TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 5/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: TAMPERE-TALO, Sonaatti 2 -sali, Yliopistonkatu 55 Osallistujat: jäsenet: Lyly Lauri, pj., Jarva Marko, 1. vpj. Paalanen Piila 2. vpj., Aaltonen Mikko Heinämäki Anna-Kaisa, Ikonen Anna-Kaisa Jakara Riitta Lahikainen Stiina Luojus Katja, Niemi Veijo Ollila Riitta Sasi Ilkka Uusi-Erkkilä Pertti varajäsenet: Loukaskorpi Johanna Lanne Janika Pelvola Kirsi Torkkola Sinikka Stenhäll Jaakko Tulonen Irja Viljanen Jussi Törhönen Marko Sorsa Minna Liuha Tuukka Sirniö Ilpo Jäntti Aleksi Lumia Mervi Muut osallistujat: Pohjonen Juhani Paunonen Tuuli Yli-Rajala Juha vs. seutujohtaja, esittelijä, TKS ma. hallintosihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen: Auvinen Oskari kaupunginjohtaja, Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö, Pirkkala, Kuusisto Juha kaupunginjohtaja, Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja, Tampere, Nurminen Mikko johtaja, Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja, Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja, Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja, Ylöjärvi, Väätäinen Eero kaupunginjohtaja, Nokia, Touru Tapani liikennejärjestelmäpäällikkö, TKS Karppi Ilari dosentti, Tampereen yliopisto Kuusela Kaisu seutusuunnittelupäällikkö, TKS Sirviö Pekka toimitusjohtaja, Tampereen Raitiotie Oy, 67 Tuominen Ville-Mikael projektijohtaja, Tampere, 67 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, TKS, 73 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö, TKS, 73 Lauri Lyly puheenjohtaja Tuuli Paunonen sihteeri 1/22

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2018 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Riitta Jakara Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2018 Todistaa Suvi Juntunen 2/22

3 Käsiteltävät asiat: 62 KOKOUKSEN AVAUS 4 63 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 64 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 65 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 7 66 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 8 67 RAITIOTIEN TULEVAISUUDEN SUUNNAT, LOPPURAPORTTI HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEN TULOKSET VUODELTA PALAUTE MAL-SEURANTAKOKOUKSESTA VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT RAJATON SEUTU -TYÖPAJA KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22 3/22

4 62 KOKOUKSEN AVAUS 9.00 Puheenjohtaja avasi kokouksen klo /22

5 63 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9.00 Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/22

6 64 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 9.00 Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Anna-Kaisa Heinämäki. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Riitta Jakara. kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , 6/22

7 65 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 9.00 Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , 7/22

8 66 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 9.00 Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA MAL-seurantaraportti 2017, hyväksyminen Eron myöntäminen seutuhallituksen varajäsenyydestä Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen työ- ja seminaarimatka Rajaton seutu -työpaja TOIMEENPANO Palaute seurantakokouksesta on käsittelyssä tässä kokouksessa Käsittelyssä yhtymäkokouksessa 6.6. Matkan järjestelyt etenevät. Työpajatyöskentely jatkuu tässä kokouksessa. Kokoustiedotteet ja muistiot: - Kuntajohtajakokouksen muistiot ja Infrapalvelujen työryhmä ja Maankäytön ja asumisen työryhmä 22.3., ja 3.5. Ennakkotiedot huhtikuun 2018 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammihuhti 2018 Muutos%, tammihuhti 2018 Muutos, tammihuhti 2017 Työttömyys%, huhtikuu 2018 Työttömyys%, Työttömyys%, huhtikuu 2017 Kangasala ,1 % 99 6,9 9,6 9,7 Lempäälä ,2 % 65 6,2 8,0 9,1 Nokia ,3 % 32 7,9 9,7 11,5 Orivesi ,3 % -24 8,4 11,1 11,1 Pirkkala ,3 % -12 6,0 7,4 7,9 Tampere ,2 % ,8 14,3 14,2 Vesilahti ,1 % -16 5,5 7,3 8,7 Ylöjärvi ,4 % 32 6,5 8,2 9,3 Kaupunkiseutu ,2 % 839 9,9 12,2 12,5 Kehyskunnat ,2 % 176 6,8 8,8 9,7 Turun seutu ,1 % 173 9,3 11,1 11,2 Helsingin seutu ,4 % ,5 9,6 9,9 Oulun seutu ,2 % ,6 13,5 14,5 Pirkanmaa ,1 % 478 9,5 11,7 12,1 Suomi ,0 % ,6 8,4 10,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 8/22

