9 OUTOKUMPU OY 040/ ,

Transkriptio

1 9 OUTOKUMPU OY 4/2121, K ja '4514 O,S/ENL/j19,82, MALMINETSINTA ENLDHIP '..$ PORANREIKA-IP-LAITTEISTON, DHIP-2, ALUSTAVAT MENETELMAKOKEILUT r Tavoi te Tiivistelmä Mittaukset Laitteisto Tulokset Selvittäz S~intr~ex'in DHIP-2-laitterston ominaisuuksia ja menetelmän mahdollisuuksia sopivien kohteid'en valossa. DEiIP-2-laitteiston ominaisuuksia on testattu yli 3 km:n mittauksilla lähinnä kolmessa eri kohteessa. Kaapeli vioittuu herkäs ti ja mittaaminen on hidas ta. Menetelmänä poranreikä-ip on kovin herkkä pienillekin pitoisuuksille jos polarisoituva pinta-ala on suuri. In situ IP-määritykseen se soveltuu hyvin. Vammalan Suvitiella häiritsi grafiitti, Suomussalmen AittojärveLlä taas magnetiitti. MoS2 ei ollut riittävän polarisoituva mineraali. Kalajoen Jouhinevalla korrelaatio malmin ja mineralisaation kanssa oli sen sijaan hyvä. OKFY on kehittänyt ellipsoidimallin kvant~tatiivista tulkintaa varten. Varsinaisiin mittauksiin päästiin vasta monien hankaluuksien jalkeen , jolloin suoritettiin Aijalassa mittaus reiässä A-83 ( m), joka oli mitattu v vaihe-ip: llä. Vammalan Suvitiella tehtiin ne1 jän reiän = m systemaattinen mittaus Laitteiston parantelun jalkeen mitattiin Kalajoen Jouhinevalla 7 reikää = 78 m ja Suomussalmen Aittojärvellä 7 reikää = 13 m. Laitteiston vikaantumisen vuoksi Kuusamon Kouvervaaran mittauksesta jouduttiin luopumaan. Tes tauksia on lisäksi tehty aika ajoin Inkoon Ldgnäs~ssa, reiässä n:o 9. Syksyllä 1981 kaapelin todettiin vaurio1 tuneen niin pahoin, että siltä oli katkaistava m pois. Mittauksia voidaan jälleen jatkaa kesällä 1982 uudella kaapelilla. Systeemiin kuuluu IPR--vastaanotin (sama kuln maanpintamittauksissa), IPC-7-lähetin 25 W, "interface" ja kaapeli keloineen, spesif ikaatiot ovat liitteenä 1. Järjestelmä on pooli-dipoli ja samanaikaisesti voidaan mitata viisi elektrodivaliä 2,s metristä 4 metriin (ks. kuva 1). Kaapelin pituus on m. Kuvassa 1 on myös " interf acen. Laitteiston käyttö on yksinkertaista valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vaikeudet liittyvät kaapelrn ehjänä pysyniseen ja elektrodien painumiseeh, jos reikä on kovin loiva. Mittaaminen on hidasta, 1-2 m päivässä, jos kaikki elektrodivälit mitataan (pisteväli 2,s m, suuret välit harvemmin) ; mittauskaavakkeita on valmiina. Mittaussuure on sama kuin maanpintamittauksissa eli varautuvuus, yksikkö mv/v. ovat liitteissä 2-2 ja yhdessä taulukossa. Kaikki viisi elektrodivaliä on piirretty allekkain. Ylinnä on Norma-vastusmittaus Aijalan ja Suvitien osalta. Yhtene-

