ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11837 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Aistien - avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Laurea ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Taina Viiala Sähköpostiosoite taina.viiala@laurea.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Sari Sivonen Sähköpostiosoite sari.sivonen@laurea.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Hankkeen yhteinen Projekti on käynnistynyt Syksy 2011 kului pääosin hankkeen organisoitumisessa, verkoston luomisessa ja tavoitteiden täsmentämisessä. Hankkeessa kehitetään moniaistisia oppimisympäristöjä pilottien kautta. Hankkeen tavoitteena on rakentaa moniaistisuutta hyödyntävä pedagoginen malli ja kehittää moniaistisen tilan mahdollistavaa teknistä toteutusta ja verkostotyöskentelyä. Ensimmäisten kuukausien kokemusten valossa projektin tavoitteet ovat mielekkäät ja realistiset. Tässä vaiheessa ei siis ole tarpeen tarkastaa hankkeen tavoitteita. Hankkeen osatoteuttajat ovat vuonna 2011 tehneet tarkemmat pilottisuunnitelmat toteutettavista toimenpiteistä. EURA JÄRJESTELMÄ 1/17

2 Hankkeen kohderyhmänä ovat museoiden, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja vapaan sivistystyön henkilökunta sekä järjestöjen toimijat ja opiskelijat. Syksyllä hankkeen kohderyhmänä oli erityisesti Laurean opiskelijoita ja lisäksi osatoteuttajien yhteistyökumppaneita. Jatkossa hankkeen kohderyhmä laajenee selkeämmin valtakunnalliseksi. Laurea Laurean kohderyhmänä ovat erityisesti opiskelijat sekä hankkeeseen linkittyneet opettajat. Laureassa moniaistista monikulttuurista opetusta on jo kehitetty ennen projektia, joten opiskelijatoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja projektin aikana on hyvät mahdollisuudet vakiinnuttaa moniaistinen tila osaksi Laurean opetusta ja toisaalta mallintaa moniaistisuuden hyödyntämistä myös muussa opetuksessa ja muissa oppilaitoksissa. Heinolan kansalaisopisto Heinolan kansalaisopiston erityistavoitteena on toteuttaa multimediapohjainen moniaistinen oppimis- ja kokemustila. Moniaistisia tiloja testataan ja toteutetaan eri oppiaineisiin ja erilaisiin toimintoihin. Pilotoinnin osalta on syksyn aikana koottu pilottisuunnitelma, jossa on ideoitu ja suunniteltu toteutettavat pilotit ja niiden aikataulut. Varsinaisten pilottien rakentaminen käynnistetään tammikuussa Hankkeessa etsitään uusia tapoja hyödyntää moniaistisuutta oppimisen tukena. Oppiainekohtaisesti on moniaististen tilojen suunnitteluun lähdetty mielenkiinnolla mukaan. Mielenkiintoa uuden testaamiseen ja uusien näkökulmien tarkasteluun on selkeästi olemassa ja tällä hetkellä tilannetta voisi kuvata toteutusta odottavaksi. Pilottisuunnitelmassa mukana olevat toteuttajat ovat lähteneet hyvin innokkaasti mukaan hankkeen toteutukseen. Kohderyhmistä oppilaitosten ja vapaan sivistystyön henkilökunta on suoraan mukana Heinolan osahankkeen toteutuksessa. Kohderyhmään kuuluvat lisäksi kaikki toimijat, jotka osallistuvat tilojen kehittämiseen ja käytännön toteuttamiseen. Kohderyhmän valinta on onnistunut hyvin. Hämeen Kylät ry Avoimen oppimisympäristön kehittäminen on hyvä lähtökohta kylä- ja asukastoiminnan kehittämiselle ja yhdistystoiminnan uudistamiselle sekä eri-ikäisten ja eritaustoista (uudet ja vanhat asukkaat) tulevien asukkaiden ymmärryksen lisäämiselle. Menetelmä osallistaa sekä tekijät ja tilassa vierailijat mukaan yhteiseen tekemiseen sekä näkemykseen. Oppiminen on lähtökohta kaikelle muutokselle ja uudistamiselle ja moniääninen kehittämisprosessi vastaa paremmin koko yhteisön tarpeita. Kylä- ja asukastoimintaan liittyvien tavoitteiden (yhteisöllisyys, vastuunotto, identiteetti, nuorten innostuminen kylätoimintaan) saavuttaminen näyttäisi olevan ihan mahdollinen. Moniaistisen tilan rakentamisprosessissa (työpajat) ja valmiin tilan toiminnassa on paljon sellaisia elementtejä, jotka EURA JÄRJESTELMÄ 2/17

3 mahdollistavat tavoitteen toteutumista. Pilottimaisella rakenteella paikalliset toimijat saavat tukea ja resursseja tekemiseen, mutta se mahdollistaa myös vastuunottamisen toiminnasta, jolloin oppi ja hyöty jää paikallistasolle. Hämeen Kylät ry:lle uusi menetelmä tuo uuden työkalun kylä- ja asukastoimintaan. Vantaan Valo Vantaan Valon kohderyhmänä ovat yli 25-vuotiaat vantaalaiset työttömät, jotka ovat Valossa kuntouttavassa työtoiminnassa, työelämävalmennuksessa, työkokeilussa, koulutuksessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Tarkoituksena on etsiä uutta, innovatiivisempaa tapaa tuottaa palvelua ja tehdä työtä. Moniaistisia oppimisympäristöjä rakentamalla ja tuotteistamalla tuotetaan Vantaan Valon pajoilla oleville henkilöille tarpeellisia työelämävalmiuksia. Pilotin aikana hahmotetaan työntekoa oman lapsuuden ajasta, varhaisten työvuosien kautta nykytilanteeseen edeten. Työn historian näkökulman lisäksi työskentely sisältää kohtaamista, eri tavalla toimimista, tarinallisuutta ja elämyksellisyyttä. Valon työskentelyn pedagogisen ja toiminnallisen kehittämisen lisäksi tarkoituksena on saattaa työn konkreettinen tuotos - moniaistinen tila - laajempaan yhteiskunnalliseen käyttöön. Monitoimikeskus Lumo Lumon pilotin lähtökohtana on 1) aktivoida alueen asukkaita ja muita toimijoita keräämään, tallentamaan ja uudelleen käyttämään hyödykseen paikallishistoriallista tietoa, 2) luoda moniaistinen, monimediainen oppimisympäristö Lumoon, johon em. aineisto kerätään ja jossa sitä voidaan hyödyntää eri tavoin eriikäisille kohderyhmille kotipaikkatietoisuuden lisäämiseksi, elämykselliseen oppimiseen ja viihtymiseen, minkä seurauksena alueen hyvinvointi voisi lisääntyä. Lähtökohdat ja kohderyhmät tuntuvat tässä vaiheessa onnistuneilta. Lapin maakuntamuseo Lähtökohta on Lapin maakuntamuseon osalta edelleen onnistunut. Myös tavoitteet ovat realistiset. Päivälehden museo Päivälehden museon pilotin tavoitteena on kehittää museon toimintaa entistä interaktiivisempaan suuntaan sekä löytää uusia toimintamalleja, joita voi soveltaa myös varsinaisen museotilan ulkopuolella. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti draamallisia menetelmiä hyödyntämällä. Onnistuessaan pilotti auttaa museota sekä syventämään nykyisiä asiakassuhteitaan että tarjoamaan elämyksiä sellaisille asiakasryhmille, joille fyysiseen museotilaan saapuminen on vaikeaa tai mahdotonta. Aistien-hanke tuntuu tarjoavan erinomaiset puitteet suunnitelmien eteenpäinviemiseksi, ja sen yhteiset tavoitteet tukevat hyvin museon omia päämääriä. EURA JÄRJESTELMÄ 3/17