9 Päätösehdotus. Seutuhallitus vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , 9/22

10 67 RAITIOTIEN TULEVAISUUDEN SUUNNAT, LOPPURAPORTTI (30 min) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru : Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on osoitettu liikennejärjestelmän rungoksi vahva seudullinen raideliikennejärjestelmä, jossa Tampereella toimii raitiotie ja Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Raitiotien tulevaisuuden suunnat ovat keskenään varsin erilaisia nykyisen maankäytön osalta ja myös suunnitelmat tulevan maankäytön osalta vaihtelevat. Tehdyn työn tarkoituksena on tunnistaa raitiotien vaiheittain etenevän toteutuksen edellyttämä minimimaankäyttö ja arvioida, tukeeko nykyinen ja suunniteltu maankäyttö raitiotien toteutumista. Työn tavoitteena oli - tuottaa lisätietoa raitiotien edellyttämästä maankäytöstä sekä volyymin että toimintojen osalta ja nostaa esille kriittisiä alueita, joille maankäyttöä tulisi kohdentaa suunniteltua enemmän tai monipuolisemmin - selvittää millä aikajänteellä raitiotie on maankäytön luoman kysynnän kannalta realistinen joukkoliikenneratkaisu tarkasteltavilla suunnilla - hahmotella raitiotien laajentumissuuntien mahdollisia pysäkinpaikkoja ja linjauksia sekä määritellä muut tarvittavat tilavaraukset - selvittää mistä ja minkä suuruusluokan kustannuseristä raitiotien laajentamisen kustannukset muodostuvat - tuottaa tietoa ja näkemyksiä jatkosuunnittelua ja -toimenpiteitä varten. Työ on toteutettu hyvässä seudullisessa yhteistyössä ja sen tuloksia on hyödynnetty seudulla käytävässä raitiotiekeskustelussa jo ennen loppuraportin valmistumista. Työn keskeisiä huomioita on kuvattu seuraavassa. Yleiset huomiot: - Raitiotie on kaupunkikehityshanke, jonka kannattava toteuttaminen edellyttää määrätietoista maankäytön kehitystä raitiotiekäytävien alueella. - Raitiotien toteuttaminen ei edellytä tässä selvityksessä laskennallisesti määritettyjen potentiaalien täysimääräistä toteutumista, mutta alueiden sijainti osana raitiotiekäytävää perustelee alueiden toteuttamista riittävän tiiviinä, jalankulkuympäristöltään korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina luontevina osina tulevaisuuden raitiotiekaupunkia. 10/22

