TEOLLIS UUSLAITOSTEN TOIMIN.TAKERTOMUS

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO 1957 V TEOLLS UUSLATOSTEN TOMN.TAKERTOMUS 42 HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNNAN JULKASEMA

2 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V KAUP UNGN TEOLLSUUSLATOKSE.T VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN- KAUPUN G N TEOLLi-SUUSLATOSTEN LAUTAKUNTA

3 STATSTQUE DE LA VLLE -DE HELSNG-FORS V SERVCES NDUSTRELS MUNCPAUX RAPPORTS ANNUELS PUBLES PAR L'ADMNSTRATON DES SERVCES NDUSTRELS MUNCPAUX HELSNK 1958, TYÖVÄEN KRJAPANO

4 SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus... V Vesilaitos Kaasulaitos... ~ Sähkölaitos...'.' TABLE DES MATERES Page Administration des services industries municipaux... V Service des eaux...:... 1 Usine a gaz Usine d'electricite... 45

5 Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta Teollisuuslaitosten lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna diplomi-insinööri Ossi Kivelä puheenjohtajana, sosiaalijohtaja Yrjö Rantala varapuheenjohtajana sekä jäseninä toimitsija Martin Backman, teknikko Hannu Halme, diplomi-insinööri Kauko Hjelt, seppä Kalle Kaukonen, diplomiinsinööri Tor Nessling, diplomi-insinö,öri Simo Saari ja diplomi-insinööri Gunnar Smeds. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli apulaiskaupunginjohtaja Hjalmar Krogius. Lautakunnan sihteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies varatuomari Pentti Lehto saakka, syyskuun aikana lainopin kandidaatti Olavi Sirkiä ja lähtien teollisuuslaitosten. asiamies varatuomari Kurt Söderholm. Lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 24 kertaa. Kokousten pöytäkirjat sisältävät 843 pykälää. Diariin on merkitty saapunutta asiaa. Lähetettyjen kirjelmien lukumäärä oli 262. Lautakunta teki vuoden aikana muun muassa seuraavat lopulliset päätökset: : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen vedenottamon rakennustöihin liittyvät Vantaanjoen perkaustyöt, pohjapadon rakennustyön sekä tulokanavan ja imukaivon louhintatyöt annettiin nsinööritoimisto Oy Vesi-Pekan suoritettavaksi urakkahintaan mk : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen johtotunnelin louhintatyö annettiin Elovuori & Kumpp. Oy:n suoritettavaksi urakkahintaan mk : Hyväksyttiin tilattavaksi Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla m 40" läpimittaisia Sagma Limited-nimisen englantilaisen toiminimen tarjoamia teräsputkia hintaan 406/10 d fob Middlesbrough metriltä :. Vahvistettiin kymmeneksi miljoonaksi markaksi se ylin raja, johon teollisuuslaitosten toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raaka- ja tarveaineiden ynnä muiden.arvo tai määrä saa nousta : Viikin-Herttoniemen vesijohtolinjan paaluvälin 1.447,7-1.~~0,1i louhintatyö ainettiin Louhintaliike Pyyhtiä & Kumpp:in suoritettavaksi mk:n urakkahinnasta : Viikin-Herttoniemen vesijohtolinjan kanavat yö paaluvälillä 1.690, annettiin Louhintaliike Pyyhtiä & Kumpp:lle suoritettavaksi mk:n urakkahinnasta : Pitkäkosken. vedenpuhdistuslaitoksen rakennustöihin liittyvät laitosrakennusten perustusten louhintatyöt annettiin Vesiteknillinen nsinööritoimisto Oy Veston suoritettavaksi tarjouksen mukaisin yksikköurakkahinnoin : Pitkäkosken pa'inejohdon kanavat yön suorittaminen paaluvälillä annettiin Oy Yleinen nsinööritoimiston tehtäväksi mk:n urakkahinnasta : Oikeutettiin 'sähkölaitos hankkimaan 150 tonnin nosturi Hanasaaren laituria varten Kone Oy:ltä hintaan markkaa + lvv.

6 V : Merkittiin tiedoksi sähkölaitoksen ilmoitus suoritetusta yhteensä tonnia käsittävien puolalaisten hiilierien ostamisesta Oy Atkinson Ab:lta ja Polttoaine Osuuskunnalta sekä oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Victor Ek Oy:ltä tonnia amerikkalaista palahiiltä hintaan fob $ 11.60/1 016 kg, Hiilentuonti Oy:ltä tonnia palahiiltä hintaan fob $ 11.55/1.016 kg sekä Polttoaine Osuuskunnalta n tonnia belgialaista palahiiltä hintaan fob Bfr 1.230/1.000 kg : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas O;y:ltä m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan puutavara- ja polttoainetoimistolta yhteensä kpl puupylväitä yhteishintaan mk vapaasti Helsingin Kyllästyslaitos Oy:n raiteella Herttoniemessä : Oikeutettiin sähkölatos tilaamaan elementtirakenteisten kaukolämpöjohtojen kanavat yöt toiminimitä Vesiteknillinen nsinööritoimisto Oy Vesto ja Rakennustoimisto A.Mannerhovi noin puoleksi kummaltakin kokonaishintaan n mk : Oikeutettiin sähkölaitos hankkimaan kaukolämpöjohtokanavaelementtejä paikalleenasennettuina Karjaan Sem~nttituo.tetehtaalta yhteisl;1intaan n mk : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Valmet Oy:ltä kpl l-vaihe-kwh-mittareita Y 35, 220 V, 10 (30) A, 50 Hz, hintaan 3.990: -/kpl,.;. 28 %, lvvneen; vuosialennuksella : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan tonnia puolalaista pikkuhiiltä alkavan laivauskauden aikana erikseen tapahtuvien edullisimpien rahtaustarjousten perusteella sekä muu ten yleisten Puolan hiilitoimituksissa noudatettavien maksu- ja toimitusehtojen mukaisesti : Oikeutettiin kaasulaitos ostamaan Englannista tonnia Durham Washed Smalls hiiltä hintaan sh fob Newcastle, englantilaisten hiilenviejäin William Mathwin & Son Ltd':n ja/tai Bessler, Waechter, Glover & Co Ltd:n kautta. Kaasulaitos oikeutettiin samalla tekemään rahtaussopimus ko. erän tuontia varten halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla : Hyväksyttiin sähkölaitoksen laatimat Hanasaaren voimalaitoksen luonnospiirustukset ja oikeutettiin samalla sähkölaitos sopimaan rakennusviraston talorakennusosaston kanssa piirustusten hyväksyttämisestä asianmukaisessa järjestyksessä : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan kaukolämmityspääjohdon haaroineen hitsausja asennustyöt sekä tukirakenteet Oy Tools Ab:lta kokonaishintaan markkaa : Kanukalliontien vesijohtolinjan kanavat yö paaluvälillä annettiin Pohjarakenne Oy:lle urakkahintaan mk O:0ikeutettiin kaasulaitos ostamaan tonnia amerikkalaista koksaantuvaa kaasu hiiltä kahtena tonnin eränä Oy Aimo Lindgren Ab:n kautta ja vastuulla toimitettavaksi touko-kesäkuussa 1957 fob-hintoihin USA $ 10:83 ja 10:84 tonnilta 'kumpaisetkin tonnihinnat vähennettynä USA $ 0.24 tonnilta rahtihyvityksenä : Oikeutettiin kaasu laitos tilaamaan entisen konehuonerakennuksen kunnostaminen korjaamoksi rakennusliike Y. Torviselta urakkahintaan mk : Oikeutettiin sähkölaitos ostamaan vapaata sähköä hintaan 3 mk/kwh : Pitkäkosken painejohdon kanavatyön suorittaminen paaluvälillä annettiin Oy Yleinen nsinööritoimiston tehtäväksi mk:n urakkahinnasta : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Permutit AG:lta 50 t/h syöttövedenkäsittelylaitos tarjouspäivän perushintaan DM : - fob Pohjanmeren satama meripakkauksineen : Lauttasaaren merenalitusjohdon vesirakennustöiden suorittaminen annettiin Oy Yleinen nsinööritoimistolle mk:n urakkahinnasta : Oikeutettjin sähkölaitos tilaamaan Oy Asea Ab:lta 1 kpl paineöljyjäähdytettyjä kolmivaihemuuntajia TFT ulkoasennusta varten, 95 MV A, 1O,5/118±5 % kv, 50 Hz ilman öljyä hintaan Rkr : - fob Tukholma lisättynä mahdollisesti tilattavalla syöksyaaltokokeen hinnalla Rkr : : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Valmet Oy:ltä 150 t siltanosturi hintaan noin mk + lvv : Lauttasaaren vesijohtotunnelien ja avokanavien louhinta- ja maatöiden suorittaminen annettiin Louhintaliike Pyyhtiä & Karppinen Oy:lle mk:n urakkasummasta.

7 V : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen annettiin oy Constructor Ab:n tehtäväksi mk:n urakkahinnasta : Myönnettiin kaasulaitokselle markkaa Suvilahden voimalaitokseen tarvittavan putkijohdon asentamista varten kaasun käyttämiseksi Suvilahden kattiloissa. '. 3~ : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämmitys-ja ilnianvaihtolaitteiden hankintaja asennustyöt annettiin Vesijohtoliike Onninen Oy:n tehtäväksi mk:n urakkahinnasta : Oikeutettiin kaasulaitos tilaamaan entisen kattilahuonerakennuksen kunnostaminen mittarikorjaamoksi sekä pesu- ja pukuhuonetiloiksi toiminimeltä A. E. Tamminen & Kumpp. urakkahintaan mk '567: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan KSB Export GmbH:lta syöttövesipumput varusteineen hintaan, DM fob Saksan raja ja sähkömoottorit ilman asennusta Siemens Sähkö Oy:ltä hintaan DM fob sekä kaikkien laitteiden asennus ja koekäyttö KSB:lta hintaan DM : Hyväksyttiin kaasulaitoksen suorittama tonnin saksali\.isen kivihiilen lisäerän ostaminen Polttoaine Osuuskunnalta keskihintaan DM 83:03fton fob - DM 0:50 alennus. Samalla oikeutettiin kaasu laitoksen toimitusjohtaja sopimaan jäljellä olevan noin tonnin hiilierän kuljetuksesta Helsinkiin halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla : Oikeutettiin kaasu laitos tilaamaan Kone Oy:ltä märkäsammutusvaunu hintaan mk : - + lvv. ' : Hyväksyttiin sähkölaitoksen toimenpide 95 MVA blokkimuuntajan tilaamisesta, lautakunnan päätöksestä poiketen, Oy Strömberg Ab:lta hintaan öljyineen mk : - + lvv : Hyväksyttiin tilattavaksi Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla m 800 m~ läpimittaisia Sagma Limited-nimisen englantilaisen toiminimen tarjoamia teräsputkia hintaan sh 341f1 d fob Middlesbrough metriltä : Oikeutettiin vesilaitos antamaan Pitkäkosken koneistuksen hankinnan toimittaminen aluminiumsulfaatin syöttökojeiden, aktiivihiilen syöttökojeen ja kloorikaasukojeiden osalta ulkolaisine lisätarvikkeineen Oy Yleiselle nsinööritoimistolle fob-hintaan mk : -, kalkinsyöttö- ja -sam~utuskojeiden, kalkkiveden valmistukseen liittyvien laitteiden ja selkeytysosaston hiutaloittamisaltaiden hämmentäjien osalta Oy Zeta Ab:lle fob-hintaan mk :-, kotimaisine lisälaitteineen hintaan mk : - sekä suodattimien osalta G. W. Berg & Co:lle ulkolaiset tarvikkeet fob-hintaan mk : ja kotimaset tarvikkeet hintaan mk : : Pitkäkosken painejohdon kanavat yön suorittaminen paaluväleillä B.778,5 annettiin Vesiteknillinen nsinööritoimisto Oy Veston tehtäväksi urakkahintaan mk : Oikeutettiin sähkölaitos tekemään Ab de Lavals Ångturbinin toimittamaa höyryturbiinia koskeva lisäsopimus yhtiön kirjelmästä ilmenevien periaatteiden mukaisesti. Sähkölaitos oikeutettiin lisäksi ottamaan viimeiselle kauppahintaerälle pankkitakuu omalla kustannuksellaan : Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan Oy Strömberg Ab:lta Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kytkinaseman ja muuntamon hankinta- ja asennusurakka hintaan : -., : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Valmet Oy:ltä Hanasaaren voimalaitosta varten hiilenkuljettimet kokonaishintaan mk ilman liikevaihtoveroa, valmiiksi asennettuna : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan puutavara- ja polttoainetoimistolta yhteensä kpl puupylväitä yhteishintaan mk vapaasti Helsingin, Kyllästyslaitos Oy:n raiteella Herttoniemessä. Kertömusvuoden aikana on kaupunginhallitukselle tehty muun muassa-seuraavat esitykset: : Pylväsmainostuksesta saatavista tuloista : Kaasujohdon asentamisesta Vellamonkatuun '183: Koskiomistusten ostamisesta Kemi Oy:ltä. ' : Venäläisen Petchora--hiilen myymisestä Oy J. 'W.. Enqvist Ab:lle.

8 V : NS.kesäkaasun myymisestä Asunto-Osakeyhtiö Malminkatu 22:lle" ja Kivelän sairaalalle myytävän saman kaasulajin hinnan korottamisesta : Sähkolaitoksen asentajainkeskuksen rakentamisesta sekä asuntotontin varaamisesta sähkölaitoksen päivystävää sekä varastojen ja työpajojen henkilökuntaa varten : Kasarmitorin aseman 1500 kw tahtimoottorigeneraattorin poistamisesta käytöstä : Kaukolämmityshöyryjohdon ~akentamisesta Sörnäisten rantatielle : Suvilahden voimalaitoksen kattiloiden n:ot 7, 8 ja 10 poistamisesta : Autori;l.diopuhelimien hankkimisesta sähkölaitokselle : Sörnäisten sataman vanhojen hiilinosturien romuttamisesta ja myynnistä : Sähkölaitoksen käyttöomaisuusryhmien arvojen korottamisesta : Ennakkomaksun suorittamisesta matran Voima Oy:lle. 24.5: 352: Hanasaaren voimalaitoksen tontin muodostamisesta ja luovuttamisesta sekä lisäalueiden varaamisesta : Virkojen perustamisesta Hanasaaren voimalaitosta varten sekä eräiden Salmi-.saaren ja Suvilahden voimalaitosten virkojen järjestelystä : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen luonnospiirustusten hyväksymisestä : Pitäjänmäen 110/20 kv muuntoaseman ensimmäisestä rakennusvaiheesta : Vesilaitoksen käyttöomaisuusryhmien arvoje,n korottamisesta : Salmisaaren voimalaitoksen laituriin kiinnitettävien laivojen kiinnitysmahdollisuuksien parantamisesta : Hämeentie 155:ssä.sijaitsevan muuntamo~ koj~iston myymisestä : Päivystyksen yhdenmukaistamisesta ja uudelleen järjestelystä teollisuuslaitoksissa :.Korvauksen maksamisesta eräille teollisuuslaitosten palveluksessa oleville henkiiöille kotipuhelimen käyttämisestä virkateht~vissä : Toimistotilan ostamisesta sähkölaitokselle Fredrikink~tu 61:een rakennettavasta liiketalosta : Kaasulaitoksen käyttöomaisuusryhmien arvojen korottamisesta : Kaasupolttimoiden sekä varo-. ja painelaitteiden l].ankkimisesta Suvilahden voimalaitokselle, kaasun käyttämiseksi Suvilahden voimalaitoksen polttoaineena : Teollisuuslaitosten kassa- JO' tiliviraston uudelleenjärjestelystä' sekä uusien virkojen perustamisesta ko." virastoon : Näyttelyhuoneiston varaamisesta kaasulaitokselle : Lauttasaaren uuden sillan paikasta Salmisaaren' voimalaitoksen kohdalla : Kaasulaitoksen johtoportaan organisaation muuttamisesta.. 11, : Eräiden sähkönmyyntitariffien avoajan laajentamisesta. ' : Kaasunmyyntitariffien korottamisesta : Sähkönmyyntitariffien korottamisesta : Sähkön myymisestä Turun kaupungin teknillisille laitoksille. Kertomusvuoden aikana on annettu muun muassa seuraavat lausunnot:. -- a) Kaupunginhalltukselie: : Veden myynnistä Espoon kunnan itäosiin rakennettavaa vesijohtoverkkoa varten : Asunto Oy Vellamonkatu 14 anomuksesta sähköliesien asentamisoikeudesta Hermannissa rakennettavaan taloon : Ebeneserkodin säätiön hallituksen anomuksesta, joka koskee vesijohtovuodon aiheuttamien vaurioiden korjaamista kaupungin kustannuksella säätiön omistamassa kiinteistössä Helsinginkatu : Helsirigin Kunnanteknikot ja Työnjohtajat r.y:n palkantarkistusesityksestä : Lauttasaaren vesisäiliön vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta Myllykalliolle tai Kotkavuorelle : Suomen Tapetti ja Väri Oy:n sekä Asunto Oy Harjukodin anomuksista Harjukadulla tapahtuneen vesijohtovuodon aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta:

9 X, :.Helsingin Puhelinyhdistyksen esityksestä, joka: koske.e radiopuhelinaseniien sijoittamista rakenteilla olevan lma,lan vesisäiliön yhteyteen., : Centrallaget Enighetenin anomuksesta, joka koskee Alppilan vesisäiliön alustan v,uokraamista juustovarastoksi., : Paraisten Kalkkivuori Oy:n anomuksesta saada rakentaa lämpöjohto Käenkujan alitse : Lämpöjohtokanavan rakentamisesta Lumikintien"alitse : Lämpö- ja vesijohtojen sekä kaukolämmitysjohtojen rakentamisesta Pohjois- Haaga alueella sijaitsevalle puistoalueelle..', : Oy Korsettiteollisuus Ab:n anomuksesta, joka koskee korvauksen myöntämistä katutyömaalla sattuneesta autovauriosta : Pitäjänmäen teollisuusalueen korttelissa TK sijaitsevan tontin N:o 4 siirtämisestä sähkölaitoksen hallintoon : Asunto-Oy Vellamonkatu 15 anomuksesta, joka koskee kaasuliesien asentamisehdon poistamista : Helsingin sivistyksellistä rakennushuoltoa valvovan toimikunnan kirjeen johdosta, joka koskee Hallituskadun valaisinpylväitä : Katujohtojen rakentamisesta Etelä-Kaarelan Kirjokalliontielle : Paloheinäntiellä rakenteilla olevan vesijohdon jatkamisesta : Kaukolämmityshöyryjohdon rakentamisesta Sörnäisten rantatielle : Kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien toimintakertomuksesta vuodelta : Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden tarkastajien toimintakertomuksesta vuodelta : Päivystystyön järjestelystä sekä kaupungin laitosten ja virastojen yhteisen vikaja radiopuhelinkeskuksen perustamisesta : Helsingin kaupungin vuositilintarkastajien kertomuksesta vuoden 1956 tilintarkastuksesta : Valt. Janne Hakulisen ym. aloitteesta, joka koskee komitean' asettamista selvittämään niitä puutteita, joita on ns. suunnittelevan työvoiman työ-, palkka- ym. olosuhteissa : Asunto-Oy Orioninkatu 9:n anomuksesta, joka koskee kaasuliesien asentamisehdon poistamista : Asunto Oy Kannelmäen anomuksesta, joka koskee lämpöjohtokanavan sijoittamista katumaalle Kanneltie 10 kohdalle O. 696: Vesijohtojen rakentamisesta Viikinmäen pienteollisuusalueelle : 110 kv johdon rakentamisesta välille Tammisto--Pitäjänmäki ja matran Voima Oy:lle vapautuvasta johtokadusta palautettavasta korvauksesta., : Tohtori Arne Grahnin anomuksesta, joka koskee Hagalundin kartanon liittämistä Tapiolassa sijaitsevaan kaupungin vesijohtoverkkoon : Vanhan kirkon puiston valaistuksesta : Asuntotuotantokomitean anomuksesta, joka koskee yksityisen lämpö- ja vesijohdon sijoittamista puistokaistalle Herttoniemessä : Uudenmaan lääninhallituksen antamasta 20 kv johtoa koskevasta pakkolunast uspäätöksestä. b) Palkkalautakunnalle: : Kassa- ja tiliviraston eräiden toimistoapulaisten palkankorotusesityksestä : Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Virkailijain Yhdistys r.y:n esityksestä, joka koskee mittarinlukijain ja rahastajain palkkausta : Kolmen teollisuuslaitosten kassa- ja tiliviraston tp. toimistoapulaisen viran lakkauttamisesta : Sähkölaitoksen johtotarkastajien palkankorotusesityksestä : Sä.hkölaitoksen konemestarien palkkaluokan korotusesityksestä.

10 x : Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt r.y:n kirjelmästä, joka koskee teollisuuslaitostel palveluksessa olevien ja vuorot yötä suorittavien teknikkojen palkkausta. c) Kiinteistölautakunnalle: : Sähkö- ja liikennelaitosten yhteiskäytössä olevien pylväiden vuokraamisesta mainoskäyttöön. ' : Sähkölaitoksen puupylväiden käytöstä mainostukseen : Pylväsmainoksista tulevien vuokrien perimisestä. d) nvestointitoimikunnalle: : nvestointitoimikunnan tiedustelusta.

11 Helsingin kaupungin vesilaitoksen toimintakertomus vuodelta 1957 Vesilaitoksen toiminta on kertomusvuonna edelleen kasvanut voimakkaasti. Pumppausvesimäärä, joka koko vuonna oli yhteensä 41,5 milj. m 3, on edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt n. 3,5 %:lla. Raakavesilähteenä toimivan Vantaanjoen veden laadun jatkuva huonontuminen on vaikeuttanut vedenpuhdistusta, ja erikoisesti johtoveden maun ja hajun parantamisessa on esiintynyt hankaluuksia. Vantaanjoen vesistöalueella on jatkettu jo v aloitettuja raakavesitutkimuksia. - Erittäin laajat uudisrakennustyöt ovat koskeneet lähinnä sekä vesisäiliötilavuuden että vedenpuhdistustehon lisäämistä ja syöttöjohtojen rakentamista, joista on lähemmin esitetty kohdassa 3. - Taloudellinen tulos on edelleen ollut hyvä. Huolimatta siitä, että tehdyn päätöksen mukaista veden myyntitaksaa ei ole korotettu, osoitti kertomusvuoden tulostase n. 54,6 milj. mkn ylijäämää.