4 Metropolia Metropolian tehtävä on tukea hanketta ja sen pilotteja teknisesti, sekä kehittää hankkeen kuluessa teknisiä ratkaisuja tilan toteuttamiseksi. Moniaistisen tilan tekninen toteutus kuvataan. Kuvataan miten erilaista kuva-, ääni- ja videomateriaalia muokataan moniaistisessa tilassa hyödynnettäväksi. Tämän tavoitteen osalta on realistista lähinnä etsiä hyödynnettäviä ohjelmistotuotteita ja ohjeistaa niiden käyttöä. Tallennus ja muokkaus voivat muodostaa hyvin suuren osa-alueen, ja tämä on syytä hankkeessa rajata. Hankkeen pääpaino on palvelinkonsepti, jolla valmisteltu materiaali voidaan jakaa kohdetiloihin, jotka voivat olla liikuteltaviakin. Tässä yhteydessä testataan langattomien yhteyksien toimivuus. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Hankkeen yhteinen Hankkeen suunnitteluvaiheessa pyrittiin luomaan monialainen ja moniaistisuutta eri tavoin hyödyntävä osatoteuttajien verkosto. Toisaalta jokainen osatoteuttaja on vielä kutsunut paikalliseen yhteistyöhön mukaan erilaisia toimijoita. Tämä erilaisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyön kehittäminen on toisaalta hankkeen rikkaus ja tavoite sinänsä, toisaalta erilaisten toimijaorganisaatioiden verkosto vaatii myös yhteistyön tavoitteellista kehittämistä - ja aikaa. Yhteistyö on ollut toimivaa ja aktiivista. Hankkeen verkosto on kokoontunut kaksi kertaa, kaksipäiväiseen työseminaariin ja puolipäiväiseen työpajaan. Lisäksi hankkeen toimijat kokoontuvat kuukausittain virtuaalisesti connect pro-yhteyden kautta. Keskustelua käydään myös hankkeen verkkoalustalla Optimaympäristössä. Hankkeen vahvuutena on verkostossa toimiminen, oppiminen toisiltamme ja yhteiskehittäminen Esimerkiksi Hämeen Kylät ry toteaa, että yhteistyö Laurean ja muiden osatoteuttajien kanssa on sujunut hyvin. Työpajat, tapaamiset, yhteinen viestintäalusta ja nettikokoukset ovat mahdollistaneet oman pilotin linkittymisen kokonaisuuteen ja on tullut tunne yhteisestä kehittämisestä. Laureasta on myös saanut ohjausta ja asiantuntijuutta, mitkä ovat tukeneet ja helpottaneet toimintaa ja kehittämistyötä osatoteuttajana. Työnjako on ollut onnistunut, tosin pitkät välimatkat tuottavat haasteita. Laurea Laureassa opiskelijoiden pilottitoiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja pilottien toteutukseen on osallistunut opintojen eri vaiheessa olevia opiskelijoita. Yhteistyökumppanit ovat löytyneet hankkeen toimijoiden, opiskelijoiden itsensä ja opintojakson opettajien kautta. Laurean sisällä opiskelijoiden ohjauksen roolijakoa on tarkoitus hankkeen aikana vielä selkeyttää. Projektissa on tuotettu runsaasti erilaisia ohjeistuksia ja raportointimalleja sekä lomakkeita opiskelijoille. Heinolan kansalaisopisto EURA JÄRJESTELMÄ 4/17

