KAUPUNGIN: TEKNILLISET. LAIT~OKSET

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V l c. Y'BO) 'ie.ls\n\a(. \\..AOf e \ E(l" A ';\) f00\ "'i\"(o KAUPUNGN: TEKNLLSET. LATOKSET v Uo.. s K E R T O!M U S JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS HELSNK. 94

2 STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V SERVCES TECHNQUES' MUNCPAUX 2S 940 RAPPORTS AN.NUELS PUBLES PAR L'J\DMNSTRllTON DES SERVCES TECDNOUES MUNCPJ\UX HeLSNK 94, TYÖVÄEN KRJAPANO

3 SSÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos...,... Kaasulaitos... :... 9 Sähkölaitos Siv. T ABLE DES MA TERES Page Administration des services techniques municipaux... y Service des eaux... Usine a. gaz...:... 9 Usine d'electricite... 37

4 Helsingin ka upungin -teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 940. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori R Wuolle puheenjohtajana, seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja autonkuljettaja Edvin Karlsson jäseninä. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring., Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 8 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 459 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 478 ja lähetettyjen kirjelmien 39. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, maaliskuussa 94. B. Wuolle.. Eino Uski.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 940. Kertomusvuoden aikana työnalaisina olleista uudistöistä mainittakoon seuraavat: -'Edellisenä vuonna aloitettua saostusaltaiden laajentamistyötä, joka sodan takia oli keskeytettynä, jatkettiin jälleen toukokuun 6 p:stä alkaen. Rakennustyö, jota A. W. Liljeberg O. Y. urakoitsijana suoritti, edistyi siten, että heinäkuun 23 p:nä itäisin allas (n:o ) oli valmis otettavaksi käyttöön, elokuun 3 p:nä valmistunut keskimmäinen allas (n:o ) kytkettiin lopulliseen käyttöön ja lokakuun 5 p:nä läntisin allaskin (n:o ) oli valmiina käyttöön. Kaikki tämän jälkeen vielä jatkuneet jälkityöt tulivat marraskuun 23 päivään mennessä loppuunsuoritetuiksi, ja laajennustyön lopputarkastus pidettiin joulukuun 4 p:nä. Altaiden yhteenlaskettu vesitilavuus on n. 40,000 m S, mikä 8 tunnin selkeytysaikaa edellyttäen riittää 20,000 m 8 :n suuruiselle vuorokausikulutukselle. - Heikinkadun 32" vesijohdosta laskettiin edelliseltä vuodelta keskeneräiseksi jäänyt Eduskuntatalon ja Arkadiankadun välinen osa. Satamaradan kohdalla asennettiin johto radan alle jo tehtyyn tunneliin. Johtoon käytetyt putket ovat teläsmuhviputkia, joiden sisäläpimitta on 840 mm ja seinäpaksuus 0 mm. johto otettiin käyttöön Vantaanjokeen maantiesillan pohjoispuolelle rakennetun varapadon kynnysmuurissa veden alla olevaan tunneliin jo edellisenä vuonna asennettuja molempia valurautaisia 32'" putkijohtoja, joista toinen on painejohto ja toinen selkeytetyn veden johto, jatkettiin 840 mm läpimittaisina teräsjohtoina ja yhdistettiin jälkimäinen johto sekä joen länsipuolella että Siltasaarella entisiin vastaaviin johtoihin, jota vastoin painejohto yhdistettiin ainoastaan joen länsipuolella, koska se Siltasaarella tulee jatkumaan aina pumppuasemalle saakka eikä johtoa vielä vuoden loppuun mennessä ehditty saada 'näin pitkälle lasketuksi. - Edellisenä vuonna aloitettu Kallion kaupunginosan pääjohdoksi tarkoitettu 24'" vesijohto valmistui kertomusvuoden aikana. Johto, joka liittyy Sturen- ja Pääskylänkatujen kulmassa Sturenkadussa olevaan 24'" painejohtoon, kulkee Pääskylän-, Flemingin-, Aleksis Kiven-, Harju- ja Harjutorinkaduissa aina Adolfinkadun risteykseen saakka ja on pituudeltaan 952 m. Johdon käytäntöön ottamisen jälkeen lisääntyi paine Kallion kaupunginosan korkeimmilla paikoilla n. 6 metrillä. Johto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön Rakennustoimiston rakentamiin katuihin on kuten ennenkin laskettu uusia vesijohtoja, jotka enim, mäkseen ovat olleet verraten pieniläpimittaisia, mutta kuitenkin vähintään 5". - Laitoksen käyttö- ja hoitohenkilökunnan väestönsuojaolojen järjestämiseksi rakennettiin talousarviossa myönnetyillä varoilla kolme osumankestävää väestönsuojaa. Vantaanjoen vesimäärä, 'joka suuren osan vuotta 939 oli hyvin pieni, minimiarvon ollessa elokuun loppupuolella,348 litraa sekunnissa viikkokeskiarvona mää-. rättynä, väheni vuoden 940 talvena ja kesänä vielä huomattavastr tästäkin määrästä, saavuttaen alimman viikkokeskiarvon, n. 800 litraa sekunnissa, helmi-, maaliskuun vaihteessa sekä lähes saman keskiarvon jälleen heinäkuun loppupuolella. Veden vähyys on johtunut vuoden 939 ja edelleenkin vuoden 940 syksypuoleen saakka jatkuneesta vähäisestä sademäärästä sekä talven 940 poikkeuksellisesta pakkassäästä, varsinkin kun sademäärä jo vuonna 938 oli suhteellisen pieni. Vuoden 938 sademäärä oli Helsingissä mm ja vuoden mm sekä tammi-heinäkuun aikana vuonna 940 ainoastaan mm, kun se vastaavana aikana vuonna 939 oli mm. Mainittakoon, että vuoden 939 sademäärä mm on jälkeen v. 847 alitettu ainoastaan vuosina 855; 857, 865 ja 875 sekä että sademäärän vuosikeskiarvo 9 vuotta käsittäneenä kautena on ollut mm. Vuoden sodan aikana oli laitoksen palveluksessa olevista henkilöistä asepalveluksessa eri joukkoosastoissa ja eri rintamilla kaikkiaan 44 henkilöä. Näistä kaatui helmikuun 9 p:nä Taipaleen Koukunniemessä putkenasentaja, alikersantti KaaJ'lo Johannes Virtanen. Sodanaikaiseen pääkaupungin teknilliseen väestönsuojelutoimintaan otti osaa aktiivisesti n.,50 laitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. Laitoksen sodan aikana kärsimät ilmapommitusvauriot rajoittuivat muutamiin putkijohtovaurioibin toisarvoisissa katujohdoissa sekä vähäisempiin vaurioihin vesisäiliöllä ja Haagan pumppuasemalla. Kertomusvuoden alusta laitoksen työpajale perustettuun työpajamestarin toimeen otettiin teknikko y,jö A. J. SifveJ'beJ'g, joka ryhtyi tointansa hoitamaan helmikuun p:nä. Laitoksen entinen' eläkkeellä ollut rakennusmestari Kaa,lo F. Ek, joka oli uskollisesti palvellut laitosta vuodesta 896 lähtien' vuonna 939 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä saakka, kuoli lokakuun 5 p:nä.

