Sampo Ville. K-luokan väestönsuojan rakennustavan vertailu
|
|
- Hilkka Mäkelä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sampo Ville K-luokan väestönsuojan rakennustavan vertailu Paikallavalutekniikka vs. elementtitekniikka Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma
2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Tekniikan yksikkö Koulutusohjelma: Rakennustekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Talonrakennustekniikka Tekijä: Ville Sampo Työn nimi: K-luokan väestönsuojan rakennustavan vertailu Ohjaaja: Perälä Martti Vuosi: 2011 Sivumäärä: 24 Liitteiden lukumäärä: 2 Kesällä 2010 tehtiin E-P:n Rakennustyön suurin rivitalohanke, jonka kerrospintaala nousi yli 600 m 2 :iin. Siitä syystä kohteeseen tehtiin kevyt väestönsuoja. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitä tämä operaatio vaatii pieneltä rakennusyritykseltä niin toteutuksen puolelta kuin taloudellisestikin. Väestönsuoja toteutettiin elementeistä, mitkä valmisti ja asensi ulkopuolinen yritys. Verrataan tilatun väestönsuojan kustannuksia ja käytettyä aikaa siihen jos kyseinen väestönsuoja olisi rakennettu kokonaan E-P:n Rakennustyön puolesta. E-P:n Rakennustyö Oy on Jari Sampon 1990-luvun alkupuolella perustama rakennusyritys. Se toimii Seinäjoen alueella rakentaen lähinnä oma- ja rivitaloja. Avainsanat: väestönsuoja, kustannus- ja työaikamenekki, paikallavalutekniikka, elementtitekniikka
3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: School of Technology Degree programme: Construction Engineering Specialisation: Building Construction Author: Ville Sampo Title of thesis: Air-raid shelter building method comparison Supervisor: Perälä Martti Year: 2011 Number of pages: 24 Number of appendices: 2 In the summer of 2010 E-p:n Rakennustyö Oy built its biggest row house yet. Its floorage rose to over 600 m 2 so an air-raid shelter was required. In the thesis I explain what this kind of project costs and what kind of effort it requires from SME (=small and medium enterprises) to build an air-raid shelter. Original air-raid shelter was built from ordered elements which were made and assembled by another company, and I compare the cost and time used to on-site built elements. E-p:n Rakennustyö Oy is a small construction company founded in early 1990 s by Jari Sampo. The company mainly constructs in Seinäjoki and its neighborhood. Common projects are town and row houses. Keywords: air-raid shelter, cost and work hour sales, situ technique, element technique
4 SISÄLTÖ Opinnäytetyön tiivistelmä... 3 Thesis abstract... 4 SISÄLTÖ... 5 Kuvio- ja taulukkoluettelo... 7 Käytetyt termit ja lyhenteet JOHDANTO YLEISTÄ VÄESTÖNSUOJISTA Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus Väestönsuojan luokitus VÄESTÖNSUOJAN SUUNNITTELU Tilojen nimitykset Varsinainen suojatila Suojatila Suojatilan korkeus Väestönsuojan rakenteet Ympärysrakenteet Rakenteiden paksuus Sirpale- ja säteilysuojaus TOTEUTUS Paikalla valu Elementtitekniikka TUTKIMUSMENETELMÄT TULOKSET Paikallavalutekniikan ja elementtitekniikan vertailu Elementtitekniikka Paikallavalutekniikka Rakennustapojen vertailu TULOSTEN TARKASTELU YHTEENVETO... 23
5 LÄHTEET LIITTEET... 25
6 Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuvio 1. Väestönsuojaluokat K, S1, S3 ja S6. (RT , 2) Kuvio 2. Vähäisiltä osin kuten palkkien ja kanavien kohdalla, huonetilan korkeus voi olla matalampi kuin 2300 mm, kuitenkin vähintään 2000 mm. (RT , 8) Kuvio 3. Seinän tai pilarin vieressä olevan tilan korkeus voi olla alle 2000 mm. Alle 1600 mm korkeita tiloja ei lasketa varsinaiseen suojatilaan. (RT , 8) Kuvio 4. Katon ja ympärysseinien paksuudet. (RT , 18) Kuvio 5. Sirpalesuojauksen periaate. (RT , 21) Kuvio 6. Sirpalesuojauksen periaate. (RT , 21) Kuvio 7. Lautamuotti. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]).13 Kuvio 8. Suurmuotti. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]).. 14 Kuvio 9. Sidejärjestelmämuotti eli kasettimuotti. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]) Kuvio 10. Kuorilaatta. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]). 15 Kuvio 11. Ruiskallionkadun väestönsuojan asema- ja väestönsuojalaskelma. (Dahl, J-O., 2010) Kuvio 12. Ruiskallionkadun väestönsuojan leikkaus- ja pohjapiirustus. (Dahl, J-O., 2010) Taulukko 1. Väestönsuojan suojaluokat, varsinainen suojatila ja laskennallinen henkilömäärä. Suojaluokka osoittaa paineaallon kuormituksen, jonka väestönsuoja kestää, Pelastustoimiasetus 857/199, 18. (RT SM-21121)... 3 Taulukko 2. K-luokan väestönsuoja. Tilojen mitoitus ja tilojen sekä varusteiden lukumäärä. Jos väestönsuoja mitoitetaan henkilömäärän mukaan, mitoitus muutetaan henkilömäärämitoitukseksi. (RT , 9)... 6 Taulukko 3. Sirpaleilta suojaavien rakenteiden yhteenlaskettu paksuus (mm). (RT , 21) Taulukko 4. Työtuntimenekit Taulukko 5. Materiaaleista ja työstä muodostuva hinta Taulukko 6. Ruiskallionkadun 18m 2 :n väestönsuojan hintavertailu
7 Käytetyt termit ja lyhenteet Väestönsuoja Suojien rakentaminen määritetään Suomessa pelastustoimilailla ja pelastustoimiasetuksella. Väestönsuoja on rakennettava rakennukseen tai rakennusryhmään, jonka pinta-ala on vähintään 600 m 2. Väestönsuojan on oltava kooltaan vähintään kaksi prosenttia rakennuksen kerrosalasta ja samalla vähintään 12 neliömetriä. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset aputilat. Väestönsuojan kapasiteetiksi lasketaan 1 henkilö 0,75 tehollista suojaneliömetriä kohden. (RT )
8 1 JOHDANTO Tässä työssä lähtökohtana on selvittää, mitä pk-yritykseltä vaaditaan rakennettaessa väestönsuoja niin ajallisesti kuin taloudellisesti. Tässä tutkimuksessa keskitytään vertailemaan K-luokan väestönsuojaa. Rakennusalalla on väestönsuojan osalta vakiintunut kaksi vahvaa toteutusmuotoa: paikallavalutekniikka ja elementtitekniikka. Tutkimuksessa verrataan paljonko ajallisesti ja taloudellisesti yrityksen omasta puolesta paikallavaluna tehty väestönsuoja olisi eronnut elementeistä tilattuun. Tämä työ antaa näkökulmaa jatkoa varten muun muassa kyseiselle rakennusyritykselle, siitä kannattaako seuraavassa kohteessa tehdä väestönsuoja paikallavaluna vai tilata elementteinä. Pääasiassa K-luokan alle 20 m 2 :n niin sanottu minisuoja väestönsuojat ovat pohjaratkaisultaan samanlaisia, joka vuoksi kaikki materiaalimenekit, kuten rakennustöiden tuntimenekit ja kustannuslaskelmat tulevat olemaan suhteellisen universaaleja. Tavoitteena on saada tietoa laskelmista ja verrata sitä jo olemassa olevaan konkreettiseen tietoon valmiista projekteista. Näitä vertaamalla on hyvä tehdä mahdollisesti parempia suunnitelmia tulevissa projekteissa ja tehostaa toimintaa jo suunnitteluvaiheessa, kuten myös jatkossa työmaalla.
