TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala, Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, ja Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. tilalla: Rysä Timo kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj., Juhani Pohjonen vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Tuuli Paunonen ma. hallintosihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Rantanen Teppo johtaja Tampere Periviita Mika joukkoliikennejohtaja Tampere, 65 Sirviö Pekka toimitusjohtaja Tampereen Raitiotie Oy, 65 Tuominen Ville-Mikael projektijohtaja Tampere, 65 Touru Tapani liikennejärjestelmäpäällikkö TKS, 65 Airaksinen Harri toimitusjohtaja Business Tampere, Räikkönen Hannele EU-yhteysjohtaja Tampere Region EU Office, 67 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 69 1/31

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 64 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 65 RAITIOTIEN TULEVAISUUDEN SUUNNAT, LOPPURAPORTTI 5 66 BUSINESS TAMPERE, VUOSIRAPORTOINTI JA KESKUSTELU LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ 9 67 EU-TOIMISTON VUOSIRAPORTOINTI JA TEN-T -LIIKENNEVERKKORATKAISUT EU:SSA PALAUTE MAL-SEURANTAKOKOUKSESTA ULKOLIIKUNTAPAIKKOJEN JA VIHERALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI LÄNTISET VÄYLÄHANKKEET EDUNVALVONNAN TILANNEKUVA JA KEHITTÄMINEN TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET SÄHKÖINEN KÄSITTELY KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA POLKUJA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN PALVELUIHIN INFRAPALVELUJEN DIGITALISAATIOSELVITYS MAL3-HANKKEET, TILANNEKATSAUS COMBI-HANKE, VÄLIRAPORTTI KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 31 2/31

3 64 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15 Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Edunvalvonnan tilannekuva Käsittelyssä tässä kokouksessa JP Henkilöliikennetutkimuksen Seutuhallituksessa toukokuussa TT tulokset vuodelta 2016 Tampereen kaupungin talouden tasapainotusohjelma, keskustelu Tarkempia konserniohjeita toteutuksesta odotetaan Tampere Tampereen kaupunkiseudun KJK-akatemian työvisio Seutustrategian toteutumisen seuranta vuodelta 2017 Talousarvioraami vuodelle 2019, ehdotus Kaupunkiseudun nuorisotyöohjelma ja seudullinen nuorisokysely 2018 Pienryhmä kokoontuu jatkovalmisteluun Seutuhallituksessa kesäkuussa Seutuhallituksessa kesäkuussa Tulosten valmistuttua raportointi KJK:ssa ja seutuhallituksessa OA, RL, JP JP JP SK 3/31

4 Seutuhallitus: Kokous Työryhmänostot: INFRA 3.5. LJ MASTO 3.5. Työpaja KJK:n kanssa Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen, loppuraportti Satamapalvelujen kehittämisen toimintamalli Talousarviotavoitteiden eteneminen ja vuosikello 2018 MAL3-hankkeet, tilannekatsaus Pysäköinnin seudulliset periaatteet, alustava työohjelma Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin, työn esittely Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen seudulla ARA:n toiminnan esittely Asuinalueiden eriytymiskehitystä tarkastelevat tutkimushankkeet Pysäköinnin seudullisten periaatteiden muodostaminen 4/31

5 65 RAITIOTIEN TULEVAISUUDEN SUUNNAT, LOPPURAPORTTI (30 min) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru : Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on osoitettu liikennejärjestelmän rungoksi vahva seudullinen raideliikennejärjestelmä, jossa Tampereella toimii raitiotie ja Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Raitiotien tulevaisuuden suunnat ovat keskenään varsin erilaisia nykyisen maankäytön osalta ja myös suunnitelmat tulevan maankäytön osalta vaihtelevat. Tehdyn työn tarkoituksena on tunnistaa raitiotien vaiheittain etenevän toteutuksen edellyttämä minimimaankäyttö ja arvioida, tukeeko nykyinen ja suunniteltu maankäyttö raitiotien toteutumista. Työn tavoitteena oli - tuottaa lisätietoa raitiotien edellyttämästä maankäytöstä sekä volyymin että toimintojen osalta ja nostaa esille kriittisiä alueita, joille maankäyttöä tulisi kohdentaa suunniteltua enemmän tai monipuolisemmin - selvittää millä aikajänteellä raitiotie on maankäytön luoman kysynnän kannalta realistinen joukkoliikenneratkaisu tarkasteltavilla suunnilla - hahmotella raitiotien laajentumissuuntien mahdollisia pysäkinpaikkoja ja linjauksia sekä määritellä muut tarvittavat tilavaraukset - selvittää mistä ja minkä suuruusluokan kustannuseristä raitiotien laajentamisen kustannukset muodostuvat - tuottaa tietoa ja näkemyksiä jatkosuunnittelua ja -toimenpiteitä varten. Työ on toteutettu hyvässä seudullisessa yhteistyössä ja sen tuloksia on hyödynnetty seudulla käytävässä raitiotiekeskustelussa jo ennen loppuraportin valmistumista. Työn keskeisiä huomioita on kuvattu seuraavassa. Yleiset huomiot: - Raitiotie on kaupunkikehityshanke, jonka kannattava toteuttaminen edellyttää määrätietoista maankäytön kehitystä raitiotiekäytävien alueella. - Raitiotien toteuttaminen ei edellytä tässä selvityksessä laskennallisesti määritettyjen potentiaalien täysimääräistä toteutumista, mutta alueiden sijainti osana raitiotiekäytävää perustelee alueiden toteuttamista riittävän tiiviinä, jalankulkuympäristöltään korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina luontevina osina tulevaisuuden raitiotiekaupunkia. 5/31

