PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykyisen liikennesuunnitelman kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi SATAKUNTALIITTO 2002 Sarja A:263 1

2 Kannen piirros Eira Visavuori Satakuntaliiton monistamo Pori 2002 Painos 250 kpl 2

3 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykyisen liikennejärjestelmän kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi Satakuntaliitto Turun tiepiiri Länsi-Suomen lääninhallitus Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila Oy Viisikko-Femman Ab Tieliikelaitos SATAKUNTALIITTO SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN ISSN Sarja A:

4 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykyisen liikennejärjestelmän kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi Sisällysluettelo Esipuhe A. Suunnittelutehtävä B. Nykyisen liikennejärjestelmän analyysi B1. Nykyinen liikennejärjestelmä seutu- ja kuntatasolla B1.1 Porin seudun liikennejärjestelmä B1.2 Liikennejärjestelmä kunnittain B2. Sidosryhmien kehittämisodotukset B2.1 Tutkimuksen toteutus B2.2 Liikennejärjestelmän yleisarviointi B2.3 Tavaraliikenne B2.4 Liikennejärjestelmän yleiset ominaisuudet B2.5 Odotuksia liikennejärjestelmätyöltä sekä ehdotuksia kärkihankkeiksi C. Kehittämistyön eteneminen C1. Työn organisointi C2. Liikennejärjestelmän tavoitteet C3. Kehittämisen painotus C3.1 Elinkeinoelämän kuljetukset C3.2 Joukkoliikenne seudulla C3.3 Pääliikenneverkko C3.4 Kevyt liikenne C3.5 Liikenneturvallisuus C4. Vaihtoehdot ja vaikutukset C5. Yhteenveto Liite: Porin seudun liikennejärjestelmän suunnittelua ohjaavia tekijöitä Yleistä Valtakunnallinen ohjaus Keskeiset suunnitelmat ja niiden päämäärät Ohjelmat ja toimintalinjat Nykyisen liikennemallin käytettävyys 4

5 Esipuhe Porin seudun liikennejärjestelmän suunnittelu käynnistyi asukkaiden ja sidosryhmien odotusten selvittämisellä. Työstä laadittiin yhteenvetoraportti Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla. Suunnittelua jatkettiin liikennejärjestelmän ohjelmointityöllä. Tässä selvityksessä on analysoitu seudun nykyisen liikennejärjestelmän tila ja määritelty kehittämisen painotukset. Seudun liikenteellisten kehittämistoimenpiteiden määrittely on pohjautunut pääosin seudulla käytettävissä olevaan valmiiseen aineistoon. Jatkovalmistelut on kohdistettu seututasolla tehokkaimmin vaikuttaviin kehittämisalueisiin ja samalla rajattu käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Pääpaino kehittämistoimenpiteissä on toimivan seudullisen yhteistyön vakiinnuttaminen siten, että seudulla voidaan tunnistaa kärkitehtävät ja sitoutua niiden yhteiseen toteuttamiseen. Seudullisen liikenteellisen yhteistyön vakiinnuttamista voidaan pitää liikenteellisen yhteistyön keskeisenä päämääränä. Kärkitehtävät kohdistuvat elinkeinoelämän kuljetustarpeiden turvaamiseen sekä pääverkolla että alemmalla verkolla, joukkoliikenteen palvelutason yhtenäistämiseen, pääliikenneverkon palvelutason kehittämiseen, kevyen liikenteen palvelutason parantamiseen sekä liikenneturvallisuuden ongelma-alueiden poistamiseen. Jatkosuunnittelu ehdotetaan käynnistettäväksi rahoitusmahdollisuuksien selvittelyllä. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet: Satakuntaliitto Turun tiepiiri Länsi-Suomen lääninhallitus Porin kaupunki Harjavallan kaupunki Kullaan kunta Luvian kunta Nakkilan kunta Noormarkun kunta Pomarkun kunta Ulvilan kaupunki Jukka Tuominen, puheenjohtaja Toivo Javanainen Pertti Postinen Markku Setälä Juhani Ramberg Mikko Polvenlahti Pertti Nikmo Seppo Vaahtio Risto Peevo Lasse Viitanen Jukka Kotiniemi Työssä on laajasti selvitetty myös muiden sidosryhmien näkemykset ja tarpeet. Selvityksen laatimisessa ovat asiantuntijoina toimineet projektipäällikkö Heimo Rintamäki A-TIE Oy:stä, tutkimuspäällikkö Marko Forsblom Oy Viisikko-Femman Ab:stä ja Ari Vandell Tieliikelaitoksesta. Projektiryhmän puolesta Jukka Tuominen Projektiryhmän puheenjohtaja 5

6 A. Suunnittelutehtävä Työssä analysoidaan ja kuvataan Porin seudun liikennejärjestelmän nykyinen tila, selvitetään odotukset tulevien liikennepalvelujen kohdistumisesta ja laatutasosta, määritellään jatkosuunnittelun tarve ja ohjelmoidaan jatkotehtävät. Tarkastelualueena on Porin yhtenäinen työssäkäyntialue. Työssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan valmiita tietoja, selvitetään laajasti sidosryhmien odotukset ja nivelletään työ seudun kehittämisen tavoitteisiin. Miten liikkumisen arki seudulla sujuu? Millainen on nykyinen liikennejärjestelmä ja mitkä ovat sen kehittämisodotukset? - Mitä jatkosuunnittelua tarvitaan ja miten se ohjelmoidaan? - Nykytilanneanalyysi, suunnittelun ohjelmointi ja organisointi Mitä kärkitehtäviä haluamme toteuttaa yhdessä ja miten? - kehittämistavoitteet - syvemmät tarkastelut - lausunnot - toteutus - seuranta Osatulos 1 Osatulos 2 Osatulos 3 Osatulotulotulos Osa- Osa Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma, joka tukee maakunnan aluerakenteen sekä elinkeino- ym. toiminnan kehittämistavoitteita ottaen huomioon koko seudun kehittämisen yhteiset tavoitteet. Suunnittelussa käsitellään kaikkia liikennemuotoja, henkilö- ja tavaraliikennettä sekä liikennettä matkojen/kuljetusten suuntautumisen ja matkojen tarkoituksen mukaan. Suunnitelmalla haetaan erityisesti eri toimijoiden yhteisiä kehittämisperiaatteita ja -hankkeita. Suunnitelma etenee tässä vaiheessa nykytilaanalyysin sekä tavoiteasettelun ja vaihtoehtotarkastelujen kautta syventäviin tarkasteluihin sekä yhteisen kehittämisohjelman laatimiseen. Oleellinen osa suunnittelutyötä ja päätöksentekoa ovat työhön liittyvä vuorovaikutus. Ohjelmoinnin pohjalta suunnittelu etenee syventävien suunnitelmien osalta kiteytyen kärkitehtävien valintoihin. 7

