Vantaan purotalkkarit Loppuraportti 2018

Transkriptio

1 Vantaan purotalkkarit Loppuraportti 2018 Joonas Fontell Tomi Räsänen , Vantaa

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO & YLEINEN TILANNE s. 4 2 PUROTALKKARIEN KESKEISET KOHTEET 2018 s Kylmäoja s Kirkonkylänoja s Rekolanoja s Tervaoja s Muut kohteet s TALKOOT s YHTEENVETO s. 24 3

4 1 JOHDANTO & YLEINEN TILANNE Vantaan purotalkkarit toimivat kesällä 2018 kolmatta vuotta Vantaan kaupungin alaisuudessa. Tänä vuonna purotalkkarien työ painottui kutusoraikkojen huoltoon. Huoltoon sisältyivät aiempina vuosina rakennettujen soraikkojen työstö ja puhdistaminen esimerkiksi talikolla ja pistolapiolla kääntäen sekä soran ja kivimateriaalin lisääminen tarpeen mukaan. Lisäksi Purotalkkarit siistivät kesän aikana lukuisia eri puroja ympäri Vantaata. Purotalkkareita työllistivät myös erilaiset vaellusesteet ja niiden purkaminen sekä säännölliset kalaistutukset. Talkoot olivat myös oleellinen osa purotalkkareiden kesän uurastusta. Vantaan purotalkkarit järjestivät kesän aikana seitsemät talkoot, joiden teemat vaihtelivat kohteen mukaan. Talkoissa muun muassa siivottiin purouomaa, kitkettiin vieraslaji jättipalsamia, rakennettiin uusia taimenen kutusoraikoita ja huollettiin aikaisempina vuosina rakennettuja kutusoraikkoja. Kokonaan uusi talkoopaikka oli tänä vuonna Länsi-Vantaan Lammasoja. Kesän talkoita käsitellään laajemmin kappaleessa 3. Aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna laajempaa huomiota saivat myös Kirkonkylänoja ja Tervaoja. Kesä 2018 oli hyvin vähäsateinen ja helteiltään ennätysluokkaa. Osaltaan vähävetisyydestä johtuen Vantaan puroilla esiintyi paikkoja, jotka kärsivät vähävetisyydestä niin, että kohteisiin muodostui vaellusesteitä. Toisaalta kuivan kesän etuja oli luonnollisesti vähä- ja kirkasvetisyys, joka mahdollisti helpomman ja vaivattomamman purojen siistimisen. Vähävetisyys auttoi myös havaitsemaan sellaisia asioita, jotka viime vuosina olivat saattaneet jäädä näkemättä. Tilanne vieraslajien osalta on vaikea. Jättipalsamia havaittiin lähes poikkeuksetta jokaisen pienvesistön ääreltä. Jättiputkia vuorostaan havaittiin koko kesän aikana vain muutamia ja niistä ilmoitettiin ympäristökeskukseen. Alkukesästä purotalkkarit kitkivät jättipalsamia monessa eri kohteessa. Jättipalsamin kitkeminen oli myös joidenkin talkoiden keskeinen tavoite. Kesän aikana purotalkkarit ja talkoolaiset kitkivät jättipalsamia 55 jätesäkillistä (200L). Vuoden 2018 pääpaino oli soraikoiden huollossa. Purotalkkarit huolsivat ja kunnostivat yli 30 taimenen kutusoraikkoa Vantaan puroilla. Soraikon huollossa tarkoitus on saada kutusora puhtaaksi ja kuohkeaksi. Sora käännettiin talikoin ja lapioin, jolloin kiintoaines ja hiekka huuhtoutuivat virran mukana pois kutualueelta. Purotalkkarit kokeilivat myös ns. ämpärimenetelmää muutamien soraikkojen puhdistuksessa. Ämpärimenetelmässä sora puhdistetaan kaatamalla vettä korkealta soraikkoon, jolloin veden paine puhdistaa soraa. Keskeisimmät kohteet, joissa soraikkoja huollettiin, olivat Kylmäoja, Rekolanoja, Krakanoja ja Kormuniitynoja. Osa soraikoista oli varsin liettyneitä ja hiekottuneita. Tämä kertoo siitä, että huoltotiheyttä tulisi tiivistää. Monissa puroissa kiintoaineksen määrä on sen verran suuri, ettei soraikot pysy puhtaina ja toimivina ilman säännöllistä huoltamista. 4