6 - Linjausten suhde asemakaavoihin on käytävä tarkemmin läpi. Linjauskartoissa on esitetty ongelmalliset kohteet tarkemmassa suunnitteluvaiheessa ratkaistaviksi. - Liikennöinnin osalta on mietittävä eri haarojen liikennöintisuunnat, vuorovälit ja arvioitava vaikutuksia kalustotarpeeseen. Tämä vaikuttaa varikoiden mitoitukseen ja toteutettavuuteen. Varikkojen sijaintivarausten tekemiseksi tulee varikot suunnitella tarkemmin. - Jatkossa tulee tehdä tarkemmat maankäyttöarviot ja niiden perusteella laatia liikenne-ennusteet, jotta voidaan arvioida vaikutuksia liikkumiseen ja ympäristöön. Ennusteiden avulla eri rakentamisvaiheita voidaan arvioida tarkemmin. Nyt tehdyt laskelmat toteutumisajankohdasta ovat Pirkanmaan väestösuunnitteen 2040 pohjalta tehtyjä karkeita arvioita. - Tehdyt kustannusarviot ovat vertailuun perustuvia karkeita arvioita. Suuntien keskeiset ominaisuudet - Pirkkalan suunta on tarkasteltavista kehityskäytävistä jo valmiiksi pisimmälle kehittynyt. Laskennallinen minimikysyntä täyttyy Koskipuiston ja Partolan välillä jo nykytilanteessa. Käytävän varrelle sijoittuu useita keskeisiä kehitysalueita, joiden toteutus tai suunnitelmat ovat jo edenneet pitkälle. Lisäksi suuntaan liittyy suuria strategisia potentiaaleja (eteläinen asema, ratapihan siirtyminen). Valinta Nuolialantien ja Ilmailukadun linjausten välillä on jatkosuunnittelussa keskeistä. Naistenmatkantien varrella on merkittävää tiivistämispotentiaalia. Myöhemmässä vaiheessa raitiotietä on mahdollista jatkaa kuntakeskuksesta joko länteen Kyöstin/Soukon suuntaan tai etelään kohti lentoasemaa. Pirkkalan suunnan 1. vaiheen (Partolaan) maankäytön lisäystarvetta ei ole. Jos Pirkkalan väestösuunnitteen mukaisesta kasvusta esimerkiksi 50 % sijoitetaan raitiotiekäytävään, 2. vaiheen (Suuppaan) maankäytön lisäystarve saavutetaan 18 vuodessa. - Ylöjärven suunnalla raitiotien toteutusedellytykset ovat nykytilassaan Pirkkalan suuntaa vaatimattomammat. Suunnittelutyö Ylöjärven haaran ensimmäiselle osuudelle Hiedanrannasta Lielahden keskustaan on käynnistymässä, ja toteutetaan mahdollisesti jo samassa yhteydessä Lentävänniemen haaran kanssa. Hiedanrannan ja Lielahden keskustan välisen osuuden toteuttaminen pienentää kynnystä jatkaa raitiotietä pidemmälle, ensivaiheessa Teivoon, maankäytön kehittyessä. Raitiotien toteuttaminen Ylöjärven keskustaan asti edellyttää kaupunkirakenteen merkittävää tiivistymistä etenkin Soppeenmäen ympäristössä. Vaasantien etelä puolella kulkeva linjausvaihtoehto (VE2) muodostaa yhtenäistä rakennetta ja on hinnaltaan kalliimpi, kuin pohjois puolella kulkeva helminauhamaisen rakenteen muodostava yhteys (VE1). Jos Tampereen väestösuunnitteen mukaisesta kasvusta esimerkiksi 30 % sijoitetaan Ylöjärven raitiotiekäytävään, 1.vaiheen (Teivo) maankäytön lisäystarve saavutetaan 7 (VE1) - 10 (VE2) vuodessa. 6/31

7 Jos Ylöjärven väestösuunnitteen mukaisesta kasvusta 50 % sijoitetaan Ylöjärven raitiotiekäytävään, maankäytön lisäystarve saavutetaan 13 (VE1) - 21 (VE2) vuodessa. - Kangasalan suunnan kehityskäytävä kytkeytyy jo raitiotien 1. kehitysvaiheessa toteutettavaan TAYS:n linjahaaraan. Golfkentän alueen suunniteltu maankäyttö on avainasemassa raitiotien laajentamisen kannalta. Raitiotien jatkaminen sairaala-alueelta aluekeskuksena kehitettävään Koilliskeskukseen selkeyttää tulevaisuudessa itäisen Tampereen liikennejärjestelmää ja parantaa alueen kestävyyttä. Vaihtoehtoisista linjauksista Koilliskeskuksen ja Lamminrahkan välillä suorempi Leinolan läpi linjattu vaihtoehto 2 karsiutui jatkosuunnittelusta, koska linjaus oli hankalasti sovitettavissa jo pitkälle edenneeseen Lamminrahkan kaavaprosessiin. Aluetta on suunniteltu alusta asti raitiotiehen tukeutuvaksi. Jos Tampereen kasvusta 30 % sijoitetaan Kangasalan raitiotiekäytävään, 1. vaiheen (Koilliskeskus) maankäytön lisäystarve saavutetaan 11 vuodessa. Jos Kangasalan väestösuunnitteen mukaisesta kasvusta 50 % sijoitetaan Ylöjärven raitiotiekäytävään, maankäytön lisäystarve saavutetaan 22 (VE2) - 30 (VE1) vuodessa. Näkemyksiä toteuttamispolusta - Linjausten toteuttamisen järkevä ajankohta on sidoksissa siihen, että käytävien varren maankäyttö kehittyy. Toteuttamiseen vaikuttaa myös liikennöintimalli, vaunujen hankinta (kannattaako ostaa pieniä määriä) ja se, kannattaako rakentaa lyhyitä pätkiä kerrallaan. Tampereen keskustan ulkopuolella ei ole järkevää, että jollain haaralla liikennöisi enemmän kuin kaksi raitiovaunulinjaa. - Tavoitteellinen kehityspolku voisi olla: Pirkkalan 1. vaihe Partolaan ja seuraavaksi Kangasalan linja Koilliskeskukseen, kun Teiskontien varsi rakentuu. Linja liikennöisi Partolasta Koilliskeskukseen. Ylöjärven haara, kun maankäyttöä on tullut tarpeeksi, liikennöinti TAYSille Pirkkalan haaran jatke, kun maankäyttöä on tullut tarpeeksi Lamminrahkan haaran jatke, kun Lamminrahka rakentuu Raitiotien toteuttaminen voidaan ja on järkevää aloittaa runkobussiliikenteellä. Tällöin pysäkkien paikat tulisi olla mahdollisimman pitkälti samat, kuin lopullisessa raitiotielinjassakin. Tällöin maankäyttöä saadaan mahdollisimman hyvin sovitettua pysäkkien ympärille ja sovitettua palveluita pysäkkien läheisyyteen. Bussikaluston laadun olisi oltava parempi kuin tavallisissa busseissa ja niiden tulisi erottua selvästi muista busseista. Vs. seutujohtaja Pohjonen 8.5. Loppuraporttia on käsitelty ohjausryhmässä 8.5. ja sen stilisointi valmistuu viikon 20 aikana seutuyksikön johdolla. 7/31