9 2 YLEISTÄ VÄESTÖNSUOJISTA 2.1 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus Uudisrakentamisen yhteydessä. Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten jonka kerrosala vähintään 600 m 2 ja joissa asutaan tai työskennellään pysyvästi Kahta tai useampaa rakennusta varten rakennusvalvontaviranomainen voi sallia rakennettavaksi yhteisen väestönsuojan, jos väestönsuoja rakennetaan 5 vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen valmistumisesta. (RT , 4.) Muutos- ja korjausrakentamisen yhteydessä, vain suojelukohteissa*. Väestönsuoja on rakennettava, jos se ilman suuria vaikeuksia ja kohtuullisin kustannuksin käy päinsä: Valmista rakennusta varten, jossa ei ole väestönsuojaa, tehdään rakennuslupaa edellyttävä 1000 m 2 koskeva muutos- tai korjaustyö, minkä jälkeen rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Valmista rakennusta varten, jonka kerrosala on 1000 m 2 ja jossa ei asuta tai työskennellä pysyvästi, tehdään rakennuslupaa edellyttävä käyttötarkoituksen muutos. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuskohtaisesti. *(Suojelukohde = Pelastustoimesta vastaava ministeriö voi määrätä suojelukohteeksi asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muun niihin verrattavan keskuksen, koko kunnan alueen tai osan siitä (Pelastustoimilaki 561/1999, 55 ). Suojelukohteet on lueteltu Sisäasiainministeriön päätöksessä suojelukohteissa) (RT , 4.) Ei väestönsuojan rakentamisvelvoitetta. Rakentamisvelvollisuus ei koske
10 rakennuksia, joiden valmistumisesta on kulunut yli 5 vuotta rakennusluvan hakemisen jälkeen rakennuksia, joita varten on väestönsuoja tilapäisiä rakennuksia, jotka ovat käytössä enintään 5 vuotta rakennusta tai rakennusryhmää, joissa ei asuta eikä työskennellä pysyvästi maatalouden tuotantorakennuksia tapauksia, joissa lääninhallitus on myöntänyt vapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta ilman ehtoja. (RT , 4.) 2.2 Väestönsuojan luokitus Väestönsuojat jaetaan K-, S1-, S3- ja S6-luokkiin varsinaisen suojatilan mukaan. Suojaluokat esitetään taulukossa 1. Perustellusta syystä rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää luvan suojaluokan muuttamiseen. Kuviossa 2 on leikkauspiirroksia K-, S1-, S3- ja S6-luokan väestönsuojista. (RT , 4.)
11 Taulukko 1. Väestönsuojan suojaluokat, varsinainen suojatila ja laskennallinen henkilömäärä. Suojaluokka osoittaa paineaallon kuormituksen, jonka väestönsuoja kestää, Pelastustoimiasetus 857/199, 18. (RT SM-21121). Kuvio 1. Väestönsuojaluokat K, S1, S3 ja S6. (RT , 2).
12 3 VÄESTÖNSUOJAN SUUNNITTELU Työmaalle tehty väestönsuoja on K-luokan suoja, joten käsittely keskittyy pääasiallisesti vain sen tyypin suojiin. Joissakin viittauksissa esiintyy myös S1-luokan suojiin liittyviä asioita, mutta niiden käsittely on vain minimaalista. 3.1 Tilojen nimitykset Väestönsuojaan kuuluvia tiloja ovat sulkutila (sulkuteltta tai -huone), suojatila ja käymälät. Muitakin tiloja voi kuulua väestönsuojaan. Kaikki painesuojauksen sisäpuolella olevat tilat kuuluvat väestönsuojaan. Sisääntulo- ja poistumisreitit sekä painesuojausrakenteiden ulkopuolella olevat suojan laitteiden ja kanavien vaatimat ja muut niihin verrattavat tilat ovat väestönsuojaan liittyviä tiloja. (RT , 7.) 3.2 Varsinainen suojatila Pelastustoimiasetuksen mukaan väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 2 prosenttia asuin-, liike-, toimisto-, ja muiden vastaavien uudisrakennusten kerrosalasta. Yhden henkilön laskennallinen suojatilantarve on 0,75 m 2. K-luokan väestönsuojan tilojen mitoitusohje esitetään taulukossa 2. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan lisäksi on tehtävä seuraavat aputilat ja tilanvaraukset: sulkuteltta, jolle on varattava lattiapinta-alaa vähintään 2,5 m 2 tai sulkuhuone 4 m 2
13 käymälät 1 kpl/alkavaa 20 m 2 varsinaista suojatilaa; suunnitelman mukaiset käymäläkomerot tai wc-tilat. Ilmanvaihtolaitteistolle vähintään 1,5 m 2 /kpl ensiaputila 6 m 2, kun varsinainen suojatila on yli 90 m 2. Varsinaiseen suojatilaan kuuluu seuraavat aputilat: Keittiölle varattava tila (n. 2 m 2 ) Paikka varavesisäiliöille. Suojassa tulee olla mahdollisuus veden säilyttämiseen siten, että käytettävissä on vettä vähintään 40 litraa/ m 2 varsianista suojatilaa paikka jäteastioille ( 15 litraa/m 2 varsinaista suojatilaa). Väestönsuojan jätehuolto tulee järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Varsinaiseen suojatilaan ei lasketa suojaan rakennettujen tai rakennettavien keveiden väliseinien alaa alle 1.6 m korkeita tiloja alle 2 m leveitä tiloja. Tällaisiin kapeisiin tiloihin voidaan kuitenkin sijoittaa suojan teknisiä tiloja, kuten käymälät, varavesisäiliöt, ilmanvaihtolaitteistot, kun varmistetaan niihin riittävät kulkutilat. (RT , 7.) 3.3 Suojatila Suojatila käsittää yhden tai useampia suojahuoneita, taulukko 1. Suojahuoneita ei saa tehdä epäkäytännöllisen mutkikkaiksi tai kapeiksi. Suunnittelussa on otettava huomioon, että suoja voitava poikkeusoloissa jakaa majoitusosaan ja oleskeluosaan. Suojatilassa, lukuun ottamatta alle 20 m 2 :n K-luokan väestönsuojia, tulee olla vesipisteen yhteydessä pesuallas ja lattiakaivo (RT SM-21194). Ne sijoitetaan käymäläryhmän ja suojaoven lähelle. (RT , 7.)