5 Kartta 1. Kesän aikana läpikäydyt alueet. 5

6 6

7 Kuva 1. Jättipalsamia kitkettiin tänä kesänä runsaasti. Kuva 2. Kesän aikana käytössä oli paljon kivimateriaalia. 7

8 2 PUROTALKKARIEN KESKEISET KOHTEET Kylmäoja Kuva 3. Kylmäojan länsihaaran uusi kutusoraikko. Kylmäoja on työllistänyt purotalkkareita hyvin paljon purotalkkareiden alkuvuosista lähtien. Kylmäoja on elpynyt viime vuosina hyvin lentokentän aiheuttamista päästöistä ja tätä nykyä se on taimenen poikastiheyksiltä Vantaan kärkiluokkaa. Tästä syystä Kylmäojaa on pyritty myös kunnostamaan kokonaisvaltaisesti. Vuonna 2018 Kylmäojalle rakennettiin muutama uusi soraikko Koisotien eteläpuolelle sekä lähes kaikki soraikot on käyty läpi ja huollettu. Kylmäojalla esiintyi vuonna 2018 useita selkeitä kalojen kulkua haittaavia tukoksia, joita purotalkkarit avasivat. Vaellusesteitä muodostivat muun muassa kaatuneet puut, risut ja suuremmat puroon kuulumattomat jätteet. Avattaessa tukoksia, purotalkkarit ottivat huomioon puuaineksen tärkeyden vesieliöstölle ja osa puuaineksesta jätettiin puroon. Lisäksi vaellusesteitä, joihin purotalkkarit puuttuivat, olivat osittain tukkeutuneet tierummut sekä koskialueen kynnykset, joista virtasi hyvin vähän vettä. Kenties kesän erikoisin tukos oli muodostunut kymmenestä puuntaimesta ja niiden ruukuista. Tämä tukos poistettiin Kylmäojantien tierummun pohjoispuolelta. 8

9 Kesän harmillisin tapaus sattui heinäkuun puolivälissä, jolloin saimme asukkaalta tiedon kalakuolemista Kylmäojan pohjoishaarassa. Nietospuiston pohjoinen osa eli Kylmäojan pohjoishaara turmeltui miltei täysin pohjaeliöstöä myöten. Löysimme Jusslan teollisuusalueelta aina Nietospuiston länsihaaran kohdille yli 50 kuollutta taimenen tämän kevään poikasta sekä reilut kymmenen 1-2 kesäistä taimenta. Osasyynä kalakuolemiin pidettiin ennätyspitkää hellejaksoa, joka koetteli koko Suomea kesällä Lähdepitoisena purona Kylmäojan veden lämpötila pysyy maltillisena eikä nouse korkeisiin lukemiin. Lopullista syytä kalakuolemiin ei ole saatu selville, mutta mahdollisia päästöjä tai vuotoja ei ole poissuljettu yhtenä syynä. Erikoisinta tapauksessa oli se, että yhtäkään elossa olevaa kalaa tai pohjaeläintä ei löydetty tältä osuudelta. Ilolanojassa ja Kylmäojan länsihaarasta ei havaittu kalakuolemia tai mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Kesän aikana purotalkkarit kävivät Kylmäojan läpi miltei kokonaan Kylmäojanhaarasta Jusslan alueelta aina Keravanjoen yhtymäkohtaan asti. Keskeisiä paikkoja olivat ainakin kaikki sillanaluset ja tierummut. Nämä kohdat pyrittiin keskeisesti kaikki käymään läpi ja näistä paikoista yleensä löytyikin suurimmat roskamäärät. Kylmäojan länsihaarasta purettiin yksi tukos, huollettiin yksi vanha kutusoraikko ja rakennettiin kaksi uutta soraikkoa. Kalakuolemien yhteydessä purotalkkarit kävivät pikaisesti tarkastamassa Kylmäojan itähaaran eli ns. Ilolanojan muutamassa paikassa. Samalla kertaa Ilolanojasta purettiin yksi laajempi kaatuneiden puiden aiheuttama tukos. Kylmäoja työllisti purotalkkareita myös siivouksen merkeissä. Kylmäojasta siivottiin erilaista jätettä isoja määriä ja kenties mielenkiintoisin kohde oli Ruskeasannan puusilta, jonka alapuolelta pienestä montusta löytyi 8 polkupyörää. Kylmäojassa oli myös skootterin raato, metalliromua ynnä muuta puroon kuulumatonta jätettä. Kartta 2. Kartassa Kylmäojan keskeisimmät kohteet. 9