8 Liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru selostaa asiaa kokouksessa. Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita, toimitusjohtaja Pekka Sirviö ja projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite - Esittelyaineisto, toimitetaan Raitiotien tulevaisuuden suunnat, loppuraportti, versio 8.5., Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin ja että seutuyksikkö voi viimeistellä loppuraportin 8.5. ohjausryhmän täsmennyksillä ja lähettää loppuraportin raitiotien laajenemisen eri osapuolille jatkokäsittelyissä hyödynnettäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/31

9 66 BUSINESS TAMPERE, VUOSIRAPORTOINTI JA KESKUSTELU LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMI- SESTÄ (45 min) Toimitusjohtaja Harri Airaksinen selostaa kokouksessa Business Tampereen vuoden 2017 toimintaa ja antaa ajankohtaiskatsauksen kuluvanvuoden toimenpiteistä sekä selostaa lentoliikenteen kehittämistä ja hankkeen jatkonäkymiä. Kokouksessa fokuksena: Palaute Business Tampereelle. Miten väylähankkeita ja lentoliikennettä kehitetään samanaikaisesti. Esim. edunvalvontatyössä painopiste on kevään aikana ollut selvästi päärataa koskevissa teemoissa. Business Tampereen ja lentoliikenteen kehittämisen vuosiraportointi ja ajankohtaiskatsaus käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - Business Tampereen toiminta vuonna Business Tampereen ajankohtaiskatsaus Lentoliikenteen edistämisen tilannekatsaus Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/31

10 67 EU-TOIMISTON VUOSIRAPORTOINTI JA TEN-T -LIIKENNEVERKKORATKAISUT EU:SSA (30 min) EU-yhteysjohtaja Räikkönen: EU-toimiston temaattiset fokusalueet vuonna 2017 olivat kaupungin, seudun ja maakunnan isot yhteiset ohjelmakokonaisuudet älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Toiminnallisesti EU-toimisto panosti vuonna 2017 erityisesti Pirkanmaan toimijoiden Horisontti2020 (H2020) -ohjelmasta haettavan rahoituksen tukemiseen. Lisäksi EU-toimisto seurasi myös muita rahoituskauden ohjelmia sekä keskittyi EU:n ohjelmakauden - varsinkin rakennerahastot, TEN-T/Verkkojen Eurooppa - edunvalvontaan. TEN-T-verkko on Euroopan-laajuinen kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta (2030) ja kattavasta verkosta (2050). TEN-Tliikennepolitiikan mukaisesti ydinverkkoon on valittu yhdeksän Euroopan-tasoista multimodaalista ydinkäytävää, jotka priorisoidaan myös Verkkojen Eurooppa (CEF) -investointien valinnassa. Ydinkäytävistä Scandinavian Mediterranean -korridori sekä North Sea - Baltic- korridori ulottuvat eteläiseen Suomeen. Suomen päärata ja valtatiet 4 ja 29 välillä Helsinki Tornio kuuluvat TEN-T ydinverkkoon, mutta eivät ydinkäytäviin. EU-toimisto on ollut vahvasti mukana edistämässä North Sea - Balticydinkäytävän laajennusta Suomen pääradan osalta. Yhdessä varsinkin Pirkanmaan liiton kanssa tehty edunvalvontatyö on tuottamassa tulosta, sillä näyttää vahvasti siltä, että Euroopan komissio olisi lisäämässä Suomen pääradan North Sea - Baltic- ydinkäytävään. Varmistuksen tälle saamme 6.6., kun komission CEF -asetusesitys julkaistaan. Jos päärata on mukana ehdotuksessa (ja jos se menee läpi neuvostossa ja parlamentissa), tarkoittaa tämä sitä, että voimme hakea EU-rahoitusta 2021 alkaen oleellisiin pääradan hankkeisiin (suunnittelu ja rakentaminen). Kokouksessa fokuksena: Palaute EU-toimistolle ja toimiston tulevia tavoitteita. TEN-T liikenneverkkoratkaisun kytkeytyminen edunvalvontaan, liikenneverkkoratkaisuihin ja lentoliikenteen kehittämiseen. EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen selostaa asiaa kokouksessa. EU-toimiston vuosiraportointi käsitellään seutuhallituksessa. Eero Väätäinen ja Oskari Auvinen poistuivat kokouksesta. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: 10/31

11 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä vuosiraportoinnin tiedoksi ja että TEN-T -liikenneverkkoratkaisut huomioidaan edunvalvontatyössä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/31