6 2. Käyttö. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta:,k u uk au s Vedenkorkeu9 Vanta.as Helsingin kaupungin ja Haagan sa padonkynnyksestä Laitoksen koskvoi. sähkölaltoksuta ostettu aner-, mitattuna, m ) malla kehitetty ja gla, josta kulutettiin Sade Sade Keskl- Vanhankaupungn päiviä') määrä, lämpö, laitoksella kulutet- Vanhankaup. Pohjavesi mm C' Keskiarvo Suurln arvo tu energia, kwh \altoksella, laitoksilla, kwh kwh Tammikuu ,00 7, s -2., Helmikuu ,200 6, Maaliskuu ,300 7, , Huhtikuu ,40 329,300 6, , +.2 Toukokuu ,450 20,900 7, Kesäkuu ,00 376,800 7, B Heinäkuu ,00 8, Elokuu ,800 7, Syyskuu , ,800 7, Lokakuu BO 98,90 303,300 6, a Marraskuu & 4,90 285,400 7, Joulukuu ,490 27,00 6, , - 4. Koko vuosi.. :... : oc 706,740 4,00,00 88, Jää lähti Vantaanjoesta huhtikuun p:nä ilman räjähdyttämistä. Joki jäätyi marraskuun 8-9 p:nä ilman suppohäiriöitä. Vedenpuhdistus ja -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on steriloitu kloorilla Vedenpuhdistus. koko vuoden aikana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2. Viime vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 8,003,232 m a. Kun painejohtojen vesimittarit Vanhassakaupungissa ovat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupungista määrätty suodattimien antois,luden mukaan. Vedenpumppuamlnen. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pinta-, vesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Kuukausi Vanhankaupungn laitos, Yhteensä TurbUnl- pntavettä, ' Kesklpakqls- pumput, pumput; ma m a m" Tammikuu... 88, ,366,026,824 Helmikuu... 57,209,040,207,097,46 Maaliskuu... 47,29,447,755,494,884 Huhtikuu ,598,492,905,702,503 Toukokuu... : ,544,346,80,604,354 Kesäkuu ,434,248,560,457,994 Heinäkuu... 62,548,445,70,508,249 Elokuu... 7,535,498,30,569,665 Syyskuu... 34,37,409,985,544,356 Lokakuu ,74,404,408,657,49 Marraskuu ,373,390,759,637,32 Joulukuu ,954,307,70,566,24 Kokö vuosi...,895,894 5,970,756 7,866,650 Pohjaveslaitokset, Kakkiaan pumputtu, ma m" ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääntelyn alaisia. ) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0. mm. Kokonalspumppuamlnen vuoro kaudessa, ma Keskl- Suurln enln määrä määrä määrä 7,023,033,847 33,350 37,83 26,296 3,47,00,887 37,962 43,846 28,957 6,057,500,94 48,47" 58,52 37,798,455,73,958 57,32 62,44 45,320 3,82,68,75 52,99 64,866 39,035 4,23,472,7 49,07 62,075 28,787 5,629,523,878 49,57 60,06 33,498 4,572,584,237 5,04 65,45 34,987 3,998,558,354 5,945 63,20 37,548 2,806,669,955 53,870 66,766 38,23 2,6,649,743 54,99 66,29 37,233 :tv,06,577,40 50,875 66,038 30,330 36,582 8,003,232 49,89 66,766 26,296

7 3 Vesfmfttarft. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 7:ä ja oli niitä vuoden lopussa 4,678 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta..., mm Lukumäärä..., kpl Näistä oli 9 kpl 50 mm, 47 kpl 75 mm ja kpl 00 mm Woltmannmittareita. o Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 2,286. Syyt,vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia ,085 kpl. eli 23 % kaikista asetetuista mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin »» halutun kokeen takia..., 7» O.ll o.»» epävarman käynnin takia »» pysähtymisen takia... : » 2.7» vian t<i.kia. osoittimessa tahi taulussa »»»» vuodon takia ».0»» jäätymisen takia :... : »»»» Poistettu »»»» lakkautetun käytön takia »»» Yhteensä 2,286 kpl. eli 48.9 % kaikista asetetuista mittareista Poikkeuksellisen kylmän talven sekä evakuoinnin takia on mittarien jäätymisiä ollut harvinaisen paljon. Vedenkulutus. Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. pumputusta kokonaisvesimäärästä): Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit Yksityiskulutus. -9 kaupunginosassa...;...; kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja Toukolaan rajoittuvalla alueella...'... Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla..... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu...;..... Suomenlinnassa... Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (62,600 m 8), Herttoniemessä (,644 m 3), Lauttasaaressa (56,968 m a ), Munkkiniemessä ja Talissa (262,28 m 8 ) sekä Haagassa (33,59 m 8)... 6,369,057 4,43, ,56 3,085,643 9,725 66,256 56,93 m a, eli %» 24.6» 2,o» 7.u»» O.l.l»» 0.87» »» 2.87» 4,856,948 m a, eli % Oikaisu: Mittarien lukeminen joulukuussa v. 939 myöhästyi sodan vuoksi, josta syystä mittarien mittaama vesimäärä esiintyy arviolta 450,000 m 8 pienempänä kuin sen olisi pitänyt olla. Oikaisu otaksutaan kokonaisuudessaan koskevan yksi- tyiskulutusta... : ,000 ml eli 2.0 0/0 Yksityiskulutus 5,306,948 m a, eli 85.0 %