7 B. Nykyisen liikennejärjestelmän analyysi B1. Nykyinen liikennejärjestelmä B1.1 Porin seudun liikennejärjestelmä Porin seudun liikenteen pääverkon muodostaa tiheä valtatieverkosto. Ulkoisia pääyhteyksiä täydentävät Pori-Tampere -rautatie sekä lentoyhteydet Porin lentoaseman kautta. Pori-Tampere -rautatie kulkee Porista Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan kautta Tampereelle, mutta näistä Porin lisäksi vain Harjavallassa on toimivat raideliikenteen palvelut. Aikaisemmin käytössä ollut Pori-Parkano -rata ei ole enää käyttökuntoinen ja sen käyttöönotto vaatisi radan täydellisen peruskorjauksen. Porin lentoasema sijaitsee keskeisellä paikalla Porin keskustan välittömässä läheisyydessä ja sen sijainti on myös muiden Karhu-kuntien kannalta hyvä. Lentoliikenteen toimivuus on tärkeä etenkin elinkeinoelämän edustajille, mutta kokonaiskysyntä on keskustan läheisyydessä sijaitsevasta lentoasemasta huolimatta melko vähäistä. Lentoliikenteen haasteena onkin lähinnä nykyisen palvelutason säilyttäminen. Porin satama tarjoaa yhdessä maaliikenteen pääväylien kanssa tavaraliikenteelle kilpailukykyiset kuljetusyhteydet. Tavaraliikenteen osuus on Porin seudun liikenneverkolla suuri. Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta muodostavat Pori-Tampere rautatiehen ja valtatiehen 2 tukeutuvan Kokemäenjokilaakson nauhavyöhykkeen. Muut kuntakeskukset tukeutuvat valtateihin 8, 11 ja 23. Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä valtatievyöhykkeillä, koska niillä alueilla voidaan hyödyntää kaukoliikenteen tarjontaa. Kevyen liikenteen olosuhteet ovat hyvät vaikkakin selviä parantamistarpeita on tiedossa. Yleisten teiden liikennemäärät ovat kasvaneet ennustettua hitaammin kymmenvuotiskaudella Eniten (yli kymmenen prosenttia) liikennemäärät ovat kasvaneet valtatiellä 2 Porin keskustan ja lentoaseman väillä. Ulvilan eteläpuolella kasvu on ollut noin 4 % ja Porin keskustan kohdalla vain muutaman prosentin. Tikkulan ja Mäntyluodon välillä valtatien 2 liikennemäärä on jopa vähentynyt. Valtatiellä 8 Porin eteläpuolella ja valtatiellä 23 liikennemäärät ovat samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Valtatiellä 11 liikennemäärät ovat nousseet yli 1990-luvun alun tasosta. Liikennemäärät ovat kuitenkin tällä hetkellä selvässä kasvussa. Tämä selittyy sillä, että laman myötä liikennemäärät ensin laskivat luvun alun tilanteesta ja ovat uudelleen kasvaneet 1990 luvun alun tasolle. 8

8 B1.2 Liikennejärjestelmä kunnittain Tarkastelu perustuu pääosin olemassa olevaan materiaaliin ja kuntien edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin Pori Asukasluku oli Pinta-ala on 512 km 2 Porin liikennejärjestelmän perusverkko on kattava ja verkko palvelee maankäyttöä hyvin. Yhdyskuntarakenteen laajetessa on pääkatuverkkoa täydennettävä mm. Lukkarinsannan siltayhteydellä. Pyöräily on Porissa suosittua johtuen osaltaan kattavasta pyöräliikenteen verkosta. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet ovat huonot, joten kohtuullinen palvelutaso edellyttää kaupungin tukea. Liikennejärjestelmän turvallisuuteen Porissa on vielä panostettava. Porin keskustan kehän autoliikenteen määrät ovat kymmenvuotiskaudella kasvaneet keskimäärin vain noin 5%. Suurinta kasvu on ollut Luvian puistokadulla, Karjarannantiellä ja Linnansillalla. Useilla kaduilla kasvua ei ole ollut tai liikennemäärät ovat jopa vähentyneet. Vuonna 1991 laaditun tieverkkosuunnitelman liikenne-ennusteessa vuodelle 2010 (tavoiteverkko) ennustettiin autoliikenteelle noin 23 % kasvua keskustakehällä. Liikenteen ennustettu kasvu on siis ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana ollut selvästi ennakoitua pienempää ja on todennäköistä, että ennustettuihin liikennemääriin vuonna 2010 ei päästä. Luvia Asukasluku oli Pinta-ala on 168 km 2. Poriin 16 km. Luvialla liikkuminen tukeutuu valtatiehen 8. Paikallisia peruspalveluja täydentävät Porin palvelut. Luvia on panostanut keskustan viihtyvyyteen ja katujen kuntoon. Joukkoliikenneliikennepalvelut ovat valtatiellä 8 olevan kaukoliikenteen vuorotarjonnan ja seutulippujärjestelmän myötä hyvät. Keskeiset vuorot ajavat keskustan kautta ja pikavuoropysäkit ovat keskustasta hyvin saavutettavissa. Yleisillä teillä rekisteröitiin vuosina yhteensä 72 liikenneonnettomuutta, joista 18 johti henkilövahinkoihin. Eläinonnettomuuksia oli runsaasti (43 kpl). Onnettomuudet keskittyivät valtatielle 8. Tulevat liikenteelliset panostukset ovat pieniä. Suurimmat odotukset kohdistuvat valtatien 8 liikennöintitason parantamiseen, koska tiellä on runsaasti raskasta liikennettä, jotka aiheuttavat liikenteen ruuhkautumista. 9

9 Ulvila Asukasluku oli Pinta-ala on 139 km 2 Poriin 5 km. Ulvila on osa Kokemäkijokilaakson nauharakennetta. Liikenteen runkoyhteydet ovat valtatiet 2 ja 11 sekä Kokemäenjoen ja valtatien 2 välinen rinnakkaistie. Lähimmät rautatieasemat ovat Porissa ja Harjavallassa. Yleisillä teillä rekisteröitiin vuosina yhteensä 104 liikenneonnettomuutta, joista 37 johti henkilövahinkoihin. Eläin ja yksittäisonnettomuuksia oli runsaasti (26 ja 24 kpl). Onnettomuudet keskittyivät valtatielle 2. Ulvila on panostanut keskustan kehittämiseen. Joukkoliikenteen palvelut ovat kehittyneet Porin Linjojen ottaessa lähiliikenteen hoitoonsa. Kevyen liikenteen olosuhteet ovat tyydyttävät. Karhukuntien välinen yhteistyö on tarpeen seudullisissa hankkeissa, mutta yhteistyötapoja on edelleen kehitettävä. Ulvila panostaa jatkossa keskustaajaman tiivistämiseen ja vetovoimaisuuden parantamiseen. Tämä edellyttää uutta sisääntuloyhteyttä valtatieltä 2. Valtatien 2 järjestelyihin sisältyy myös ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen alikulkujen rakentaminen. Ulvilaa kehitetään itsenäisenä kaupunkina, mutta yhteydet Poriin ovat tärkeät. Rinnakkaistieyhteyttä on kehitettävä myös Harjavallan suuntaan. Joukkoliikenteen palveluja kehitetään laatukäytäväperiaatteen mukaisesti. Nakkila Asukasluku oli Pinta-ala on 185 km 2 Poriin 17 km Nakkila on niinikään osa Kokemäkijokilaakson nauharakennetta. Liikenteen runkoyhteys on valtatie 2 sekä Kokemäenjoen ja valtatie 2:n välinen rinnakkaistie. Nakkila sijaitsee Tampere-Porin radan varrella. Yleisillä teillä rekisteröitiin vuosina yhteensä 109 liikenneonnettomuutta, joista 52 johti henkilövahinkoihin. Onnettomuudet keskittyivät voimakkaasti valtatien 2 liittymiin. Maantieyhteydet toimivat nykyisellään tyydyttävästi, parantamistarvetta on liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa erityisesti risteysalueiden osalta. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota kevyen liikenteen väyläalituksiin, hirviaitoihin ja ohituskaistaparien lisäämiseen. Alemman tieverkon kunnossapitoon tulee panostaa lisää välittömästi, ennen kuin taso romahtaa lopullisesti. Nakkilassa on parhaillaan menossa keskustan kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet, jossa rakennetaan uusi tori ja kohennetaan keskustan ilmettä ja laatutasoa. Nakkilan joukkoliikenne perustuu linja-autoliikenteelle. Eli vaikka Nakkila sijaitseekin junaradan varrella, ei raideliikenteellä ole mitään roolia Nakkilan osalta, sillä henkilöjunat eivät pysähdy Nakkilassa ja sähköistyksen myötä poistettiin asema-alueen lastausmahdollisuudet. Kevyen liikenteen olosuhteet ovat Nakkilassa melko hyvät, tärkeimmät jatkuvuuspuutteet ovat katuverkon ulkopuolella, joista on tarkoitus neuvotella tiepiirin kanssa. Etenkin kunnasta toiseen jatkuvat yhteydet puuttuvat. 10