12 68 PALAUTE MAL-SEURANTAKOKOUKSESTA (15 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen: MAL3-sopimuksen seurantakokous on Tampereella. Asialistalla ovat: 1) MAL3-sopimuksen seuranta vuodelta ) valtio-osapuoli esittelee MAL-sopimusten alustavaa vaikuttavuusanalyysiä ja valtakunnallisia indikaattoreita 3) seuraavan MAL-sopimuksen painotuksista ja valmisteluprosessista käydään lähetekeskustelua. Kokouksessa fokuksena: Keskustelua MAL4-sopimukseen valmistautumisesta. Johtaja Mikko Nurminen selostaa seurantakokouksen palautetta kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Jaakko Joensuu poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä palautteen tiedoksi ja ohjeistaa kaupunkiseudun MAL-neuvotteluprosessiin valmistautumista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/31

13 69 ULKOLIIKUNTAPAIKKOJEN JA VIHERALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI (10 min) Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Seutustrategian yhtenä tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia uudistamalla ja tarjoamalla monipuolisia vapaa-ajan palveluita ja hyvää infrastruktuuria. Infrapalvelujen työryhmän vuoden 2017 yhtenä talousarviotavoitteena tähän liittyen on ollut ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen. Hanke käynnistyi Taustalla oli tavoite jatkaa tuotteistustyötä 2015 laaditun liikennealueiden tuotteistuksen mallin mukaisesti. Tehtäväksi asetettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntien ulkoliikuntapaikkojen ( erityisalueet ) ja viheralueiden ( puistot ) kunnossapidon tuotteistuksen laatiminen toimintojen kehittämistä sekä kustannusten ja laadun vertailtavuutta varten. Kunnossapito jakautuu hoitoon ja korjaukseen. Erityisalueet ovat erilaisia leikkiin, liikuntaan ja oleskeluun tarkoitettuja alueita. Tuotteistuksen liikuntaan tarkoitetut alueet ovat ulkoliikuntapaikkoja. Sisäliikuntaan tarkoitetut paikat eivät sisälly kunnossapidon tuotteistukseen. Lisätyönä tehtiin nimikkeistön päivittäminen kansallisen kunnossapidon nimikkeistömuutoksen mukaisesti. Tuotteistustyön toteutti kilpailutuksen kautta Ramboll CM Oy. Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut infran alainen seudun yhdyskuntatekniikan työryhmä apunaan kuntien puisto- ja ulkoliikuntaympäristöjen asiantuntijat. Yhteinen sidosryhmäpaja pidettiin eri liikuntalajien järjestöille ja yhteisöille. Työn lopputuloksena on valmistunut loppuraportti, yhteinen tuoterakennemalli, tuotekortit ja urakkatarjouspyyntömalli (urakkaohjelma, hinta- ja määräluettelo jaolla talvihoito/kesähoito/yksikköhintaiset työt, urakkasopimuksen malli) sekä kohteiden turvallisuuteen liittyvät asiakirjat. Lisäksi tehtiin alan nimikkeistön päivittäminen kansallisen (valtio, liikennevirasto, kunnat) kunnossapidon nimikkeistömuutoksen mukaisesti. Vertailu kuuden muun kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä) tuotteistustilanteeseen osoitti, että kaupunkiseudulla tehty työ on laajuudessaan ensimmäinen ja ainutlaatuinen valtakunnallisesti ja toimii esimerkkinä kun muut päivittävät vastaavia kaupunkiympäristön kunnossapidon nimikkeistöjä ja tuotekortteja. Yhteisen tuoterakenteen avulla kunnossapitoa voidaan toteuttaa seudun kunnissa samojen periaatteiden mukaan ja kustannusrakenne on samanlainen. Tuotteistus mahdollistaa jatkossa ensimmäistä kertaa todellisen kustannusvertailun paitsi kuntien myös oman työn ja ostopalvelun välillä. Tuotteistuksen kulmakiviä ovat laatuvaatimukset ja laadunmittaustapojen määrittely. Tavoitteena oli luoda täsmälliset laatu- 13/31

14 vaatimukset ja samalla järkeistää laadunmittaaminen (esim. urakoitsijan omavalvonta). Valmistuneesta tuotteistuksesta saatavia hyötyjä kunnille ovat: Toiminnallisuus ja laatu Alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden kunnossapidon käytännöt Kuntien yleisten alueiden kunnossapidon laadunseurannan vertailtavuus Kunnossapidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen Kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu Omaisuuden tehokkaampi hallinta Kustannukset, hankinnat ja kehitys Kuntien yhteisten kunnossapidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa Kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun Kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi Helpottaa rahoitustarpeen laskentaa Kunnossapidon markkinoiden kehittäminen Jakotoimenpiteinä konsultti on esittänyt, että seuraavana vaiheena on laitteiden ja järjestelmien sekä liikennealueiden varusteiden tehtäväkorttien laatiminen. Lisäksi loppuraportissa esitetään kuntien jatkotoimenpiteinä kasvillisuuden ja erityisalueiden tehtäväkorttien sekä päivitettyjen tehtäväkorttien käyttöönotto ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisten kuntakohtaisten turvallisuusasiakirjojen täydentämistä urakoihin. Ohjausryhmä hyväksyi osaltaan loppuraportin liitteineen ja infratyöryhmä 2.5., joka päätti osaltaan, että raportissa esitettyjen jatkotoimenpiteiden käynnistäminen on ajankohtaista myöhemmin sitten kun tuloskorttien käyttöönotto etenee. Muutoin työ jatkuu jalkauttamisella ja liikennealueiden tuotteistuksen kustannusvertailulla. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen, loppuraportti - Esittelymateriaali 14/31

15 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä loppuraportin tiedoksi ja lähettää loppuraportin kunnissa hyödynnettäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/31