8 " Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus...:...,37,53 m a, eli 6.85 % Laitoksen oma kulutus...: & & 0.39 Mittarien mukaan (oikaistuna) 6,54,720 m a, eli 9.78 % Putkiyerkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeislin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä...,488,52 m 8, eli 8.!7 % Mittaamatta kulutettu vesimäärä, joka on edellisen mukaan 8.ST % pumputusta kokonaisvesimäärästä, on huomattavasti suurempi kuin yleensä edellisinä vuosina. Tämän voidaan katsoa aiheutuneen pääasiassa harvinaisen kylmästä viime talvesta, jolloin tästä johtuneiden suoranaisten vuotovaurioiden ohella on täytynyt katujohtojen ja palopostien jäätymisen estämiseksi vuodattaa Yhteensä 8.003,232 m 8, eli % vettä paloposteist runsaammin, kuin mitä useimpina muina talvina on ollut tarpeellista. Pumputun kokonaisvesimäärän (8,003,232 m 8 ) pienentyminen edellisen vuoden määrästä (8,32,200 m 8 ) 0.7 %:lla johtuu sodanaikaisesta evakuoinnista ja osittain myöskin lämpimän veden säännöstelystä. Vuonna 939 kulutettiin... o Vähennys vuonna ,.... Keskikulutus vuorokaudessa.... Suurin 0 /»...,.... Pienin e /.... Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: 8, m 8 8,003,232 28,968 & 49,89 66,766 26,296 t Mttarlen mlttaama kulutus :3!;:: Vedenkulutus. m" P" -.. g lfls Keskikulutus henkeä kohti vuorokaudessa. l Maksavat kuluttajat Vuosi ""i... ""op " e.s", Kaupungin fi Ykstys- Latoksen [.. r ei "''' maksama S.. '"... S " ;:;.. :'8 kulutus oma kulutus P" P" g " " e. l &l ;....!'rs kulutus Pl< Dl 'l' P" , ,0,478, , ,3, ,348 2,02, , ,786, ,665 2,595, , , ,423,943 4,255, ,963,329 54,703 9, ,956 6,382, ' 2, ,36,52 470,77 40, , , , ,898,46 623,307 49, , , ,372,483 62,748 50, ,649 9,034, , ,956, ,908 53,52 827,786 9,442, , ,6, , ,954, , , ,587, ,57 870,053 2,250, , ,562, ;934 63, ,222 2,367, , ,80, ,43 87, ,065 2,647, ' ,92,940 90,47 73,44!]55,096 2,660, < , ,385, ,54 77, ,462 3,207, ll , ,678 89, , ,004,808,043,729 92,485 98,083 5,059, , ,364,668,37,840 95, ,6 6,534, ' , ,506, ,846 58,565 7,530, , ) i ,08,94,836 93, ,562 8, :'.97 ) , ,37,53 70,259,488,52 8,003, ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - ) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää.

9 '5. Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvonlsäykset. Vuonna 940 ori tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kutannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vcsimittarien osto...,... Tasoitu;ksia ja istutuksia Vanhassakaupungissa...:... Kesävesijohto Seurasaareen Paciuksenkadulta )...:...:. Vesijohto ]ollkolantiehen Untamontieltä Väinölänkadlllle )... Vesijohto Väinölänkatuun ]oukolantieltä MetsolantieUe D)... Vesijohto Metsätiehen Kotipolulta Onnentielle päin )... Vesijohto Harjukatuun tonttien n:o 5 b ja 5 c edustalle korttelissa n:o 359 (5 m 6 6 ja 46 m 5# johtoa) 8)... Vesijohdon uusiminen Toisessa linjassa Hämeentieltä Porthaninkadulle päin (57 m. 8'" johtoa)... Vesijohdon uusiminen Tarkk'ampujankadussa Korkeavuorenkadulta ]ohanneksenrinteelle päin (38 m 8'" johta laskettu ja 38 m4' johtoa hylätty)... Vesijolldon uusiminen Kanavarannassa Päävartiontorilta Aleksanterinkadulle (alus-. tavia töitä)... Vesijohto Valpurintiehen Munkkiniemenkadulta Pihlajatielle (256 m 6' johtoa)... Vesijohto ]alavatiehen Munkkiniemenkadulta Pihlajatielle päin (20 m 5" johtoa) Vesijohto Lauttasaarenrantaan tämerenkadulta Harmajankadulle (47 m 5" johtoa) Satamaposteja Lauttasaarenrantaan... Vesijohto Majakkakatuun Hietasaarenkadulta Vaihdekadulle (44 m 5' johtoa)... Vesijohto ja satamaposteja Hernesaarenrantaan (80 m 5" johtoa)... Vesijohto ja satamaposteja Makasiinirantaan satamaradan itäpuolelle... Vesijohdon uusiminen Kanavakadussa. Mastokadulta. Ankkurikadulle.(30 m 0'" ja 3 m 5" johtoa laskettu ja 50 m 4" johtoa hylätty)... Vesijohto Herttoniemen varasto- ja pienteollisullsalueelle rautatieaseman itäpuolelle (69 m 6'" johtoa)...:... Vesijohto Pirkkolantiehen Kaarelantieltä Lehtotielle B ).... Vesijohto Pirkkolantiehen Lehtotieltä Peltotielle 3 ).... Vesijohto Peltotiehen Pirkkolantieltä Lampuodintielle (2 m 6# ja m 5' johtoa) 8) Vesijohto Lampuodintiehen Peltotieltä viemäriveden puhdistuslaitokselle päin (252 m 5' johtoa)... Sulkuventtiilien ja palopostien täydennys Munkkiniemen vesijohtoverkossa... Väestönsuoja Vanhankaupungin Siltasaarelle..., Väestönsuoja Vanhankaupungin 'saostusaltaiden luokses.... Väestönsuoja vesisäiliön luokse... Kaasusuojeuvälineitä 4 ) ,733: 35 9,250: 40 6,8: 85 84,995: 90 92,425: 60 3,933: 05 57,000: - 89,444: 5 43,084: 0 453:50 305,850: 85 7,006: 5 48,483: 20 46,795: 45 82,662: 70 74,443: 35 23,39: ,640: 35 2,862: 50 60,544: 85 53,465: 40 24,676: 50 82,64: 30 48,000:- 205,0: ,69: 45 9,433: 30 77,426: 90 3,425,97: 80 b) Edellise!tä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Pääjohto Kallion kaupunginosaan (24 m 24' johtoa Fleminginkatuun Pääskylänkadulta Aleksis Kivenkadulle, 337 m 24', 2 m 8# ja 9 m 5" johtoa Aleksis Kivenkatuun Fleminginkadulta Harjukadulle,. 295 m 24" ja 3 m 6" johtoa Harjukatuun Aleksis Kivenkadulta Adolfinkadulle sekä vesijohdon uusiminen Fleminginkadussa Aleksis Kivenkadulta Vaasankadlllle (2 m 24" ja 35 m 2' johtoa laskettu ja 26 m 6' johtoa hylätty) 8) ,480,076: 05 Siirto 3,480,076: 05 ) Tehty v. 939, vain täydennystöitä v ) Tehty v S) Osa tehty v ') Hankittu v. 939.