11 - Linjausten suhde asemakaavoihin on käytävä tarkemmin läpi. Linjauskartoissa on esitetty ongelmalliset kohteet tarkemmassa suunnitteluvaiheessa ratkaistaviksi. - Liikennöinnin osalta on mietittävä eri haarojen liikennöintisuunnat, vuorovälit ja arvioitava vaikutuksia kalustotarpeeseen. Tämä vaikuttaa varikoiden mitoitukseen ja toteutettavuuteen. Varikkojen sijaintivarausten tekemiseksi tulee varikot suunnitella tarkemmin. - Jatkossa tulee tehdä tarkemmat maankäyttöarviot ja niiden perusteella laatia liikenne-ennusteet, jotta voidaan arvioida vaikutuksia liikkumiseen ja ympäristöön. Ennusteiden avulla eri rakentamisvaiheita voidaan arvioida tarkemmin. Nyt tehdyt laskelmat toteutumisajankohdasta ovat Pirkanmaan väestösuunnitteen 2040 pohjalta tehtyjä karkeita arvioita. - Tehdyt kustannusarviot ovat vertailuun perustuvia karkeita arvioita. Suuntien keskeiset ominaisuudet - Pirkkalan suunta on tarkasteltavista kehityskäytävistä jo valmiiksi pisimmälle kehittynyt. Laskennallinen minimikysyntä täyttyy Koskipuiston ja Partolan välillä jo nykytilanteessa. Käytävän varrelle sijoittuu useita keskeisiä kehitysalueita, joiden toteutus tai suunnitelmat ovat jo edenneet pitkälle. Lisäksi suuntaan liittyy suuria strategisia potentiaaleja (eteläinen asema, ratapihan siirtyminen). Valinta Nuolialantien ja Ilmailukadun linjausten välillä on jatkosuunnittelussa keskeistä. Naistenmatkantien varrella on merkittävää tiivistämispotentiaalia. Myöhemmässä vaiheessa raitiotietä on mahdollista jatkaa kuntakeskuksesta joko länteen Kyöstin/Soukon suuntaan tai etelään kohti lentoasemaa. Pirkkalan suunnan 1. vaiheen (Partolaan) maankäytön lisäystarvetta ei ole. Jos Pirkkalan väestösuunnitteen mukaisesta kasvusta esimerkiksi 50 % sijoitetaan raitiotiekäytävään, 2. vaiheen (Suuppaan) maankäytön lisäystarve saavutetaan 18 vuodessa. - Ylöjärven suunnalla raitiotien toteutusedellytykset ovat nykytilassaan Pirkkalan suuntaa vaatimattomammat. Suunnittelutyö Ylöjärven haaran ensimmäiselle osuudelle Hiedanrannasta Lielahden keskustaan on käynnistymässä, ja toteutetaan mahdollisesti jo samassa yhteydessä Lentävänniemen haaran kanssa. Hiedanrannan ja Lielahden keskustan välisen osuuden toteuttaminen pienentää kynnystä jatkaa raitiotietä pidemmälle, ensivaiheessa Teivoon, maankäytön kehittyessä. Raitiotien toteuttaminen Ylöjärven keskustaan asti edellyttää kaupunkirakenteen merkittävää tiivistymistä etenkin Soppeenmäen ympäristössä. Vaasantien etelä puolella kulkeva linjausvaihtoehto (VE2) muodostaa yhtenäistä rakennetta ja on hinnaltaan kalliimpi, kuin pohjois puolella kulkeva helminauhamaisen rakenteen muodostava yhteys (VE1). Jos Tampereen väestösuunnitteen mukaisesta kasvusta esimerkiksi 30 % sijoitetaan Ylöjärven raitiotiekäytävään, 1.vaiheen (Teivo) maankäytön lisäystarve saavutetaan 7 (VE1) - 10 (VE2) vuodessa. 11/22