16 70 LÄNTISET VÄYLÄHANKKEET (30 min) Vs. seutujohtaja Juhani Pohjonen Rakennesuunnitelman ja maakuntakaavan mukaiset väylähankkeet ovat: järjestelyratapihan siirto, Tampereen läntisen ratayhteyden oikaisu, vt 3:n oikaisu Lempäälän ja Pirkkalan välillä (Puskiainen) ja 2- kehätien toteuttaminen välille lentoasema-sääksjärvi-hervanta-lentola- Tarastenjärvi. Pirkanmaan liitto on kutsunut työryhmän toteuttamaan työohjelmaa, jolla edistetään Tampereen läntisten hankkeiden yhteissuunnittelua ja toteutuksen edistämistä. Työohjelman aluerajaus on Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän alueelle, vaikka läntisten hankkeiden vaikutuksia on myös Kangaslana, Nokian ja Ylöjärven alueilla. Työskentelyn aikataulu on vuosina ja se koostuu viidestä osasta: 1) Erillisselvitykset/tarkastelut: mm asemat ja asemanseudut, joukkoliikenne lentoasemalle, työpaikka-alueiden muutos, operaattoreiden ratapihat 2) Toimijoiden tavoitteet ja riskianalyysi 3) Alueelliset volyymitarkastelut mm. elinkeinot, asuminen 4) Kehityskuva- ja vaiheistustarkastelu mm. liikenne, elinkeinot, asuminen, elinympäristö ja palvelut 5) Vaikutusten arviointi mm yhdyskuntataloudelliset ja -rakenteelliset vaikutukset, ilmasto ja riskianalyysi. Kokouksessa fokuksena: Kaupunkiseudun kuntien näkökulma läntisten väylähankkeiden jatkosuunnitteluun ja edistämiseen sekä miten yhteistyö tulisi organisoida. Liite - karttakuva läntisistä hankkeista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää asiasta kokouksessa annettavasta esityksestä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti, että kaupunkiseudun kunnista Tampere, Lempäälä ja Pirkkala kutsuvat koolle keskustelutilaisuuden, johon osallistuvat lisäksi Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus. 16/31

17 71 EDUNVALVONNAN TILANNEKUVA JA KEHITTÄMINEN (15 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Kokouksessa fokuksena: Asiaa käsiteltiin kokouksessa 20.4., jolloin varattiin aikaa asiasta käytäville alustaville kuntakeskusteluille. Kuullaan kuntakohtaiset puheenvuorot käydystä kuntakeskustelusta. Aikaisempi selostus Seutuhallitus on päättänyt, että vaikuttamistyöstä tehdään arviointi ja kootaan toimenpidesuosituksia jatkokehittämiselle. Selvityksessä olisi kolme osaa: 1) Lähtökohtien ja nykytilan arviointi, 2) Tulevaisuuden toimintaympäristön ja haasteiden kartoittaminen ja toimenpidesuositusten esittäminen sekä 3) TOP30-edunvalvontalistan laatiminen. Työ toteutetaan kahdessa vaiheessa ja kiinteässä yhteistyössä edunvalvontayhteisön kumppaneiden kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa on valmistunut nykytilan arviointi. Toisessa vaiheessa toteutetaan tulevaisuuden toimintaympäristön ja haasteiden kartoittaminen ja toimenpidesuositusten esittäminen ja laaditaan TPO30-lista. Nykytilakartoituksen laatineet Laura Heikkilä ja Heikki Viitanen Seutuhallituksen toimesta toteutettiin edunvalvontaselvitys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa edunvalvontatyön nykytilaa Tampereen seudulla erityisesti seutuyhteistyön näkökulmasta. Selvityksessä oli tarkoitus hahmottaa sitä, 1) miten alueella tehtävä edunvalvontatyö jäsentyy, 2) millaisia sisältöjä edunvalvontatyössä tällä hetkellä on 3) miten edunvalvontatyö on resursoitu, 4) miten edunvalvontatyötä ja siihen liittyvää yhteistyötä organisoidaan, 5) millaisia tavoitteita ja painotuksia edunvalvontatyöhön liittyy, 6) miten edunvalvonnan viestit muotoillaan 7) ja välitetään niin, että ne tavoittavat kohderyhmät. Selvitys toteutettiin haastattelemalla edunvalvontatyön avainhenkilöitä eri organisaatioista: Tampereen kaupunki, Business Tampere, Pirkanmaan Liitto, Kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan Yrittäjät, Kauppakamari, sekä yksi edustaja kehyskunnista. 17/31

18 Selvityksestä saatujen havaintojen perusteella edunvalvontatyön nykytila vaikuttaa olevan Tampereen seudulla hyvällä tasolla: yhteistyökulttuuri alueella on avoin ja henkilösuhteet toimivia. Edunvalvontatyön osapuolet ovat sitoutuneet yhteistyöhön ja yhteisten tavoitteiden ajamiseen Tampereella ja laajemmin Pirkanmaan alueella. Tampereen brändi nähdään vahvana. Alueen saavutettavuuden parantaminen on keskeisessä asemassa alueellisten toimintaedellytysten kehittämisessä. Lento-, raide-, ja tieyhteyksien kehittämisen hankkeet koetaan kaikille osapuolille tärkeäksi, minkä vuoksi niiden edistäminen yhdessä on ollut helppoa. Lisäksi osaamisen houkutteleminen ja vakiinnuttaminen alueelle nähdään tärkeänä alueen kilpailukyvyn kannalta. Edunvalvonnalla on nykyisellään useita kärkiä, mikä kuvastaa Pirkanmaan monipuolisuutta, mutta toisaalta se asettaa vaatimuksen kärkien eteen tehtävän työn priorisointiin. Osan haastatelluista mukaan ei niin tärkeät asiat saattavat edelleen vielä huomion tärkeämmiltä asioilta. Priorisoinnissa on viime vuosina onnistuttu aikaisempaa paremmin, mutta valmistelussa on edelleen varaa yhteistyön tiivistämiseen. Uusi maakunta tuo osaltaan tarvetta työn ja resurssien uudelleenorganisoinnille. Resurssien hyödyntämistä tulisi tehostaa myös erityisesti EUtoimiston osalta, jonka tarjoamaa potentiaalia ei nykyisellään osata riittävästi hyödyntää. Toimivasta yhteistyökulttuurista huolimatta edunvalvontayhteistyön haasteena on työn hajanaisuus sekä käytettävissä olevien resurssien pirstaloituneisuus. Osa haastatelluista toivoo edunvalvonnalle enemmän resursseja kun taas osa näkee, että edunvalvontatyötä voidaan parantaa käyttämällä nykyisiä resursseja tehokkaammin. Nykyisen edunvalvontaryhmän työskentely nähdään hyvänä alkuna, mutta sen toimintaa halutaan edelleen systematisoida. Edunvalvontatyön tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi yhteistyötä tulee organisoida selkeämmin. Osa haastatelluista haluaisi keskittää edunvalvonta- ja asiantuntijaresurssit hankekohtaisten vaatimusten mukaisesti tarkoituksenmukaisimpaan organisaatioon: resurssit tulisi tällöin katsoa ja koota yhdessä, ja keskittää voimavarat hankkeen kulloiseenkin kotipesään. Osa taas toivoo joko väliaikaisen tai pysyvän edunvalvontatiimin perustamista. Vaikka tavoitteista ollaan pääosin yksimielisiä, edunvalvontatyölle on luotava selkeämmät kärjet, sekä panostettava kaikkia toimijoita ohjaavan yhteisen edunvalvontastrategian luomiseen. Myös tarve yhteisen tiedonjakoalustan tai vastaavan materiaalipankin hyödyntämiselle on tunnistettu, sillä se parantaisi tiedonkulkua ja estäisi mahdollisten ristiriitaisten viestien muodostumisen. Vaikuttavuuden parantamiseksi 18/31