10 Kuva 4. Kylmäojan kalakuolematapaus oli harmillinen takaisku. 10

11 2.2 Kirkonkylänoja Kesällä 2018 purotalkkarit ottivat Kirkonkylänojan huomioon aiempia vuosia tarkemmin. Purotalkkarit kävivät miltei koko Kirkonkylänojan läpi ja siistivät Kirkonkylänojaa Kehä III:n ja Rälssitien väliseltä alueelta. Kirkonkylänojassa esiintyi paikoitellen suuria määriä erilaista jätettä laidasta laitaan. Aikaisempina vuosina intressit Kirkonkylänojaa kohtaa ovat olleet vähäiset, sillä Kirkonkylänojan vedenlaatu on ollut kyseenalainen ja purossa ei ole havaittu juurikaan kaloja. Tämän lisäksi Kirkonkylänoja on kärsinyt Helsinki-Vantaan lentokentän päästöistä. Helsinki-Vantaan lentokentän päästöihin on kiinnitetty viime vuosina yhä tarkempaa huomiota ja päästömäärät ovat vähentyneet. Lisäksi lentokentän alueelle ollaan suunnittelemassa maanalaista kosteikkoa, joka parantaisi alueen purojen vedenlaatua entisestään (Finavia, Uutishuone 08/2018). Tällä olisi hyvin positiivisia vaikutuksia myös Kirkonkylänojan vedenlaatuun ja tulevaisuuteen. Vuonna 2018 purotalkkarit havaitsivat paikoitellen Kirkonkylänojassa jo aikaisempaa enemmän vesielämää, joka voisi indikoida asteittaista toipumista. Kesän aikana Kirkonkylänojassa havaittiin useita kookkaita kivennuoliaisia, särkiä, töröjä ja salakkaparvia. Pohjakiviä ja uppopuita asuttivat siirat, juotikkaat ja paikoitellen myös purokatka. Ylimmät kalahavainnot tehtiin Köyhämäentien itäpuolelta Köyhämäentien rummun alta. Harmillisesti taimenia ei Kirkonkylänojalla havaittu. Osittain aiemmin mainituista syistä purotalkkarit rakensivat kesän aikana kaksi pientä taimenen kutusoraikkoa Kirkonkylänojalle kokeilumielessä. Niittytien ja Köyhämäentien välisellä koskiosuudella esiintyi paikoitellen paljon luonnonsoraa. Purotalkkarit purkivat yhden valtavan rytöpadon Niittytien länsipuolelta. Tämä pato oli täysin selkeä vaelluseste ainakin alivirtaaman aikaan. Padon alta paljastui hienosti soljuva pieni virtapaikka. Niittytien alittava pitkä tierumpu jäi hankalan tavoitettavuuden vuoksi tarkastamatta. Putki on mahdollisesti tietyillä virtaamilla osittainen vaelluseste. Yläpuoleiset kalahavainnot kielivät kuitenkin siitä, että liikkumisen pitkän rummun läpi pitäisi olla mahdollista. Kirkonkylänoja varsinkin Tuusulantien ja Niittytien välisellä teollisuusalueella kärsii laajaalaisesta roskaantumisesta. Tavanomaista jätettä, jota tältä alueelta poistettiin, olivat erilaiset auton osat puskureista ja renkaista aina kuorma-auton akkuun. Lisäksi Kirkonkylänojassa esiintyi todella paljon muovijätettä. Erinäistä jätettä siivottiin kesän aikana Kirkonkylänojalta lukuisia jätesäkillisiä ainakin noin 4-5 peräkärryllistä. Kirkonkylänojan vesi värjäytyi alkukesällä täysin vihreäksi. Vihreä vesi osoittautui kuitenkin harmittomaksi kaukolämpövedeksi, jota oli päässyt veteen lähistöllä olevalta rakennustyömaalta. Muulloin Kirkonkylänojan vesi on hyvinkin kirkasta vähäsateisina aikoina. Sateiden myötä vesi puuroutuu miltei täysin ja paikoitellen vesi ja virtaamat voivat nousta hyvinkin korkealle. Tässä mielessä Kirkonkylänojan rantapenkereet ovat hyvin alttiita eroosiolle ja kiintoainesta kulkeutuu vedessä runsaita määriä. 11