12 Laitoksen henkilökunnan suhteen mainittakoon seuraavaa: Sääntöpalkkaisia virkoja täytettiin kertomusvuoden aikana 6, nimittäin käyttöpäällikön, apulaiskäyttöpäällikön ja ostopäällikön virat sekä 3 toimistoapulaisen virkaa. Ostopäällikön dipl. ins. Keloharjun erottua laitoksen palveluksesta, valitsi teollisuuslaitosten lautakunta avoimeksi tulleeseen virkaan dipl. ins. Simo Saaren. Laitolrsen palveluksesta siir- Henkilölruotaryhmä Vakinaiset viranhaltijat... Tilapäiset viranhaltijat... Työsopimussuhteessa olevat, kk-palkalla... Työntekijät... Kaikki yhteensä Vesilaitoksen pääkonttori toimi edelleen Malminrinne 6:ssa sijaitsevassa sählcölaitoksen 2 1. Henkilökunta ja pääkonttori tyi eläkkeelle 4 viranhaltijaa ja yksi työntekijä. Vuoden aikana poistui kuoleman kautta laitoksen palveluksesta konemestari Aarne var Wikström sekä työntekijät Karl Artur Hellman ja Evert Hietala. Henkilökunnan keskuudessa kertomusvuoden aikana tapahtuneet muutokset ilmenevät lähemmin seuraavasta henkilökunnan kokoonpanoa esittävästä asetelmasta:... :l Henkilökunnan muutokset :l "'~ [ ~ -0< gs :-e: :"&t.t<! _lo " ~J :-: ~l r '. 'a "''g..;; " " ~! ~g: ~ " ~~ 1 ~ 5:! ~.E il' ~i r ~l"" ~ " B. "..10 " Vesilaitostoiminta Raa.ka.veden hankinia Vedenpuhdistus omistamässa vuokrahuoneistossa. Vantaanjoen vesimäärä oli Kytä- ja Suolijärveen varastoidun veden juoksutuksesta ja osittain vuoden keskimääräistä runsaammasta sademäärästä johtuen raakaveden saannin suhteen edullinen. Vuoden pienin viikkokeskiarvona laskettu vesimäärä 1840 l/s oli välisenä aikana. Talviminimi 45811/s oli vuoden alkupuoliskolla, maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Vuotuinen kokonaissademäärä oli 786,2 mm eli noin 122 % vuosien sademäärien keskiarvosta. Jää lähti Vantaanjoesta Joki jäätyi käyttöhäiriöitä aiheuttavaa suppoa muodostamatta. Vantaanjoen säännöstelystä annettuun vesistötoimikunnan päätökseen, joka vuonna 1956 alistettiin päätökseen kohdistettujen muutoshakemusten johdosta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, ei vuoden 1957 aikana saatu lopullista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Vedenpuhdistus ja suodatus ovat tapahtuneet tiedot esitetään liitteessä N:o 2. kertomusvuonna häiriöittä. Yksityiskohtaiset Eri vesilaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli m a. Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät Vedenpnoomppuandnen sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat:

13 3 Vaohankaupungln Kokonaispumppuaminen laitos, vuorokaudessa, m" Gammelstadsverket, Yhteensä PohJavesi- Kakkaan Total uppfordring per pintavetta, ajtokaet, pumputtu; dygn, m" Kuukausi Turbllnl- Keskipako- Sammanlagt Grundvat- Total upp- Mlnad pumput, pumput, ytvatten, tenverlum, fodrini, Keski- Suurn Pienin Turbin- Centrlfugal- mäara mlara maarä pumpar, pumpar, m" m" ma MedeJtaJ Mu. Mln. m" m" 1 1 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu.., V Huhtikuu V Toukokuu V Kesäkuu V Heinäkuu V Elokuu X Syyskuu : X Lokakuu X Marraskuu X Joulukuu Koko vuosi \ Hela året \ \ \ \ \ \ \ Sähkönkulutus ym. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vedenkorkeua Van Helsingin kaupungin taassa padonkyo sähkölaitokselta ostettu oyksestä mitat- Laitoksen koski energia, josta kulu tuna, ml) voimalla kehitetty tettiio ja Vanhankaupun Av Helsingfors e1.klri Vatteostlod ivan gin aitokseua citetsverk levererad Sade Sade- Keskida, mätt från ski kulutettu energia, energi, varav för- päiviä 1) määrä, lämpö, Kuukausi hordet, m') kwh brukats mm Co Neder Mlnad Av verket med vat Vanhan- Neder Medel- Pohjavesi. bördstenkraft alstrad kaup. ai- laitoksilla, dagar 1) börd, tempera Keski Suurin och Gammelstadeo toksella, mm tur, Co kwh arvo arvo förbrukad energi, kw kwh Mede1tal Mu. 1 Gammel grundvat stadsver tenverken, ket, kwh kwh 1 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu V Huhtikuu V Toukokuu V Kesäkuu V Heinäkuu ±O.oo V Elokuu X Syyskuu X Lokakuu X Marraskuu X Joulukuu Koko vuosi \ Hela året '8\ \ \ \ ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi säännöstelyn alaisia. - De lägre vattenstånden regleras genom turbindriften. - ") Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0,1 mm, - Endalit dagar med minst 0,1 mm nederbörd äro medräknade.

14 4 Vedenkultitus Vesiiohtoverkkoon pumputtu vesimäärä.' Kaikki V~!!U:~J;l,j~~ltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden.m.ukaan seuraavat (prosentit :pumputusta. kokonaisvesimäärästä):'. Yksityiskulutus 1-'-9 kaup.osa Keskusta, Kruunuhaka, Eira... 1 h m 3. eli 28, 73 % kaup.osa Kallio... 6, » ~ 14,68 %. 19, 21, 22 kaup.osa Vallila," Henilanni »» 3,56 % 2~27 kaup.osa Käpylä, Kumpula, Toukola » 3,95 % 13-15, 18, 20 kaup.osa' Töölö, Hietalahti ym »»16,86 %. 16, 17 kaup.osa, Rtiskea~uo, :påsila... : & 1,02 % 3f kaup.osa. Lauttasaari ;...: » 2,84 % 30 kaup.osa Mup.kkiniemi; Kuusisaari y~...;...;: » 2,26 % Otaniemi, Tapiola...: » 0,90 % 2~ kaup.osa pohjois-haaga...:...:: '& 1) 1,60 % 29 kaup.osa Haaga » 0.63 % 46 kil.up:osa Pitäjänmäki, Tali...:...: »» 1,12 % 28 kaup.osa Oulunkylä ».» 0, S 7 % 28 kaup.osa. Maunula, Pirkkola »» 1,30 % 34 kaup.osa Pakila »» 0,13 % 42 kaup.osa Kulosaari » 0,23 % 81 kaup~osa Herttoniemi länt. as. alue »» 1,69 % 43 kaup.osa Herttoniemi teoll. alue »» 1,82 % 43 kaup.osa Herttoniemi it. as. alue »» 0,92 % 52 kaup.osa Suomenlinna » 0,33 % 38, 39 kaup.osa Puistola, Malmi; Tapanila '»» 0,31 % Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu » 0,28 % ~~~~----~~~~--~~~--~ '. Yksityiskulutus m 3 eli % Ylein~n kulutus Kaup:ungin maksama kulutus m 3 eli 8,42 % Laitoksen maksama kulutus... ;.; » 0,47 % ~~~~--~~~~~~~~~~~~--~ Mittareilla mitattu yhteensä m 8 eli 94,42 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen,. tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia lffituja. rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä...,...;...;. Vesijohtoverkkoon,~umputtu yhteensä m 8 eli 5,58 % m a eliloo, 00 % Vu;o~a 1957 pumputtiin vesijohtoverkkoon m 8 &. 1956».»,..._ » Lisäys 'vuonna : ». K~'skikulutus vuorokaudessa » Suurin kulutus vuorokaudessa ;..., » Pienin"-. '_.1)-.. C",.» ;..:...; » ; Vedenpuhdistusläitosten käyttämä vesimäärä Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu m 8 ' Suodattimien pesu ja huuhtelu (pintavesilaitokset)...,...:: m 8 V ~denpuhdistuslaitoksilla kä yte~y yhtee~ä m 3 }(okonaisvesimäärä Vettä puhdistettu kaikkiaan m 8 eli keskimäärin m 8 /vrk.

15 5 Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Keskikulutus Vedenkulutus, ml henkeä kohu Vattenförbrukning, ml ~>~~ Maksavat vuorokau- 2<~ ;;" kuluttajat dessa, Medelförbruk- Detalande Mittarien mittaama kulutus p;" LPo~. Sa~B Ding per per- konsumenler Av mätara uppmätt förbrukning son ocb dygn, 1 Vu os; Ar Muu -~~ Kaupungin Laitoksen ~ old i kulutus Yhteensä Yksityis- maksama maksama ~o:! m kulutus kulutus kulutus övrig för- Summa ~~"a i f.~[~ [ 0 2~[><! ~li[e~ ~~,,[ - Cl r~ -.. ~" 'd Privat för- uppdebite- uppdebltebrukning ~[S'i' ~~r -il rade för- rade förbruk-.. ~ ~l ~U~H brukning Ding Stadens Verkets brukning... r:l" [ ,1 39, ,2 42, ,6 53, ,66 99,6 77, ,13 93,2 75, ,80 108,9 90, ,06 115,8 94, ,23 117,8 99, ,66 132,7 110, ,98 145,6 120, ,90 139,9 120, ,21 134,4 114, ,28 131,3 112, ,04 129,9 112, ,21 133,8 115, ,68 139,6 119, ,90 146,6 126, ,34 157,1 136, ,68 160,6 143, ) ,66 160,1 144, ) ,73 154,8 131, '94' ,76 164,6 144, ,08 177,2 139, ) ) : ,36 155,2 145, ,60 150,2 139, ,03 168,9 156, ,13 171,4. 157, ') ,74 181,9 160, ,61 185, ,87 186,8 171, ,92 205,1~) 182, , ,7 194, ,88 222,8 202, ) ,02 226,7 206, ,17 239,7 214, ,72 248,2 225, ,11 260,0 232, ,' ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - ") Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. _ 8) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. - ') Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää. - 6) Henkikirjojen mukaisen keskiväki- 1 uvun mukaan. - 8) stutukset yms. otettu mukaan erillisinä vedenkäyttäjinä.

16 6 3. Uudisrakennustyöt ja teknilliset laitteet La.itosrakennusten. uudistöistä. Kertomusvuoden aikana suoritetuista huomattavimmista rakennustöistä mainittakoon seuraavaa: lmalan vesisäiliö. Edellisenä vuonna aloitettu lmalan vesisäiliön rakennustyö saatettiin loppuun kertomusvuoden aikana ja säiliö liitettiin vesijohtoverkkoon viikon koekuormituksen jälkeen elokuun 31. p:nä. Lopputarkastus pidettiin ja työ vastaanotettiin urakkasopimuksessa sovittuna määräpäivänä. Säiliörakennuksen pohjapinta-ala on 57 X 57 m ja kokonaistilavuus n m 3, josta m 3 on varsinaista säiliötilaa. Maaston korkeus säiliön rakennuspaikalla on n. NN + 45 m ja säiliön ylimmän vedenpinnan korkeus NN + 68,50 m eli n. 12 m Alppilan säiliöiden ylävesipintaa ylempänä. Vesisyvyys on säiliössä 7,5 m. Säiliöosa on jaettu väliseinällä kahteen yhtäsuureen osastoon keskeytymättömän veden jakelun varmistamiseksi. Kummankin säiliöosan vesijohto, mm, on varustettu mm. kauko-osoittavalla sähkömoottorikäyttöisellä sulkuventtiilillä. Koska säiliön vesipinta on edellämainitun verran Alppilan säiliöiden vesipintaa ylempänä, on veden nostamiseksi säiliöön rakennettu lmalan vuoren eteläpuolitse kulkevaan Käpylän-Haagan väliseen vesijohtotunneliin välipumppuasema, joka on tunneliin (170 m) asennetun mm:n syöttöjohdon kautta yhteydessä säiliön vesijohtoihin. Pumppuasema on varustettu kahdella pumpulla (1 kpl ljmin X 20 m ja 1 kpl ljmin X 20 ml, jotka ovat kå.uko-ohjattuja Vanhankaupungin laitokselta käsin. lmalan säiliön syöttöpiiri, nk. korkeapainepiiri, käsittää nykyisin kaupungin läntiset asuntoalueet ja Taka-Töölön. Korkeapainepiiri saa myöhemmin vetensä Pitkäkosken laitokselta, minkä jälkeen piiriä tarpeen mukaan laajennetaan. Säiliön rakenteellisesta puolesta mainitta- koon seuraavaa: Rakennus on betonirunkorakenteinen. Pilarijako 5,811 X 5, 35m. -:n kerrosten välikatot ovat sieniholveja hl=25 cm, säiliötä kantava laatta sieniholvi hl= 55 cm. Teräsbetonisen säiliön seinä on pilareihin tuettu hoivikaarirakenne, minimivahvuus 17 cm. Säiliön pohjalaatan paksuus on cm. Vesikatto on rakennettu ristiinraudoitettuna betonilaattakattona, jonka palkit toimivat vetotankoina tukien kaarien välisiä reunapilareita. Kattokaltevuus on n. 1 : 50. Säiliö lepää kantavan laatan (hl=55 cm) päällä bitumiliukukerroksen eroittamana ja täysin irrallisena. Betonivälikatot ja säiliö ovat poikkeuksellisesti ilman liikuntasaumoja huolimatta huomattavista äärimitoista = 57 X 57. Kutistumisjännitykset on eliminoitu valujärjestyksellä. Valu on suoritettu pohjan keskeltä ulospäin spiraalina valaen. Ulkoseinän tiilet ovat reikätiiliä; vahvuus -:ssa kerroksessa 1 Yz kiveä, hikipohjan ja säiliön muuraus 1/1 kiveä. Pilariverhoukset ovat paikoilleen asennetuista ja saumatuista betonielementeistä. Vesikaton rakenne: betonilaatan päällä vesieristys, suojalaatta betonista, Leea-sora, huopa, savi- ja multakerros. Työmenetelmät: Alustavat suunnitelmat laati Rastor Oy. Teräsbetoni Oy suoritti erittäin tarkat tutkimukset erikoiskoneista, työmenetelmistä ja työvoimasta. lmalan säiliön vesiteknillinen suunnittelu on suoritettu vesilaitoksen toimesta, arkkitehtipiirrokset on laatinut arkkitehtitoimisto K. R. Lindgren ja rakennepiirustukset nsinööritoimisto T. R. Vähäkallio. Rakennusurakoitsijana on toiminut Teräsbetoni Oy. Säiliön putkistoja sähköasennuksen on suorittanut vesilaitos. PUkäkosken vesilaitos. Vesilaitoksen vedenpuhdistustehon lisäämistä tarkoittavana toimenpiteenä päästiin kertomusvuoden alkupuolella aloittamaan laadittujen rakennussuunnitelmien mukaisesti uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen Vantaanjoen Pitkäkosken niskalle nykyisestä Vanhankaupungin laitoksesta n. 12 km jokea ylöspäin. Vedenpuhdistusmenetelmä on samantapainen kuin Vanhankaupungin laitoksella ja yleensä maassamme pintaveden puhdistuksessa normaajisti käytetty vedenkäsittelytapa (ns. täydellinen kemiallinen vedenpuhdistus), jota on täydennetty aktivoidun silikaatin syötöllä. Lisäksi on kuitenkin

17 7 mainittava, että Pitkäkosken selkeytysaltaiden vesiteknillinen rakenne poikkeaa Vanhankaupungin laitoksen vastaavasta rakenteesta oleellisesti siinä suhteessa, että edelliseen laitokseen tulee lisäksi hämmennysaltaat sekä selkeytysaltaisiin välipohja ja että laitos on jaettu yksikköihin asteettaisen laajentamisen ja käytön helpottamiseksi. Laitoksen tehoksi tulee ensi vaiheessa 800 l/s, joka otetaan käyttöön kahdessa osassa a 400 l/s, mutta suunnitelmassa on otettu huomioon mahdollisuus laitoksen laajentamiseksi portaittain teholle 2400 l/s. Laitoksen paikan tultua lopullisesti maaratyksi edellisenä vuonna suoritettujen maaperätutkimusten perusteella, voitiin laitoksen 1-rakennusvaiheen maa- ja louhintatyöt aloittaa heti vuoden alkupuolella. Louhintatöiden laajuudesta ja työaikataulun kireydestä johtuen katsottiin' sopivaksi jakaa työt useamman eri louhintaurakoitsijan kesken pyydettyjen urakkatarjousten perusteella seuraavasti: Korkeapainepumppuaseman, lämpäkanaalien, kemikaalio- ja toimistorakennusten, lämpökeskuksen sekä suodatin- ja selkeytysrakennusten perustusten louhinnat Vesiteknillinen insinööritoimisto Oy Vesto; vedenottamon perustu sten louhinta sekä jokiuoman perkaus ja padon rakentaminen Vesi-Pekka, Oy; raakavesijohto- ja viemäritunneli Rakennus- ja louhintaliike Elovuori ja Kumpp.. Oy Veston urakoimalouhintatyö todettiin loppuun saatetuksi ja vastaanotettiin syyskuun alkupäivinä ja muut edellä mainitut työt marraskuun aikana. Eri rakennusten ja rakenteiden paikoilta jouduttiin kalliornassoja poistamaan n m S sekä jokiuoman ruoppauksessa maamassoja n m a Massat käytettiin osittain tontin tasaukseen ja osittain teiden rakentamiseen. Valmistavana rakennustyönä mainittakoon lisäksi vedenottamon eturakenteiden betonityöt, jotka suoritti laskutyönä Teräsbetoni Oy. Varsinaisten huonerakennustöiden järjestelyyn saatettiin ryhtyä jo kesän aikana. Pyydettyjen urakkatarjousten perusteella annettiin rakennusurakka edullisimman tarjouksen tehneelle rakennusliike Constructor Oy:lle allekirjoitetulla sopimuksella ja työt aloitettiin välittömästi. Kertomusvuoden aikana suoritettiin etupäässä. eri rakenteiden betonitöitä, joita vuoden loppuun mennessä oli ehditty suorittaa seuraavasti: Selkeytys- ja suodatinosaston säiliörakenteitten alle tulevan pohjabetonin valu aloitettiin syyskuussa f957 (1 osa). Vedenottamon seinävalu alkoi Selkeytysosaston pohjalaatan ja säiliön ulkoseinien betonointi"oli 1:ltä osalta tehty Korkeapainepumppuaseman puhdasvesiallas oli betonoitu Suodatin osaston :n osan ulkoseinien betonointi oli päättynyt (reunakorkeuteen). Vedenottamo oli betonoitu tasolle NN + 20,60 m Toimistorakennuksen perustyöt oli betonoitu Kertomusvuoden aikana pyydettyjen tarjousten perusteella tehtiin pääosaltaan myös koneistuksen hankintaa koskevat sopimukset. Vesijohtoverkon uudistöistä Vesijohtoverkon laajennustöitä suoritettiin sekä talousarviotöinä että työttömyystöinä varsinaisen kantakaupungin ohella pääasiallisesti Munkkiniemen, Lauttasaaren ja Haagan alueilla. Pitkäkosken mm:n painejohtoa rakennettiin vuoden aikana 2505 m. Muista huomattavimmista johtotöistä mainittakoon Viikin pääsyöttöjohdon jatkaminen, mm:n johtoa 1170 m sekä mm:n johtoa 1634 m. Viimeksi mainittua johtoa on rautatien alituksen sekä vaikeiden maastosuhteiden takia jouduttu asentamaan tunneliin 134 m:n pituudelta. Kanavatöitä on osittain annettu yksityisille urakoitsijoille etupäässä niillä esikaupunkialueilla, joilla viemäristön samanaikainen rakentaminen ei ole tullut kysymykseen. johtotöistä mainittakoon lisäksi Lauttasaaren salmeen asennettu 0400 mm:n merenalitusjohto. Putkiverkon kokonaispituus oli vuoden alussa 377,6 km ja vuoden lopussa 407,3 km. Erittely uudisrakennustöistä a) Menosäännön mukaisilla ia edelliseltä vuodelta siit'yetyillä määt'äyahoilla:

18 8 Vantaanjoen säännöstely vedensaannin lisäämiseksi vesilaitoksen tarpeisiin... ph-mittarien järjestäminen Vanhankaupungin laitokselle... Sähkölaitteiden täydentäminen Vanhankaupungin laitokselle... Vanhankaupungin laitoksen vanhojen pumppujen uusiminen... Uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen Pitkäkoskelle maastotutkimus ja suunnittelu : - vedenottamo :- tunneli ja ulkoiset johdot (438 m 40" ja 416 m 24 H johtoa) :- puhdistuslaitos : : : : : - koneisto..., : : - Uuden vesitomin rakentaminen lmalan vuorelle :- Vesijohto Haukilahdenkatuun (168 m 6" johtoa) : - Vesijohto Laivurinrinteeseen Annankadun päästä Pursimiehenkadulle (57 m 8" johtoa).... Vesijohto Yrjönkatuun Bulevardilta talon n:o 11 kohdalle.... Vesijohto Mastokatuun (175 m 8 H j9htoa).... Vesijohto Kunnalliskodintiehen Koskelantieltä Oidunkyläntielle (146 m 12" ja 51 m 6" johtoa).... Vesijohto Mun,kinpolkuun talojen kohdalle (kanavatöitä)... Vesijohdot Herttoniemen. läntisen asuntoalueen pohjoisosaan (260 m 24" johtoa).... Vesijohdot Herttoniemen itäisen asuntoalueen pohjoisosaan (232 m 8" ja 150 m 6" johtoa)... Vesijohto Särkiniementiehen Perttulantieltä Nahkahousuntielle (347 m 8" johtoa)... Vesijohto Polttilankujaan Malmilla (maatöitä)... Vesijohto Sahaajankatuun (70 m 8" johtoa)...:.... Vesijohto Pikkupurontiehen, (96 m 6" johtoa)... Vesijohto Gran,feltintiehen (160 m 6" johtoa asennettu ja 160 m 4" : : : : : : : : : -' : : - johtoa hylätty) : - Vesijohto Tykkitieltä Menninkäisentietä Tapiolan keskukseen (519 m 12'" johtoa) : -' Vesijohto Takaniementiehen sokaaren ja Tiirasaarentien väliselle osalle (144 m 8", 546 m 6" ja 196 m 4 H.johtoa) : - Viikin alueelta Herttoniemeen rakennettavan pääjohdon osat yö (433 m 32" 984 m 24# ja 21 m 12" johtoa rakennettu; 90 m 16" johtoa hylätty) :- Vesijohdon rakentaminen Kulosaaren uuteen siltaan ja Kulosaaren puoleiseen siltapenkereeseen (216 m 16# ja 250 m 12" johtoa, rakennettu; 153 m 6" johtoa hylätty) : - Painejohdon rakentaminen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Haagan tun,nelijohtoon (1.658 m 40" 191 m 32" ja 161 m 10,. johtoa) :- Pitkäkosken asuin-, talous- ja varastorakennukset : - Lauttasaaren Kotkavuorelle rakennettavan vesisäiliön ja siihen liittyvien pääjohtojen rakentaminen (127 m 24", 463 m 16" ja ja 153 m 12' johtoa) :- Siirto :.-

19 9 Vesijohto Pohjois-Esplanaadikatuun Keskuskadulta Unioninkadulle (185 m 16" johtoa).... Vesijohto Lauttasaarenkatuun Mechelininkadulta Salmikadulle (392 m 24 8 ja 130 m 12 8 johtoa).... Vesijohto Kiviaidankatuun Melkonkadulta Vattuniemenkadulle (232 m 12'" ja 196 m 8" johtoa).... Vesijohto Kanukalliontiehen lkantieltä Pitäjänmäen teollisuusalueelle (1531 m 12" johtoa)..... Vesijohto Sörnäisten rantatiehen Pääskylänkadulta Hanasaareen (166 m 12" johtoa)... :.... Vesijohto Professorin ja Dosentintiehen (274 m 16" ja 196 m 8* johtoa).... Vesijohdot Pajamäen asuntoalueelle (726 m 8'" ja 171 m 6" johtoa) Vesijoh~ot Etelä-Kaarelan kerrostaloalueelle (1.275 m T. 682 m 8" ja 62 m 6" johtoa).... Vesijohto Suursuontiehen (398 m 8" johtoa).... Vesijohto Lumikintiehen (maatöitä).... Vesijohdot Pitäjänmäen pohjoiselle teollisuusalueelle (303 m 12" johtoa)... :.... Vesijohto Paloheinäntiehen (314 m 8 8 johtoa).... Vesijohto Pukinmäelle. Oulunkylästä Mikkolantieltä itään (1.573 m 8 " ja 102 m 6" johtoa).... Vesimittarien hankinta.... Kaluston hankinta... '.... Siirto : : : : : : : : : : : : : : : : :- b) Kaupunginhallituksen käytettäväksi katuvesiiohtoien t'akentamiseen asemakaavalain mukaisesti t'akennettavien viemät'eiden kanssa: Vesijohto Kunnantiehen (80 m 6 8 johtoa)... Vesijohto Kadetintiehen (30 m 6" ja 47 m 5' johtoa)..., Vesijohto Talontiehen (56 m 6" johtoa)... Vesijohto Lielahdentiehen ja Taivaanvuohentiehen (154 m 6" johtoa)...:... Vesijohto Särkiniementiehen (28 m 6 11 johtoa)... Vesijohto Etelä Haagan kortteliin (64 m 6" johtoa)... Vesijohto Malmin Kauppatiehen (67 m 6 H johtoa)...'... Vesijohto Puistokaareen (105 m 6" johtoa)... Vesijohto Vanhaan viertotiehen (129 m 8" johtoa)... Vesijohto Tallbergin puistotiehen ja Tiirasaarentiehen (122 m 8 11 johtoa).... Vesijohto Haahkatiehen (132 m 6" johtoa)... Vesijohto kortteliin (34 m 4 8 johtoa)... Vesijohto Kaartintorpantiehen (193 m 6" johtoa)... c) Kaupunginhallituksen käyttövat'oilla: : : : : : : : : : : : : : : Vesiposti Siltavoudintiehen : - Vesijohto Näyttelijäntiehen (231 m 12" ja 155 m 8" sekä 15 m 6" johtoa) : - Vesijohto Kylänevantiehen (42 m 6" johtoa) :- ~Siirt~ -o-~1~.3~8~2.-::'0~00:-: :-

20 10 Siirto Vesijohto Pohjoiskaareen (52 m 6 6 johtoa).... Vesijohto Viidenrajantiehen (92 m 6" johtoa).... Malminkadun vesijohdon uusiminen (50 m 8" johtoa).... Vesijohto Konalantiehen (40 m 4" johtoa).... Vesijohto Steniuksentiehen (69 m 6" johtoa).... Vesijohto Lehtikuusentiehen (61 m 6" johtoa).... Vesiposti Rajametsäntiehen.... Vesijohto Osuuskunnantiehen (63 m 6" johtoa).... Vesiposti Pukinmäelle.... Vesijohto Mittaajankatuun (102 m 5/1 johtoa).... Vesijohto Työkunnantiehen (53 m 4" johtoa).... Vesijohto Päivänsalontiehen (57 m 4/1 johtoa).... Vesijohto Sylikujaan (72 m 4" johtoa).... Vesiposti sonpellontiehen... :... Vesijohto Kylätiehen (31 m 6" johtoa).... Vesijohto Mäkipellontiehen (45 m 6" johtoa).... Alppilan pyöreän vesisäiliön ovi : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - mk :- d) Vesilaitoksen pääomalisäykset talousarvion ulkopuolella: Puhelinosuuksien arvonkorotus : - Vuoden 1956 työttömyystyöt: Vesijohto Lautatarhankatuun :- e) Työttömyystöinä suoritetut vesijohtotyöt : 1) mk : - Tattarisuon vesijohto, väli Malmin hautausmaa-tattarisuo (302 m 12", m 8" ja 643 m 6'" sekä 55 m 4" johtoa).... Vesijohto Männikkötiehen ja Niittyläntiehen (345 m 8" johtoa)... Vesijohto Meripuistontiehen (714 m 12'" johtoa)...,.... Viikin vesijohdon jatkaminen (737 m 32",650 m 24" johtoa).... Pitkäkosken vesijohdon jatkaminen (847 m 40" johtoa).... Vesijohto Rajametsäntieltä-Kannunvalajantielle (330 m 12'" ja 120 m 8" johtoa).... Vesijohto Tuusulantieltä Kivalterintielle (:469 m 8'" johtoa).... Vesijohto Niittaajan ja Kaivolahdenkatuun (256 m 12'" johtoa)... Vesijohto RoihuVllorentiehen Lumikintieltä Porvoontielle (131 m 12" johtoa).... Herttoniemen pääjohdon jatkaminen Vartiokylän kerrostaloalueelle (446 m 16'" johtoa).... Vesijohto Pukinmäelle (261 m 8'" johtoa).... Lauttasaaren päävesijohdon jatkaminen Lielahdentieltä Tallbergin puistotielle (326 m 24'" johtoa).... Vesijohto Otavantiehen (30 m 8" johtoa).... Kulosaaren kerrostaloalueelle ym. vesijohtoja (250 m 12" johtoa) : : : : : : : : : : : : : : :- mk :- 1) e) kohdassa luetellut työt on suoritettu rakennusviraston ja satamarakennusosaston käytössä olevilla työttömyystöiden varoilla. lmoitetut kustannukset sisältävät vain vesilaitoksen veloittamat putkityökustannukset, eikä niitä ole viety vesilaitoksen pääoma-arvoon.