10 Siirto Vesisäiliö Alppilanvuorella (tasoitusten ja istutusten täydennystä)... Väestönsuoja Vanhankaupungin Siltasaarelle kalustoineen ja muine varusteineen... Vesijohto Heikinkatuun Kansallismuseon kohdalta Arkadiankadulle (63 m 32# johtoa laskettu ja 224 m 8" johtoa hylätty) ) Vesijohto Lauttasaaren-, Köydenpunojan- ja Ruoholahdenkatuihin Lauttasaarenrannalta Hietaniemenkadulle (täydennystyö)... Vanhan kaupungin pumppulaitosten, muuntaja-asemien ja kojeistusten täydennys... Vesijohdon uusiminen Kolmannessa linjassa Hämeentieitä Porthaninkadulle päin (60 m 6* johtoa laskettu ja 60 m 4" johtoa hylätty)... Vesijohdon uusiminen Neljännessä linjassa Porthaninkadulta Suonionkadulle (täydennystyö)...'.... Vesijohto Pihlajatiehen Kuusitieltä Valpurintielle päin (39 m 5" johtoa).... Vesijohto Kuusitiehen Pihlajatieitä Turuntielle (06 m 2" johtoa).... Vesijohto Ensi linjaan Castreninkadulta Suonionkadulle' päin (72 m 5' johtoa).... Vesijohto Koskelantiehen lmattarentieltä Keijontielle päin (65 m 56 johtoa).... Vesijohto E. Hesperiankatuun ja urheilukentän alle Sivutielle saakka (47 m 8" johtoa E. Hesperiankatuun ja 47 m 5" johtoa urheilukentän alle).... Vesijohdon UUSlmmen Pohjoisrannassa Maneesikadulta Rauhankadulle päin ja Maneesikadussa Pohjoisrannalta Maurinkadulle (70 m 6" johtoa laskettu ja 70 m 4" johtoa hylätty Pohjoisrannassa ja 72 m 6 6 johtoa laskettu ja 72 m 4 6 johtoa hylätty Maneesikadussa).... Vesijohto Hernesaarelle Hernesaarenrannan haarajohdostaetelään päin (29 m 8 6 johtoa)... ;.... Varapato Vantaanjokeen (täydennystyö).... Vanhankaupungin saostusaltaiden laajennus )..., ,480,076: 05 72,548: ,000: -,6,656: 65 5,657: 90 65,777: - 88,84: 45 3,969: 35 6,50: ,305: 35 20,554: 75 77,462: 25 72,697: 45 0,777: ,09: 20 43,489: 85 3,569,965: 75 9,879,742: 85 mk 23,305,74: 65 c) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla on vielä tehty osia seuraavista töistä: Painejohdon jatko Siltasaarella maantieltä pumppulaitokseen (62 m 32' johtoa) ,722: 05 Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki Koskelantieltä maantielle Siltasaarelle (68 m 32" johtoa) ) ,562,896: 50 Tätä erää ei ole viety pääoma-arvoon, koska työt olivat vielä keskeneräiset. mk,977,68: 55 d) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämilla määrärahoilla: Vesijohto seuraaviin Pirkkolan omakotialueen toisen rakennusvaiheen teihin: Pakilantiehen Petaksentieltä Papinmäentielle (03 m 8" johtoa), Papinmäentiehen Pakilantieltä Petaksenkujalle (268 m 5' johtoa), Papinmäentiehen Purotieltä Peltotielle (208 m 5" johtoa). Peltotiehen Papinmäentieltä Kaarelantielle (56 m 5" johtoa), Kaarelantiehen Peltotieltä Purotielle (209 m 8 6 johtoa), Kaarelantiehen Petaksenkujalta Pakilantielle (353 m 5" johtoa), Lehtotiehen Kaarelantieltä Pirkkolantielle (65 m 5" johtoa), Kangastiehen Kaarelantieltä Pirkkolantielle (265 m 5' johtoa) ja Kaskitiehen Kaarelantieltä Pirkkolantielle (330 m 5' johtoa)...,989,602: 45 Yhdysjohto Munkkiniemen son Puistotien molemmissa ajoteissä olevien vesijontojen välille Puistotien itäpäähän (28 m 8',6 m 6" ja 3 m 5' johtoa)...:... 62,694: 25 Tätäkään erää ei ole viety pääoma-arvoon. mk 2,52,296: 70 ) Osa tehty v. 939.

11 7 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olleiden vesijohtojen pi- tuudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventililien lukumäärät näkyvät seuraavista taulukoista: Helsingin kaupungin putkivet'kko ) 40# 32" 24'" 8# 6 2# 0# 8# Yhteen- Palo- Sulkusll. posteja. venttll- 6" 5# 4# lejll. m m m m m m m m m m m m kpl. kpl. J?"k. 3 p,nä ' ' ' Llsays v Vähennys v Joulnk. 3 p:nä !4.68!6. 57!7.067!4.88!5.63!9.938! 30!38.399! !65.43!.596!3.755!!.64!.999 Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 298 mm ja tilavuus m B Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus on Munkkiniemen putkiverkko. 8# 6'" 5'" 4# Yhteen- Paio- Sulkusll, posteja, vcnttiilejll. m m m m m kpl. kpl Jouluk..3 p:nä Lisäys v Jouluk. 3 p:näl Haagan ptdkivet'kko. " Palo- Sulkuall, posteja. ventul- 6# 5# 4# lejl. m m m m kpl. kpl. Jouluk p:nä : d Lisäys v Jouluk. 3 p:nä! yhteensä n m B ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56. B m yli NN. Talin putkivet'kko. 6# 4" Yhteen- Palo- Sulkuall, posteja. venttlllajll. m m m kpl kpl. Jouluk. 3 p:nä lisäys v Jouluk. 8 p:nä 940! 746! 42! 88! 6! 8 Herttoniemen putkivet'kko. Yhteen- Palo- Sulkusll. posteja. venttll- 6# 5# lejll. m m m kpl. kpl. Jouluk. 3 p:nä Lisäys v Jouluk. 3 p:nä 940!.97! 527! 2.498!! 7! 3 Vesijohtolatoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä _ :- Uudisrakennukset vuonna : : 65 Kuoletukset : 65 Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 940 jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... ;... S:n varapato... '... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Siirto Arvo "'/ : : : : - mk :- Lisäykset Kuoletukset Arvo.'/ : ,: 85 22,089: : : 40 50:40 869,500: : : ,700: - ),Tilastoon on otettu myöskin seuraavat lasketut ja hylätyt johdot: a) Rakennustoimiston kustantamat: vesijohto Fabianinkatuun Bernhardinkadulta etelään päin (82 m 5# johtoa); vesijohto Meritullinkatuun Rauhankadulta Kirkkokadulle päin (4 m 6" johtoa laskettu ja 50 m 6# johtoa hylätty); vesijohto Meritullinkatuun Kirkkokadulta Meritullintorile päin (34 m 5'" johtaa laskettu ja 34 m 5# johtoa hylätty); vesijohto Liisanpuistikon halki (28 m 5# johtoa); vesijohto Olymp. ratsastusmaneesin edustalle (86 m 5'" johtoa). b) Yksityisten töiden tilillä: vesijohto Kornetintiehen Taliin (26 m 4# johtoa). c) Hylätyt johdot: Roineentien vesijohto Sturenkadulta Suvannontielle (50 m 5# johtoa hylätty) ja Vallilantien vesijohto Sturenkadulta Suval.lnontielle (46 m 6# johtoa hylätty),