12 Kokonaisuudessaan Kirkonkylänoja on mielenkiintoinen kohde, jossa olisi potentiaalia myös taimenen elinalueeksi. Muutokset lentokentän päästöissä ovat hyviä uutisia taimenen kotiutumisen kannalta. Kirkonkylänoja kannattaa ottaa huomioon tulevaisuudessa muiden purojen ohella. Purossa on useita virtapaikkoja, joihin olisi mahdollista rakentaa kutusoraikkoja. Toisaalta Kirkonkylänojan virtaamavaihtelut ovat hyvin suuria ja tämä tulee ottaa huomioon myös kutusoraikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Kartta 3. Kirkonkylänoja, keskeisine kohteineen. Kirkonkylänoja käytiin läpi aina Kehä III:lta Rälssitielle asti 12

13 Kuva 5. Kirkonkylänojan uusi soraikko. Kuva 6. Kirkonkylänojan tavanomainen asukki (kivennuoliainen). 13

14 2.3 Rekolanoja Purotalkkarien varsinainen kesä alkoi Rekolanojalta. Ensimmäisen parin viikon aikana purotalkkarit kävivät läpi Rekolanojaa Ankkapuistosta etelään Kulomäentielle asti. Tämä osuus oli kerännyt varsin paljon erilaista jätettä. Määrällisesti rakennusjätettä ja muovijätettä esiintyi eniten. Korson viereistä Rekolanojaa kuormittavat rakentaminen ja läheiset rakennustyömaat sekä myös tavanomainen asukkaista johtuva kuormitus. Tältä alueelta päiväkohtainen saalis oli useimmiten peräkärryllinen sekajätettä laidasta laitaan. Ankkalammen alapuolisella osuudella esiintyi myös muutama laajempi rytöpato, joita avattiin kalojen ja vesieliöiden kulkua helpottamaan. Kesäkuun lopussa järjestetyissä Rekolanojan talkoissa huollettiin Koivukylänväylän sillan alapuoleiset kutusoraikot sekä siistittiin purouomaa. Samoissa talkoissa kitkettiin jättipalsamia ja siivottiin purouomaa yhdessä talkoolaisten kanssa Koivukylänväylältä Koivukylän puistotielle asti. Kartta 4. Rekolanojan Koivukylänväylän alapuoleiset huolletut soraikot. Kartta 5. Rekolanojan Ankkapuiston ja Kulomäentien välinen osuus. 14

