Ylä-Pispalan kaava-alueiden 8256 ja 8257 osallisryhmien 1a ja 1b kokous nro 5. Tampere, Frenckellin virastotalo, kokoustila Srömmer, 4.

Transkriptio

1 1 PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMINEN Ylä-Pispalan kaava-alueiden 8256 ja 8257 osallisryhmien 1a ja 1b kokous nro 5 Aika Keskiviikko klo 17:00-20:00 Paikka Tampere, Frenckellin virastotalo, kokoustila Srömmer, 4. krs Läsnä Pispalan osallisryhmä 1a: Kaikkonen Marja, omistaja Keppo Eeva, asukas Koivisto Marja, omistaja Löfberg Peter, asukas Niskavaara Veikko, Rajaportin sauna, Pispalan asukasyhdistys ry Pulkki Pertti, asukas Raevaara Aarne, Pispalan rakennussuojeluyhdistys ry, asukas Pispalan osallisryhmä 1b: Harjuntausta Tapani, omistaja Ivanoff Antti, omistaja, Rakennusoikeus-ryhmä Sirén Ari, asukas Sjöblom Mårten, Pispalan Moreeni ry., Pyynikin Pispalan Yrittäjät ry. Sutelainen Tuulikki, omistaja Tampereen kaupunki: Hanhilahti Timo, apulaispormestari, Tampereen kaupunki, pj. Hakola Eeva, arkkitehti, Tampereen kaupunki Kinos Merja, kaavainsinööri, Tampereen kaupunki, siht. Leinonen Sakari, asemakaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Rahkonen Riikka, projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki Tiilikainen Ulla, erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki Närhi Johanna, FCG, projektipäällikkö, kulttuuriympäristövaikutukset Päivänen Jani, WSP Finland, projektipäällikkö, sosiaaliset vaikutukset Saarikoski Petri, WSP Finland, yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Seppä Mari, FCG, suunnittelija, kulttuuriympäristövaikutukset 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Kokouksen puheenjohtaja apulaispormestari Timo Hanhilahti avasi kokouksen klo 17:00. Todettiin, että kokouksen sihteerinä toimii Merja Kinos. Kokouksen osanottajat esittäytyivät ja käytiin läpi kokouksen pelisäännöt. Ula Tiilikainen kertoi illan työjärjestyksestä, joka hyväksyttiin. Ryhmätöissä oli kaksi ryhmää, Johanna Närhi johti ryhmää, jossa käsiteltiin rakennussuojeluun ja rakentamisen ohjaukseen liittyviä asioita. Petri Saarikoski johti rakennusoikeutta ja kannustimia käsittelevää ryhmää.