12 Jos Ylöjärven väestösuunnitteen mukaisesta kasvusta 50 % sijoitetaan Ylöjärven raitiotiekäytävään, maankäytön lisäystarve saavutetaan 13 (VE1) - 21 (VE2) vuodessa. - Kangasalan suunnan kehityskäytävä kytkeytyy jo raitiotien 1. kehitysvaiheessa toteutettavaan TAYS:n linjahaaraan. Golfkentän alueen suunniteltu maankäyttö on avainasemassa raitiotien laajentamisen kannalta. Raitiotien jatkaminen sairaala-alueelta aluekeskuksena kehitettävään Koilliskeskukseen selkeyttää tulevaisuudessa itäisen Tampereen liikennejärjestelmää ja parantaa alueen kestävyyttä. Vaihtoehtoisista linjauksista Koilliskeskuksen ja Lamminrahkan välillä suorempi Leinolan läpi linjattu vaihtoehto 2 karsiutui jatkosuunnittelusta, koska linjaus oli hankalasti sovitettavissa jo pitkälle edenneeseen Lamminrahkan kaavaprosessiin. Aluetta on suunniteltu alusta asti raitiotiehen tukeutuvaksi. Jos Tampereen kasvusta 30 % sijoitetaan Kangasalan raitiotiekäytävään, 1. vaiheen (Koilliskeskus) maankäytön lisäystarve saavutetaan 11 vuodessa. Jos Kangasalan väestösuunnitteen mukaisesta kasvusta 50 % sijoitetaan Ylöjärven raitiotiekäytävään, maankäytön lisäystarve saavutetaan 22 (VE2) - 30 (VE1) vuodessa. Näkemyksiä toteuttamispolusta - Linjausten toteuttamisen järkevä ajankohta on sidoksissa siihen, että käytävien varren maankäyttö kehittyy. Toteuttamiseen vaikuttaa myös liikennöintimalli, vaunujen hankinta (kannattaako ostaa pieniä määriä) ja se, kannattaako rakentaa lyhyitä pätkiä kerrallaan. Tampereen keskustan ulkopuolella ei ole järkevää, että jollain haaralla liikennöisi enemmän kuin kaksi raitiovaunulinjaa. - Tavoitteellinen kehityspolku voisi olla: Pirkkalan 1. vaihe Partolaan ja seuraavaksi Kangasalan linja Koilliskeskukseen, kun Teiskontien varsi rakentuu. Linja liikennöisi Partolasta Koilliskeskukseen. Ylöjärven haara, kun maankäyttöä on tullut tarpeeksi, liikennöinti TAYSille Pirkkalan haaran jatke, kun maankäyttöä on tullut tarpeeksi Lamminrahkan haaran jatke, kun Lamminrahka rakentuu Raitiotien toteuttaminen voidaan ja on järkevää aloittaa runkobussiliikenteellä. Tällöin pysäkkien paikat tulisi olla mahdollisimman pitkälti samat, kuin lopullisessa raitiotielinjassakin. Tällöin maankäyttöä saadaan mahdollisimman hyvin sovitettua pysäkkien ympärille ja sovitettua palveluita pysäkkien läheisyyteen. Bussikaluston laadun olisi oltava parempi kuin tavallisissa busseissa ja niiden tulisi erottua selvästi muista busseista. Vs. seutujohtaja Pohjonen Raitiotien seudullinen laajeneminen on ollut jäsenkuntien, sidosryhmien ja median mielenkiinnon kohteena koko kevät kauden. Loppuraportin valmistuttua on tarpeen miettiä miten sitä käsitellään yhdessä 12/22

13 sidosryhmien ja median kanssa. Koska kyseessä on lähinnä esiselvityksen tasoinen loppuraportti, ei varsinaista lausuntokierrosta ole tarkoituksenmukaista toteuttaa. Huomioitavaa on, että hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina ko. jäsenkunnat, joita raitiotien laajenemisen vaiheet koskevat, Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus. Tästä johtuen ajatuksena on, että seutuyksikön toimesta loppuraporttia esitellään tarpeellisissa määrin muille keskeisille sidosryhmille. Medialle laaditaan yleistiedote loppuraportista seutuhallituksen käsittelyyn liittyen. Kukin jäsenkunta, joita laajenemisen vaiheet koskevat, huolehtii mediayhteyksistä oman paikallislehtensä osalta. Toimitusjohtaja Pekka Sirviö ja projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen on kutusuttu kokoukseen osallistumaan asian käsittelyyn. Liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru selostaa asiaa kokouksessa. Anna-Kaisa Heinämäki ja Jarkko Sorvanto saapuivat kokoukseen. Liite - Esittelyaineisto - Raitiotien tulevaisuuden suunnat, loppuraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallitus päättää hyväksyä loppuraportin ja lähettää loppuraportin raitiotien laajenemisen eri osapuolille jatkokäsittelyissä hyödynnettäväksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kaupunkiseudun kunnat kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/22

14 68 HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEN TULOKSET VUODELTA (15 min) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru, : Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, joka on vuodesta 1974 alkaen noin kuuden vuoden välein toteutettu tutkimus, on valmistunut. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja henkilöliikennematkojen väestöryhmistä sekä ajallisista ja alueellisista eroista. Tutkimukseen lisättiin erillisenä tilauksena kaupunkiseudun tiedonkeruu. Tutkimus kertoo, että Tampereen kaupunkiseudun asukkaat liikkuvat edelleen yhtä paljon henkilöautoilla kuin kuusi vuotta sitten. Kun Tampereella 50 prosenttia kaikista matkoista kuljetaan kestävillä tavoilla, kehyskunnissa osuus on vain noin kolmekymmentä prosenttia. Alle kolmenkymmenen prosentin jäädään Orivedellä (26%), Lempäälässä(27%), Vesilahdella(28%) ja Ylöjärvellä(29%). Kangasalla (32%), Pirkkalassa (33%) ja Nokialla (34%) osuus on vähän yli kolmekymmentä. Kestävien liikkumismuotojen osuus on seudulla suurimmillaan lyhyillä matkoilla. Kuitenkin jo jopa 60 prosenttia alle viiden kilometrin matkoista tehdään seudulla autolla. Kulkutapojen muuttamiseen seudulla tulee painetta EU:sta ja kansallisesti. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 asettaa liikenteelle kunnianhimoiset tavoitteet. Liikenteen päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Tähän pääsemiseksi, päästövähennystyön yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan, kestävien kulkutapojen osuuden tulisi olla vähintään noin 60%. Tampereen seudulla kestävien kulkutapojen osuuden tulisi siis kasvaa vähintään noin 17 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa Tampereen seudulla päivittäin muutosta noin matkaan. Liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru selostaa asiaa kokouksessa. Eero Väätäinen ja Jaakko Joensuu saapuivat kokoukseen. Liite: - Tampereen kaupunkiseutua koskeva aineisto - Aineisto kokonaisuutena löytyy osoitteesta Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä tulokset tiedoksi, lähettää tulokset jäsenkuntiin käsiteltäviksi ja 14/22

15 että tuloksia hyödynnetään liikennejärjestelmäsuunnittelussa kaupunkiseudulla. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kaupunkiseudun kunnat kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , 15/22

16 69 PALAUTE MAL-SEURANTAKOKOUKSESTA ( 15 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen: MAL3-sopimuksen seurantakokous oli Tampereella. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin kaupunkiseudulla laadittu MAL3- sopimuksen seuranta vuodelta Raportti todettiin oikein laadituksi ja antavan hyvän kuvan miten MAL-sopimuksen toteuttaminen etenee kaupunkiseudulla. Kokouksessa nostettiin esille muutamia toimia jotka tarvitsevat tässä vaiheessa huomiota: Seudulla on intressejä Tampere-Riihimäki -yhteysvälin kehittämiselle. Kokonaiskuvan muodostaminen siitä mitä liikenteen digitalisaatio ja liikkumispalvelukokeilut konkreettisesti tarkoittaa on vaikeaa. Tavaraliikenteen ratapiha kirjaus koskee vain selvitystä. Seudulla olisi intressejä siirtää ratapihaa. Valtio ei ole luovuttanut kunnille maata kohtuuhintaan. Ongelmallista, koska on monta valtion toimijaan omina intresseineen. Kehysriihessä tehtiin päätös perustaa senaatin tytäryhtiö, johon kaikki valtion omistamat asemanseutujen kiinteistöt kuuluisivat. Seudulliset pysäköintiperiaatteiden määrittäminen ei ole edennyt, mutta ohjelmointia on ryhdytty käynnistämään. Suunnitelma autojen sähkölatauspisteverkosta on valmistunut, mutta mitään toimia ei ole käynnistetty latauspisteiden tai sähköbussien yleistymisen hyväksi. ARA-tuotantotavoitteita ei ole saavutettu. Valtio-osapuoli esitteli vertailutietoja miten eri muuttujat ovat kehittyneet MAL-seuduilla sopimusten aikana. Tampereen kaupunkiseutu menestyi hyvin ja oli 7/8 muuttujan osalta Helsingin seudun jälkeen toisena. Todettiin, että vastaavaa tarkastelua jatketaan ja kehitetään osana MAL-menettelyä. Ympäristöministeriössä on suunniteltu verkkokyselyä MAL-seuduille yhteistyön onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Kyselyä pidettiin periaatteessa hyvänä, ja asiaan odotetaan kannanottoa kaupunkiseudulta. Seuraavan MAL-sopimuksen painotuksista ja valmisteluprosessista käytiin lähetekeskustelua. Kaupunkiseutu esitti, että MAL4-prosessi avattaisiin pyöreänpöydän neuvottelulla, jossa hahmotellaan kaupunkiseudun ja valtio-osapuolen keskeisiä tavoitteita seuraavalle sopimuskau- 16/22

