HULEVESISUUNNITELMA TYÖNUMERO: PYHÄJOEN KUNTA PYHÄJOEN ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESISUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: PYHÄJOEN KUNTA PYHÄJOEN ASEMAKAAVA-ALUEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Muutoslista FIJUME FIJUME FIJUME FIJUME FIHENA & FITABE FIHENA & FITABE VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käytetty lähtöaineisto Käsitteitä Mitoitusperiaatteet Mitoitusvirtaama Mitoitussade Valumakerroin Avouomien ja rumpujen kapasiteetit SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA Selvitysalue sekä valuma-alueet ja reitit Maaperä, pohjavesialueet ja topografia Maankäyttö Riskit ja epävarmuudet HYDRAULINEN TARKASTELU SUOSITELLUT HULEVESIEN HALLIINTARATKAISUT Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinta alueittain Alue 1, Saaren-Niskanmäenalue Alue 2, Kaukon - Kirkon alue Alue 3, Annalankankaan alue Vaihtoehtoiset johtamisreitit Kaupan alueen hulevedet Niskanmäen alueen hulevedet Valuma-alue Valuma-alue S w e co Ympä r is t ö O y Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 Liitteet: Liite 1 Valuma-alueiden pinta-alat, mitoitussateen kesto ja intensiteetti Kartat: Kartta 1 Valuma-alueet Kartta 2 Hulevesien hallintatoimenpiteet alueella 1 Kartta 3 Kartta 4 Kartta 5 Kartta 6 Hulevesien hallintatoimenpiteet alueella 2 länsiosa Hulevesien hallintatoimenpiteet alueella 2 itäosa ja alueella 3 pohjoisosa Hulevesien hallintatoimenpiteet alueella 2 lounaisosa Hulevesien hallintatoimenpiteet alueella 3 eteläosa ATA p:\fiolu04\we\ _pyhäjoki_hulevesi-_ja_ympäristösuunnitelma\000\c_suunnitelmat\tekstit\ _pyhäjoki_hulevesisuunnitelma.docx

5 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjoen asemakaava-alueella. Suunnittelualue kattaa keskustaalueen. Pyhäjoen keskusta on rakentunut vaiheittain, eikä alueella ole kattavaa hulevesisuunnitelmaa. Tämän suunnitelman tarkoituksena on laatia yhtenäinen hulevesisuunnitelma tarkastelualueelle. Hulevesisuunnitelmassa huomioidaan alueen nykyinen maankäyttö sekä kaavoituksen mukainen alueen kehittyminen. 1.2 Projektin organisaatio Hulevesisuunnitelma on tehty konsulttityönä Sweco Ympäristö Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut Jussi Mettälä ja suunnittelijoina ovat olleet Antti Tabell ja Heli Jaakola. Työn tilaajana on Pyhäjoen kunta. Tilaajan ohjausryhmään ovat kuuluneet: - Aimo Korpi tekninen johtaja, Pyhäjoen kunta - Pekka Pelttari kiinteistöpäällikkö, Pyhäjoen kunta - Heikki Hirvikoski projekti-insinööri, Pyhäjoen kunta - Esa Taka-Eilola paikkatietoinsinööri, Kalajoki - Pirkko Lintunen Pyhäjoen kunta - Raino Peltoniemi Pyhäjoen kunta 1.3 Käytetty lähtöaineisto Hulevesisuunnitelmassa on käytetty seuraavaa lähtöaineistoa: - Asemakaavayhdistelmä Keskusta, johtokartta Keskusta, maastotietokanta Keskusta, NKRK, Pohjakartta, Ortokuva Laserkeilaus Tin-malli Virtausanalyysit (13)