19 edunvalvonnassa tulisi myös tavoittaa nykyistä paremmin ministerit ja päättävät virkamiehet sekä päästä aiemmin kiinni valtionhallinnossa ja EU:ssa tehtävään valmistelutyöhön. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Edunvalvonnan tilannekuva - Esittelymateriaali Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä edunvalvontatyön tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Kuntajohtajakokous totesi että edunvalvonnasta järjestetään teemaseminaari syksyllä /31

20 72 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot maaliskuun 2018 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammimaalis 2018 Muutos%, tammimaalis 2018 Muutos, tammimaalis 2017 Työttömyys%, maaliskuu 2018 Työttömyys%, Työttömyys%, maaliskuu 2017 Kangasala ,0 % 73 7,6 9,6 10,6 Lempäälä ,2 % 39 6,3 8,0 9,9 Nokia ,3 % 0 8,2 9,7 12,5 Orivesi ,1 % -25 9,6 11,1 12,1 Pirkkala ,2 % -5 6,4 7,4 8,7 Tampere ,2 % ,5 14,3 15,0 Vesilahti ,4 % -21 6,3 7,3 9,7 Ylöjärvi ,2 % 17 6,8 8,2 9,7 Kaupunkiseutu ,2 % ,5 12,2 13,3 Kehyskunnat ,2 % 78 7,3 8,8 10,5 Turun seutu ,0 % 300 9,6 11,1 11,7 Helsingin seutu ,3 % ,7 9,6 10,3 Oulun seutu ,1 % ,0 13,5 14,8 Pirkanmaa ,1 % ,0 11,7 12,9 Suomi ,0 % ,8 8,4 9,6 20/31

21 73 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja 18.5., Business Tampere vuosiraportointi + lentoliikenteen kehittämisestä EU-toimiston vuosiraportointi + TEN-T -verkko Raitiotien tulevaisuuden suunnat, loppuraportti Palaute MAL-seurantakokouksesta Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen, loppuraportti Läntiset hankkeet Edunvalvonnan tilannekuva Sisäilmaongelmat, COMBI-hankkeen väliraportti 4.5. MAL3-hankkeet, tilannekatsaus Työpaja seutuhallituksen kanssa klo , Seutusatamat toimintamalliselvitys, loppuraportti Työllisyyskokeilu raportointi Viherrakenne Varhaiskasvatuksen kustannusvertailu Seutuliike hanke, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tietopohja, HYMY-hanke joukkoliikenneseminaari 15.6., kokous on peruttu peruttu, heinäkuussa ei kokouksia teemakokous seututyöryhmät, palaute 2017, suunnittelu , 21.9., 5.10., , 2.11., , , Työ- ja seminaarimatka on /31

22 SÄHKÖINEN KÄSITTELY KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru : Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat kansallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman sekä päästövähennystavoitteiden vuoksi erityisen ajankohtaisia aiheita. Teemaan liittyen on suunniteltu erinäisiä toimia joita edistetään seudullisena yhteistyönä. Vuodelle 2018 on ohjelmoitu Seutuliike-työ, jonka tavoitteena on terveyttä edistävän arkiliikunnan lisääminen. Tehtävä työ jatkaa ja täydentää Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Työssä keskitytään pieniin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan aktivoida ja kannustaa ihmisiä käyttämään terveyttä edistäviä kulkutapoja. Ohjelmatyön keskiöön nousevat toimenpiteet, joilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä töihin, kouluun, asioille, lasten ja nuorten leikkimistä ja liikkumista arjen ympäristöissä ja ylipäätään fyysistä aktiivisuutta edistävien valintojen tekemistä. MAL-hankkeina käynnissä on väylien kehittämistoimenpiteitä sekä pyörien liityntäpysäköintikokonaisuutta ryhdytään edistämään. Talvihoitoon liittyen on Tampereella toteutettu kysely, joka voitaisiin laajentaa koskemaan koko seutua. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti kokouksessaan kutsua entisen KÄPY-ryhmän jäseniä osallistumaan kokonaisuuden edistämiseen projektiomaisesti. Aktiivinen edistäminen on tärkeää MAL-sopimuksen toteuttamiseksi sekä syksyllä käynnistyvään valtionavustushakuun (5M ) valmistautumiseksi. Samoin on jo perusteltua valmistautua seuraaviin MAL-sopimusneuvotteluihin. Seutuliike-työn aktiiviseksi edistämiseksi seututoimiston vastuutus mietitään henkilöstön muutosten vuoksi uusiksi. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus on laskenut kahdessa viimeisessä MAL-seurannassa, joten aktiivista kehittämistä on jatkettava. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 22/31

