen näytteiden luku käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Vantaanveden ja johtoveden kemiallisia analyysejä..... Muitten vesien... Käyttötarkkailuun kuuluvia määri ttämisiä... Veden bakteeripitoisuuden 24 näytteestä Vantaanveden ja johtoveden tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet kerlomus- määrittämisiä huuhtelu ml eli 2,41% Veden coli & aerogenes-bak m 8 teerien määrittämisiä.... eli 100,00% 440 Veden coli-bakteerien määrittämisiä Kemikalioanalyysejä ~ Yhteensä näytettä vuonna sekä edellisinä viitenä vuotena on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Valon läpäisy 100 Perman- Vapaata Vetyionimm läpi, Värin voi- ganaatin- Johtokyky, Alkalini- hiilihap- väkevyys, Tehokasta Kokonais- Ljustrans- makkuus, Vuosi kulutus, teetti, poa, klooria, kovuus, mission Väteion- Färginten- Perman- Lednings- År gen. 100 Alkalinitet, Fri kol- koncentra- Aktlv Total sitet, ganatför- förnåga, mm, m1fl syra, tion. kor, hårdhet, brukning, % mgfl Pt mgflkmn04 %18108 nfl0hc mgfl CO. ph mgfl e do Vantaanvesi-Vandavatten , ,7 125,8 5,7 5,8 6,9-2, , ,' 112,8 4,8 6,1 6,9-2, , ,1 110,8 4,7 6" 7,0-2, , ,7 108,1 4,8 7,7 7,0-2, ,ll ,8 118,0 4,6 6,0 6,9-2, , ,8 117,7 3,9 9,0 6,8-2,7 Suurin 99, ,0 160,2 6,0 11,8 7,3-3,3 Penin 61, ,8 55,1 1,0 5,2 6,4-1, > ,1 178, > ,0 175, > ,0 175, > ,11 181, > ,2 177" 1956._. > ,3 184,9 ]ohtovesi-ledningsvatten 6,0 4,0 7,1 0,07 4" 4,9 3,7 7,1 0,08 4,1 5" 4,0 7,1 0,011 4" 5" 4" 7,1 0,10 4,9 5,7 3,9 7,2 0,11 4,6 5,5 3,3 7,2 0,11 5,4 Suurin > ,9 223,2 Pienin > ,7 124,7 Vantaanveden vapaan hiilihapon ja kovuuden sekä johtoveden kovuuden arvot ovat keski- 8,2 6,9 8,1 0,16 6,7 2,0 0,4 6,7 0,05 3,4 arvoja 12 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäisistä määrityksistä.

26 17 sistä, esitetään taulukossa 3 keski- ja ääriar voina. Vantaanveden ja johtoveden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka on saatu kertomusvuonna tehdyistä 12 täydellisestä analy- Taulukko 3 Vantaan vesi Keski-! suurin! Pienin arvo ]ohtovesi Keski-!. Suunn arvo! Pienin Lämpötila, + Co.... Valon läpäiseväisyys %:ssa 10 mm kerroksen läpi Värin voimakkuus, mg/l Pt.... Liuennutta happea, 1, mg/l.... Kyllästysaste %:ssa.... Sähkönjohtokyky, 10 8 x 18. ]ohtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l.... Haihdutusjäännös 180 o :ssa mg/l.... Hehkutusjäännös, mg/l.... Hehkutushäviö, mg/l.... Permanganaatinkulutus, KMnO" mg/l.... Albuminoidiammoniakkia, NH" mg/l.... Tehokasta klooria, C, mg/l.... Piihappoa, SiO, mg/l.... Auminiumia, A, mg/l.... Rautaa, Fe, mg/l..... Mangaania, Mn, mg/l.... Kalsiumia, Ca, mg/l.... Magnesiumia, Mg, mg/l.... Ammoniumia, NH" mg/l... :.... Sulfaatteja, SO' mg/l.... Klorideja, C, mg/l.... Nitraatteja, NO a, mg/l.... Nitriittejä, NO., mg/l.... Vetykarbonaatteja, HC0a- mg/l.... Akaliniteetti, ml/n/lo HC (metyylioranssi).... Vapaata hiilihappoa, CO g, mg/l.... Vetyioniväkevyys, ph.... Kokonaiskovuus saksal. asteissa.... Bikarbonaattikovuus saksal. asteissa.... Mineraaljhappokovuus saksa!. asteissa... Sameus, ZP X Fluorideja, F, mg/l... 6,2 85, ,82 84,7 117,3 88,0 155,8 111,3 44,5 62,9 0,3-2 35,4 7,9 3,5 0,06 11,2 5,0 0,37 15,8 9,2 4,6 0,04 24,s 4.0 9,1 6,8-2,7 1,1 1,6 5,035 19,9 98, ,00 95,2 152,2 114,2 272,0 203,2 58,0 105,0 0,48 78,6 24,1 9,5 0,08 13,3 6,8 0,69 25, 12,0 12,0 0,10 35,4 5,8 13,9 7,1 3,3 1,6 2,3 13,300 0,2 65, 120 6,63 67, 55,1 41,3 111,0 73,0 36,6 46,3 0,23 16,7 2,5 1,4 0,04 6,0 3,3 0,09 7,2 4,2 1,6 0,01 7,3 1,2 5,2 6,5 1,6 0,3 1,2 1,635 6,4 >99,0 8 12,26 96,9 187,3 140,5 142,3 111, 31,3 14,5 0,13 0, 0 9,0 0,9 0,10 0,05 31,1 4,4 0,32 48,9 10,2 4,6 0,007 34,5 5,7 3,2 7,2 5,4 1,6 3, ,15 20,0 >99, ,35 100,0 222,5 166,9 176,4 137,6 38,8 17,9 0,20 0,15 10,7 1,0 0,19 0,08 39,7 6,0 0,60 69,5 14,4 12,0 0,020 46,4 7,6 6,3 7,6 6,7 2,1 5, ,22 0,4 <99,0 8,63 90,0 126,2 94,7 99,2 76,4 19,6 11,2 0,05 0,06 4,5 0,7 0,04 0,03 20,3 2,4 0,08 40,4 5,6 1,6 0,005 11,0 1,8 1,0 6,8 3,4 0,5 2,6 15 0,10 Vantaanveden ja johtoveden bakteerisuus esitetään taulukossa 4 pesäkelukuina ml:ssa kertomusvuodelta kuukausi- ja vuosikeskiarvoina sekä viideltä edeltäneeltä vuodelta vuosikeskiarvoina, minkä lisäksi siitä käy ilmi päivittäin todettujen bakteerisuuksien ääriarvot. Taulukossa 5 esitetään Vantaanveden ja johtoveden coli-aerogenes-bakteerien todennäköinen luku viikoittain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina. Vuoden 1956 alusta alkaen on näiden lisäksi määritetty kalvosuodatusmenetelmää käyttäen myös varsinaisten coli-bakteerien luku sekä Vantaanvedessä että johtovedessä. Tulokset esitetään taulukossa 6 viikottain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina.