2 2 2. Edellisen kokouksen muistio ja materiaali Osallisryhmän jäsenille on lähetetty edellisessä kokouksessa esitelty power-point-materiaali, josta saatua palautetta sovittiin käytäväksi läpi ryhmätöiden ja loppukeskustelun yhteydessä. Saapuneet kysymykset jaettiin osallisryhmän jäsenille. Lisäksi jaettiin FCG:n kysymykset, joita ei ehditty käsitellä edellisessä kokouksessa. Jani Päivänen kertoi lyhyesti aiempien kaavavaiheen palautteesta, koska edellisessä kokouksessa asiaa ei ehditty käsitellä. Kaavaprosessi oli jatkunut jo jonkin aikaa ennen kuin konsultti tuli mukaan hankkeeseen. Kaikki saatavilla oleva mielipide- ja lausuntoaineisto on kuitenkin toimitettu konsultille. Kooste ei ole kaiken kattava, sillä aivan jokaista saatua palautetta ei ole voitu ottaa mukaan. Palautteesta voi hyvin havaita, että asukkaiden tavoitteissa on paljon yhteistä, mutta keinoissa niiden saavuttamiseksi on eroja. Sovittiin, että palautekooste lähetetään muistion liitteenä osallisryhmälle (liite 1). 3. Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu Rakennusoikeus- ja kannustinryhmälle jaettiin kaavoituksen laatima moniste alustavan luonnoksen rakennusoikeuden laskujen- ja nostojen perusteista. Petri Saarikoski kertoi lyhyesti, millaisia asioita rakennusoikeus- ja kannustinryhmässä nousi esille: - keskusteltiin rakennusoikeudesta tonteilla, joille on esitetty yli tai alle 0,50 tonttitehokkuutta sekä sitä, onko 0,50 tonttitehokkuus ylipäätään oikeudenmukainen verrattuna rakennuslain mukaiseen. - pitäisi tutkia, löytyykö arkkitehtonisia keinoja, joilla 0,50 tehokkuus saadaan sovitettua kaikille tonteille. - tonttitehokkuudesta 0,50 poikkeamisen perusteina oli esitetty luontoarvot, liikennöitävyys, ym. - rakennusoikeuden alentamiset ovat melko pieniä, joten luulisi kyseisille tonteille löytyvän ratkaisu, jossa ne saisivat pitää tonttitehokkuuden 0,50. - toivottiin, että kaavoitus olisi yhteydessä näiden tonttien omistajiin. - jos rakennusoikeutta pienennetään, tulisi siitä maksaa tontinomistajille korotus. Esim. korotettu korjausavustus voisi olla tällainen. Tällä hetkellä kaupunki myöntää avustuksia ainoastaan energiataloudellisiin korjauksiin. - painotettiin rakennusoikeuden käytettävyyttä tontinomistajan tarpeista katsottuna. Naapurien näkymät tulee myös huomioida. Tästä syystä tarkastelua tulisi tehdä tontti kerrallaan. - Kaupungilla on tehty nyt tietokonemalli, jossa 11 poikkeustontin kohtaa tarkennetaan vielä ja täsmennetään rakennusoikeuden määrää ja sijoittumista tontille. - tontteja, joilla rakennusoikeutta nostettaisiin ovat mm. Pispalan koulu ja lastenkoti. Näin siksi, että niiden toiminta ja toiminnan kehittäminen mahdollisestaan myös jatkossa. Meluntorjunta voi olla myös syy tonttitehokkuuden kasvattamiseen, esim. lisää rakennusoikeutta talousrakennuksen rakentamiseksi, jotta saadaan melulta suojattua pihatilaa. Tässä kohteessa ei ole vielä keskusteltu maanomistajan kanssa.

3 - maisemaan sopimattomia autokatoksia voisi ohjata muutettavaksi autotalleiksi ja antaa niille lisää rakennusoikeutta, mutta toisaalta olisiko se tasapuolista? - autojen pysäköinti ohjattava pihoihin, pois kaduilta. - alustavassa luonnoksessa suurin tavanomaisen asuintontin tehokkuus oli e = 0,65. - kaavamääräykset paikoitellen epäselviä ja vaikeita ymmärtää. Tämän takia osallisryhmälle toivottiin lähetettävän kannustimia selventävä liite Kaavoittaja lupasi tällaisen tehdä. - nyt kun ollaan tiukkoja muutostöiden suhteen, niin vaikuttaa siltä, että on helpompi saada purkulupa kuin tehdä laajennus. - YLA:ssa päätetty juuri, että Rinnekatu 2:ssa oleva vanha rakennus voidaan purkaa. Miten luodaan sellaisia kannustimia, että vanhan säilyttäminen tulee houkuttelevammaksi kuin purkaminen. Korjauskelvoton-määritelmä on suhteellinen. - Riikka Rahkonen: Keskusteluja on käyty noin 50 tontinomistajan kanssa joko henkilökohtaisesti tai puhelimella tai sähköpostilla, joista osa on ollut hyvin tyytyväisiä tonttejaan koskeviin suunnitelmiin. Osa on ollut hankalampia tapauksia, joita kehitellään vielä. Syksyllä pidetään noin kymmenen tonttikatselmusta, joissa on mukana kaavoittaja, maakuntamuseon perinnerakennusmestari sekä rakennusvalvonnan edustaja. Katselmuksissa käydään myös rakennusten sisällä. Katselmuksen lopputuloksesta riippuen katsotaan, josko kiinteistön suojeluluokitusta alennetaan tai mahdollisesti poistetaan kokonaan tai tuleeko tontille erityiskannustimia. Mari Seppä kertoi suojelu- ja rakentamisen ohjaus-ryhmän kommenteista: Rakennustapaohjeet: - rakennustapaohjeiden tarpeellisuus kyseenalaistettiin, sillä kaikki rakennukset ovat erilaisia - ohje on liian yksityiskohtainen, miljöö on muutakin kuin detaljeja - ensin tulee ratkaista suuret linjat ja vasta sitten keskittyä yksityiskohtaiseen ohjaukseen. Kuitenkin on hyvä, että on rakennustapaohjeet. - miksei mahdollista jäljitellä vanhaa vaan ohjataan rakentamaan kerrostumia? Ajallinen kerroksellisuus on ominaista Pispalalle, siksi rakennusvuosi saa näkyä. - huonokuntoinen vanha rakennus tulisi voida korvata uudella täysin samannäköisellä rakennuksella, yksityiskohdat hyvin tehtynä Laajentamismahdollisuus: - laajentamistavoissa tulisi lähteä liikkeelle tontinomistajan tarpeista, eli tarvitaanko laajennusta vai erillistä rakennusta. Kaavan tulisi olla väljä, jotta erilaiset tarpeet voidaan huomioida. ja rakennustapaohje ohjaisi tarkempaa suunnittelua. - koko kaupungissa käydään parhaillaan keskustelua tarpeesta kaavojen väljyyteen. Mikäli kaavat olisivat tarpeeksi väljiä, olisivat ne mahdollisesti nykyistä pitkäikäisempiä. - laajennuksen tulisi erottua vanhasta rakennuskannasta - rakeisuus voi olla haitta ydinperheen tarpeille, jolloin laajentaminen on parempi ratkaisu kuin erillisrakennus. Laajentaminen ei ole uhka miljöölle. 3