2 9 OUTOKUMPU OY 4/2121, K ja /ENL/1982 MALMINETSINTE vyys laitteiston oman vastusmittauksen kanssa oli ilmeinen, mikä on hyvä asia, sillä kaikista rei'istä ei vastusta oltu mitattu. Kalvolla ovat geologiset ja mahdolliset analyysitiedot. Ai jalassa anomaliat johtuvat lähinnä rikkikiisusta, Suvitiellä magneettikiisusta ja grafiitista, Jouhinevalla kupari- ym. kiisuista ja Aittojärvellä toivottiin molybdeenihohteesta, mutta saatiin ilmeisesti magnetiitista. r Havaintoja Ai jalasta on mitattu vain A-83 reiästä noin m (liite 2). Tuloksella on sikäli mielenkiintoa, että sama reikä mitattiin 1976 vaihe-1p:llä (ks. raportti 4/214 3/ENL/1977). Lähinnä vertailu on suoritettava dipolidipoli-järjestelmällä tehtyyn mittaukseen, jossa elektrodiväli oli 2 n ja n = 2 (liite 23 em. raportissa). Reiästä on myös vastusmittaus sekä Normalla in situ että laboratoriomääritys. Samoin on tehty kairansydämis ta TV%-määri tys McPhar'in laboratoriomi t- tarilla (ks. em. raportin liitteet 39-41). Suurin anomalia on DH1P:n tuloksissa syvyydellä 117,5 n. 68 mv/v. Vaihe-1P:lla maksimi on n. 78 mrad m:n syvyydellä. Norma-vastusmittauksella on saatu minimi n. Rm syvyydelle m (ks. liite 2 ylin profiili). Laboratoriomittaus on antanut n. R m välille m. ja TV% on 17 valilla 117,5-12 m. Rikkipitoisuus on n. 1;6 % valilla m (ks. em. raportin liite 43). Arvot vastaavat hyvin toisiaan, esim. TV%: t on kerrottava ne1 jällä, jotta päästään varautuvuuteen (4x17 % = 68 mv/v). Samoin vaihe-ip antoi samaa suuruusluokkaa olevan huippuarvon. Pienemmätkin anomaliat ovat indikatiivisia, mutta merkitsevät rikin suhteen kovin vähän. Suuremmat elektrodivälit P2P3, P3P4 ja PqPg antavat maksimin samoihin kohtiin 4, ja 28 mv/v, mutta PgPg antaa yhtä suuren syvyydelle 8 m. Koska suuri elektrodivali summaa laa ja1 ta alueella, merkinnee tämä anomaalisen vyöhykkeen keskipisteen siirtymistä reiän ulkopuolelle tai todennäköisemmin välillä 6-8 m oleva toinen anomaalinen vyöhyke summautuu jo mukaan. Vammalan Suvitien kohde on aivan erilaisessa ympäristössä: Ultraemäksinen intryusio kiilleliuskeessa, jossa esiintyy grafiittirikkaita valikerroksia. Reiät VM/ST-8 ja -9 ovat samassa leikkauksessa (liitteet 3-4). Jälkimmäinen lävistää peridotiittisen muodostuman, edellinen ei. Jälkimmäisessä anomaliat ovat kohtuullisia ja rauhallisesti käyttäytyviä: maksimi n. 6 mv/v on peridotiitin sisällä, missä analysoitu Fe-pitoisuus on n. 6 % ja 141

3 Q OUTOKUMPU OY 4/2121, K MALMINETSINTSC ja /ENL/1982 ENLDHIP lähes,l %. Peridotiitin ja kiillegneissin alakontaktissa on n. % Fe-piikki ja 1P:lla nv/v. Peridotiitin aivan sisäosissa, analysoimattomassa kohtaa on myös mv/v, mika siirtää suuremmilla elektrodivaleilla naksimin peridotiitin sisälle. Reian alkuosassa on lisäksi anomalia, joka on ki illegneissin ja pegmatiittijuonen kontaktissa. Sen sijaan reika 8, joka on kokonaan peridotiitin ohi kairattu, on tavattoman rauhaton ja voimakkaampia anomalioita sisältävä. Reian yläosassa pieni gabro-osue aiheuttaa peräti 1 mv/v anomalian ja koko reiän matkalla on mv/v anomaliapiikke ja vieri vieressä. Vas tusarvot ovat suuria lukuun ottamatta paria kohtaa, jotka sopisivat peridotiittimuodostuman ylä- ja alakontaktin jatkeiksi. Analyyseja ei ole tehty! Mitään loogista selitystä ei ole olemassa. Voidaan vain arvailla, että peridotiitin ympärillä olisi kiisuhuntu. Tiedetään, että IP-anomalia suhteessa ki isu jen määrään voimistuu, jos kiisurakeet ovat hyvin hienona pirotteena huonosti johtavassa isantäkivessa (Bertin and Loeb, 1976 Experimental and theoretical aspects of IP, 333 p. ). Suuremmilla elektrodiväleilla lukemat selvästi pienenevät syvemmälle päin. PgPg-väli ei onnistunut signaalin heikkouden takia. Tämän E Piiroinen katsoi johtuvan suurista vastusarvoista, mika synnyttää suuren jännitteen kaukana (4 m) toisistaan olevien mittauselektrodien välille. Siten mitattava signaali hukkuu häiriöjannitteeseen. Tassa reiässa kokeiltiin myös kaukomaadoituksen suunnan vaikutusta, mutta ei saatu mainittavia eroja. Reiän n:o 17 (liite 5) pitäisi myös olla "tyhjä reikä", vain graf iittivalikerros lavistetaan n. 3 m: n syvyydellä. Tämä aiheuttaakin 14 mv/v anomalian. Muuten reika on suhteellisen rauhallinen ja tyhjä, paitsi välillä m. Tassa on vastusmittauksella saatu minimi n. 1 n m. Merkillepantavaa on, että anomalia vaimenee hitaasti suuria elektrodivaleja käytettäessä P1P2:n l6:sta - PqP5:n 65 mv/v. PgPg: tta ei mitattu! Anomalia on puhtaasti kiillegneississä, ilman mitään vih jettä sen aiheutta jasta. E Pehkonen tutki kairansydamet väliltä m. Niistä otettiin seitsemän näytetta, joista tehtiin analyysit ja ohutsekä pintahieet. Tulokset on raportoitu, ks. 1/2121 A/EOP/1981. Yhteenvetona todetaan: "Lähinnä pintahietutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että IPanomalian aiheuttaja on kiillegneissin grafiittipitoisuus. On huomattava, että grafiittipitoisuus on sangen pieni (totaalihiilen max.,53 %), joskin sitä esiintyy usein suhteellisen yhtäjaksoisina suomujonoina. Niin pientä grafiittipitoisuutta ei normaalissa reikäraportoinnissa huomaa". Analysoitujen metallien määrät ovat alle