6 1.4 Käsitteitä - Vanhatien suunnitelma Aatosvainion katusuunnitelma ja tarkemittaukset Tierummut Ollinmäen hulevesisuunnitelma Kuntalaiskysely Tärkeimmät käsitteet Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisilla määritelmillä Hulevesi Hulevesien hallinta Valuma-alue Valumakerroin Mitoitussade Toistuvuus Sateen intensiteetti Maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvä sade- tai sulamisvesi Hulevesien kertymiseen vaikuttavat ja niiden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet Maaston korkeimpien kohtien rajaama alue, jolta hulevedet virtaavat samaan puroon, jokeen, järveen tai mereen. Taajamissa ojien ja hulevesiverkoston avulla valuma-alueiden rajoja on voitu muuttaa maaston muodosta poikkeaviksi Suhdeluku, joka kuvaa valuma-alueelta pintavaluntana välittömästi purkautuvan veden osuuden alueelle satavasta kokonaismäärästä erilaisten häviöiden (haihtuminen, pintavarastoituminen, imeytyminen ja pidättyminen) jälkeen Sateen keston, toistuvuuden ja sateen rankkuuden avulla määritetty sadetilanne Aikaväli, jonka aikana tietty ilmiö (esimerkiksi sadetapahtuma) keskimäärin tapahtuu. Tietyn aikavälin keskimääräinen sadanta 1.5 Mitoitusperiaatteet Rakennetuilla alueilla ja etenkin vähälumisella rannikkoseudulla mitoitusvirtaama määräytyy usein rankkasadetilanteen mukaan. Rankkasateen aiheuttamia hulevesivirtaamia arvioitiin huomioimalla alueelle suunniteltu tuleva maankäyttö Mitoitusvirtaama Mitoituksessa on käytetty Liikenneviraston ohjeen (5/2013) Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu ja Kuntaliiton Hulevesioppaan (2012) mukaisia mitoitusperiaatteita. Rankkasateen aiheuttama mitoitusvirtaama lasketaan valuma-alueen pinta-alan, sateen intensiteetin ja valumakertoimen perusteella seuraavalla kaavalla Q = C i A 2 (13)

7 jossa Q on mitoitusvirtaama, C on valumakerroin [-], A on valuma-alueen pinta-ala [ha] ja i on mitoitussateen keskimääräinen intensiteetti [l/s/ha]. Muodoltaan pitkissä valuma-alueissa ja niiden yhdistelmissä on otettu huomioon myös virtaaman hidastuminen Mitoitussade Mitoitussateen kesto valitaan niin, että valuma-alueen reunoille satanut vesi ehtii purkautumiskohtaan. Valuma-alueen koon kasvaessa sateen kesto pitenee ja sen rankkuus pienenee. Seuraavaan taulukkoon on koottu alun perin Tielaitoksen (1993) antamat ohjeelliset mitoitussateen kestoajat, joita käytetään sekä hulevesioppaassa että Liikenneviraston ohjeessa. Taulukko 1.1. Mitoitussateen ohjeellinen kesto eri kokoisilla valuma-alueilla Valuma-alueen pinta-ala Mitoitussateen kestoaika < 2 ha 5 min 2 5 ha 10 min 5 20 ha 20 min ha 60 min Sateen kesto valittiin valuma-alueen pinta-alan tai pisimmän valunta-ajan perusteella. Valunta-aika arvioitiin käyttämällä maastossa virtausnopeutta 0,1 m/s, ojassa 0,5 m/s ja sadevesiviemärissä 1,0 1,5 m/s. Sateen rankkuuden valintaan vaikuttaa sateen toistuvuus eli kuinka usein mitoituksessa käytetty sade esiintyy. Molemmissa ohjeessa tavanomaisen mitoitussateen toistuvuudeksi