17 delle. Ideaa pidettiin hyvänä ja keskustelun ajankohtaa valmistellaan syyskuulle. Kaikkiaan neuvotteluprosessi etenisi siten, että seuraava valmistelukokous pidetään marras-joulukuussa ja aika kytketään seutufoorumiin. Isot teemalliset asiat valmistellaan hallitusohjelmaneuvotteluaikataulun mukaan. MAL4-sopimuksen allekirjoitus olisi alkusyksystä Johtaja Mikko Nurminen selostaa asiaa kokouksessa. Katja Luojus ja Piila Paalanen poistuivat kokouksesta. Liite - Muistio MAL-seurantakokouksesta, toimitetaan seutuhallituksen jäsenille muistion valmistuttua - vertailutietoja MAL-seuduista Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallitus päättää merkitä MAL-seurantakokouksen palautteen tiedoksi, että seutuyksikkö jatkaa MAL4-sopimuksen neuvotteluprosessin valmistelua ja suosittaa verkkokyselyn toteuttamista MAL-seuduille yhteistyön onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 17/22

18 70 VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään vs. seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti vs. seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi vs. seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 18/22

19 71 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo Tampella-talossa, minkä jälkeen on yhteinen lounas ravintola Tampellassa. Vuoden 2018 kokoukset EU-yhteystoimiston vuosiraportointi Business Tampereen vuosiraportointi TAE-raami 2019 Seutustrategian seuranta Edunvalvonta nykytilakuva (heinäkuussa ei kokousta), 29.8., Seutusatamat Ilmastotavoitteet 26.9., , ja Yhteinen työ- ja tutustumismatka järjestetään MUUT ASIAT Ei ollut. 19/22

20 73 RAJATON SEUTU -TYÖPAJA Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela Keväällä 2018 toteutetaan Seutustrategian mukainen Rajaton sijoittumisalue-hanke, jonka tavoitteet on seutustrategiassa asetettu seuraavasti: Luomme yhtenäistä ja kansainvälisesti vetovoimaista sijoittumisympäristöä yritysten synnylle ja kasvulle. Tunnistamme seudun sisäiset vahvuudet ja hyödynnämme niitä erilaisten toimijoiden sijoittumiseen. Hankkeessa pyritään tukemaan kuntia seudun kilpailuaseman vahvistamisessa elinkeinoalueiden ja -ympäristöjen yhteiskehittämisen kautta. Hankkeen työsuunnitelma on laadittu syksyllä 2017 ja hyväksytty Mastossa, kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa talven aikana. Työsuunnitelman mukaisesti hanke on edennyt tiedonkeruu- ja analyysivaiheen kautta ensin Mastolle ja kuntien elinkeinojohdolle suunnattuihin työpajoihin ja ja viimeiseksi kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisiin pajoihin ja Työpajojen välissä osallistujat ovat tehneet pohdiskelevan välityön työpajassa esiin nousseesta teemasta. Seutuhallituksen kokouksen yhteydessä pidettävä kuntajohtajien ja seutuhallituksen työpaja on kevään työpajasarjan viimeinen. Työpajan teema on Synteesi ja jatkotyön ohjelmointi. Keskustelevassa pajassa tarkastellaan hankkeen aikana esiin nousseita kehittämisteemoja ja - tarpeita kuntien kehittämisintressien valossa. Keskustelu käydään osallistujille jaetun välityön pohjalta. Työpajan keskeisin tavoite on jaetun ymmärryksen vahvistaminen seudun elinkeinoalueiden nykytilasta ja kehittämiseen liittyvistä teemoista sekä seudullisten kehittämisteemojen kartoitus ja valinta. Työpajassa sovitaan myös hankkeen jatkosta kuntien ja kaupunkiseudun osalta. Työpajavaiheen jälkeen hankkeen opit kootaan loppuraportiksi, joka käsitellään ja hyväksytään Mastossa, kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa syksyllä Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela selostaa työpajojen toimeksiantoa tarkemmin kokouksessa. Dosentti Ilari Karppi ohjaa työpajan työskentelyä. Reija Linnamaa, Lauri Lyly ja Anna-Kaisa Heinämäki poistuivat kokouksesta. 20/22

21 Liite - etukäteismateriaali Päätösehdotus. Seutuhallitus vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää toteuttaa työpajan ja että kevään työpajatyöskentelystä kootaan loppuraportti. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. kokouksen sihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21/22

22 74 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Jarva päätti kokouksen klo /22