5 Osahankkeen yhteistyötahoina tulevat alkuvaiheessa olemaan Jyränkölä Setlementin eri yksiköt (kansalaisopiston eri oppiaineet, Mediapaja, vapaaehtoistyö ja palvelutalot), Heinolan kaupungin kirjasto ja alueen järjestöt kuten Jyränkölän Nuoret ry. Jyränkölä Setlementin eri yksiköt, kaupungin kirjasto ja Jyränkölän Nuoret ry:n kanssa on käynnistetty hankkeessa toteutettavien pilottien suunnittelu. Jyränkölän Nuoret ry:n kanssa yhteistyö on käynnistetty harjoituspilotin, Ruma Ankanpoikanen, kautta. Yhteistyö sujui erittäin hyvin ja kokemukseen oltiin tyytyväisiä. Uusia yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan. Heinolan kaupungin kirjaston henkilöstön kanssa on käyty keskusteluja keväällä toteutettavan laajemman pilotin toteuttamisesta Heinolan kirjaston tiloissa. Kirjasto on lähtenyt hyvin mukaan pilotin toteuttamiseen. Heinola ennen ja nyt -pilotti tullaan toteuttamaan huhtikuun 2012 alussa. Hyvänä mallina on ollut eri oppiaineiden opettajien osallistuminen toteutettavien pilottien suunnitteluun. Opettajat ovat voineet itse tuoda esille omia näkemyksiään. Pilotit nähdään mahdollisuutena kokeilla uudenlaista toimintaa. Eri oppiaineiden opettajilta ja asiantuntijoilta pyydetään jatkossakin palautetta ja arviointia toiminnasta, sekä heidän tavoitteenaan on edelleen osallistua suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö on käynnistynyt hyvin ja yhteistyötahot ovat osoittaneet kiinnostusta hankkeen toimintaan. Muiden yhteistyötahojen kartoitus on parhaillaan käynnissä. Hämeen Kylät ry Pilottihaku toteutettiin avoimena hakuna loka- marraskuun aikana. Kynnys hakemiseen ja pilottitoimintaan lähtemiseen pidettiin mahdollisimman matalana ja hankkeesta tiedotettiin avoimesti kylä- ja asukastoimijoille. Pilottien valintakriteerit päätettiin Hämeen Kylät ry:n hallituksen kokouksessa. Kriteereissä painottui alueellinen tasa-arvo, kehittäminen erilaisissa toimintaympäristöissä, pilotin luotettavuus ja sitoutuminen sekä kiinnostus kehittämistä kohtaan. Valituissa piloteissa kaikissa oli hakijana tai esillä yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa, joten toteutuksessa varmasti tulee toteutumaan eri tahojen kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyö on erittäin tärkeä resurssi kehittämistyössä. Päävastuu hankkeen toteuttamisesta on ollut kyläkehittäjällä, mutta koko Hämeen Kylät ry:n työntekijät ja hallitus, erityisesti puheenjohtajat, ovat osaltaan tuoneet asiantuntijuuttaan hankkeen käynnistämiseen. Muiden kuin asukas- ja kyläyhdistysten osalta yhteistyöstä ei ole vielä ehditty käymään neuvotteluja tai sopimaan käytännöistä. Vantaan Valo Vantaan Valossa hanke toimii yhteistyössä ESR-rahoitteisen Tarmo-hankkeen kanssa. Tarmo-projektissa mukana olevat pitkäaikaistyöttämät ja vajaakuntoiset (yhteensä 11 henkilöä) ovat olleet mukana kehittämässä ja rakentamassa mm. Talvimajaa, mutta heitä ei raportoida Aistien-hankkeen EURA JÄRJESTELMÄ 5/17

6 seurantatiedoissa. Valo on ensivaiheessa lähtenyt tekemään yhteistyötä Lumon kanssa. Pajoissa tuotetut moniaistiset tilat saadaan näin testattua yleisökäytössä, ja kokemukset käytetään tuotteistamisprosessin aikana hyödyksi. Oman työn merkityksellisyys nousee myös näkyviin tilanteissa, joissa työtä tehdään toisten henkilöiden käyttöön ja kuullaan heidän reaktioitaan valmiista tilasta. Yhteistyö on ollut saumatonta ja sitä jatketaan edelleen. Uusien yhteistyökumppaneiden etsintä on myös käynnissä. Monitoimikeskus Lumo Pilotin alkuvaiheessa on kartoitettu toimijaverkostoa. Tavoitekumppaneista mukana ovat Korso-Seura lukuisine jäsenyhdistyksineen, Lumon kirjasto ja lukio, Vantaan Valo ja Laurea. Alustavia neuvotteluja on käyty Vantaan kaupunginmuseon kanssa heidän panoksestaan hankeverkostossa. Työn- ja vastuunjaosta on käyty vasta alustavia keskusteluja. Päivälehden museo Aistien-hankkeen suunnitelmat on otettu Päivälehden museossa hyvin vastaan, ja loppuvuosi 2011 keskityttiin erityisesti sisäisen työnjaon selventämiseen ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kartoittamiseen. Draamakonseptin toteuttamisesta on käyty neuvotteluja. Pilotin pääkohderyhmän valinta on vielä kesken ja varmistuu lähiaikoina. Metropolia Metropolian rooli teknisenä toteuttajana on sopiva. Tämäkin rooli sisältää eri alojen insinöörien erikoisalueita ja edellyttää eri asiantuntijoiden pitämistä hankkeessa, mm ohjelmistotuotanto-, palvelinteknologia-, verkot-, ja hyvinvointiteknologian näkökulma tähän soveltavaan kehittämiseen. Viestinnällisen ja pilotteja avustavan roolin ylläpito vaatisi enemmän aikaa ja hankkeessa kauemmin pysyvää henkilöstöä. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen yhteinen Hankkeen yhteinen tiedottaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaan. Hankkeen aloituksesta tehtiin tiedote, joka on julkaistu Laurean www-sivuilla ( ja osatoteuttajien sivuilla muokattuna. Hankkeelle ollaan EURA JÄRJESTELMÄ 6/17

7 tekemässä omia www-sivuja ja esitettä. Hankkeen sisäisenä tiedotuskanavana on toiminut hankkeen yhteinen Optima-työtila, jossa on ollut yhteensä 25 jäsentä, joista 16 henkeä on käyttänyt tilaa aktiivisesti. Laurea Ulkoisen tiedottamisen lisäksi Laureassa hankkeesta on tiedotettu opiskelijoille ja Laurean henkilökunnalle sähköpostiviesteillä. Lisäksi hanketta on esitelty opinnäytetyömessuilla sekä eri opintojaksojen aloituksissa. Heinolan kansalaisopisto Hankkeen tiedotuksessa on pääpaino kohdistunut yhteistyötahoille. Yhteistyötahoille toteutetussa tiedottamisessa on käytetty erillistä tiedotetta ja osahankkeelle väliaikaiseksi toteutettua pientä esitettä. Hankkeen tiedot löytyvät myös Jyränkölän internet-sivuilta -> Kansalaisopisto -> kehittämistoiminta. ( Hankkeen visuaalisen ilmeen työstäminen on käynnistetty Heinolan kansalaisopistossa. Visuaalinen ilme otetaan käyttöön vuoden 2012 alussa. Hankkeen yhteisillä www-sivuilla tullaan käyttämään yhteistä visuaalista ilmettä. Osahankkeessa on kerätty yhteistyöverkostoa kokoon ja osahankkeen tavoitteena onkin tiedottaa säännöllisesti (muutamia kertoja vuodessa) yhteistyökumppaneita ja -tahoja hankkeen toteutuksesta. Verkoston kartoittaminen ja verkostolle tiedottaminen jatkuu koko hankkeen ajan. Hämeen Kylät ry Raportointikaudella Hämeen Kylät ry:n toiminnassa on painottunut vahvasti tiedotus, jossa on hyödynnetty yhdistyksen olemassa olevia ulkoisen ja sisäisen viestinnän keinoja. Aistien- hankkeesta ja pilottihausta on tiedotettu: - sähköpostitse (Hkylät-sähköpostilista, kohdennetut viestit yhdistyksille ja yhteistyökumppaneille) - esitteellä ja pilottihakukirjeellä sekä kyläkirjeessä 4/ HäKyn nettisivuilla ja facebook-ryhmässä ( - lehdistötiedotteella seutukunnan lehtiin ja jutulla Janakkalan Sanomissa (löytyy optimasta) - esittelytilaisuudet (syyskokous 8.11., Yhdistystreffit (Hämeenlinnassa ja Riihimäellä) sekä yhdistystapaaminen Jokioisilla.) - vierailut yhdistysten kokouksissa: Loppi ja Ryttylä Tiedotusta yhteistyökumppaneille (kirjastot, museot, nuorisotoimi jne.) lisätään pilottien selvittyä. EURA JÄRJESTELMÄ 7/17

8 Tiedottaminen on myös mielekkäämpää, kun toiminta on pilottikylissä käynnistynyt. Suunnitelmissa olisi myös hyödyntää videota tai muuta vastaavaa tiedottamisessa. Vantaan Valo Vantaan Valo on tiedottanut projektiin liittyvistä asioista yhteistyökumppaneilleen sekä projektin hallinnolle omien tiedotuskanaviensa kautta. Talvimaja-tapahtumasta on tehty esite. Projektista on tiedotettu Vantaan Valon työntekijöille ja heidän kauttaan asiakkaille. Monitoimikeskus Lumo Hankkeesta on kerrottu Korso-Seuran johtokunnassa, kirjaston työyhteisöpalavereissa sekä neuvotteluissa eri tahojen kanssa. Metropolia Hankkeen alkamisesta on tiedotettu Metropolian sisällä tätä aihepiiriä sivuavien hankkeiden päälliköille. Hanketta pidetään mielenkiintoisena, ja odotellaan sen ensimmäisiä tuloksia. 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeen yhteiset www-sivut julkaistaan vuoden 2012 alkupuolella. 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen alussa haasteet näyttävät liittyvän lähinnä aikatauluihin, osatoteuttajien organisaatiomuutoksiin sekä hankkeen yhteisten käytänteiden luomiseen erilaisten taustaorganisaatioiden välillä. Hankkeen erilaiset toimijaorganisaatiot ja maantieteelliset etäisyydet ovat joskus haasteellisia ja tekevät verkoston toiminnan ja yhteisen päätöksenteon hitaaksi. Laurea on pyrkinyt hallinnoijana tekemään mahdollisimman selvät ohjeet ja aikataulutuksen projektin eri toimista. Laureassa haastetta tuottaa opintojaksojen, yhteistyökumppanien ja hankkeen aikataulujen yhteensovittaminen. Hanketoiminnalle on ollut yllätyksellistä, että opiskelijat ovat lähteneet toimintaan nopeammin ja isommalla volyymillä, kun mitä alun perin oli suunniteltu. Toisaalta tätä kautta toiminnasta saadaan yhä enemmän kokemusta. Hämeen Kylät nostavat esiin myös aikataulutuksen ja pohtivat, miten Metropolian tuottama teknisen tuki saadaan sovitettua kyläpilottitoiminnan aikatauluihin. Järjestölähtöinen toiminta on välillä nopeasti reagoivaa ihmisten innostuksen ja vapaaehtoistyön luonteen vuoksi. Pilottien kesto ja rytmitys muotoutuu vasta toiminnan mukaan. EURA JÄRJESTELMÄ 8/17

9 Heinola mainitsee yhtenä haasteena seurantatietojen tarkkuuden. Hankepäätös saatiin joulukuussa ja silloin avautui myös Eura järjestelmä, josta löytyi tarkemmat tiedot tarvittavista seurantatiedoista. Syksyn aikana kerätyt seurantatiedot olivat kuitenkin riittävät seurantatietojen raportointia ajatellen. Alkukankeutta oli myös Lumossa, kun Lumon muun toiminnan yllättävät muutokset sitoivat hankkeen vastuullisia henkilöitä. Talon toiminnanjohtajakysymyksen ratkettua ja kirjaston saatua rekrytoitua uusi informaatikko marraskuussa päästiin vasta käynnistelemään neuvotteluja eri tahojen suuntaan. Loppuvuodesta pilotille perustettiin vastuullinen työryhmä, jossa on edustaja kustakin nykyisestä ja tulevasta kumppanitahosta. Myös Lapin maakuntamuseon henkilöstömuutoksista johtuen on pilotin aloitus hiukan myöhästynyt. Vuoden alusta 2012 tilanne kuitenkin normalisoituu, ja hankkeen suunnitelma tulee toteutumaan. Metropolian osalta käynnistyminen on opiskelijarekrytoinnista johtuen hieman hidastellut, ja mallia ollaan nyt tehostamassa. Projektiopintoja tarjotaan nyt seuraavalle Hyvinvointiteknologian ryhmälle syksyn 2012 sijasta jo nyt, sekä Tietotekniikan puolella insinööritöitä. Tilanne vakiintunee alkuvuodesta. Jäljempänä mainittu Lumon pilottien tavoite aineiston todella helppokäyttöisestä muokkaamisesta on hyvin haasteellinen ja kaikkiaan tätä jokamiehen tallennus- ja muokkaus-ideaa tulisi lähestyä varovasti. Valossa projektin suunnitelmallisuutta lisätään, jotta kiireisiltä ajanjaksoilta vältytään. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Hankkeen yhteinen Projektin organisointi tehtiin syksyllä 2011: hankkeen aloituskokous pidettiin ja projektipäällikkö Minttu Räty aloitti , projektikoordinaattori Sari Sivonen osa-aikaisena ja päätoimisena Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Osahankkeiden toteuttajien ja hankehallinnoijan kanssa on käynnistetty yhteinen projektiryhmä, joka on kokoontunut kahdesti (26.9., ). Projektiryhmän kokouksiin osallistuivat kaikkien pilottien edustajat. Lisäksi käyttöön otettiin yhteiset kuukausittaiset verkkopalaverit (ensimmäinen palaveri 2.12.) sekä yhteinen Optima-verkkoalusta, jossa jaetaan tietoa ja käydään keskusteluja hankkeeseen liittyen. Hankkeen yhteisissä palavereissa on toisaalta sovittu yhteisestä aikataulutuksesta, vierailtu Laurean lisäksi Lumossa, Valossa ja Päivälehden museossa, vaihdettu ajatuksia pilottien toteutuksesta sekä suunniteltu tilojen tekniikkaa ja mm. liikuvan teltan toteutusta. Yhteistyö eri toteuttajien välillä on käynnistynyt hyvin ja organisoituminen on tapahtunut suunnitelman mukaisesti. Minttu Räty osallistui Aktiivi-hankkeen palaveriin Inarissa. Laurea EURA JÄRJESTELMÄ 9/17

10 Laureassa on hankkeen käytössä moniaistinen tila, jonka yhteydessä on myös hankkeen toimisto. Hanketyöskentelyssä koko hankkeen verkostosta vastaa projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Lisäksi tiimissä on ohjausryhmässä oleva hankkeen vastuuhenkilö Taina Viiala, arvioinnista vastaava yliopettaja Armi Jyrkkiö, talousvastaava Sirpa Louhemäki sekä Laurean talouspalvelujen edustaja. Laurean pilottien toimijoina on ollut projektipäällikön ja koordinaattorin lisäksi toimistossa harjoittelua tekevä opiskelija, opintojaksojen opettajat sekä eri pilotteja tekevät opiskelijat. Laurean pilotit muodostuvat opiskelijoiden tekemistä maahanmuuttajien kulttuuriin liittyvistä työpajoista. Pilottien tavoitteena on opiskelijoiden monikulttuuristen valmiuksien kehittäminen ja toisaalta maahanmuuttajien voimaantuminen. Opiskelijoiden toteuttama pilottitoiminta on alkanut. Kokemuksia kerättiin ensin Laurean kansainvälisellä viikolla, jonne Laurean vaihto-opiskelijat yhteistyössä suomalaisten opiskelijoiden kanssa tekivät moniaistisia ympäristöjä. Ensimmäisen pilotin toteuttivat sosiaalialan opiskelijat. Siinä 47 opiskelijaa tutustuivat viiden hengen pienryhmissä yhteen vähemmistökulttuuriin, haastattelivat vähemmistökulttuurin edustajan ja rakensivat moniaistisen tilan yhdeksi päiväksi. Tilassa vieraili opiskelijaryhmän muut opiskelijat sekä maahanmuuttajien edustajat. Lisäksi syksyllä etsittiin opinnäytetyöntekijöitä toteuttamaan hankkeen muita pilotteja. Yksi opiskelijapari aloitti jo syksyllä työskentelyn burmalaisten äitien kanssa. Lisäksi hankkeeseen on ilmoittautunut kolme muuta opinnäytetyöntekijää. Hankeympäristö toimi myös harjoittelupaikkana. Hankkeessa suoritti harjoittelun kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Tytti Hämäläinen. Heinolan kansalaisopisto Hankkeen alussa koottiin Heinolan osahankkeen sisäinen projektiryhmä, joka toteuttaa hanketta Heinolan kansalaisopistossa ja Jyränkölän Setelementissä. Hanketta vetää hankekoordinaattori. Osahankkeen projektiryhmä kokoontuu säännöllisesti ja käy palavereissa läpi hankkeen tilannetta. Heinolan kansalaisopiston osahankkeessa on hankkeen ensimmäiset kuukaudet keskitytty avaamaan projektin suunnitelmaa ja rakentamaan pilottisuunnitelmaa toteutettavien pilottien osalta. Samalla on pohdittu ja käyty keskustelua moniaistisuuden vaikutuksista oppimiseen. Tarkempi pilottisuunnitelma ja aikataulutus on saatu perusteiltaan kokoon ja kevään 2012 pilotit ovat täsmentyneet. Toimintojen osalta on käyty läpi oppiaineittain ja toiminnoittain varsinaisten toimijoiden kanssa yhteispalavereissa pilottien sisällön suunnitelmaa. Lisäksi yhteistyö Heinolan kaupungin kirjaston kanssa käynnistettiin syyskuussa ja kirjaston henkilöstö on lähtenyt hyvin mukaan hankkeen suunnitteluun ja ideointiin. Yhteistyöpalaverissa on syntynyt useita ideoita, joista pohdintojen jälkeen on täsmentynyt tietyt ideat toteutuksen suunnitteluun. Hankkeesta on tiedotettu organisaation sisäisesti eri foorumeissa (johtoryhmä, kehittämisryhmä, opettajien kokoukset) ja muun muassa pajaseminaarin yhteydessä vapaan sivistystyön organisaatioille. Osahankkeessa käynnistettiin yhteistyötahojen ja verkoston kartoittaminen sekä listaus. Kartoitusta ja verkostolle tiedottamista jatketaan koko hankkeen ajan. Syksyn aikana on hankittu pilottien toteuttamista varten tarvittavat atk-laitteet, kannettava tietokone, EURA JÄRJESTELMÄ 10/17

11 dataprojektorit ja kaiuttimet. Laitteita päästiin testaamaan marraskuussa toteutetussa harjoituspilotissa. Harjoituspilotti toteutettiin yhteistyössä Jyränkölän Nuoret ry:n kanssa Ruma ankanpoikanen -satuna. Jyränkölän Nuoret ry:n edustaja luki satua aiheeseen liittyvässä miljöössä. Kuulijoina oli niin lapsia kuin Jyränkölän henkilökuntaa. Pilottien toteuttamisen harjoittelu todettiin hyväksi käytännöksi. Tämän pilottiharjoituksen kautta saimme tietoa kokemuksesta, kuvien käyttämisestä, äänen määrästä ja erityisesti tässä tapauksessa satujen käyttämisestä aikuiskuulijoille. Käytettävään materiaaliin, äänien riittävään määrään ja kuvien tai muun materiaalien riittävä vaihtuminen olivat kohteita, jotka on huomioitava seuraavia pilotteja rakennettaessa. Tilassa esitetty satu koettiin ajatuksia herättävänä, keskustelun avaajana työyhteisön sisällä. Satua kuvattiin tunteita herättäväksi ja moraaliin liittyviä asioita käsitteleväksi. Osahankkeessa on kerätty materiaaleja tulevia pilotteja varten. Materiaali on ollut pääasiassa ääni- ja kuvamateriaalia erilaisista tilanteista. Materiaalien valinta ja kokoaminen on vaatinut suunnittelua ja tilojen sekä tarpeiden hahmottelua. Yksi kerätyistä materiaaleista on tähtitaivas, jota testattiin heijastamalla tähtitaivas Jyränkölän juhlasalin kattoon. Tähtitaivas sisällytettiin Jyränkölän joululounaan jouluiseen miljööhön. Kahdella dataprojektorilla ja kahdella kannettavalla tietokoneella testattiin liikkuvan tähtitaivaan toimintaa ison tilan efektinä. Tähtitaivas sai positiivista palautetta joululounaalla vierailleilta henkilöiltä. Syksyn 2011 aikana osahankkeessa tutustuttiin erilaisiin verkkoympäristöihin (muun muassa Wiki ja Moodle). Tietoa tarvittiin hankkeen yhteisen verkkoalustan valintaa varten. Hankkeessa yhteisesti päädyttiin käyttämään Optima -verkkoympäristöä. Lisäksi osahankkeen tehtävänä oli suunnitella hankkeen visuaaliseen ilmeeseen muutamia eri vaihtoehtoja. Mallit suunniteltiin ja ne ovat parhaillaan muilla osatoteuttajilla kommentoitavana. Kommenttien pohjalta visuaalista ilmettä työstetään eteenpäin ja tavoitteena on saada visuaalinen ilme valmiiksi tammikuussa Hämeen Kylät ry Raportointikauden aikana painottui hankkeen käynnistämiseen liittyvät toiminnot kuten työntekijän rekrytointi (30 hakijaa), hankkeesta tiedottaminen (ks. tarkemmin edellinen kohta), toimintaympäristöön ja toimijoihin tutustuminen, jonka toteuttaminen (lehti-ilmoitus, haastattelut) oli vahvasti yhdistyksen varapuheenjohtajan vastuulla, hanketyöntekijän ja pilottiohjaajien toimenkuvien sopiminen sekä pilottitoiminnan suunnittelu kokonaisuudessaan. Tärkeä osa aloitusta oli myös itse moniaistiseen menetelmään perehtyminen sekä osallistuminen koko hankkeen yhteiseen kehittämistyöhön ja osatoteuttajiin tutustuminen. Hankehallintoon liittyen tarkennettiin hankesuunnitelmaa, budjettia, hankintoja sekä tehtiin tarkempi pilottitoiminnan kuvaus. Laurean kanssa tehtiin yhteistoimintasopimus. Pilottitoiminnan suunnittelu ja pilottihaun organisoiminen käynnistivät varsinaisen toiminnan syksyn aikana. Tavoitellusta kuudesta pilotista saatiin kolme vuoden 2012 alussa aloittavaa pilottiyhteisöä mukaan. EURA JÄRJESTELMÄ 11/17