12 Siirto Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle... Hiilivaja y.m.... Konehuone-.:.i. pasudatinrakennus sekä niille kuuluvat sallot Ja kalvot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (745 ml suodatuspinta-alaa)... Sähkömoottorit ja keskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto.. :... Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... Kloorikaasukojeet... Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot. sääntelykaivot. vedenottamo ja putkijohtosillat...:... Varastorakennukset Siltasaarella....Myllyrakennus...;... Kemistin asuinrakennu!i hirsistä... Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä... Asuinrakennus tiilistä... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... Asuinrakennus hirsistä (et. myllärinrakennus)... Pesutupa ja sauna tiilistä.... Väestönsuoja Siltasaarella...::-:.:... S:n saostuslaitoksen luona...:... Vesisäiliö -Eläintarhassa, nelikulmainen... t t pyöreä... Vartijan asuinrakennus hirsistä... t tiilistä... Väestönsuoja vesisäiliön alueella... Vesiiohtotyäpaia tiilistä korttelissa n:o 79...:.. Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... Vesipostii satamissa... Vapaakaivot...,... Putkiverkko...;... Vesim ittaj'it... Kalustot, työkalut ja autot... 8 Arvo l/u 939 3,08,00: - 00,000: - 5,000: - 5,000: -,022,300: - 437,00: - 344,600: - 7,800:- 773,800: - lisäykset 52,740: 25 64,500: - 364,200: - 94,200: - 65,777:- 3,23,00: - 45,000: 9,046,600: - 3,569,965: 75 22,00: - 322,600: -,950,700: - 45,300: - 22,600: - 62,400: - 8,000: - 92,000: -,000: r- 0,600: - 6,400: - 9,28,500: -,274,00: - 400:- 342,900: - 887,400: - 2,700:- 320,600: - 24,400: - 97,73,700: -,344,400: - 259,300: - 505,0: ,69: 45 72,548: 60 9,433: 30 44,558: 65 Kuoletukset Arvo ltj/u /40 22,40: 25 3, :- 00,000: - 5,000: - 38,000: - 72,600: - 26,300: -,000: - 39,500: - 2,500: - 30,900: - 8,277: - 33,600: - 46,565: 75 6,400: - 8,300: - 5,000: - 984,300: - 264,500: - 38,300: - 6,800: - 734,300: - 43,000: - 333,300: - 24,700: - 2,989,500: - 45,000: - 22,55,000: - 5,700: - 34,300: - 20,600: -,749,00: - 4,300: - 4,000: - 3,400: -.9,200: - 7,700: - 54,700: - 8,000:-,300: - 80,700: - 3,500: - 97,500: -,400: - 9,200:- 2,400: - 4,000: - 0: ,00: - 69:45 450,00: - 248,000: - 8,880,500: - 28,248: 60.,28,400: - 400:- 8,000: - 334,900: - 33:30 9,400: - 92,00: - 695,300: - 2,700: - 46,858: 65 48,300: - 7,300: - 7,00:- 7,787,250: 60 2,684,950: 60 02,86,000:- 388,733: 35 36,333: 35,37,800:- 77,426: 90 0,026: ,700: mk 42,623,400: - 23,305,74: 65 5,02,64: 65 60,826,500:-. Taloudellinen tulos. Hinta. Huhtikuun 29 p:nä 936 kaupunginvaltuusto vahvisti laitoksen viimeisen taksan. Tämän mukaan veden yksik- körunta kulutuksesta kaupungin alueella on 2: 20 mk kultakin m 8 :ltä, kulutuksen ollessa eniitään,000 ml vuosineljänneksessä. 2: 0 mk.kultakin m 8 :ltä,00 ja 2,000 m B välillä, 2: - mk kultakin m 8 :ltä 2,00 ja 4,000 m S välillä sekä : 90 mk kultakin m 8 :ltä 4,00 m 8 :stä ylöspäin. Sama on vedenbinta Herttoniemessä.

13 - Munkkiniemessä, Talissa ja Haagassa ovat' hinnat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun 26 p:ltä 939 samat kuin miksi M. G: Stenius A/B aiemmin oli määrännyt ne; s.o. Munkkiniemessä ja Talissa, 3: 50' mk mb:ltä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, sekä Haagassa 5: - mk m 8 :ltä, kulutuksen ollessa enintään 75 ml kuukaudessa, 4: 50 mk mb:ltä, kulutuksen ylittäessä 75 ml, mutta ollessa korkeintaan 50' m a kuukaudessa, 4: - mk m':ltä, kulutuksen ylittäessä 50 9 ml, mutta ollessa korkeintaan 225 ml kuukaudessa, ja. 3: 50' mk m 8 :tä, kulutuksen ylittäessä 225 m a kuukaudessa Poikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan suorittama hinta, joka eri välikirjan mukaan on : 50 mk m 8 :ltä kauppalan putkiverkkoon syötetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (:.50' mk), jonka laitos maksaa Haagan kauppalalle vesijohtolaitoksen käyttöön saadusta sähkövirrasta kwh:lta. Yksityiskulutuksesta... 3,285,096: 60' Satamaposteista jaellusta vedestä... 38,743: 20' Kaupungin kulutuksesta. 2,25,352: 0 Vapaakaivoista y.m. jaellusta vedestä ,50'9: 90' Laitoksen omasta vedenkulutuksesta... 44,42: - 33,75,3: 80 Vesimittarien vuokrat ,68: - Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista ,757: 50' Voitto tehdyistä asennustöistä: Tulot... 3,899,368: 45 Menot ,040',942: 5 858,426: 30'. Siirto 35,325,465: 60' Tulot. Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta.... Menot s:n s:n s:n.... Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... 8,579: 55 Menot s:n s:n s:n... 49,237: 55 Siirto 35,325,465: 60' 09,339: 90' 93,62: 20' 5,727: 70' 69,342:- 5,60'0': - Maa-alueiden vuokrat...:... Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarktl.stuksista... 27,78: 50' Luontoisedut... 25,376:- Sekalaiset tulot... 22,5: mk 3.5,790',444: 5 Tulot Jokaiselta pumputulta vesikuutiometrilti. penniä Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden Vedestä lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra Mittarien vuokrista : 65 mk vuodessa kultakin mittarilta. Tehdyistä asennustöistä Muut tulot Yhteensä A. Hallinto. Osa hallituksen menoista.... Palkat.... Tarverahat: Kaluston kunnossapito.. Painatus ja sidonta..... Puhelinmaksut.... Autokulut..... Sekalaista.... Mittaukslolt y.m.s ,0'9: 60' 29,40'4: 30' 26,58: 70' 6,236: 5 '52,934: 5 6,229: 0 mk 8,740': - 323,420': - 26,44: - 468,574: - Menot. B. Kassa- ja tilivirasto. Palkat..... Huoneistomenot.... ) La b 0 r a tori 0 : C. Käyttö. 997,60'0': ',0'0'0': 60' mk,257,60'0': 95 Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 23,997: 50' Bensiini, kemikaaliat, tarveaineet ja muut menot...,6: - mk 225,58: 50'