4 Yleistä keskustelua: - Riikka Rahkonen: Ajatus alustavan kaavaluonnoksen rakennusten massoittelua ohjaavista määräyksistä lähti alun perin Hanna Lyytisen rakennustapaohjeesta. Rakennusoikeuden jaottelu useaan tai toisiinsa kytkettyihin massoihin ei sovi kaikille tonteille, esim. sellaisille, joissa on jo nyt yksi iso rakennus ja joiden tulee voida säilyä sellaisina. Pispalan henki parhaimmillaan: - näkymät talojen lomitse - esteetön näköala, maisemat järvelle - kirjava rakennuskanta, vanhat rakennuskokonaisuudet esim. 20-luvulta - Pispala on parhaimmillaan kun asukkaat viihtyvät, naapurisopu Pispalan henki pahimmillaan: - näkymäesteet - betonia silmän korkeudella - rakentamisessa ei ole otettu huomioon maastonmuotoja - uusvanhat kulissirakennukset Sosiaalinen monipuolisuus: - uhkana se, että alue muuttuu omakotialueeksi, rakenne yksipuolistuu - sosiaalisen monipuolisuuden syntymistä tuettava myös uudella kaavalla - taloudelliset seikat ohjaavat yksipuolistumisen suuntaan - monipuolisuutta voidaan tukea jakamalla rakennusoikeus pienempiin massoihin. Toisaalta on lähdettävä perheen omista tarpeista k-m2:n suuruisia erillistaloja ei nähty yleensä realistisina - perhe voisi kuitenkin rakentaa esim. työtilan tontilleen tai siipirakennukseen, ja se voitaisiin taas aikanaan perheen asumiskäyttöön tai antaa vuokralle; tämä avaisi mahdollisuuksia asukkaille, parantaisi talon ja tontin joustoa elämänkaaren mukaan. - kaavassa tulisi olla määräys, joka sallisi kaupunkikuvallisin perustein rakentamisen rakennusalan ulkopuolelle, mikäli naapurit suostuvat. - rakennus on harvoin täysin korjauskelvoton, kyse on vain korjaamisen kustannuksista. Voiko määritellä, että rakennus voidaan purkaa, jos korjauskulut ovat esim. 1,5 x uuden rakentamisen kustannuksista? - viheralueet on säilytettävä rakentamattomina - suojelun mahdollistava ratkaisu joka tontille - ratkaisuissa voisi olla joustavuutta, mikäli se ei häiritse naapureita - hyvä, että Pispalaan saa jatkossakin rakentaa, purkuasioissa tulisi luottaa kiinteistönomistajaan, sillä kukaan järjellinen omistaja ei pura hyvässä kunnossa olevaa taloa. Purkamisessa kyse myös siitä, millainen lopputulos halutaan, eli halutaanko nykyisten energiamääräysten mukainen rakennus vai ei. - kaavasta tulisi tehdä väljä ja antaa rakennusvalvontaan resursseja ohjata ja neuvoa rakentajia esim. Rauman-mallin mukaisesti. - Sakari Leinonen totesi, että vanha kaava on erittäin väljä, joten siksi tehdään uutta kaavaa, jotta rakennusvalvonnalla olisi helpompi valvoa rakentamista Pispalassa. - Timo Hanhilahti: On keskusteltu väljempien kaavojen laatimisesta, mutta rakennusvalvonnan nykyisillä resursseilla tämä ei onnistu. 4