23 merkitä tiedoksi kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteiden seudullisen tehostamisen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 23/31

24 75 POLKUJA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN PALVELUIHIN (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Erikoissuunnittelija Kati-Jasmin Kosonen; MAL-verkosto, : Valmistunut Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin -hanke antaa esimerkkejä uudenlaisten palvelujen kehittämiseksi. Liikkumispalvelut voivat täydentää kaupunkien liikennejärjestelmiä. Uusien palveluiden kehittämispolkuja on tutkittu Liikenneviraston ja MAL-verkostonhankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli etsiä konkreettisia kehittämispolkuja, joilla saadaan syntymään kuntiin ja kaupunkiseuduille kannattavaa liiketoimintaa kestävän liikkumisen kuluttajapalveluista, ja sitä kautta integroitua palvelut osaksi seudun kestävää liikennejärjestelmää. Hankkeessa tavoiteltiin myös kestävien liikkumispalveluiden kehittäjäverkostojen syntymistä, jossa liikkumisen palveluja tarjoavat yritykset sekä erikokoisten kaupunkien ja kaupunkilaisten tarpeet kohtaavat. Hankeraportti on valmistunut ja se on julkaistu Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä sarjassa maaliskuun lopussa (LTS 24/2018). Kestävät liikkumispalvelut hankkeessa tarkoittivat sujuvia ja edullisia matkaketjuja, joissa kaikki tai yksittäiset henkilöautomatkat on korvattu esimerkiksi yhteiskäyttöautoilla, kimppakyydeillä, kaupunki- ja vuokrapyörillä tai uudenlaisella kutsujoukkoliikenteellä. Kehittämispolkuja lähestyttiin neljän tutkimustapauksen avulla, joilla etsittiin tapoja edistää neljää erilaista liikkumispalvelua neljässä kaupungissa (Jyväskylässä yhteiskäyttöautot, Lahdessa pyöräpysäköinti, Tampereella jaetut henkilökuljetukset ja Turussa citylogistiikka). Aihetta lähestyttiin yhtäältä liiketoimintanäkökulmasta markkina-analyyseja laatimalla sekä kansainvälisiä ja kansallisia esimerkkitapauksia tarkastelemalla, toisaalta vuorovaikutteisesti kaupunkikohtaisten road show -tilaisuuksien sekä käyttäjille suunnattujen kyselyjen avulla. Hankkeen tulokset voidaan jakaa kaupunkien ja kaupunkiseutujen käytettävissä oleviin keinoihin ja muiden toimijoiden keinoihin. Markkinaehtoisesti muodostuvien palvelujen kohdalla kaupungilla on tärkeä tehtävä palveluista ja muusta liikennejärjestelmästä muodostuvan kokonaisuuden ohjaajana kohti yhteiskunnallisesti toivottua suuntaa. Kaupungilla on myös käytössään keinoja edistää potentiaalisia palveluja, joilla ei ole vielä nykytilanteessa edellytyksiä toimia täysin markkinaehtoisesti. Pidemmällä aikavälillä toimintamallia tukevalla infran suunnittelulla sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyinfran kehittämisellä voi olla merkittävä rooli kannattavan palveluliiketoiminnan mahdollistamisessa. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukselle. 24/31

25 Liite: - Esittelymateriaali Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tulokset tiedoksi ja että tuloksia hyödynnetään soveltuvin osin kaupunkiseudun kestävässä kehittämisessä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 25/31

26 76 INFRAPALVELUJEN DIGITALISAATIOSELVITYS (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen : Kaupunkiseudun strategian yksi pääviesteistä on uudistaa palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Tavoite kytkeytyy sekä Smart Tampere - ohjelmaan että kehyskuntien digitaalisten palvelujen visiotyöhön. Seutustrategian kanssa samanaikaisesti on valmisteltu Tampereen kaupunkiseudun tietohallinnon kehittämissuunnitelma Kuntajohtajat ja seutuhallitus ovat linjanneet, että seudullista tietohallintoyhteistyötä laajennetaan toimialaratkaisuihin. Kaupunkiseudun talousarviossa 2018 on varattu määräraha korkeakouluharjoittelijan palkkaamiseen kolmeksi kuukaudeksi tähän tehtävään. Infratyöryhmä käynnisti kokouksessaan oman sektorinsa digitalisaatioselvityksen laadinnan. Toimintamalliksi valittiin sama kuin sivistyspalveluissa toteutettu eli valitaan korkeakouluharjoittelija, joka mm. haastattelee keskeiset kuntien asiantuntijat. Työhön tulee liittää kartoitus seudun kuntien digitalisaatiokehityksen nykytilasta, kansallisesta ja kansainvälisestä alan kehityksestä ja laatia jatkotoimenpide-ehdotukset seutuyhteistyön tavoitteiksi digitalisaation edistämiseksi. Tässä työssä hyödynnetään myös tilapalvelujen, yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan alatyöryhmiä. Työ alkaa 2.5. ja kestää kolme kuukautta. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukselle. Päätösehdotus Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä infrapalvelujen digitalisaatioselvityksen käynnistymisen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 26/31

