TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 7/ Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Kokouslounas tarjoillaan ravintola Tampellassa kokouksen päätyttyä klo alkaen. Osallistujat: jäsenet: Lyly Lauri, pj. Jarva Marko, 1. vpj. Paalanen Piila 2. vpj. Aaltonen Mikko Heinämäki Anna-Kaisa Ikonen Anna-Kaisa Jakara Riitta Lahikainen Stiina Luojus Katja Niemi Veijo Ollila Riitta Sasi Ilkka Uusi-Erkkilä Pertti varajäsenet: Loukaskorpi Johanna Lanne Janika Peurala Johanna Torkkola Sinikka Stenhäll Jaakko Tulonen Irja Viljanen Jussi Törhönen Marko Sorsa Minna Liuha Tuukka Sirniö Ilpo Jäntti Aleksi Lumia Mervi Muut osallistujat: Pohjonen Juhani Juntunen Suvi Yli-Rajala Juha vs. seutujohtaja, esittelijä, TKS seutuassistentti, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen: Ruokonen Tommi talous- ja hallintopäällikkö, Pirkkala, 95 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö, TKS, Sahamies Kaisu harjoittelija, TKS, 97 1/23

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2018 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2018 Todistaa Suvi Juntunen 2/23

3 Käsiteltävät asiat: 90 KOKOUKSEN AVAUS 4 91 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 92 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 93 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 7 94 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 8 95 SEUDULLINEN VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILU SEUDULLINEN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISEN TIEKARTTA HYMY-HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN TIETOPOHJAN MALLINTAMINEN JA YMMÄRRYKSEN LAAJENTAMINEN ULKOLIIKUNTAPAIKKOJEN JA VIHERALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 3/23

4 90 KOKOUKSEN AVAUS /23

5 91 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/23

6 92 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Anna-Kaisa Heinämäki. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , 6/23

7 93 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , 7/23

8 94 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Business Tampere, vuosiraportointi ja keskustelu lentoliikenteen kehittämisestä EU-toimiston vuosiraportointi ja TEN-T liikenneverkkoratkaisut EU:ssa Tampere-Helsinki-ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset Seutustrategian toteutumisen seuranta vuodelta 2017 Talousarvioraami vuodelle 2019, ehdotus Kuntayhtymän talouden ja toiminnan toteutuminen TOIMEENPANO Lentoliikenteen edunvalvonta jatkuu. Raideliikenteen edunvalvonta jatkuu. Suomirata-seminaari oli 4.8. Tutkimusta hyödynnetään edunvalvonnassa Lähetetty jäsenkuntien käsittelyyn. Kuntien lausunnot on pyydetty mennessä. Seutufoorumi valmistellaan pidettäväksi klo Kokoustiedotteet ja muistiot: - Hyvinvointipalvelujen työryhmän kokoustiedote /23

9 Ennakkotiedot heinäkuun 2018 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammiheinä 2018 Muutos%, tammiheinä 2018 Muutos, tammiheinä 2017 Työttömyys%, heinäkuu 2018 Työttömyys%, Työttömyys%, heinäkuu 2017 Kangasala ,4 % 128 7,7 9,6 10,4 Lempäälä ,0 % 126 7,4 8,0 9,9 Nokia ,4 % 81 8,9 9,7 12,0 Orivesi ,2 % -9 8,5 11,1 11,4 Pirkkala ,6 % 35 7,2 7,4 9,0 Tampere ,5 % ,0 14,3 15,5 Vesilahti ,4 % 31 6,5 7,3 10,0 Ylöjärvi ,7 % 145 8,0 8,2 10,8 Kaupunkiseutu ,5 % ,0 12,2 13,6 Kehyskunnat ,5 % 537 7,9 8,8 10,6 Turun seutu ,2 % ,2 11,1 12,8 Helsingin seutu ,8 % ,9 9,6 11,2 Oulun seutu ,2 % ,2 13,5 15,8 Pirkanmaa ,3 % ,4 11,7 13,0 Suomi ,1 % ,5 8,4 7,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 9/23

10 95 SEUDULLINEN VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILU (40 min) Kehittämispäällikkö Kankkonen: Tausta Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon seudullista kustannuslaskentaa vuodesta 2009 aina vuoteen 2017 saakka. Tavoitteena oli selvittää yhteismitallista resurssien käyttöä ja kustannusten syntyä Tampereen kaupunkiseudun kuntien omissa organisaatioissa ja tuottaa vertailukelpoinen hinta kunnan järjestämälle ja tuottamalle päiväkotipaikalle. Hyvinvointipalvelujen työryhmä on kokouksessaan antanut varhaiskasvatuksen ryhmälle tehtäväksi kehittää kustannuslaskelmaa kuntajohtajakokouksessa esille nousseiden ehdotusten osalta syksyn 2017 aikana. Syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana uudistunut seudullinen varhaiskasvatuksen vertailu on liitetty myös osaksi seudullista varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta työtä. Päiväkotihoidon kustannusvertailusta varhaiskasvatuksen seutuvertailuksi Tampereen kaupunkiseudun kustannusvertailua on laajennettu aiemmasta vertailusta, jossa selvitettiin kunnan järjestämän päiväkotihoidon kustannuksia sekä lasten ja henkilöstön määriä vuonna Näkökulmaa on laajennettu muun muassa yksityiseen varhaiskasvatukseen ja perhepäivähoitoon. Lisäksi vertailussa paneudutaan varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä kuvaaviin tunnuslukuihin sekä henkilöstön koulutustaustoihin. Varhaiskasvatuksen seutuvertailu tarjoaa uudistuneena katsauksen varhaiskasvatuksen tilaan ja kokoaa yhteen keskeiset varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen liittyvät toiminta- ja taloustiedot. Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on hyvä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei siten voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa. Varhaiskasvatuksen kustannuslaskennan osalta kuntajohtajakokous on jo aiemmin linjannut laskennan olevan vuosittaista operatiivista toimintaa, joten laskentaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää vuosittain. Vuonna 2018 varhaiskasvatuksen seutuvertailun liitteeksi on tarkoitus laatia perusopetuksen mallin mukaan kuntakohtainen analyysi, joka helpottaa tulkintojen tekemistä. 10/23

11 Varhaiskasvatuspalveluihin osallistumisaste vaihtelee kunnittain jonkin verran. 1-5-vuotiaiden lasten osalta vaihteluväli on prosentin välillä. Lisäksi eri palvelumuodoissa on kuntakohtaisia vaihteluja, jotka käyvät ilmi vertailusta. Julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuudet vaihtelevat kunnittain jonkin verran, mutta keskiarvo asettuu 19 prosenttiin. Vertailun laadinnan jälkeen palvelusetelin käyttö on lisääntynyt kevään aikana noin 500 paikalla, mikä on jopa edellistenkin vuosien vahvan kasvun tasoa nopeampaa. Kuntien välillä on edelleen vaihtelua varhaiskasvatuspalveluiden hoitopaikkakohtaisissa kustannuksissa, mutta vaihteluväli on hieman kaventunut edellisistä vuosista. Valmisteilla oleva uusi varhaiskasvatuslaki uudistaisi vuoteen 2030 mennessä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen myös kaupunkiseudulla. Nykyisellä henkilöstörakenteella seudulla tarvitaan vähintään noin 140 varhaiskasvatuksen opettajaa ja vähintään noin 380 varhaiskasvatuksen sosionomia tai opettajaa lisää. Tällöin lastenhoitajien tarve vähenisi noin 520 työntekijällä. 11/23

12 Talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen ja kehittämispäällikkö Satu Kankkonen esittelevät asiaa kokouksessa. Liite. - Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen seutuvertailu 2017 (luonnos). - Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen seutuvertailu 2017: julkinen ja yksityinen palvelutuotanto. Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi ja että vertailun tulokset lähetetään jäsenkunnille käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 12/23

13 96 SEUDULLINEN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISEN TIEKARTTA (20 min) Kehittämispäällikkö Kankkonen: Tiekarttatyön tausta Kesäkuussa 2017 on valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa. Selvitys on otsikoitu varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi (Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Hyvinvointipalvelujen työryhmä päätti kokouksessaan , että varhaiskasvatuksen ryhmä koostaa esityksen seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan laatimisesta hyvinvointipalvelujen työryhmälle. Varhaiskasvatuksen työryhmä piti kehittämispäivän , jossa professori Kirsti Karila esitellyt valtakunnallista tiekarttaa. Samassa tilaisuudessa käytiin varhaiskasvatuksen ryhmän kanssa lähetekeskustelu seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan avainalueista ja painopisteistä. Seutuyksikkö laati pohjaesityksen seudulliseksi varhaiskasvatuksen tiekartaksi, minkä jälkeen varhaiskasvatuksen ryhmä käsitteli esitystä ja hyvinvointipalvelujen työryhmä Joulukuun kokouksessa käydyn lähetekeskustelun perusteella valmistelua jatkettiin tarkentamalla seudullisen tiekarttapohjan avainalueiden ja painopisteiden muotoilua. Hyvinvointipalvelujen työryhmä hyväksyi tiekartan pohjaesityksen kokouksessaan , minkä jälkeen pohjaesitys oli käsiteltävänä kuntajohtajakokouksessa ja hyväksyttiin seutuhallituksessa Tiekartan pohjaesityksen hyväksymisen jälkeen varhaiskasvatuksen ryhmä on jatkanut tiekartan sisällöllistä valmistelua maalis-huhtikuun ajan laatien suunnitelman seuraavina toteutettavista toimenpiteistä seudullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiekartan sisältö Seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen avainalueiksi ovat valikoituneet: 1) Monipuolinen palvelutarjonta 2) Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen 3) Laadultaan korkeatasoinen ja kustannustietoinen varhaiskasvatus 13/23

14 Jokainen avainalue jakautuu pohjaesityksessä 2-3 painopisteeseen, joiden yhteydessä on esitetty toimenpiteitä kehittämistyön tavoitteiksi. Kehittämiskohteet ovat täsmentyneet kevään 2018 valmistelussa ja toimenpiteille on määritelty myös resurssit ja toteuttamisaikataulu. Monipuolisen palvelutarjonnan avainalue jakautuu kahteen painopisteeseen: monituottajamallin edistämiseen ja varhaiskasvatustarjonnan kehittämiseen. Keskeisiä toimenpiteitä seuraavina vuosina ovat seudullisen ohjauksen ja valvonnan kehittäminen vahvistamalla seudullista koordinaatiota ja tukipalvelua. Tällä toimenpiteellä tavoitellaan resurssisäästöjä kunnissa ja yksityiselle tuotannolle suunnattavan ohjauksen laadun parantamista. Seudullisen koordinaattorin tehtäväksi tulisi myös perhepäivähoidon palvelusetelin valmistelu siten, että se olisi mahdollista ottaa käyttöön Varhaiskasvatustarjontaa kehitetään laatimalla sekä toimintamuotokuvaukset seudullisesti että selvittämällä eri asiakasmaksujärjestelmien ja - rakenteiden vaikutuksia talous- ja asiakasnäkökulmista. Toinen avainalue, osallistumisasteen nostaminen, jakautuu kahteen painopisteeseen: palveluohjauksen kehittämiseen ja maksuttomaan esiopetukseen. Jälkimmäisen painopisteen toimenpiteiksi esitetään laajan selvityksen laatimista maksuttoman esiopetuksen laajentamisen taloudellisista vaikutuksista sekä vaikutuksista eri toimintamuotoihin ja lainsäädäntövaikutusten arvioinnin tekemistä. Palveluohjauksen kehittämisessä tavoitteena on luoda kuva palveluohjauksen nykytilasta ja määrittää keskeisimmät kehityskohteet seudullisesti. Digitaalisten palvelujen kehittämisen tavoitteena on helpottaa niin palveluohjausta antavien tahojen työskentelyä kuin tehdä varhaiskasvatukseen hakeutuminen huoltajille mahdollisimman helpoksi. Laadultaan korkeatasoinen ja kustannustietoinen varhaiskasvatus - avainalue jakautuu kolmeen kehittämisen painopisteeseen. Näistä ensimmäisessä keskitytään henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden parantamiseen. Toimenpiteinä esitetään uuden lainsäädännön mukaisen täydennyskoulutuksen kehittämistä OSAKE-toimintamallia ja oppilaitosyhteistyötä hyödyntäen. Tarkoitus on myös kuvata varhaiskasvatuksen johtamisrakenteet ja nimikekäytännöt seudullisesti. Kestävää talousajattelua varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisessä on tarkoitus edistää laatimalla varhaiskasvatuksen seutuvertailu säännöllisesti vuosittain siten, että se palvelee kuntien vuosikellon mukaista suunnittelua ja talousarviovalmistelua. Palveluverkkosuunnitteluun esitetään kehitettäväksi seudullinen ennakointityökalu. Moniammatillisen osaamisen varmistamiseksi esitetään käynnistettäväksi jo syksyllä 2018 uuden lain vaatimusten mukainen seudullinen työ nimikemuutosten ja tehtävänkuvien selkiyttämiseksi varhaiskasvatuksessa. Työ etenisi asteittain vuoteen 2029, jolloin uuden lain 14/23

15 mukainen henkilöstörakenne astuu voimaan varhaiskasvatuspalveluissa. Asiakaslähtöinen osaamisprofiili varhaiskasvatusyksiköissä taataan parhaiten kehittämällä edelleen henkilöstön seudullista täydennyskoulutusta ja moniammatillista yhteistyötä. Kokonaisuutena varhaiskasvatuksen tiekartta parantaa seudullisen kehittämistoiminnan suunnitelmallisuutta, ennakointia ja liittää strategiset kehittämistavoitteet sekä kustannustietoisuutta lisäävän varhaiskasvatuksen seudullisen arvioinnin toisiinsa. Tiekartan laadintatyötä on ohjannut kestävä talousajattelu, jonka mukaan laadultaan korkeatasoisella seudullisella varhaiskasvatuksen yhteistyöllä tavoitellaan myös kuntien kustannusten kasvun hillitsemistä. Seudullisen tiekartan laadinnassa on lisäksi huomioitu helmikuussa 2018 julkaistu luonnos uudeksi varhaiskasvatuslaiksi, jonka on suunnitelman mukaan tarkoitus astua voimaan Uusi laki kumoaisi nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen. Tiekartan hyväksyminen ja toimeenpano Hyvinvointipalvelujen työryhmän ja kuntajohtajakokouksen käsittelyn jälkeen seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan lopullisesta hyväksymisestä vastaa seutuhallitus. Varhaiskasvatuksen seudulliset kehittämiskohteet on tiekartassa jaettu vuosille Tiekartan hyväksymisen jälkeen kehittämiskohteita on tarkoitus toimeenpanna työryhmien vuosisuunnitelman laadinnan ja vuosittaisen talousarvion hyväksymisen kautta. Toimeenpanossa vastuutahoina ovat hyvinvointipalvelujen työryhmä, varhaiskasvatuksen ryhmä, seutuyksikkö ja kunnat. Kehittämispäällikkö Kankkonen selostaa asiaa kokouksessa. Liite. - Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan, todeta, että tiekartta määrittää seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen suunnan ja kehittämistyössä tarvittavia toimenpiteitä laatu- ja kustannustietoisesti ja että valmistunut tiekartta lähetetään jäsenkunnille hyödynnettäväksi. 15/23

16 Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , 16/23

17 97 HYMY-HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN TIETOPOHJAN MALLINTAMINEN JA YMMÄRRYKSEN LAA- JENTAMINEN (30 min) Kehittämispäällikkö Kankkonen ja harjoittelija Sahamies Kuntayhtymän vuoden 2018 tavoitteena on ollut kuntien hyvinvointityön vahvistaminen ja kuntien tarpeita tukevan seudullisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohjan rakentaminen, joka vahvistaa myös maakuntayhteistyötä. Yksi tavoitetta kohti vievä hanke on ollut HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen -hankkeen käynnistyminen. Hankkeen ideana on ollut integroida hyvinvointipalvelujen kehittäminen osaksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen suunnittelua. Hanke on saanut alkunsa Tampereen kaupunkiseudun Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelmasta vuosille , jota on toteutettu monialaisesti Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajista koostuvien työryhmissä. Hyvinvoinnin edistäminen erityisesti uuden kunnan näkökulmasta edellyttää monialaista yhteistyötä niin kunta- kuin seututasolla. HYMY-hanketta on toteutettu yhteistyössä monialaisen asiantuntijaverkoston kanssa. Selvitys kuntien hyvinvointikertomustyöstä kaupunkiseudulla Keskeinen osa HYMY-hankkeen käytännön toteutusta on ollut Elinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintaminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -johtamisessa -selvityksen tekeminen kesällä Selvitys on tarkoitus nykytila-analyysin keinoin luoda syötteitä HYMY-selvityksen jatkolle. Selvitystä on MAL-verkoston toimesta palkattu tekemään korkeakouluharjoittelija Kaisu Sahamies, jonka tehtävänä on ollut kuntien nykyisten hyvinvointikertomusten läpikäynti ja niissä keskeisesti käytettyjen tietolähteiden ja elinympäristöä kuvaavien indikaattorien tunnistaminen. Selvitystyön toiseksi kokonaisuudeksi ovat muodostuneet hyvinvointi- ja sivistysjohtajien sekä yhdyskuntajohtajien haastattelut. Lisäksi keväällä teetettiin kuntien hyvinvointityöstä kysely, joka suunnattiin hyvinvointikoordinaattoreille ja hyvinvointiryhmille. Selvitystyön on määrä valmistua syyskuun aikana. Selvitystyön alustavia tuloksia Tietolähteiden analyysi osoittaa, että elinympäristöä kuvaavat mittarit painottuvat terveyshaittoja ehkäiseviin indikaattoreihin, ei niinkään hyvinvointia edistäviin. Hyvinvointijohtamisen osalta voidaan tehdä seuraavia huomioita. Sektorit ylittävää yhteistyötä pidetään tärkeänä, mutta se ei välttämättä näy hyvinvointikertomustyössä. Hyvinvointia edistävä elinympäristö on osa jaettua hyvinvointikäsitystä, mutta sen mallintamiseksi ei ole riittävää mittaristoa eikä elinympäristön rooli näy usein- 17/23

18 kaan käytännön hyvinvointijohtamisessa. Hyvinvointikertomuksen arvostus ja merkitys nähdään eri tavoin, sillä vaikka osa näkee sen osana strategista johtamista, osa pitää kertomusta vain raportoinnin välineenä. Innovatiivinen hyvinvointitiedon hyödyntämisen kehittämistyö on usein yksittäisten ihmisten vastuulla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uuden kunnan toimintaan ja kompleksisiin haasteisiin vastaamiseen tarvitaan uudenlaisen, ennakoivan elinympäristön hyvinvointivaikutusten tietopohjan luomista. Elinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintamien on kuitenkin monimutkaisempaa kuin elinympäristön terveyshaittojen mittaaminen. Se edellyttää monialaisuuden vahvistamista hyvinvointijohtamisessa, entistä systemaattisempaa kokemustiedon keräämistä, ei ainoastaan kuntakohtaista, vaan myös kuntarajojen sisällä ja niiden yli tapahtuvaa tarkastelua sekä tietoperusteista kehittämistyötä ja tutkimuksen ja kehittämisen näkemistä rinnakkain. Näihin haasteisiin voidaan vastata mm. paikkatietoon sidotun hyvinvointitiedon lisäämisellä ja paremmalla hyödyntämisellä sekä elinympäristön hyvinvointitekijöiden mallintamisella seudullisesti. Tietopohjan kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä asumispreferenssien muuttuessa pehmeät vetovoimatekijät korostuvat ja hyvinvointia edistävä elinympäristö on entistä vetovoimaisempi. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen ja harjoittelija Kaisu Sahamies selostavat asiaa kokouksessa. Liite: - esittelymateriaali Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi tilannekatsauksen ja että selvitystyöstä valmistuva loppuraportti lähetetään jäsenkuntiin hyödynnettäväksi ja että työn jatko suunnitellaan osana vuoden 2019 talousarvion valmistelua. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 18/23