10 Harjavalta Asukasluku oli Pinta-ala on 128 km 2 Poriin 26 km. Valtatie 2, kantatie 43 ja Tampere-Pori- (satama) rautatie ovat Harjavallan keskeiset liikenneyhteydet. Harjavallassa on suuria teollisuusyrityksiä, joille laadukkaat kuljetusyhteydet ovat elintärkeät. Harjavallan taajamarakenne on säilynyt yhtenäisenä. Kevyen liikenteen verkko on kattava ja pääosaltaan kaupungin hoidossa. Kaupunki on panostanut uusien asuntoalueiden rakentamiseen. Yleisillä teillä rekisteröitiin vuosina yhteensä 80 liikenneonnettomuutta, joista 23 johti henkilövahinkoihin. Onnettomuudet keskittyivät voimakkaasti valtatien 2 liittymiin. Myös maantien 2440 liikenneturvallisuus on puutteellinen. Harjavallan kannalta valtatien 2 kehittämisen eteneminen on erittäin tärkeää. Tavoitteena on jäsentää keskustaajaman liikenneyhteyksiä siten, että raskas liikenne pääsee tehtailta suoraan valtatielle 2. Valtatien tuleviin järjestelyihin sisältyy Torttilan eritason rakentaminen, Metsäkulmantien nykyisen liittymän poistaminen ja yhteyden järjestäminen eritasoliittymien kautta valtatielle. Liikenneturvallisuutta parannetaan myös rakentamalla Merstolantielle radan alitus. Liikenneturvallisuuden parantaminen on painopisteenä myös kevyen liikenteen väylien kehittämisessä. Harjavallan kannalta on tarpeen kehittää rinnakkaistieyhteyttä Porin suuntaan. Tampere-Pori radan turvallisuustoimenpiteiden toteutumista pidetään tärkeänä. Harjavallan ja Kullaan välinen tieyhteys halutaan seututietasoiseksi. Liikenneverkon jäsentäminen on välttämätöntä, koska teollisuuden tuotantoa lisätään ja kuljetukset siirtyvät yhä suuremmissa määrin tieverkolle. Raskaan liikenteen määrien arvellaan jopa kaksinkertaistuvan lähitulevaisuudessa. Seudullinen yhteistyön toimivuus on parantunut Karhukuntayhteistyön myötä. Noormarkku Asukasluku oli Pinta-ala on 333 km 2 Poriin 14 km. Noormarkun kunnan kautta kulkevat valtatien 8 ja 23. Kunnan keskeiset tieverkon kehittämistarpeet ovat valtatien 8 rakentaminen uuteen paikkaan välillä Hyvelä- Söörmarkku ja Pohjoisen satamatien jatkaminen valtatieltä 8 valtatielle 23. Työssäkäyntiliikenne suuntautuu ensisijaisesti Porin suuntaan. Yleisillä teillä rekisteröitiin vuosina yhteensä 146 liikenneonnettomuutta, joista 33 johti henkilövahinkoihin. Eläinonnettomuuksia oli runsaasti (60 kpl). Onnettomuudet ovat keskittyneet valtateille 8 ja 23 ja erityisesti keskustan kohdalle valtatiellä

11 Pomarkku Asukasluku oli Pinta-ala on 332 km 2 Poriin 27 km. Pomarkku sijaitsee valtatie 23:n varrella, josta työssäkäyntiliikenne suuntautuu sekä Porin että Kankaanpään suuntaan. Maantieyhteydet toimivat nykyisellään hyvin, valtatie 23 on hyväkuntoinen. Yleisillä teillä rekisteröitiin vuosina yhteensä 82 liikenneonnettomuutta, joista 22 johti henkilövahinkoihin. Onnettomuudet keskittyivät valtatielle 23 keskustan liittymiin. Yhteydet satamaan ovat tärkeät Pohjois-Satakunnan kannalta. Erityisesti pohjoisen satamatien jatke olisi merkityksellinen koko Pohjois-Satakunnalle. Yhteyspuutteet koskevat lähinnä yhteyksiä Pirkanmaan suuntaan. Kevyen liikenteen yhteydet ovat toimivat. Linja-autoyhteydet valtatie 23:lla toimivat kohtuullisen hyvin, puutteina lähinnä myöhäisillan vuorojen vähäisyys. Liikennejärjestelmätyön päätavoitteena tulisi olla joukkoliikenneyhteyksien säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. Pori-Parkano radan kunnostaminen voisi olla yhtenä kärkihankkeena liikennejärjestelmätyössä Kullaa Asukasluku oli Pinta-ala on 264 km 2 Poriin 20 km. Kullaa sijaitsee valtatie 11:n varrella, josta työssäkäyntiliikenne suuntautuu pääasiassa Porin suuntaan. Liikenne sujuu pääasiassa henkilöauton ehdoin; joukkoliikenneyhteydet ovat huonontuneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleisillä teillä rekisteröitiin vuosina yhteensä 38 liikenneonnettomuutta, joista 13 johti henkilövahinkoihin. Eläinonnettomuuksia oli runsaasti (17 kpl). Onnettomuudet keskittyivät valtatielle 11. Kullaan sisäiseen liikenteeseen vaikuttaa ensisijaisesti se, että Kullaa on jakaantunut kahteen keskustaan, joiden välimatka on noin 2 kilometriä. Kunnan sisäiseen liikenteeseen käytetään valtatietä, jonka varressa on kevyen liikenteen väylä. Kunnan sisäinen joukkoliikenne on vähäistä, mutta koulutakseja voivat käyttää muutkin kuin koululaiset. 12

12 B2 Sidosryhmien odotukset B2.1 Tutkimuksen toteutus avainhenkilökyselynä Osana Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmointia toteutettiin kyselytutkimus, jossa arvioitiin nykyisen liikennejärjestelmän toimivuutta sekä keskeisiä kehittämistarpeita. Kyselytutkimus kohdistettiin liikennejärjestelmäsuunnitelman kannalta keskeisille avainhenkilöille sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Kysely postitettiin 39 avainhenkilölle, joista 20 vastasi kyselyyn eli vastausprosentiksi tuli 51,3 %. Kyselyyn vastanneet edustivat pääasiassa julkista sektoria eli kuntasektorin edustajia oli puolet vastanneista, muita julkisen sektorin edustajia oli noin kolmannes vastaajista ja yrityselämän edustajia oli vain viidennes vastaajista. Työssä selvitettiin avainhenkilöiden odotuksia, kokemuksia ja panostustarvetta nykyisen liikennejärjestelmän osalta, sekä erikseen heidän näkemyksiään ja tavoitteitaan liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön suuntaamiseksi. Odotuksia ja kokemuksia kartoitettiin sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla kysymyksillä. Avainhenkilöiden odotuksia selvitettiin liikennejärjestelmän eri osa-alueiden tärkeyttä (1 = ei merkitystä, 2 = vähän merkitystä, 3 = melko tärkeä ja 4 = erittäin tärkeä) ja kokemuksia kysymällä samojen ominaisuuksien nykytilannetta (1 = erittäin huono, 2 = melko huono, 3 = melko hyvä ja 4 = erittäin hyvä). Panostustarvetta selvitettiin kolmiportaisella asteikolla eli kuinka panostuksia tulisi suunnata tulevaisuudessa (1 = vähennettävä, 2 = nykyinen taso hyvä ja 3 = lisättävä). Raportissa käytetty kehittämistarve -termi on saatu laskemalla odotusten ja kokemusten keskiarvojen erotus, jonka suuruus ilmaisee ristiriitaa odotusten ja kokemusten välillä. B2.2 Liikennejärjestelmän yleisarviointi B2.2.1 Henkilöliikenne Porissa Porin kaupungin liikennejärjestelmää ja liikenneinfrastruktuuria pidetään pääsääntöisesti hyvänä. Erityisen tyytyväisiä ollaan henkilöauto- ja taksiliikenteen sekä kevyen liikenteen olosuhteisiin, joka näkyy sekä nykytilannearvioissa että panostustarvearvioissa. Näistä erityisesti henkilöauto- ja taksiliikenteen osalta ollaan tyytyväisiä nykyiseen panostustasoon, mutta kevyt liikenne vaatii edelleen panostusta hyvästä nykytilanteesta huolimatta. Joukkoliikenteen osalta selkeästi suurin kehittämis- ja lisäpanostustarve nähdään olevan linja-autoliikenteessä, jonka toimivuutta pidetään erittäin tärkeänä. Nykyisellään linja-autoliikenteen laatu arvioidaan kohtalaiseksi ja sitä pidetään eniten lisäpanostuksia kaipaavana henkilöliikenteen osa-alueena Porissa. Junaliikennettä pidetään niinikään tärkeänä ja sen osalta nykytilannetta pidetään kohtalaisena. Myös junaliikenne nähdään panostuskohteena, sen sijaan taksiliikenne ja sisävesiliikenne eivät avainhenkilöiden mielestä kaipaa lisäpanostuksia. Joukkoliikenteen osalta varsin tärkeänä panostuskohteena pidetään myös kulkumuotojen yhteistyön kehittämistä, jonka osalta nykytilannetta pidetään välttävänä. 13

13 KUVIO 1. HENKILÖLIIKENNE PORISSA Tärkeys Nykyinen laatu Panostustarve 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Yksityisautoilun olosuhteet Linja-autoliikenteen olosuhteet Junaliikenteen olosuhteet Sisävesiliikenteen olosuhteet Lentoliikenteen olosuhteet Kevytliikenteen olosuhteet Taksiliikenteen olosuhteet Kulkumuotojen yhteistyö 1,6 2,2 2,6 2,6 2,5 2,5 1,9 2,1 2,4 2,5 2,1 2,4 2,5 2,8 3,2 3,0 3,3 3,0 3,2 3,1 3,1 3,1 3,5 3,5 Tärkeys Nykytilanne Panostustarve 1 = ei merkitystä 1 = erittäin huono 1 = vähennettävä 2 = vähän merkitystä 2 = melko huono 2 = nykyinen taso hyvä 3 = melko tärkeä 3 = melko hyvä 3 = lisättävä 4 = erittäin tärkeä 4 = erittäin hyvä B2.2.2 Henkilöliikenne muualla Porin seudulla Liikennejärjestelmää muualla Porin seudulla pidetään yksityisautoilun ja taksiliikenteen olosuhteiden osalta melko hyvin toimivana, mutta muiden kulkumuotojen osalta nykytilanne on selvästi heikompi kuin Porissa. Suurimmat kehittämistarpeet ovat linja-autoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteissa sekä kulkumuotojen yhteistyössä. Linja-autoliikenteen toimivuutta pidetään erittäin tärkeänä ja nykyisellään olosuhteet ovat välttävät. Joukkoliikenteeseen liittyen kulkumuotojen välinen yhteistyö koetaan nykyisellään huonona ja siihen tulisikin avainhenkilöiden mielestä panostaa selkeästi nykyistä enemmän. Kevyen liikenteen olosuhteet ovat myöskin selvästi heikommat kuin Porissa eli olosuhteita pidetään huonohkoina ja niihin tulisi suunnata lisäpanostuksia. 14

14 KUVIO 2. HENKILÖLIIKENNE MUUALLA PORIN SEUDULLA Tärkeys Nykyinen laatu Panostustarve 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Yksityisautoilun olosuhteet Linja-autoliikenteen olosuhteet Junaliikenteen olosuhteet Sisävesiliikenteen olosuhteet Lentoliikenteen olosuhteet Kevytliikenteen olosuhteet Taksiliikenteen olosuhteet Kulkumuotojen yhteistyö 1,6 2,8 2,3 2,3 2,5 2,9 2,3 2,1 1,9 2,1 2,5 2,5 2,1 2,2 2,7 2,0 1,9 2,6 3,3 3,4 3,2 3,1 3,1 3,2 Tärkeys Nykytilanne Panostustarve 1 = ei merkitystä 1 = erittäin huono 1 = vähennettävä 2 = vähän merkitystä 2 = melko huono 2 = nykyinen taso hyvä 3 = melko tärkeä 3 = melko hyvä 3 = lisättävä 4 = erittäin tärkeä 4 = erittäin hyvä B2.3 Tavaraliikenne B2.3.1 Tavaraliikenne Porissa Tavaraliikenteen toimivuuden kannalta keskeisessä roolissa on maantieliikenteen ja raideliikenteen työnjaon selkeyttäminen ja kehittäminen. Maantieliikenteen olosuhteita pidetään nykyisellään kohtalaisina. Myös raidetieliikenteen sujumista pidetään merkityksellisenä tavaraliikenteen toimivuuden kannalta. Raideliikenteessä olosuhteet ovat melko hyvät, ja ongelmat koskevat enemmän raideliikenteen kilpailukykyä kuin olosuhteita. Raideliikenteen kehittämiseen tulee kuitenkin edelleen panostaa. 15

15 Tavaraterminaalien olosuhteiden kehittämisessä keskeisessä roolissa on terminaalien yhdistäminen ja sijoittaminen liikenteellisesti nykyistä paremmin esimerkiksi kaupunkikehän yhteyteen. Ongelmana tavaraliikenteessä koettiin myös tavaran toimittaminen keskustan kohteisiin. Tavaraliikenteen näkökulmasta katsottuna, toimivat lentoliikenne ja sisävesiliikenne nykyisellään riittävän tehokkaasti, eikä niiden osalta nähdä tarvetta lisäpanostuksiin. KUVIO 3. TAVARALIIKENNE PORISSA Tärkeys Nykyinen laatu Panostustarve 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Maantieliikenteen olosuhteet 2,6 2,4 3,6 Rautatieliikenteen olosuhteet 2,5 2,9 3,4 Sisävesiliikenteen olosuhteet 1,9 1,9 2,3 Lentoliikenteen olosuhteet 2,1 2,9 3,1 Tavaraterminaalien olosuhteet 2,5 2,3 3,3 Tärkeys Nykytilanne Panostustarve 1 = ei merkitystä 1 = erittäin huono 1 = vähennettävä 2 = vähän merkitystä 2 = melko huono 2 = nykyinen taso hyvä 3 = melko tärkeä 3 = melko hyvä 3 = lisättävä 4 = erittäin tärkeä 4 = erittäin hyvä B2.3.2 Tavaraliikenne muualla Porin seudulla Muualla Porin seudulla on tavaraliikenteen osalta keskeistä maantieliikenteen sujuminen, joka nykyisellään koetaan kohtalaisena. Muiden kuin maantieolosuhteiden osalta tilanne jopa nähdään hyväksyttävänä, mutta maantieliikenteen olosuhteisiin tulisi lisätä panostuksia nykyisestä. Käytännössä panostuksien lisäämisellä tarkoitetaan lisäpanostuksia päätieverkon läpäisykyvyn parantamiseen esim. ohitus- ja kiihdytyskaistojen muodossa sekä erityisesti alemmanasteisen tieverkon kunnossapitoon, joka on maakunnan maa- ja metsätalouden sekä elintarvikehuollon toimivuuden kannalta olennaisen tärkeässä roolissa. 16

16 KUVIO 4. TAVARALIIKENNE MUUALLA PORIN SEUDULLA Tärkeys Nykyinen laatu Panostustarve 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Maantieliikenteen olosuhteet 2,5 2,5 3,7 Rautatieliikenteen olosuhteet 2,3 2,5 2,9 Sisävesiliikenteen olosuhteet 1,8 2,0 2,0 Lentoliikenteen olosuhteet 2,0 2,3 2,8 Tavaraterminaalien olosuhteet 2,1 2,4 2,9 Tärkeys Nykytilanne Panostustarve 1 = ei merkitystä 1 = erittäin huono 1 = vähennettävä 2 = vähän merkitystä 2 = melko huono 2 = nykyinen taso hyvä 3 = melko tärkeä 3 = melko hyvä 3 = lisättävä 4 = erittäin tärkeä 4 = erittäin hyvä B2.4. Liikennejärjestelmän yleiset ominaisuudet B2.4.1 Porissa Liikennejärjestelmän perusominaisuuksien mukaan liikennejärjestelmässä on edelleen paljon kehittämistarpeita. Erityisesti parannettavaa löytyy liikenneturvallisuudesta, valtakunnallisista yhteyksistä sekä alemman tieverkon kunnossapidosta. Nämä kolme osa-aluetta olivat myös asiantuntijavastaajien mielestä ne osa-alueet, joihin Porissa tulisi lisätä panostuksia. Varsin keskeisessä roolissa ovat myös päätieverkon kunnossapito, liikenteen sujuvuus ja alueellinen yhteistyö. Näiden osalta päätieverkon kunnossapito on nykyäänkin melko hyvällä tasolla, liikenteen sujuvuus ja alueellinen yhteistyö koetaan nykyisellään kohtalaiseksi. Lisäpanostuksia kaivataan etenkin liikenteen sujuvuuden parantamiseen. 17

17 KUVIO 5. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN YLEISET OMINAISUUDET PORISSA Tärkeys Nykyinen laatu Panostustarve 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Liikenteen sujuvuus Liikenneturvallisuus Liikenteen ympäristövaikutukset Esteettömyys Alueellinen yhteistyö Liikenteenohjaus Valtakunnalliset yhteydet Kansainväliset yhteydet Päätieverkon kunnossapito Alemman verkon kunnossapito Matkailuliikenteen huomioiminen 2,7 2,4 2,6 2,5 2,8 2,1 2,6 2,2 2,7 2,2 2,8 2,2 2,5 2,6 2,4 2,2 2,9 2,2 2,2 2,6 2,8 2,6 2,1 3,3 3,2 3,3 3,3 3,2 3,6 3,8 3,5 3,7 3,6 Tärkeys Nykytilanne Panostustarve 1 = ei merkitystä 1 = erittäin huono 1 = vähennettävä 2 = vähän merkitystä 2 = melko huono 2 = nykyinen taso hyvä 3 = melko tärkeä 3 = melko hyvä 3 = lisättävä 4 = erittäin tärkeä 4 = erittäin hyvä B2.4.2 Muualla Porin seudulla Myös muualla Porin seudulla liikennejärjestelmässä on edelleen paljon kehittämistarpeita. Erityisesti parannettavaa löytyy liikenneturvallisuudesta, valtakunnallisista yhteyksistä sekä alemman tieverkon kunnossapidosta. Nämä kolme osa- 18

18 aluetta olivat myös asiantuntijavastaajien mielestä ne osa-alueet, joihin tulisi lisätä panostuksia. Lisäksi tärkeimpien asioiden joukkoon kuuluivat liikenteen sujuvuus ja päätieverkon kunnossapito. Molemmat ovat nykyäänkin melko hyvällä tasolla ja panostustaso on nykyisellään sopivalla tasolla. KUVIO 6. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN YLEISET OMINAISUUDET MUUALLA PORIN SEUDULLA Tärkeys Nykyinen laatu Panostustarve 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Liikenteen sujuvuus Liikenneturvallisuus Liikenteen ympäristövaikutukset Esteettömyys Alueellinen yhteistyö Liikenteenohjaus Valtakunnalliset yhteydet Kansainväliset yhteydet Päätieverkon kunnossapito Alemman verkon kunnossapito Matkailuliikenteen huomioiminen 3,5 2,8 2,4 2,6 2,7 3,4 2,9 2,2 3,4 2,8 2,4 3,2 2,5 2,5 3,1 3,0 2,1 3,6 2,5 2,6 2,9 2,4 2,3 3,4 2,9 2,4 3,1 1,9 2,7 2,6 2,3 2,1 3,8 Tärkeys Nykytilanne Panostustarve 1 = ei merkitystä 1 = erittäin huono 1 = vähennettävä 2 = vähän merkitystä 2 = melko huono 2 = nykyinen taso hyvä 3 = melko tärkeä 3 = melko hyvä 3 = lisättävä 4 = erittäin tärkeä 4 = erittäin hyvä 19

19 B2.5 Odotuksia liikennejärjestelmätyöltä sekä ehdotuksia kärkihankkeiksi Avainhenkilökyselyssä kartoitettiin myös alueen avaintahojen odotuksia liikennejärjestelmäsuunnitelmatyölle sekä pyydettiin ehdotuksia työn mahdollisiksi kärkihankkeiksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyöltä odotetaan yhteistyötä sellaisten yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen löytämiseksi, joilla voidaan parantaa seudun kilpailukykyä ja lisätä sekä liikennemuotojen välistä yhteistyötä että alueellista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Yhteistyön lisäämistä ja uusien yhteistyömuotojen löytämistä ja kehittämistä voitaneenkin pitää avainhenkilökyselyn tulosten perusteella liikennejärjestelmätyön päätavoitteena. Osatavoitteina liikennejärjestelmätyölle voidaan pitää kyselyn perusteella työn konkreettisuutta, yhteisten kärkihankkeiden löytymistä toteutumisohjelmineen ja - aikatauluineen sekä aiesopimuksen syntymistä. Kärkihankkeiden osalta ehdotukset vaihtelivat periaatteellisista kysymyksistä konkreettisiin hankkeisiin. Samoin kärkihankkeiksi ehdotettujen konkreettisten kohteiden mittasuhteet vaihtelivat suuresti, jonka vuoksi seuraavassa on painotettu enemmän kärkihanke-ehdotusten henkeä kuin yksittäisiä hankkeita. Periaatetasolla kärkihankkeiksi toivotaan hankkeita, jotka kokoaisivat eri tahoja saman hankkeen taakse ja hyödyntäisivät myös näin ollen mahdollisimman monia tahoja. Tätä periaatetta tukee myös edellä mainittu työn päätavoite yhteistyön lisäämiseksi. Maantieliikenteen osalta kärkihanke-ehdotuksissa korostuvat ilmaisut valtateiden kehittäminen, ohituskaistat, raskas liikenne ja elinkeinoelämän tarpeet. Maantieliikenteen osalta kärkihankkeen tulisi koota näitä eri teemoja yhdeksi kokonaisuudeksi ja yhtenä kärkihankkeen johtoajatuksena voisi olla elinkeinoelämän kuljetusten kehittäminen sujuvammaksi päätieverkolla ja niiden turvaaminen alemmalla tieverkolla siten, että yhteydet satamaan otetaan erityisen huomion kohteeksi. Kuljetusten tehostamisen rinnalla tulee tarkastella raskaan liikenteen tuomien haittojen minimointia keskustan liikennejärjestelyjen osalta. Raskaan liikenteen osalta oleellisena tekijänä nähdään myös yhdyskuntarakenteen ennakkoluuloton tarkastelu siten, että tukkukauppa, teollisuus ja varastoterminaalit saadaan siirretyksi pois asutuksen keskeltä. Joukkoliikenteessä kärkihanke-ehdotuksissa korostuvat linja-autoliikenteen ylikunnallinen kehittäminen sekä kulkumuotojen yhteistyöhön ja raideliikenteen kehittämiseen liittyvät ehdotukset. Kulkumuotojen yhteistyön kehittämisellä tarkoitetaan sekä aikataulujen ja reittien yhteensopivuuden parantamista että informaation kehittämistä, jotka kytkeytyvät matkakeskuksen toteuttamiseen. Raideliikenteen kehittäminen kulminoituu nopeaan junayhteyteen Pori-Tampere välillä ja tasoristeysten poistamiseen. Tiivistetysti joukkoliikenne tarvitsee kokonaisvaltaisen seudullisen kehittämisohjelman. Muita ajatuksia mielenkiintoisiksi kärkihankkeiksi mainittiin kevyen liikenteen aseman edelleen parantamiseen, NAUHA -hankkeen edistämiseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät teemat. 20

20 C. Kehittämistyön eteneminen C1. Kehittämistyön organisointi C1.1 Työryhmätyöskentelyn organisointi ja vastuualueiden määrittely Seudullisen liikennejärjestelmän kehittämiseksi tulee luoda puitteet sekä jatkuvaan että projektikohtaiseen yhteistyöhön. Jatkuvan yhteistyön luontevana alustana liikennejärjestelmätyötä ohjaavana ja päätöksiä tekevänä johtoryhmänä - voisi toimia Karhu-kuntien yhteistyöorganisaatio. Karhukuntayhteistyön pohjalta tulisi käynnistää sekä liikenteeseen että maankäyttöön keskittyvä jatkuva yhteistyö, joka keräisi keskeiset yhteistyötarpeet saman sateenvarjon alle. Organisoinnissa pääteemana on, että työskentely perustuu mahdollisimman laajasti jo toimivien ryhmien käyttöön. Liikennejärjestelmän kehittämissuunnittelu valmistelusta on työn käynnistysvaiheessa edennyt nelikantayhteistyönä Satakuntaliiton, Porin kaupungin, Turun tiepiirin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen kesken. Muut karhukunnat ovat osallistuneet avainhenkilöidensä kautta nykytilan lähtötietojen kokoamiseen ja ohjelmaehdotusten arviointiin. Valittu yhteistyön muoto on sopivan suppea toimiakseen ja helposti muihin Karhukuntiin laajennettavissa. Tätä valmistelevaa työryhmää voidaan nimetä koordinointiryhmäksi. Koordinointiryhmä vastaa jatkuvan yhteistyön valmistelusta Porin seudulla. Työryhmän tehtävänä on tunnistaa seudulliset tarpeet ottaen huomioon kuntakohtaiset ja valtakunnalliset odotukset. Koordinointiryhmä organisoi myös tarvittavat lobbausjärjestelyt seudun kärkihankkeiden etenemisen varmistamiseksi. Koordinointiryhmä toimii myös linkkinä projektikohtaiseen yhteistyöhön, kuten NAUHA hanke. Koordinointiryhmä vastaa seudun liikennejärjestelmän toteutuksen valmistelusta ja vuosittaisesta seurannasta. Tässä työvaiheessa koordinointiryhmän tehtävänä on muodostaa kokonaisnäkemys Porin seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä. Koordinointiryhmä täydentää asiantuntemustaan tarvittavilla asiantuntijoilla viranomais- tai konsulttityönä. Koordinointiryhmän toimintakyky edellyttää asiantuntijakoordinaattorin käyttöä keskeisen valmistelujakson eli 1-1,5 vuoden ajan. Tarvittaviin syventäviin selvityksiin koordinointiryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka yhdessä asiantuntijakoordinaattorin kanssa vastaa selvitysten laatimisesta. Asiantuntijakoordinaattorin kustannukset ovat tehtävänkuvan ja työn keston mukaan noin alv. Laskentaperusteena on kolmannes kokeneen koordinaattorin kokonaistyöajasta. C1.2 Suunnittelun rahoitustapojen, mahdollisuuksien ja osuuksien määrittely Liikennejärjestelmätyön organisointi ja koordinointi tulisi käynnistää rahoitusneuvotteluilla. Tässä työvaiheessa koordinointiryhmä selvittää ja sopii eri yhteistyö- 21

21 tahojen intressit ja mahdollisuudet osallistua työhön. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet ohjelmarahoitusten käyttöön. Ulkoisen asiantuntijan kustannukset ovat suuruusluokkaa alv. Työvaiheeseen on varattava aikaa noin kolme kuukautta. C2. Liikennejärjestelmän tavoitteet C2.1 Toimintaympäristön muutoksen määrittely Liikennejärjestelmän tavoitteiden pohjaksi määritellään seudun yhteinen näkemys liikkumistarpeeseen vaikuttavasta yhdyskuntarakenteen kehitysvauhdista ja suunnasta. Kuvataan myös rakenteiden muutosnäkymät kaupan, teollisuuden, kuljetusten ja asumisen osalta. Työvaihe tehdään kiinteässä yhteistyössä maakuntasuunnitelman laatijoiden ja yleiskaavoittajien kanssa. Muutosnäkymien pohjalta arvioidaan liikenteelliset muutokset sekä verrataan muutosta aiempiin ennusteisiin. Arvioidaan liikennemallin päivitystarve saatujen tulosten pohjalta C2.2 Seudullisen liikennejärjestelmän tavoitteet Avainhenkilöhaastattelujen, kyselyn ja nykytila-analyysin pohjalta koordinointiryhmä valmistelee Porin seudun liikennejärjestelmän päämäärän, tavoitealueet sekä yksittäiset tavoitteet. Yleistavoitteina voisivat olla: Toimivan seudullisen liikenteellisen ja maankäytöllisen yhteistyön vakiinnuttaminen, siten että seudun liikennejärjestelmän kehittämiselle löydetään seudun kilpailukykyä edistävät yhteiset tavoitteet ja ratkaisut sekä lisätään liikennemuotojen välistä yhteistyötä. Liikennejärjestelmän kehittämistyön konkreettisuuden ja seudullisen sitoutumisen lisääminen Pääliikenneyhteyksien kehittäminen alemman tieverkon palvelutason turvaaminen elinkeinoelämän kuljetustarpeiden mukaisesti Joukkoliikenteen palvelutason määrittely ja yhtenäistäminen seudulla Liikenteen haittojen vähentäminen asuinympäristöissä Liikenneympäristön kehittäminen liikenneturvallisuutta painottaen Tavoiteasettelussa kytketään Porin seudun tavoitteet valtakunnallisen liikennejärjestelmän tavoitteisiin. Tavoitteet muokkautuvat ja tarkentuvat työn kuluessa käytävän vuoropuhelun avulla. Yksittäiset tavoitteet ovat konkreettisia ja ovat pohjana vaikutusten arvioinnille. Tässä yhteydessä määritellään myös hankkeiden valintaperusteet yksittäisten hankkeiden valinnan pohjaksi. 22

22 C3. Kehittämisen painotus Porin seudun liikennejärjestelmän kehittämistyössä perusperiaatteena on, että koordinointiryhmä valmistelee linjaukset liikennejärjestelmäkokonaisuudelle. Avaintahojen odotusten perusteella on kuitenkin ilmeisiä tarpeita syventäviin tarkasteluihin keskeisimpien odotusten osalta. Syvennettävät teemat on nimetty liikennejärjestelmän perinteisillä osa-alueiden nimillä. Kuitenkin tavoitteena on, että jokaisesta osa-alueesta löydetään konkreettiset rajatut kehittämisen painopistealueet, joihin toteutuksesta vastaavat osapuolet voivat sitoutua. Teemat ovat osittain päällekkäisiä, joten teemojen yhdistämistä on palautteen pohjalta harkittava. C3.1 Elinkeinoelämän kuljetukset Elinkeinoelämän kuljetusten osalta liikennejärjestelmän kehittämisen tavoite voidaan kiteyttää kaksitasoisesti eli toisaalta liikennejärjestelmän tulee tehostaa kuljetusmahdollisuuksia päätieverkolla ja turvata vähintään nykyinen palvelutaso alemmalla tieverkolla ja toisaalta liikennejärjestelmän tulee minimoida elinkeinoelämän kuljetuksista aiheutuvat haitat muille liikennejärjestelmän osapuolille (mm. riskikuljetukset). Elinkeinoelämän kuljetusten tehostaminen tarkoittaa käytännössä päätieverkon parantamistoimenpiteitä ohituskaistojen, nelikaistaistuksien ja risteysalueiden kehittämisen muodossa. Erityisenä painopisteenä tarkasteluissa tulee olla päätieverkon kytkennät valtakunnan verkkoon sekä yhteydet satamiin. Alemmalla tieverkolla tulee taata vähintään nykyiset olosuhteet. Raideliikenteessä nykyinen infra on tavaraliikenteen osalta varsin toimiva, mutta sen toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Toinen painopiste elinkeinoelämän kuljetusten osalta on haittojen minimoiminen erityisesti kuntakeskustoissa. Tämä edellyttää sekä kehittämistoimenpiteitä tieverkolla, mutta erityisesti ennakkoluulotonta tarkastelua varastojen ja terminaalien sijainnin suhteen. Raideliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen auttaa osaltaan myös raskaiden kuljetusten haittojen minimoimisessa. Ulkoisen asiantuntijan kustannukset ovat suuruusluokkaa alv. Työvaiheeseen on varattava aikaa noin viisi kuukautta. C3.2 Joukkoliikenne seudulla Joukkoliikenteen teemassa päätavoitteena on määritellä kuvata Porin seudun joukkoliikenteen palvelutaso seutu- ja kuntatasolla. Määritellään joukkoliikenteen laatukäytävät ja niiden kehittämistarve, arvioidaan palveluliikenteen kehittämistarve, selvitetään raideliikenteen hyödyntämismahdollisuudet sekä joukkoliikenneterminaalien kehittämistarve. Ulkoisen asiantuntijan kustannukset ovat suuruusluokkaa alv. Työvaiheeseen on varattava aikaa noin viisi kuukautta. 23

23 C3.3 Pääliikenneverkko Pääliikenneverkon kehittämisteemaan kuuluvat selvitykset tulee kytkeä käynnissä oleviin kehittämisselvityksiin (mm. valtatien 2 kehittämissuunnitelma, pääteiden ja kaupunkiseutujen pääteiden kehittämisen toimintalinjat). Tarkoituksena on syventää laajempien selvitysten tuloksia Porin seudulle. Pääliikenneverkkoteemassa syventäviä tarkasteluja tehdään ainakin seuraavista aihepiireistä: Kytkennät valtakunnanverkkoon Valtakunnallisten kytkentöjen osalta selvitetään maankäytön synnyttämän liikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten nykyisten yhteyksien puutteet liikennettä synnyttävien kohteiden ja pääverkon välillä. Tämä tarkoittaa mm. alemman tieverkon syöttöjen, valtateiden liittymien sekä rautatie- ja lentoterminaalien yhteyksien parantamismahdollisuuksien selvittämistä. Tässä yhteydessä mietitään myös eri kulkumuotojen työnjakoa ja mahdollisuuksia nykyisen järjestelmän muuttamiseen mm. taloudellisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta. Verkon jäsentäminen Pääliikenneverkon jäsentämisen osalta tutkitaan erityisesti liikenneverkon toimivuutta taajamien kohdilla ja selvitetään mitä realistisia mahdollisuuksia maankäytön kytkentöjen parantamiseen on olemassa. Tarkastelut sisältävät mm. maankäytön tarpeiden mukaisten uusien yhteyksien sekä Mäntyluodon yhteyksien täydentämistarpeen selvittämisen. Erityistä huomiota kiinnitetään raskaan liikenteen yhteyksiin kuljetusten molemmissa päissä. Kapasiteettivaraukset Pääliikenneverkon nykyinen ja ennusteisiin perustuva tuleva liikenteellinen toimivuus arvioidaan. Tarvittavat liikenteen välityskykyä parantavat toimenpiteet selvitetään. Valtateiden lisäkapasiteettitarvetta arvioitaessa selvitetään myös muiden kulkumuotojen osuuden lisäämisen vaikutukset tieverkon investointitarpeeseen. Tässä yhteydessä tutkitaan teemojen Elinkeinoelämän kuljetukset ja Joukkoliikenne seudulla kanssa yhteisesti mm. teollisuuden kuljetusten ja Kokemäenjokilaakson henkilöliikenteen raiteilla kulkevan osuuden lisäämisen vaikutukset. Osavaiheen lopputuloksena saadaan esitys pääliikenneverkon kapasiteettivarauksiksi. Maankäyttövaraukset Pääliikenneverkkoon liittyvät maankäyttövaraukset selvitetään. Uuden maankäytön vaikutukset päätieverkkoon arvioidaan. Liikenneturvallisuus Pääliikenneverkon liikenneturvallisuudessa on Porin seudulla selviä puutteita. Tämä tulee esiin etenkin valtateiden 2 ja 8 liittymissä taajamien kohdalla, joissa sekä kuoleman- että heva-tiheys on suuri. Myös rataverkolla on edelleen vaarallisia tasoliittymiä. Päätieverkon liikenneturvallisuuden parantamisessa kiinnitetään erityistä huomiota liittymäjärjestelyihin, turvallisiin ohitusmahdollisuuksiin, suistumisonnettomuuksien seurauksien lieventämiseen, nopeusrajoituksiin taajamien läheisyydessä sekä kevyen liikenteen järjestelyihin. Pääliikenneverkon liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteet mietitään kiinteässä yhteistyössä mahdollisesti alkavan Karhu kuntien liikenneturvallisuussuunnitelman kanssa. 24

24 Kustannukset ja rahoittavat osapuolet Pääliikenneverkko kehittämisteeman suunnittelun kustannuksiksi on arvioitu alv. Kehittämisteeman rahoittajina toimivat Tiehallinto, Ratahallintokeskus, kunnat ja maakuntaliitto. Rahoituksen saaminen EU:lta selvitetään. C3.4 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen teemassa päätavoitteena on kuvata Porin seudun kevyen liikenteen verkon palvelutaso, jotta kevyen liikenteen verkon laatutekijätkin tulevat kehittämistoimenpiteitä valittaessa huomioonotetuiksi. Työn alussa luodaan palvelutasoihin perustuvan arviointikehikko. Aluksi määritetään nykyverkon palvelutasot eli millainen on asukkaille tarjottavan kevyen liikenteen verkon palvelutaso (laatu), miten hyvin palvelut on kevyen liikenteen yhteyksien kautta saavutettavissa, miten joukkoliikennepalvelut on kevyellä liikenteellä saavutettavissa, miten turvallinen reitti on jne. Nykytilan palvelutason ja yhdyskuntarakenteen kehityksen pohjalta arvioidaan kevyen liikenteen verkon tuleva kehittämistarve. Ulkoisen asiantuntijan kustannukset ovat suuruusluokkaa alv. Työvaiheeseen on varattava aikaa noin viisi kuukautta. C3.5 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuusteemassa päätavoitteena on seudullisen liikenneturvallisuustyön aktivoiminen ja yhteistyö koko Porin seudulla. Teeman avulla pyritään laajentamaan Porissa jo hyvin toimiva liikenneturvallisuustyö koskemaan kaikkia seudun kuntia. Teeman yhtenä tavoitteena on myös yhteistyön lisääminen liikenneturvallisuuteen liittyvissä asioissa osana liikennejärjestelmäyhteistyötä. Liikenneturvallisuusteemaan kuuluvat selvitykset tulee kytkeä Karhukuntiin mahdollisesti vuonna 2002 alkavaan liikenneturvallisuussuunnitelmaan. Poriin vuonna 2001 valmistunut liikenneturvallisuussuunnitelma on käyttökelpoinen pohja liikenneturvallisuusteemassa. Porin kokemuksia tulee hyödyntää koko seudun liikenneturvallisuustoimenpiteitä mietittäessä. Liikenneturvallisuusteeman osana voi olla Porin liikenneturvallisuussuunnitelman analysointi siihen kuuluvien toimenpiteiden soveltamiseksi koko Porin seudulla. Pääliikenneverkon liikenneturvallisuudessa on Porin seudulla selviä puutteita. Päätieverkon liikenneturvallisuuden parantamisessa kiinnitetään erityistä huomiota liittymäjärjestelyihin, turvallisiin ohitusmahdollisuuksiin, suistumisonnettomuuksien seurauksien lieventämiseen, nopeusrajoituksiin taajamien läheisyydessä sekä kevyen liikenteen järjestelyihin. Kustannukset ja rahoittavat osapuolet Liikenneturvallisuus kehittämisteeman suunnittelun kustannuksiksi on arvioitu n alv. Kehittämisteeman rahoittajina toimivat Tiehallinto ja kunnat. LVM:n kuntakannustinrahan saaminen tulisi selvittää. 25

25 C4. Vaihtoehdot ja vaikutukset C5. Yhteenveto Koordinointiryhmä määrittelee selvitysten tulosten pohjalta mahdolliset kehittämisen vaihtoehdot ja arvioi kehittämistoimenpiteiden vaikutukset asiantuntija-arviona. Arvioinnin pohjautuu työn alussa laadittavaan arviointiohjelmaan. Määritellään raportoinnin laajuus ja laatutaso. Määritellään aineiston tallennustavat myöhempää hyödyntämistä tukevaksi. Sovitaan aineistojen jakelun laajuudesta. 26

26 LIITE Porin seudun liikennejärjestelmän suunnittelua ohjaavia tekijöitä 0. Yleistä 1. Valtakunnallinen ohjaus 1.1 Maankäytön suunnittelun valtakunnallinen ohjaus 2.2 Liikenteen suunnittelun valtakunnallinen ohjaus 2. Keskeiset suunnitelmat ja niiden päämäärät 2.1 Keskeiset aluesuunnitteluun liittyvät suunnitelmat ja selvitykset 2.2 Keskeiset liikkumista koskevat selvitykset ja suunnitelmat 3. Ohjelmat ja toimintalinjat 4. Liikennemallin käytettävyys 27

27 0. Yleistä Alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen ei ole ongelmatonta. Vastuutahoja on useita ja jokaisella on omiin määrärahoihin sidotut toteuttamisohjelmansa. Liikennejärjestelmäsuunnittelua ohjaavat paitsi alueelliset, myös valtakunnalliset kehittämistavoitteet ja -suunnitelmat. 1. Valtakunnallinen ohjaus 1.1 Maankäytön suunnittelun valtakunnallinen ohjaus Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat tehtävät Vuoden 2000 alusta voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavoitus, yleiskaavoitus ja asemakaavoitus. Uusi laki korostaa vuoropuhelun merkitystä kaavoitusvaiheessa. Porin seutua koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pääryhmät ovat: - Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen - Liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina - Liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - Ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja -verkostojen kehittäminen - Valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien kehittämismahdollisuuksien turvaaminen. Toimivan yhteysverkon yleistavoitteena on suunnitella Porin seudun liikennejärjestelmää kokonaisuutena, joka käsittää eri liikennemuodot ja palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja eli Porin seudun valtateitä, rataverkkoa, satamaa, joukkoliikenteen terminaaleja. Maakunnan suunnittelukokonaisuuteen kuuluvat maakuntakaavan lisäksi maakuntasuunnitelma sekä alueellinen kehittämisohjelma (maakuntaohjelma) Maakuntasuunnitelma on maakunnan kehittämisen keskeisin perusasiakirja. Siinä osoitetaan maakunnan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja strategiat. Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan poliittinen tahto. Maakuntasuunnitelmaa täsmentävät ja konkretisoivat maakuntakaava ja alueelliset maakuntaohjelmat. Maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelua. Maakuntaohjelma perustuu alueiden kehittämisestä annettuun lakiin. Kuntien maankäytön kehittämisessä yleiskaavan merkitys kaavamuotona on kasvanut. Kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan ja asemakaavat alueellaan. 29

28 Uuden maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena on edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti edistää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä edellyttää, että kunta määrittelee tarvittavilta osin alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Vastuullisiksi maankäyttöviranomaisiksi on laissa nimetty ympäristöministeriö, alueellinen ympäristökeskus, maakunnan liitto sekä kunnat. Laissa on useita viittauksia vastuullisiin sektoriviranomaisiin, joilla tarkoitetaan mm. Tiehallintoa, Ratahallintokeskusta, Ilmailulaitosta sekä Merenkulkulaitosta. 1.2 Liikenteen suunnittelun valtakunnallinen ohjaus Liikenne- ja viestintäministeriön visiossa Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 todetaan, että liikenneala edistää valtakunnallisesti sovittujen alueidenkäytön tavoitteiden toteutumista. Vision mukaan liikenteen ja maankäytön suunnittelun tulee olla on yhteen sovitettua. Liikennejärjestelmän suunnittelu on kiinteä osa maakuntakaavan tai yleiskaavan yhteydessä tehtävää seudun rakenteen kehittämistä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon myös Tiehallinnon Tienpidon linjauksissa Linjausten mukaan mm. yhteistyö kuntien ja maakuntien kanssa tiivistyy, jotta liikenne ja maankäyttö voidaan sovittaa yhteen entistä paremmin. Ratahallintokeskuksen keskeisenä tavoitteena on saada nykyinen rataverkko Rataverkko 2020 ohjelman mukaisesti liikennetarpeita vastaavaan kuntoon. Ilmailulaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa ja kehittää asiakkailleen lentoliikenteelle ja lentomatkustajille turvallisia, kansainvälisesti korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja sekä niitä tukevia liiketoimintoja. Merenkulkulaitoksessa väylästön kehittämisen tavoitteena on luoda väyläverkosto, jonka väylät täyttävät merenkulun turvallisuuden, kuljetustalouden ja liikennetarpeiden asettamat vaatimukset ja joka on taloudellisesti ylläpidettävissä. 2. Keskeiset suunnitelmat ja niiden päämäärät 2.1 Keskeiset aluesuunnitteluun liittyvät suunnitelmat ja selvitykset Satakunnan maakuntasuunnitelma Suunnitelmaa valmistellaan siten, että suunnitelma voidaan hyväksyä maakuntavaltuustossa viimeistään keväällä Maakuntasuunnitelman yleistavoitteena on, että satakuntalaiset toimijat saavat aikaan laajalla rintamalla sitoutumiskelpoisen yhteisen näkemyksen maakunnan tulevaisuudesta sekä kehittämistekijöistä ja keinoista. Suunnitteluprosessin sisäisenä tavoitteena on luoda Satakuntaan uudenlainen avoimuuteen, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perustuva suunnittelukulttuuri. Yhteistyössä päätettävien strategisten linjausten kautta pyritään saamaan maakunnassa 30