12 Pilottihaku toteutettiin avoimena (vapaamuotoinen hakemus sähköpostilla) hakuna loka- marraskuun aikana. Kynnys hakemiseen ja pilottitoimintaan lähtemiseen pidettiin mahdollisimman matalana ja hankkeesta tiedotettiin avoimesti nettisivujen, Facebookin ja sähköpostilistan kautta kaikille kylä- ja asukasyhdistyksille (postituslistalla kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistyksiä n. 120 Kanta-Hämeen alueella). Lisäksi pilottihakua markkinoitiin tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Haku oli avoinna kaikille kiinnostuneille kylä ja asukasyhdistyksille. Pilottina toimiminen tarjoaa kylille resursseja kylä- ja asukastoimintaan, hankkeen ja kyläkehittäjän tuen, uudenlaisen työskentelytavan sekä mahdollisuuden oppia käyttämään moniaistinen tila -menetelmää. Pilotilta edellytetään osallistumismaksu 1 500, josta talkootyönosuus on 1000 ja 500 omarahoitusosuutta sekä sitoutumista pilotin toteuttamiseen ja yhteisiin tavoitteisiin. Pilottien valintakriteerit päätettiin Hämeen Kylät ry:n hallituksen kokouksessa. Kriteereissä painottui alueellinen tasa-arvo, kehittäminen erilaisissa toimintaympäristöissä (erilaiset kylät/asuinympäristöt), pilotin luotettavuus ja sitoutuminen sekä kiinnostus kehittämistä kohtaan. Pilottihakemuksia tuli määräaikaan mennessä kolme kappaletta ja ne kaikki täyttivät kriteerit. Pilottivalinnat päätettiin Hämeen Kylien joulukuun hallituksen kokouksessa. Piloteista loput kolme rekrytoidaan kevään aikana, mikä on aikataulullisesti ihan mahdollinen ja järkeväkin muutos alkuperäiseen nähden. Piloteiksi valittiin: Hauho-seura ry Hämeenlinnasta, jonka tavoitteen on Hauhon kirkonkylän/pitäjän keskustaajaman kehittäminen eri-ikäisten kanssa, historia-nykypäivä, osana Hauho-päivää Sajaniemen Taidemäki ry Lopelta, minkä historia-tilan aiheena on kylän historia ja Sakari Pälsi (kylässä asunut ja syntynyt kirjailija, jonka syntymästä on kulunut 130 v. vuonna 2012) kesällä ohjelmana kesäteatterikauden yhteyteen sekä uuden tilan hahmottaminen syksyllä. (Riihimäen seutu) Letkun Kylä (Letkun maamiesseura ry, Letkun kylätoimikunta, vanhempainyhdistys) Forssan seudulta, minkä tavoitteen on uudistaa kylätoimintaa ja kyläsuunnittelua, niin että kaikkien ideat, panos ja resurssit saadaan käyttöön mm. uusien asukkaiden nivoutuminan kylään, nuorille mahdollisuuksia jne. Syksyn aikana moniaistisuutta kokeiltiin syyskokouksessa ja kahdessa yhdistystapaamisessa (teemat: 50- luvun Raahe ja lapsuuden joulut): miten aistien kautta luodaan tunnelmaa ja johdatellaan keskustelua. Niiden pohjalta menetelmällä näyttäisi olevan ihan hyvät edellytykset onnistua tavoitteisiin nähden. Raportointikaudella suunniteltiin myös keväällä käynnistyvää pilottitoimintaa (mm. pilottisopimukset pilottien kanssa), pilottiohjaajan tehtäviä, rekrytointia, menetelmään perehtymistä, miten käytännössä tilojen rakentaminen toteutetaan eri toimintaympäristöissä. Raportointikauden aikana luotiin siis perusteet ja rakenteet kehittämistyölle tuleville vuosille. Piloteista kolme on ns. pitkää pilottia eli yhteisöt sitoutuvat toteuttamaan moniaistisen tilan 1-3 kertaa (historia, nykypäivä, tulevaisuus) pilottijakson aikana. Lyhyemmissä piloteissa tiloja tehdään vähemmän tai EURA JÄRJESTELMÄ 12/17