14 0 Mitä laboratorion toimintaan tulee. viitataan kemistin erityiseen kertomukseen. liitteeseen n:o 2. 2) V e den p u m p p u a m i n e n Van h a s t a kaupungista: a) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista : - Asemapäivystäjät ja apulaiset : 55 Muut käyttö- ja hoitokustannukset : 0 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito : 5...;; mk : 80 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu m a vettä. on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriltä. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista.... Asemapäivystäjät ja apulaiset..... Öljy. trassi.. muut aineet sekä päivät yöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... Höyryturbiinilaitoksen käyttökustann ukset... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku : : : : : mk : kwh:sta : 80 Tästä vähennetään suodantinhiekan pesukustannukset., : 80 S:n menot laitoksen valaistuks : 25 S:n kemiallisesta puhdistuks : 0 S:n uudisrakennuksen y.m. sähköstä : : 35 ml!: 3,479;320: 60 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta Yhteensä kwh Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin.: k Wh Vedenpumppuamiseen kaupunkii Suodatinhiekan pesuun... 35,45 Koko laitoksen valaistukseen Pikku moottoreihin Uudisrakennuksen tarpeisiin Erinäisiin muihin töihin Yhteensä kwh Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun. pikku moottoreiden käyttöön. koko laitoksen valaistukseen ja uudisrakennuksen tarpeisiin (6.237 kwh) on maksanut 2.809: 35 markkaa. niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin ,458: 45 Pumppuaminen kaupunkiin : 5 -_-..:.._-- mk 3, : 60 '.. eli penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua m S vettä ja penniin kuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta. jos menot jaetaan koko sille määrälle m a joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhassakaupungissa v. 940 oli penniä kuutiometritä. kun vuosikustannukset : 40 mk. jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimääräle. 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n g i s s a: Osa konemestarien palkoista... Suodattimien hoitaja... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun.... Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito._.._.._._ 8.000: : : : ;..4_7 :_5_0 mk 56,262: 75 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimääräle penniä kuutiometritä. 4) K em i a lli n e n puh d i s t u s ja s.e l k e y t Y s: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista : - Asemapäivystäjät ja apulaiset : 65 Apurityöt. kuljetukset ja sekalaista." : 05 Vedenkulutus : 50 Aluminiumsulfaatti... _,,_._.._.._.._._.._.._...;._3_66...:.:..,5_4_9_: 2_0 Siirto 2.055,87: 40

15 Siirto Sammuttamaton kalkki Kloori...:... Aktiivihiili.. ' :.... Sähköenergia...,... ' Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 2,055,87: 40 54,226: 80 5,3io:.75,420: - 3,268: 0 293,234: mk 2,568,647: 40 Jos tämä kustannus jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vedenpajoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat penniin kuutiometriltä. 5) Muu t m eno t Van h as s a k a u p u n g i s s a: Vanbassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus...;... Konebuone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus.... Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Tasoitukset ja istutukset... Puhtaanapito ulkona ja sisällä..... Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys Selkeytyslaitoksen polttoaineet ja lämmitys..... Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys...,.... Vesi- ja böyryturbiinilaitoksen ja muitten 8,996: 25 55,899: 90 28,363: 0 28,46: 55 39,99: 80 63,60: 80' 59,466: 35 7,597: 40 58,656: 50 rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 32,40: 95 Sähkövalaistuslaitteet... ' 4,676: 5 Sähkövalovirta...:... 50,89: 25 Vedenkulutus... 2,289: 50 Yövartiointi '... 55,360: 0 Sealaiset.kustannukset...:... 9,468: mk 668,77: 90 tehden pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä: Vanbankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 7,36,733: 95 markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä 4.0' penniin. ' 6) P 0 h j a v e s i a i t 0 k s e t: Hoitajat... 59,400: --.: Käyttökustannukset...,... 04,259: 55 Korjaukset ja kunnossapito... 24,906: mk 88,566: 0 Kun pohjavettä on pumputtu kaikkiaan 36,582 ml niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee penniä. D. Putkivet'kot ja vesisäiliöt. Putkiverkkoinsinööri, palkka... Asennusinsinööri, palkka.... Tarkastusinsinööri, palkka.... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja. palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä. putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujobtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja nananhatun korjaus ja hoito..... Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus..... Vedenkulutus.... Sekalaiset kustannukset..., Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito Suojelutoimenpiteet ja korjaukset sodan 93,960: - 69,600: - 75,480: - 37,038: ,293: ,29: 55 '72,8: 5 25,657: - 49,28: 60 7,928: 50,647: 80 63,09: 0 johdosta... 40,000: mk,78,035: 85 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 23 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 50 piirustusta yksityisten vesi- j viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta.. E. Mittat'i- ja asennusosasto, työpaja ja vat'asto. Mittarityöpajan hoitaja, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset' sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... Työpajarakennusten ja aitojen korjaus ja 65,040: - 420,67: ,24: 05 kunnossapito... 7,666: 70 Tontin ja rakennusten puhtaanapito ,83: 0 Valaistus ,092: 95 Lämmitys ja polttoaineet... 54,08: 95 Vedenkulutus... 4,660: 50 Yövartija ja sekalaiset menot... 0,682: mk 933,806: 60 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 220 liittymistä putkiverkkoon seurvan: erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta i50 mm Lukumäärä kpl