27 77 MAL3-HANKKEET, TILANNEKATSAUS (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru : Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosille pitää sisällään sopimuskohdan MAL-hankkeista liikenneinfrastruktuurin kehittämiseksi. Sopimuskohdan mukaan, valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (ns. MALraha) sopimuskaudella yhteensä 5 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. Vuoden 2017 MAL-seurannassa tunnistettiin tarve tarkastella MALhankelistausta ja keskustella sen toteutumisen realismista sopimuksen mukaisesti. Hankkeiden toteuttamisedellytykset ja kustannusarviot ovat eläneet. Liikennejärjestelmätyöryhmälle pidetyssä tilaisuudessa läsnäolleet liikennejärjestelmätyöryhmän edustajat (Vandell, Korhonen (pj), Saranpää, Virtaniemi, Jortikka, Ilkka, Jäntti, Vainio, Helin, Jokilehto) tunnistivat keskustelujen pohjalta mahdollisuuden jaotella MALhankelistan hankkeet seuraaviin edistämiskategorioihin: - Kategorian 1 hankkeilla ei havaittu olevan merkittäviä riskejä muiden hankkeiden toteuttamisedellytyksiin suunnitellulla valtion osallistumisella. Hankkeita seurataan niiden toteutumisen osalta. - Kategorian 2 hankkeissa tunnistettiin kustannusten nousuun liittyviä riskejä, jolloin valtion osallistumisen tasosta (seudulle yhteisesti annetun rahoitusraamin käytöstä) tulisi sopia seudullisesti. Toteutussuunnitelmat ja kustannusjako käsitellään seudullisessa liikennejärjestelmätyöryhmässä. - Kategorian 3 hankkeissa tunnistettiin viipeitä suunnittelun aloittamisessa, toimenpiteiden edistämisessä tai muutoksia hankkeen luonteessa. Toimenpiteiden edistäminen ja/tai tarkentaminen aloitetaan. - Kategorian 4 hankkeiden tarve ja perusteet MAL-hankkeina ovat epämääräisiä, joten niiden toteuttamiseen ei ole perusteita laittaa tässä kontekstissa panoksia. Hankkeita ei edistetä MAL-hankkeena. - Kategorian 5 hankkeet ovat toteutuneet eivätkä edellytä toimenpiteitä. Hankkeet raportoidaan nykyisten toteumien mukaan. Kategorioittain jäsennettyjä hankkeita käsiteltiin liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa ja sovittiin seurantaa edellyttävien hankkeiden käsittelystä 6.6. liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa. Käsiteltävät hankkeet käyvät ilmi liitteenä toimitetusta taulukosta. Vs. seutujohtaja Pohjonen 8.5. Kokonaisuudessaan jo toteutuneiden ja viimeisten suunnitteluarvioiden mukaan MAL-hankkeiden rahoitustarve olisi yhteensä euroa, 27/31

28 joka jakautuisi valtion osuuteen ja kuntien osuuteen euroa. Alkuperäinen MAL-sopimuksen talousarvio oli euroa, joka jakautui valtion osuuteen ja kuntien osuuteen euroa. Näin ollen jäsenkuntien tulee linjata toteutettavat hankkeet ja hankkeille osoitettava rahoitus. Liite: - hanketaulukko Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä MAL-hankkeiden tilannekatsauksen tiedoksi ja todeta että jäsenkunnat, valtio-osapuoli sekä liikennejärjestelmätyöryhmä täsmentävät toteutettavat hankkeet ja rahoituksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 28/31

29 78 COMBI-HANKE, VÄLIRAPORTTI (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen : Suomen tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta lähtien käyttöönotettavat uudet julkiset rakennukset rakennetaan lähes nollaenergiarakennuksina. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkaasti rakennusteknisin keinoin nykyisestä määräystasosta on erittäin haasteellinen tehtävä ja tämä korostuu erityisesti julkisissa palvelurakennuksissa. Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa palvelurakennuksiin myös integroidaan enemmän uusiutuvan energian tuotantoa ja samalla pyritään huolehtimaan terveellisestä sisäilmastosta. Kaupunkiseudun strategisena tavoitteena Hyvinvoiva yhteisö-teemassa on tarjota laadukkaita palveluja ja edistää asukkaiden hyvinvointia mm. hyvällä infrastruktuurilla, johon kuuluvat fyysiset palvelurakennukset. Strategiasta johdetussa HypaInfra-kehittämisohjelmassa on tähän liittyvä tavoite jatkaa yhteistyötä sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi kunnat ovat Vesilahtea lukuun ottamatta mukana energiatehokkuussopimuksissa ja tavoittelevat hiilineutraalia kaupunkiseutua vuoteen COMBI-hankkeessa (Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings) tutkimus- ja kehitystyö jakaantuu viiteen työpakettiin, jotka ovat organisointi ja tiedotus, arkkitehtuuri ja tilat, rakenteet ja sisäilma, talotekniikka ja energiantuotanto sekä rakentamisen prosessit. Päätutkimusmetodeina ovat laskennalliset tarkastelut ja case-kohteissa tehtävät käytännön mittaukset ja haastattelut. Hankkeen vetovastuu on Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) rakennusfysiikan tutkimusryhmällä. Mukana hankkeessa ovat TTY:n lisäksi tutkimusryhmiä Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Aaltoyliopistosta sekä Tampereen kaupunki ja kaupunkiseutu, Helsingin kaupunki sekä lähes 40 rakennusalan yritystä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa ja sen rahoittajia ovat TEKES (nyk. Business Finland), Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, yritykset ja tutkimusorganisaatiot. Hanke on maksuton. Kaikki kaupunkiseudun kunnat osallistuvat hankkeeseen pilottikohteiden kautta, joista on lista liitteenä. Hanke alkoi 2015 ja se päättyy 2018 lopussa. Tähän mennessä on tuotettu diplomitöitä, opinnäytteitä ja seminaarijulkaisuja yhteensä lähes 50 kpl. Hankkeen nettisivut, työpaketit, pidetyn viimeisimmän seminaarin videotallenteet sekä kaikki valmistuneet julkaisut löytyvät osoitteesta ekniikka/rakennusfysiikka/combi/index.htm. 29/31

30 Hankkeen tulokset esitellään kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa niiden valmistuttua. Silloin selviävät kuntapilottien hyödyt ja tulosten jalkauttamistavoitteet. Projektin loppuseminaari pidetään to klo TTY:llä. Liite: - Kuntien pilottikohteet hankkeen käynnistyessä Päätösehdotus Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä väliraportoinnin tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 30/31

31 79 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /31