KUUSAMON MEURASTUKSENAHON KOBOLTTI-KULTAESIINTYMÄN MALMI- TUTKIMUKSET
|
|
- Heikki Penttilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4611/-89/1/10 Kuusamo Meurastuksenaho Erkki Vanhanen KUUSAMON MEURASTUKSENAHON KOBOLTTI-KULTAESIINTYMÄN MALMI- TUTKIMUKSET
2 1 YHTEENVETO Kuusamon Meurastuksenahon Co-Au-esiintymä löytyi aeromagneettisten ja -sähköisten matalalentomittausten antaman viitteen perusteella syksyllä Esiintymä sijaitsee noin 30 km Kuusamon kirkonkylästä pohjoiseen, hieman yli kilometrin verran valtakunnallisesta viitostiestä länteen. Maasto esiintymän kohdalla on osaksi vetelää suota ja osaksi kumpuilevia moreenimaita. Maapeitteiden vahvuus esiintymän pää11ä vaihtelee 5-13 m. Kalliopaljastumia ei ole lähitienoilla. Esiintymän paikantamisessa ja dimensioitten määrittämisessä ennen kairausta on geofysikaalisilla mittauksilla ollut tärkeä osuus. Paikalla on suoritettu yksityiskohtainen VLF-R- ja slingrammittaus sekä magneettinen mittaus. Kaikki geologiset havainnot perustuvat kairauksista saatuihin syväkairausnäytteisiin. Esiintymään ja sen lähiympäristöön on kairattu yhteensä 12 syväkairausreikää, joiden yhteenlaskettu kairausmetrimäärä on m. Lähes pystyasentoista esiintymää ei ole kairauksilla rajattu. Todettu pituus on vähintään 220 m, josta noin 170 m ulottuu pintaan. Suurin syvyys, mistä esiintymä on vielä tavoitettu on 210 m. Leveys vaihtelee m. Malmiarvion mukaan esiintymä sisältää kokonaisuudessaan noin miljoona tonnia mineralisoitunutta kiveä, jonka Co-pitoisuus on 0,13 % ja Au-pitoisuus 0,6 g/tn. Kuitenkin esiintymän keskipaikkeilla on koboltin ja kullan suhteen muita osia huomattavasti rikkaammat osat. Kobolttirikas osa käsittää noin to malmia, jonka Co-pitoisuus on 0,3 % ja Au-pitoisuus 3 g/tn. Kultarikas osa sisältää vastaavasti noin tn malmia, jossa Au-pitoisuus on 4,4 g/tn ja Co-pitoisuus 0,27 %. Koboltin suhteen paras osa osuu suurelta osin samaan kohtaan kuin kultapitoinen osa. Esiintymä on voimakkaasti hydrotermisesti muuttunut. Merkittäviä hydrotermisiä muuttumisia ovat kloriittiutuminen, serisiittiytyminen, kvartsiutumineen, karbonaattiutuminen, epidoottiutuminen sekä granaatin ja amfibolin muodostus. Hydrotermisiä isäntäkiviä ovat pääasiassa granaatti- ja amfibolikarret sekä karbonaatti- ja kloriittibiotiittikivet. Meurastuksenahon esiintymää ei ole läheskään lopullisesti tutkittu. Varsinkin kullan suhteen mahdollisuudet malmin kasvattamiseen ovat hyvinkin lupaavat. Tämä edellyttää kuitenkin lisäkairausta, sillä paras malmi sijaitsee melko syvällä eikä sitä voida hyödyntää avolouhoksella.
3 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSTEN TAUSTA 3 3. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset tutkimukset Kairaukset Kemialliset analyysit Rikastustekniset tutkimukset Petrografiset tutkimukset 6 4. KOBOLTTI KULTAESIINTYMÄN LÄHIYMPÄRISTÖN GEOLOGIA Biotiittiserisiittiliuske Kvartsialbiittikarbonaattikivi 8 5. KOBOLTTI-KULTAESIINTYMÄN GEOLOGIA Karbonaattikivi Granaattikarsi Amfibolikarsi Kloriittibiotiittikivi HYDROTERMINEN MUUTTUMINEN Albiittiutuminen Kloriittiutuminen ja serisiittiytyminen Sulfidien muodostus Kvartsiutuminen ja karbonaattiutuminen Granaatin ja amfibolin muodostus sekä epidoottiutuminen Biotiittiutuminen MALMI Yleiskuvaus Malmiarviot Koerikastustulokset AIHEEN ARVIOINTI 18 KIRJALLISUUS 19 LIITTEET 20 LIITTYY 20
4 3 1. JOHDANTO Meurastuksenahon koboltti-kultaesiintymä sijaitsee Kuusamon kunnassa karttalehdellä D (kuva 1). Sijaintipaikka on Rukatunturivaarajakson ja Yli- Kitkajärven välisellä alueella. Jälkimmäiseen on matkaa noin 3,5 km ja Rukatunturivaarajakson korkeimmalle vaaralle, Valtavaaralle, kertyy matkaa viitisen kilometriä. Esiintymän lähiympäristössä pienet moreenikummut ja drumliinit vuorottelevat pienialaisten suoalueiden kanssa. Kallioperän topografia on kuitenkin melko tasainen. Esiintymän keskiosa sijoittuu ojituksella kuivatun pienen lammen alle, joka nykyisellään on vetelää suota. Koillisosan peittää harjumainen ja jyrkkäpiirteinen Meurastuksenahon drumliini. Lounaisosa on jäänyt m halkaisijaltaan olevan moreenikumpareen alle. Kulkuyhteyksien puolesta esiintymän sijaintipaikka on mainio, sillä viitostieltä Mustosenvaaraan johtavalle hyväkuntoiselle maantielle on matkaa m. Viitostie kulkee esiintymän itäpuolitse vain hieman yli kilometrin päästä. Kuusamon kirkonkylälle matkaa karttuu noin 30 km. Lähiympäristössä on löydetty muitakin malmiesiintymiä, sillä Sivakkaharjun kultaesiintymä sijaitsee parisen kilometriä Meurastuksenahosta lounaaseen. Äskettäin on paikannettu Iso-Rehvin kultapitoinen esiintymä noin 1,5 km pohjoiseen. GTK:n vuodesta 1983 jatkuneita malmitutkimuksia lukuun ottamatta aikaisempia geologisia tutkimuksia Meurastuksenahon alueella ei juurikaan ole tehty. GTK:n kallioperäosasto on kartoittanut alueen A. Silvennoisen johdolla, mutta kartoituksen tuloksia ei ole vielä julkaistu. Toistaiseksi ainoa alueellinen geologinen kartta on Hackmanin ja Wilkmanin (1925 ja 1929) tekemä. 2. TUTKIMUSTEN TAUSTA Meurastuksenahon alue kuuluu Kuusamon liuskealueen malmipotentiaaliseen vyöhykkeeseen, jota GTK:n malmiosasto on tutkinut vuodesta 1983 lähtien. Pääosin näiden malmitutkimusten vuoksi GTK on tehnyt laajalla osalla Kuusamon aluetta geofysikaalisia matalalentomittauksia vuosien aikana.