5 - Pispalan asukasyhdistys on lähettämässä ELY-keskukselle aloitetta liittyen Pispalan maisemien säilyttämiseen. Uhkana nähdään mm. Santalahden kaavoitus, joka saattaa tuoda tullessaan korkeita rakennuksia, jotka peittävät näkymiä Pispalasta ja Pispalaan. - Pispalan kaavan maisema-arvioinneissa huomioitava Santalahden kaavan vaikutus, eli myös vaikutus järvimaisemiin, ei vain lähimaisemiin. - konsultti FCG:ltä vastasi, että arvioinnissa arvioidaan näkymät Pispalasta sekä annetaan suosituksia. Voidaan mainita, että Santalahden kaava on vireillä, mutta että vielä ei tiedetä mitä ko. alueelle lopulta tulee. Itse Santalahden kaavaan ei voida tässä yhteydessä ottaa kantaa. Santalahden kaavan vaikutusten arvioinnissa selvitetään aikanaan miten vaihtoehtojen rakentaminen vaikuttaisi Pispalaan. - mikäli haluttaisiin tehdä kokonaisvaltainen maisema-arviointi, tulisi Pispalan ja Santalahden arvioinnit tehdä yhdessä eikä erikseen, vaikka kaavat ovatkin erillisiä hankkeita. - MRL:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, joista tärkein Pispalan tapauksessa on rakennusinventointi. Aikaisemmin on tehty Pispalan maisemat-selvitys, joka tulee myös huomioida kaavassa - Riikka Rahkonen: Santalahden luonnosvaihtoehtojen aikataulu ei ole vielä tiedossa. Tietokonemallinnuksella voidaan havainnollistaa, miten Santalahden rakentaminen vaikuttaa Pispalan näkymien säilymiseen. - Pispalan puusto on kasvanut niin paljon, että näkymät peittyvät. Pihapuustoa tulisi karsia, jotta näkymät saadaan taas vapaiksi. - Pispalanharju on yksi kokonaisuus, miten se voidaan kaavalla jakaa eri alueiksi? Pispalan ja Santalahden kaavat tulisi yhdistää yhdeksi hankkeeksi. Korkea rakentaminen Santalahdessa tulee voida estää. - ajatellut 0,5-1 metrin korotukset taloissa ovat melko kalliita niistä saatavaan hyötyyn verrattuna, joten olisi järkevämpää saada korottaa suoraan kokonaisella kerroksella. - onko pakko määrätä kovin tarkasti kuinka korkea pengerrys saa pihalla olla tai millainen kattoikkuna katolla saa olla, jos se ei juuri näy minnekään? - Riikka Rahkonen: rakennustapaohjeesta saadun palautteen perusteella on syytä pohtia, tulisiko ohjeet olla talotyyppikohtaisia eikä tonttikohtaisia. Kommentit illan työskentelystä ja annista: - tilaisuus nyt parempi ja antoisampi kuin viikko sitten - toivottavasti kokouksessa esitetty viedään eteenpäin ja otetaan huomioon. - Timo Hanhilahti totesi, että jokaista erillistä mielipidettä ei voida toteuttaa, mutta mielipiteiden valtavirtoja voidaan huomioida. Kyse on kompromissin hakemisesta. - hyvä, että uusintakokous saatiin järjestettyä jo nyt, viikon jälkeen, edellisen kerran kokousten väliä oli 1,5 vuotta. 4. Seuraava kokous Toisen kaavoittajan pitkä poissaolo vaikuttaa kaavan aikatauluun, mutta kaavoituksen tavoite on, että kaavaluonnos on nähtävillä viimeistään tammikuussa 2012 ja siitä saatu palaute ja muu materiaali saataneen kasaan helmikuussa Sovittiin, että seuraava kokous on tammikuussa 2012, vaikka palautetta ei olisikaan silloin vielä käytettävissä. 5