13 pienimuotoisemmin/kohdennetummin. Käytännössä tilojen rakentamiseen kuluva aika määrittää kuinka monta tilaa on mahdollista ja järkevää toteuttaa. Pilottien kesto vaikuttaa pilottiohjaajan palkkaamisen pituuteen. Keväällä aloittavat pilotit ovat kaikki pitkiä, mikä on hyvä sillä kehittäminen vaatii alussa enemmän aikaa ja resursseja. Tällä hetkellä Hämeen Kylien osalta näyttää ihan mahdolliselta saavuttaa asetetut tavoitteet, joskin haasteelliselta omarahoitusosuuden osalta. Vantaan Valo Vantaan Valon ensimmäinen moniaistinen tila toteutettiin vuoden 2011 lopussa. Valmistunut talvimaja rakennettiin eri pajojen yhteistyönä Vantaan kaupungin Lumon tiloihin. Lumon työntekijät järjestivät alueen asukkaille moniaistisia vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Majaa käytettiin myös Vantaan Valon tiloissa joulumyyjäisissä. Majaa on mahdollisuus käyttää jatkossa eri tyyppisiin tarkoituksiin tilaa muuntelemalla. Työskentely ensimmäisen pilotin parissa herätti Vantaan Valon ja Lumon välillä ajatuksia uudenlaisen yhteistyön virittämisestä seuraavan pilotin toteuttamiseksi. Majan suunnittelun yhteydessä Vantaan Valon asiakkaat pääsivät harjoittelemaan tiimityöskentelyä ja luovaa työtapaa. Työskentelyyn ei ollut ohjeita tai valmista mallia, joten oma innovatiivisuus ja asiakkaiden ja työntekijöiden yhdenvertaisuus loivat uutta työnteon mallia koko taloon. Talvimajan suunnittelu ja rakentaminen on ollut ensimmäinen kokemus moniaistisen tilan rakentamisesta ja käytöstä. Työskentely ohjaa tulevien tuotteiden suunnittelussa toimivampaan suuntaan. Raportointikaudella projektin henkilöstö vaihtui, mikä hidasti etenemistä jonkin verran. Monitoimikeskus Lumo Toiminta käynnistettiin neuvottelukosketuksilla potentiaalisten kumppanuustahojen kanssa, joita tähän mennessä ovat olleet Lumon toimijoista kirjasto ja lukio, Korso-Seura jäsenjärjestöineen sekä Vantaan kaupunginmuseo. Lisäksi hankkeen muista piloteista toteuttamiskumppaneita ovat Laurea, Päivälehden museo sekä Vantaan kaupungin toinen pilotti, Vantaan Valo. Pilotin toimintaa on käynnistellyt Lumon hallintoa ja Vantaan kirjastopalveluja edustava aluekirjastonjohtaja Jukka Salminen, Lumon kirjastosta kirjastovirkailija Maija Kantola (telttaratkaisut) sekä marraskuussa Lumon kirjastossa aloittanut informaatikko Laura Verronen. Kaikki toimivat hankkeessa oman toimensa ohella, osa-aikaisesti. Lumon pilotin yhtenä tarkoituksena on tarjota Aistien-hankkeen muiden pilottien mobiiliratkaisuille tilaa Lumossa tavoittaa suurempia yleisövirtoja. Marras-joulukuussa Lumossa toteutettiin Valon tekemä EURA JÄRJESTELMÄ 13/17

14 elämysteltta, Valon lumoa -talvimaja, joka sai siinä vierailleelta yleisöltä ihastunutta kiitosta. Loppuvuodesta koottiin pilotille vastuullinen pilottityöryhmä, johon kutsuttiin sekä koko hankkeen johtoa (projektipäällikkö ja projektikoordinaattori Laureasta), Metropolian hyvinvointiteknologian edustaja sekä kaikkien tähän mennessä mukaan lupautuneiden pilottikumppaneiden edustajat. Ensimmäinen tehtävä on laatia tarkempi toimintasuunnitelma. Todettiin, että sitä varten on selvitettävä mm. 1) Lumon, kirjaston ja lukion roolit ja mahdollisuudet hankkeessa 2) Metropolian mahdollisuudet toimia it-teknisenä asiantuntija pilotin tarpeissa 3) Korso-Seuran ja sen jäsenjärjestöjen mahdollisuudet ja tavat organisoitua pilotin tavoitteiden toteuttamisessa 4) Pilotin eri toimijoiden omat toiveet ja odotukset ja niiden integroiminen hankkeen tavoitteiden mukaisiksi. Em. pilotin henkilöstö on osallistunut koko hankkeen ohjaus- ja projektiryhmän tapaamisiin sekä webistuntoihin. Myös Korso-Seuran puheenjohtaja osallistui projektiryhmän tapaamiseen. Pilotin tavoitteista epävarmin tällä hetkellä on toteutettavan moniaistisen oppimis- ja toimintaympäristön tietoteknisten toiveiden toteutuminen. Hankehakemuksessa Lumon pilottikuvaukseen kirjattiin lause: "Aineiston kartuttamiseksi luodaan helposti käytettävä verkkoarkisto, johon kuka tahansa voi itse tai ohjattuna tuottaa omia kokemuksiaan ja aineistojaan." Sekä koko hankkeen, että Lumon pilotin suunnitelmassa ei ole osattu toistaiseksi varautua riittävän varmasti siihen, että käytettävissä oleva osaaminen ja varat riittävät melko vaativan, mutta helppokäyttöisen sähköisen arkistointialustan luomiseen. Sen sijaan paikallisten asukkaiden ja toimijoiden aktivoiminen aineistojen keräämiseen, tuottamiseen ja organisoimiseen sekä syntyneiden tietovarantojen elämykselliseen hyödyntämiseen yleisötilaisuuksissa, työja muistelupajoissa, opetuksessa jne. on edelleen realistinen tavoite. Alueen kansalaisaktiivisuuden ja verkostoituneen toimintakulttuurin rakenteet ja energia on suunnattavissa yhteiseen päämäärään. Tässä luonnollisesti on myös omat, perinteiset uhkansa: toisaalta kansalaistoiminnan vapaaehtoisuuden luonne ja toisaalta nykyorganisaatioiden toiminnan tehostumisen ja resurssien niukkenemisen myötä on syntynyt loppuun palamisen, motivaation laskun ja voimavarojen kesken loppumisen riski, mikä on koko ajan pilotin toiminnassa tiedostettava. Lapin maakuntamuseo Lapin maakuntamuseossa on tehty kartoitusta hankkeessa hankittavaa telttaa varten, tutkittu ja tehty valintaa aistitilassa ensimmäisessä vaiheessa käytettävästä sisällöstä (aiheesta), tutkittu muistojen tallennusmenetelmää ja kartoitettu tarvittavia yhteistyötahoja Rovaniemen seudulla. Projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan suunnitelman mukaisesti. Päivälehden museo Päivälehden museossa on hiottu pilotin kaksivaiheista konseptia ja keskusteltu mm. Päivälehden arkiston EURA JÄRJESTELMÄ 14/17