14 Taulukko 2. K-luokan väestönsuoja. Tilojen mitoitus ja tilojen sekä varusteiden lukumäärä. Jos väestönsuoja mitoitetaan henkilömäärän mukaan, mitoitus muutetaan henkilömäärämitoitukseksi. (RT , 9). Ilmanvaihtolaitteistoja voi olla 1 2 kpl/suojahuone. Käymälöiden lukumäärää mitoitettaessa väestönsuojissa olevat WC-tilat otetaan huomioon erikseen. Varsinaiseen suojatilaan kuuluvat tilat: keittiölle varattava tila 2 m 2 paikka varavesisäiliöille, 40 litraa/m 2 varsinaista suojatilaa paikka jäteastioille (jäteastioiden määrä 15 litraa/m 2 varsinaista tilaa) Taulukon 2 käyttöesimerkki Rakennuksen kerrosala on n. 800 m 2 ja rakennus on sellainen, että suojan varsinainen suojatila lasketaan 2 %:n mukaan varsinainen suojatila 16 m 2 suojahuoneita vähintään 1 kpl 1 kpl IVL-K/20 ilmanvaihtolaite 1 käymälä
15 laskennallinen henkilömäärä 22. (RT , 9.) Ilmanvaihtolaitteiston komero. Suojahuoneeseen on rakennettava ilmanvaihtolaitteistolle ja suojan varusteille lukollinen komero tai suoja. Komerossa säilytetään väestönsuojan irtaimistoa: varusteet, kalusteet, varavesisäiliöt sekä mahdolliset tilanjakoverhot varusteineen. Siellä säilytetään myös väestönsuojapiirustukset. Komero voidaan rakentaa esimerkiksi teräsverkosta, jotta se on helppo purkaa tilanteen vaatiessa. (RT , 8.) 3.4 Suojatilan korkeus Suojatilan huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,3 m. Palkkien ja kanavien kohdalla suojatilan vapaan korkeuden tulee vähintään 2,0 m (RT SM-21194). Huonekorkeus esitetään kuvioissa 3 ja 4. Kuvio 2. Vähäisiltä osin kuten palkkien ja kanavien kohdalla, huonetilan korkeus voi olla matalampi kuin 2300 mm, kuitenkin vähintään 2000 mm. (RT , 8).
16 Kuvio 3. Seinän tai pilarin vieressä olevan tilan korkeus voi olla alle 2000 mm. Alle 1600 mm korkeita tiloja ei lasketa varsinaiseen suojatilaan. (RT , 8). 3.5 Väestönsuojan rakenteet Ympärysrakenteet Suojan rakenteet voivat muodostaa osan rakennuksen kantavasta rungosta ja ne voidaan tehdä teräsbetonista paikalla valamalla tai betonielementeistä. K-luokan väestönsuojaan voidaan käyttää terästä 20 m 2 varsinaiseen suoja-alaan. Suojan ympärysrakenteisiin ei saa tehdä liikuntasaumoja, mutta väestönsuojan ja sitä ympäröivään rakennukseen täytyy tehdä liikuntasauma. Tikkaiden, kaiteiden ynnä muiden sellaisten väestönsuojan metalliosien tulee olla korroosionkestävyydeltään vähintään kuumasinkittyjä. Kantavat sisärakenteet on tehtävä teräsbetonista tai teräksestä. Väestönsuojan ympärysrakenteet tulee mitoittaa tavanomaisen kuormituksen lisäksi Sisäasiainministeriön asetuksen K-luokan väestönsuojista (RT SM-21194) mukaan seuraavasti:
17 Väestönsuojan katto, ympärysseinät, ilmaa vastaan oleva lattia ja hätäpoistumiskäytävä mitoitetaan 25 kn/m 2 :n sortumakuormalla. (RT , 18.) Rakenteiden paksuus Läpivientien, ovien ja luukkujen standardimittojen vuoksi rakenteiden paksuuksien tulee olla vähintään K-luokan väestönsuojissa seuraavat (RT SM-21194): Ympärysseinät ja katon vähimmäispaksuus on 200 mm teräsbetonia. Standardimittaisten ovien karmien ja läpivientien vuoksi suositeltavat paksuudet ovat 200 mm, 250 mm ja 300mm. Teräksinen väestönsuoja, joka on varsinaiselta suojatilaltaan enintään 20 m 2, voidaan tehdä vähintään 4 mm paksuisesta teräksestä. Sirpale- ja säteilysuojaus tulee ottaa huomioon. (RT , 19.) Kuvio 4. Katon ja ympärys seinien paksuudet. (RT , 18).
18 3.5.3 Sirpale- ja säteilysuojaus Sirpalesuojaus. Väestönsuojan rakenteet: ovet, luukut ja venttiilit, sekä muut laitteet, suojataan rakenteilla sirpaleilta tai luodeilta, jotka tulevat 45 :n tai tätä suuremmassa kulmassa. Jos suojaavassa rakenteessa on aukko tai heikennys, muissa samaan suojaukseen kuuluvissa rakenteissa tällä kohtaa tarvitaan vastaavasti enemmän suojaavaa rakennetta. Suojaukseen saadaan laskea mukaan kaikki rakenteet, joiden etäisyys suojattavasta kohteesta on 10 m tai pienempi. Sirpaleenkestäviä hätäpoistumisaukon ilmanvaihdon sulkulaitteita ja suojaovia ei tarvitse suojata sirpaleilta. (RT , 21). Kuvio 5. Sirpalesuojauksen periaate. (RT , 21).
19 Kuvio 6. Sirpalesuojauksen periaate. (RT , 21). Taulukko 3. Sirpaleilta suojaavien rakenteiden yhteenlaskettu paksuus (mm). (RT , 21). K-luokka S1-luokka Teräsbetoni Teräs maa Säteilysuojaus. Väestönsuojaan kuuluvat tilat suojataan radioaktiiviselta säteilyltä. Säteilysuojaukseen lasketaan mukaan ympärysseinien lisäksi kaikki suojan ja ulkoilman välillä olevat kiinteät rakenteet, jotka suojaavat ympärysrakenteen pintaan kohdistuvalta säteilyltä. Suojan katon osalta otetaan lisäsuojauksena huomi-
20 oon vain suoraan katon yläpuolella olevat rakenteet. Jos väestönsuojan ympärysrakenteen etäisyys ulkoilmasta on suurempi kuin 10 m, säteilysuojausta ei tarvitse erikseen suunnitella, mutta jos taas pienempi, väestönsuojan ja siinä kiinni olevan rakenteen yhteenlaskettu massa tulee olla K-luokan väestönsuojassa 720 kg/m 2. (RT SM-21194, 22.)
21 4 TOTEUTUS 4.1 Paikalla valu Paikallavalutekniikka perustuu rakennuskohteessa paikan päällä työstettävään muottiin, raudoitukseen ja betonin valamiseen. Paikallavalussa kustannusten ja aikataulun kannalta oleellista osaa esittää ensiksi mainittu muottityö ja sen toteutus. Muotti voidaan tehdä monella eri tavalla tai järjestelmällä. Perinteinen malli on tehdä muotti pitkästä tavarasta, kuten laudoista tai vanerista, ja tukirakenteena on yleensä puuta. Lautamuoteista on isojen pintojen osalta käytännössä luovuttu, koska kätevämmäksi tavaksi on tullut käyttää valmista muottikalustoa. Väestönsuojan rakentamisen kannalta kevyet kasettimuotit tai suurmuotit ovat kätevämpiä. Pystyrakenteissa käytetään paikalla tehtyjä lauta- ja levymuotteja, jotka ovat yleensä kertakäyttöisiä, pitkästä sahatavarasta ja muottilevyistä valmistettuja muotteja. Tukirakenteena toimii puu tai teräs ja muottipintana lauta tai vaneri. Muotti sidotaan yleensä pyöreillä teräs- tai alumiinitangoilla. Tunnusomaista muotille on se, että sitä työstetään pystytyksen aikana, sekä muotin rakennustarvikkeet puretaan yksin kappalein. Muottien tekeminen työmaalla on hidasta ja vaatii kirvesmiestaitoa. Lauta- ja levymuottien materiaalihukka on suuri, joten tämä tekniikka ei ole hyvä toistuviin kohteisiin. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ].) Kuvio 7. Lautamuotti. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]).
22 Suurmuotti on kahden muottipuoliskon muodostama täyskorkean seinän kokoinen muotti, jonka nostamiseen tarvitaan nosturia. Muotit ovat yleensä teräsrunkoisia ja valupinta on yleensä muottivaneri. Suurmuotin vaneri voi olla joko muotin kokoinen suurlevy tai vanerikasetteja, jotka ovat tiiviisti liitetty toisiinsa ponttisaumoilla. Parhaiten suurmuotti soveltuu selkeisiin rakenteisiin, joissa on paljon toistuvuutta. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ].) Kuvio 8. Suurmuotti. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]). Kevyet kasettimuotit ovat teräs- ja alumiinirunkoisia sekä vaneripintaisia. Ne ovat nimensä mukaisesti kevyitä, joten niitä pystytään liikuttelemaan miesvoimin. Kasettimuottien pienen koon takia niitä tarvitaan useita vierekkäin. Tämän takia kasetin kuvio korostuu betonipinnassa. Muottien sidonta on tiheä, ja muotit vaativat lähes aina lisäjäykistystä ja oikaisua. Kasettimuotit soveltuvat parhaiten pieniin kohteisiin ja valuihin, joiden laatuvaatimukset eivät ole tiukat. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ].)
23 Kuvio 9. Sidejärjestelmämuotti eli kasettimuotti. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]). Kuorilaatta on betoninen, jännittämätön tai esijännitetty laattaelementti, joka toimii aluksi laatan valumuottina. Kuorilaatta ja pintavalu muodostavat yhdessä paikallavalun jälkeen rakenteen, jossa pääosa laatan alapinnan raudoituksesta on sijoitettu kuorilaattaa. Näin ollen työmaalla valettavaan rakenteeseen asennettavien raudoitteiden määrä on vähäinen. Valun ja betonin kovettumisen ajaksi kuorilaattaa täytyy tukea. Kuorilaattojen asennukseen tarvitaan nosturia. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ].) Kuvio 10. Kuorilaatta. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]). Raudoittamiseen löytyy useita vaihtoehtoja. Perinteisen tankoraudoituksen ohella työmaalla tehtävissä valuissa voidaan käyttää teollisia verkko- tai mattoraudoitteita. Tankoraudoitus väestönsuojia rakennettaessa on yleisin. Mattoraudoitus taasen ei yleensä sovellu käytettäväksi väestönsuojan raudoitteina, vaan käytetään yleisemmin laajojen pinta-aloja raudoitteina. Väestönsuojan osalta on huomioitavaa, että kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset saattavat rajoittaa raudoite verkkojen käyttöä väestönsuojissa. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ].)
24 Paikalla valettaessa betonointi toteutetaan normaalisti pumppaamalla. Vaihtoehtona edelliselle toimii nostoastiabetonointi. Mikäli työmaan nostokalustoresurssit mahdollistavat nostoastioiden käytön siten, etteivät ne häiritse muuta työmaan toimintaa, saattaa nostoastian käyttö olla hyvinkin kustannustehokasta. (Paikallavalurakentaminen; muottityöt [viitattu ]). 4.2 Elementtitekniikka Elementtitekniikka perustuu muualla kuin rakennustyömaalla tehtäviin valmiiksi valettuihin betonielementteihin. Elementin valaminen tapahtuu sisätiloissa hyvin valvotuissa olosuhteissa, mikä mahdollistaa johdonmukaisen seurannan ja korkean laadun, sekä niiden kehittämisen. Samalla betonin laatu varmistetaan elementtitehtailla, mistä johtuen elementtitekniikan etuihin kuuluu materiaalien tasalaatuisuus. Elementtitekniikkaan tai paremminkin elementtirakentamiseen liittyvät työt ovat elementtien asennus, saumaraudoitus, muotitus, juotosbetonointi ja mahdolliset jälkityöt. Työmaatekniikalta elementtirakentaminen vaatii aina nostokalustoa, mikä voidaan lukea, ainakin joissain määrin, tekniikan haittapuoleksi. Etuihin kuuluu kuitenkin jo aikaisemmin mainittujen lisäksi nopeus. Elementtien asennus ei yleensä vaadi ammattitaitoiselta elementtiasennusryhmältä pitkiä aikatauluvarauksia. Elementtitekniikalla saadaan pääsääntöisesti heti valmista pintaa, jolloin jälkitöiden osuuskin pienenee. Elementtityöt vaativat nostokaluston elementtiasennusryhmän käyttöön, minkä vuoksi kaluston käyttösuunnittelu nousee arvokkaaksi tekijäksi elementtirakentamisessa. Elementit voidaan tilata myös asennettuina, mikä sopii hyvin pieniin yrityksiin. Tällöin kaluston kannalta ei mahdollisesti tule ongelmia, koska asennusryhmällä on yleensä käytössä oma töihin soveltuva nosturi.
25 5 TUTKIMUSMENETELMÄT Vertailulaskelmat. Paikallavalutekniikan ja elementtitekniikan välillä tehtävät vertailulaskelmien pohjana toimii toteutetusta kohteesta muodostuneet kustannukset. Vertailulaskelmien kannalta oleellisia tietoja olivat hankkeen kustannukset, väestönsuojan koko sekä työhön käytetyt tunnit. Materiaalia tutkimustyöhön toimittivat työn tilaaja sekä elementtien toimittaja Rakennusbetoni- ja elementti Oy. Väestönsuojan tilaajalta saatu tieto perustui tarkastelukohteen kustannusarvioihin ja työtuntimenekkiin. Elementtitoimittajan osalta tiedot perustuivat toteutuneeseen työhön, kun elementit oli tilattu asennettuina. Nämä tiedot antavat pohjan vertailulaskelmien arviointiin.
26 6 TULOKSET 6.1 Paikallavalutekniikan ja elementtitekniikan vertailu Elementtitekniikka Elementtitekniikan hintatiedot perustuvat Rakennusbetoni- ja elementti Oy:n toteuttamaan ja laskuttamaan väestönsuojaan kohteessa As Oy Seinäjoen Ruiskallionkatu. Liitteessä 2 on eritelty yrityksen tekemät toimenpiteet. (Muottien toimitusehdot [ ].) As Oy Seinäjoen Ruiskallionkatu. Asunto-osakeyhtiö Ruiskallionkadun väestönsuoja on suuruudeltaan noin 18 m 2 ja se on rakennettu autokatoksen päätyyn. Rakennuksen yhteydessä on myös sähköpääkeskus. Väestönsuojan suojatila on mitoitettu 21 henkilölle. Tämä rakennus on esitelty kuvissa 11 ja 12. Kuvio 11. Ruiskallionkadun väestönsuojan asema- ja väestönsuojalaskelma. (Dahl, J-O., 2010).
27 Kuvio 12. Ruiskallionkadun väestönsuojan leikkaus- ja pohjapiirustus. (Dahl, J-O., 2010). Tutkimuksessa selvitettiin elementtitekniikan muodostamat kustannukset esimerkkikohteesta As Oy Seinäjoen Ruiskallionkatu. Elementtitekniikalla kustannuksia kertyi yhteensä ,00 (alv 0 %). Kustannukset koostuivat väestönsuojan rakentamiseen ja toimittamiseen liittyvistä töistä, kuten elementtien valmistuksesta, toimituksesta, asennuksesta, loppuhoidosta, asentajien palkoista ja Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n katteesta. Asennusryhmään kuului kolme miestä ja heiltä kului elementtien asentamiseen kuusi tuntia. Vertailulaskelmista on jätetty pois väestönsuojan laitteet ja varusteet, koska niiden hinnan ei suuresti vaikuta rakennustavan valintaan. Periaatteessa näiden hintojenhan pitäisi pysyä lähestulkoon samana niin paikallavaluna- kuin elementtitekniikallakin tehtynä. Todellisuudessa kuitenkin asiaan vaikuttavat yritysten väliset yhteistyösopimukset. Esimerkiksi elementtien toimittajilla, jotka tilaavat varusteita ja laitteita voi olla mahdollisesti suuremmat alennusprosentit kuin rakennusliikkeillä Paikallavalutekniikka Paikallavalutekniikan hinta muodostettiin laskemalla liitteen 1 olevien tietojen perusteella. Laskutekniikkaan sisällytettiin muotteihin tarvittava vaneri ja lauta, rau-
28 dan ja betonin määrä, vaadittavat läpiviennit, luukut ja ovet. Lisäksi laskettiin käytetyt työtunnit, joita arvioitiin olevan n. 137 tuntia. Paikallavalutekniikan lopulliseksi hinnaksi saatiin ,00 (alv 0 %). (Mäki, T., Koskenvesa, A ; Väestönsuojan ovet ja luukut [viitattu ]; Kurunsaari 2011). Liitteestä 1 lasketut materiaalimäärät ja Ratu kirjan menetelmiä käyttäen saadut työtuntimenekit taulukossa 4. Taulukko 5 sisältää hintatiedustelussa saadut yksikköhinnat materiaaleille. Taulukko 4. Työtuntimenekit. Muotit 115 m tth Teräkset 1125 kg 24 tth Betonointi ja jälkihoito 13,6 m 3 6,26 tth Yhteensä: 137,26 tth Taulukko 5. Materiaaleista ja työstä muodostuva hinta. Materiaali Menekki (sis. Yksikköhinta hukka) Yhteensä Vaneri 132,25 m 2 14,35 / m ,80 Lauta 563,5 m 0,45 / m 253,58 Rima 452,4 m 0,33 / m 149,30 Betoni 13,6 m / m Teräs 1125 kg 1 / kg 1125 Työ 137,26 h 40 / h 5490,40 Väestönsuojan ovi ja luukut 2523 Yhteensä: ,10
29 6.1.3 Rakennustapojen vertailu Tämä kappale on tulosten vertailua. Vertailun tulokset perustuvat edellä esitettyjen kappaleiden (6.1.1 ja 6.1.2) tuloksiin. Asunto-osakeyhtiö Seinäjoen Ruiskallionkadun rakennustapojen vertailun lopputulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukon tiedoista käy ilmi, että kyseessä oleva K- luokan maanpäällisen 18 m 2 :n väestönsuoja on hieman halvempi toteuttaa paikallavalumenetelmällä. Vertailun mukaan paikallavalutekniikalla toteutettuna väestönsuojan rakentamiskustannukset ovat noin 18 % halvemmat elementtitekniikkaan nähden. Vertailun kannalta ei tosin voida sanoa, miten paikallavalun hinta kuinka lähellä todellisuutta, koska se perustuu kustannusarvioon. Kustannusarvioista voi helposti jäädä huomioimatta muutamia vaiheita. Taulukko 6. Ruiskallionkadun 18m 2 :n väestönsuojan hintavertailu. Lopputulokset Hinta / m 2 Elementtitekniikka Paikallavalutekniikka Erotus
30 7 TULOSTEN TARKASTELU Elementti- ja paikallavalutekniikan vertailulaskelmien tuloksiin täytyy suhtautua varauksin. On selvää, ettei vertailu voi olla totaalisen tarkka ja sen perusteella ei voi vetää mitään lopullisia johtopäätöksiä. Elementeistä saatu tieto on faktaa, koska ne ovat asennettu ja maksettu. Paikallavalun osalta tiedot perustuvat liitteestä 1 laskettuihin materiaali- ja työaikamenekkeihin, joten vertailu perustuu joka tapauksessa niin sanotusti arvaukseen, koska lasketut arvot ovat arvioita. Vertailun kannalta on tärkeää, että tulokset normitetaan samalle tasolle rakennuskustannusindeksillä. Jos tuloksia olisi verrattu suoraan keskenään, olisi yleinen noususuhdanteen huomioimatta jättäminen laskenut elementtitekniikan kustannuksia huomattavasti, koska elementit valmistettiin ja laskutettiin viime vuonna. Näin tulosten tarkistelu olisi vääristynyt. Vertailun kannalta täytyy ajatella työmaata myös ajan funktiona. Mikäli tehdyllä rakennustavalla voidaan lyhentää koko työmaan kestoa, saadaan aikasidonnaisia kustannuksia pienennettyä. Lyhentämällä rakennusaikaa saadaan tehokkuutta aikasidonnaisiin tuottoihin, kuten esimerkiksi huoneistojen vuokratuottoihin. Jos rakennus valmistuu aikaisemmin, se alkaa tuottaa aikaisemmin.
31 8 YHTEENVETO Vertailun kannalta elementti- ja paikallavalutekniikka ei ole yksiselitteistä. Täytyy ensiksi hahmotella verrattavat toimenpiteet ja kustannuserät keskenään. Onko taloudellinen hyöty rakennusten osien välillä vai liittyykö vertailu työaikaan. Taloudellisen vertailun osalta täytyy huomioida vaikka toinen tapa on rakennusvaiheessa halvempi, lopussa viivan alle jäävä tulos aikaan sidottuna voi olla kuitenkin edullisempi ja tuottoisampi. Eri muottikalustojen käyttö ja työryhmän ammattitaito on myös suuri vaikuttaja. Nykyään rakennusala pohjautuu vahvasti moduulimittoihin, jolloin on helppo käyttää muottikalustoa ja näin ollen se nopeuttaa pystytystä ja purkua. Aikatauluun ja kustannuksiin vaikuttaa myös vahvasti raudoittajien saanti. Mikäli raudoituksia ei pystytä tekemään yrityksen omilla miehillä, teräkset joudutaan tilaamaan ulkopuoliselta yritykseltä. Se taas voi olla parhaaseen rakennusaikaan vaikeaakin löytää, mistä johtuen hanke voi myöhästyä ja tuoda lisää kustannuksia. Oikein tehtynä ja suunniteltuna paikallavalu- ja elementtitekniikka, ovat kummatkin hyvin kilpailukykyisiä. Paikallavalu mahdollistaa yhtenäisen, tiiviin ja saumattoman rakenteen. Kustannuksiin voidaan myös vaikuttaa hyvällä kalustolla ja ammattitaitoisella työryhmän valinnalla. Suoraan paikallevalu vähentää nostokaluston ja työvoiman tarvetta, mikä parantaa kustannustehokkuutta. Elementtitekniikan suurin valtti on sen nopeus, mutta sekin voi kadota esim. toimituksen myöhästymisellä. Elementtien paino saattaa aiheuttaa ongelmia työmaalla esim. tontin ahtauden vuoksi, jonka vuoksi riittävän suuri nosturi ei mahdu tontille ja siitä syystä voidaan joutua elementtien kokoa pienentämään. Paikallavaluun nähden elementtitekniikka vähentää huomattavasti työmaalla tapahtuvia häiriötekijöitä esim. jätteenkäsittely helpottuu ja materiaalin varastoinnilta vältytään. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että vertailutulosten mukaan toteutusmuodot ovat lopulta hyvinkin lähellä toisiaan. Rakennustapaa valittaessa täytyy miettiä monia asioita, mutta eniten vaikuttaa rakentamisen aikataulu, tontin tuomat ongelmat ja mahdollisuudet.
32 LÄHTEET Betoniteollisuus ry. Paikallevalurakentaminen; muottityöt. [www-dokumentti]. e21. [Viitattu ]. Saatavissa: Dahl, J-O., Väestönsuojalaskelma. [Rakennepiirustus]. B. Ylistaro: Ylistarontalotehdas. Fläkt Woods Oy. Väestönsuojan ovet ja luukut. [www-dokumentti]. [ ]. Saatavissa: Kurunsaari, M Yritysmyynnin päällikkö. K-Rauta Seinäjoki. Puhelinkeskustelu Mäki, T., Koskenvesa, A Rakennustöiden menekit Helsinki: Rakennustieto Oy. Rakennustuotanto-kirjasarja. Rakennusbetoni- ja elementti Oy. Väestönsuojan toimitusehdot. [wwwdokumentti]. [ ]. Saatavissa: Sisäasianministeriö, S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja ja K-luokan väestönsuoja, RT
33 LIITTEET LIITE 1. Väestönsuojan detaljit
34
35
36
37
38
39
40 LIITE 2. Toimitusehdot
VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS
OHJE VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS Ohjeessa kerrotaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta erilaisissa rakennuskohteissa. UUDISRAKENNUKSET Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakennuksissa
VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS
VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee
SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA
SM027:00/2010 1 LUONNOS 10.9.2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2010 Sisäasiainministeriön
Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011. 506/2011 Sisäasiainministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011 506/2011 Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta Annettu
VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISTAVAN VERTAILU, PAIKALLAVALUTEKNIIKKA VASTAAN ELEMENTTITEKNIIKKA
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Rakennustuotanto Tutkintotyö VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISTAVAN VERTAILU, PAIKALLAVALUTEKNIIKKA VASTAAN ELEMENTTITEKNIIKKA Työn ohjaaja Työn teettäjä
Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa
Rak-43.240 Rakennuksen rungon suunnittelu Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa Veli-Ville Rajasuo Markus Suutarinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus... 3
RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007
T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
Ympäristövaliokunnalle. Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie LUSI p
1 Ympäristövaliokunnalle Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie 12 19210 LUSI pekka.rajajarvi@hotmail.fi p. 040 7268 260 Asia: kommentti HE85/2017, hallituksen lakimuutoksen 115 Allekirjoittanut jäi 1.3.2016
VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS
VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS Muottikaluston osat Muottikasetit 500 X 2200 mm sisäkasetti 500 x 2700 mm ulkokasetti 200/200 x 2200 mm sisäpuolen sisänurkkakasetti 200/200 x 2700 mm ulkopuolen sisänurkkakasetti
RAKENNAMME PAIKALLAVALAAMALLA
RAKENNAMME PAIKALLAVALAAMALLA Perustukset paikallavalaamalla Rakennamme paikallavalaamalla perustukset, alapohjat, ulkotasot, kellarikerrokset, kivitalojen rungot, holvit ja erilaiset kantavat teräsbetonirakenteet.
KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3
KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 Kuivakäymäläkomero täyttää sisäasiainministeriön antamissa määräyksissä esitetyt vaatimukset. VTT on myöntänyt kuivakäymäläkomerolle sen vaatimusten mukaisuuden osoittavan tuotesertifikaatin
Harri Koskenranta
T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,
SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA
SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Pelastusosasto 10.5.2011 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Vaikutusten
VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET:
VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET: PUTKET JA LÄPIVIENNIT: 1 Ilmanottoputki IP-1/160 1A Ilmanottoputki IP-1/200 2 Paineventtiilin putki LP-1P suoraan seinän läpi 2A Paineventtiilin putki LP-1P
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan
TALVIBETONOINTI
TALVIBETONOINTI TALVIBETONOINTI Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot veden kanssa hidastuvat Mikäli betoni ehtii jäähtyä, ei edes korkean lujuuden omaava betoni kovetu nopeasti Betonin alhainen lämpötila
UKM- rakennustarvikkeet. UK-Muovi Oy. Valmistamme raudoituskorokkeita, erilaisia kiinnitystarvikkeita sekä valukartioita käytettäväksi rakentamiseen.
