Kaavallinen tilanne, Kosken koulukeskus

Transkriptio

1 Kosken koulukeskus Kaavallinen tilanne, Kosken koulukeskus Maakuntakaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Karjalan maakuntakaava. Kosken koulun alue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Aluetta koskee maakuntakaavan merkintä ma/km. Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Osa-alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä (Etelä-Karjalan Liitto). 1 (5)

2 Yleiskaava Kosken koulun alueella on voimassa Imatran yleiskaava Kestävä Imatra joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja saanut lainvoiman Ote ajantasayleiskaavasta. Kosken koulun alue on yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Lyseon rakennus on merkitty yleiskaavassa suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Alueelle on merkitty kansallisen kaupunkipuiston intressialue (kp, musta palloviivoitus). Merkinnällä osoitetaan kansallisen kaupunkipuiston intressialue kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja muiden erityisarvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Imatra on valtuuston päätöksellä ( ) luopunut Vuoksen kansallisen kaupunkipuistostatuksen hakuprosessista. 2 (5)

3 Asemakaava Kosken koulun alueella on voimassa asemakaava nro 675, joka on hyväksytty ympäristöministeriössä Ote ajantasa-asemakaavasta (StellaWeb). Kosken koulun alue on voimassaolevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lyseo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Alueelle on merkitty tehokkuusluku e=0,5 ja kerrosluku III. Lyseon alue on lohkottu omaksi tontikseen. Lyseon tontin koko on 3850 m 2, kosken koulun tontin koko on m 2. Käytetty rakennusoikeus on Lyseon tontilla 1817 m 2 ja Kosken koulun tontilla 3814 m 2. Rakennusoikeutta on jäljellä Lyseon tontilla 108 m 2 ja Kosken koulun tontilla 3295 m 2. (Tiedot; Facta, tarkistettu rakennusvalvonnalta). 3 (5)

4 Yhteenveto Mikäli päädytään siihen, että Kosken koulun rakennuksen purkaminen on koulukeskuksen toteuttamisen kannalta paras vaihtoehto, purkulupaa voidaan hakea ilman asemakaavan muutosta, koska rakennus ei ole suojeltu asema- tai yleiskaavassa. On mahdollista, että purkamisluvan myöntäminen saattaa merkitä rakennussuojelulaissa tarkoitetun suojelukohteen hävittämistä (maakuntakaavan merkintä). Purkamisaikomuksesta on tiedotettava ELY-keskukselle (MRA 67 ). Alustavasti on myös kysytty mielipidettä seuraavilta viranomaisilta: Kaakkois-Suomen ELY-keskus: KASELY pitäisi toivottavana, että Kosken koulun rakennuksesta säilytettäisiin mahdollisuuksien mukaan ainakin vanhin osa. Maakuntaliitto: Kulttuurimaisemarajaus on tullut siitä, kun tämä alue on ollut aikoinaan tärkeä Imatran keskusta, vanha rautatieasema oli myös alueella. Uusi koulu voi tietenkin sijata alueella mutta sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kulttuuriarvot. Etelä-Karjalan museo: Ei vastausta (9.3.). Täydennetään tarvittaessa. Jos rakennusoikeutta halutaan huomattavasti lisätä nykyisestä (Kosken koulun tontin kokonaisrakennusoikeus nykyisellä tontilla 7209 m 2 ja lyseon tontilla 1925 m 2 ), se edellyttää asemakaavan muuttamista. Alustava aikataulu kaavan muuttamiselle voisi olla seuraava; - Aloitusvaihe (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lähetetään tiedoksi viranomaisille; ELY-keskus, Museovirasto, Etelä-Karjalan museo ja Maakuntaliitto). Pidetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 30 vrk. Järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Tilataan tarvittavat selvitykset. Huhtikuu-toukokuu Luonnosvaihe: Tarkistetaan OAS saadun palautteen pohjalta ja asetetaan kaavaluonnos nähtäville. Luonnosvaiheeseen edettäessä on tehty päätös uuden koulurakennuksen rakentamisesta ja halutusta toteuttamismallista. Tiedetään haluttu rakennusoikeus ja muut kaavaan sisältyvät olennaiset tiedot. Pidetään kaavaluonnos nähtävillä 30 vrk. Kaavaluonnoksesta lähetetään palautepyyntö viranomaisille sekä muille hankkeen osallisille ja ilmoitetaan luonnosvaiheen nähtävilläolosta lehdessä ja kaupungin internetsivuilla. Kesäkuu-elokuu Ehdotusvaihe: Tarkistetaan kaavaluonnoskarttaa ja asiakirjoja saadun palautteen pohjalta ja laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotus hyväksytetään 4 (5)

5 kaupunkikehittämislautakunnassa ja hyväksynnän jälkeen se asetetaan nähtäville 30 päiväksi. Nähtävilläolon jälkeen tarkistetaan saadut lausunnot ja palautteet ja tarvittaessa tarkistetaan kaavaehdotuskarttaa niiden pohjalta. Mikäli merkittäviä muutostarpeita ei ilmene, kaavaehdotus etenee ensin kaupunginhallituksen ja sitten kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Syyskuu-joulukuu Voimaantulo: Hyväksymisen jälkeen alkaa 30 vrk valitusaika. Valitukset käsitellään Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. Voimaantulo joulukuu-tammikuu , mikäli kaavasta ei valiteta. Esitetty aikataulu saattaa muuttua prosessin edetessä. 5 (5)