5 Kuva 1. Meurastuksenahon Co-Au-esiintymän (X) sijainti. 4
6 5 Syksyllä 1984 huomattiin geofysikaalisilla matalalentokartoilla Meurastuksenahon vieressä olevan vetelän suon kohdalla heikko - taustastaan tuskin erottuva - sähköinen anomalia (reaalikomponentilla 400 ppm ja imaginaarikomponentilla 100 ppm). Anomaliaan liittyi vaatimaton, mutta selvästi erottuva erillinen magneettinen "pylpyrä" muutoin magneettisesti neutraalilla alueella. VLF-R-mittauksilla suoritetun maastopaikannuksen jälkeen anomaliaan kairattiin tarkistusreikä, joka varmensi anomalian aiheuttajaksi koboltti-, kupari- ja kultapitoisen sulfidimineralisaation. Vuosien aikana tehdyissä kairauksissa määritettiin pääpiirteissään esiintymän dimensiot. 3. SUORITETUT TUTKIMUKSET 3.1. Geofysikaaliset tutkimukset Koska Meurastuksenahon esiintymän lähimaillakaan ei ole kalliopaljastumia, perustuivat kairauksia edeltävät tutkimukset pääosin geofysikaalisiin mittauksiin. Ennen kairauksia ja osin kairauksien aikana tehtiin VLF-R- ja magneettinen mittaus noin 0,175 km 2 :n alalla sekä slingrammittaus noin 0,075 km 2 :n suuruisella alueella. Mittaussuunta oli luode-kaakko, pisteväli 10 m ja mittauslinjojen väli 25 m. Meurastuksenahon ympäristö on nyttemmin katettu kymmenien neliökilometrien alueelta slingram- ja magneettisin mittauksin. Meurastuksenahon alueella mittaussuunta on idästä länteen, pisteväli 20 m ja profiiliväli m. Näissä mittauksissa Meurastuksenahon esiintymä erottuu selvästi magneettisena anomaliana, mutta sähköisillä komponenteilla vain 2%:n imaginäärikomponentin häiriönä. Aikaisemmissa detaljisimmissa mittauksissa esiintymä erottuu %:n häiriöinä. Kairanrei'istä on luodattu suskeptibiliteetti, ominaisvastus ja osasta radioaktiivisuus. Lisäksi on tehty latauspotentiaalimittauksia malmilävistysten konnektoimiseksi reiästä toiseen.
7 Kairaukset Esiintymään on kairattu yhteensä 11 syväkairausreikää. Yksi reikä (R335) on kairattu noin 200 m esiintymän itäpuolelle VLF-R-johteen aiheuttajan selvittämiseksi. Yhteensä kairausmetrejä kertyy metriä. Kaikki reiät on kairattu tankokoolla T-46. Maapeitteen paksuus vaihtelee 5-13 metriin. Kairaussuunta on 315º. Tavallisin kairauskulma on ollut 45º. Syvin reikä (R337: 306,40 m) on kairattu 60º:n kaateella. Reikiin on jätetty suojaputket, mutta luotausvaiheessa reiät R326, R329, R335 ja R336 olivat tukossa Kemialliset analyysit Kemialliset analyysit ovat suurimmaksi osaksi kairasydännäytteiden malmianalyysejä. GTK:n Pohjois-Suomen kemian laboratoriossa on analysoitu kaikkiaan 415:stä näytteestä Co, Cu, Ni, Pb, Zn, Ag, ja Au. Osasta reiän R331 näytteistä on analysoitu edellisten alkuaineiden lisäksi Mo sekä reiän R344 näytteistä As, Sb ja Mo. W on analysoitu 60:stä näytteestä. Analysoitujen kairasydänpätkien pituudet vaihtelevat 0,5-3,5 metriin. GTK:n Otaniemen kemian laboratoriossa on vertailun vuoksi analysoitu 129:stä näytteestä Au ja Ag (fire assay, 50 gramman punnitus) sekä S ja As. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen reaktorilaboratoriossa on määritetty 15:stä näytteestä SiO 2 -, Ti0 2 -, Al 2 O 3 -, Fe 2 O 3 -, MnO-, MgO-, CaO-, Na 2 O-, K 2 O-, CO 2 -, As-, Au-, Ba-, Br-, Co-, Cr-, Cs-, Cu-, La-, Li-, Lu-, Mo-, Ni-, Rb-, Sb-, Sc-, Sm-, Sr-, Ta-, Th-, U-, W- ja Zn-pitoisuus Rikastustekniset tutkimukset Heti ensimmäisen reiän (R326) kairaamisen jälkeen tehtiin koerikastustutkimus syvyysväliltä m Petrografiset tutkimukset Allekirjoittanut on tehnyt petrografiset tutkimukset 69:stä kiillotetusta ohuthieestä ja kolmesta ohuthieestä. Ohuthieet on valmistettu GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimiston hielaboratoriossa.