21 11 Vesijohtoverkko ja vesisäiliöt Kantakaupungin putkiverkko _- Stadskärnans rörnät 1)! 13~" 1 2!' 1 ~'!" 11; 11~' 1 8" 6' 1 5" 4' 1 ~~ ~i ~!OO m m m m af ~l ~~~ Jouluk p:nä Lisäys Jouluk. 31 p:näl Pirkkolan, Maunulan, Pakilan ja Oulunkylän putkiverkot - och Aggelby rörnät Britas, Mtlnsas, Baggböle 12"" 10"" 8"" 6" 5' 4" Yhteen- m m m m m m sä, m Palo- Sulkuposteja, venttiilejl kpl. kpl. Jouluk. 31 p:nä Lisäys Jouluk. 31 p:nä / /12.728/ 2.413/ / 208 Munkkzmemen, Otamemen 1a Tapiolan putktverkko Z) Hag~lund rörnät 2).... -Munksnas, Otnas och 24' 16" 12" 10" 8' 6' 5" 4' Yhteensä, m m m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31-p:nä Lisäys / 43 J ou f ~~7 _.. ~~... ~~~.~/ /1.387/ / Talin ja Pitäjänmäen putkiverkko - Tali och Sockenbacka rörnät 12' 10" 8" 6" 5' 4" Yhteensä, m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä Lisäys Jouluk. 31 p:nä / / / ) Kulosaarensillan kaupunginpuoleiseen penkereeseen on asennettu satama.rakennusosaston varoilla 198 m 8'" johtoa. ') Asuntosäätiön laskuun asennettu Tapiolassa 125 m 8"',715 m 6" ja 161 m 4'" johtoa. Otaniemen hoitokunnan laskuun asennettu 130 m 8",233 m 6" ja 51 m 4" johtoa.

22 12 Haagan ja Etelä-Kaarelan putkivet'kko - Haga och Södt'a-Kåt'böle t'örnät 40' 32" 24"1 1 6" " 8" 6" 5" 4" 3 6 Palo Sulku 2" Yht. posleja ventm m m m m m - m m m m m m m kpl. tiilejä, kpl. Jouluk. 31 p:nä / Lisäys Jouluk. 31 p:nä Herttoniemen putkivet'kko - Het'tonäs t'örnät 32' 24" 16" 12" 8' 6 6 5' Yht, m m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä Lisäys Vähennys Jouluk. 31 p:nä Lauttasaaren putkiverkko - Drumsö t'örnät \ 12' 8" 6' 5' 4" Yhteensä, m m m m m m 1 Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä llol 121 Lisäys Jouluk. 31 p:näl Kulosaaren putkiverkko -Brändö rörnät... 't 'ii'< ~;g ~ 16' 12' 8" 6' 5" 4' 3" 2" a m ><:.a-!!~ m m m m m m m m =1:>' ("D-? Ptg;;: ~Jl' 9 't : c: ~. Jouluk. 31 p:nä ~1 10 Lisäys \ =1 Vähennys J ouluk. 31 p:nä ' =/ Pukinmäen, Malmin ja Tattarisuon putkiverkko - Bocksbacka, Malm och Tattarmossans rörnät 12' 8' 6' 5' 4' Yhteensä, m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä : Lisäys Jouluk. 31 p:nä

23 13 Putkiverkko yhteensä - Rörnät tillsammans , vähennys 1957, lisäys 1957 ja ' 18" 16'" '" 8" 6'" 56 4'" 3'" 2'" m m m m m m m m m m m m m Yh- Palo- SulkuteensA. posteja. venttli- m kpl. leja.kpl Putkiverkon keskiläpimitta on 306 mm ja tilavuus ma. - Alppilanmäen vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä m 3 ja korkeimman vedenpinnan korkeus NN + 56,3 ja lmalan vesisäiliön vastaavat luvut ovat: m a ja NN + 68,5 m. - Tattarisuon pohjavesilaitoksen toiminta jatkui kertomusvuonna normaalisti. - Verkostopaineen koroittamiseksi eräillä esikaupunkialueilla oli vuoden aikana toiminnassa viisi välipumppuasemaa. Vesijohtoverkkoon liitettiin kertomusvuonna taloihin johtavia 5yöttöjohtoja 259 kpl läpi- Läpimitta.... Lukumäärä..... Talojohtoliitokset ja vesimitt&rit mitan vaihdellessa lähemmin seuraavasti: mm 1 kpl Käytännössä olevien mittarien luku on Vuoden kuluessa lisääntynyt 230:11a ja oli niitä vuoden lopussa kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä Näistä oli 3 kpl. 50 mm, 72 kpl. 75 mm ja 42 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia kpl eli 16,38 % kaikista asetetuista mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin... : ~» 2,67 % halutun kokeen takia... epävarman käynnin takia... pysähtymisen takia... vian takia osoittimissa tahi 24» 93» 0,32 % 1,23 % taulussa... 19» 0,25 %» vuodon takia... 93» 1,23 %»» jäätymisen takia... 13» 0,17 %» Poistettu lakkautetun käytön takia » 4,57 %» ~~----~~~~~~~~~~------~--~--~ Yhteensä kpl eli 26,8ll % kaikista asetetuista mittareista Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 251 yksityisten vesi- ja viemärijohtojen rakenta- mista koskevaa suunnitelmaa.

24 14 4. Taloudellinen tulos Taksa Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan oli veden yksikköhinta 20 mk kultakin m 3 :ltä kulutuksen ollessa enintään m 3 vuosineljänneksessä, 19 mk kultakin m 3 :ltä ja m 8 :n välillä sekä 18 mk kultakin m 3 :ltä m 3 :stä ylöspäin. Mainitut yksikköhinnat vastaavat %:n korotusta laitokselle vahvistetun taksan hintoihin. - Laitoksen taksaan sisältyvät muut maksut, kuten vesimittarien vuokrat ym. olivat 800 % korkeammat kuin mitä ne olivat v vahvistetussa taksassa. Pääoma-arvo Pääoma-arvo Arvo korotus 2 ) Arv. lisäys Arv. lis. Poistot ilman uudis- talousarvi- ta. arvo 1 Arvo rakenteita 1 4% ) on mukaan ulkop. Tontit ~ Asuin- ja hallintorakennukset Tehdasrakennukset Tilapäiset rakennukset Tiet ja tasoitukset Putous ja kiinteä pato Varapato Vantaanjoen silta Vantaanjoen säännöstelyrakenteet Vesisäiliöt Väestönsuojat Putkiverkko Vesipostit Eril. rakenteet, kaivot, sillat, johdot ym Koneistot ja laitteet Liikkuvat kuljettimet Vesimittarit Puhelinosuudet mk Omaisuustase Vastaavaa: 1 Varsinainen omaisuus A Rahoitusomaisuus Rahaa postisiirtotilillä : - Tilisaatavia: Veloitettuja vesimaksuja ym : - Ennakkoja hankk : : _ : ~~~~ B Vaihto-omaisuus Raaka- ja tarveaineet : - C Käyttöomaisuus :- Siirto : :- 1) Arvo ilman v uudisrakenteita. Tästä arvosta on laskettu pääoma-arvon 4 %:n korotus. - 1) Pääoma-arvon 4 %:n ko!otus. Khn päätös ,2569.

25 ls Siirto : :- Lisäys: Ylimääräinen 4 % arvonkor :- Uudisrakenteet : :- Poisto : :- Siirtyvät erät Varsinaisten menojen ennakot : - Uudisrakenteiden nostamattomat määrärahat : : - Ylimääräinen omaisuus Pankkeihin talletetut takuu maksut : - mk :- VastaUavaa : 1 Vieras pääoma A Lyhytaikainen Tilivelat : - Kuluttajien takuumaksut : - Konttokuranttivelka kaupungille : : - B Pitkäaikainen Pääomavelka kaupungille...: :- Siirtyvät erät Siirtyvät määrärahat :- Oma pääoma Tilivuoden voitto : - Tuost&se mk :- Kulut: 1 Varsinaiset kulut Palkat : - Henkilösivukulut : - Vedenhankinta ja raaka-aineet : - Korjaus- ym. tarvikkeet : - Kaluston hankinta : - Vuokrat : - Vakuutusmaksut ja verot : - Muut vieraat palvelukset : - Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin : - Osuus kassa- ja tiliviraston menoihin : - Tarverahat : - Käyttöomaisuuden poisto : : - Käyttöomaisuuden korko : - Konttokuranttivelan korko : - Kaupunginhallituksen käyttövarat : ,254: ~- Tilivuoden voitto : - -m-:k:---:8:-=3":"'0.-=73~6:-:.3:-:-1":"'0:-

26 16 Tuotot: 1 Varsinaiset tuotot Vedenmyynti... Yleisten vesipostien hoito... Mittarien vuokrat... Ylijäämä tilaustöistä.... Veden omakäyttö... Ylimääräiset tuotot Vuokratuotot... Sekalaiset tuotot : : : : : : : : : - mk :- Vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta tuloksesta v ja aikaisempina vuosina on esitetty liitteessä n:o 1. Helsingissä, kesäkuussa Eino Kajaste

27 17 Liite n:o 1. Otteita vesilaitoksen vuosikertomuksista - Utdrag ur vattenverketsårsberättelser Vuosi Menot-Utglfte~ Pumputtu Laitoksen pää- Uudisrakenvesimällrll oma arvo 1/1 nukset vuoden Hallinto, käyttö ym_ Kuoletukset ja korko t) kuluessa Förvaltning, drift ete. Amorteringar ocb r5nta ') Ar Uppfordrad Verkets kapltal- N yan1äggninvatten- värd. den '/1 gar under året p p m5ngd ml:ltl in8:1tä mk mk ml mk mk P per P per ma ma Yhteensä menoja Summa utgifter mk p m8:1tä pper ma ,!l , , , , , ) , , , , , , , , ,1l ,"" ,79" ,l , , , , , , ,6" , , , , , , , ,"' ,95l , , , , , , , , D) , ,' , , , , ) , :. 421, , , ) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,jlll , , , , , , , , , , , , , , , , ) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun paaoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. F.o.m. andra bokslutet är 1926 äro amorteringarna uträknade pä det förhöjda kapital "ärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. -.) Pääoma-arvo korotettu Kapitalvärdet förhöjt ) Pääoma-arvon korko alkaen 6 %. Räntan pä kapitalvärdet f.o.m %. - ') Pääoma- 1"VO korotettu Kapitalvärdet förhöjt

28 18 Vuosi M Tulot-nkomster Nettovoitto ~ + Nettovinst Vedenmyynti Muut tulot Yhteensl tuloja Tappio Vattentörsäljning Ovriga inkomster Summa inkomster Förlust }- % pu.. p p p oma.. mk m:1t1l mk m:lta mk m:1ta mk arvosta p per ml p per ml p per ml % av kapital vardet , , , , , , ,~ , ,8' , ,0~ ) , , , , , , , , ,'8' , ,' , , , ,~ , ,8' ' , , ,' ,1l , , , , l , , , , , , , , , ,l , , ,l ,0' , , , ,8~ , ; , , ,119' , , ,14' , , , , , , , , , , , , , O,ll , ,l , , , , , , ,66, , , , , , , , , , , , , , , , ,1l /- 147, , , , , , , ' , ,1l0 1) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7% sitä ennen 5% korko. F.o.m. andra bokslutet är 1926 äro amorteringarna uträknade pä det förhöjda kapitalvärdet och räiltan 7%; därförinnan endast 5% ränta..'.

29 19 Löte n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 1957 Kemiallinen vedenpuhdistos Kertomusvuonna käsiteltiin vettä kemiallisesti m 3 eli keskimäärin m 3 vuorokaudessa. Suurin vuorokautinen vesimäärä m a käsiteltiin ja pienin m Kun vuonna 1956 käsiteltiin vettä kemiallisesti m 3 niin lisäys on 3, 6 % sen oltua edellisenä vuonna 9,0 %. Sel:keytysaltaita tyhjennettiin ja huuhdeltiin 18 kertaa. Tähäi. sekä muihin vähäisempiin puhdistustoimiin, kului kemiallisesti käsiteltyä vettä yhteensä m 3. Vedenkäsittelyyn käytettiin kemikaaleja seuraavat määrät: Grammaa m a kohden Aluminiumsulfaattia Keski-Eniten Vähiten maann 17/18 %:n kg 77,2 126,0 50,6 Kalsiumoksidia 100 %:na kg... 20,6 31,8 13,1 Klooria kg...; 1,93 3,34 0,84 Aktiivihiiltä ,0 1,8 Vesilasia kg... 6,7 0,7 Ammoniumsulfaattia kg... 1,2 0,1 Aktiivihiiltä käytettiin 60 päivänä, jolloin vedessä oli todettavissa fenolien, alkyloitujen aminien tai muiden vieraiden aineitten hajuja ja makuja. Ammoniumsulfaatilla»aktivoitua vesilasia» käytettiin 235 päivänä, jolloin veden lämpötila yleensä oli alle + 10 Co. Verrattaessa v:n 1955 ja 1956 johtoveden sameuksia 1957 johtoveden sameuteen voidaan todeta, joskaan arvot eivät sellaisenaan ole toisiinsa nähden täysin vertailukelpoisia, että vesilasilisäys on tuskin ollenkaan pienentänyt johtoveden sameutta. Suodatus Kertomusvuonna oli käytössä 14 pientä eli ns. A-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 21,06 m 2, antoisuus 133,7 mafh ja suodatusnopeus 6,3 m/h; 14 suurta eli ns. B-suodatinta joista jokaisen pinta-ala on 32,16 ml, antoisuus 200,5 m 3 fh ja suodatusnopeus 6,51 m/h sekä 6 kaksois- eli ns. C-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 72,27 m B, antoisuus n. 360 m3/h normaalisella 5,0 mfh suodatusnopeudella. Suodattimien antoisuudet ovat keskimääräisesti laskien todellisuudessa pienemmät, mutta oikaisua ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon laskelmissa. Kertomusvuonna suodatettiin vettä, pesu- ja huuhteluvesi mukaanluettuna, m a, mistä määrästä pesu- ja huuhteluvettä oli m a eli 2,02 % vastaavan arvon oltua edellisenä vuonna 2,43 %. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään taulukossa 1. ;raulokko 1 A-suodattimet Suodattimien käyttöaika yhteensä h Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna) m a Suodatettu vesimäärä suodatinta kohdentunnissa m3/h Suodattimien pesujen luku Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä keskim m 3 Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä suodatinpinta-alan m l kohden..... Käyttöaika kahden pesun välillä.... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin..... Pesu vesimäärä yhteensä.... Pesuvettä pesua kohden, keskimäärin.... Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä..... Suodattimien huuhtelujen luku ,3m 3 16 h 35' 9' 59# m a 76,4 m a 2,40 % B-suodattimet C-suodattimet h h m a m mafh m 3 /h m a m a 246,1 m a 199,6 m a 39h 28' 47 h 29' 10' 211' 15' 8" m a m a 126,2 m a 315,9m 3 1,59 % 1,85 %

30 20 Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... 7' 25" 6' 27" Huuhteluvesimäärä (arvioitu), m m m 3 Huuhteluvesimäärä (arvioitu) huuhtelua kohden keskimäärin...:... 14,1 m 3 17,7 m 8 Kemiallisesti käsitellyn veden määrä jakaantui kertomusvuonna seuraavasti: Pumputtu verkkoon m 3 eli 97,24% Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu m 8 eli 0,75% Suodattimien pesu ja huuhtelu m 8 eli 2,01 % Yhteensä m 3 eli 100,00% Laboratoriotyöskentely Vantaanjoen vesistöstä otettujen näytteiden tutkimustulokset on arkistoitu v:sta 1954 alkaen kalenterivuosittain toisaalta näytteenottokohdittain toisaalta ominaisuuksittain. Täten järjestetyn tilaston perusteella voidaan todeta, että Vantaanjoen vesistön veden koostumus vaihtelee varsin laajoissa rajoissa sekä samana aikana eri näytteenottokohdissa että eri aikoina samassa näytteenottokohdassa. Koska tilastosta käy ilmi myös vesistön likaantumissuhteet, se muodostaa pohjan ja~kuvan tutkimustyön tulosten käyttämiselle likaantumissuhteiden muutosten seuraamisessa. Muihin vesiin sisältyy mm. Hiidenvedestä neljästä eri kohdasta noin kolmen kuukauden väliajoin otetut vesinäytteet. Niiden tutkiminen osoittaa, että Hiidenveden vedenkin koostumus jonkin verran vaihtelee eri näytteenottokohdissa ja eri vuodenaikoina. Erityisesti on merkillepantava, että Vihdin kirkonkylän läheisyydessä Hiidenveden vesi on selvästi jätevesien saastuttamaa. Kertomusvuonna tutkittujen näytteiden luku käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Kemiallisia analyysejä: Ottamovedestä ja johtovedestä näytteestä Vantaanjoen vesistöalueen vesistä » Muistavesistä Käytöntarkkailuun kuuluvia fysikaalis-kemiallisia määritttämisiä Veden bakteerisuuden määrittämisiä: Käytön tarkkailuun kuuluvia Vantaanjoen vesistöalueen vesistä Muista vesistä Veden coli & aerogenesbakteerien määrittämisiä : Ottamovedestä ja johtovedestä Vantaanjoen vesistöalueen vesistä... Muista vesistä Veden coli-bakteerien määrittämisiä: Ottamovedestä ja johtovedestä Vantaanjoen vesistöalueen vesistä Muista vesistä Kemikalioanalyysejä Yhteensä näytettä

31 21 Vantaanjoenveden ja johtoveden tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet kerto- musvuonna sekä edellisinä viitenä vuotena. on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Valon ä.. päisy 100 Perman- Vapaala. _Vetyionimm läpi, VArin voi-' ganaatin- Johtokyky, Akalni- hii1ihap- väkevyys, Tehokasta Kokon"ais- Vuosi Ljustrans,- makkuus, kulutus, teetti, poa, klooria. kovuus, mission Vllleion- Färginten- Perman- Lednings- Å gen. 100 Alkalinitet, Fr kol- koncentra- Aktiv Totat sitet, ganatför- förmåga, mm, ml/ syra, tion, klor, hårdhet, hrukning, %, mg/.p mg/kmnof ~181()11 n/.o HC mg/ Co.. ph mg/ C do Van t a a nv e 5 i - Van d a V a t t e n , ,7 125,3 5,7 5,8 _ 6,9-2, , ,4. 112,8 4,8 6,1 6,9-2,5 1953,.. 89, ,1 110,8 4,1 6,4. 7,0-2, , ,7 108,1 4,8 7,1 7,0-2, ,l ,8 118,0 4,6,. 6,0 6,9-2, , ,8 117,7 3,9 9,0 6,.8-2, , ,3 106,8 3,8 6,8. 6,0-2,5... SuuriD 97, ,6 164,1 7,2 10,5 7,1-3,0 '" Pienin ,9 45,0 l,s 4,0 6,6 - ],8 J 0 h t 0 V e 5 i - L e (n i n g 5 V a t t e n _ ,1 178,s ,0 175, ,0 175, ,11 181, ,11 177, , > ,11 180,8 Suurin > ,8 231,3 Pienin > 99 10,7 109,6 6,0 4,0'.. 7,1 0,01 4,"- 4,9 3,7.. 7,1 0,08 4,1 5,4. 4,0 7,'1 0,00 4" 5,,,- 4,,,-' 7,1 0,10 4,9 5,7 3,0' 7,2 0,11 4,8 5,5 3,3 7,2 0,11 5,4 5,1 3,8 7,1 0,11 4,6 8,11 7,1 7,7 0,10 6,0 2,6 0,7 6,7 0,07 3,,,- Vantaanveden vapaan hiilihapon ja kovuuden sekä johtoveden kovuuden arvot ovat keski- arvoja.12. ~nalyysista. Muut arvot ovat keski~ arvoja päivittäisistä määrityksistä.

32 22 sistä, esitetään taulukossa 3 keski- ja ääriar voina. Vantaanjoenveden ia johtoveden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka on saatu kertomusvuonna tehdyistä 12 täydellisestä analy- Taulukko S Vantaanvesi K:v~- Suurin Pienin Johtovesi Keski- Suurin Pienin arvo Lämpötila, + Co.... Valon läpäiseväisyys %:ssa 10 mm kerroksen läpi Värin voimakkuus, mg/l Pt.... Liuennutta happea, 08' mg/l.... Kyllästysaste %:ssa.... Sähkönjohtokyky, 10'x Johtokyvystä laskettu määrä iuenneita suoloja, mg/l.... Haihdutu~t~än~.ös 180 o :ssa mg/l.... HehkutusJaannos, mg/l.... Hehkutushäviö, mg/l.... Permanganaatinkulutus, KMnO" mg/l... _ Albuminoidiammoniakkia, NH" mg/l.... Tehokasta klooria, C, mg/l.... Piihappoa, SiO a, mg/l.... Aluminiumia, Al, mg/l... ". Rautaa, Fe, mg/l..... Mangaania, Mn, mg/l.... Kalsiumia, Ca, mg/l.... Magnesiumia, Mg, mg/l.... Ammoniumia, NH" mg/l.... Sulfaatteja, SO" mg/l.... Klorideja, C, mg/l.... Nitraatteja, NO., mg/l.... Nitriittejä, NO.. mg/l.... Vetykarbonaatteja, HCO.. mg/l.... Alkaliniteetti, ml/n/10 HCl (metyylioranssi).... Vapaata hiilihappoa, CO.. mg/l.... Vetyioniväkevyys, ph.... Kokonaiskovuus saksa!. asteissa.... Bikarbonaattikovuus saksal. asteissa.... Mineraalihappokovuus saksa!. asteissa.... Sameus, ZP X 10&.... Fluorideja, F, mg/l.... 7,1 84, ,63 85,2 111,5 83,8 145,2 97,1 48,2 68,0 0,86 30,1 6,9 3,2 0,06 10,8 4,4 0,43 10,6 8, ,04 25,9 4,8 6,8 6,9 2,5 1,2 1, ,3 96, ,87 96,0 144,1 108, ,8 63,1 109,7 0,60 67,9 17,9 7,0 0,12 13,0 6,0 0,88 16,8 13,0 3,7 0,14 37,8 6,2 10,5 7,0 3,0 1,7 1,8 7,100 0,4 75,6 90 4,85 54,8 71,0 53, ,6 37,2 43,9 0,26 16,1 2,2 1,6 0,08 7,4 2,2 0,17 5,6 5,8 1,1 0,02 12,2 2,0 4,0 6, ,6 0, ,3 > ,96 97,0 184,0 138,0 135,7 99,7 35,9 15,8 0,16 0,12 8,7 0,7 0,10 0,06 26,0 3,9 0,42 40,1 10,0 2,6 0,007 32,9 5,4 3,7 7,2 4,6 1,6 2, ,14 22,0 > ,01 100,0 214,2 160,7 158,4 124,8 46,0 21,6 0,22 0,16 10,6 0,9 0,26 0,10 30,8 4,9 0,76 36,1 14,8 3,7 0,015 45,1 7,4 6,0 7,4 6,0 2,1 4, ,22 0,5 <99 o 7,65 87,6 151,6 113,6 110,8 81,2 29,2 12,2 0,09 0,08 5,8 0,3 O,OJ 0,03 20,11 2,0 0,14 63,0 9,0 1,1 0,005 20,7 3,4 1,4 7,0 3,4 0,6 1,7 69 0,08 Vantaanjoenveden ja johtoveden baktee"isuus esitetään taulukossa 4 pesäkelukuina m1:ssa kertomusvuodelta kuukausi- ja vuosikeskiarvoina sekä viideltä edeltäneeltä vuodelta vuosikeskiarvoina, minkä lisäksi siitä käy ilmi päivittäin todettujen bakteerisuuksien ääriarvot. Taulukossa 5 esitetään Vantaanjoenveden ja johtoveden coli-aerogenes-bakteerien todennäköinen luku viikoittain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina. Vuoden 1956 alusta alkaen on näiden lisäksi määritetty kalvosuodatusmenetelmää käyttäen myös varsinaisten coli-bakteerien luku sekä Vantaanjoenvedessä että johtovedessä. Tulokset esitetään taulukossa 6 viikottain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina.