4 Q OUTOKUMPU OY 4/2121, K ja /ENL/1982 MALMINETSINTX ENLDHIP ppm, S-pitoisuuden mksimi on,8 3, Fe vaihtelee 3,13-4,35 3. Laboratorio-IP-mäaritys vahvisti kuitenkin tuloksen. Kaksi piikkiä yli 2 3 (TV) tuli samoihin kohtiin (3 m vaihesiirto). Tama vastaa 8-9 mv/v, mikä juuri saatiin reikämittauksella. Suurempien elektrodivälien voimakas reagointi viittaa myös mahdollisuuteen, että reikä on aivan kuin "hipaissut" parempaa kiisu- tai grafiittiosuetta. Joka* tapauksessa kovin herkaltä menetelmä tuntuu! Anomalian mallitulkinta on sivulla 7. Reiässä 24 (liite 6) anomaliat ovat voimakkaita piikkejä sattuen amfiboliitti- ja grafiittivalikerrosten kohdalle. Reiän loppuosassa anomaliat ovat niin suuria, ettei niitä saatu mitattua väleillä P1P2 ja P2P3 (> 16 mv/v). Selväpiirteinen tulos! Kala joen Jouhineva oli seuraava kohde: vulkaaninen ympäristö. Anomalioiden runsaus vaivasi täälläkin, mutta ne sattuivat geologisesti mielenkiintoisiin kohtiin, maksimit sinne, mistä oli parhaat pitoisuudet. Mutta kaikista anomaliakohdista ei ole analyysitietoja. Reiät olivat varsin lyhyitä eikä kahta suurinta elektrodiväliä mitattu lyhimmistä. Rei'issä KJ/JO-5, -13 ja -15 (liitteet 7, 8 ja ) on selvät korrelaatiot malmin kanssa ja vain yksi merkittävä anomalia esiintyy kussakin. Reiässä 14 (liite 9) on laajempi anomaalinen vyöhyke. Elektrodivälillä P1P2 on maksinianomalia (> 16 mv/v) n. 95 m:n syvyydellä, missä Cu ja Co eivät ole malmin luokkaa. Hieman pienemmät anomaliat ovat malmin kohdalla. Sen sijaan väli P3P4 antaa korkeimman piikin suunnilleen malmin kohdalle. Kuitenkin on todettava, etteivät IP-anomaliat korreloi yksiselitteisesti malmin kanssa tässä reiässä. Reän 19 tulos (liite 11) on rauhallinen, anomaliat ovat aivan loppuosassa, suuruudeltaan yli mv/v kahdella lyhimmälla elektrodivälillä; analyysit eivät indikoi malmia. Huomattavaa on, etta P2P3 elektrodiväli antaa voimakkaamman anomalian kuin P1P2. Reiästä 22 (liite 12) atk ei antanut analyysituloksia! Tulos näyttää kuitenkin selväpiirteiseltä. Sitä vastoin reiässä 24 (liite 13) anomalioita on lähes koko matkalla, mutta parhaat piikit osuvat sinne, missä Co ja Cu esiintyvät, tosin vaatimattomissa määrin.