8 7 4. KOBOLTTI-KULTAESIINTYMÄN LÄHIYMPÄRISTÖN GEOLOGIA Meurastuksenahon lähiympäristön geologiasta on vaikea saada yksityiskohtaista kuvaa, koska lähimmät kalliopaljastumat sijaitsevat yli kilometrin päässä esiintymän itä- ja lounaispuolella. Siellä olevat kivet koostuvat albiittidiabaaseista ja vihreäkivistä. Jälkimmäiset Silvennoinen (1972) luokittelee kuuluvaksi vihreäkivi III muodostumaan. Silvennoisen mukaan (suullinen tiedonanto 1985) Meurastuksenahon esiintymä on syntynyt serisiittikvartsiittimuodostumaan, joka sijaitsee liuskealueen keskellä olevassa antikliinivyöhykkeessä (ns. Käylä-Konttiaho-antikliini). Esiintymän itäpuolelle kairattu reikä R335 on ainoa, joka sijaitsee kiisuuntuneen alueen ulkopuolella. Tässä reiässä tavataan voimakkaasti albiittiutuneita ja karbonaattiutuneita, kvartsiittisia kiviä sekä hienorakeisia albiittikiviä. Nämä kivet edustanevat Silvennoisen (1972) silttikivimuodostuman kiviä. Esiintymän itä- ja länsipuoliset pitkät kapeat magneettiset anomaliat johtuvat taasen albiittidiabaaseista, joita reikä 8335 myös lävistää. Malmin dimensioitten määrittämiseksi kairatuissa rei'issä 'tervettä', hydrotermisesti muuttumatonta kiveä ei ole tavattu. Esiintymän välittömät sivukivet muodostavat voimakkaasti biotiittiutuneet, karbonaattiutuneet ja kvartsiutuneet biotiittiserisiittiliuske ja kvartsialbiittikarbonaattikivi Biotiittiserisiittiliuske Biotiittiserisiittiliuske on tummanharmaa, paikoin lähes musta, voimakkaasti liuskettunut ja suuntautunut. Kivi koostuu biotiitista, serisiitistä, kloriitista, kvartsista, albiitista sekä karbonaatista. Tyypillisiä aksessorisia mineraaleja ovat epidootti, allaniitti, turmaliini ja apatiitti. Esiintymän syntyyn liittyvän voimakkaan hydrotermisen kvartsiutumisen ja karbonaattiutumisen vuoksi kivessä esiintyy runsaasti liuskeisuuden suunnassa kapeita kvartsikarbonaattiraitoja. Näiden sekä kloriitin, biotiitin, epidootin ja allaniitin määrä kasvaa malmia lähestyttäessä. Rikki- ja kuparikiisua tavataan pirotteena ja rakopinnoilla.
9 8 Paikoitellen kivi sisältää vaaleita serisiittiliuskevälikerroksia, joissa on muutaman millin suuruisia venyneitä biotiittiporfyroblasteja. Harvakseltaan tavattavat kvartsiittiset välikerrokset ovat voimakkaasti albiittiutuneet. Petrografisten tutkimusten perusteella biotiittiserisiittiliuske vastaa Vanhasen (1988) Sivakkaharjun alueelta kuvaamaa biotiittiserisiittiliusketta, joka stratigrafisen asemansa puolesta sijoittuu Silvennoisen (1972) kvartsiittiliuskemuodostumaan Kvartsialbiittikarbonaattikivi Kvartsialbiittikarbonaattikivi muodostaa yhdessä biotiittiserisiittiliuskeen kanssa Meurastuksenahon esiintymän kohdalla synformirakenteen (liitteet 1, 2 ja 3), jota hydrotermiset kivet leikkaavat. Kvartsialbiittikarbonaattikivi koostuu pääosin kvartsista, albiitista ja karbonaatista. Alun perin kivi on koostunut lähes pelkästään hienorakeisesta granoblastisesta albiittikivestä, joka kuitenkin on saanut voimakkaan kvartsi- ja karbonaattilisän. Kvartsiutuminen ja karbonaattiutuminen on paikoin ollut niin voimakasta, että albiitti on hävinnyt kivestä lähes kokonaan. Kvartsiutuneissa osissa kivi sisältää paikoin runsaan rikkikiisupirotteen. Em. mineraalien lisäksi kivi sisältää paikoin hyvinkin runsaasti hydrotermistä kloriittia ja biotiittia. Näiden mineraalien määrät kasvavat malmia lähestyttäessä. Tavallisimpia aksesorisia mineraaleja ovat talkki, rutiili, apatiitti ja turmaliini. Voimakasta kvartsiutumista lukuun ottamatta kivi on hyvin samankaltainen Vanhasen (1988) Sivakkaharjun alueelta kuvaaman albiittikarbonaattikiven kanssa. 5. KOBOLTTI-KULTAESIINTYMÄN GEOLOGIA Meurastuksenahon koboltti- ja kultapitoinen sulfidiesiintymä liittyy hydrotermisesti syntyneisiin kiviin. Näitä kiviä edustavat karbonaattikivi, granaatti- ja amfibolikarsi sekä kloriittibiotiittikivi. Tämä kivilajijaottelu on kuitenkin hyvin karkeapiirteinen, sillä kontaktit kivien välillä ovat hyvin vähittäiset. Tästä johtuen välija sekamuotoja tavataan runsaasti.