16 2 F. Yleiset sekalaismsnot. Osa kaupungin suorittamista eläkkeistä.... Vuokra ja verot.... Työkalujen ja kaluston hankinta.... Vakuutusmaksut.... Työntekijäin erinäiset edut.... Korot konttokuranttitilistä kaupungin kassassa.... Poistot ja palautukset.... Vantaan vesimäärän säännöstelytutkimukset.... Sodan aiheuttamat suojelutoimenpiteet... Sodan aiheuttamat korjaustyöt ja päivystys... :.... Sekalaiset menot ,588: 50 47,946: - 26,249: 30,993:60 572,863: ,764: 20,268: 55 49,000: - 9,62: 70 3,378: 30 2,96: 70 mk,994,870: 5 G. Kuoletukset ia korko. Kuoletukset sekä korko pääomavelalie, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammikuun 28 p:nä 93 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv ,02,64: 65 7 % korko pääomavelalle... 0,683,459: mk 5,786,073: 95 Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannukset, jaettuina jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (8,003,232 m 8 ), saadaan seuraava taulukko: Menot sekä kustannus Jokaiselta pumputulta veslkuutlometrlltli. A. Hallinto... B. Kassa- ia tilivii'asto.... C. KäyttlJ: ) laboratorio... 2) vedenpumppuaminen Vanhassakaupungissa... 3) suodatus... 4) kemiallinen puhdistus ja elkeytys Vanhassakaupungissa...:... 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina 8,003,232 m 8 :lle)... mk 468,574: -,257,600: ,58: 50 3,742,893: 40 56,262: 75 2,568,647: ,77: 90 88,566: 0 7,550,300: 05 Penniä vesilruutiometriltä 2. e , se D. Putkiverkot ia vesisäiziöt...,78,035: E. Mittari- ia asennusosasto, työpaia ia varasto ,806: 60 2,65",S42: F. Yhteiset sekalaismsnot... :...,994,870: mk 3,923,87: G. Kuoletukset iakorko...:... 5,786,073: Yhteensä mk 29,709,26: Voltto- Ja tapplotlll. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv mk 35,790,444: 5 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv ,923,87: 60 Kuoletukset ja korko, siv ,786,073: 95 Vuoden nettovoitto... : ,08,82: mk 35,790,444: 5

17 . Tila Joulukuun 3 p:nä 940. Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan... 60,826,500:- Keskeneräiset uudisrakennukset...,977,68: 55. Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla... 2,52,296: 70 64,956,45: 25 Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat... 5,765,64: 70 Tarvikevarasto...:... 9,975.84: 40 Kassa ,220: 0 Saatavat : 20 Ennakkomenot : 45 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut...; : 60 mk : 70 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka...:...: : 55 Konttokuranttitili : : 55 Siirtyvät määrärahat..." : 70 Menojäämät ,789: 25 Kansaneläkemaksut...:... 28:- Talletetut vakuudet : : 0 Nettovoitto : 60 mk : 70 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 940 sekä. muutamina aikaisempina vuosina on yhdistelty liitteeseen n:o. Helsingissä, maaliskuussa 94. John L. W. Lillja.

18 4 Liite n:o 7. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - utdrag ur vattenledningsverkets Arsberättelser. Menot - Utglfter Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsraken- -- vesimäärä oma-arvo ' nukset vuoden kuluessa Hallinto, käyttll y. m. Kuoletukset Ja korko') YhteeJ;lsä menoja V uoal Uppfordrad VerketBkapltalvatten- värde den ' Nyanläggntn- Fllrvaltnng, drlft ete. Amorterlngar och ränta') Summa utglfter Ar mängd gar under.ret p p p ma mk mk mk ma:ltll. mk m8:tä mk ms:ltä p per ms p per ma p per ma ,382,63 7,583,558-09, , , l4.6,027, ,663,349 7,405,705 -,295, ,600, , ,5, ,338,022 2,845, ,94, ,267, , ,245, )... 2,250,34 05,75,000-9,057, ,877, ,373, ,25, ,367,702 2,358, ,0, ,030, '.888, ,98, ,647,250 5,075,062 85,623, ,225, ,46, ,642, ,660,948 2,524, , ,48, ,294, :06 8,775, ,207,290 09,069,500 -,038, ,508, ,077, ,586, ,007,908 06,375,78 30,408, ,395, ,945, ,340, ,059,05 04,60, ,32, ,877, ,778, ,656, ,457 08,994,600-7,, ,696, ' 2,285, ,98,40 \ ,530,89,998, ,445, ,808, ,55, ,324, ,32,200 33,443, ,475,676 05,72, , ,393, ,003,23242,623,400-23,305,7465 3,923,H! ,786, ,709, Tulot-nkomster Nettovotto Vedenmyynt Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovlnst. V uo s! Vattenfllrsä!jnlngen övrlga lnkom.ter Summa'!nkom.ter Ar. p p p % pl!l.omam8:tä ms:tä ms:tä arvosta mk mk mk mk % p per ma p perma p perma av kapltal- värdet 95...,525, , ,608, , ,98, , ,55, , ,952, , ,773, ,528, )... 20,8, ,, ,923, ,67, ' ,9, ,069, ,98, ,062, ,884, ,070, ,955, ,33, ,977, ,04, ,082, ,306, ,044, ,68, , ,625, ,578, ,320, ,898, ,557, ,630, ,243, ,873, ,26, ,275, ,502, ,778, ,796, H ,30,024 () ,60, ,73, ,406, ,00, ,845, ,855, , ,75, ,075, ,790, ,08, \ ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7%; sitä ennen 5% korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7%; därförinnan endast 5% ränta.