on annettu 2 10 vuotta. Ilmastonmuutoksen on arvioitu kasvattavan suurimpia sademääriä noin 20 %. Tässä selvityksessä sateen toistuvuudeksi on valittu 5 vuotta. Sateen keston vaikutus sateen intensiteettiin ja sademäärään on esitetty seuraavassa taulukossa. Kasvihuoneilmiön vaikutuksen on arvioitu kompensoituvan maanpinnan kohoamisen kanssa. Suuremmilla valuma-alueilla tarkasteltiin myös muodostuuko mitoittava tilanne lyhyemmällä 160 l/s/ha rankkasateella, jolloin virtaamassa on huomioitu hidastuminen. Mitoitussateen kestot ja valuma-alueelta purkautuvat virtaamat on koottu liitteeseen 1. Taulukko 1.2. Rankkasateen intensiteetti ja sademäärä joka viides vuosi toistuvalla sateella (Liikenneviraston ohje 05/2013) yksikkö 5 min 10 min 20 min 60 min Intensiteetti l/s/ha Sademäärä mm 6,75 9,6 12,6 21,6 3 (13)

8 1.5.3 Valumakerroin Valumakerroin on suhdeluku, joka kuvaa muodostuvan pintavalunnan osuutta sadannasta. Valumakertoimen arvo vaihtelee 0-1 välillä. Täysin läpäisemättömän pinnan valumakerroin on 1 eli kaikki satava vesi valuu pintoja pitkin eteenpäin. Seuraavassa taulukossa on esitetty tässä selvityksessä käytettyjä valumakertoimia erilaisille pinnoille. Taulukko 1.3. Valumakertoimia eri pinnoille ja maanäyttömuodoille Pinta tai maankäyttö Valumakertoimen vaihteluväli Katto, asfaltti 0,80 1,00 Asfaltti 0,70 0,90 Kerrostaloalue, avoin kortteli 0,40 0,60 Tien nurmetettu luiska 0,40 0,60 Rivitaloalueet 0,35 Avoin kalliomaasto 0,30 0,50 Omakotitaloalue, pieni tontti 0,25 0,30 Omakotitaloalue, suuri tontti 0,20 0,25 Soratie, soraluiska 0,20 0,50 Urheilu- ja leikkikentät 0,20 Nurmipintainen piha, puisto 0,10 0,40 Niitty, pelto puutarha 0,10 0,30 Kumpuileva sekametsä 0,05 0,20 Suo 0,05 0,15 Tasainen metsämaasto 0,10 Joutomaa 0,05 0,10 Tasainen sorakenttä 0,00 0,05 Maankäyttöä on arvioitu ilmakuvien, maastokartan ja kaavoituksen perusteella. Jos valuma-alueella on useampaa maankäyttömuotoa, valumakerroin on laskettu pinta-alan suhteen painotettuna keskiarvona. 1.6 Avouomien ja rumpujen kapasiteetit Avouomien, rumpujen ja hulevesiviemäreiden kapasiteetti on määritetty Bentleyn Flow- Masterilla. Tarkastelussa on käytetty seuraavia Manningin hankauskertoimia (taulukko 1.4). Taulukko 1.4. Manningin hankauskertoimet avouomissa Avouoman pintamateriaali Hankauskerroin Luonnonuoma, paljon kasvillisuutta 0,150 Ruohopainanne 0,050 Kaivettu uoma 0,025 Betonirumpu 0,013 Muoviputki 0,010 Teräsrumpu 0,015 4 (13)

9 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA 2.1 Selvitysalue sekä valuma-alueet ja reitit Suunnittelualue koostuu kolmesta osa-alueesta: Saaren-Niskanmäen alue (80ha), Kirkonseutu-Kaukon alue (65 ha) ja Annalankankaan alue (115 ha). Suunnittelualue on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1. Suunnittelualue: Saaren-Niskanmäenalue (1), Kaukon-Kirkon alue (2), Annalankankaan alue (3) Suunnittelualue jaettiin valuma-alueisiin maanpinnanmuotojen perusteella. Valuma-alueiden pinta-alat vaihtelevat 0,4-31,7 ha välillä. Suunnittelualue on rakennettua aluetta, jonka kuivatus on toteutettu pääosin avouomina. Valuma-alueet ja pääuomat on esitetty piirustuksessa 1. Tarkastelualue kuuluu Pirttikosken valuma-alueeseen (54.011), jonka pääpurkureitti on 166 km pitkä, Pyhäjärvestä alkava Pyhäjoki (kuva 2.2.). Pyhäjoki voi tulvia huomattavasti 5 (13)

10 lumen sulamisen aikoihin, jos jää muodostaa jokeen padon. Tässä tarkastelussa on oletettu vedenpinnankorkeuden olevan kevätylivaluman tasolla, eli pohjoishaarassa vanhantien kohdalla noin +5,0. Kuva 2.2. Pyhäjoen valuma-alueet 2.2 Maaperä, pohjavesialueet ja topografia Keskusta-alueen maaperä on pääosin sekalajitteista maalajia ja kalliota (kuva 1.4). Kuva 2.3. Maaperäolosuhteet (GTK). 6 (13)

11 Suunnittelualueen korkeusvaihtelut ovat pienipiirteisiä. Korkeimmillaan ollaan tasossa + 15 ja alimmillaan merenpinnan tasossa. Keskusta-alueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on noin 5 km päässä sijaitseva Kötinkankaan pohjavesialue. 2.3 Maankäyttö Suunnittelualue on Pyhäjoen rakennettua keskusta-aluetta. Kaavoituksessa ei ole esitetty suuria muutoksia nykytilanteeseen. Alueelle 1 ollaan rakentamassa uutta kauppaa ja kerrostaloa. Kaavassa on myös alueelle 1 esitetty Vanhatien varteen torialuetta, jolle on suunniteltu hulevesiviemäröinti. Kokkolantien ja Vanhatien väliin on laadittu kaava Pyhäjokitalosta. Alueella 2 Vanhatien ja Kenttäkujan välinen korttelin 160b käyttö tulee kahden tontin osalta muuttumaan nykyisestä niitystä rivitalotonteiksi. Osa kaavoituksessa esitetyistä omakotitalotonteista on vielä rakentamatta. Suunnitellun ja käynnissä olevan rakentamisen ei oletettu vaikuttavan merkittävästi vedenjakajiin tai virtausreitteihin. 2.4 Riskit ja epävarmuudet Valuma-alueiden määrittelyssä on hyödynnetty laserkeilaustuloksia. Laserkeilauksella ei pysty määrittämään maanpinnankorkeutta ojassa, jossa on vettä. Pohjakarttaan on merkitty rummut, mutta rummuille ei ole mitattu pohjakartassa korkeuksia eikä halkaisijoita. ELY:n tiealueilta saatiin rumputiedot (halkaisija), mutta ei korkeustietoja. 7 (13)

12 Pääpurkureittien kapasiteettien määrittämistä varten tehtiin maastomittauksia, jossa mitattiin rumpuja, ojien profiileja ja nykyistä hulevesiverkostoa. Pääpurkureittien ulkopuolelta ei mitattu kaikkia rumpuja tai ojia. 3 HYDRAULINEN TARKASTELU Muodostuvia hulevesivirtaamia verrattiin uomien, rumpujen ja hulevesiviemäreiden kapasiteettiin. Suunnittelualueella oli muutamia kohtia, joissa toimivaa sadevesien purkureittiä ei pystytty määrittämään saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Osassa kohteista uomien tai rumpujen kapasiteetti ei riitä johtamaan mitoitustilanteessa muodostuvaa hulevesivirtaamaa. Tarkastelun perusteella laadittiin hallintaratkaisut, joilla hulevedet pystytään johtamaan hallitusti pois alueelta. Hallintaratkaisut on esitetty seuraavassa kappaleessa. Tarkastelu on tehty yleissuunnitelmalaajuudessa ja tarkastelu on kohdennettu pääuomiin. 