10 Karbonaattikivi Tätä kiveä tavataan ainoastaan kahdesta kairasydänlävistyksestä (R332 ja R338) mineralisaation keskeltä (liitteet 2 ja 3). Kivi koostuu lähes pelkästään karbonaatista ja kompaktista sulfidimalmista. Karbonaatti on karkearakeista ja hyvin vaaleaa, lähes valkoista. Esiintymän korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet liittyvät tähän kiveen. Karbonaatin koostumusta ei ole määritetty, mutta makroskooppisen tarkastelun perusteella se on kalsiittinen. Koska vaihettuminen muihin kiviin ovat vähittäinen, tavallisimpia aksessorisia mineraaleja ovat kloriitti, amfiboli ja biotiitti Granaattikarsi Granaattikartta tavataan vain mineralisaation keskiosassa (liitteet 1, 2 ja 3). Kivi koostuu pääasiassa kvartsin ja kloriitin muodostamasta matriksista, jossa granaatti esiintyy porfyro- ja poikiloblastisesti. Granaattiporfyroblastien koko on 0,1-1,0 cm. Granaatin koostumusta ei ole määritetty, mutta toden näköisesti se on almandiinia. Kiven epidootin ja biotiitin määrä on runsas. Monesti ne yltävät määrältään päämineraaleiksi asti. Muita aksessorisia mineraaleja ovat serisiitti, allaniitti, karbonaatti ja amfiboli sekä satunnaisesti stauroliitti. Tyypillistä kivelle on voimakas rikki- ja magneettikiisu- sekä magnetiittipirote Amfibolikarsi Tämä kivi sulkee sisäänsä lähes kokonaan edellä kuvatut hydrotermiset kivet (liitteet 1, 2 ja 3). Granaattikarresta amfibolikarsi eroaa lähinnä vain siinä, että granaatin tilalla on porfyroblastinen amfiboli. Amfibolin koostumusta ei ole tarkasti määritetty, mutta optisten ominaisuuksien perusteella se on lähinnä sarvivälkettä. Jonkin verran tavataan myös väritöntä amfibolia. Porfyroblastien koko vaihtelee 0,5-10 mm. Paikoin kivestä löytyy melko karkearakeista kloritoidia.
11 Kloriittibiotiittikivi Hydrotermisistä kivistä laaja-alaisin kivi on kloriittibiotiittikivi (liitteet 1, 2 ja 3). Se koostuu kloriitista, biotiitista, kvartsista ja serisiitistä. Kloriitin määrä on lähes aina suurempi kuin biotiitin, joka välillä on aksessorinen mineraali. Kvartsin määrä on hyvin runsas. Serisiitin määrä vaihtelee huomattavasti. Paikoin se on.lähes ainoa mineraali kvartsin lisäksi, kun taas paikoitellen se puuttuu kivestä kokonaan. Aksessorisia mineraaleja ovat albiitti, amfiboli, karbonaatti, epidootti, allaniitti ja rutiili. 6. HYDROTERMINEN MUUTTUMINEN Edellä kuvatut hydrotermiset kivet kuvastavat hydrotermisiä muuttumisvyöhykkeitä, joista kukin ilmentää omaa lämpötilakenttäänsä. Mineraaliparageneesien perusteella korkeimman lämpötilan kiteymiä edustavat granaattikarsi ja karbonaattikivi. Amfibolikarsi ja kloriittibiotiittikivi ovat kiteytyneet näihin nähden alemmassa lämpötilassa. Ajallisesti hydroterminen muuttuminen on tapahtunut vaiheittain. Vanhinta vaihetta edustaa albiittiutuminen. Tämän jälkeen on tapahtunut kloriittiutuminen ja serisiittiytyminen yhtä aikaa sulfidien muodostuksen ja kvartsiutumisen kanssa. Granaattien ja amfibolin muodostus yhdessä epidoottiutumisen kanssa on edeltänyt viimevaihessa tapahtunutta biotiittiutumista. Hydrotermisten fluidien virtausta on ohjaillut alueellinen, magneettisella harmaasävykartalla hyvin erottuva, SW-NE-suuntainen siirrosvyöhyke, joka kulkee Meurastuksenahon esiintymän länsipuolitse Albiittiutuminen Albiittiutuminen rajoittuu kvartsialbiittikarbonaattikiveen, jonka kvartsiittiset kerrokset ovat hyvin voimakkaasti albiittiutuneet. Tällöin primäärit sedimenttiset rakennepiirteet ovat enää vain vaivoin nähtävissä. Hienorakeiset granoblastiset albiittikivikerrokset lienevät primääristi olleet analsiimituffeja. Albiittiutuminen on tapahtunut varhaisessa - ehkä jo diageneesin aikaisessa - vaiheessa, eikä se liity varsinaisen sulfidiesiintymän syntyyn. Muista hydrotermisistä kivistä tavattava albiitti on todennäköisesti mobiloitunut aiemmin albiittiutuneista kivistä.
12 Kloriittiutuminen ja serisiittiytyminen Kloriittiutuminen ja serisiittiytyminen käsittävät yhdessä laajimmalle levinneen hydrotermisen muuttumisen. Nämä liittyvät niin kiinteästi toisiinsa, ettei niitä ole tässä yhteydessä pyritty erottamaan toisistaan. Välillä serisiitin ja kloriitin määrät voivat vaihdella toisiinsa nähden niin paljon, että jompikumpi on kvartsin lisäksi lähes ainoa hydroterminen mineraali. Kullalla näyttää olleen taipumus paikoin rikastua serisiittirikkaimpiin osiin. Intensiivisintä kloriittiutumis- ja serisiittiytymisvyöhykettä edustavat kloriittibiotiittikivet. Kuitenkin muuttumisvyöhyke ulottuu heikompana huomattavasti laajemmalle kuin liitteissä 1, 2 ja 3 on kuvattu Sulfidien muodostus Sulfidien muodostus liittyy hyvin voimakkaasti kloriittiutumis- ja serisiittiytymisvaiheeseen. Kuitenkaan kloriitti-serisiittivyöhyke ei ole kokonaisuudessaan kiisuuntunut. Lisäksi sulfideja tavataan em. muuttumisvyöhykkeen ulkopuolellakin, lähinnä kvartsialbiittikarbonaattikivessä Kvartsiutuminen ja karbonaattiutuminen Meurastuksenahon esiintymän syntyyn liittyy hyvin voimakas kvartsiutuminen, joka ulottuu huomattavasti laajemmalle kuin alue, mistä kobolttia ja kultaa tavataan. Hydroterminen kvartsi on yleensä sinertävää, jäisen kirkasta. Kaikki Meurastuksenahon hydrotermisesti muuttuneet kivet ovat kvartsirikkaita. Erikoisen runsaasti kvartsia tavataan paikoin kuitenkin kvartsialbiittikarbonaattikivissä, missä lähes kaikki kvartsi on hydrotermistä. Karbonaatti esiintyy huntuna varsinaisen mineralisaation ulkopuolella, jossa se näkyy vaihtelevan kokoisina porfyroblasteina sekä juonina yhdessä kvartsin kanssa. Voimakas, reunaosien karbonaattiutumisesta poikkeava, karbonaat-tiutuminen liittyy esiintymän keskiosaan (liitteet 2 ja 3).
13 Granaatin ja amfibolin muodostus sekä epidoottiutuminen Granaattiutuminen, amfibolin muodostus ja epidoottiutuminen on tapahtunut selvästi myöhemmin kuin kloriittiutuminen ja serisiittiytyminen. Tämä hydroterminen vaihe edustaa muuttumisessa korkeinta lämpötilaa verrattuna aiemmin kuvattuihin muuttumisiin. Granaatin ja amfibolin kiteytymisvaiheessa fluidien hapen fugasiteetti on ollut selvästi korkeampi, sillä tähän hydrotermiseen vaiheeseen liittyy voimakas magnetiitin kiteytyminen. Koska magnetiitti esiintyy porfyroblastisena pirotteena sulkien sisäänsä sulfideja, on se kiteytynyt sulfideihin nähden myöhemmin. Epidoottiutuminen on voimakasta granaatti- ja amfibolikarsissa. Epidootti esiintyy myös porfyroblastisesti, joskin vain mikroskooppisessa mittakaavassa. Makroskoopisesti yksittäisiä epidoottirakeita on vaikea huomata. Koostumukseltaan epidootti on enimmäkseen pistasiittinen. Kuitenkin myös klinozoisiittia tavataan. Hyvin tyypillinen piirre epidootin kiteytymisessä on se, että kiteytyminen on alkanut allaniitilla ja jatkunut epidootilla. Tällä tavoin epidootin ytimeen jäänyt allaniitti on useimmiten lähes kokonaan metamiktisesti hajonnut. Tämä radioaktiivinen hajoaminen on lisäksi rikkonut jonkin verran ympäröivää epidoottia. Allaniitti käsittää yleensä noin viidennen tai kuudennen osan epidootin tilavuudesta. Tavallisesti sillä on erilainen optinen suuntaus kuin epidootilla Biotiittiutuminen Biotiittiutuminen on viimeisin Meurastuksenahossa selkeästi havaittava muuttumistapahtuma. Biotiitti esiintyy vaihtelevan suuruisina, suuntautumattomina porfyroblasteina kaikissa edellä kuvatuissa hydrotermisissä kivissä. Optisten ominaisuuksiensa perusteella biotiitti on koostumukseltaan flogopiittinen. Retrogressiivista metamorfoosia ei biotiitin kiteytymisen jälkeen ole tapahtunut, sillä biotiitti on täysin "terve". Onkin mahdollista, että biotiitin esiintyminen on osoitus hydrotermisten prosessien jälkeen tapahtuneesta alueellisesta metamorfoosista.