27 18 Vuosi ja kuukausi Taulukko 4 Vantaanvesi Keski- määrä Suurin Pienin Johtovesi Keskimäärä Suurin Pienin 1956 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi , ,0 0, 0,1 0,1 0,3 0, ,0 0, ,1 1,7 0,8 0,4 0,2 0, o o o o o o o o o o o o Taulukko 5 Coll-aerogenes-ryhmlen bakteereita Vantaanvesi, 1 ml:ssa Keskimäärä Suurin Pienin Keskimäärä Johtovesi, 50 ml:ssa Suurin Pienin 354./ / 54 0,04 / 4 / 0 " Taulukko 6 Coll-bakteerelta Vantaanvesi, 1 ml:ssa Keskiarvo Suurin Pienin Keskiarvo Johtovesi, 500 ml:ssa Suurin Pienin W9 / 830 / 20 0 / 0 / 0 " Sakari Ranta

28 Kertomus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna Henkilökunta. Vuosien '1955 ja 1956 vaihteessa siirtyi kaasulaitoksen rahakeosasto kokonaisuudessaan teollisuuslaitostem yhteisen kassa- ja tiliviraston alaiseksi. Siirtyneitä viranhaltijoita oli 23 henkeä. Tästä johtuen on laitoksen palveluksessa olleiden vakinaisten viranhaltijain määrä vastaavasti pienempi kuin edellisen vuoden päättyessä. Muut henkilökunnassa vuoden 1956 aikana tapahtuneet muutokset ilmenevät seuraavasta asetelmasta; Henkilökuntaryhmä ::.. Henkilökunnan muutokset ~ :: _.. ~ 0' ~.., :-~ ~~ e S :-"", ~F ~J t>1 ~:~!-O'" -e!. ~ _e!...,< e ~.~ a ~'" 0 ~å' S;o.... ~ ~t e l!.~ l!. = Ole ir "+ii)..,," ~ [ ~e "'~ S;" pr ~ '!~ ".. El ~S" ""~. m " Vakinaisia 76. virdanha1ti~~.i~.~1 1 l' Tilapäisiii. " : lo :~~~~~.~.... Kaikki yhteensä Työntekijöitä' los 85' ~ertomusvuoden aikana siirtyi eläkkeelle kaksi pitkän päivätyön suorittanutta virkailijaa, nimittäin vanhempi toimentaja Johannes FratJck ja yli-insinööri Jaakko Rahkonen. Vanhempi toimemtaja. Franck oli tullut laitoksen palvelukseen , joten hän tuli eläkkeelle siirtyess'ään olleeksi palveluksessa lähes 38 vuotta. Yli-insinööri Rahkonen tuli kaasulaitokselle ja ehti suorittaa 28 vuoden palveluksen laitoksen käyttöosaston päällikkönä sekä sotien että rauhan aikana.. Kaasulaitos haluaa täten kiitollisuudella merkitä muistiin mainittujen henkilöiden pitkä: aikaisen, uskcillisen työskentelyn laitoksen hyväksi..., Käytt00sas'ton yli-insinöörin.virkaan kaupunginhallitus v"alitsi dipl.ins. Eino Olavi Kiurun alkaen. Hänen jälkeensä laitoksen 1 käyttöinsinööriksi valitsi teollisuuslaitosten lautakuntal alkaen insinööri Reinhold Succon.., Kaasulaitoksen hiilen. ja koksin.käsittelyn sekäkoksin-.ja kaasunmyynnin tehostamiseksi ja nykyaikaisen kustannuslaskennan luomiseksi päätti khs perustaa1aitokseen seuraavat tilapäiset virat alkaen: Kaasunmyynti-insinööri, insinööri, kustannustutkija, koksin~ myyntiesimies ja kalustomestari.

29 22 2. Huonefstofja teknilliset ~puneuvot. Kaasulaitos toimi koko kertomusvuoden ajan entisissä ~luonetiloissa, pääkonttori"kaupallinen toimisto ja teknillinen osasto sekä kaasukojeiden näyttely, myymälä ja opetuskeittiö Pieni Roobertinkatu 1-3:ssa, kaasulaitos tehtaan konttoreineen, lab ratorioineen ja korjauspajoineen sekä eräät osat kaupallisesta toimistosta Sörnäisissä ja jake1u9saston työpaja Fredrikinkatu 54:ssä. Kaupungin myytyä jakeluosaston työpajan viereisen tonttn Runeberginkadun varrelta menetti kaasu laitos kesällä 1956 osia autotalli- ja varastotiloistaan. tämä saattoi laitoksen kiirehtimään jo aikaisemmin vireillepantuja suunnitelmia kaasulaitoksen kdko toiminnan keskittämisestä tehtaan alueelle Sörnäisiin. Tähän keskittämisohjelmaan kuuluva kjskusval'astol'akennus, jonka kaupungin rakennusvirasto suunnitteli ja rakensi tarpeettomaksi käyn~eseen kaasunpuhdistus- eii ns. massalaatikkorakennukseen, valmistui käytännöllisesti katsoen ~oden 1956 lopussa. Tämän rakennuksen luoteispäähän valmistui muuntamo, johon siirrettiin uudeilta 250 KVA:n (5000 Vj380V) muuntaja ja asennettiin uudet 500 ja 100 KVA:n muuntajat. LiJi.muuntamon rakentaminen oli käynyt välttämättömäksi kaasutehtaan alueen laajuuden vuoksi ja! samalla saatiin koko alueelle yhtenäinen 380 V:n jännite. Muuntamon rakentamisen suoritti Polljoismainen Sähkö Osakeyhtiö. Edellisenä vuonna aloitettu 11 uuden vaakakammiouuni-k rakennustyö saatettiin siihen vaiheer seen, että uunien lämmittäminen voitiin aloittaa Samalla oli määrätyin muutos- ja lisätöin varauduttava näiden uunien aiheuttamaan kaasurl- ja koksintuotannon kasvuun. Näitä töitä oli yhden naftaliinipesurin siirtäminen ammoniakkipbsuriksi, yhden uuden ammoniakkipesurin hankkiminen, kaasunpuhdistuspuolen putkiverkostonltäydentäminen, koksiluiskan laajentaminen, sammutusradan pidentäminen ja sen kääntöpöydän sekä sivuraiteiden rakentaminen. Vaakakammiouunien toimittajan Dr. C. Otto & Comp. Gm~H:n alaurakoitsijana toimi Rakennustoimisto Arcus Oy. Kertomusvuoden lopulla purettiin vielä jäljelläolleet viistokammiouunit (n:ot 24-29) ja niiden savupiippu sekä koksin sammutustorni. Savupiipun kaatam'isen suoritti nsinööritoimisto J. Nordgren, joka samalla kunnosti uuden uuniryhmän vieressä sij~itsevan vanhan savupiipun uusia vaakakammiouuneja varten. Jo useita vuosia rakenteilla ollut koksin varastointiin tarkoitettu kaapelinostul'i, jonka toimittaja oli A. Ahlström Osakeyhtiö, Varkauden tehtaat, otettii~ vastaan ,ja välittömästi sen jälkeen käyttöön. Vuonna 1909 Sörnäisiin rakennetussa m 8 :n vetoisessa kaasusäiliössä esiintyi seinälevyjen syöpymien johdosta yhä runsaammin vuotoja, eikä säiliötä VOitu enää täydelleen käyttää hyväksi. Teollisuuslaitosten lautakunta päättikin oike~ttaa kaasulaitoksen tilaamaan säiliön liikkuvien osien korjaustyön länsisaksalaiselta toiminimel'l:ä Friedrich Kocks GmbH. Pääjohtovel'kko. Vuoden kuluessa asennettiin uusia johtoja seuraavasti: Kulosaaren sillan läntiseen penkereeseen».» &..... Kulosaaren siltaan Kulosaaren sillan läntiseen penkereeseen»» ~... Porvoontiehen Puistokaistaan Siilitieltä Porvoontielle D 0... Porvoontiehen m mm 191,6 550 Vro 6,7 500 ~ 180,8 300» 359,8 300 MM 74, , ,7 200 Vr ,8 200 MM 489, ,1 150» 27, ,6 150 Vr.

30 23 Sahaajankatuun Pikkupurontieltä lounaaseen...,... Prinssitiehen Roihuvuorentieltä Punahilkantielle... Hillerikujaan Siilitieltä pohjoiseen... Kulosaaren sillan läntiseen penkereeseen.. _...»»»...,Punahilkantiehen...:_... -" Lumikintiehen Hillerikujaan Siilitieltä pohjoiseen... Suvilahdenkatuun Pääskylänkadulta Vilhovuorenkadulle...,... Hiihtäjäntiehen... Y... Herttoniementieltä Kulosaaren kartanoon... ja poistettiin entisiä: m mm 545,0 150 Vr. 220,9 150 MM 73,7 150 Vr. 370,2 150» 70,4 150 MM 107,9 150» 45,6 100» 156,11 100» 216,6 100» 141,2 100 Vlr. 194, ,1 100 MM 35,1 80» m Kulosaaren sillan läntisestä penkereestä 32,0 550 Vlr. 155, ,0 300»... ~ ,0 200» 180,0 200 MM 672,0 150» 100,0 150 Vr.»»»»... 60,0 125» Suvilahdenkadusta Pääskylänkadulta Vilhovuorenkadulle ,6 80»... 50,0 50» ,6 m Vuoden 1956 päättyessä oli pääjohtojen yhteenlaskettu pituus ,7 m ja niiden keskimääräinen läpimitta 186,4 mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys oli mk. Liittymisjohdot. Liittymisjohtoja. joita oli vuoden alussa kpl, asennettiin 54 uutta ja poistettiin 18, joten niitä oli vuoden lopussa kpl, yhteensä ,4 m. Liittymisjohtojen arvonlisäys oli mk. 3. Varsinainen kaasulaitostoiminta. Kivihiilet. Kaasulaitos tuotti kertomusvuoden aikana kivihiiltä Neuvostoliitosta, Englannista ja USA:sta, sekä useiden vuosien väliajan jälkeen vähäisen määrän myös Saksasta. Englannin pyrkiessä voimakkaasti supistamaan hiilenvientiä, joutui laitos vastaavasti lisäämään tuontia USA:sta. Varsinkin vuoden lopussa suuresti kohonneet Atlantin liikenteen rahdit aiheuttivat melkoisen nousun laitoksen hankkimien hiilien keskimääräisiin hintoihin. - Kivihiilen tuonti ja käyttö samoinkuin varastotilanne vuoden alussa ja lopussa käy ilmi seuraavasta taulukosta: -

31 24 Hiiltä ton Hinta Venä!. Englanti!. Amerikka!. Saksa!. Yhteensä mklton.petschora..durhaou Varastossa : - Tullut varastoc;m :- Käytetty : - Varastossa :-, Tässä taulukossa on käytettyä hiilimäärää osoittavan sarakkeen loppusumma, ton, suurempi kuin suoritetut punnitukset ovat osoittaneet. Koska on voitu todeta; että hiilivarastossa syntyy vuosien kuluessa vajausta mm. pölyämisen johdosta ja siten, että hiiltä sekoittuu varaston pohjana olevaan täytemaahan, ja kun keväällä 1956 todettiin, että toisaalta koksivarasto oli arvioitua. suurempi, merkittiin kivihiiltä käytetyksi tonnia enemmän kuin punnitukset ( ton) osoittivat. Tässä vuosikertomuksessa on kivihiilen kulutus samoinkuin koksin tuotantokin ilmoitettu yleensä näillä korjausmäärillä (koksi ton) korotettuna. Poikkeuksen muodostaa liite 1, teknillisten tulosten vertailu, jossa tulokset on vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi laskettu punnitulle hiilimäärälle. Kaasun Ja sivutuotteiden valmistus Ja myynti:' Kaasukoieiden asennus oli kertomusvuoden aikana vilkkaampaa kuin vielä koskaan sodan jälkeisenä kautena. Uusia kaasuliesiä asennettiin kpl, ravintolaliesiä 14 kpl ja lämmityskattiloita 49 kpl. Tärkeimpänä syynä tähän laitoksen kannalta suotuisaan kehitykseen oli kaupunginvaltuuston sähkön ja kaasun käytön suunnittelukomitean mietinnön käsittelyn yhteydessä tekemä periaatepäätös kaupungin jakamisesta toisaalta sähkön- toisaalta kaasunjakelualueisiin, minkä päätöksen seurauksena Herttoniemen ja vuoden lopulla myös Hermannin kaupunginosan uudistalot on varustettu kaasuliesin. Toisaalta on vanhojen kaasuliesien' ja -keittimien modernisoimista ollut omiaan edistämään se, että viemällä maasta kivihiilitervaa laitos onnistui saamaan valuuttaa eräiden uusimpien länsisaksalaisten ja englantilaisten liesityyppien maahantuontia varten. Kun otetaan huomioon kaasukeittimien lukumäärässä tapahtunut kappaleen vähennys, lisääntyi jakeluverkostoon liitettyjen kaasukojeiden kokonaismäärä kappaleella, joten niitä oli vuoden lopussa asennettuna yhteensä kappaletta. Tarkempi erittely erilaisten kojeiden määristä esitetään liitteessä 2. Kaasunmyyntitariffit pysyivät muuttumattomina ja olivat siis seuraavat: Ryhmä kulutus' ms/v Ryhmä m 3 /v, perusmaksu mk/v Ryhmä kulutus yli ms/v, perusmaksu mk/v 16: 50/m 3 11: 50/m 3 9: -1m 3 Kaasurahakkeen hinta on ollut mk 27:50. Yksi rahake vastaa 1 2/3 m a kaasua. Kaasumittarin vuosivuokra on ollut mittarip koost'a riippumatta 360 mk. Kivihiilikaasua valmistettiin m S. Siihen sekoitettiin Helsingin kaupungin rakennusvirastolta ostettua metaanikaasua m 3. Kun kaasua oli kelloissa vuoden alussa ja vuoden päättyessä m S, oli uunien alilä=itykseen käytetty m 3 ja jakeluun kaikkiaan m 3 Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli m S eli 1,14 %. Jos huomioi~ daan myös laitoksen omien uunienalilämmitykseen käytetty kaasu määrä, oli lisäys m S eli 8,48 %. Generaattorikaasua käytettiin vuoden aikana sekä uunien lämmittämiseen että kaupunkikaasun lämpöarvon säätämiseen yhteensä m 3 Sen valmistamiseen käytettiin tilivuoden aikana kaikkiaan tonnia koksia, pääasiassa kokoja no 2-3.

32 25 Metaanikaasua ostettiin Kyläsaaren likaveden puhdistuslaitokselta yhteensä m a hintaan 8 mk/mao Talousarviossa oli edellytetty ostettavan m a mainittuun hintaan. Suurin vuorokautinen kaasunkulutus merkittiin poikkeuksellisesti helmikuun 9 päivänä, jolloin se nousi 122:470 m 3 :iin. Suurin kulutus on nimittäin tavallisesti jouluaaton aattona ( ), mutta kun mainittu kotitalouskulutuksen huippupäivä sattui nyt sunnuntaiksi, jolloin teollisuuskulutus oli vähäistä, ei tavanomaista huippukuormitusta päässyt syntymään. Toisaalta kaasun käytön lisääntyminen lämmitystarkoituksiin nostaa kulutusluvut kovina pakkaspäivinä jo lähelle joulunalusviikon huippulukuja, kuten tästä maksimin siirtymisestä voidaan todeta. Pienin määrä kaasua, nimittäin m S, kulutettiin juhannuspäivänä Kuten edellä on mainittu, pysyivät varsinaiset kaasunmyyntitariffit kertomusvuoden ajan muuttumattomina. Kuitenkin oikeutti.kaupunginvaltuusto kaasulaitoksen kokeilutarkoituksessa myymään ns. kesäkaasua Kivelän sairaalalle lämpimän veden valmistamista varten hintaan 4 mk/ms. Jakeluun mennyt koko kaasu määrä m S jakaantui kulutusryhmiin seuraavalla tavalla: yksityinen kulutus, tariffi 1 a. 16: m ~ ~ » » Koksivarastot olivat kertomusvuoden alussa yhteensä tonnia. Kova pakkastalvi ja satamien jäätymisestä aiheutunut koksin tuonnin vaikeutuminen sekä omalta osaltaan myös maaliskuussa vallinnut yleislakko lisäsivät kaasulaitoksen koksin kysyntää, niin että laitos sai varastonsa keväällä 1956 käytännöllisesti katsoen tyhjiksi. Kun koksin hinta nousi jo vuoden alusta alkaen melkoisesti, merkitsi näiden alempaan hintaan arvostettujen koksivarastojen markkinointi laitoksen tilinpäätöksen muodostumista arvioitua paremmaksi. Kuten edellä jo mainittiin, korotettiin koksin varastomäärää keväällä tonnilla. Tämä lisäys mukaanluettuna kohosi valmistus tonniin. Vuoden aikana myytiin koksia tonnia ja koksimurskaa tonnia. Myydystä koksista saatiin tilivuoden aikana laskutuksen mukaan keskimäänn mk tonnilta lajiteltuna ja ajoneuvoon kuormattuna. -Sivutuotteiden valmistusta ja myyntiä osoittava asetelma. Bentseenituotteita Koksia Tervaa Ammoniakkia 25 % Raakabents. Jalosteita 1 Varasto vuoden alussa... kg Valmistus... ~ kg Myyty... kg Käyt. raaka-aino ja omiin tarp kg [ Varasto vuoden lopussa... kg 1 ' Tulo myydyistä sivutuott... mk Keskimyyntihinta :84 15:31 37: 10 tonnilta kilolta kilolta kilolta

33 26 Myydystä koksista myytiin suoraan kuluttajille tonnia ja jälleenmyyjille tonnia. Tervaa myytiin kotimaahan kg ja vietiin ulkomaille kg.. Maaliskuun yleislakon aikana pysäytettiin eräiden kaasulaitoksen osastojen, mm ammoniakkitehtaan toiminta. Sen jälkeen ei ammoniakin valmistusta ole enää aloitettu, koska toiminta olisi tappiollista. Kertomusvuoden aikana tislattiin bentseenitehtaalla ulkopuolisille bentsiiniä yhteensä kg. 4. Taloudellinen tulos Arvonmuutokset. Kaasulaitoksen kirjattu pääoma-arvo on vuoden kuluessa muuttunut seuraavasti: Arvon lisäys Arvon lisäys Pääoma-arvo talousarvion talousarvion mukaan ulkopuolella Poistot Tontit Asuin- ja hallintorakennukset Tehdasrakennukset Tilapäiset rakennukset Kaasusäiliöt Putkijohdot tehdasalueella Pääputkiverkko..., Liittymisjohdot Uunit Uunien koneet ja varusteet Kaasunpuhdistuksen koneet ja kojeet Kemiall. sivutuott. laitteet Sähkökeskus ja verkosto Siltanost. ja hiilenkäs. laitt Koksinkulj. ja käsitt. laitteet Liikkuvat kuljettimet Kaasumittarit Puhelinosuudet Arvo Tulostase Joulukuun 31. päivinä K u u t: Palkat.... Henkilösivukulut... ;.... Kaasunhankin~a- ja raaka-aineet ;.... Korjaus- ym. tarvikkeet.... Kaluston hankinta.... Vuokrat.... Vakuutusmaksut ja verot Talousarvion mukaan Tilinpäätöksen mukaan

34 27 Tilil-päätök- sen mukaan Talousarvion mukaan Muut vieraat palvelukset... :-...: Osuus lautakunnan ja kanslian menoihin Osuus kassa- ja tiliviraston menoihin Tarverahat Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Konttokuranttivelan korko Luottotappiot Teollisuuslaitosten lautakunnan käytettäväksi Kaupunginhallituksen käytettäväksi Palkkojen järjestelyä varten kaupunginhallituksen käytettäväksi Ylijäämä Tuotot: Kaasunmyynti... Koksin myynti... Sivutuotteiden myynti...;... Ylijäämä tilaustöistä ja myynnistä... Vuokratuotot... Sekalaiset tuotot... Kaasun ja koksin omakäyttö... Arvioitu vajaus mk mk Omaisuustase Joulukuun 31. päivänä Vastaavaa ;. Postisiirtotilillä.... Pankkeihin talletettuja takuumaksuja.... Saatavia: Sivutuote- ja työlaskuja, ennakkoja hankkijoille ym.... Varastoja: Kivihiiltä (kiint. varasto -,5.000 ton a 3.000: -) Tarveaineita Koksia.... Kivihiilitervaa.... Bentseeniä Kaasua säiliöissä... Ennakkomenoja... Nostamattomia määrärahoja... Pääoma-arvo : Pääomaan siirrettyjä uudisrakenteita Poistot suunnitelm~n mukaan mk

35 28 Vastattavaa : Tilivelkoja Kuluttajien takuumaksuja...,.:...:...!' ' Kaasurahakkeiden ennakkomyynti 'Riilien alivarasto... '.., Konttokuranttivelka kaupunginrahastoon..., Siirtyviä määrärahoja...; Laitoksen pääoma velka...: Vuoden' 1956 voitto Taloudellinen tulos mk Pääoma-arvo jouluk. 31. pnä Bruttotuotot Vuosikulut (ilman pääomamen.) Korot ja kuoletukset Kokonaiskulut Nettoylijäämä+ Vajaus--; Vertailevia lukuja kaasulaitoksen toiminnasta useampien vuosien ajalta esitetään liitteissä 1-5. Aatu Pöntys. Liite 1. - Bilaga 1. Teknillisten tulosten vertailu. - Kaasunvalmistus. - Sammanstiillnlng av tekniska resultat. Gastillv8rkning 'Kivihiilikaasua - Stenkolsgas... Ostettu metaanikaasua - nköpt metangas Kaasutettu kivihiiliä - Avgasade stenkol.... Kammiovuorokausia -Kammardygn Suurin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Rögsta antal 1addade kamrar per dygn... Pienin määrä täyt. kammo vrk:ssa Lägsta antalladdade kamrar per dygn... Kaasunsaanti 1000 kgsta hiiliä - Gasutbyte per kg ko... Keskim. kaloriluku O Cels. 760 mm. Mede1kalorita1, 0 Cels. 760 mm.. kg kpl-st. kcal , , ,. 383, ;12,

36 29 Keskim. kaloriluku 15 Cels. 760 mm märkä - Medelkalorital, 15 Cels mm, våt...:...:..kcal. Koksinsaanti - Koksutbyte... kg Koksinsaanti kg:sta kivihiiliä - Koksutbyte per kg koi.'.:..» Koksia käytetty generaattoreihin - Koks förbrukad i generatorema. t Kaasua uunien lämmittämiseen - Gas för undereldning... m 3 Kivihiilitervaa - Stenkolstjärutbyte kg Kivihiilitervaa kg:sta kivih. - Stenkolstjärutb. per kg ko. Bentseenin saanti: Raakabentseeniä - Bensenutbyte: Råbensen... Bentseenin saanti 1.000m 3:stä kaasua: - Bensenutbyte per m a gas: , , , , , , , , , , ~ , Kaasunkulutus. - Gaslöl'bl'ukning. Kaasua yksityiskulutukseen - Gas för privat förbrukning... m Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation Kaasunkulutus - Gasförbrukning... m Kaasulaitoksen oma kulutus - Gasverkets egen förbrukning... % 1,26 1,84 Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation... 10,20 7,60 Suurin kaasunkulutus viikossa - Högsta gasförbrukning per vecka. m Suurin kaasunkulutus vrk:ssa - Högstagasförbr.perdygn...» Pienin kaasunkul. vrkissa - Lägsta gasförbr. per dygn...» Suurin kaasunkul. tunn. - Högsta gasförbrukning per timme... & Asennettujen kaasumittarien luku- Antal gasmätare, uppsatta i stad. kpl-st Kaasunkulutus mittaria kohti - Gasförbrukning per mätare... m ,92 2,20 5,75 7, ( ) (9.2.56) ( )

37 30 Liite 2. - Bilaga 2. Kaasukojeita kuluttajilla vuoden päättyessä. - Gasapparater hos konsumenterna vld Arets slut Kaasuliesiä - Gasspislar... Kpl-st Ravintolaliesiä - Restaurangspislar Kaasukeittimiä - Gaskokare Lämminvesikojeita - Varmvattenapparater... 8; Paistinuuneja - Stekugnar Lämpökaappeja - Värmeskåp Lämpökaminoita - Värmekaminer...» ]äähdytyskaappeja - Kylskåp Pesupatoja - Tvättgrytor Silityskoneita - Pressmaskiner..., Silitysraudan kuumentajia - Strykjärnsvärmare Käherrysraudan kuumentaj. - Frisertångsvärm.. ~ S68 Kaasumankeleita - Gasmanglar Kattiloita - Pannor: keskuslämmitys - centralvärme...» keskuslämminvesi - centralvarmvatten...» muita - övriga Elintarviketeollisuuden kojeita - Apparater för livsmedelsindustrin... Muun teollisuuden kojeita - Apparater för annan industri Kpl-st

38 Liite 3. - Bilaga 3..J Myydyt ja omaan kulutukseen käytetyt Bivutuotteet, kg Kaasutettuja klvhlil' Kaasunvalmistus, ml Tulot myydysu. kaasusta EörsAlda och för eget bebov anvanda blprodukter kg Tulot slvutuotteista Avgasade stenkol Ammo- Erilaisia. Gasproduk- nkomst tör tö... Koksl Turvekok- makki slvutuot- nkomst för f!. tion,l m' såld gas Terva Benlseeni s 25% teita blprodukter Koka Tjära Ammo- Bensen Diverse Too mk mk Torvkoka nak bipro- mk 25% dukter ir~ : : : : : : : : : : : : : : : : pOO : : : : : : : : : _ : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Ei : : : : : :., C : : : : : : : :- ~

39 Liite K'aasunku/utus Gasförbruk t?;ng:et? t t~-+-+7:H t-i ~ k'ivihi;liraasua ~ S+enRolsgas ~ PuuRaasua o ~ Träga s V esi ~aasua Va++eng-a s i <aasu~ "eneraahorin lö.ml'l')i~/emi s ee" ~;.: G a :s fo, ee ")e'" a ~ore' d n ') e i f-r :::.~ i AsuRaslu Ru nvånarean+a l ---- k caljv 180 ~-~TTT"-,~"",,r+++~~~ ~~ /----t h~ 160 /----t-~~~-h-rrr rrrrt++~~ ~H~---l ''';'''f ~-r~++-++~~++-++~~++-++ ~ ~++~-+-+~~ rrr~++1 '~ + ~ 130 1~ ~ 120 /----t-++~-+-+~~ ~ /----t ~~ : ~~ 100 /----t-++~44-+-+~~h~ 90 /----t-++++~~~~~, 80 /----t ~~ 70 r+++-rrr++~~f ~ - 60 /----t-++~~ ~ ~~~ 20 10!ffi~~~~ : ~H-+-t-+ 3lJ0000 w-t-t---t ~

40 33 Liite 5. Lu~u J J Luku Antal fo Anlal l<uluhalien lubu Antal Ronsumenter f-.1 LasRumiHareila RåRningsmåtars - Raha~emiHare;t PolleHmåtare BOOOO r- rr--- r r f r-- r-:- - f- 5DOOD f- < ,.. 0 i ~ "" f' ",...., ""... oa., ~ -... t't..,... r.n OlD,.,. co ~ ~ '\- r..,....., \Q too-., '"... "

41 Salmisaaren voimalaitos. Sähkölaitoksen toimintakertomus v Vuoden 1956 alkupuoli oli suhteellisen runsassateinen ja kevättalven lumipeite paikoittain vahva. Kirkkaat kevätsäät ja alkukesän lämpöaalto saivat kuitenkin aikaan normaalia suuremman haihtumisen, ja järvien vesivarastot vähenivät syksyyn mennessä siinä määrin, että maassa oli vesivoimapula. Uhkaava sähkönsäännöstely voitiin kuitenkin välttää tarjolla olevan höyryvoiman avulla. Myöskin Helsinki joutui suurelta osalta turvautumaan höyryvoimaan. Omissa höyryvoimalaitoksissa kehitettiin vuoden 1956 kuluessa noin 166,9 GWh. Tästä myytiin sähkönhankkijoille 60,7 GWh ja käytettiin Helsingissä \06,2 GWh, joka on noin 22,5 % kaupungin kokonaiskulutuksesta samana aikana. Kaupungissa käytetyn sähkön määrä nousi vuodesta 1955 (400,0 GWh) vuoteen 1956 (47 1, 5 GWh) noin 71,5 GWh, mikä merkitsee suunnilleen 18 % kasvua. Kasvusta aiheutuu kuitenkin % vuoden alussa tapahtuneesta uuden jakelualueen liittämisestä, joten varsinainen kasvunopeus on vain noin 12 %. Suurin kuormitushuippu 1956 oli 117 MW, mikä on noin 12,5 % suurempi kuin vuoden MW. Sekä kulutuksen kasvu että huipputehon nousu ovat edelleen noudattaneet viime vuosina tapahtuneen kehityksen suuntaa.

42 38 Vuoden 1956 alussa osti sähkölaitos Oy Malmin sähkölaitokselta kaikki ne johtoverkot, jotka mainittu yhtiö omisti Helsingin kaupungin alueella. Sähkölaitoksen jakelualueeseen liitettiin seuraavat esikaupunkialueet: Pukinmäki, Malmi, Tapanila ja Suutarila kokonaisuudessaan sekä osia Puistolasta, Pitäjänmäestä, Konalasta ja Etelä Kaarelasta. Tämän jälkeen hoitaa sähkölaitos käytännöllisesti katsoen koko Helsingin kaupungin alueen sähkönjakelun. Uudisrakennustoiminta on jatkunut yhtä vilkkaana kuin edellisinäkin vuosina. Kaupunginhallitus päätti varata Hanasaaresta noin 4,5 ha suuruisen alueen uudelle höyryvoimalaitokselle, jonka lopullisia suunnitelmia tämän jälkeen päästiin laatimaan. Laitokseen tilattiin myös ensimmäinen 75 MW turbogeneraattori. Salmisaaren lämpövoimalaitoksen toinen turbogeneraattori vaurioitui suoritetussa koekäytössä pahasti. Hankkija joutui palauttamaan turbiinin tehtaalleen Ruotsiin, jossa se korjataan perusteellisesti. Sähkönsiirtoverkostoa laajennettiin ja täydennettiin kaikilta osiltaan. Loppukesällä suoritettiin ensimmäinen suurjännitteenkorotus 5 kv:sta 10 kv:iin; tämä tapahtui Lauttasaaren suurjänniteverkossa. Kertomusvuoden alusta astui sähkölaitoksella lopulli~esti voimaan organisaatio, jossa oli uusin perustein määritelty tehtävien, vastuun ja valtuuksien jakautuminen laitoksen eri toimintayksikköjen ja henkilöiden kesken. Laitoksen virat mllodostuivat tällöin sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että niiden hoitajille on mahdollista pitkälle viety erikoistuminen. Entistä tärkeämmäksi on tullut se, että organisaation edellyttämiin virkoihin saadaan oikeat miehet, ja etteivät ainakaan tärkeimmillä paikoilla olevat toimihenkilöt vaihdu liian nopeasti. Sähkölaitoksella ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuuksia soveltaa suunniteltua, orgadsaatiouudistukseen liittyvää palkkaluokittelua, joka perustuu suoritettuihintyöanalyyseihin, eikä näin ollen yleensä harjoittaa järkeväksi katsomaansa palkkapolitiikkaa. Seurauksena on ollut mm. jatkuvaa levotonta liikehtimistä toimihenkilökunnassa, joka on keitomusvuonna johtanut 8 tärkeillä paikoilla toimineen insinöörin menettämiseen. Tämä on merkinnyt vakavaa suoneniskua sähkölaitokselle. Kertomusvuoden aikana laadittiin vuoden 1957 talousarvio käyttäen uutta talousarvioasetelmaa, joka aikaisemman kustannuslajittaisen jaoittelun sijasta perustuu kustannuspaikoittaiseen jaoitteluun. Talousarviovastuu tulee nyt ulottumaan toimitusjohtajan lisäksi osastojen ja toimistojen päälliköille, sillä talousarvion momenttijako vastaa organisaation vastuualueita. Paitsi pääkustannuspaikkoihin liittyvää virallista talousarviota laadittiin sähkölaitoksen sisäinen, apukustannuspaikkojen talousarvio, johon merkittyjä määrärahoja asianomaisten vastuuhenkilöiden on myös noudatettava. Eräs tärkeä tavoite sähkölaitoksen laskentatoimen uudistustyössä on näin saavutettu. Taloudellinen tulos kertomusvuonna oli edelleen suhteellisen hyvä. Nettoylijäämä oli 179,7 Mmk ( ,6 Mmk), mikä on melkoisesti arvioitua suurempi: Tähän on vaikuttanut mm. sähkön ja lämmön odotettua suurempi myynti. Unto Rytkönen.

43 39 1. Orga~isaatio ja henkilökunta Organisaatio. Eläkkeelle siirtyi henkilökunnasta vuoden Sähkölaitoksen nykyinen organisaatio astui asteittain voimaan välisenä aikana. Organisaation pohjana oleva suunnitelma, joka käsittää organisaatiokaavion, toimintasäännön ja henkilöluettelon, on parin vuoden aikana suoritetun perusteellisen tutkimuksen tulos. Organisaatiossaan on sähkölaitos jaettu kahteen osastoon, uudisrakennus- ja käyttöosastoon, sekä kolmeen erilliseen toimistoon, hankinta-, tariffi- ja järjestelytoimistoon. Sähkölaitoksen toimitusjohtajalle on sitä paitsi alistettu Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten yhteinen kassa- ja tilivirasto. Sähkölaitoksen organisaatiokaavio tärkeimpine henkilönimineen on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Kertomusvuoden ~ana tapahtuneet tärkeimmät henkilöorganisaation muutokset kohdistuivat järjestelytoimistoon sekä uudisrakennusosaston työ- ja tutkimustoimistoihin. järjestelytoimiston päälliköksi tuli lukien dipl. ins. Veli Rautoja, työtoimiston päälliköksi lukien dipl.ins. Unto Pakkala sekä tutkimustoimiston päälliköksi lukien dipl.ins. Tapio Eurola aikana: Viranhaltijat: Ollut palveluksessa. johtoteknikko Valter Waldemar Wallenius v. Mittariteknikko Eino Vilho Mökkönen v. Työntekijät: Akkuasentaja johan Harald Bäckman... : v. Aputyöntekijä da Ettanen v. Seppä Kalle Valfrid Kaukonen v. Kelloseppä Lauri Henrik Lehmuserä v. Akkuasentaja Siivo Lehtonen v. Vartija Matti Emil Niemi v. Siivooja Hilma Matilda Salonen v. Akkuasentaja Karl Sven Weckström v Henkilökunta. Henkilökunnan palkkauksessa toteutettiin kaupunginvaltuuston tekeinän päätöksen mukaisesti kaksi yhden palkkaluokan tasokorotusta ja lukien. Ensinmainitusta ajankohdasta lähtien tuli voimaan myös eräitä ku:oppak~rotuksia. Teollisuuslaitosten lautakunta nimitti kertomusvuoden aikana avoimiin virkoihin kaikkiaan 39 vakinaista viranhaltijaa. Henkilökunnasta kuoli vuoden 1956 aikana tapaturmaisesti johdinpylvään kaatumisen vuoksi sähköasentaja Hugo Viktor Bergholm sekä sairauden johdosta tuntikirjuri Börje Markus Lehtinen ja sähköasentaja Otto Vilhelm Vuori. Sähkölaitoksen palveluksessa.olleiden viranhaltijoiden sekä työsopimussuhteessa olleen henkilökunnan kokonaismäärä vuoden lopussa oli Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät taulukosta 1.

44 40 Taulukko no. 1. Henkilökunta. ~ -:p ~ ~~ '" =1/")... +> +> -0> cd,cd '8 '8 ~ +> ~- = +> 'Ei 'Ei ~~ ].:9.,-4.= '" '" 1~ ;.;;;cd... "' ~,cd = +> = ~ =~ ~ e =...- ooc':) "'1/") ~ ~ ~ Ei..!< '" ] ~~ cd ~ 0 '0 ~ = = :> f-j '" f-j "' ~ :r: '" "' '" > Viranhaltijat insinöörit...; teknikot muu tekn. henliilökunta toimistohenkilökunta... r Työsopimussuhteessa olevat insinöörit teknikot muu tekn. henkilökunta toimistohenkilökunta Työntekijät...: Kaikki yhteensä Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoiminta. Sähkölaitoksen uudisrakennustoiminta jatkui kertomusvuonna suunnilleen yhtä vilkkaana kuin edellisinäkin vuosina. Höyryvoimalaitoksilla saatiin päätökseen eräitä uudisrakennustöitä ja erinäisiä täydennyksiä ja muutoksia suoritettiin. Uuden höyryvoimalaitoksen suunnittelutyö jatkui vilkkaana ja sen ensimmäinen 75 MW turbogeneraattori tilattiin. Kaupunginhallituksen päätettyä varata Hanasaaresta n. 4,5 ha suuruisen alueen voimalaitosta varten päästiin laatimaan sen lopullisia suunnitelmia. Hanasaareen sijoitetaan varsinainen voimalaitos, jota sijaintinsa mukaan tullaan nimittämään Hanasaaren voimalaitokseksi, sekä hiilikenttä ja satama. Sensijaan kaikki Hanasaaren ja Suvilahden voimalaitosten yhteiset rakennukset ja laitokset tulevat sijaitsemaan Suvilahden voimalaitoksen tontilla, johon liitetään erinäisiä lisäalueita. Niinpä Suvilahden tontille rakennetaan uusi huolto- ja kytkinlaitosrakennus, johon sijoitetaan mm. uusi 10 kv kytkinlaitos sekä kalustosuojarakennus hiilikenttä- ja kuljetuskaluston säilytystä varten. Myös Suvilahden 110 kv ulkokytkinlaitosta joudutaan huomattavasti laajentamaan ja 35 kv kytkinlaitos uusimaan. (Viimemainittu työ on pantu alulle jo v. 1955). Vastedes tullaan voimalaitosten yhteiset rakennukset ja laitokset sijaintinsa perusteella lukemaan Suvilahden voimalaitokseen kuuluviksi. Myös sähköasemien kohdalla oli kertomusvuosi vilkkaan suunnittelutyön aikaa. Senjälkeen kun Kaupunginvaltuusto or päättänyt, että Vallilan 35/10 kv asema on rakennettava siten, että muuntajat ja tasasuuntaajat sijoitetaan kallioluo- 1) Vuosihenkilöiden lukumäärä - laitoksen palveluksessa olleiden henkilöiden palveluksessaoloajan summa vuosissa kyseisen vuoden aikana...

45 41 laan, pääsi tämän aseman yksityiskohtainen suunnittelutyö käyntiin. Rakennustöiden aloittaminen siirtyi kuitenkin seuraavaan vuoteen. Herttoniemen 110/20 kv aseman alustavat luonnospiirustukset valmistuivat. Myös useita vanhojen asemien täydennysja muutostöitä koskevia suunnitelmia valmistui. Kuormitusten kasvuarvioiden ja suurjännitteen korotussuunnitelmien perusteella laadittiin kaikkia asemia koskeva yhteinen muuntajien hankinta- ja vaihtosuunnitelma. Kertomusvuoden aikana valmistui ja otettiin käyttöön Kruununhaan 35/5 kvasema. Vanhankaupungin asemalle asennettiin toinen 110/20 kv 30 MVA muuntaja. Muista sähköasemien töistä mainittakoon Kasarmitorin asemalla suoritettu 35 kv kytkinlaitoksen laajennustyö. Pääsähkönsiirtoverkostoon saatiin huomattava parannus, kun kv kaksoisjohto Suvilahti-Herttoniemi muutettiin 2 X 110 kv kaksoisjohdoksi korvaamalla sen osittain liian ohuet kupariköydet teräsalumiiniköysillä. Kampin ja Kasarmitorin asemien välille asennettu uusi 35 kv kaapelipari lisäsi huomattavasti 35 kv verkon siirtokykyä. Pääsähkönsiirtoverkoston kaaviollinen rakenne ja laajuus kertomusvuoden päättyessä käy ilmi kuvasta 1. Siihen on merkitty myös sähkönhankkijoiden omistamat Helsingin sähkönsiirtojärjestelmään kuuluvat johdot ja asemat. matran Voima Oy:n omistamalla Vanhankaupungin asemalla ovat kaikki uudemmat päämuuntajat ja osa kytkinlaitoksista sähkölaitoksen omistuksessa ja niiden huone- ym. tilat on saatu vuokralle. Saman yhtiön Tammiston 220/110/20 kv muuntoasema palvelee sähkölaitoksen esikaupunkijakelua toimien toisena 20 kv syöttöasemana. Etelä-Suomen Voima-. osakeyhtiön omistamalla Herttoniemen muuntoasemalla on 110 ja 20 kv kytkinlaitokset, mutta ei muuntajia näiden jännitteiden välillä. Herttoniemen asema ei siis voi toimia esikaupunkialueen syöttöasemana, mutta sen 20 kv kytkinlaitos palvelee kuitenkin tärkeänä jakoasemana sähkölaitoksen 20 kv verkossa. Kertomusvuoden alussa siirtyivät sähkölaitoksen omistukseen Oy Malmin Sähkölaitokselta kaikki ne johtoverkot ja jakelulaitteet, jotka mainittu yhtiö omisti Helsingin kaupungin alueella. Tämä aiheutti tuntuvan lisäyksen sähkölaitoksen muuntamoiden lukumäärään ja sähköverkon laajuuteen. Uudisrakennustoiminnan kautta saavutettiin kuitenkin määrällisesti samaa suuruusluokkaa oleva ja pääoma-arvoltaan huomattavasti suurempi lisäys. Uudisrakennustoiminta olikin muuntamoiden ja sähköverkoston kohdalla selvästi vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna, mikä johtui mm. laajentuneesta jakelualueesta. Painopiste oli myös yhä voimakkaammin esikaupunkien puolella. 20 kv verkko laajeni edelleenkin voimakkaasti esikaupungeissa 5 kv verkon vastaavasti väistyessä. Niinpä Haagan, Pitäjänmäen ja Herttoniemen vanhoista 5 kv muuntamoista on enää vain muutama kappale käytössä tällä jännitteellä. Myös sähkölaitoksen haltuun siirtyneellä Malmi-Tapanilan alueella, jossa 5 kvoli vallitsevana, siirryttiin jo laajassa mitassa 20 kv jännitteeseen. Kertomusvuoden aikana tapahtui ensimmäinen suurjännitteen korotus 5 kv:sta/lo kv:iin. Elokuussa korotettiin nimittäin koko Lauttasaaren suurjänniteverkos~aj~te 5; kv:sta 10 kv:iin. Perusteellisesti valmisteltu muutostyö sujui suunnitelmien mukaisesti, eikä mitään häiriöitä ole esiintynyt, vaikka huomattava osa kaapeleista on 6 kv nimellisjännitteisiä. Lämpöverkoston puolella oli tärkein työ lämminvesikaukolämpöverkon pääjohdon