5 Q OUTOKUMPU OY 4/2121, K ja /ENL/1982 MALMINETSINTA ENLDHIP Suomussalmen Aittojärven kohde oli jälleen täysin erityyppinen kuin muut: Moesiintyma graniitissa. Maanpinnalta ei IP-anomalioita oltu saatu malmin kohdalle ja max. on alle % TV ympäristössäkin. Rei'issa IP-anomaliat tulivat lähes yksinomaan amfiboliittivälikerroksista, joista ei ollut analyysitietoja. Joitakin heikkoja indikaakioita on sattunut myos Mo-malmin kohdalle. Muuten reiät ovat harvinaisen rauhallisia ja heikkoanomalioisia, vaikkei aivan nollaa taallakään tavoitettu. Rei'ista -13 ja -14 tehtiin lisäanalyyse ja mystisten anomalioiden aiheuttajan selvittämiseksi. Reian SMS/AJ-35 loppuosalla kaapeli alkoi ilmeisesti vuota ja sen jälkeen saadut tulokset ovat epäluotettavia. Reiät -, -13 ja -43 mitattiin tämän jälkeen! Vastusmittauksia ei ole tehty nyt mitatuista rei'istä eikä liioin IP-maarityksia. Reiästä -1 tehty IP-maaritys antoi maksimin 5 % TV, mikä on apliittigranitin (Mo sisältävä) ja sarvivalkegneissin kontaktissa. Reikään - (liite 14) tuli vain yksi merkittävä anomalia amfiboliitista. Mo-pitoinen apliittigraniitti ei antanut mitään. Reiässa -13 (liite 15) on pienehköjä anomalioita useita, mutta vaikka parhaat Mo-pitoisuudet ovat tässä reiassa, eivat anomaliat korreloi niiden, vaan amfiboliittivalikerrosten kanssa. Syvyydellä 143 m oleva anomalia liippaa lähimmäs Mo,75 % sisaltäväa apliittigraniittia. Syvyyden m molemmin puolin oleva anomaalisuus ei sekään välttämättä johdu Mo:sta, vaan amfiboliittivälikerroksista, jotka sisältävät runsaasti Fe:ta. Suurin anomalia n. mv/v on kuitenkin kivessä, joka on lyhennetty KVATBTK ja joka sisältää Fe:tä yli 6 %. Reikä -14 (liite 16) antaa vielä havainnollisemman kuvan. Suurimmassa anomaliassa on eniten rautaa, seuraavaksi suurimmassa toiseksi eniten jne. Kolmanneksi suurin anomalia sattuu myös rikkaimman Mo-malmin kohdalle. Aivan vieressä on amf iboli ittivälikerros, mutta Fe-pitoisuudet osoittavat, että apliittigraniitissa on Fe: ta nyt enemmän. Kaikki amf iboliititkaan eivat ole anomaalisia! Reiässä -15 (liite 17) on jälleen anomalia apliittigraniitissa (1 m), vaikkei se korreloi aivan parhaan Mo-pitoisuuden kanssa. 4- m:n syvyydellä on hyvä demonstraatio amf iboliitti kontra apliittigraniitin vaikutuksesta 1.P-anomalioihin! Reiässa -31 (liite 18) esiintyy jo virheellistä käyttäytymistä tuloksissa, kun P2P3 välillä on useita negatiivisia arvoja. Reian lopulla on kiintoisa kohta, jossa Mo:n ja Fe:n huippuarvot (,76 ja yli %) ovat