14 13 7. MALMI 7.1. Yleiskuvaus Meurastuksenahon koillis-lounaissuuntaisen Co-Au-esiintymän maanpintaleikkaus on geofysikaalisten maanpintamittausten perusteella noin 170 m pitkä. Koillisosassa esiintymä ei ulotu pintaan, mutta jatkuu kuitenkin syvemmällä kuten reikä R344 osoittaa. Esiintymän pituutta ei ole kairauksilla rajattu, mutta kiisuuntuneen osan pituus on ainakin yli 220 metriä. Leveys vaihtelee m. Suurin syvyys, missä mineralisoitunutta kiveä on kairauksilla tavoitettu on 210 m. Pintaosa on kiisumineraalien suhteen heikkotasoisempaa kuin syvemmällä. Tämä selittää osaltaan matalalennon vaatimattoman indikaation. Kokonaisuutena malmi kaatuu asteen kaateella länsiluoteeseen. Sekä kullan että koboltin suhteen malmin rikkain osa osuu reikien R332 ja R338 lävistyksien kohdalle noin 110 m:n syvyyteen. Isäntäkivinä ovat karbonaattikivi ja amfibolikarsi (liite 3). Yleisin malmimineraali on magneettikiisu, joka voi muodostaa 1-2 m:n pituisia lähes kompakteja osueita. Toinen yleinen malmimineraali on rikkikiisu, jonka määrä kasvaa, mutta raekoko pienenee edettäessä sulfidirikkaimmasta osasta poispäin. Rombidodekaedriset rikkikiisukiteet ovat kompakteissa sulfidiosueissa läpimitaltaan 2-10 cm. Kobolttipitoisimmissa osissa yleisin koboltin isäntämineraali on kobolttihohde. Toinen merkittävä kobolttimineraali on kobolttipentlandiitti, joka esiintyy lamelleina magneettikiisussa. Magneettikiisun kobolttipitoisuutta ei ole määritetty, mutta todenäköisesti se sisältää kobolttia runsaasti. Rikkikiisunkaan kobolttipitoisuutta ei ole testattu, mutta se lienee paikoin melkoinen, sillä kiven kobolttipitoisuus saattaa olla huomattavan korkea, vaikka rikkikiisun määrä on suhteellisen vähäinen. Kuparin isäntämineraali on kuparikiisu. Harvemmin tavataan borniittia ja kovelliinia. Joistakin paikoin löytyy myös hieman molybdeenihohdetta. Oksidisia malmimineraaleja ovat magnetiitti, ilmeniitti sekä scheeliitti. Kompakteissa sulfidimalmiosueissa magnetiitti on karkearakeista (3-5 cm). Kulta esiintyy metallisena. Korkeimmat kultapitoisuudet osuvat samaan osaan parhaan kobolttipitoisuuden kanssa. Parhaassa lävistyksessä reiässä R332 (syvyysvälillä m) kulta on melko karkearakeinen, sillä makroskooppisesti tarkasteltuna kairasydämestä löytyi yli 20 kpl 0,5-1,0 mm:n suuruista kultaraetta.
15 14 Kultapitoisuudella näyttää olevan koko esiintymän puitteissa parempi korrelaatio kuparipitoisuuden kuin kobolttipitoisuuden kanssa (taulukko 1 ja 2). Yllättävä piirre on, että kulta- ja kobolttipitoisuudella on negatiivinen korrelaatio keskenään esiintymän parhaassa lävistyksessä (taulukko 3), vaikka molempien metallien pitoisuuksien huippuarvot osuvat samaan lävistykseen. Taulukko 1. Meurastuksenahon Co-Au-esiintymän Co:n, Cu:n, Au:n, Ni:n ja Pb:n pitoisuuksien korrelaatiomatriisi. 278 analyysiä, joissa Au on määritetty GTK:n Rovaniemen laboratoriossa. Au-pitoisuus = tai > 10 ppb. Au Cu Co Ni Pb Au Cu Co Ni Pb Taulukko 2. Meurastuksenahon Co-Au-esiintymän Co:n, Cu:n, Au:n, Ni:n ja Pb:n pitoisuuksien korrelaatiomatriisi. 88 analyysiä, joissa Au on määritetty GTR:n Otaniemen laboratoriossa. Au-pitoisuus = tai > 100 ppb. Au Cu Co Ni Pb Au Cu Co Ni Pb
16 15 Taulukko 3. Meurastuksenahon Co-Au-esiintymän reiän R332 Co:n, Cu:n, Au:n, Ni:n ja Pb:n pitoisuuksien korrelaatiomatriisi välillä m. 21 analyysiä, joissa Au on määritetty GTK:n Otaniemen laboratoriossa. Au-pitoisuus = tai > 100 ppb. Au Cu Co Ni Pb Au Cu Co Ni Pb Malmiarviot Tehtyjen malmiarvioiden tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia, sillä esiintymään suoritettu kairaus on täysin riittämätön luotettavan malmitonnimäärien hahmottamiseen. Koko esiintymää koskeva malmiarvio on tehty painottaen kobolttia, sillä kultapitoisuudet ovat hajanaisia, osin pieniä ja vaikeasti konnektoitavia suoritetulla kairaustiheydellä. Mineralisoituneen osan on arvioitu ulottuvan kaikissa profiileissa pintaan lukuun ottamatta reikäprofiilia R344. Reikäprofiilin pintaosan pitoisuudeksi on otettu etummaisimman reiän malmilävistyksen pitoisuus. Malmin on oletettu päättyvän reunimmaisiin reikiin (R334 ja R344), vaikka kiisuuntunut osa ei näihin rajaudukaan. Alaspäin malmin jatkuvuus on katkaistu reikäprofiileissa pistemäisesti m:n päähän alimmaisesta malmileikkauksesta. Kobolttipainotteisen malmiarvion perusteella Meurastuksenahon esiintymä sisältää noin miljoona tonnia koboltin ja kullan suhteen rikastunutta kiveä, jonka Copitoisuus on noin 0,13 % ja Au-pitoisuus on 0,6 ppm. Kuparipitoisuutta ei ole laskettu, mutta se jäänee noin 0,2 %:n tietämille. Tiheytenä on käytetty 2,8 g/cm 3 ja cut off'ina konnektoinnin helpottamiseksi 700 ppm Co. Irtomaiden osuus on vähennetty tonnimäärästä.