4 SUOSITELLUT HULEVESIEN HALLIINTARATKAISUT 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Alueen korkeustasojen pienpiirteisyyden ja meren läheisyys aiheuttaa meriveden nousun ajoittain hulevesien purkuojiin ja hulevesiviemäreihin. Korkotasojen vuoksi ojat ovat matalia ja rummut pinnassa. Tästä seuraa se, että keväisin ojat ovat täynnä lunta / jäätä ja rummut jäässä. Tämä aiheuttaa tulvimista lumien sulamiskaudella. Matalat ojat kasvavat myös helposti umpeen. Yleensä ottaen ojien kunnosta tulee pitää huoli (raivaus, perkaus) ja ojien rummut pitää auki. 4.2 Hulevesien hallinta alueittain Alue 1, Saaren-Niskanmäenalue Alueen 1 ongelmakohdat ja rumpujen ja purku-uomien kapasiteetit ja arvioidut hulevesivirtaamat ovat esitetty kartalla 2. Valuma-alueen 1.8 virtaamiin voi vaikuttaa rummun 1.32 itäpuoleinen leveä oja. Tehtyjen mittausten perusteella ojan pohjan korkein kohta on rummun 1.32 kohdalla, jonka perusteella on rajattu valuma-alue ja laskettu mitoitusvirtaama. Laserkeilausaineiston perusteella ojan pohja on lähes tasainen 1,3 km matkalta ja saatujen palautteiden perusteella ojassa on aina vettä. Vedenpinnan noustessa ojan pohjan korkeimman kohdan yläpuolelle, vettä pääsee virtaaman valuma-alueelle 1.8. Ojalla on purkurumpu tarkastelualueen ulkopuolella, Tiironsuvannon ja Etelä-Hourun välillä. Rummun kapasiteetti ja toimivuus on hyvä tarkistaa. Mikäli ojan vettä ei saada purettua nykyistä rumpua pitkin, vedet voidaan esimerkiksi pumpata tulvavallin yli. Jos ojan vedet halutaan johtaa valuma-alueen 1.8 purkureittiä pitkin, tulee purkureitin kapasiteettia kasvattaa. 8 (13)

13 1.1 Rumpu 1.1 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M902/800 rummulla, tavoitekaltevuus Rumpu 1.2 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M902/800 rummulla, tavoitekaltevuus Rumpu 1.3 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M902/800 rummulla, tavoitekaltevuus Rumpu 1.4 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M902/800 rummulla, tavoitekaltevuus Rumpu 1.5 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M902/800 rummulla, tavoitekaltevuus Rumpu 1.6 padottaa ja rumpu pitää sijoittaa nykyistä hieman syvemmälle, jotta valuma-alueen 1.13 hulevedet voidaan johtaa rumpuun -> vanha rumpu korvattava uudella M902/800 rummulla, tavoitekaltevuus Ojassa on kohtia, joiden kapasiteetti ei riitä mitoitusvirtaaman johtamiseen ja ojan pohjaa joudutaan syventämään, jotta valuma-alueen 1.13 hulevedet pystytään johtamaan ojaan. Oja perataan rummulta 1.6 purkupisteeseen saakka. Rummun jälkeen ojan pohja 20 m matkalta 5 kaltevuuteen, jonka jälkeen oja toteutetaan vähintään 1 minimikaltevuuteen Kaupan alueelle (Sale) on laadittu vaihtoehtoinen purkureitti (4.3.1) 1.16 Uusi rumpu 1.16 M300, tavoitekaltevuus Niskanmäen alueen vaihtoehtoinen purkureitti koilliseen (kohta 4.3.2) 1.18 Niskanmäen alueen vaihtoehtoinen purkureitti luoteeseen (kohta 4.3.2) 1.25 Kuntalaiskyselyn mukaan hulevesi tulvii tontilla -> Ojan perkaus 400M rummulta sadevesiviemärille 1.26 Sadevesiviemäri (SVO1.26) padottaa (halkaisijaksi oletettu 160 PVC) -> vanha sadevesiviemäri korvattava uudella M560/500 sadevesiviemärillä 1.27 Rumpu 1.27 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M450/400 rummulla 5 kaltevuuteen Alueen rummuissa jäätymis- ja tulvimisongelmia ja kuntalaispalautteen mukaan tien alittava rumpu ylhäällä taloon nähden. Mittausten mukaan kuivatusojassa ja rummuissa on epäjatkuvuuskohtia, joihin vesi kerääntyy ja jää seisomaan. Rummut ja ojat on syytä saneerata viettämään tasaisesti kohti jokea kohti. Mikäli jäätyminen toistuu saneerauksesta huolimatta, on rumpujen auki pitämiseksi asennettava lämmitysjärjestelmä tms. Palautteen mukaan tulviva oja vaarantaa viereisen talon. Alueelle on suositeltavaa tehdä tarkempi kuivatussuunnitelma, jossa alueen kaikki rummut ja ojat mitataan ja huomioidaan talojen perustuskorot Ei purkureittiä sadevesille. Uusi purku-uoma tien linjausta mukaillen Ei purkureittiä sadevesille. Uusi rumpu M450/400 vähintään 5 kaltevuuteen Ei purkureittiä sadevesille. Uusi rumpu M450/400 vähintään 5 kaltevuuteen. 9 (13)

14 1.36 Ei purkureittiä sadevesille. Uudet tonttirummut M300 vähintään 5 kaltevuuteen Rumpu 1.41 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M400/350 rummulla vähintään 5 kaltevuuteen Rumpu 1.42 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M400/350 rummulla vähintään 5 kaltevuuteen Rummun 1.43 toista päätä ei näkyvissä. Mahdollisesti kaukolämpöputki tukkinut rummun pään. -> vanha rumpu korvattava uudella M400/350 rummulla vähintään 5 kaltevuuteen Valuma-alueen matalin kohta laserkeilausaineiston perusteella. Ei purkureittiä sadevesille. Uusi purkureitti etelään. (Vaihtoehtoinen purkureitti 4.3.3) 1.47 Ei purkureittiä sadevesille. Uusi purkureitti etelään. Uusi rumpu M400/351, tavoitekaltevuus Ei purkureittiä sadevesille. Oja perataan Vanhatieltä rummulle 1.6. Jos mahdollista, purku-uoma toteutetaan rumpujen jälkeen 20 m 5 kaltevuudella, muuten minimikaltevuudella (1 ) Ei purkureittiä sadevesille. Uusi rumpu 300M, tavoitekaltevuus Tarvittaessa ojan perkaus (rumpu ) 1.52 Oja perattava, tavoitekaltevuus Ei purkureittiä sadevesille. Uusi rumpu 300M, tavoitekaltevuus Ojan perkaus tarvittaessa Alue 2, Kaukon - Kirkon alue Alueen 2 ongelmakohdat ja rumpujen ja purku-uomien kapasiteetit ja arvioidut hulevesivirtaamat ovat esitetty kartoilla 3, 4 ja Rumpu 2.1 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M670/600 rummulla 5 kaltevuuteen. 2.2 Rumpu 2.2 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M670/600 rummulla 5 kaltevuuteen. Oja perattava. 2.3 Ei purkureittiä sadevesille -> uusi M450/400 rumpu 7 kaltevuuteen. 2.4 Alueella ongelmia osien ja rumpujen toiminnassa -> alueelle laadittava hulevesisuunnitelma. Oja 2 perattava 4 kaltevuuteen. Tämän myötä rumpua 2.9 laskettava. Alueen ojat perattava ja rummut tarkistettava/puhdistettava. 2.5 Ojassa seisoo vesi -> oja perattava. 2.6 Ojassa seisoo vesi -> oja perattava, rumpu aukaistava. 10 (13)

15 2.7 Vesi nousee hulevesiviemäriin ja kulmakaivosta mm. talousrakennukseen -> kulmakaivon ohitus putkella tai koko hulevesiviemärin uudelleen linjaus. 2.8 Kaivo painunut, hulevesiviemäri osittain vastakaadolla, 160M kapasiteetti n. 20l/s, mitoitusvirtaama 40 l/s padottaa rivitalon takaiseen ojaan -> 160 M hulevesiviemäri korvattava 250 M hulevesiviemärillä. 2.9 Vesi seisoo ojissa, varsinkin kevarin ojassa -> N400 rummun laskeminen 30 cm alemmas, E8 tienvarsiojan perkuu. HUOM! ELYN OJA 2.10 Rummut jäässä keväisin -> rummut avattava ja ojat perattava 2.11 Vaihtoehtoisesti hulevesien johtamisreitti (Vaihtoehtoinen purkureitti 4.3.4) Alue 3, Annalankankaan alue Alueen 3 ongelmakohdat ja rumpujen ja purku-uomien kapasiteetit ja arvioidut hulevesivirtaamat ovat esitetty kartoilla 4 ja Ei purkureittiä sadevesille -> uusi M670/600 rumpu 5 kaltevuuteen. 3.2 Rumpu 3.2 padottaa -> vanha rumpu korvattava uudella M670/600 rummulla 5 kaltevuuteen. Oja perattava. 3.3 Kalliotieltä vedet valuvat rivitalon pihalle -> uusi oja 1% kaltevuuteen, tienalitus rummut M670/600 1% kaltevuuteen. Tällä reitillä ilmeisesti kalliota. 3.4 Vaihtoehto edelliselle -> uusi oja 1% kaltevuuteen, M400 hulevesiputki 0,5% kaltevuuteen rivitalon pihan poikki ja edelleen Hietatien ali purkuojaan 3.5 Vedet valuu rivitalojen seinustaa päin, avo-ojat peitetty ja korvattu salaojilla -> salaojien tarkastus / korjaus, talojen pihakallistukset kuntoon. 4.3 Vaihtoehtoiset johtamisreitit Kaupan alueen hulevedet Kaupan alueen hulevedet voidaan johtaa vaihtoehtoisesti pohjoiseen Ruukintien ja Vanhantien linjausta mukaillen. Purku Pyhäjokeen voidaan toteuttaa Pyhäjokitalon hulevesivarausta pitkin. Linjaus on esitetty piirustuksessa 2. Pelkästään kaupan alueelta arvioidaan muodostuvan noin 160 l/s virtaama 10 minuutin mitoitussateella. Johtaminen hulevesiviemärissä edellyttää 450/400PE-putkea 0,4 % kaltevuudessa. Tätä pienemmällä kaltevuudella putkikokoa tulee kasvattaa. Hulevesiviemärin linjauksessa tulee huomioida Ruukintien ja Vanhantien vesijohdon, jätevesiviemärin ja kaukolämmön linjaukset. 11 (13)

16 4.3.2 Niskanmäen alueen hulevedet Niskanmäen alueen hulevedet voidaan johtaa pohjoiseen kahta linjausta pitkin. Hulevedet voidaan johtaa luoteeseen Kokkolantien ja Vanhatien kautta, jolloin purkureitti voidaan yhdistää kaupan alueen vaihtoehtoiseen purkureittiin. Toinen vaihtoehto on johtaa hulevedet koilliseen Tiiramaantien, Niskantien ja Pyhäjoen koskipuiston asuinkerrostalon länsipuolelta Pyhäjokeen. Koska Niskamäen alueen kuivatus suuntautuu Ouluntien alittavan rummun suuntaan, Koillinen linjaus edellyttää Ouluntien sivuojan kaltevuuden muuttamista viettämään kohti pohjoista. Tiiramaantien ja Oikotien risteyksen