6 Q OUTOKUMPU OY 4/2121, K ja /ENL/1982 MALMINETSINTA ENLDHIP vierekkäin, edellinen KVJ:ssä, jälkimmäinen AFB:ssa. Juuri siinä on 1P:ssä kahden anomalian välinen minimi. Tämä on mahdollista selittää siten, että tuossa kohden johtavuus kasvaa niin suureksi, että polarisoituminen heikkenee (pinta-ala pienenee). Reiässä -35 (liite 19) eivät suuretkaan Fe-pitoisuudet synnytä merkittäviä anomalioita. Liekö kaspelivuodon syytä. Reikä -43 (liite 2) on jo tulkintakelvoton! Uusintamittaus ensimmäisessä reiässä -14 osoitti, että lukemien taso on kauttaaltaan laskenut jopa mv/v syntyneen vuodon takia. Inkoon Lbgnäsissa - Kvantitatiivinen tulkinta testireikänä on pidetty no: a -9. Toistaiseksi mittaukset on tehty vuotavalla kaapelilla. Taulukossa 1 ovat 2.8. ja tehtyjen mittausten tulokset. N. 19 m:n syvyydeltä löytyi hyvin johtava ohut kerros, joka aiheutti negatiivisia arvoja. RROM, jota myös on testattu tässä reiässä, antaa johtavuusanomalian ko. paikkaan, mutta se olisi vielä 4 R m (liite 21)! Eri pulssipituus yhdistelmiä kokeiltiin tässä yh teydessä. Poranreikä-1P:stä on kirjoitettu vähän. Ainoa uudempi julkaisu on Woodlawn case-historyssä (1981, ed. R. J. Whiteley, SS ). Siinäkin 1P:n osuus on vähäinen ja vaihtelu nittaustuloksissa pientä. Muutamia mielenkiintoisia havaintoja kannattaa mainita: - Hyvin tehdyt sydänmittaukset edustavat tyydyttävästi todellisia kivien sähköisten ominaisuuksien in situ -määrityksiä. - Pooli-pooli-järjestelmä antaa 9 %:sti oikean ominaisvas tusarvon eristävälle kerrokselle, jos elektrodien etäisyys on 1/ kerroksen paksuudesta. Johtava kerros saa olla ohuempi. Pooli-dipoli- järjestelmä antaa paremmin oikeat ominaisvas tusarvot. Se on myös herkempi erottamaan hyvin johtavia kerroksia. Jos poranreiässä seisova vesi on johtavampi kuin mitattava kivi, tarvitaan korjauskerroin oikean ominaisvastuksen ja varau tuvuuden laskemiseksi. A Brant et al. (1966, Mining Geophysics, Vol. 1, SS ) toteavat, että kaikki kivet antavat jonkinlaisen taustavarautuvuuden, joka on karkeasti sama kuin, jos kivessä olisi pirotteena 1 % rikkikiisua. Tämä johtuu

7 Q OUTOKUMPU OY 4/2121, K ja /ENL/1982 MALMINETSINT# ENLDHIP "tyydyttämattömistä" varauksista, joita syntyy mineraalihilan epäpuhtauksista, rajapinnoista, raoista jne. Vanhoilla kivi113 on korkeampi tausta johtuen kiven suuremmasta muuttumisasteesta. Syväkivillä on korkeampi tausta kuin sedimenteillä johtuen suuremmasta kiteiden epasäännöllisyydesta ja huonommin jatkuvista virran kulkureiteistä. OKFYssä kehitettiin vuoden 1981 aikana analyyttinen ratkaisu staattisesti varautuneen ellipsoidin kentälle. Näennäinen ominaisvastus voidaan laskea 3D:sti mielivaltaisessa asennossa olevan ellipsoidin sekä sisä- että - ulkopuolella. Mutta vain yksi malli sallitaan eikä maan ja ilman välistä rajapintaa ole huomioitu. OKMEn toivomuksesta tehtyä ohjelmaa laajennettiin laskemaan IPefektia eli varautuvuutta ja vielä pooli-dipoli-järjestelmälle. Nain sitä toivottiin voitavan hyödyntää poranreikä-ip-tulosten tulkinnassa. Nain tapahtui ja J Rajala ja J Soikkeli, ratkaisun ja ohjelman teki jät, tulkitsivat Suvitien reiässä -17, n. 26 m:n syvyydellä olevan anomalian. Kuvassa 2 on elektrodivälillä 5 m saatu mittaustulos ja sen tulkinta (pisteviiva). Anomalia muodostuu kahdesta polarisoituvasta vyöhykkeestä, joista vain alempi on tulkittu. Saadut arvot: Ympäristön varautuvuus mv/v Ellipsoidin varautuvuus 132 mv/v Johtavuuskontrasti Ellipsoidin puoliakselien pituudet 22, 12 ja 2 m Keskipisteen syvyys 271 m Reiän etäisyys keskipisteestä 6 m Suuntakulmat reiän suhteen, 9, Sovitusta voidaan pitää hyvänä ja tulkintaa mielekkäänä. Selvästi havaitaan pooli-dipolijärjestelmän pyrkimys kaksihuippuiseen anomaliaan keskipisteen ollessa huippujen välissä. Vaikeutena on mieltää ellipsoidin sijainti reiän suhteen. Esimerkki opetti lisäksi: - Jos reikä lävistää polarisoituvan kappaleen, on anomalia moninkertainen verrattuna sivussa olevan kappaleen antamaan. Suvitien tapauksessa on kyse selvästi lavis tetys ta kappaleesta, kuten on aina laita voimakkaampien ( mv/v) anomalioiden suhteen. Maan ja ilman rajapinnan vaikutus on myös mitätön lavistetyn kappaleen anomaliaan, vaikka se olisi aivan pinnassa.