33 23 Taulukko 4, Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi ]ohtovesi!~~~ Suurin Pienin!~~ Suurin Pienin 1957 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ,1 1 0 Huhtikuu ,2 1 0 Toukokuu..., ,3 9 0 Kesäkuu ,0 1 0 Heinäkuu ,0 1 0 Elokuu...: Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi , , , , , , , ,1 4 0 Taulukko i Coli-aerogenes-ryhmien bakteereita Vantaanvesi, 1 ml:ssa Keskimäärä Suurin Pienin Keskimäärä o ] ohtovesi, 50 ml:ssa Suurin 1 Pienin 0 o Vantaan vesi, 1 ml:ssa Keskiarvo Suurin Taulukko 6 Coll-bakteereita Pienin Keskiarvo 5 0 ]ohtovesi, 500 ml:ssa Suurin Pienin 0 0 Sakari Ranta

34 Kaasulaitoksen toimintakertomus vuodelta 1957 Kertomusvuosi oli kaasulaitoksen 97. toimintavuosi ja 57.toimintavuosi kaupungin omistuksessa. Vuoden 1957 talousarviossa oli kaasulaitoksen toiminnan arvioitu tuottavan tappiota 68,7 milj. mk. Tilinpäätöksen mukaan oli tappio kuitenkin 186 milj. mk eli siis n. 117 milj. mk arvioitua suurempi. Tämä laskettua huonompi tulos johtui kokonaisuudessaan syyskuussa 1957 suoritetusta devalvaatiosta ja sen aiheuttamasta raakaaineiden, ennen kaikkea hiilen hinnan noususta. Jatkuvista anomuksista huolimatta sai' laitos :lännestä tuotavan koksaantuvan hiilen lisenssejä touko-syyskuun aikana vain kulutusta vastaavasti, joten koko talvivarasto, yli tonnia, jouduttiin tuomaan devalvaation jälkeisillä hinnoilla, jotka vielä muutenkin olivat poikkeuksellisen korkeita. Tavallisesti voi kaasulaitos korvata hiilen hinnan noususta johtuvat lisämenot myydystä koksista saatavilla lisätuloilla, mutta tällä kerralla esti valtioneuvoston devalvoinnin yhteydessä toimeenpanema h.intasulku tämän kompensaation. Näinollen voidaan laskea, että kaasulaitokse~le aiheutui mainitulla tavalla lisämenoja n. 150 milj. mk. Myyty kaasumäärä oli 31,5 milj. m 3 eli 1,8 % suurempi kuin.edellisenä vuonna. Kotitalouksiin asennettiin kpl uusia kaasuliesiä, niistä kpl uusiin asuntoihin. Kaasulla lämmitettävien keskuslämmityslaitteiden. suosio on kasvamassa. Vuonna 1957 asennettiin kaikkiaan 37 kpl tällaisia kattiloita. Kertomusvuoden lopussa oli erilaisten kaasukojeiden kokonaisluku kpl. Koksinmyynti oli vuonna 1957 yhteensä tonnia ja edellisenä vuonna tonnia. Suuremmista' uudisrakennustöistä mainittakoon seuraavaa: Edellisenä vuonna valmistunut uusi uuniryhmä, kpl vaakakammiouuneja, otettiin käyttöön Tehqasalueelle valmistui keskustyöpajarakennus, johon laitoksen eri työpajat tulevat sijoittu.maan. Tehdasalueen rakennusten keskuslämmitys Järjestelmät uusittiin siten, että entiset, erilliset laitteet korvattiin yhdellä keskusjärjestelmällä, joka ottaa tarvittavan lämmön raakakaasun jäähdyttäjissä vapautuvasta hukkalämmöstä. Kaasujohtoja asennettiin vuoden kuluessa metriä. Pääverkon pituus on tämän jälkeen metriä. Huomattavin johdo:1 asennustyö oli Herttoniemeen Vanhapkaupungin lahden ympäri kulkeva kiertojohto, joka säätäjineen kytkettiin verkkoon Liittymisjohtoja asennettiin 44 kpl ja entisiä poistettiin 8.kpl.

35 26 Liittyniisjohtojen lukumäärä oli vuoden lopussa kpl ja kokonaispituus oli metriä. Kaasulaitoksen tilinpäätös on tehty samojen periaatteiden mukaan kuin edellisinäkin vuosina. Hiilivarastossa on käytetty normaalivarastomenetelmää. Hiilen normaalivaraston, tonnia, arvoksi on kirjattu mk/tonni ja ylivaraston arvoksi on otettu mk/tonni. Köksivarastossa on primakoksin hinnaksi otettu mk/ tonni, lajittelemattoman koksin mk/tonni, lajitelma n:o 2:n mk/tonni ja murskan mk/tonni. Nämä hinnat ovat jonkinverran korkeampia kuin ede llisessä tilinpäätöksessä käytetyt. Hiilivarasto qli vuoden alussa tonnia ja vuoden lopussa tonnia. Koksivaraston su~uus oli vuoden alussa tonnia ja vuoden lopussa tonnia ja sen kirjanpitoarvo oli tällöin mk. Aatu pöntys. 1. Organisaatio ja henkilökunta Kaasulaitoksen käyttöinsinööriksi tuli '957 alkaen teollisuuslaitosten lautakunnan valitsemadipl.ins. Veikko Komi. Kaupunginhallituksen perustamat kustannustutkijan, kaasunmyynti-insinöörin, insilöörin, koksinmyyntiesimiehen ja kalustomestarin tilapäiset virat täytettiin tammimaaliskuun aikana. Laitoksen apulaisjohtajan virkaan valitsi kaupunginhallitus dipl. insinööri, kauppat. maisteri Torsti Antero Simolan, joka ryhtyi hoitamaan virkaansa Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan muuttaa kaasu laitoksen johtopor" taan organisaatiota siten, että laitos jaetaan alkaen, kahteen rinnakkaiseen osastoon, jotka ovat kaasutehdas eli tuotanto-osasto ja toisaalta tuotteiden jakelua ja myyntiä hoitava jakelu- ja kaupallinen osasto. Tämän jaon mukaisesti muutettiin kaasulaitoksen apulaisjohtajan virka entisessä palkkaluokassa pysyttäen jakelupäällikön viraksi ja laitoksen 34. palkkaluokkaan kuuluva yli-ipsinöörin virka tuotantopäällikön viraksi sekä siirrettiin vii -, meksi mainittu virka 35. palkkaluokkaan edellämainitusta päivämäärästä alkaen. Kaasulaitoksen organisaatiokaavio tärkeimpine henkilönimineen on esitetty kuvassa 1. Toimintavuoden aikana ovat henkilökunnasta siirtyneet eläkkeelle seuraavat henkilöt: viranhaltijat: apulaisjoht. Gunnar Tobias Berg. putkimestari Kaarlo Kettunen.. varastokirjanpitäjä Einari Johannes Tigerstedt.... työntekijät: sekatyönt. Albert Jalmar Örterström... : sekatyönt. Yrjö lmari Salenius... sekatyönt. Seami Räisänen.... siivooja Sanna-Liisa Rusi mittariaseman päivystäjä Yrjö August Auvinen.... katujohtopesäkk. tyhjentäjä Hugo Vihtori Tuominen.... viilaaja Toivo Hugo Takala.... uuni mies Johan Alfred Eriksson... voitelija Kalle Mikael Jalonen.... Ollut palveluksessa 20 v. 33 v. 30 v. 15 v. 30 v. 14 v. 15' v. 26 v. 22 v. 13 v. 20 v. 31 v. Henkilökunnasta kuoli vuoden 1957 aikana kojeidenasentaja Nils Henrik Vilenius. Hän oli ollut kaasu laitoksen palveluksessa yli 23 vuotta. Kaasulaitoksen palveluksessa olleiden viranhaltijoiden ja työsopimussuhteessa olleen henkilökunnan kokonaismäärä oli vuoden lopussa 464. ' Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät taulukosta 1.

36 27",----1 ~ ~ Suunnitteluinsinööri Dip. ins. Suvanto ~ ~ ,--1 L- Kustannustutkija Tekn. trio Kiukkola Työntu tkim usinsinööri Dipl. ins. Jansson ~ Putkiverkkoinsinööri Dipl. ins. Suhonen Asennusinsinööri ns. Taxell Kaasunmyynti - insinööri Dipl. ins. Jensen -1 ~ ~ Kaupallinen toimisto Toim. piällikkö Mäenpää Koksinmyyntiesimies Metsänhoitaja uha Uuni - insinööri ns. Succo :0 E! o~ ::1 ~~~ ",- 0:0:1. o :~.P ~.B. ~'" ~ o:.s 2ö...;!-t::lP-.!-tA 1 K onepa j ai nsinööri Dipl. ins. Komi Hiili- ja koksi-insinööri Dipl. ins. Kekäläinen Sivutuote-ja tarkkailuins. Maist. Keisalo Kemisti Dipl. ins. Kjenberg ~_---., l'

37 28 Henkilökunlaryhmä Taulukko 1. Henkilökunta. Henkilökunnan muutokset ~ 43'" "... >'" ::l,,~ ] ] ii ] "'«~:~ ]~ ~- 'a 'a.. >- Ö io; ::'!1. a 1l ii1:~ ;.:: " ;.:: ~ ~ ~ :t: " 8.. ~ Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Työsopimussuhteessa olevat Työntekijät - Kaikki yhteensä TeknilUset laitteet ja uudisrakennustoiminta 2.1 Rakennukset Kaasulaitos toimi kerlomusvuoden aikana entisissä huonetiloissa: pääkonttori, kaupallinen toimisto, jakeluosaston teknillinen toimisto, kaasukojeiden näyttely, myymälä ja opetuskeittiö P. Roobertinkatu 1-3:ssa, tuotanto-osasto konttoreineen, laboratorioineen ja korjauspajoineen sekä eräät osat kaupallisesta toimistosta Sörnäisissä Parrukadun varrella ja jakeluosaston työpajat Fredrikinkatu 54:ssä. Huonetilojen keskittämisohjelmaan kuuluvia rakennustöitä jatkettiin koko kertomusvuoden ajan. Tehdasalueelle Sörnäisissä valmistui keskustyöpajarakennus, johon sisustustöiden päättyttyä tulevat sijoittumaan tuotanto-osaston korjauspaja sekä jakeluosaston putkiverkkopaja, sisäjohtopaja ja kaasukojepaja. Tehdasalueen rakennusten lämmitys uusittiin niin, että entisten, höyryllä tai kaasulla toimivien erillisjärjestelmien tilalle rakennettiin yksi järjestelmä, joka ottaa tarvittavan lämmön raakak"aasun jäähdytyksessä vapautuvasta, muuten hukkaan menevästä, raakakaasun lämpösisällöstä. 2.2 Tuotanto-osaston laitteet Uusi, 11 vaakakammiouunia käsittävä uuniryhmä (rakentaja Dr. C. Otto & Comp.), jonka lämmitys aloitettiin , saatiin lopulliseen käyttökuntoon Uuneista valmistui ensimmäinen koksierä Huhtikuun kuluessa suoritettiin uuden uuni ryhmän takuu- ja vastaanottokokeet. Uudet uunit ovat rakenteeltaan aivan samanlaisia kuin entiset Simon-Carves Ltd:n rakentamat, vuonna 1952 valmistuneet vaakakammiouunit (22 kpl). Vuonna 1909 valmistuneen m 3 :n kaasusäiliön täydelliseen uusintakorjaukseen ryh-. dyttiin huhtikuussa. Työn suorittaja oli länsisaksalainen erikoisliike Friedrich Kocks G.m.b. H. apunaan Metallitehdas A. Pesonen Oy. Työ ei valmistunut vuoden loppuun mennessä. Valmistuttuaan tulee korjattu säiliö vaikuttamaan edullisesti kaasunvalmistuslaitteiden toimintaan tasaamalla kulutuksen vaihteluita ja se toimii myös häiriöttömän kaasunjakelun varmentajana. Muut laitoksen kaasusäiliöt ovat: vuonna 1929 valmistunut m 3 :n säiliö ja vuonna 1909 valmistunut mb:n jakelusäiliö Runeberginkatu 4:ssä. 2.3 Jakeluosaston laitteet Putklverkko Tärkein putkenasennustyö oli Herttoniemen painejohdon jatkaminen Vartiokylän suuntaan. Tällä johdolla on tarkoitus tyydyttää Porvoon-

38 29 Taulukko 2. Katu Porvoon tiehen Viikin latokartanosta Herttoniemeen j'a Herttoniemestä itään....».... Kulosaaren puistotiehen siltapenkereestä itään.... Naurissalmen siltaan....» Roihuvuorentiehen Porvoontieltä.... Tehdastontteihin kaasutehtaalta Suvilahden voimalaitokselle Mekaanikonkatuun Valurinkadulta koilliseen.... Punahilkantiehen.... Vellamonkatuun Violankadulta Uudet ia uusitut putkiiohdot 400 Vr.l) 1.537,3 400 MM") 20,9 300 Vr. 167,0 300 MM 23,2 200 Vlr. 390,5 200 MM 1.246,0 300 Vlr. 115,8 300 MM 67,8 200 Vr. 54,0 200 MM 38,0 300 Vlr. 203,0 250 Vr. 214,5 250 MM 12,0 200 MM 256,8 150 MM 415,6 Vegankadulle Vr. 213,0 Vegankatuun Orionin kadulta Vellamonkadulle Vlr. 65,0 Asentajankatuun Sahaajankadulta länteen Vlr. 90,0 Puistokaistaan Herttoniementieltä Kulosaaren kartanoon 80 Vlr. 54,5 1) Vlr. 2) MM '- Yhteensä 1 valurautaputkea teräsputkea ,1 tien pohjoispuolelle tulevan suurehkon teollisuusalueen sekä johdon varrelle tulevien asuntoalueiden kaasuntarpeet. Vuoden lopulla valmistui Viikin kautta Herttoniemeen kulkeva rengasjohto ja tarvittava kaasunpaineen säätäjä. Verkkoon kytkeminen tapahtui joulukuun 28. päivänä. Tämä rengasjohto, joka nyt saatiin lopullisesti valmiiksi, varmistaa Herttoniemen ja muiden Vartiokylän suuntaan tulevien asuntoalueiden häiriöttömän kaasul,saannin. Muut putkenasennustyöt selviävät taulukosta 2. Osa töistä suoritettiin tavallisuudesta poikkeavasti talvella, koska putkikanavien kaivutyö suoritettiin vaikean työllisyystilanteen takia työttömyystöinä. Mekaanikonkadusta poistettiin 10 mettiä 150 mm:n teräsputkea. Putkiverkossa tapahtunut kehitys on ollut taulukon 3 osoittama. Taulukko 3. Putkiverkon laaiuus. Vuoden alussa m Lisäys vuoden aikana » Poisto vuoden aikana... 10» Vuoden lopussa » Keskiläpimitta vuoden lopussa ,0 mm Pituus vuoden lopussa... J akelu- Liittymis-! johdot johdot kpl 44 & » m 3. Toiminta Kaasulaitos käytti tuotantoonsa vuoden kuluessa tonnia hiiltä ja m 3 metaanikaasua. Hiilen käyttö kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 22 %:lla. Kaasunjake1uverkkoon pumpattiin myyntiä varten kaikkiaan m 3 kaasua, joka on 1,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna... Myyntiin kelpaavaa koksia valmistettiin kaikkiaan tonnia ja,valmistus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 28,4 %:lla. Liitteessä 1 on vertailtu viime vuosien teknillisiä tuloksia sekä kaasunvalmistuksen että kaasunkulutuksen kohdalta. 3.1 Hiili Kertomusvuon,na tuotiin yli puolet hiilestä Neuvostoliitosta (54,5 %), loput Englannista (33,0 %), Saksasta (6,5 %) ja USA:sta (6,0 %). Hiilen tuonti ja käyttö sekä vuoden alku- ja loppuvarastot on esitetty taulukossa 4.

39 30 Taulukko 4. Hiilen käyttö, myynti, tuonti ja varastotilanne. 1 Hiiltä tonnia 1 Hinta Venäl. Englanti!. Amerikka!. Saksa!. Yhteensä mk/tonni Varasto Tuotu... : Käytetty ja myyty ) Varasto ) 3.212, 1) Käytetty tonnia a mk/tonni Myyty (venäl.) 500» a » 2) Normaalivarasto tonnia a mk/tonni Ylivarasto a Taulukko 5. Kaupunkikaasun vldmistus ja käyttö. Kokonaisvalmistus (sisältää m 3 generaattorikaasua, ja m 3 metaanikaasua)...; m a Oma kulutus: uunien lämmitys... ~ m 3 muu kulutus » » Pumpattu jakeluverkkoon (ylempi kalorimetrinen lämpöarvo kcal/m 3 ) Varaston muutos vuoden kuluessa » 3.2 Kaasun valmistus KaupuuklkaalJu Kaupunkikaasun valmistustiedot selviävät seuraavasta asetelmasta (taulukko 5). Metaanikaasua ostettiin Kyläsaaren likaveden puhdistuslaitokselta yhteensä m 3 hintaan 8 mk/ms. Kaupunkikaasun kokoomus ja muita ominaisuuksia esitetään liitteessä 2. Generaattorikaasu Generaattorikaasua, jota käytettiin uunien lämmitykseen ja kaupunkikaasun lämpöarvon säätämiseen, valmistettiin m a. Valmistukseen käytettiin tonnia koksia (lajitelmia n:o 2 ja 3). Kaupunkikaasun lämpöarvon säätämiseen käytettiin m a ja uuni en lämmitykseen m a. 3.3 Uunien lämmöntarve Uunien lämmitykseen käytettiin taulukon 6 osoittamat kaasumäärät. Kivihiilen kuivatislauksen lämmöntarve oli 647 kcal/kg hiiltä. 3.4 Koksi Koksin valmistus ja myynti on esitetty taulttkossa 7. Koksin valmistusmäärä tyydytti 16 % koko maan lämmityskoksin ja antrasiitin tarpeesta ja 27 % Helsingin ja sen lähiympäristön tarpeesta. Taulukko 6. Uunien lämmitys. luasu Kaupunkikaasu ,161 86,~8 Generaattorikaasu ,69 13, ~-+--~ Yhteensäl 91,761100,00 Taulukko 7. Koksin valmistus ja myynti. Varasto vuoden alussa.... Valmistus (kaikki lajitelmat yhteensä).... Myyty...,.... Oma kulutus (generaattorikaasun valmistus) Varasto vuoden lopussa tonnia Siitä huolimatta, että valtioneuvosto päätti jo kertomusvuoden keväällä rajoittaa kiinteiden polttoaineiden tuontia, saivat hiililiikkeet runsaasti koksintuontilupia. Seurauksena oli se,. että hiililiikkeet eivät vuoden lopulla noutaneet kaasulaitokselta tilaamiaan koksieriä. Paitsi runsas koksin ylitarjonta, vaikutti koksinme-

40 31 nekkiä pienentävästi nonnaalia lämpimämpi sää ja rahan niukkuus, joka pakoitti varsinkin omakotitalojen omistajat säästämään polttoaineissa. Kaikista vaikeuksista huolimatta nousi kaasulaitoksen koksin myynti suoraan kuluttajille. Koksin koot ja perushinnat varastossa olivat seuraavat (taulukko 8). Keskimäärin saatiin myydystä karkeasta koksista mk/tonni (perushinta). Taulukko 8. Koksin koot ja perushinnat vuonna Lajitelma Per u s h i n t a mk/tonni n:o mm , Terva Tervan valmistuksen ja myynnin esittää taulukko 9. Tervaa myytiin kotimaahan Taulukko 9. Tervan valmistus ja myynti. Varasto vuoden alussa Valmistus.... Myyty.... Oma kulutus.... Varasto vuoden lopussa kg » » » kg ja vietiin ulkomaille kg. Tulo myydystä tervasta oli mk eli keskimäärin 7: 53 mk/kg. 3.6 Bentseenl Raakabentseeniä eroitettiin kaasusta kg, mikä on huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtuu siitä, että bentseenin talteenottolaitteissa suoritettujen peru se korjausten aikana laitteet toimivat hyvin alhaisella teholla. Raakabentseenin myynti ja oma kulutus. olivat yhteensä 154 kg, joten käytännöllisesti katsoen kaikki jalostettiin joko pesemättömiksi tai pestyiksi myyntituotteiksi. Seuraava taulukko 10 osoittaa bentseenituotteiden valmistuksen ja myynnin. Päätuotetta, liuotinbentseeniä, myytiin 434,671 kg, josta teollisuuteen ym.liuottimeksi kg ja öljyliikkeille sekoitettavaksi bensiiniin kg eli 60 %. Bentseenitehdas on suorittanut myös asiakkaiden raaka-aineiden tislauksia tilaustyönä. Kaikkiaan tislattiin kg, pääasiassa bensiiniä. 3.7 KUODa Koksikuonaa myytiin kg hintaan 500 mk/tonni. 3.8 Kaasunmyyntit&riffit Teollisuuslaitosten lilutakunnan nimittämän tariffikomitean mietintö ei valmistunut vielä kertomusvuoden aikana, joten myyntitariffit pysyivät muuttumattomina ja olivat seuraavat: Taulukko 10. Bentseenituotteiden valmistus ja myynti. Raaka- bentseeni kg Pesemättö- mät tuotteet kg Pestyt tuotteet kg Varasto vuoden alussa Valmistus Myyty Käytetty raaka-aineeksi ja omaan kulutukseen _ Varasto vuoden lopussa mk mk / mk ~~~~~:~~.i~~~.. :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: / 29:60 mk/kg 20: 00 mk/kg 39: 90 mk/kg

41 32 tariffi 1: kulutus ms/vuosl.... tariffi : kulutus m 3 /vuosi, perusmaksu mk/vuosi tariffi 111: kulutus yli ms/vuosi, perusmaksu mk/vuosi kesäkaasutariffi: sopimuksen mukaan. Kertomusvuonna kesäkaasutariffi oli mk/mb 16: 50 11: 50 9:- 5: 00 Kaa&urahakkeen hinta on ollut 27: 50 mk. Yksi rahake vastaa 1 1/ 3 m 3 kaasua. Kaasumittarin vuosivuokra on ollut mittarin koosta riippumatta 360 mk. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleisessä kustannustasossa tapahtuneen nousun takia kaasutariffeihin prosentuaaliset korotukset.. Sosiaaliministeriö ei kuitenkaan vahvistanut korotettuja hintoja vielä kertomusvuoden aikana. 8.9 Kaasun myynti ]akeluverkkoon pumpattu kaasu määrä, m 3, jakaantui eri kulutusryhmiin seuraavasti (taulukko 11). Myyty kaasumäärä kasvoi kertomusvuonna 1,3 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kertomusvuoden aikana kaasun vuodosta ja mittauseroista johtuva häviö oli huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna. Eniten kulutettiin kaasua ( m B) jouukuun 23. päivänä, joka on vuoden tavanomai- ~en huippukulutuspäivä. Pienin kulutus oli heinäkuun 21. päivänä, jolloin se oli m 8 Taulukko 11. Kaasunkulutuksen iakautuminen. Tariffi 1.. : m 3 Tariffi Tariffi » Kesäkaasutariffi » Vuodoista ja kosteuden vaihteluista johtuvat 49,5 % 37,1 % 6,9 % 0,6 % mittauserot » 5,9 % Yhteensä » 1100,0 % Graafiseen esitykseen (liite 5) on koottu kaasunkulutusta ja -käyttöä koskevia tietoja. vuodesta 1914 alkaen Kaas~ojeiden asennu8 Kaasukojeiden asennus oli vilkkaampaa kuin koskaan ennen sodan jälkeisinä vuosina. Niinpä kaasuliesien lukumäärä kasvoi 2424 kpl, josta uudisrakennusten osuus oli 1309 kpl. Uusia ravintolaliesiä asennettiin 11 kpl, keskuslämmitys-, keskuslämminvesi- ja muita kattiloita 37 kpl (samalla poistettu 4) sekä lämminvesikojeita 135 kpl (poistettu 1). Huomioonottaen kaasukeittimien lukumäärässä tapahtuneen vähennyksen, kpl, kasvoi kaasukojeiden kokonaisluku kpl ja oli vuoden lopus~a kpl. Tarkempi erittely erilaisten kaasukojeiden määristä esitetään liitteessä 3 ja kuluttajien sekä mittareiden lukumäärän kehitys liitteessä Taloudellinen tulos Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli huomattavasti heikompi kuin talousarviossa odotettiin. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,3 % ja kulut 22,7 %,. joten vuoden 19~6 ylijäämästä 23,3 milj. mk~sta taloudellinen tulos putosi 186 milj. mk:n vajaukseen vuonna Huomattavimmat kulujen nousut tapahtuivat tuotannon raaka-aineissa 42,8 % sekä pakoissa ja henkilösivukustannu~sissa 9,7 % (devalvaation vaikutusta hintoihin selostetaan lähemmin vuosikertomuksen esipuheessa). Tulojen puolella on huomattavissa vähäistä nousua kaasunmyyntitulojen kohdalla, koksin myyntitulot nousivat 14,8 %, sivutuotetulot laskivat 7,9 %, ylijäämä tilaustöistä laski 24,4. % ja sekalaiset tulot laskivat 69 %. Liitteessä 4 ja taulukossa 12 esitetään vertailu aikaisempien vuosien valmistusmääriin,. myyntituloihin ja vuosikuluihin.

42 33 Omaisuustase päättyi 3.316,/\ Mmk:n eli 31,6 % suurempaan summaan kuin edellisenä vuonna. Huomattavin muutos tapahtui vaihto-omaisuuden kohdalla, joka kasvoi 45,5 %. Käyttöomaisuus kasvoi 15,8 % eli 286,9 Mmk. Tästä aiheutui suurin osa siitä, että Sörnäisissä Parrukadun varrella sijaitsevalle kaasulaitoksen tehdasalueelle määrättiin arvoksi 258,7 Mmk ja tämä arvo lisättiin laitoksen käyttöomaisuuteen vuoden lopussa. Muut käyttöomaimuden arvonmuutokset selviävät taulukosta 13. Laitoksen omaisuus- ja tulostaseet ovat seuraavat: Taulukko 12. Taloudellinen tulos mk 1955 mk 1956 mk 1957 mk Käyttöomaisuuden arvo Bruttotuotot...; Vuosikulut (ilman pääomakuluja) Korot ja poistot Kokonaiskulut Nettoylijäämä +/Vajaus Taulukko 13. Käyttöomaisuuden arvonmuutokset Arvo Arvon lisäys Talousa~on talousarvion ulkopuolset mukaan, mk arvonmuutokset,mk Poistot 1957 mk Arvo mk Tontit... Asuin- ja hallintorakennukset... Tehdasrakennukset.... Tilapäi~.~t.. ~akennukset... KaasusaillOt... Putkijohdot tehdasaluee1la... Pääputkiverkko... Liittymisjohdot... Uunit... Uunien koneet ja varusteet... Kaasunpuhdistuksen koneet ja 'kojeet...;... Kemiall. sivutuott. laitteet.... Sähkökeskus ja verkosto... Siltanost. ja hiilenkäs. laitteet.. 'Koksiitkulj. ja käsitt. laitteet... Liikkuvat kuljettimet.... Kaasumittarit... Puhelinosuudet.... Työkoneet.... Laboratoripkojeet : , (\ (\

43 34 Omaisuustase Vastaavaa: 1. Varsinainen omaisuus mk mk A. Rahoitusomaisuus Rahaa postisiirtotilillä Saatavat: Veloitettuja kaasumaksuja... Sivutuote- ja työlaskuja, ennakkoja hankkijoille ym B. Vaihto-omaisuus Varastot:'. Hiili (normaalivarasto tn a mk)..... Tarveaineet.... Koksi.... Kivihiiliterva.... Bentseenituotteet.... Kaasua säiliöissä C. Käyttöomaisuus Lisäys.... Poisto Siirtyvät erät Varsinaisten menojen ennakot Nostamattomat määrärahat Ylimääräinen omaisuus Talletetut vieraat arvopaperit V. Tappio. Tilivuoden tappio mk Vastatfavaa: 1. Vieras pääoma A. Lyhytaikainen Tilivelat...:.... Kuluttajien takuumaksut... Kaasurahakkeiden ennakkomyynti... Konttokuranttivelka kaupungin kassaan... B. Pitkäaikainen Pääomavelka kaupungille Siirtyvät erät. Siirtyvät mi\.i'\.räraha,t...,..,...,...,..,.. "..,."..., mk ]

44 35 Tulostase Kulut: 1. Varsinaiset kulut 1. Palkat Henkilösivukulut...: Hiili ja muut raaka-aineet Korjaus- ym. tarvikkeet Kaluston hankinta Vuokrat Vakuutusmaksut ja verot Muut vieraat palvelukset : Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin Osuus kassa- ja tiliviraston menoihin Tarverahat Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko...: Konttokuranttivelan korko Teollisuuslaitosten lautakunnan käyttövarat Kaupunginhallituksen käyttövarat.... Ylimääräiset kulut Tuotot:. mk Luottotappiot mk Varsinaiset tuotot 1. Kaasunmyyntituotot Koksinmyyntituotot Sivutuotteiden myyntituotot Ylijäämä tilaustöistä ja myynnistä Kaasun ja koksin omakäyttö Ylimääräiset tuotot 1. Vuokratuotot Satunnaiset tuotot Tappio Tilivuoden tappio... ~ mk

45 36 Liite 1. - Bilaga 1. Teknillisten tulosten vertailu - Sammanstlllnlng av tekniska resultat Kaasunvalmistus. - Gastlllverkning. Valmistettu hiilikaasua - Tillverkad kolgas... m 8 Ostettu metaanikaasua - nköpt metangas... Kuivatislattu hiili~ - Avgasade ko tn Kammiovuorokausia - Kammardygn... kpl-st. Keskim. täyt. kammo vrk:ssa - Antalladdade kamrar i medeltal per dygn... ~ Suurin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Högsta antalladdade kamrar per dygn... Pienin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Lägsta antal laddade kamrar per dygn...,) Kaasunsaanti kg:sta hiiliä- Gasutbyte per kg ko... m 8 Keskirp.. lämpöarvo 0 C, 760 mm - Medelvärmevärde O C, 760 mm... kcal Keskim. lämpöarvo 15 C, 760 mm, märkä - Medelvärmevärde 15 C, 760 mm, våt... ~ Suhteellinen tiheys - Relativ täthet... Koksinsaanti - Koksutbyte... tn Koksinsaanti kg:sta hiiliä- Koksutbyte per kg ko... kg Koksia käytetty generaattoreihin - Koks förbrukad i generatorerna:... tn Kaupunkikaasua uunien lämmittämiseen - Stadsgas för undereldning... m 3 Tervaa - Tjärutbyte... kg Tervaa kg:sta hiiltä - Tjärutb. per kg ko... Bentseenin saanti:raakabentseeniä - Bensenutbyte: råbensen... & Bentseenin saanti m 8 :stä kaasua - Bensenutbyte per m 8 gas... & , ,U , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,63

46 37 Kaasunkulutus. _ Gastörbruknlng. Kaasua yksityiskulutukseen - Gas för privat förbrukning Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation Kaasunkulutus - Gasförbrukning Kaasulaitoksen oma kulutus - Gasverkets egen förbrukning... % Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation... Suurin kaasunkulutus viikossa - Högsta gasförbrukning per vecka Suurin kaasunkulutus vrk:ssa - Högsta gasförbr. per dygn.... Pienin kaasunkul. vrk:ssa - Lägsta gasförbr. per dygn'... :.. m a Suurin kaasunku. tunn. - Högsta gasförbrukning per timme... 0 Asennettujen kaasumittarien luku- Antal gasmätare, uppsatta i stad. kpl-st. Kaasunkulutus mittaria kohti - Gasförbrukning per mätare... m a 1, ,110 1,79 7,60 5,75 7,32 5, ( ) ( ) (9.2.56) ( ) ( ) ( ) Liite 2. - Bilaga 2. KaupuoJdkaa.sUD koostumus v Stadsgasens sammansättnlng Seososa - Komponent Pienin arvo Medelvärde Högsta värde Lägsta värde Keskiarvo Suurin arvo Hiilidioxidi - Koldioxid... 2,39 % 3,0 % 1,6 % Raskaat hiilivedyt - Tunga kolväten... 2,21» 2,6» 0,9 t Happi - Syre... 0,66» 1,4» 0,8» Hiilimonoksidi Kolmonoxid... 11,64» 15,6» 9,6» Vety - Väte... 47,u & 52,1» 41,8» Metaani - Metan... 21,91» 23,6» 20,4» Typpi - Kväve... 13,92» 18,0» 9,6» Suhteellinen tiheys - Relativ täthet... 0,461 0,620 0,406 Kaasun ylempi lämpöarvo - Gasens övre. värmevärde 0 C/760 mm Hg kcal/m 4750 kcal/m kcal/m l 15 C/760 mm Hg » 4425 & 4200

47 38 Liite 3. - Bilaga 3. Kaasukojeita kuluttajilla vuoden päättyessä. Gasapparater bos konsumenterna vld lrets sl ut. Kaasuliesiä - Gasspisar... Kpl-st RaYintolaliesiä - Restaurangspisar Kaasukeittimiä - Gaskokare Lämminvesikojeita - Varmvattenapparater...» Paistinuuneja - Stekugnar Lämpökaappeja - Värmeskåp Lämpökaminoita - Värmekaminer ]äähdytyskaappeja - Kylskåp Pesupatoja - Tvättgrytor Silityskoneita - Pressmaskiner Silitysraudan kuumentajia - Strykjärnsvärmare Käherrysraudan kuumentaj. - Frisertångsvärm Kaasumankeleita - Gasmanglar Kattiloita ---: Pannor: keskuslämmitys - centralvärme keskuslämminvesi - centralvarmvatten muita - övriga Elintarviketeollisuuden, kojeita - Apparater för livsmedelsindustrin Muun teollisuuden kojeita - Apparater för a.nnan industri Kpl-st

48 ":' L'iite4. - Bilaga 4. Valmistusmäärät ja myyntitulot - Produktionsmängder och jörsäljningsinkomster. Vuosi År.' Kaasunva! mistus, Gasproduk tien, ml Myydyt ja omaan kulutukseen käytetyt koksit ja sivu tuotteet, kg Kuivatislattu hiiliä Tulot myydystä Tulot koksista kaasusta Förs!lda och tör eget hehov använda koks och biprodukter i kg ja sivutuotteista A vgasade koi Ammo Erilaisia nkomst tör nkomst tör tör niakki sivutuet- Koksi Terva Bentseeni koks och såld gas 25 % teita biprodukter Amrno- Diverse ton mk mk Koks Tjära Bensen niak bipro- mk 25% dukter : : : : : : : : i : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ; ;- c.> Cl>

49 Liite 5. - Bilaga Kaasunkulutus Gasförbruk ning:en H-~ ~~~--Hr-:t-t--t- H-i ~O 240 ~ <ivih i iiiloaasua l J StenRolsgas ~ P uu~aa~ua ~ Träll.!!S Vesi kaasua Vattengas O Asul.06.sluAU nvånarea,.,tal 180 ~~~~~~~~~~4rl~H-~+ ~~ :f.~-i ~++~~~-+++~~-rrrt+~~~ 160 ~~~~~~~~~++++++~ ~ 150 ~++++~~-rh-~rr+t++~~-h ' ~++++~,,-rh-t 130 ~~~~~~~~~~~~f ~ t ~ 120 ~~~~~~~~t ~ + ~ ~~~~~~~ ~ ~ '20 90 ~ ~ 80 ~ ~ 70 ~~~~~ld-t~ 60 t-+-~ t--t... t,. 50 H---t-t":: ~~'~~ 30~~~ 20 Ra~ 10 ~~~~ Asu!!!. nv jqoooo QOooO

50 Liite 6. - Bilaga Lu~u Luku Antal D Anlal k'uluhajien lubu A n+al Ronsumenter Las~umiHareHa RåRningsmåtare t--- Raha~emiHareita Polle Hmåtare r- f--- r r- 7DOOO r r- r r r r \ ~ ~.. " ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~. ~ i! ft D... ~ ~ i ~ li

51 SSÄLL YSL UETTELO: Y1elskaisaus Organisaatio ja henkilökunta Organisaatio...: Henkilökunta Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoiminta Voimalaitokset Sähköasemat Muuntamot Sähköverkosto Lämpöverkosto Ulkovalaistus ja liikenteenohjausvaot Toiminta Sähkön ja lämmön hankinta..., Sähkönmyynti Lämmönmyynti '35 4. Häiriöt ja vikapäivystystoiminta...! Muu toiminta... '37 4. Taloudellinen tulos Kassa ja tlviraston toimintakertomus vuodelta ~... 43

52 Sähkölaitoksen toimintakertomus vuodelta Vuoden 1957 alkupuolella olivat vedenkorkeudet maamme suurissa keskusjärvissä melkoisesti normaalia matalammat. Talven runsas lumipeite suli kuitenkin edullisten sääolosuhteiden vallitessa, ja tämä paransi vesitilannetta kevään kuluessa. Kesän"ja syksyn sateisuus saivat lopuksi aikaan sen, että järvien vesivarastot olivat vuoden koko' loppupuolen suuret ja vesivoimatilanne maassa hyvä... Helsinkiin voitiin hankkia näin ollen suhteellisen runsaasti vesisähköä. Omissa höyryvoimalaitoksissa kehitettiin vuoden 1957 kuluessa noin 99,3 GWh. Tästä myytiin sähkönhankkijoille 21,2 GWh ja käytettiin Helsingissä 78,1 GWh, joka on noin 15,2 % kaupungin ko~onaiskulutuksesta samana aikana. Kaupungissa käytetyn sähkön määrä nousi vuodesta 1956 (471,5 GWh) vuoteen 1957 (514,3 GWh) noin 42,8 GWh, mikä merkitsee suunnilleen 9 '% kasvua. Suurin kuormitushuippu vuonna 1957 oli 128 MW" mikä on 9,4 % suurempi kuin vuoden MW. Sähkön kulutuksen kasvu ja huipputehon nousu olivat pienemmät kuin viime vuosina yleensä Helsingin kaupunki osti Kemi Oy:ltä yhteensä 27,4 MW keskivesitehoa" vastaavat koskiosuudet Kemijoesta. Kaupunki luovuttaa nämä koskiosuudet Kemijoki Oy:lle ja saa niitä vastaavan määrän Kemijoki Oy:n osakkeita, jotka oikeuttavat kaupungin ostamaan yhtiön voimalaitoksissa kehitettävästä sähköstä luovuttamiinsa' koskiosuuksiin suhteellisen osan.. Hanasaaren höyryvoimalaitoksen rakennustyöt alkoivat kesällä. Myös muu uudisrakennustoiminta on jatkunut vilkkaana;' sähkönsiirtoverkostoa laajennettiin ja täydennettiin edelleen kaikilta osiitaan. Lämminvesikaukolämmitys aloitettiin Salmisaaren voimalaitokselta käsin.. Sähkölaitos on suorittanut jatkuvasti monipuolista. tutkimustoimintaa. Kerto-' muskatiden kuluessa suoritettiin teollisuuslaitosten lautakunnan asettaman sähkön ja kåasun tariffikomiteah työhön liittyen suuritöinen kuormtuskäyräanalyysi, joka antoi entistä huomattavasti tarkemmat tiedot eri kuluttajaryhmien osuudesta iaitoksen kuormitukseen. Vuoden 1957 alussa valmistui myös sähkölaitoksen sijoitussuunnite--

53 48 ma vuosiksi Tämän suunnitelman perustana olivat huolelliset tutkimukset tehon- ja energiantarpeen kehityksestä kaupungissa aina vuoteen 1970 saakka. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään tehontarpeen jakaantuminen tulevaisuudessa kaupungin eri osien kesken huippukuormituksen aikana. Vuoden 1957 syyspuolella sähkölaitos sai uusia toimistotiloja käyttöönsä. Ruoholahdenkatu 8:ssa ja Kaisaniemenkatu lo:ssä sijaitsevista liiketaloista vuokrattiin yhteensä noin 545 m 2 lisätoimistotilaa. Kertomusvuoden alussa vallinnut tilanahtaus saatiin poistetuksi, vaikka laitoksen toimintayksiköt tällä tavalla joutuivatkin entistä enemmän hajalleen kaupungin eri puolille. Sähkölaitoksen tilantarvekysymys jäi kuitenkin edelleen odottamaan kokonaisratkaisua, jonka puitteissa mahdollisimman monet laitoksen toimintayksiköt voitaisiin koota samaan toimintapaikkaan. Vaihtuvuus sähkölaitoksen insinöörikunnan keskuudessa on edelleen ollut varsin suuri. nsinöörien vaihtuvuusprosentti vuonna 1957 oli 21 % vastaavan luvun ollessa vuonna 1956 jopa 34 %. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että teknikoiden vaihtuvuusprosentit olivat vastaavasti vuonna , % ja vuonna %. Todettava on, että t~ollisuusyritykset yleensä pitävät tarkoituksenmukaisena pyrkiä säilyttämään nimenomaan korkeimmin kvalifioidun henkilökuntansa keskuudessa vaihtuvuuden mahdollisimman pienenä, koska juuri tästä joukosta poislähteneen henkilön nopea korvaaminen riittävän koulutuksen ja kokemuksen omaavalla uudella henkilöllä tuottaa suuria vaikeuksia. Sähkölaitoksen pyrkimykset harjoittaa sellaista henkilöpolitiikkaa, joka pienentäisi vaihtuvuutta insinöörikunnan keskuudessa, eivät ole johtaneet käytännöllisiin tuloksiin. Taloudellinen tulos kertomusvuonna oli hyvä. Nettoylijäämä oli 410,5 Mmk (vuonna ,7 Mmk). Unto Rytkönen 1. Organisaatio ja henkilökunta ORGANSAATO Sähkölaitos on organisaatiossaan jaettu kahteen osastoon, uudisrakennus- ja käyttöosastoon sekä kolmeen erilliseen toimistoon, hankinta-, tariffi- ja järjestelytoimistoon. Sähkölaitoksen toimitusjohtajalle on sitä paitsi alistettu Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten yhteinen kassa- ja tilivirasto. Sähkölaitoksen organisaatiokaavio tärkeimpine henkilönimineen on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Kertomusvuoden aikana tapahtuneet tärkeimmät henkilöorganisaation muutokset kohdistuivat uudisrakennusosaston tutkimustoimistoon sekä käyttöosaston voimalaitostoimistoon. Tutkimustoimiston päällikkö, dipl.ins. Tapio Eurola erosi sähkölaitoksen palveluksesta ja voimalaitostoimiston päälliköksi nimitettiin lukien dipl. ins. Kari Bergholm HENKLöKUNTA Henkilökunnan palkkauksessa toteutettiin kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti palkkataulukon muutos, joka merkitsi noin 3,6 % tasokorotusta peruspakoissa ja noin 5,5 % tasokorotusta loppupakoissa, taannehtivasti lukien. Vaihtuvuusprosentti koko henkilökunnan keskuudessa oli kertomusvuonna 23 % (vuonna %). Vastaava luku insinöörien kohdalla oli 21 % (vuonna %), teknikoiden kohdalla 6,8 % (vuonna %) ja työntekijöiden kohdalla 28 % (vuonna %).

54 49 Eläkkeelle siirtyi henkilökunnasta vuoden 1957 aikana: Viranhaltijat: Sähköyliasentaja Severus Halme Hinnoittelija ngrid rene Landen Toimistoapulainen Evi Kristina J osefina von Schantz.... Piirtäjä Elna Eufrosyne Simolinna Työntekijät: Siivooja Tyyne lmonen.... Vartija Ehure Edvin Kalmela.... Puuseppä Johan Emil Monni.... Puuseppä Eljas Rikhard Ruutiainen.... Sähköasentaja Ahto Antero Tassberg.... Sähköasentaja Antti Tikkanen Taulukko 1. Henkilökunta. Viranhaltijat... nsinöörit... Teknikot... Muu tekn. henkilökunta... Toi.p1istohenkilökunta... Työsopimussuhteessa olevat... Ollut palveluksessa... :t:: 8 'a.;.l ol'... ::s :l "0 G>!-< v. 46 v. 26 v. 30 v. 14 v. 26 v. 27 v. 11 v. 21 v. 30 v....."!:: 8. ;::;..;.<:l.2- ei '0!-< 1 Vartija Niilo Johannes Tuominen Kuljetuslaitteiden hoitaja Viktor Uosukainen... :.... Aputyöntekijä,Tyyne Amanda Aberg v.- 17 v. 36 v. Henkilökunnast~ kuoli sairauden johdosta vuoden 1957 aikana: piirtäjä Hilja Maria Lahtinen, sähköyliasentaja Toivo Atos Vi lenius, rusnaaja Ahti Kalervo Fagerlund, vartija Lenni Keiri, traktorinkuljettaja Viljo Mainio Lahtinen ja vartija Emil Brynolf Lindstedt. Vai~ kealaatuisia työtapaturmia ei kertomusvuoden aikana sattunut. - Sähkölaitoksen palveluksessa olevien viranhaltijoiden sekä työsopimussuhteessa olevan hen kilökunnan kokonaismäärä vuoden lopussa oli Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät taulukosta G> G> =... r... G>.!:i G> G> 'm ~ = ~ ; ::s ;:.::: ~ ~ '" ~ 'ol ~ ~r-. ~.E~,ol -;;; ~-.... p..~ '0 r-. :"::.11:1,ol ~O>......; =- 'o~ G> = <n = ~cd ~en :9 en G> G> ::s ::t: '" ::> nsinöörit Teknikot Muu teknill. henkilökunta Toimistohenkilökunta Työntekijät... 3_3_0 2_3_ _ Kaikki yhteensä Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoiminta Sähkölaitoksen uudisrakennustoimi~ta jatkui kertomusvuonna edelleen vilkkaana. Höyryvoimalaitosten kohdalla keskittyi suunnittelu- ja rakennustoiminta ensi sijassa Hanasaaren voima laitokseen, jonka rakennustyöt aloitettiin kesällä. Työt ovat edistyneet suunnitelmien mukaisesti. Vuoden loppuun mennessä oli myös saatu 1) Vuosihenkilöiden lukumäärä = laitoksen palveluksessa olleiden henkilöiden palveluksessaoloajan summa vuosissa kyseisen vuoden aikana;"

55 50 tilatuksi ~uurin osa Hanasaaren 1. rakennusvaiheeseen kuuluvista koneista ja laitteista Salmisaaren voimalaitoksen 2. turbogeneraattori saapui perusteellisen korjauksen jälkeen uudelleen voimalaitokselle, mutta siinä ilmeni edelleenkin sellaisia puutteita ja vikoja, että sen lopullinen kä yttöönotto siirtyi seuraavaan vuoteen. Suvilahden voimalaitoksen huolto- ja kytkinlaitosrakennus saatiin vuoden loppuun mennessä käytännöllisesti katsoen valmiiksi. Uusien sähköasemien suunnittelutyöt jatkuivat koko vuoden. Vallilan asemalla lo~ittiin kallion sisään tujevat tilat ja Pitäjänmäen asemalla valmistui väliaikaisen 20 kv kytkinlaitosrakennuksen laajennustyö. Koskelan välimuuntoaseman 20 kv kytkinlaitos valmistui ja otettiin käyttöön. Meilahden asemalla toteutettiin ensimmäinen vaihe jännitteenkorotuksesta 5 kv:sta 10 kv:iin. Pääsähkönsiirtoverkostossa, jonka rakenne kertomusvuoden päättyessä käy ilmi kuvasta 1, tapahtui sikäli muutoksia, että vanhankaupungin ja Mäkelänkadun välinen 30 kv yhteys opurettiin ja toinen Mäkelänkadun ja Suvilahden välisistä 30 kv kaapeleista otettiin väliaikaisesti 5 kv käyttöön. Purettu 30 kv avojohto Vanhakaupunki Mäkelänkatu oli rakennettu v sähkölaitoksen ryhtyessä ostamaan vesisähköä matran voimalaitokselta. Tämän johdon välityksellä siirrettiin vuoteen 1951 saakka kaikki matran Voima Oy:ltä hankittu sähkö Vanhankaupungin asemalta kaupungille. Kuvaan 1 on myös merkitty sähkönhankkijoiden omistamat Helsingin sähkönsiirtojärjestelmään kuuluvat johdot ja asemat. matran Voima Oy:n omistamalla Vanhankaupungin asemalla ovat kaikki päämuuntajat ja osa kytkinlaitoksista sähkölaitoksen omistuksessa ja niiden huone- ym. tilat on saatu vuokralle. Saman yhtiön Tammiston 220/110/20 kv muuntoasema palvelee sähkölaitoksen esikaupunkijakelua toimien toisena 20 kv syöttöasemana. Etelä-Suomen Voima osakeyhtiön omistamalla Herttoniemen muuntoasemalla on loja 20 kv kytkinlaitokset, mutta ei muuntajia näiden jännitteiden välillä. Herttoniemen asema ei siis voi toimia esikaupunkialueen syöttöasemana, mutta sen 20 kv kytkinlaitos palvelee kuitenkin tärkeänä jakoasemana sähkölaitoksen 20 kv verkossa. Sähkölaitoksen Herttoniemen asema tulee rakennettavaksi välittömästi Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön aseman viereen. Esikaupunkien 20 kv verkko laajeni edelleen voimakkaasti. Haagan ja Pitäjänmäen vanhat 5 kv verkot poistettiin kokonaan käytöstä ja niiden.avojohto-osat purettiin. Samoin Malmi-Tapanilan alueelta purettiin huomattava osa vanhaa 5 kv avo )ohtoverkkoa 20 kv:iin siirtymisen vuoksi. Uusia 20 kv muuntamoita rakennettiin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Kantakaupungissa täydennettiin 5 kv verkkoa. Keväällä korotettiin Ruoholahden ja Länsisataman alueiden suurjänniteverkossa jännite 5 kv:sta 10 kv:iin. Syyskesällä suoritettiin vastaava jännitteenkorotus Munkkiniemessä. Suurjännitteen korotus aiheutti muutostöitä erityisesti sähkölaitoksen ja suurjännitekuluttajien muuntamoissa. Pienjänniteverkon uudisrakennustöissä oli painopiste esikaupunkien uusilla asuntoalueilla. Etu-Töölön lämminvesikaukolämpöverkon rakentamista jatkettiin. Lämminyesikaukolämmitys aloitettiin , jolloin ensimmäinen kuluttaja ryhtyi ottainaan lämpöä. Myös höyrykaukolämpöverkkoa laajennettiin.

56 ,-, 220 ai "0 cv ast!m(/, v/4ras o '-' Voimalaitos, lmo o 30 ky asema, kv vieras ilo /cy vieras flo ky lmo JO' fy tnna Aluerojo 20kVa/ue -- -,-, 'Tommino '1t' \\ " fokvalue Kuva 1. PääsähklJnsiirloverkosto.

57 52 Ulkovalaistuksesta mainittakoon Kulosaaren uuden sillan ja sen liittymisteiden natriumlamppuvalaistuksen valmistuminen. Kaupungista ulos johtavat päätiet onkin tarkoitus vastedes valaista natriumlampuilla. Vilkkaammilla asunto- ja liikekaduilla taas siirrytään värikorjattuihin elohopeahöyrylamppuihin VOMALA'rOKSET Vesivobnalaitokset i Helsingin kaupunki on osakkaana Oy,Mankala Ab:ssa ja Oy Abborfors Ab:ssa. Vesienergiaosuuksien siirrosta Helsinkiin on.sovittu Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön kanssa. Oy Mankala Ab omistaa vesivoimalaitoksen Kymijoen yläjuoksulla Arrajärven ja Kirkkojärven välillä. ]ärvialtaiden vesipintojen vaihtelumahdollisuus sallii osittaisen vuorokausisäännöstelyn, mutta ei viikkosäännöstelyä. 9 kk vesimäärä 163 majs Keskivesimäärä 240 & Rakennettu 366 & Putouskorkeus nim. 8, 1 m. Pääkoneistot 3 kpl, yht. 25 MW, 45 MV A. Keskivesimäärää vastaava vuotuinen energia 125 GWh. Osakkaat: Helsingin kaupunki, Tampella, Kotkan kaupunki ja Enso-Gutzeit Oy. Osakepääoma 200 Mmk jaettuna osakkeeseen. Helsingin kaupunki omistaa osaketta. Oy Abborfors Ab omistaa vesivoimalaitoksen Kymijoen läntisimmässä suuhaarassa Suomenlahden rannalla. 'Mahdollisuus vuorokausisäännöstelyyn on olemassa. 9 kk vesimäärä 70 m 8 Js Keskivesimäärä 102,6 & llakennettu 250» Putouskorkeus nim. 11 m.. Pääkoneistot 2 kpl, yht. 24 MW, 32 MV A. Keskivesimäärää vastaava vuotuinen energia 87 GWh. Osakkaat: Enso-Gutzeit Oy, Tampella, Helsingin ja Kotkan kaupungit. Osakepää9ma 30 Mmk jaettuna osakkeeseen. Helsingin kaupunki omistaa 4010 osaketta. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella osti Helsingin kaupunki Kemi Oy:ltä yhteensä 27.. " MW keskivesitehoa vastaavat koskiosuudet Kemijoesta. Kaupunki tulee luovuttamaan nama koskiosuudet Kemijoki Oy:lle siten, että se saa koskiosuuksia vastaavan määrän Kemijoki Oy:n osakkeita. Kaupunki tulee Kemijoki Oy:n osakkaana olemaan oikeutettu ostamaan yhtiön voimalaitoksissa kulloinkin kehitettävästä sähköstä luovuttamiinsa koskiosuuksiin suhteellisen osan. Yhtiön osakkaaksi liittymisestä aiheutuvat muodollisuudet ja käytännölliset järjestelyt vaativat kuitenkin niin paljon aikaa, että koskiosuuksien luovuttaminen ja sähköntoimituksen aloittaminen siirtyvät seuraavaan vuoteen. Lämpövoimalaitokset Hanaaaaren. voimalaitos Voimalaitoksen yleissuunnittelussa päästiin heti vuoden alussa niin pitkälle; että rakennusviraston talonrakennusosasto voi ryhtyä laatimaan voimalaitosrakennuksen luonnospiirustuksia. Näiden pohjalla tehdyt pää.piirustukset maistraatti hyväksyi toukokuussa. Alustaviin rakennustöihin päästiin näin ollen käsiksi alkukesästä. Ensimmäisenä vaiheena suoritettiin paikalla olleen kallion louhinta, tontintasaustyöt, välppärakennuksen pohjan ruoppaus sekä jäähdytysvesikanavien louhinta. Samanaikaisesti suoritettiin myös ruoppaus raskaiden kappaleiden nostoa varten rakennettavan satamanosturin perustusten kohdalla. Voimalaitoksen ensimmäistä rakennusvaihetta varten tarvittavan tontin hyväksyi kaupunginhallitus Tontin vesialueen täyttämiseen kuljetettiin imuruoppaajilla n m 8 hiekkaa. Voimalaitosrakennuksen rakentaminen aloi. tettiin syyskuussa, ja työt ovat edistyneet laaditun ohjelman mukaisesti. Vuoden loppuun mennessä oli hiilibunkkeriosastosta ja kattilahuoneesta runkorakenne valettu päähoitotasoon + 12,60 saakka ja turbiiniosaston perustukset tulivat valmiiksi tasoon + 2,00 saakka. ] äähdytysvesikanavat saatiin voimalaitoksen sisäpuolella jokseenkin valmiiksi. Satamanosturin perustus paalutettiin ja rakenilustyöt aloitettiin.

58 53 Voimalaitoksen yksityiskohtien suunnittelu jatkui koko vuoden. Vuoden loppuun mennessä oli hankintaohjelmat lähetetty käytännöllisesti kåtsoen kaikista tarvittavista koneista ja laitteista. Suurin osa tilauksista tehtiin kertomusvuoden aikana. Näistä mainittakoon seuraavat: - Höyrykattilan, jonka teknilliset arvot ovat: 250 t[h, 143 aty', 535 C/535 Q C, toimittaa Kohlenscheidungs-gesellschaft m.b.h. (KSG) yhteistoiminnassa A. Ahlström Oy:n kanssa t satamanosturin toimittaa Kone Oy sekä turbiinisalin 150 t siltanosturin Valmet Oy. - Hanasaaren ja Suvilahden voimalaitosten välisen 110 kv kaapelin toimittaa Siemens Schuckertwerke AG. - Generaattorin 95 MV A, kv nostomuuntajan toimittaa Oy Strömberg Ab. - 2 X 50 t[h vedenkäsittelylaitoksen toimittaa Permutit AG. - 2 kpl syöttövesipumppuja 300 tfh 1 kpl 150 t/h sekä pumpputurbiinin toimittaa Klein-Schanzlin und Becker AG (KSB) 2400 kw:n ja 1200 kw:n sähkömoottorit toimittaa Siemens Schuckertwerke AG. - Kaukolämpökeskuksen 16 t ja välppähuoneen 3 t siltanosturit toimittaa Kone Oy. Sam1saaren volmalaltos Kattila- ja turbiinilaitos Uudisrakennustoiminta, Salmisaaren voimalaitoksella keskittyi de Laval-turbogeneraattorin asennustöihin ja sillä suoritettuihin vastaanottokokeisiin. Pienemmistä töistä mainittakoon Alkolle vedettyyn höyryjohtoon liittyvän paineenalennuskeskuksen sekä kattilan N:o 4 tulipesän veden automaattisen säätölaitteen asennustyöt. Turbogeneraattorin N:o 2 (de Laval) varsinainen asennus päättyi ja hankkija ilmoitti koneen olevan valmiin koekäyttöön Koekäyttö su9ritettiin sitten , jona aikana ei itse turbogeneraattorissa todettu mainittavia puutteellisuuksia, mutta. kylläkin apukoneissa ja -laitteissa. Vastaanottotarkastus suoritettiin tehdyn sopimuksen mukaan kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäiseen osaan sisältyi rakenteellinen tarkastus ja toiseen höyrynkulutuksen tarkistus. Puolueettomana tarkastajana toimi Ekono. Rakenteellista tarkastusta varten avattiin kone koekäytön jälkeen. Sisäpuolinen tarkastus suoritettiin jolloin ei todettu oleellisia vikoja. Ekono suoritti vielä koesarjan, jonka tarkoituksena oli saada vahvistus sähkölaitoksen taholta elokuun koekäytön perusteella tehtyihin huomautuksiin ja jonka yhteydessä suoritettiin myös normien edellyttämät kokeet ja mittaukset generaattorilla, lu-' kuunottamatta oikosulkukoetta ja sen jälkeen tehtäviä mittauksia, jotka de Lavalin pyynnöstä lykättiin kevääksi Lausunnossaan Ekono 'totesi joukon puutteellisuuksia, joiden korjaamisesta neuvoteltiin de Lavaiin edustajien kanssa. KorjaamineJl viivästyi eräiltä osiltaan, ja toisaalta myöhemmin ilmenneet viat aiheuttivat sim, ettei konetta vielä kertomusvuonna voitu ottaa jatkuvaan käyttöön. Höyrynkulutuksen tarkistus suoritettiin mutta sen tuloksia ei vielä vuodenvaihteeseen mennessä ennätetty saada. Kaukolämmityslqitteet Kaukolämpökeskuksen varsinainen asennus päättyi toukokuussa. Käyntiinpano, jonka yhteydessä vielä suoritettiin joukko sähköasennuksia, jouduttiin suorittamaan heinäkuussa, siis lämpökuorman kannalta varsin vaikeissa olosuhteissa. Kaukolämmitys alkoi kattilahöyryllä, jonka paine ja lämpötila on alennettava lämmö~vaihtimille sopiviin arvoihin. Vastaanottokoetta ei kaukolämpökeskuksella vielä kertomusvuonna suoritettu, koska sen automaattisäätöä ei saatu toimimaan tyydyttävästi kaikissa olosuhteissa. Suvilahden voimalaitos Suvilahden ja Hanasaaren voimalaitosten yhteisiä tarpeita varten s~unniteltujen huolto- ja kytkinlaitosrakennuksen Ja kalustosuojarakennuksen rakennustyöt aloitettiin keväällä. Erittäin vaikeista pohjaolosuhteista huolimatta työt edistyivät niin hyvin, että huolto-kytkinlaitosrakennus saatiin osittaiseen käyttöön jo vuoden vaihteessa ja kalustosuojarakennuskin saatiin melkein valmiiksi. Polttoöljyn varastointimahdollisuudet paranivat huomattavasti, sillä 400 t päiväsäiliö valmistui ja otettiin käyttöön. Myös Shellin varastoalueen ja voimalaitoksen välinen öljyjohto

59 - -.. Laitteet ~ Taulukko 2. voimalaitosten koneistot ()$'t. Su vilahti Teho Kpl Jännitteet Teho Muuntajat: MVA kv Kpl MVA Kattilat: / /5, /5, /5,' , \1 5/0, 4/0, S S ,6 5,26/0,22/0,12'1 1 0,6 2 0,26 Numero Valmistaja Teho Paine t/h aty Lämpö- Käyttila töönotto Numero Valmistaja C vuosi 1 Salmisaari 1 Lämpö- tila C Teho tjh Jännitteet kv 110/33 33/5 33/5 10/5 OjO,38/0,lll 10/0,38/0,22 10/0,38/0,22 Paine aty Käyttöönottovuosi 1 Yarrpw B&W t 3 t t 5 t t t Turbogeneraattorit: Teho Paine Numero Valmistaja MW aty Lämpö- Käyttila töönotto- Numero Valmistaja C vuosi Teho- MW Paine aty Lämpötila C Käyttöönottovuosi C "" 1 Metrovickers Engl. El. 21) Stal B ) Laval 3 AEG , Kaukolämpöke3kus Teho Kiertovesi Käyt- Numero Valmistaja Gcal/h t/h oc töönotto Numero Valmistaja vuosi Teho Kierto vesi Gcal/h t/h C Käyttöönottovuo~i ROM ) Ei siipiä B) Vastaanottokokeet kesken

60 55 valmistui Englantilaiskallion sillan ja voimalaitoksen väliseltä osalta. Kattila- ia tu1'biinilaitos Turbiineille N:o 4 ja 5 asennettiin uudet vedenerotinsäiliöt. ~attiloihin N:o 1 ja 3 asennettiin uudet arinat ja kattiloille N:o 1, 3 ja 5 valmistettiin uudet hiilitorvet. Vuoden aikana purettiin kattila N:o 8 ja kattilat N:o 7 ja 10 myytiin puretta Y;iksi. Sähkölaitteet 30 kv kojeiston uusimista jatkettiin ja 5 kv puolella suoritettiin kaapelisiirtoja sekä korvattiin 7 vanhaa öljyerotinta uusilla kuivilla erottimilla. Huolto- ja kytkinlaitosrakennuksessa aloitettiin 10 kv kojeiston asennustyöt. Sen rautatelineistö saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. 110 kv kytkinlaitoksen rautarakenteiden hankintaohjelma valmistui ja pohjatutkimus suoritettiin. Kytkinlaito!!ta varten tilattiin Siemens Schuckertwerke 4G:ltä 7 kpl ns. paisuntakatkaisijoita. Taulukossa 2.on esitetty voimalaitosten koneistot SAHKöASEMAT Uusien muuntajien hankintaan ja jännitteenkorotukseen 5 kv:sta 10 kv:iin liittyvä,asemien muuntajien vaihto-ohjelmat tarkistettiin. Vaihto-ohjelman mukaiset uudelleenkäämittämistä koskevat tilaukset vuosien osalta lähetettiin Oy Strömberg Ab:lle. Loppuvuodesta pantiin alulle tutkim~s.siitä, missä järjestyksessä jll. milloin 30/10 kv ja 30/5 kv asemat on laajennettava.110/30/10 kv asemiksi. 30 kv asemat Kamppl 30 kv kojeistossa täydennettiin kokoomakis~ojärjestelmää siten, että etukiskoihin asennettiin ryhmäerotin ja takakiskoihin ryhmäkatkaisija. Öljykatkaisijoiden vaihto uusiin teholtaan 450 MV A katkaisijoihin saatiin suoritetuksi loppuun. 5 kv kojeistossa ll.sennettiin kuntoon kaksi :)cennoa kaapeleiden Arkadia 1 ja 2 liittämistä,; varten.. Omakäyttöjärjestelmää uusittaessa asennettiin avorakenteinen pääjakokeskus sekä koteloitu jakokeskus. Samalla uusittiin eräitä aseman sisäisiä 10 kv kaapeleita. Uusi ohjaustarkoituksia palveleva akusto asennettiin ja otettiin käyttöön, minkä jälkeen vanha pienempitehoinen akusto purettiin. xas&rmltorl Asennustöitä 30 kv kojeiston uusimiseksi ja laajentamiseksi jatkettiin ja ne saatiin suoritetuksi loppuun heinäkuussa. Asemalle hankittiin uusi ohjausakusto, joka on rakenteeltaan suljettua Spg-mallia. Sen asennustyöt siirtyivät kuitenkin seuraavaan vuoteen. Marraskuussa poistettiinkäyti;>stä ja purettiin 250 V, 1500 kw moottorigeneraattori. KruunUDbaka 30 kv kojeiston asennustyöt saatiin päätökseen keväällä. Asemalta irroitettiin toinen. 30/10 & 5 kv, 10 MVA muuntaja (M 1) ja siirrettiin Meilahteen. Sen tilalle siirrettiin Mäkelänkadun asemalta 30/5 kv, 3 MV A muuntaja. Vuoden ~oppupuolella tehtiin hankintasuunnitelmat 30/10 & 5 kv, 20 MVA muuntajaa sekä 4 kpl 30 kv, 1000 MV Akatkaisijoita varten.' Suunnitelmat 600 V, 1000 kw tasasuuntaajan asentamisesta Kruununhaan vanhalle asemalle valmistuivat ja sitä varten tarvittavat lisälaitteet tilattiin. Lauttas-.rl Aseman tonttikysymystä selvitettiin edelleen ja tällöin tutkittiin alustavasti myös sijoitusmahdollisuuksia korttelin N:o tontille N:o 4. Helahtl Kruununhaan asemalta siirretty 30/10 & 5 kv, 10 MV A muuntaja saatiin 10 kv:ia syöttävänä käyttöön elokuussa,. Toinen asemalla aikaisemmin olleista 10 MV A muuntajista (M 2) kytkettiin 10kV:lle ja otettiin käyttöön syyskuul:!sa. Samalla varustettiin muuntajahuoneet irroitettavilla' paloseinillä. Mainittuun muuntajan siirtoon ja. 5 kv:sta 10 kv:iin tapahtuneeseen jännitteenkorotuksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyen tehtiin

61 56 kesällä kojeistotöitä sekä 30 kv ja 5 kv kojeistoissa että valvomossa. Syyskuussa saatiin 10 kv:lle käyttöön aseman omaa muuntamoa, toista 600 V, 1650 kv A tasasuuntaajaa (N:o 4) sekä Munkkiniemeä ja Meilahden huvila-aluetta syöttävät kennot. Keväällä täydennettiin ja otettiin käyttöön 5 kv kenno»ruskeasuo». Vuonna 1958 tapahtuvaa jännitteenkorotuksen toista vaihetta varten laadittiwat suunnitelmat a.loitettiin vuoden lopulla. Töölö Asemalta irroitettiin 30/5 kv, 8 MV A muuntaja ja kuljetettiin Oy Strömberg Ab:lle korjattavaksi sekä kytkettäväksi 20/5 kv muuntosuhteelle. Tämän muuntajan tilalle siirrettiin Vanhastakaupungista 30/5 kv, 10 MV A muuntaja, joka otettiin käyttöön elokuussa. 600 V, 2200 kw tasasuuntaajaan asennettiin uusi jäähdyttäjä. Vallila Senjälkeen kun rakennusviraston talorakennusosastolla v tehtyjen luonnospiirustusten perusteella laaditut pääpiirustukset oli hy" väksytty maistraatissa, aloitettiin kallion sisään tulevien tilojen louhintatyöt. Ne saatiin lop" puunsuoritetuksi lokakuun alkuun mennessä. Varsinaisia huonerakennustöitä ei kertomus Vuonna kuitenkaan vielä päästy aloittamaan. Aseman yksityiskohtainen suunnittelu työ jatkui sen sijaan koko vuoden. Alkuvuodesta tilattiin 50 t siltanosturi, joka on varustettu lisäksi 5 t apunostimella. 30 kv ja 10 kv kojeista pyydettiin tarjoukset, mutta suurin osa tilauksista siirtyi seuraavaan vuoteen. MF Oerlikonilta tilattiin 3 MW tasasuuntaajien jäähdytysjärjestelmän muutoksesta luonnollisesta pakkokiertoiseksi aiheutuneet muutostyöt. Marraskuussa saapuivat ASEA:lta tilatut 30/10 kv, 15 MV A muuntajat. Mäkelänkatu 30/5 kv, 3 MVA muuntaja irroitettiin ja vietiin Kruununhaan asemalle. Toinen 30 kv kaapeleista Suvilahti-Mäkelänkatu kytkettiin Mäkelänkatua varten 5 kv reservisyöttöön. 110 kv asemat Herttonieml Rakennusviraston talorakennusos3.sto sai valmiiksi Herttoniemen aseman luonnospiirustukset vuoden lopulla ja aloitti pää- ja työpiirustusten laadinnan. Tarvittavien rakennuslupien hankkiminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Asemaa varten tilattiin Oy Strömberg Ab:lta 110/20 kv, 30 MVA päämuuntaja, samoin MF Oerlikonilta 4 kpl 110 kv vähäöljykatkaisijoita, joiden oikosulkuteho on MV A. 110 kv erottimista, virtamuuntajista ja venttiilisuojista saatiin tarjoukset ja) 10 kv kytkinlaitoksen rautarakenteita varten laadittiin hankintasuunnitelma kv kytkinlaitosrakennukseen tulevista kojeista katkaisijoita lukuunottamatta tehtiin hankintasuunnitelma vuoden lopulla. Pltäjänmäkl Asemaa varten tilattiin Oy Strömberg Ab:lta 110/20 kv, 30 MV A päämuuntaja sekä 110 kv kytkinlaitosta varten vähäöljykatkaisija MF Oerlikonilta. Rautarakenteet tilattiin Wärtsiläyhtymän Oy Kone ja Sillalta. Kesällä tehdyn hankintasuunnitelman mukaan pyydettyjä erottimien, venttiilisuojien ja virtamuuntajien tarjouksia käsiteltiin loppuvuodesta. Vihdintien jakoaseman laajennukseen kuuluvat rakennustyöt valmistuivat ja 20 kv kojeet tilattiin. Vanhakaupunki 30 kv kytkinlaitoksen muuttaminen 20 kv jännitteelle sekä vastaavat valvomon muutostyöt saatiin valmiiksi. Entisen Suvilahti Vanhakaupunki välisen 30 kv johdon kenno otettiin 20 kv jännitteellä käyttöön elokuussa Koskela,a syöttävänä. Vuoden lopulla asennettiin valmiiksi 20 kv kenno uutta Vihdintien jakoasemalle suuntautuvaa johtoa varten. Töölöstä irroitettu 30/5 kv, 8 MV A muuntaja otettiin 20/5 kv muuntosuhteelle kytkettynä käyttöön Vanhassakaupungissa tammikuussa. 20 kv asemat Töölöstä irroitettu 30/5 kv, 8 MV A muuntaja kuljetettiin Oy Strömberg Ab:lta 20/5 kv muuntosuhteelle kytkettynä Koskelaan, jossa se saa-