UKM- Raudoituskorokkeet ja rakennustarvikkeet Kuva: Tecnomedia Jaana Pesonen Valmistamme raudoituskorokkeita, erilaisia kiinnitystarvikkeita sekä valukartioita käytettäväksi rakentamiseen. Valikoimaamme
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO
1 VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO TINJA HÄNNIKÄINEN Sisällys 1 KORTISTON TARKOITUS... 3 2 TARKASTUSKORTIT VÄESTÖNSUOJALUOKITTAIN... 4 2.1 Väestönsuojat n 1955 määräysten mukaisesti... 4 2.2 Väestönsuojat
KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3
KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 Kuivakäymäläkomero KH-3/4 KÄYTTÖTARKOITUS Kuivakäymäläkomeroa KH-3 käytetään K- ja S1-luokan väestönsuojissa, joissa se sijoitetaan väestönsuojan sisäpuolelle käymälätilojen ilmanvaihtoa
Lehdistötiedote. Latinalaisen Amerikan korkein silta rakennetaan turvallisesti ja tarkasti PERI:n järjestelmillä. Puente Baluarte, Meksiko
Latinalaisen Amerikan korkein silta rakennetaan turvallisesti ja tarkasti PERI:n järjestelmillä Puente Baluarte, Meksiko Baluarten silta kuuluu huomattavimpiin infrarakennusprojekteihin, joita Meksikossa
MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA
MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin
Talvibetonointi. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Talvibetonointi Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Talvibetonointi Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot veden kanssa hidastuvat. Mikäli betoni ehtii jäähtyä, ei edes korkean lujuuden
CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA
CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
BETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman
BETNIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman DI Martti Matsinen Toimitusjohtaja / PiiMat y Puheenjohtaja / Suomen Betonilattiayhdistys ry Saumoilla vai ilman? Maanvaraisessa betonilattiassa
Case: Martinlaakson uimahalli
Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi
51300 16800 4000 30500 850 7500 000 8.7 1 /PH 4.7 +17.00 h=0/1400 IKK 400x100 h=900/100 VH. 15.0 /PH 6.1 +16.10 9. VH.1 1 h=0/1400 /PH 5.4 +15.90 7.9 7.9 1.3 /PH 4.4 +15.90 8.7 9. /PH 6.1 +16.10 IKK 400x100
SÄÄDÖSKOKOELMA. 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1380 1385. Laki. N:o 1380
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1380 1385 SISÄLLYS N:o Sivu 1380 Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muuttamisesta... 4181 1381 Valtioneuvoston
Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit
FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus
Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki
Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat Betonirakentamisen laatukiertue 2018 6.11.2018 Jouni Punkki Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat Rakennusteollisuus RT 7.11.2018
SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ
SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX -VALMISMUOTTIEN ASENNUS- JA TUENTAOHJEET 2005 1 1. Rakennuksen pohjan kaivutöiden jälkeen sokkelilinjat täytetään vähintään 200 mm:n sorakerroksella. Sora tasataan perustamistasoon
Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti.
KYLPYHUONEEN MUUTOSTYÖ Muutostyön kohde Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. Muutostyön kohteen on vuonna 2003 valmistuneen kerrostaloasunnon
Nelikerroksisen CLTpuukerrostalon. betonielementtitaloon. CLT-rakenteiden kilpailukykytekijät puukerrostalorakentamisessa Olli Teriö 23.2.
1 -rakenteiden kilpailukykytekijät puukerrostalorakentamisessa Olli Teriö 23.2.2012 Nelikerroksisen puukerrostalon vertailu betonielementtitaloon Olli Teriö 28.2.2012 2 Laskentaesimerkit Fiktiivinen kohde
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
Porrastietoa suunnittelijoille
Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus
SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo
SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJISTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Keskeiset ehdotukset Voimassa olevan pelastuslain
"SÄÄLTÄ SUOJAAN" - TOIMITUSSISÄLTÖ
5.1.2015 "SÄÄLTÄ SUOJAAN" - TOIMITUSSISÄLTÖ "SÄÄLTÄ SUOJAAN" -TOIMITUS SISÄLTÄÄ: -Ulkoseinäelementit: - sisäpuolen EK-kipsilevy 13 mm -ulkovuori pääosin asennettuna -ikkunavuorilaudat pääosin asennettuna
RT S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJA SISÄLLYSLUETTELO
OHJEET kesäkuu 2012 1 (35) korvaa RT 92-10771 S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJA Tässä RT-ohjeessa esitetään teräsbetonisen S1-luokan väestönsuojan suunnitteluohjeita. Ohjeita esitetään väestönsuojan mitoituksesta,
ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU
Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)
PI/SDC Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio
OHJE 18/17/HAKE 1 (28) VÄESTÖNSUOJAOHJE PELASTUSLAITOKSEN ASIAKKAILLE Tämä ohje astuu voimaan 29.5.2017. Yhdessä ohjeen 17/17/HAKE VÄESTÖNSUOJAOHJE PELASTUSLAITOKSEN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN kanssa tämä ohje
Puu pintamateriaalina_halli
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää
TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE
Sivu 1 / 5 On tärkeää, että tekstiililaatat asennetaan oikein ja huolellisesti. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi noudata näitä ohjeita tarkasti. Yksi tekstiililaatan tärkeimpiä etuja on asennuksen nopeus
BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN
BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN 1 BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN Sisältö: Raudoitus ja betonin maksimiraekoko Betonin vastaanotto
TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä
TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden
Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta
1 Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja
RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela
RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E
Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit
Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet
LaPROTECT. Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä
LaPROTECT Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy Suojaa röntgensäteilyltä sivu 2 LAPROTECT -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy LaProtect -Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy LaProtect -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy
SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
UKM- Raudoituskorokkeet. rakennustarvikkeet. UK-Muovi Oy
UKM- Raudoituskorokkeet ja rakennustarvikkeet Kuva: Tecnomedia Jaana Pesonen Valmistamme raudoituskorokkeita, erilaisia kiinnitystarvikkeita sekä valukartioita käytettäväksi rakentamiseen. Kätevillä tuotteillamme
JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista. Pirkko Vuori, Verohallinto
Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista Pirkko Vuori, Verohallinto Tiedonantovelvollisuus urakoista Kuka on tiedonantovelvollinen? Kukin tilaaja ilmoittaa omat urakkatietonsa Ts. keneltä on tilannut
TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala.
TYÖNJOHTAJAT Hyväksyminen ja tehtävät Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 26.1.2017 YLEISPERIAATTEET Rakennustyön vastaavan työnjohtajan,
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4
Muottiharkot työohje 17/11/2015
Muottiharkot työohje 17/11/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen valaminen.sivu.8 Aukkopielet
ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS
Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
Tampereen Tornihotelli CASE STUDY. Juha Valjus Finnmap Consulting Oy 17.11.2011
Tampereen Tornihotelli CASE STUDY Juha Valjus Finnmap Consulting Oy 17.11.2011 TAMPEREEN TORNIHOTELLI 2011 2 TAMPEREEN TORNIHOTELLI 2011 Veturitalli Ravintolat ja kokoustilat Torniosa Huoneet ja Lounge
Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä
Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy Suojaa röntgensäteilyltä sivu 2 X-RAY PROTECT: lyijylaminoitu kipsikartonkilevy X-RAY PROTECT Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy X-RAY PROTECT -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy
KIINTEISTÖTIETOJEN ILMOITUSLOMAKE - ELINKEINOTOIMINTA.
LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvonta K2 KIINTEISTÖTIETOJEN ILMOITUSLOMAKE - ELINKEINOTOIMINTA. KIINTEISTÖN (MAA-ALUEEN) TIEDOT Kiinteistötunnus Kiinteistön osoite Kiinteistön kokonaispinta-ala Kiinteistön maapohja
SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET
SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...
RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt
RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt Markku Lappalainen, Tekn. tri, arkkitehti Tietopalvelujohtaja, RT-kortiston päätoimittaja, Rakennustieto Oy markku.lappalainen@rakennustieto.fi Rakentajain kalenteri
KEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA
KEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA OTA VÄLIPOHJA HYÖTYKÄYTTÖÖN 1 LAAJA KOKEMUS KÄYTÖSTÄ Posi-palkki on ollut käytössä jo yli 40 vuotta Suomessa Posi-palkkia on käytetty sadoissa rakennuksissa vuodesta 2011
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
Suunnittelijoiden välinen yhteistyö
Suunnittelijoiden välinen yhteistyö Reikäkuvat SuLVIn suunnittelijapäivä 14.2.2018 Sari Linna, Granlund Consulting Oy / Katja Suovo Sisältö Ontelolaatat ja hormisuunnittelu Pilarit ja palkit ja niiden
Itsetiivistyvä betoni, ITB
Itsetiivistyvä betoni, ITB Ominaisuudet, käyttökohteet ja käytön rajoitukset Itsetiivistyvät betonit ovat erittäin notkeita, hyvin valuvia ja leviäviä betoneita, jotka tiivistyvät erottumatta oman painonsa
Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.
Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän
Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.
Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä
Tukimuurielementit 2-80
2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi
Hankehakemuksen käsittely ELYssä. Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus
Hankehakemuksen käsittely ELYssä Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus YLEISTÄ -selvitetään rakentamisen luvan tarve ja ehdot sille -hankitaan ammattitaitoinen suunnittelija (koulutusammatti,
Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa
Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41
VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.
990:0M50 S 4 S4 6 3 9 S0 3 4 5 7 36 5 83.4 84.3 84.3 84.8 87.9 88.5 83.5 Satamakatu Koljonniemenkatu Minna Canthin katu 50 0 0 40 30 0 500 76500 yap/50 ap/00pm rto- ap/sr- saa- (--) (--) p sr-5 4500 ap
Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
Betonielementtien käsittelyohjeet
Betonielementtien käsittelyohjeet Seinäelementit, kampafakki... 2 Eristetyt elementit, A-pukki... 3 Väliseinä- ja kuorielementit, A-pukki... 4 Laattaelementit... 5 Pilari-ja palkkielementit... 6 Nosto-ohjeet...
Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI
Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Kim Johansson Eityisasiantuntija, DI Kirja on päivitetty ja siinä on että ohjeet ovat ajantasaisia ja vastaavat nykyistä käsitystä hyvästä korjaustavasta ja että ne
VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN. FinnSec 2017
VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN FinnSec 2017 Helsingin kaupunki, maankäyttö ja rakentaminen, kaupunkiympäristön toimiala, palvelut ja luvat, RAKENNUSVALVONTAPALVELU tarkastusinsinööri Kirsi Rontu 2011 jälkeen
RakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
BETONIRAKENTEIDEN MUOTTITYÖT. Betoniteollisuus ry
BETONIRAKENTEIDEN MUOTTITYÖT Betoniteollisuus ry SISÄLTÖ MUOTTIKALUSTON VALINTA JA KÄYTTÖ... 1 TALVIBETONOINTI... 4 TYÖTURVALLISUUS... 5 MUOTTIEN PINTAMATERIAALIT... 6 MUOTTIJÄRJESTELMÄT... 8 MUOTTIEN
k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:
1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,
HANKINTAHINTA, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN
26.2.2015 Sivu 1/2 Lauri Laukkanen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hanke: 003 01/nykytila Karkkilan terveysasema Huhdintie 23-25 03600 Karkkila Vaihe: Paikkakunta: HANKINTAHINTA, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN
Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry
Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Suomen Betoniyhdistys ry Rakenteen suunnittelu Betonirakenteen valmistuksen suunnittelu =betonityösuunnitelma Muottityö, raudoitustyö Betonin valmistus Betonointi
SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT
SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7
RAKENNUSTAPASELOSTUS (alustava)
RAKENNUSTAPASELOSTUS (alustava) As Oy Kajaanin Seminaarinmäki sijaitsee Kajaanin kaupungin ydinkeskustassa korttelissa AK 1. Talo A sijaitsee Kauppakadun varrella osoitteessa Kauppakatu 31. Talo B sijoittuu
PROTECTA FR BOARD ASENNUSOHJEET
PROTECTA FR BOARD ASENNUSOHJEET SISÄLLYS Kaapelit ja kourut kipsi-, kivi- tai betoniseinässä s. 2 kipsi-, kivi- tai betoniseinässä s. 2-3 Kupariputket kipsi-, kivi- tai betoniseinässä s. 3 Alupex-putket
PASSION PROSYSTEM. Alumiininen piennosturijärjestelmä UUSI! ÄLYKKÄÄMPI JA TURVALLISEMPI. Since 1912
PASSION IN CRANES PROSYSTEM Alumiininen piennosturijärjestelmä UUSI! ÄLYKKÄÄMPI JA TURVALLISEMPI Since 1912 PROSYSTEM Alumiininen piennosturijärjestelmä on maailman kehittynein työpajanosturi. Sen ainutlaatuiset
PRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE versio FI 11/2015 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 2 3 VALMISTUS... 3 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 3 3.2 Valmistustoleranssit... 3 4 KESTÄVYYSARVOT...
SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET
1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut
MUOTTIHARKOISTA VAHVAT RAKENTEET
MUOTTIHARKOISTA VAHVAT RAKENTEET Miksi teet muottilaudoituksen? Tai miksi muuraat? Pääset vähemmälläkin, ja tulos on yhtä hyvä. Nykyaikainen ja tutkittu Muottiharkko tarjoaa paremman ratkaisun vaivattomaan
Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :
RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta
KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.
Elementtien asennustyö Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu
Elementtien asennustyö Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu Aikataulu Perinteinen rakentaminen 11 14 kuukautta ONGELMIA Suunnitelmia ei tehdä valmiiksi ajoissa Suunnittelu Osien valmistus Perustukset
Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen
Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia Jyrki Kauppinen Esityksen sisältö Yksitoista rakennusvirhettä Mitä seurauksia? Mitä pitäisi tehdä? Lopuksi Pientalon lämmöneristeiden virheellinen asennus Ulkoseinien
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10