6 6 5. Kokouksen päättäminen Timo Hanhilahti päätti kokouksen klo 20:00

7 , Pispalan kaavojen 8256 ja 8257 osallisryhmien kokous

8 ILLAN OHJELMA Kokouksen avaus, pelisääntöjen sopiminen Esittelykierros Ryhmätyöskentely - suojelu ja rakentamisen ohjaus - rakennusoikeus ja kannustimet Ryhmien yhteenvedot ja yleiskeskustelu n Kaavoituksen jatko Ilta päättyy ASEMAKAAVASUUNNITTELU

9 Suunnittelutilanne: ASEMAKAAVASUUNNITTELU kaavaluonnokset ja rakentamistapaohje työn alla, sovellettu Yhdyskuntalautakunnan keväällä hyväksymiä periaatteita luonnokset nähtäville joulukuussa 2011 kaavan vaikutuksia arvioivat konsultit WSP ja FCG sekä Suunnittelupalvelut eliöstö- ja biotooppiselvitys valmistunut lukukappaleita tilaisuudessa, raportti kaavoituksen internetsivuilla

10 PISPALA ASEMAKAAVASUUNNITTELU

11 Koko aluetta koskeva yleismääräys huomioi valtakunnallisen arvon arvokkaille osa-alueille arvoaluemerkintä sk-2 inventoinnin rajauksia sovellettu Alustava kaavaluonnos: Suojelumääräykset ASEMAKAAVASUUNNITTELU Merkintä arvokkaille pihapiireille sk-piha: Kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas pihapiiri, jonka ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Muutokset ja lisärakentaminen tulee tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen kohdetta koskevan rakentamistapaohjeen mukaisesti. I lk pihapiirit, käytetty harkintaa Arvokkaissa pihapiireissä lisärakentamista runsaasti; joissakin sk-piha ja lisärakentaminen ovat ristiriidassa.

12 Alustava kaavaluonnos: Suojelumääräykset ASEMAKAAVASUUNNITTELU 2 eritasoista suojelumääräystä rakennuksille: Katselmukset huonokuntoisille rakennuksille; jatkoharkinta srp-1 Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin pispalalaista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä tai pihan puolella. Julkisivu- ja kattomateriaaleja, kattomuotoa, rakennuksen korkeutta ja ikkunoiden materiaalia ja puitejakoa ei tule muuttaa kuin erittäin perustellusta syystä, palauttavat korjaukset ovat suositeltavia. Määräys ei estä muutoksia eikä pakota palauttaviin korjauksiin. I-II-luokan asuinrakennukset, III-lk asuinrakennukset I-luokan pihapiirissä tai kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla, erityisen arvokkaat piharakennukset. Purkaminen ELY:n poikkeamisluvalla.

13 Suojelumääräykset ASEMAKAAVASUUNNITTELU srp-2 Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin pispalalaista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Mikä on pispalalaista rakentamistapaa? Rakennuksen ominaispiirteet tule korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Palauttavat korjaukset ovat suositeltavia. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, jollaisena ei voida pitää hoidon laiminlyöntiä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja katukuvaan. Määräys ei estä muutoksia eikä pakota palauttaviin korjauksiin. III-luokan asuinrakennukset, kaupunkikuvan kannalta merkittävät inventoimattomat vanhat asuinrakennukset omistajan kanssa sopien, kaupunkikuvallisesti merkittävät II lk piharakennukset. Purkaminen kaupungin päätöksellä.