17 16 Esiintymän rikkaimmasta osasta on laskettu vielä erillinen malmiarvio käyttäen hyväksi reikien R330, R332, R333, R337 ja R338 malmilävistyksiä. venyneen linssin muotoisen malmion yläpinta sijaitsee noin 20 m:n syvyydessä maanpinnalta. Alapinta ulottuu 210 m:n syvyyteen. Tiheyttä 3,0 g/cm 3 käyttäen malmin rikkain osa sisältää noin to malmia, jonka Co-pitoisuus on 0,3 % ja Au-pitoisuus 3 ppm. Cut off on 0,1 % Co. Koska parhaimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet eivät täysin osu kohdakkain, on kullalle tehty erillinen malmiarvio esiintymän kultapitoisimmasta osasta. Kultapitoisin osa käsittää noin to malmia, jonka Au-sisältö on 4,4 g/tn. Cut off on 1 g/tn Au. Koska Copitoisuus on noin 0,27 %, osuu tämä osa verraten hyvin päällekkäin kobolttirikkaimman osan kanssa. Kuvassa 4 on esitetty malmiarviossa käytettyjen kultapitoisuuksien jakauma suhteessa kairasydänlävistysten metrimääriin. Kullan korkeat pitoisuusarvot on pyöristetty käsittämään 20 ppm. Kuva 4. Meurastuksenahon esiintymän kultapitoisen osan malmiarviossa käytettyjen kairasydänlävistysten kultapitoisuuksien jakauma suhteessa kairasydänlävistysten metrimääriin.
18 17 Kullan malmiarviossa on käytetty reikien R331, R332, R333, R337 ja R338 lävistyksiä. Malmin yläpinta on noin 30 m:n syvyydessä ja alapinta noin 210 m:n syvyydessä. Lounaissuunnassa malmi päättyy reikien R333 ja R338 muodostamaan profiiliin. Koillissuunnassa malmin on oletettu jatkuvan noin 15 m profiilin R331, R332 ja R337 ohi siten, että samalla malmin muodostama pinta-ala pienenee puoleen mainittuun profiiliin verrattuna. Malmiarvioista on jätetty pois reikien R332, R336, R337, R338 lähtöpisteiden etupuolella oleva kiisuuntunut osa (liitteet 1, 2 ja 3), koska sen arvometallipitoisuudet ovat alhaisia eikä se latauspotentiaalimittausten perusteella yhdy päämalmiin Koerikastustulokset Suoritetut koerikastustulokset ovat hyvin alustavia ja ainoastaan suuntaa antavia, sillä reiän R326 lävistys sijaitsee koboltin ja kullan suhteen esiintymän heikkotasoisimmassa osassa. Koerikastuksessa saatiin seuraavat tulokset: Reikä R326, syvyysväli m: Analyysien mukaan näyte sisältää: Co 0,09 %, Au 0,15 ppm, Cu 0,04 %, Fe 6,1 %, S 2,2 % ja As < 0,05 %. Co-rikaste 1,40 % Co, saanti 77 % (n. 5,5 paino-%) 0,44 % Cu, saanti 44 % 0,14 % As 1,2 ppm Au, saanti noin 50 % 1,1 ppm Ag, saanti noin 35 % 43,50 % Fe 43,00 % S Cu-rikaste 1,70 % Cu, saanti noin 48 % (n. 1,5 paino-%) 1,10 % Co, saanti noin 16 % 0,15 % AS n. 7 ppm Au, saanti % n. 3 ppm Ag, saanti % 29,50 % Fe 31,00 % S Co-Cu yhteisrikaste 1,30 % Co, saanti 94 % (n. 7 %) 0,70 % Cu, saanti % 0,14 % As 40,50 % Fe 40,50 % S
19 18 8. AIHEEN ARVIOINTI Vaikka Meurastuksenahon esiintymä sisältääkin melko rikkaita osia, niin se ei liene taloudellisesti hyödynnettävissä, koska Suomessa ei tällä hetkellä ole sulfideja raaka-aineena käyttävää koboltin tuotantoa. Suoritetun kairauksen perusteella parhaan malmin tonnimäärä jää pieneksi eikä parasta osaa voida hyödyntää avolouhoksella. Kullan suhteen esiintymä sisältää kuitenkin lupaavan taloudellisen potentiaalin, sillä malmia ei ole rajattu. Lisäksi malmi paranee syvemmällä molempien arvometallien suhteen. Todellisen kultasisällön selvittäminen vaatii kuitenkin siksi mittavan kairauksen, että GTK on päättänyt luopua Meurastuksenahon esiintymän jatkotutkimuksista.
20 19 KIRJALLISUUS Hackman, V. & Wilkman, W.W. 1925: Suomen geologinen yleiskartta, 1: The general geological map of Finland. Lehti - Sheet D6, Kuolajärvi. Hackman, V. & Wilkman, W.W. 1929: Suomen geologinen yleiskartta, Lehti D6, Kuolajärvi. Kivilajikartan selitys. Silvennoinen, A. 1972: On the stratigraphical and structural geology of the Rukatunturi area, northeastern Finland. Geol. Survey Finland Bull Vanhanen, E. 1988: Kuusamon Sivakkaharjun kultaesiintymän malmitutkimukset vuosina GTK:n julkaisematon raportti M19/4611/-88/1/10.