kohdalla on koillisen linjauksen korkein kohta, jolloin kaivannosta voi tulla yli 4 metriä syvä. Linjaukset on esitetty piirustuksessa 2. Niskanmäen alueelta arvioidaan muodostuvan noin 130 l/s virtaama 10 minuutin mitoitussateella. Niskanmäen alueen hulevesien johtaminen edellyttää 450/400PEhulevesiviemäriä 0,3 % kaltevuudella. Mikäli luoteeseen johtavassa linjauksessa Niskanmäen alueen hulevedet yhdistetään kaupan alueen hulevesien kanssa samaan hulevesiviemäriin Ruukintien ja Vanhatien risteyksen kohdalla, jolloin loppu linjauksesta tulee toteuttaa 560/500PE-hulevesiviemärinä noin 0,4 % kaltevuuteen. Koillisessa linjauksessa hulevesiviemäriin voidaan yhdistää valuma-alueella 1.9 muodostuvat hulevedet, jolloin yhteisvirtaama mitoitussateella on noin 240 l/s ja hulevesiviemäri tulee toteuttaa 450/400PE-putkena 0,8 % vähimmäiskaltevuuteen tai 560/500PE-putkena 0,3 % vähimmäiskaltevuuteen. Koillista linjausta mukaileva purkureitti joudutaan toteuttamaan joka tapauksessa alueen 1.9 hulevesille, sillä tehtyjen mittausten perusteella alueen hulevesillä ei ole olemassa olevaa purkureittiä Valuma-alue 1.13 Valuma-alueella 1.13 ei ole purkureittiä. Alueen matalin kohta on Vanhantien varrella, Pistoolintien kohdalla. Saaren-Niskanmäen alueen toimenpiteissä hulevedet on esitetty johdettavaksi etelään. Vaihtoehtoisesti hulevedet voidaan johtaa Vanhatien sivuojaa pitkin itään ja purkaa vedet Pyhäjokeen ennen siltaa. Vaihtoehtoinen linjaus on esitetty piirustuksessa 2. Linjaus edellyttää uuden rummun rakentamista Puhdontien kohdalle ja sivuojan korkeustason muuttamista Pistoonlintie-Kulmatie välillä. Toteutusvaihtoehdossa tulee huomioida Puhdontien länsipuolella sijaitseva kallio. Virtaaman pienentyminen valuma-alueella 1.1. mahdollistaa rumpujen pienentämisen M680/600 kokoiseksi (toimenpiteissä rumpu M902/800). Ennen purkusuunnan valintaa alueella kannattaa tehdä tarkemmat maastomittaukset, joiden perusteella voidaan määrittää kumpaan suuntaan hulevedet kannattaa johtaa. Molemmissa johtamissuunnissa maanpinnan korkeuserot ovat pienet ja minimikaltevuuksien saavuttaminen voi olla hankalaa. 12 (13)

17 4.3.4 Valuma-alue 2.12 Vaihtoehtoisesti voidaan johtaa valuma-alueen 2.12 hulevedet Koskelokujalta Kaukontien ali Lipintien vierttä syvennettävässä ojassa ja kahdella uudella rummulla (rummut 2.21 ja 2.22), 600 M. Ojat perattava 3 kaltevuuteen. Tällöin voidaan osaltaan varmistaa suurien sulamisvesien purkumahdollisuutta esimerkiksi rumputukoksen tapauksessa pääpurkureitillä Kaukontien varressa valuma-alueella 2.8. Oulussa,4. tammikuuta 2018 Sweco Ympäristö Oy Jussi Mettälä Projektipäällikkö, DI Heli Jaakola Suunnittelija, DI 13 (13)

18 Pyhäjoki LIITE 1 Valuma-alueiden ominaisuudet Valuma-alue Pinta-ala Valumakerroin Mitoitussateen kesto Mitoitussade Purkuvirtaama [nro] [ha] [-] [min] [l/s/ha] [l/s] * * B C D E * * * * * * * * * * * * * * * * * B *virtaaman hidastuminen huomioitu Taul 1 1 (1)