19 5 Liite :0 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslatoksen. toiminnasta vuonna '940. Saostus, selkeytys ja sterilointl. Saostusaltaiden vuonna 939 aloitetut laajennustyöt valmistuivat marraskuun 23 p:nä. Altaiden yhteinen tilavuus on nyt n. 40,000 m a. Vuonna 940 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 2 kertaa ja meni tällöin 47,300 m a kemiallisesti käsiteltyä vettä. hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu kokonaisvesimäärä oli 8,530,800 m a, eli keskimäärin 50,63 m a vuorokautta kohden." Suurin vuorokautinen vesimäärä, 7,900 m a, puhdistettiin lokakuun 9 p:nä ja pienin 25,600 m a, tammikuun p:nä.. Kun vuonna 939 puhdistettu vesimäärä oli 8,686,900 m a, niin vähennys kertomusvuonna oli 56,00 m a, eli 0.8 %. lisäyks'en edellisenä vuonna ollessa 2. 7 %. Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Grammaa m" kohden Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia,003,854 kg Kalsiumoksiidia 272,724 kg Ö 8. Klooria,44 kg O. Bö Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 7.9 0/0 aluminiumoksiidia. Aktiivihiiltä ei ole käytetty ollenkaan. Suodatus. Vuoden alkupuolella aina maaliskuun 2 päivään saakka olivat käytössä ainoastaan suuremmat suodattimet, mutta tämän jälkeen myöskin pienemmät. Suurempien suodattimien pinta-ala on 32.8 m 2 ja pienempien 2.06 mao Kumpiakin suodattimia on 4 kpl. ja niiden kokonais pinta-ala on siis m B Suodatusnopeus on ollut n. 5 m tunnissa. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuina suodatettiin kertomusvuonna 8.383,500 m 8 vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Suodattimie'n käyttöaika Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluet- Pienet suodattlmet 46,677 h Suuret suodauimet h tuna) m a S:n s:n suodatintakohden tunnissa m a Suodattimenpesujen luku.334 Suodatettu ; vesimäärä kahden pesun välillä... 3,99 m a Kahden pesun välillä suodatettu m 8:iä kohden suodatinpinta-alaa m a Käyttöaika kahden pesun välillä h 59' Pesuaika!errallaan. keskimäärin... 5' 3" Pesuvesimäärä...,... 46,00 m a Pesuvettä pesua kohden m 3 Pesuvesimäärä prosentessa suodatetusta vesimäärästä... Suodattimien huuhtelujen luku...:... Huuhteluaika kerrallaan. keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesi-. määrä... S:n s:n huuhtelua kohden % 0' ma &.9 m a ma 66.0 ma, m a m 8 54 h27' 5' 5"' 274,600 ma 90.0 ma, % ' 25'" m a 32.0 ml Suurien ja pienien suodattimien yhteinen pesu vesimäärä on 2.89 % suodatetusta vedenpaljoudesta. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin '0 ml eli 96., s% Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä % Suodattimien käyttöön: pesu ja huuhtelu_v_e_t_tä_ _._.._.._. 5 6_,_85_0_»_...;..._2_._7_9 0.;..;.yo Yhteensä 8,530,800 ma eli 00.00%

20 6 Laboratoriotyöskentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 940 sekä lähinnä edellisinä vuosina käyvät selville seuraa vasta taulukosta: Vuosi Valon läplu sykyky 00 mm kerroksen läpi. " Permanga Värl. naatlnkulu- Lluennelta AlkallteetU. Vapaata hu Vetylonl- Tehokasta Kovuuaaste tus. suoloja, llhappoa. eksponentu. klooria, (saksala!- nen) cm8 /l, mg/l pt mg/l KMnO. mg/l n/l0 HCl mg/l CO. ph mg! Cl Vantaan V e s i u !l Suurin Pienin O.a & , -." > > > > l > >90 0, Suurin Pienin > Suodatettu V e s i 'J , a Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä Vantaan ja suodatetun veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 20 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. Vuosikeskiarvot 20:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdistelmästä. Vanlaan Suodaleltu vesi vesi Lämpöaste, C... 7., 7.6 Valon iäpäiseväisyys %:ssa 00 mm kerroksen läpi > 90 Väri, mgll Pt Liuennutta happea. 0., mg/l... 0., 2.0 Kyllästysaste %:ssa Sähkönjohtokyky, X8 0 X , 75.8 Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mgfl , Haihdutusjäännös 80 o :ssa, mg/l Hehkutusjäännös, mgfl Hehkutushäviö, mgfl , 24.7 Permanganaatil)kulutus, KMnO" mgfl 62. Albumiqoidiammoniakkia, NH" mgfl. O. 8., O 0 Vanlaan Suodaleltu vesi vesi Tehokasta klooria, C, mg/l Piihappoa, SiO a, mg/l Aluminiumia, A, mgfl...; Rautaa, Fe, mg/l Kalsiumioneja, Ca", mg/l Magnesiumioneja. Mg", mgfl & 5. Ammoniumioneja, NH,. mg/l Sulfaatti-ioneja.SO,", mg/l a Kloori-ioneja. C'. mg/l & 8.7 Nitraatti-ioneja. N08', mg/l & Nitrutti-ioneja, NO a ', mg/l... O.OB Bikarbonaatti-ioneja. HCO a ', mgfl , Metyylioranssialkaliteetti, cm 8 fl, b. /0" 5.0& 5. Sl Vapaata hiilihappoa. CO a mg/l... 6., 3.8 Vetyionieksponentti, ph Kokonaiskovuus saksal. steissa Karbonaattikovuus 0.4. a Kivennäishappokov B6.je Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta:

21 7. Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi - :. - Suodatettu vesi ---K--es-k-m s-u-un-.n--T----pje-n-ln-----K--eB-k-lm S-u-u-rt-n-.----ple-n-ln Tammikuu... 26,974 60,000 2, Helmikuu... 24,483 39,000 9,000 0,3 5 0 Maaliskuu... 24,503 45,000,000 Q.2 0 Huhtikuu... 2,393 48,000 5, Toukokuu... 2,032 3, Kesäkuu Heinäkuu , , 7 0 Elokuu... 20' Syyskuu , Lokakuu... 3,799 9, Marraskuu... 6,097 54,000, Joulukuu......,977 5, Koko vuosi... 0,87 60, ,25 20, ,754 70, & ,745 66, & ,9 97, O.e ,698 20, Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yh- distelmästä: Bacterium colin tutkimuksia suoritettiin 50 kertaa sekä jokivedestä että suodatetusta vedestä. Myönteisiä tuloksia %:ssa. Vuosi cm& J.o 0.6 O.l Vantaan v. e s i ' ' , Suodatettu vesi Jo vuonna 933 aloitettiin suorittaa lyijyn ja kuparin liukenevaisuutta vesijohtoveteen koskevia tutkimuksia, ja ovat nämä jatkuneet tähän mennessä siis jo yli seitsemän vuotta. Tutkimuksissa on määrätty ne lyijy- ja kuparimäärät, jotka ovat liuenneet veteen sen saadessa feisoa 2 tunnin ajan vastaavista aineista valmistetuissa putkissa. Lyijyn liukenevaisuutta koskeneissa tutkimuksissa on todettu, että liuennut lyijymäärä aivan uusissa putkissa vaihtelee mgjl ja on se vielä 3 kuukautta käytännössä olleissa putkissa n. 0.6 mgfl, mutta alenee jo puolen vuoden käytön jälkeen n. 0.3 mgjl sekä vähenee sitten edelleenkin mgjl. Kun sallitt korkein jatkuva lyijypitoisuus vedessä on kirjallisuuden mukaan 0.3 mgjl,niin ei lyijyputkia voida pitää vaarallisina Helsingin vesijohtovedelle. On kuitenkin syytä, että otettaessa nautittavaksi tarkoitettua vettä uusista lyijyjohdoista vuodatetaan niistä ensimmäisen puoli- tai ainakin neljännesvuoden aikana johdoissa