8 Q OUTOKUMPU OY 4/2121, K ja /ENL/1982. MALMINETSINTA ENLDHIP - Usean peräkkäisen anomalian tapauksessa voidaan alin (virtaelektrodin puoleinen) anomalia tulkita ilman, että muut häiritsevät. Sitä vastoin alin häiritsee ylempiä. Kun virta syötetään alimpaan ja mitataan ylempää, on kytkeytyminen voimakas. Ohjelmisto on vuoden 1982 alussa siirretty IBMtieturille ja on OKMEn käytettävissä. Ajoajat ovat kohtuulliset, luokkaa 1 min 2 pistettä. Muualla on kehitetty 1P:lle 2D- ja 3D-mallien numeerisia ratkaisuja. Myös Suomessa L Eskola integraaliyhtälöilla ja E Lindqvist (valmisteilla oleva diplomityö) finite-elenent-valmispakettia soveltaen. Tämäntyyppisten ohjelmien käyttö on kuitenkin vielä työläs ta ja lahinna niiden soveltuvuuden tutkimusasteella. Yhteenveto Laitteisto saatiin toimimaan ja järkeviä tuloksiakin syntyi. Kaapeli on kuitenkin herkästi vioittuva ja olipa liittimessä tekovikakin, joka on aiheuttanut paineen alaisena vuotoa. Vuotojen vaikutuksen havaitseminen on vaikeaa! Mittaaminen on hidasta, kuten 1P:lla yleensä. Usean elektrodivalin samanaikainen mittaus olisi hyvä parannus (uusi IPR-11-vastaanotin tekee sen) tässä suhteessa. Menetelmänä IP tuntuu kovin herkalta peruskallioalueella. N~inpa tulos on lahinna vain in situ -1P-mäaritys, mikä sekin on ihan hyvä asia. Vielä ei ole havaittu sellaista anomaliaa, joka olisi aiheutunut lavistamattömas ta kappaleesta. Ns. suuntamittausta ei tällä kaapelisysteemillä ilman modifiointia voi suorittaa, koska toinen virtaelektrodi on reiässa (ks. vuoden 1977 vaihe-ip-raportti). Mitatuista kohteista Jouhineva tuntui selvapiirteisimmaltä, vaikka kovin pienet pitoisuudet jo antoivat huomattavia anomalioita. Suvitiella häiritsi grafiitti ja Aittojärvella ilmeisesti magnetiitti. Kesällä 1982 on tarkoitus mitata lisää kohteita, jotka toivon mukaan mäarittavät paremmin poranreika-1p:n sovellutusmahdollisuudet. Ellipsoidimallilla voidaan yksittäisiä anomalioita tulkita kvantitatiivisesti. Ensio Lakanen JAKELU Aluetoimistot Kirjasto

9 Q OUTOKUMPU OY K MALMINETSINTX ENLKUTE KUVATEKSTIT,- - - Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 -. Kuva 5 i Kuva 6 - Kuva 7 -Kuva 8 Kuva 9 DHIP-laitteiston kaapeli järjestelmä ja kuva interfacew-laatikosta. Vammalan Suvitien qeiässä -17, syvyydellä m oleva IP-anomalia ja sen OKFYssä tehty tulkinta ellipsoidimallilla. Poranreikä-IP-mittaus käynnissä Kalajoen Jouhinevalla. Mittaamassa DI Pekka Hänninen. Kolmijalka ja kaapelikela, päällä elektrodit sisältävän kaapelinosan (8 m) erillinen kela. Loivissa rei'issä jouduttiin kaapelin laskeutumista avustamaan lasikuituputkiroikalla. Asialla tekn. yo. Seppo Lähde. Geoinstruments Ky:n tekemä matkamittari. Scintrexin omaa ei voinut nollata ja se hidasti kaapelin juoksua, minkä takia se kokonaan irroitettiin syksyllä Samoin tehtiin kaapelin takaisinkelauksen ohjaintangolle, joka oli työstetty kelvottomasti. DH1P:n interface etualalla, lähetin keskellä (paino vain 3 kg) ja IPR--vastaanotin, jota käyttämässä tekn. yo. Juhani Lehtola. Kelasysteemi paremmassa valaistuksessa. Suomussalmen Aittojärvellä laitteistosta ja mittaajista ei näkynyt tämän enempää. Olosuhteet olivat erittäin kosteat.

10

11

12

13

14 f1 SPEC1FICATNS The 1PR- has the foliowing speclfications: 1nput 1mpedance SO or 6 Hz Powerline Rajection Primary Voltage Range Accuracy of Vp Measurement Vs/Vp Ranr- Vs/Vp Aceuracy SP Acc:uracy SP bsolution Primary SP Bud:.out Range Automatic SP Tracking Range Continuity Meter Reading Digital Display :S IMgOhms -so db (x) Client should specify power line frequency in area of app lication so proper filter can be insta11ed! Jdcrovolts to volts in 12 ranges ±3\ full scale;.1\ resolutigr mv/v ( /oo.) full scale 1 3\ of fu11.scale,.1.v/v -nso1ution 1\ 1 av :!:1 V 2 x Vp, 1118Xi- U V to SOO K ohms Uquid Crysta1 (LCD) is standard, Light Emitting Diode (LEO) is optiona1, 3\ digits in both cases. tcd di~p1ay stays on continuous1y. LEO display displays for.2 seconds each cycle during measureaent and for 2 seconds during readout then shuts off to conserve power. The LED display is rec CIIIIIIended aainly for operation belov -lo c. Required StabiUty of Translltl tter Tillling Operating Te.perature Range Storage Temperature Range! Dimensions Weight, comp1ete with Ud and Batteries Power Supply +~ I---- t -V Need only exceed measuring programme selected (1 sccond or 2 second programoe, see diagram) however, deviation from nominal time may affect the accuracy of measu:rement. LCD:- C to +6 C LED:- C to +6 C LCD: -2 C to +7S C LEDJ. 6 C to +7S C :S lla X 1 D!1 X :S.6 'i:g 4 D cells: estimated battery li~ 1 month intermittent duty at 25 C with LCD disp1ay, 1 veek ~ith LEO dbp1ay. 1 Aikaline cell Eveready No.E91 or equivalent; estiaa.ted life 1 year. 4 Rechargeab1e NiCad ce1ls mav be substituted for the four cci1s. l'i llecay Curve Caused by &UI'It 2 Wavefom at Input Terminals Induced Polarizatioa?a.. f ~ l....' r ;.~~IU::..s-3"" Å. LC.D J LÄHETIN IPC-7 SPEClFiCATIONS ~ ~~~ tn 5 stepa between 4CN and 2 V o-soo ma dependtng on voltage settlng Cyele 1 : 1 : 1 : 1 +on: ol'f": rever-se : ol'f 2 sec. 4 sec. 8 see. 2 åeated tead-acld (gel type) Globe CG 66-1 Appr-oxtmat:ety 2 days. 1 day at -3oc dependtng on power eonsumpt.ton App"<<l<tmmltely 2 reehal"ges. 2- VOC or 115/2 V /4Hz wlth separate eharger hol.rs 4A tnlpc 1/2A. tn eharger ASS ptastle/alumtnum Stze Wetght 1" l!t 1" X 9" 11 lbs.

15 )>/\: W/\: U1 )> - '---. N... ~ w ~ wo ~ -- I -- ~ -o :.:: ~ \ WGN I l. ~ ARK AFB + KGN ARKL KRDKGN tt-kgn ARKL +B.RMY ARKL+KGN KL ADI.<'~LIA ~ ):> -i t" 1-' (D w lj1. w lj1 ~ w. w ljl. w ll1<o (..!1 3~ o o o-o I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I< I - Ul-u l'--u w""u tv-u ~-u < ooul Ol-u Ul-u l'--u w""u tv-u l".tld m c.. ARK U1 ~AFB ~ ARK+BRMY ln I I I II ARKL I )> --u w - : I ~ ~~ ~ ~ KGN KA SERL+BRMY 1-' r r~ KRDKGN rt KGN N

16 VASTUS 1 ' mv/v 7 VAMMALA. Suvitie VM/S -8 / 2121 / 1 46 / DHIP IPR

17 Liite Q VASTUS SKAALA FE.PPM / CM N I 2 PPM/CM mv/v P. P, z (Jt "" 1 -, z ~~ ~ m::~~~~~ ~ ~ CL"' 'l!c;;a..g..~'jo...o Q cr.... ~P, P, p&f SKAALA c P.. Ps s PPM / CM 1 z " "" -, z -,z: z ~na::c:f"')«oo u " : ~ ~ ~::~~::::... " - (,!1 (!1 "' P. P. - ~ VAMMALA, Su itie VM/ST-9 / 212 Q Q Q a::.. 5 ' / DHIP / IPR_- 493 VM/ST-9