21 20 LIITTEET 1. Meurastuksenahon Co-Au-esiintymän geologinen kartta 50 m maanpintatason alapuolelta (M11.7/4611/89/1). 2. Meurastuksenahon Co-Au-esiintymän geologinen kartta 100 m maanpintatason alapuolelta (M11.7/4611/89/2). 3. Meurastuksenahon Co-Au-esiintymän pystyleikkauksen geologinen kartta (M11.7/4611/89/3). 4. Luettelo syväkairausrei'istä. LIITTYY (säilytetään GTK:n arkistossa) Geofysikaaliset kartat: Q24.112/ /1985/1 Sähköinen kartta Slingram-mittaus Q24.111/ /1985/1 Sähköinen kartta Slingram-mittaus Q24.112/ C20,25 Sähköinen kartta Slingram-mittaus D16,21 Q24.111/ C20,25 Sähköinen kartta Slingram-mittaus D16,21 Q22.11/ C20,25 Magneettinen kartta D16,21 Q22.11/ /1985/1 Magneettinen kartta Syväkairausraportit: M52.5/4611/-84/R326 M52.5/4611/-85/R329 - R338 M52.5/4611/-86/R344 Syväkairausprofiilit: M52.7/4611/-84/R326 M52.7/4611/-85/R329 - R338 M52.7/4611/-84/R326 Syväkairauksen analyysitulokset: M52.6/4611/-84/R326 M52.6/4611/-85/R329 - R334 M52.6/ /R336 - R338 M52.6/4611/-86/R344
22
23
24
25 Liite 4 MEURASTUKSENAHON SYVÄKAIRAUSREIÄT Reikä x y z Suunta º Lähtökal- Syvyys tevuus º m R R R R R R R R R R R R yht
Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4611/-90/3/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4611/-90/3/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen 28.02.1990 KUUSAMON ISO-REHVIN KULTAESIINTYMÄN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1988 1989 2 YHTEENVETO Kuusamon Iso-Rehvin Au-esiintymä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-91/1/10 Kuusamo Hangaslampi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ
LisätiedotKUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-93/1/10 Kuusamo Pohjasvaara Heikki Pankka 23.04.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotKUUSAMON LIUSKEALUEEN KULTAPITOISET ESIINTYMÄT JA ALUEEN KULTAPOTENTIAALI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4522, 4611, 4613/-90/1/10 Kuusamo Erkki Vanhanen 19.01.1990 KUUSAMON LIUSKEALUEEN KULTAPITOISET ESIINTYMÄT JA ALUEEN KULTAPOTENTIAALI 2 Yleistä Geologian tutkimuskeskus on
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotKuusamon Juomasuon kulta-kobolttiesiintymien lähiympäristön kultamalmitutkimukset vuosina
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4613/-92/1/10 Kuusamo Hangaslampi, Hangaspuro, Sakarinkaivulamminsuo, Hangasvaara, Pohjaslampi, Isoaho, Hanhilampi, Rytisuo, Ukonmurto, Lehdonahot,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen 11.12.1997 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASLAMPI 1, KAIV. REK.N:O
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2743/-92/1/10 Kittilä Suurikuusikko Ilkka Härkönen 24.11.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotKANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.
M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/4522, 4611, 4612, 4613/-90/2/10 Kuusamo ja Salla Erkki Vanhanen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/4522, 4611, 4612, 4613/-90/2/10 Kuusamo ja Salla Erkki Vanhanen 28.2.1990 SULFIDIMALMI- JA KULTATUTKIMUKSET KUUSAMON JA SALLAN KUNTIEN ALUEILLA VUOSINA 1983-1988 KOHTEISSA
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKUUSAMON JUOMASUON Co-Au-ESIINTYMÄN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4613/-89/1/10 Kuusamo Juomasuo Heikki Pankka 7.12.1989 KUUSAMON JUOMASUON Co-Au-ESIINTYMÄN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1985-1989 TIIVISTELMÄ Juomasuon esiintymäalue paikannettiin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ 1, KAIV. RN:O 6188/1, SUORITETUISTA MALMI JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois- Suomen aluetoimisto M06/2734/-99/1/10 KITTILÄ Kaltioselkä Veikko Keinänen, Risto Vartiainen 6.4.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - M 06/2332/-84/1/10 Halsua Karvonen, Tienpää Kaj J. Västi 5.3.1984 ; TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI-
LisätiedotM 06/3343/-78-80/1_/_10
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotHYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri N :o 5619/1) nikkeliesiintyman mineraalivarantoarvio.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vali-Suomen aluetoimisto M19/4421/-98/l/10 Koskee 4423 Hyrynsalmi Puistola 1 Paatola 1 2.3.1998 HYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4244/-90/1/10 ILOMANTSI Kuittila l-3 Martti Damsten 27.7.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotSuomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien mineraalivarantoarvio
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Väli-Suomen aluetoimisto M19/4513/-97/1/1 0 Suomussalm i Housuvaara 1, Pahkalampi 1 Timo Heino Esko Koistinen 31.10.1997 Suomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen 13.11.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotOutokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotN:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu
N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
LisätiedotSINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1) SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/2734/-97/1/10 KITTILÄ Soretiavuoma Veikko Keinänen 31.12.97 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1)
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotNIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ , VUONNA 1996.
ARKIS Ts ;KAE-I r\l` GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/1/10 VIHANTI Hetansaari Jarmo Nikander 14 2 1997 NIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ 2434
LisätiedotKUUSAMON KOUVERVAARAN URAANIESIINTYMÄN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4522/-89/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 15.05.1989 KUUSAMON KOUVERVAARAN URAANIESIINTYMÄN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1979 1987 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus aloitti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1,
ARKISTO KAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen 30.5.1997 Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1, ILMENIITIN ETSINTÄÄ TOHOLAMMILLA v. 1994-1997
Lisätiedot