19 98 ULKOLIIKUNTAPAIKKOJEN JA VIHERALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI (10 min) Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Seutustrategian yhtenä tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia uudistamalla ja tarjoamalla monipuolisia vapaa-ajan palveluita ja hyvää infrastruktuuria. Infrapalvelujen työryhmän vuoden 2017 yhtenä talousarviotavoitteena tähän liittyen on ollut ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen. Hanke käynnistyi Taustalla oli tavoite jatkaa tuotteistustyötä 2015 laaditun liikennealueiden tuotteistuksen mallin mukaisesti. Tehtäväksi asetettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntien ulkoliikuntapaikkojen ( erityisalueet ) ja viheralueiden ( puistot ) kunnossapidon tuotteistuksen laatiminen toimintojen kehittämistä sekä kustannusten ja laadun vertailtavuutta varten. Kunnossapito jakautuu hoitoon ja korjaukseen. Erityisalueet ovat erilaisia leikkiin, liikuntaan ja oleskeluun tarkoitettuja alueita. Tuotteistuksen liikuntaan tarkoitetut alueet ovat ulkoliikuntapaikkoja. Sisäliikuntaan tarkoitetut paikat eivät sisälly kunnossapidon tuotteistukseen. Lisätyönä tehtiin nimikkeistön päivittäminen kansallisen kunnossapidon nimikkeistömuutoksen mukaisesti. Tuotteistustyön toteutti kilpailutuksen kautta Ramboll CM Oy. Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut infran alainen seudun yhdyskuntatekniikan työryhmä apunaan kuntien puisto- ja ulkoliikuntaympäristöjen asiantuntijat. Yhteinen sidosryhmäpaja pidettiin eri liikuntalajien järjestöille ja yhteisöille. Työn lopputuloksena on valmistunut loppuraportti, yhteinen tuoterakennemalli, tuotekortit ja urakkatarjouspyyntömalli (urakkaohjelma, hinta- ja määräluettelo jaolla talvihoito/kesähoito/yksikköhintaiset työt, urakkasopimuksen malli) sekä kohteiden turvallisuuteen liittyvät asiakirjat. Lisäksi tehtiin alan nimikkeistön päivittäminen kansallisen (valtio, liikennevirasto, kunnat) kunnossapidon nimikkeistömuutoksen mukaisesti. Vertailu kuuden muun kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä) tuotteistustilanteeseen osoitti, että kaupunkiseudulla tehty työ on laajuudessaan ensimmäinen ja ainutlaatuinen valtakunnallisesti ja toimii esimerkkinä kun muut päivittävät vastaavia kaupunkiympäristön kunnossapidon nimikkeistöjä ja tuotekortteja. Yhteisen tuoterakenteen avulla kunnossapitoa voidaan toteuttaa seudun kunnissa samojen periaatteiden mukaan ja kustannusrakenne on samanlainen. Tuotteistus mahdollistaa jatkossa ensimmäistä kertaa to- 19/23

20 dellisen kustannusvertailun paitsi kuntien myös oman työn ja ostopalvelun välillä. Tuotteistuksen kulmakiviä ovat laatuvaatimukset ja laadunmittaustapojen määrittely. Tavoitteena oli luoda täsmälliset laatuvaatimukset ja samalla järkeistää laadunmittaaminen (esim. urakoitsijan omavalvonta). Valmistuneesta tuotteistuksesta saatavia hyötyjä kunnille ovat: Toiminnallisuus ja laatu Alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden kunnossapidon käytännöt Kuntien yleisten alueiden kunnossapidon laadunseurannan vertailtavuus Kunnossapidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen Kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu Omaisuuden tehokkaampi hallinta Kustannukset, hankinnat ja kehitys Kuntien yhteisten kunnossapidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa Kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun Kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi Helpottaa rahoitustarpeen laskentaa Kunnossapidon markkinoiden kehittäminen Jakotoimenpiteinä konsultti on esittänyt, että seuraavana vaiheena on laitteiden ja järjestelmien sekä liikennealueiden varusteiden tehtäväkorttien laatiminen. Lisäksi loppuraportissa esitetään kuntien jatkotoimenpiteinä kasvillisuuden ja erityisalueiden tehtäväkorttien sekä päivitettyjen tehtäväkorttien käyttöönotto ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisten kuntakohtaisten turvallisuusasiakirjojen täydentämistä urakoihin. Ohjausryhmä hyväksyi osaltaan loppuraportin liitteineen ja infratyöryhmä 2.5., joka päätti osaltaan, että raportissa esitettyjen jatkotoimenpiteiden käynnistäminen on ajankohtaista myöhemmin sitten kun tuloskorttien käyttöönotto etenee. Muutoin työ jatkuu jalkauttamisella ja liikennealueiden tuotteistuksen kustannusvertailulla. Liite: - Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen, loppuraportti - Esittelymateriaali 20/23

21 Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallitus päättää omalta osaltaan merkitä loppuraportin tiedoksi ja lähettää loppuraportin jäsenkunnissa hyödynnettäväksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , 21/23

22 99 VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään vs. seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti vs. seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi vs. seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. kokouksen sihteeri Suvi Juntunen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 22/23

23 100 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo Tampella-talossa, minkä jälkeen on yhteinen lounas ravintola Tampellassa. Syksyn 2018 kokoukset 29.8., Varhaiskasvatuksen tiekartta Varhaiskasvatuksen kustannuslaskenta 2017 HYMY-hanke Ulkoliikuntapaikkojen tuotteistus 26.9., yhteinen työ- ja tutustumismatka Ohjelma luonnos jaetaan kokouksessa. Seutusatamat, loppuraportti Ilmastotavoitteet, kuntien lausunnot MAL4-prosessi Rakennesuunnitelman päivitys , ja MUUT ASIAT 102 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23/23