62 57 tiin käyttöön elokuussa. Tällöin otettiin. myös käyttöön keväällä valmistunut 20 kv kytkinlaitos, joka käsittää 4 kennoa. Käytöstä poistettiin Herttoniemessä Etelä Suomen VOmaosakeyhtiön asemalla ollut sähkölaitoksen 20/5 kv, 2 MVA muuntaja. Samoin purettiin Oulunkylässä sijainnut tilapäinen Veräjämäen 20/5 kv ulkomuuntamo. Tasasuuntaamot Kertomusvuonna on jatkettu tasasuuntaajia koskevia tutkimuksia. Näistä mainittakoon tutkimus raitiotieliikenteen sähköntarpeesta sekä tutkimus taloudellisesti edullisimmasta tasasuuntaajan yksikkökoosta. Kallio Asemalla siirryttiin keväällä 380/220 V omakäyttöjännitteeseen. Syksyllä valmistuivat 5000/380/220 V muuntamon rakennustyöt. Taulukossa 3 on esitetty sähkölaitoksen omistamat käyttökunnossa olevat sähköasemien koneistot Kuvasta 2 näkyy asennettujen 110/20 kv, 30/10 kv ja 30/5 kv muuntajien tehot eri vuosina sekä vastaavasti.kuvasta 3 asennettujen tasasuuntaajien ja pyörivien koneitten tehot. 2. S. MUUNTAMOT Muuntamoiden rakennustoiminta kohdistui pääasiassa 20 kv alueelle, jonne rakennettiin 17 pysyvää muuntamoa: Munkkivuoreen ja Tapanilaan kumpaankin 5, Herttoniemeen ja Haagaan kumpaankin 2 sekä Malmille, Pukinmäkeen ja Räpylään kuhunkin 1. Näistä oli 12 muurattua tornimuuntamoa, 4 muurattua kaapelimuuntamoa ja 1 kellarimuuntamo. Näiden lisäksi pystytettiin 20 kv alueelle 20 puista tornimuuntamoa ja 2 puista kaapelimuuntamoa. 20 kvalueella purettiin 4 muurattua ja 1 puinen kaapelimuuntamo, 5 kellarimuuntamoa ja 23 puista tornimuuntamoa. 10 kv alueelle rakennettiin 3 muurattu< kaapelimuuntamoa sekä kojeistettiin 4 kellarimuuntamoa. Lisäksi pystytettiin 2 peltistä kaapelimuuntamoa ja 2 puista tornimuuntamoa. 10 kv alueella purettiin 2 muurattua, 3 puista ja 1 peltinen kaapelimuuntamo, 5 kellarimuuntamoa ja 5 puista tornimuuntamoa. Jännitteenkorotusta 5 kv:sta 10 kv:iin jatkettiin Salmisaaresta itään olevalla a1~eella ja Munkkiniemessä. Muutos käsitti 28 sähkölaitoksen muuntamoa ja 9 suurjännitekuluttajaa. Uusia suurjännitekuluttajia liitettiin kertomusvuonna 5 kv verkkoon 9, 10 kv verkkoon 2 ja 20 kv verkkoon 4. Lisäksi siirrettiin 5 kv:lta 10 kv:lle emo 9 kuluttajaa, 5 kv:lta 20 kv:lle 3 kuluttajaa sekä poistettiin 5 kv verkosta 11 kuluttajaa. Eri verkkoihin liitettyjen sähkölaitoksen muuntamoiden ja suurjännitekuluttajien lukumäärät ilmenevät taulukosta 4 sekä vastaavat muuntajatehot taulukosta 5. Kuluttajien muuntajatehoiksi on otettu vain suoraan ostojännitteeseen liitettyjen muuntajien yhteisteho. Vähennys omien muuntamoiden ja poikkeuksellisen pieni lisäys kuluttajien muuntamoiden kokonaislukumäädssä johtuu siitä laajasta purkamisesta, mitä on suoritettu Pitäjänmäen sekä Pukinmäen, Malmin ja Tapanilan 5 kv verkoissao Kuvassa 4 on esitetty muuntajatehojen kehitys vuodesta 1930 lähtien. Siitä voidaan havaita 20 kv jännitteen käyttöönotto vuonna ja sen nopea kehitys, mikä johtuu esikau-. punkien vilkkaasta rakentamisesta, sekä 10 kv jännitteen käyttöönotto vuonna 1956, jolloin jännitteenkorotus 5 kv:sta 10 kv:iin alkoi. Kertomusvuonna suunniteltiin uusi 20 kv tiilinen tornimuuntamotyyppi. Pysyvät muun-. tamot rakennetaan nykyisin 700 kv A muuntajakokoa silmälläpitäen. Muuntajien yleisin suuruus toistaiseksi 20 kv verkossa on 200 kva sekä 5 kv ja 10 kv verkoissa 250 kva. Siirtymistä suurempiin muuntajakokoihin on jatkuvasti havaittavissa. Uudet muuntajat 10 kv aluetta varten on tilattu jännitteenkorottamista silmälläpitäen joko ensiökäämien sarjarinnakkaiskytkentämahdollisuudella tai pelkästään 10 kv ensiökäämein. Osa jännitteenkorotuksessa vapautuvista 5 kv muuntajista 'On käämitetty uudelleen 10 kv:lle SlUKöVERKOSTO 110 kv verkko Kaksoisjohdon Suvilahti-Herttoniemi paatepylväs uusittiin Herttoniemen aseman edustalla ja johto siirrettiin Naurissalmen luona uudelle pylväälle. Johdon Tammisto - Pitkäkoski - Malminkartano - Pitäjänmäki rakentamista koskevat

63 HVA /20 kv muuntajat kv muuntajat f~ 3. 30/5 kv muimtajat f...j "3 --1 D U ~ r -. ~ u--r- r-- ~ "JO tito 19ft}' '960 Kuva 2. Muuntajatehojen kehitys vuodesta J. Z Taulukko 3. Sähköasemien koneistoi 110/20 kv asemat 30/10 kv ja Vanhakaupunki K amppl. tori haka.. Kasarmi- Kruunun" Koneisto Jännite kpl Teho a MVA Teho Teho Teho MVA MVA. MVA kpl a kpl a kpl a Muuntaja.:... : /20 kv 30/10 kv 30/5 kv 20/5 kv 2 30,0 8,0 1 10,0 10,0 2 8,25 3 8,25 3,0 Tasasuuntaaja &..... Yksiankkurimuuttaja Moottorigeneraattori..... Kaskadimuuttaja....».... Tasaaja V» 250 V 600 V» 250 V 250 V» 250 V 125 V. MW MW MW 2 2,4 2,2 1 0,6 1,2 1 0,75 2 0,5.2 1,0 1 1,5 0, ,5 4 1,0 0,054

64 59 fw o ~ "--":'-..J ;-... -f V amruuntgajat 2. fdj V py"ivät kon.et 1--'3. 260V rlsllsuuntaajat.. 260V py6riväf leoneet J.--~-----t----l.r-t----L f--, ~-1_-. L_ -[ -! -----"1._ Kuva 3. Tasasuuntaamotehojen kehitys vuodesta' /5 kv asemat 20/5 kv asemat Tasasuuntaamot Meilahti Mäkelän- Töölö Koskela Muut Eurantie Kallio katu kp~ 1 T~O l' ~~l r T~hO 1 kpl T~hO 'TehO -'-~Teha 'kpl'l T~O ~l- Te~o- Yhteensä _..._- - kpl a. kpl a. MVA MVA MVA MVA MVA MVA MVA MW,-- 60,0 2 10,0 20,0 1 10,0 1 8,0 2 10,0 102,26 1 8,0 2 2,0 1 f,o 21,0 MW MW MW MW 2 1, ,8 1 0, ,48 19,92 1,2 1 1,0 2,76 2 0,5 2 0,5 4,00 1 2,0 1 1, ,25 1 0,5 6, ,0 -- ", ,35' 1 0,030 O,o'U

65 60 neuvottelut saatettiin loppuun matran Voima Oy:n kanssa, sopimuksen allekirjoittaminen siirtyi kuitenkin seuraavan vuoden puolelle. Taulukko 4. Muuntamoiden ja suurjännitekuluttajien lukumäärät ja muutokset v Muuntajan Sähkölaitoksen Suurjlnnite Yhteensä ensiöjännite muuntamot kuluttajat 1) 5 kv 282 (---63) 90 (-14) 372 (-77) 10 kv 52 (+26) 18 (+11) 70 (+37) 20 kv 186 (+35) 33 (+ 7) 219 (+42) Yhteensä 520 (- 2) 141 (+ 4) 661 (+ 2) 30 kv verkko Kampin ja Kasarmitorin asemien välille edellisenä vuonna asennetuista 30 kv 3 X 150 mm D kaapeleista saatiin toinenkin käyttökuntoon. Vanhankaupungin ja Mäkelänkadun asemien välisestä johdosta siirrettiin sen Vanhan,kaupungin puoleisessa päässä oleva kaapeli (3 X 150 mm S) syöttämään Koskelan asemaa 20 kv:lla. Muu osa johdosta, eli avojohto Koskelan aseman lähistöltä Mäkelänkadulle, purettiin. Toinen 30 kv kaapeleista Suvilahti-Mäkelänkatu" otettiin reservikäyttöön 5 kv:lla. 20 kv verkko Pitäjänmäen suunnalla rakennetuista avojohtoyhteyksistä olivat huomattavimpia johto Kaarelasta Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle, Munkkivuoren, Talin puhdistamon ja Pajamäen johdot, johdot Vihdintien jakoasemalta Marttilan ja Reimarlan asuntoalueille, joilla 5 kv jakelu lopetettiin sekä johto Vihdintien vartta Konalan teollisuusalueelle. Kaapelointeja suoritettiin vain Munkkivuoren, asuntoalueella ja Pitäjänmäen eteläisellä teollisuusalueella. Vanhankaupungin ja Malmin suunnalla suoritetuista avojohtotöistä mainittakoon uusi runkojohto Vanhankaupungin asemalta Oulunkylään sekä Suutarilantien johto. Valmistuneista kaapeliyhteyksistä ovat huomattavimmat väleillätraktoritie - Kauppatie Malmilla ja Malminraitti - Tehtaantie - Palokunnantie Tapanilassa. Herttoniemen asunto- ja teollisuusalueille rakennettiin muutamia avojohto- ja kaapeliyhteyksiä. Sahaajankadun muuntamon valmistuttua liitettiin tähän tilapäisesti Santahaminan, Tammisalon ja Prinssintien johdot, siksi kunnes Herttoniemen aseman 20 kv kytkinlaitos laajenee. Mainittujen töiden lisäksi suoritettiin johtojen siirtoja ja pienehköjä johtotöitä muuntamoiden liittämisien yhteydessä. 20 kv:n avojohtoihin on kertomusvuonna käytetty melkein yksinomaan feralköysiä, runkojohdoilla 90,6 mm S (.:oviisa) sekä haaroissa 62,4 mm! (Raven). Vastaavat kuparijohtimien Taulukko 5. Muuntamoiden muuntafatehot Muuntajateho MVA Ensiöjännite Ensiöjännite Ensiöjännite Yhteensä" 5 kv 10 kv 20 kv D) Omat muun- Toisiojännite 380/220V 102,8 17,0 41,9 161,7 tamot Muu toisiojännite 4, ,8 Yhteensä 107,6 17,0 41,9 166,8 3) Kuluttajien Toisiojännite 380/220V 61,8 8,1 12,8 82,7 muuntamot Muu toisiojännite 21,3 8,5 8,3 38,1 Yhteensä 83,1 16,6 21,1 "120,8 Kaikki muunta- Toisiojännite 380/220V 164,6 25,1 54,7 244,4 mot Muu toisiojännite 26,1 8,5 8,3 42,9 Yhteensä 190,7 33,6 63,0 287,3 1) Suurjännitekuluttajien lukumäärä on laskettu pääostopisteiden mukaan. ') Sähkölaitoksen 20/5 kv välimuuntajat eivät sisälly tilastoon. 8) Suurjännitekuluttajat on laskettu ostojännitteeseen liitetyn muuntajatehon mukaan.

66 fva 400 '1 2. J..~oo lcV muuntamot 'fokv kV -.- Omat Kuluttajien Kail<l<i -.- (6.- ' J.14.+5) ~ , o '930 f Kuva 4. Muuntamotehoien kehitys vuodesta poikkipinnat olivat aikaisemmin 50 mm i 'ja mm 2 Käytettyjen maakaapelien johdinpoikkipinnat olivat 120 mm i ja 50 mm i. 10 kv verkko 10 kv:n verkko lisääntyi pääasiassa suoritetun jännitteenkorotuksen johdosta. 5 kv verkosta siirtyi 10 kv jännitteelle Salmisaaren itäpuolella olevalla alueella sekä Munkkinie~essä ja Meilahdessa yhteensä 28 omaa muuntamoa ja 9 ~~ti~jännitekuluttaj'aa sekä 24,8 km)ohtoverkkoa, josta on 21;3 km kaapeliverkkoa. Suoritetuista laajennustöistä lisäksi mainittakoon kaapeloinnit Puistokaarella, Taivaanvuohentiellä ja Melkonkadulla Lauttasaaressa sekä Saukonkadulla Länsisatamassa. 5 kv verkko 5 kv:n verkkotöistä olivat huomattavimpia' kaapeloinnit Kampin asemalta Autotalole, Meilahden asemalta Raisiontielle, Kruununhaan asemalta Katajanokalle sekä kaapeleiq,en siirto Kruununhaan: vanhasta kytkinlaitoksesta uuteen. Edelleen mainittakoon kaapelointi Elimäenkadun muuntamolta,vr:n Pasilan 'konepajalle sekä Toisella linjalla Kalliossa ja Suvilahden asemalla ja sen ympäristössä suoritetut kaapelit yöt. Viimemainittuihin kuuluivat mm. kaapeliverkon järjestelyt Sörnäisten rantatiellä OTK:n ja Kone ja Sillan jakoasemien liittämisen yhteydessä sekä yhteydet Suvilal).cien asemalta Teurastamolle, Kulosaaren sillan asemalle ja täältä edelleen Sörnäisten satamaan. Verkossa käytetyt kaapelit ovat l-vaippaisia 10 kv kaapeleita ja niiden johdinpoikkipinnat ovat uusissa. asemalta lähtevissä kaapeleissa 185 mm B sekä muualla' verkossa ja vanhemmissa kaapeleissa 95 tai 50 mm i. 5 kv 'verkko väheni jännitteen korotuksen kautta sekä myös siten; että 20 kvalueella purettiin 5 kv:n avojohtoverkkoa Marttilassa, Rei:' marlassa, Pukinmäellä, Malmilla, Tapanilassa ja Herttoniemessä. Lisäksi poistettiin käytöstä eräitä vanhoja kaapeleita Suvilahden aseman' ympäristössä. 600 V verkko 600 V verkon.asennustyöt rajoittuivat siihen,.: että Kampit:t asemalta Runeberginka!lun ja

67 62 Salomoninkadun kulmaan sail.lrka asennettiin 300 mm l kaapelipari johdinautolinjan syöttöä varten. Lisäksi otettiin käyttöön Eirassa johdinautolinjan syöttöä varten vanha tasasähköverkon syöttökaapeli (300 mm D) Kasarmitorin asemalta Viiskulmaan. ~enjä~teverkko Vaihtosähkökaapeliverkkoa vahvistettiin ja lisättiin yleensä kaikkien suurjännitekaapelitöiden yhteydessä. Erillisiä tai huomattavampia pienjännitekaapelointeja suoritettiin mm. Tehtaankadun, Neitsytpolun ja Puistokadun muodostamassa kolmiossa Kaivopuistossa, Satamaja Laivastokaduilla Katajanokalla, Marian- ja Kirkkokadulla sekä Oiko- ja Kirjatyöntekijäinkadulla Kruununhaassa ja Toisella linjalla Kalliossa. Nämä työt johtuivat sähkölajinvaihdosta. Muista pienjännitekaapeloinneista mainittakoon 10kV alueella Hermannissa sekä 20 kv alueella Munkkivuoressa, Pohjois-Haaga :ssa, H,erttoniemessä Siilitiellä, Hiihtäjäntiellä ja Roihuvuoren alueen pohjoisosassa sekä Maunulassa Koivikko- ja Kuusikkoteillä suoritetut kaapelit yöt. Avojohtoverkon uudistöistä mainittakoon Kalliossa sähkölajinvaihdon yhteydessä rakennettu verkko sekä Myllypuron omakotialueen verkko. Uusimis- ja vahvistustöistä olivat huomattavimmat Paloheinässä, Malmilla, Tapanilas-. sa ja Vartiokylässä suoritetut työt. Pienjännitekaapelijakoverkon johtimien normaalipoikkipinta on 3 X mm D ja katuvalokaapelien 3 X 10 mm D Avojohtojakoverkossa on käytetty jokseenkin poikkeuksetta kuparijohtimia, popdtipinta mm D Puhelin- ja valvontaverkot Mariankadulla suoritettujen kaapelitöiden yhteydessä asennettiin Kruununhaan asemalta Kasarmitorin asemalle suuntautuvaa puhelinkaapelia 25 X 4 X 0,9 mm'" Aleksanterinkadulle' saakka; Suvilahdesta vietiin Kulosaaren sillan asemalle puhelinkaapeli 12 X 4 X 1,2. mm'" sekä 2 valvontakaapelia 12 X 4 X 0, 8. mm'" jatkettaviksi edelleen Kulosaareen ja sieltä Naurissalmen suuntaan. Muuntamoiden valvontaverkkoa,.täyd~nn~ttiin suurjännitekaapel~töiden yhteydessä tarpeen mukaan. Tämä verkko on rakennettu 1 kv, 12 X 4 X 0, 8 mm'" kaapeleilla. Taulukko 6 esittää käytössä olevan sähköverkoston kokoonpanon vuoden lopussa ja taulukko 7 siinä vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Taulukosta 8 nähdään taas eri laatuisten liittymisjohtojen lukumäärät vuoden päättyessä ja niissä vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Kahdesta ensinmainitusta taulukosta havaitaan, että 220/127 V vaihtosähkökaapeliverkko on kokonaan tullut muutetuksi 380/220 V:lle. 2 X 125 V tasasähköverkko on myös hieman pienentynyt, mutta ei kuitenkaan vastaavasti kuin kulutus, koska verkkoon o~ jäänyt toistaiseksi mm. tasasähköhissejä, jonka vuoksi vastaavia verkonosia ei vielä ole voitu poistaa käytöstä. Kuva 5 esittää sähköverkoston kehitystä. Siitä käy selville v suoritetun alueliitoksen jälkeen tapahtunut avojohtojen yleistyminen, mikä johtuu esikaupunkien väljemmistä asemakaavoista. Tämä kehitys on kuitenkin jo pysähtynyt, koska uudet asumalähiöt joudutaan suurelta osalta kaapeloimaan. Suurjänniteverkkojen osuus on pienenemään päin, johon on vaikuttanut erikoisesti suurjännitteen korotus 10 ja 20 kv:iin, mikä on lisännyt vastaavasti verkon siirtokykyä LAMPöVERKOSro Vuoden lopussa oli lämminvesiverkossa 27 kuluttajaa, joiden liittymisarvojen summa oli 10,' Gcaljh ja lämmitetty rakennustilavuus yhteensä n mao Höyryverkossa oli yhteensä 11 kuluttajaa, joiden liittymisarvojen summa oli 35 tjh eli n. 22 Gcaljh. Viimeksimainituista oli liitetty Salmisaaren voimalaitokseen yksi (Alko, 1,5 tjh eli 0, 9 Gcaljh) ja loput Suvilahden voimalaitokseen. Höyrynkuluttajat ovat pääasiassa teollisuuslaitoksia. Niiden lämmitetty rakennustilavuus on yhteensä n m a Alkoa ja kaasutaitosta lukuunottamatta, joista kaasulaitos on vain osaksi sähkölaitoksen varassa. Kertomusvuonna rakennettiin vesikaukolämpöverkossa loppuun edellisenä vuoten~ kesken 'eräiseksi jääneet putkijohdot NS 150 Salmisaari -Alko ja NS 450 Salmisaaresta Leppäsuonka 'dulle. Lisäksi rakennettiin vm. johdon jatkeeksi Kivelän Sairaalaan suuntautuva putkijohto NS 300 reittiä Runeberginkatu-Arkadiankatu lmarlnkatu - Oksasen katu - Välskärin katu sekä haarajohtoja kortteleihin, 170, 410, 411, 412 b, 413, 418, 420, 428, 429 ja 438\ Höyry-

68 63 kaukolämpöverkkoa täydennettiin rakentamalla johto NS 100 Vilhovuorenkatuun. Lämminvesiverkossa oli putkijohtoa voimalaitosten ulkopuolella m (NS NS 40) ja höyryverkossa m, (NS NS 50.) josta Salmisaaren verkossa 80 m. Kertomusvuonna alkoi lämminvesikaukolämmitys Salmisaaren voimalaitokselta 14~ 'Taulukko 8. Liittymisjohdot v Jännite ja sähkölaji Pienjännite, vaihtosähkö... t tasasähkö... yhteensä... Suurjännite, 5 kv kv... t 20 kv... t yhteensä... Yhteensä... 1 km! ,~oo Suurjännitejohdot 2. PienjlJnniteWlihto.ähköjohdot 1 TasaslJhkiJjohdot ~. Kaapelit 5 A"ojohdot. 1 lf." a ) Lukumäärät vuoden lopussa ja muutokset vuoden aikana Maakaapeli 4611 (+433) 1611 ~- 60), ) 91 ~- ll) 18 + ll) 22 (+ 7) 131 (+ 7) 6353 (+380) Avojohto Riippukaapeli Yhteensä 9325: (+ 169) 2803 (+224) (+826) '143 ~- 19) 8(- 4) 1762 (- 83) ) 2811 (+220) (+743) 2 (+ 2) - 93 (- 9) (+ ll)... ll( 0) - 33 (+ 7) 13 (+ 2) (+ 9) 9481 (+'152) (+220) (+752) '",...'"... '"".'--' DO J ",.,," '"... \.._.1.': ~.:::.:.:::.2 ~ ~...-=":~ :",,'=": o ' '.' " i! /: V/ pl/ 1.-'" ,_-5. V'" ~... '", _... ;/ ",,,,,,,,,,, Kuya 5. Verkon kehitys vuodesta 1930.!

69 64 Taulukko 6. Sähköverkosto ]ohtopituus km Päävoimansiirtoa ja valvontaa palvelevat verkot -10 kvalueen 20 kvalueen verkot verkot Yhteensa Kaapelia 110 kv Avojohtoa 42, ,1 Yhteensä 42, ,1 Kaapelia 48, ,0! 35 kv Avojohtoa ! Yhteensä. 48, ,0, : 1 1 Kaapelia ,' 15,0&! 20 kv Avojohtoa ,9 161,2 Yhteensä ,6 176,6 Kaapelia - 32,1-32,1 10 kv Avojohtoa - 9,7-9,7 Yhteensä - 41,8-41,8, Kaapelia - 242,ft ~4,Q, 266,5 5 kv Avojohtoa - 9,0 ~1,5 30,5 Yhteensä ,5 45,5 297,0 Kaapelia - 673,1 266,3 939,' 380/220 V Avojohtoa - 123,1 737,'" 860,5 Yhteensä , , ,9 Kaapelia /127 V Avojohtoa - 4,2 2,6 6,7 Yhteensä. - 4,2 2,ft 6,7 Kaapelia - 24,0 1,9 25,9 600 V Avojohtoa - - 1,0 1,0 Yhteensä. - 24,0 2,9 26,9 Kaapelia 1-167,5-167,ft 2X 125 V Avojohtoa - 9,2-9,2 Yhteensä ,7-176,7 Puhelin Kaapelia 171, ,2 ja Avojohtoa valvonta Yhteensä. 171, ,2 ~ Kaapelia 219, ,2 307, ,0 Kaikki Avojohtoa 42,1 155,2 923, ,9.. 1 verkot Yhteensä. 261, ,,0& 1.231, ,9 Liikennevalolaitteiden kaapelit (yht m; &02 kg). sisältyvä.t "10 kv alueen 380/220 V kaapeliverkkoon. ]ohtopituuksia laskettaessa on pienijä.nnitevaihtosä.llköavojohdot redusoitu 4-johtimisiksi, 2X 125 V tasasähköjohdot 3-johtimisiksi ja 600 V tasasä.hköjohdot 2-johtimisiksi johdoiksi.