15 edustajien kanssa muistitiedon tallentamisen haasteista. Museo on kartoittanut eri kulttuurilaitosten onnistuneita draamaprojekteja ja aloittanut neuvottelut draama/muistityöpajojen toteuttamisesta. Museo on tehnyt kevyen perussuunnitelman teltan toteuttamiseksi sekä hankkinut tarkoitusta varten neljä minivideotykkiä. Metropolia Teknisen www-ohjelmointi- ja testausympäristön toteutus aloitettiin syksyllä 2011 ja se valmistuu helmikuussa Ympäristössä on palvelin ja 3 työasemaa. Ympäristö toimii kehitysvälineenä, eikä se näy vielä ulos Metropoliasta. Ympäristön tavoite on mahdollistaa ääni- ja kuvamateriaalin tallennus ja alustavasti suunnitellun M-Filesarkistointiohjelmiston kokeilu ja testaus. Tuloksista riippuu itse tehtävän ohjelmiston määrä ja toteutuksen aikataulu. Tekniikan opiskelijoiden rekrytointi on hieman haasteellista, koska hanke kilpailee yritysten tarjoamien mahdollisuuksien kanssa. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen tavoitteena on hyödyntää uusilla tavoilla moniaistista tilaa oppimisympäristönä. Hankkeessa mallinnetaan moniaistisia tiloja ja luodaan malleja teknisistä toteutuksista. Hanke on tällä hetkellä käynnistysvaiheessa, joten tässä vaiheessa ei ole vielä raportoitavia tuotteita. Hämeen kylät ry korostaa, että moniaistinen tila osana kylien toimintaa ja kyläsuunnittelua on uudenlainen ja innovatiivinen lähestymistapa ja toimintamuoto, jolla on mahdollisuus tukea oppimista kansalais- ja yhdistystoiminnan kentässä. Hankkeen toiminta nostaa oppimisen merkityksen esille, tietoisuuteen: mikä on oppimisen merkitys ja rooli kansalaistoiminnassa ja kehittämisessä. Menetelmässä on myös paljon soveltamisen mahdollisuuksia ja se näyttäisi soveltuvan monipuolisesti erilaisiin toimintaympäristöihin. Aistien samanaikainen hyödyntäminen on uutta. Uusi laaja-alainen yhteistyöverkosto on tuonut aistitilan kehittämiseen syvyyttä ja uutta näkökulmaa. Virtuaalikokoukset ovat olleet toimintatapana uusi ja innostava. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hanke edistää tasa-arvoa ja osallisuutta avoimien oppimisympäristöjen kautta. Pilottisuunnitelmassa on pyritty luomaan toteutettavista piloteista mahdollisimman tasa-arvoisia ja kaikille halukkaille avoimia tiloja. Suunnitteluvaiheeseen on osallistunut hyvin eri-ikäisiä ja eri osaamisalueilla työskenteleviä henkilöitä. Erilainen osaaminen ja erilaiset näkemykset ovat tuoneet hyviä näkökulmia pilottien suunnitteluun. Vapaaehtoistoiminnan tasapuolisuudessa aistitilan rakentaminen mahdollistaa tekemistä molemmille sukupuolille sekä eri-ikäisille (sukupolvien välinen yhteistyö) toimijoille. EURA JÄRJESTELMÄ 15/17

16 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Moniaistisuus on jo ensimmäisissä tilaisuuksissa osoittanut, että moniaistisuuden käyttäminen oppimisen ja hyvinvoinnin tukena on merkityksellistä ja osatoteuttajat on elämysten kautta saatu sitoutumaan hankkeeseen. Hankkeen alusta lähtien myös osatoteuttajien ja paikallisten verkostojen yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus kehittämistyössä nähdään voimavarana. Hankkeen verkoston yhteisen sähköisen työtilan käyttö ja verkkopalaverit ovat olleet helppo tapa tehdä yhteistyötä valtakunnallisesti - toisaalta alueellisissa verkostoissa tehty käytännön yhteistyö on voimavara. Eri osahankkeen toteutuksissa tärkeänä käytäntönä aloitusvaiheessa on ollut pilotteihin osallistuvien tahojen sitouttaminen hankkeen toteutukseen. Sitouttaminen on pyritty toteuttamaan yhteissuunnittelun kautta. Esimerkiksi Heinolassa pilotteihin osallistuvat henkilöt, kuten eri oppiaineiden opettajat ja muu henkilöstö, ovat olleet vahvasti mukana suunnittelemassa vuoden 2012 aikana toteutettavia pilotteja. Osallistuneet henkilöt ovat tuoneet esille omia näkemyksiään ja sitä kautta ovat päässeet vaikuttamaan pilottien sisältöön. Tämä on herättänyt innostusta pilottien toteuttamiseen ja pilotit nähdään yhtenä mahdollisuutena testata moniaistisia tiloja ja malleja. Hyvänä käytäntönä Heinolassa on myös nähty aktiivinen tiedottaminen osahankkeen hallinnoijaorganisaation sisällä. Hankkeesta päivitetään hankepäiväkirjaa kuukausittain ja päiväkirja on organisaation sisällä muiden luettavissa. Lisäksi hanketerveisiä tuodaan säännöllisesti esille erilaisissa yhteyksissä kuten kehittämisryhmän palavereissa ja opettajien kokouksissa. Hanketerveisten tuominen on herättänyt usein innostunutta keskustelua ja ideointia ryhmässä. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Kaikkien osatoteuttajien organisaatiossa odotetaan mielenkiinnolla tulosten hyödynnettävyyttä toimintojen kehittämisessä. Tavoitteena on luoda hankkeen aikana malleja, jotka pysyvät hankkeen jälkeen niin toteuttajaorganisaation kuin muidenkin organisaatioiden käytössä. Kehittäminen yhteistyössä verkostoissa mahdollistaa sen, että menetelmä jalkautuu paikalliseen toimintaympäristöön ja jää osaksi pysyvää toimintaa. Esimerkiksi Hämeen Kylissä pilottiohjaajan palkkaamisella varmistetaan paikallistason vapaaehtoisten osallistuminen ja oppiminen. EURA JÄRJESTELMÄ 16/17

17 Päiväys ja allekirjoitus Taina Viiala Johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 17/17