14 Alustava kaavaluonnos: Rakennusoikeus ASEMAKAAVASUUNNITTELU osoitetaan kerrosneliöinä rakennusaloille yleislinjana tonttien tehokkuus e = 0,5 MRL:n mukaan 5 k- m² tarkkuudella aputilat voidaan toteuttaa pääsääntöisesti kerrosalaan lukemattomina kellareina, joiden tulee olla enemmän kuin puolet maan alla rakennusoikeutta nostettu yli peruslinjan (12 kpl) perusteena käyttötarkoitus, meluntorjunta ja kaupunkikuvalliset syyt rakennusoikeutta laskettu alle peruslinjan (11 kpl) perusteena maasto, liikennöitävyys, kaupunkikuva ja luontoarvot Ovatko nostot/laskut perusteltuja? Onko ratkaisu linjassa suojelutavoitteen kanssa? Mahdollistaako alueen kehittymisen?

15 Suojellussa rakennuksessa saa: ottaa vaipan sisällä tiloja käyttöön Alustava kaavaluonnos: Kannustimet ASEMAKAAVASUUNNITTELU laajentaa rakennusta rakennusalan puitteissa rakennusalalle merkitystä rakennusoikeudesta ja tontille sallitusta enimmäiskerrosalasta huolimatta Rinnekatu 25 ja 27

16 Alustava kaavaluonnos: Kannustimet ASEMAKAAVASUUNNITTELU Tontilla, missä on suojeltuja rakennuksia saadaan käyttää uudisrakentamiseen varatulle rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus siitä huolimatta, että tontille sallittu rakennusoikeus ylittyy hissin saa rakentaa rakennusoikeudesta huolimatta ellei se aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille Enintään 45 k-m² piharakennuksen ja autopaikan alle saa rinteessä rakentaa aputiloja rakennusoikeuden lisäksi Mäkikatu 5 ja Rinnekatu 18

17 Mittasuhteet: A-30-korttelialueet Alustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus NNITTELU Rakennusten tulee koostua selkeistä kappalemaisista massoista, joilla on oma katto. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 8 m. Julkisivun pituus saa olla enintään 20 m. Rakennuksen korkeus saa olla alarinteessä enintään 10 m. Kadun puolella sokkelia saa olla näkyvissä enintään 3 m. Kadun puolelle sijoittuvat yli 1,5 m korkeat kivijalat tulee aukottaa siten, että ei synny suuria umpinaisia pintoja.

18 Alustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus NNITTELU

19 Alustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus r50%iii NNITTELU Uudisrakennukset, laajennukset ja julkisivumuutokset tulee sovittaa huolellisesti osaksi aluekokonaisuutta ja katukuvaa; rakennuslupaa haettaessa on kadunpuoleisessa julkisivupiirustuksessa esitettävä myös naapurirakennukset. Rakennukset ja niiden laajennukset ja korotukset on suunniteltava siten, että kadulta ja yläpuolisilta tonteilta säilyy näkymiä maisemaan eikä alapuolisten tonttien pihoja pimennetä merkittävästi. Havainnollistavalla materiaalilla on osoitettava rakennuksen soveltuvuus katukuvaan sekä vaikutukset näkymiin naapuritonteilta ja kadulta. Turvaavatko määräykset näkymiä?

20 Alustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus NNITTELU rakentamistapaohje hyväksytään yhdessä kaavan kanssa; sisältää kohdekohtaisia ohjeita arvoalueille ja arvokohteille rakennusvalvonta voi hyödyntää kaupunkikuva-toimikuntaa tarvittaessa Ovatko kartalle tuodut rakentamistapaa koskevat määräykset oleellisia/ puuttuuko jotakin? Ovatko kohdeohjeet ymmärrettäviä/tarpeellisia? Säilyvätkö miljöön/rakennusten arvokkaat ominaisuudet?

21

22

23 Kaavoituksen seuraavat vaiheet NNITTELU kaavaluonnokset tiedoksi YLA:lle ja nähtäville joulukuussa? mielipiteet ja lausunnot nähtävilläoloaikana yleisöesittely ja päivystys Seuraava osallisryhmä vuoden 2012 puolella kun palaute on saatu KIITOS OSALLISTUMISESTA TILAISUUTEEN!