70 65 - Taulukko 7. Sähkäverkoston muutokset v Johtopituus km Päävoiman siirtoa ja valvontaa palvelevat verkot 10 kv alueen 20 kv alueen verkot verkot Yhteensä, Kaapelia kv Avojohtoa Yhteensä Kaapelia 0, ,3 35 kv Avojohtoa -2, ,8 Yhteensä -2, ,8 Kaapelia ,7 5,7 20 kv Avojohtoa ,8 16,8 Yhteensä ,6 22,11 Kaapelia - 21,8-21,3 10 kv Avojohtoa - 3,5-3,6 Yhteensä - 24,8-24,8 Kaapelia - -13,9-2,0-15,9 5 kv. Avojohtoa - -15,1 --52,6 --67,8 Yhteensä - -29,0 --54,6 --83,5 Kaapelia - 122,6 57,0 179,6 380/220 V Avojohtoa - 10,1 49,8 59,7 Yhteensä - 132,8 106,8 239,11 Kaapelia ,9 ~,8 --61,6 220/127 V Avojohtoa - -22,0-2,8-24,6 Yhteensä - -73,9-12,2-86,i Kaapelia - 1,6-1,6 600 V Avojohtoa ,. -1,4 Yhteensä - 1,6-1,. 0,_ Kaapelia - -1,9 - -1,9 2 X 125 V ' Avojohtoa - -2,0 - -2,0 Yhteensä - -3,9 - -3,8 Puhelin Kaapelia 10,' ,4 ja Avojohtoa valvonta Yhteensä 10, ,' Kaapelia 10,7 77,7 51,1 139,6 Kaikki Avojohtoa -2,6-25,6 9,9-18,2 yhteensä Yhteensä 8,1 52,2 61,0 121,3

71 66 di kp 6000 ~'r , , , ~------~ t. LGmppujan lukumäärä Clrpll 2. tlllrora/a;stusliittymli C klt'} 1. ~"~r ~ ~~~--~ 2. i ' r ~ t-----+_--.m,_~- l 2000 '~r ~---~----~----~~~~-~----~... o..o--~~~~--~~~~--~~~~--~~~~~~~~~~~~~~ 1f Kuva 6. Ulkovalaistuksen kehitys vuodesta ~nsin;j.mäiseksi ryhtyi ottamaan lämpöi;i. Hotellija Ravintolakoulu Perhonkatu :ssä. Höyrynmyynti Alkoholiliikkeen Tallberginkadun tehdasrakennukseen alkoi LTLKOV ALASTUS JA LUKENTEEN OHJAUSVALOT Teollisuuslaitosten lautakunta hyväksyi kokouksessaan esikaupunkialueen katuvalaistuksen yleissuunnitelman, jonka mukaan kaupunkiin johtavat päätiet valaistaan natriumlampuilla ja asuntoalueiden kadut värikorjatuilla elohopealampuilla tai hehkulampuilla. Samanaikaisesti laadittiin kantakaupun-. kia varten vastaavanlainen yleissuunnitelma, jonka mukaan pääkaduilla käytetään värikorjattuja elohopealamppuja yhdessä tai kahdessa rivissä riippuen kadun leveydestä ja syrjäkaduilla behkulamppuja. Kuluneen vuoden työt suoritettiinkin jo näiden yleissuunnitelmien mukaan. Kulosaaren sillalle ja Nurmijärventien eteläpäähän asennettiin natriumlamppuvalaistukset. Esikaupunkialueen töistä, joissa käytettiin värikorjattuja elohopealamppuja, mainittakoon Munkkivuoren ja Lauttasaarentien katuvalaistukset. Kantakaupungin alueella mm. Katajanokan, Etu-Töölön, Mannerheimintien eteläpään ja Mechelininkadun eteläpään valaistuksessa siirryttiin värikorjattuihin elohopealamppuihin. Lisäksi parannettiin huoltotöiden yhteydessä valaistusta mm. Sturenkadulla, Helsinginkadulla ja Nordenskiöldinkadulla. Katajanokalla valmistui satamavalaistuksen ensimmäinen vai "he, joka käsitti" yhdeksän "mastoa."-. Tilkanmäessä otettiin käytäntöön uudet liikenteenohjausvalot. Kuva 6 esittää ulkovalaistuksen kehitystä. Taulukosta 9 käy ilmi ulkovalaistuksen liittymäteho kertomusvuoden päättyessä sekä vuoden aikana tapahtuneet muutokset.

72 G7 Kuva 7. Hanasaaren voimalaitoksen pienoismalli. 111'lllD Kuva 8. Meilahden sähköasema.

73 68 Kuva k V johto. Kuva k V muuntamo.

74 69 Kuva 11. Kaukolämpöjohto NS 300 rakenteilla Runeberginkadulla Kuva 12. Sähkölaitoksen osasto L VT-näyttelyssä Kuva esittää liaulwlämpöjohtoja ja lämmön jalwlieskuksen laitteita.

75 70 Taulukko 9. Ulkovalaistusliittymä Lamppulaji Teho W Kantakaup. Katuvalaistus Esikaupungit Satamavalaistus Yhteensä ru=~~ru=~~~m~~ru=~_~~~~ v v \ v v v ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ Hehkulamput Sekavalolamput Värikorjatut elohopealamput Natriumlamput QO muut [ _4\ ± 0 4 ± 0 6 ± 0 19 ± ± 0 ± lo lo Loisteputket Yht Toiminta Sähkönkulutus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 9 %:lla. Koska varsinainen kulutuksen kasvunopeus vuonna 1956 oli n. 12 %, on kasvunopeus näin ollen pienentynyt edellisestä vuodesta n. 3 %:lla. Tähän on saattanut vaikuttaa maassa vallinnut yleinen rahapula. Vesisähköä oli käytettävissä melkoisesti runsaammin kuin edellisenä vuotena. Lauhdesähköä käytettiinkin omalla jakelualueella. vain 15,2 % koko tarpeesta vastaavan luvun oltua vuonna ,5 %. Kaukolämmön toimittaminen Salmisaaren voimalaitokselta aloitettiin Sähkönmyyntitariffit ja liittymismaksut pysyivät kertomusvuoden kuluessa muuttumattomina. Kuluttajalukumäärä lisääntyi 3,8 % vastaavan luvun ollessa edellisenä vuotena 8,1 %. Sähkölajinvaihtotoiminnan ansiosta pieneni pienjännitetasasähkön kulutus 39,6% edelliseen vuoteen verrattuna. Vaihtotoiminnasta on jäljellä enää tasasähköhissien ja niihin verrattavien jäljelle jääneiden laitteiden vaihtaminen. Liittymistarkastusten luku on supistunee,n rakennu!?toiminnan johdosta voimakkaasti vähentynyt vuoden loppupuolella.

76 SlUKöN JA LAMMöN HA~A KatsauS' yleiseen energiatila.nteeseen Kertomusvuoden ~lussa jatkui edellisen vuoden vedenniu:kkuus, kunnes toukokuun kevättulvat sekä sateinen kesä ratkaisevasti muuttivat tilanteen. Niinpä alkuvuodesta omilla voimalaitoksilla kehitettiin sähköä jopa kantaverkkoon myytäväksi, kun sen sijaan loppuvuoden.aikana oli yleensä vesisähköä saatavissa koko.kaupungin kulutusta vastaava määrä. Sähkön kokonaishankinta oli v ,5 'GWh, josta 436,0 GWh eli 81.24% oli vesisähköä, 99,3 GWh eli 18,u% lauhdesähköä ja 0,2 GWh eli 0,04 % vastapainesähköä. Kokonaishankinnasta myytiin sähkönhankkijoille 21. GWh (noin 4 %) ja Helsingissä käytettiin 'omakäyttö ja häviöt mukaanluettuina 514,3 GWh (noin 96 %). Höyrynmyynti oli 72,3 kt (v n. 74,9 kt) ja vesikaukolämmön myynti 8, 7 Tcal. Sähkön hankinta.sopimukset Sähkölaitoksella on sähkönhankintasopimus matran Voima Osakeyhtiön kanssa. Toukokuussa 1956 solmitun sopimuksen mukaisesti toimitti mainittu yhtiö tehoa 40 MW saakka ja 55 MW sekä 12 MVAr loistehoa. matran Voima Osakeyhtiöllä on oikeus rajoittaa tehon antoa veden vähyyden tai konerikon sattuessa. Sähkön luovutus tapahtuu pääasiassa Vanhankaupungin muuntamon 110 kv:n kokoomakiskoilla. Sopimuksen mukaan muuttuu sähkön hinta elinkustannusindeksin, rakennusindeksin sekä Ekonon laskeman polttoaineen hinnan muutosten mukaisesti verrattuna v indekseihin ja hintoihin. Perushinnat olivat seuraavat: - Tilaushinta 7.533,6 mkfkw vuodessa riippumatta siitä, missä määrin tilaustehoa käytettiin. - Kulutushinta sopimusenergiasta. 1,57 mk/ kwh. - Loistehonhinta 143 mkfkvar kuukaudessa. Laskutettavaksi loistehoksi merkitään mitattu suurin 1 tunnin keskiloisteho vähennettynä kilovarilla ynnä kilovarimää- rällä, jonka lukuarvo on neljäsosa saman kuukauden tilaustehon lukuarvosta. Hintakertoimen arvo oli hintasäännöstelyn vuoksi ,27 ja ,28. Tilausteho oli vedenvähyyden johdosta rajoitettu arvoon 32 MW.. matran Voima Osakeyhtiö ja Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö toimittavat energiatilanteen salliessa ylimääräistä sähköa., jota oli saatavissa toukokuusta lähtien ja jonka hinta oli saakka 3 mkfkwh sekä siitä lähtien 2 mkfkwh. Lisäksi ostettiin pieniä määriä ylimääräistä sähköä niiltä kuluttajilta, joilla on omat voimalaitokset. Omien voimalaitosten toiminta Suviahden voimalaitos Voimalaitos kehitti v ,7 % sähkölaitoksen kokonaisenergianhankinnasta. Pääasiallinen pätöenergian kehitys tapahtui vuoden ensimmäisellä kolmanneksella. Loppuvuosi oli vain kompensointi- ja kaukolämpökäyttöä. Vuoden kuluessa tehtiin laitoksen vesipuo~ lella huomattavia muutoksia. Lisäveden pehmennyssuodattimiin vaihdettiin uusi kationinvaihtomassa, jolloin pehmennyskyky nousi yli kaksinkertaiseksi entiseen verrattuna. Jäähdytysveden käsittelyssä käytettävät kloori- ja kuparisulfaattilaitteet uusittiin niinikään. Kiinteistön lämmitys muutettiin höyryjärjestelmästä syöttövedellä toimivaksi. Turbiiniöljyjen puhdistamista varten asennettiin kaikille koneille yhteinen separoimislaitos. Kaasulaitoksen satamassa purettiin voimalaitosta varten kivihiiltä 16 laivanlastia yht t. Hiili ajettiin sieltä autoilla voimalaitoksen kentälle. Suoraan kentälle ajettuna hankittiin lisäksi antrasiittia ym. yht t. Vuoden aikana käytetty polttoöljy saatiin Essota putkijohtoa pitkin. Seuraavat luvut kuvaavat voimalaitoksen käyttöä Pätötehohuippu Pätöenergian kehitysaika 131. päivänä yht.... Pätöenergiaa kehitetty.... Suurin vuorokautinen pätöenergian kehitys MW 1597 h MWh/v 615 MWh/vrk

77 72 Loisenergiaa kehitetty 304 päivänä yhteensä h, josta puhtaasti kompensointikäytössä.... pätötehokäytön ohella.... Lämpöä toimitettu lämmönjakeluverkkoon.... Poltettu kivihiiltä.... antrasiittia ym..... öljyä.... Sähköenergiaa käytetty omaan kulutukseen.... kompensointiin.... Raakavettä käsitelty.... Samlsaaren voimalaitos 2006h 1627 h 50,2 Tcalfv tfv 5332 tfv 2290 tfv 3737 MWhfv 1002MWhfv m 3 /v Voimalaitos kehitti v ,6 % sähkölaitoksen kokonaisenergianhankinnasta. Vuoden jälkipuoliskolla oli pätöenergian kehityksen tarve hyvästä vesitilanteesta johtuen varsin vähäistä. Voimalaitoksen tehtävät keskittyivät tällöin ylläpitotehtävien ohella de Lavalturbogeneraattorin vastaanottokokeisiin ja kaukolämpäkeskuksen käyttöönottoon. Turbogeneraattori 1 kehitti alkuvuoden pätöenergiaa ja loppuvuoden pääasiallisesti puhdasta loisenergiaa toimien moitteettomasti. Turbogeneraattori :lla kehitettiin koeajojen yhteydessä pätöenergiaa yhteensä MWh. Tämän koneen vastaanottokokeet ovat vielä osittain kesken, eikä sitä ole voitu ottaa normaaliin käyttöön. Kattiloiden maalaus suoritettiin loppu un. Jokainen kattila oli vuorollaan käytössä. Kattila 4 varustettiin automaattisella tulipesän vedon säätölaitteella, josta saatiin hyviä kokemuksia. Kattiloiden märkäsäilöntää varten on paisuntasäiliö putkistoineen valmistumassa. Vesikaukolämmitys Töölöön aloitettiin , josta lähtien se on toiminut käytännöllisesti katsoen keskeytyksettä. Lämmitys on tapahtunut pääasiassa reduktioasemien kautta kattilahöyryllä. Höyryn jakelu Alkoon aloitettiin kesäkuussa. Voimalaitoksen satamassa purettiin omaa tarvetta varten 27 laivasta polttoainetta yhteensä t. Vieraitten lukuun lastattiin tai purettiin 28 laivaa, yhteensä t vietettiin voimalaitoksella perheenpäivää, jolloin voimalaitoksen palveluksessa olevien omaisilla oli tilaisuus tutust~a voimalaitokseen ja työolosuhteisiin siellä. Noin 100 henkilöä saapuikin voimalaitokselle ja yleisesti tunnustettiin tämänlaatuisen toiminnan olevan omiaan lähentämään koteja ja työpaikkaa toisiinsa. Seuraavat luvut kuvaavat voimalaitoksen käyttöä Pätötehohuippu Pätöenergian kehitysaika 212 päivänä yht... Pätöenergiaa kehitetty... Edellisestä vastapaine-energiaa (yhteensä 7 päivänä). Suurin vuorokautinen pätöe~ergian kehitys (tammihelmikuussa 38 päivänä).. Loisenergiaa kehitetty 329 päivänä h, josta puhtaasti kompensointikäytössä... pätötehokäytönohella... Lämpöä toimitettu lämmönjakeluverkkoon... (josta koekäyttöjen yhteydessä 1,9 Tcal vastapainelämpönä) Poltettu kivihiiltä... antrasiittiä ja koksia... öljyä.... Sähköenergiaa käytetty omaan kulutukseen... kompensointiin.... Raakavettä käsitelty.... Kemian laboratorio 34 MW 3082h 64750MWh/v 210MWh/v 720MWhfvrk 1706 h 3082h 13,4 Tcal/v t/v 3190 t/v t/v 3384 MWh/v 1832 MWh/v m 3 /v Salmisaaren voimalaitoksella on kemian laboratoriolle varatuista tiloista osa kunnostettu ja otettu käyttöön. Kemian laboratorio toimii paitsi Salmisaaren voimalaitoksen käyttölaboratoriona myöskin tutkimuslaboratoriona, jossa suoritetaan toimialaan kuuluvaa tutkimustyötä sähkölaitoksen eri toimintayksiköille.

78 73 Taulukko 10: Voimalaitosten polttoaineen käyttö v Laitos PJ.töenergian Kompenkehitykseen sointiin Tcal/v 189,1 6,7 Salmisaari 72,3 2,5 % Tcal/v! 108,. 8,7 Suvilahti 46,2 3,7 ' % Tcal/v 297;5 15,. i Yhteensä 59,8 3,1 ~ %. Lämpöä kulutettu Lämmön myyntiin Rakennusten läm- mitykseen Kattilalaitoksen häviöi- hin, varallaoloon ym. 15,3 6,7 44,2 5,9 2,5 16,8 50,2 21,3 3,6 64,1 1,5 27,3 65,5 10,3 108,3 13,2 2,1 21,8 Yhteensä = polttoaineita poltettu Lämmön hankinta Lämmön kokonaishankinta (497 Tcal) pieneni edelliseen Vuoteen verrattuna 29 %. Tämä johtuu siitä, että pätöenergian kehitykseen tarvittiin 35 % vähemmän lämpöä kuin edellisenä vuotena. Taulukko 10 antaa kokonaiskuvan lämmön hankinnasta v Sähkön hankinta Pätötehohuippu kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, 9 % ja loistehohuippu 3 %. Sähköenergian kokonaishankinta lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna vain 0,6 %. Kuvasta 13 ilmenee sähkön hankinnan kehitys vuodesta 1930 lukien ja kuvasta 15 sen jakautuminen Seuraavassa esitetään luettelona muutamia sähkön hankintaa kuvaavia lukuja. Pätötehohuippu klo MW Loistehohuipp1,l klo MVAr Sähköenergian kokonaishankinta...:...:,...' 535,5 GWh/v Sähköenergian 'kokonaiskillutus ,3 GWh/v Vastaava :huipputehon :käyttöaika..., h. Pienin pätöteh klo MW 'Suurin vuorokautinen kokonaisenergianhankinta '...' MWh/vrk Suurin vuorokautinen sähköntarve MWh/vrk Pienin vuorokautinen kokonaisenergianhankinta :: MWh/vrk SlUKöNMYYNT Sähkön käyttö jakautui toimintavuotena seuraavasti: GWh % Myynti sähkönhankkijoille... 21,2 4,0 & vaihtosähkönä kuluttajille ,6 81,2» tasasähkönä kuluttajille 8,1 1,5 raitioteille ja johdinautoille... 22,1 4,1 Laitoksen omakäyttö... 14,4 2,7 Häviöt... 35,1 6,5 Sähkön käyttö yhteensä ,5 100,0 Sähkön kokonaiskäyttö 535,5 GWh ylittää n. 0,6 % edellisen vucden vastaavan arvon. Tämä.pieni kasvu johtuu parantuneesta energiatilanteesta, jonka ansiosta myyntimme' sähkönhankkijoille jäi noin kolmannekseen v määrästä. Kokonaiskulutus sähkölaitoksen verkossa nousi arvoon 514,3 GWh, mikä vastaa 9,1 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kuva 14 esittää k?k<ina~skq.lutuksen kehitystä.

79 GWh r ,~~----_.~~----_ _,----~--_r ~ ~ r ~------~ ~ ~ ~ 500 r r ~ ~~~~--~ ~ r_ ~ _ ~~~~--~ ~ ~ _ ~ ~ _--~~~~~_b_b--~ ~Dr_------~ _ _r_F=r_r_r~~~~~~;_;_;_~ 100 D ffml t'6f)j Kuva 13. Sähkönhanhinnan kehitys vuodesta 1930 (sisältää myös myynnin valtaverkkoon). Gth/r Kokonoi_uluhu 2. HulppupitMeho ~ f. ~ tl, lt '60.JOO tdd 2J, 0 ".JO -~ --.rj i ~ -~ r--~.. - t- ~ - - J J Kuva 14. Sähkönkulutuksen kehitys vuodesta r-- - r- r-- 2.

80 75 Laitoksen omakäytön ja häviöiden suhteellinen os:uus, yhteensä 9,6 %, säilyi ennallaan. Varsinaisille kuluttajille tapahtuneen myynnin jakautumista tariffeittain ja k~luttajaryhmittäin tarkastellaan jäljempänä. Kuva Ui esittää yleiskatsauksellisesti sähkön hankinnan ja myynnin jakautumista. Sähkönmyyntitariffit Kuluttaja voi valita tariffin, jolla hän sähköä ostaa seuraavassa esitettyjen soveltamisperiaatteiden mukaan." Kuitenkin, mikäli kuluttajan käyttämän vuotuisen sähköenergian ja vastaavan tehonoton suhde tai tehonoton ajankohta huomattavasti poikkeavat tavanomaisesta arvostaan, pidättää sähkölaitos itselleen oikeuden harkitsemissaan tapauksissa määrätä veloitusperusteeksi kyseiset seikat huomioonottavan tariffin. Plenkulutustarlfflt Valai.stustariffi (A tariffi) ja sekatariffi (B-tariffi ) Sähkön hinta peritään kulutetun sähköenergian määrään perustuvana kulutusmaksuna (mkfkwh; tariffin ja kulutusmaksun lyhennysmerkkinä on A ja vastaavasti B). Valaistustariffia sovelletaan pääasiallisesti valaistukseen tai sitä vastaavaan tarkoitukseen käytetyn sähkön myynnissä. ' Sekatariffia sovelletaan sähkönmyynnissä valaistukseen ja moottorikäyttöön, edellyttäen, että moottorikäyttö muodostaa vähintään puolet kokonaiskulutuksesta, samoinkuin sähkön myynnissä muihinkin sellaisiin lähinnä ammatillisiin tarkoituksiin, jotka vastaavat luo~teeltaan mainitunlaista sekakäyttöä. Edellytyksenä tämän tariffin soveltamiseen on lisäksi, että kuluttajan ottama teho ei ylitä 10 kw. Yleistariffi (EF-tariffi) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk/kwh; F) kulutetusta sähköenergiasta ja vuotuisena perusmaksuna (mk/v ty; E) kuluttajan tariffiyksikkömäärän nojalla. Tariffiyksiköiden (ty) lukumäärä lasketaan sovelta~n Suomen Sähkölaitosyhdistyksen julkaisussa»sähkön jakelun normaalitariffib esitettyjä tariffiyksikkölaskennan perusteita eräin vähäisin täydennyksin. Yleistariffia sovelletaan sähkön myynmssa koteihin sekä niiden yhteydessä harjoitettuun elinkeinotoimintaan. Tehotariffi (He-tariffi) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk/ kwh; G) kulutetun energian perusteella ja kuluttajan laskutettavasta huipputehosta riippuvana vuotuisena tehomaksuna (mkfkw; H). Laskutettava huipputeho määrätään talvikuukausma (tammi-... maaliskuu ja loka-... joulukuu) mitattujen kahden suurimman 15 min. huipputehon keskiarvona. Laskutus suoritetaan vähintään 5 kw:lta. Avo- ja sulkuaikatariffi (Ppk-tariffi) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk! kwh), jonka suuruus riippuu ajankohdasta, jona sähköenergia käytetään. Avoaikana, so. talvikuukausina (tammi-... maaliskuu ja loka-... joulukuu) yöllä klo sekä kesäkuukausina rajoittamattomana aikana, kulutetusta. sähköenergiasta peritään alempi, ns. avoaikakulutusmaksu. Sulku aikana, so: muuna kuin avoaikana kulutetusta energiasta peritään korkeampi, ns. sulkuaikakulutusmaksu. Tämä tariffi on tarkoitettu sellaiseen kulutukseen, joka voidaan yleensä kytkeä talvella päivän ajaksi pois. Edellytyksenä tariffin soveltami!!!len on, että vuotuinen kulutus avoaikana on väpintään 2400 kwh. SuurkulutuBtarfft Suurkulutustariffit Sp 1, Sp 2. Ss 1 ja Ss2 Sä4kön hinta peritään näissä tariffeissa kulutusm~ksuna (mkfkwh; SG) kulutetun energian perusteella sekä laskutettavasta pätö- ja loistehosta riippuvana vuotuisena pätötehomaksuna (mk/v kw, SH) ja vuotuisena loistehomaksuna (mk/v kvar; SLH). Loistehomaksun suhteen huomattakoon, että se on alhaisempi, jos lasklltettava loisteho on pienempi kuin puolet laskutettavasta pätötehosta, ja korkeampi, jos loisteho ylittää mainitun arvon. Mikäli kulut-. taja ostaa sähköenergiånsa pienjännitteisenä, veloitetaan kuluttajalta edellisten lisäksi vielä muuntokorvausmaksu (mk/v; M), jonka suuruus riippuu laskutettavasta pätötehosta. Laskutettava pätöteho määrätään talvikuukausina mitattujen kahden suurimman 15 min. huipputehon keskiarvona.

81 76 Jmotron Voimo Oy 315,4 GWh (612%) Omot vesiosuudet 104, fgwh (20.3 %) Omat höljr!lvolm%itok~et '''2 GWh (f9,3%) Kokonaishonkinfa 535,5 GWh (104,1'/.),.. Omakö'ltlö 1". HWh (2. 9 '/.) Höviöt 35,1 GWh (68'/.) Myynti varsinaisille ku/vtfoji/le GWh (90.3%) - Myynti söhkönhonkkijoille 21.2 GWh (~.f%) ~ ~ '" :.:::.c:: ~ ~ Qj (!) ~... t;., ~~ ~~ '" ~., "".,.. :t~ 0'0' "'"" ~~ "tl... -~ ~ "...:: "." ~.~.~~' ~'" 0'-' ~ '". () 1\) ~~.<:::.!:: ~~ '--, ~~ 1:;;:: ~ ~ 't " ~~....,...- '", ~ ::::... <> "" ; ~""... ~~ ~'<'>... 'q;:~~ ~ ~." ",..,"" '" "'~.~ (.!) ::::... Q<;:; ~~ K uva 15. Sähkönhankinnan ja myynnin jakautuminen v