18 Liite 5 Q VASTUS - 7 R Paa sol 1 VAMMALA. Suvitie ' 6 VM /S OHIP / IPR

19 Li 1 t 6 VASTUS u SKAALA ZN CO PPM/CM PPM/CM C 5 J ~ A SKAALA t 1\ 1 PPM/CM S S'o"OO'å P /CM ~ 1 ~ -=;::::::::::a;:::::::::r ~o::l =====-----=-===::::..._,= V Ml ST H'" 1 2 "" VA ~MA L A. -uvitie OHI P 1 IPR- VM /C:..T-"4/ ' 3 L.OO

20 Qm 6 pa Liite 7 4 mvj f.o p1 p2 w-~~~~h+~~~ -< lioc."-"' "-=-~""'~""'"'"'"-"'l!c.:>""'"'"'"' < :::55 5 5~55~ ~ :. i:.!i~ ~ ~~~=~:;:;:;:;:;~:;~:;~ p2 p3 ~ P 4 P 5 3 U 1 PPM / CM so ~~++~~H+~~~ 1 KALAJOK 1, Jouhinev.a; 46 /OHI P / IPR - KJ 1 JO KJ/,) fj~ S

21 - Liite 8 ;::::-- mv/v..._/ C' /' p3p4 å9._/! p4p5 PSP ,... -,..._ ~ u,.. ""... / KALAJOKI,Jouhineva KJ/J / DHIP / IPR- KJ / J-13 /

22 Liite 9 4 mv/v. cu PPI-;1/CM P 4 P 5 1 v--t---h----+t----t-1---j- ---+i!t-o *-#=4-~-+-, "" 5 'W:::.C.lilt:lll::,.,-, -, -, -,..,-,.., 55,~~~':' ~ ':' "' ' '' / >> > ,. - ::! -"" KJ/J-} 4 1 KALAJ K 1, Jouhine va; 46 / H 1 P /1 PR - KJ /J-14, /

23 Liite 4 mv/v so CO PPM/CM ~ -.. / p3p4 ~ (' P4PS c 3 PSP6.,.., ~ 1 KALA JO K 1, Jouhineva; 46 / DH 1 P / 1 PR - KJ /J-15 / KJ/J-15

24 4 3 p3p4 M/C M P 4 P ,.. ', oo; "'...,.. ~ "' ,...!. PSP6 -- -~. 1 2 KALAJOKI, Jouhineva / 46 / OHI P /IPR - J 1 J '.

25 Liite 12, / r' mv/v p1 p f2p3~ r "' t p3pl. KJ/J-22 r' P4 PS 1 KALAJOK 1, Jouhineva; 46 / OHI P / 1 PR - KJ/ JO- 22 /

26 Liite 13 ~ mv/v P, p2.. i ~ <... w.:... -,:,_, ::1... ~ ~2:Pj,...., p3p4. t _,..., '---'"" P4PS cu PP M/ CM,...,-', "" ::>.., > ' >< s,..., ' ' 1 KALAJOKI,Jouhineva; 46 /DH IP /IPR- KJ 1 JO KJ / J- 24 (----) - 23

27 mv/v P, p2 cu p2p3fe PPM/CM PPM/CM... < l~m~ A l l P P 5 1 AlTTOJÄRVI /46 /DHIP/IPR- A

28 nm ~~~----~~~~~~~~ 6 pa 4 mv/v MO PPM/CM P 1 P 2.., --= ~ P. ~ ~g ~ ~ "' L ,.. p3p4 p4p5 u E PPM/CM M AlTTOJÄRVI ; 46/ DHIP/ IPR- AJ SMS/A.J-13

29 Liite 16 4 mv/v P 1 P 2 JO... "' <,/ ~ ~ ~~----~----~ ~ - P.F~ PPM / CM U > Cl &.. ~C&Il(k.UU~ UU UUUUOUU ~ X~~ <~~~~t\l' ~..J...J...J...J...J,...J..J <~ «ru ~~ ~~~~~. AlTTOJÄRVI O?/ 46 1 DHIP /IPR- J SMS/AJ ~ Jf

30

31

32

33 Lii te 2 mv/v p1 p2 MO PPM/CM - I SMS/AJ-43 1 AITTOJARVI / 46 I DHIP I IPR- AJ

34

35 Kuva 5 Kuva 6

36 Kuva 7 Kuva 9