15 Kartta 6. Rekolan alueen huolletut soraikot (punaisella). Vantaan merkittävänä ja verrattain pitkänä purona Rekolanoja työllisti purotalkkareita. Suuresta alueesta johtuen, purotalkkarit eivät millään ehtineet aivan jokaista paikkaa koluamaan läpi. Keskeiset alueet ehdittiin käymään läpi ja paikalliset asukkaat olivat myös tärkeitä tiedonlähteitä kunnostusta ja huoltoa vaativien kohteiden suhteen. Kalaston puolesta Rekolanoja näyttää elinvoimaiselta. Rekolanojalla havaittiin useita taimenen poikasia ja myös useita suurempia 1-2 kesäisiä taimenia. Talkoiden aikaan Ojalehdosta löytyi pieni kuollut hauki. Kokonaisuudessa kesän aikana huollettiin Rekolanojalta yli 12 kutusoraikkoa, siivottiin uomaa, kitkettiin jättipalsamia ja avattiin suurempia tukoksia. Korson alueen kutusoraikot olivat suhteellisen liettyneitä. Alueen rakentaminen ja Ankkalammella tehdyt koneelliset kunnostukset ovat varmasti lisänneet kiintoaineen määrää Rekolanojassa. Potentiaalisia soraikkopaikkoja on Rekolanojalla vielä käytettävissä tulevia vuosia ajatellen. Esimerkiksi Ammattiopisto Varian takana, kehäradan sillan alapuolella on yksi jo valmiiksi kynnystetty kohta, johon kutusoraikko olisi vaivaton toteuttaa. Toinen potentiaalinen paikka löytyy Rekolanojan ja Keravanjoen yhtymäkohdassa, Hanhiniitynsillan alla. Viime vuoden purotalkkarit olivat ehdottaneet Golf-kentän alueen Rekolanojan inventointia potentiaalisten kutusoraikoiden osalta. Tätä ei ajallisista syistä ehditty toteuttamaan jääköön auki vielä tuleville vuosille. Kokonaisuudessaan purotalkkarit kävivät läpi Rekolanojaa Golf-kentän pohjoispuolelta aina Korson Ankkalammelle asti. Lisäksi purotalkkarit kartoittivat myös Ankkalammen yläpuolisia alueita potentiaalisten kutualueiden merkeissä. Purotalkkarit tutustuivat esimerkiksi Vallinojaan, Tussinkoskeen ja Kalminojaan. Vallinojalla Harjalinnunpolun päästä Fallbackanpuistoon kulkevan hiekkatien sillan alla olisi yksi varteenotettava soraikkopaikka tuleville vuosille. Lisäksi Tussinkosken alapuolelle olisi mahdollista rakentaa kutusoraikko taimenille. Toisaalta luonnonsuojelualue voi hankaloittaa tarvittavien lupien kanssa. 15

16 2.4 Tervaoja Tänä vuonna purotalkkarit kunnostivat myös Tervaojaa uutena kohteena. Tervaojan kunnostus sai tuulta purjeisiin ja uutta innostusta, kun purotalkkarit havaitsivat heinäkuun alussa Tervaojan alajuoksulla kymmeniä taimenen nollikkaita, joilla näytti olevan menohaluja uusille seuduille kohti yläjuoksua. Harmillisesti kalojen vapaa liikkuminen katkeaa heti alkuunsa puron alajuoksulla Matarinkosken ulkoilutien alittavan tierummun takia. Tässä rummussa alapuolista pudotusta oli n cm mikä tietenkään ei aiheuta ongelmaa isommalle taimenelle, mutta pienille kaloille kulku muodostui käytännössä mahdottomaksi. Purotalkkarit kokeilivat saisiko vedenpintaa korotettua rummun alapuolelta niin, että kalojen ja vesieliöiden kulku ylöspäin helpottuisi. Pienellä kiveämisellä tierummun alapuolista vedenpintaa saatiin nostettua rummun alareunaan asti ja pudotus saatiin eliminoitua miltei täysin. Kivistä rakennetun pohjapadon molemmin puolin sinkoili taimenen nollikkaita, kivennuoliaisia ja kivisimppuja, joten pohjapato ei selkeästi ainakaan muodostanut ongelmaa kalojen liikkumiselle. Purotalkkarit odottavatkin nyt mielenkiinnolla kalahavaintoja rummun yläpuoliselta osuudelta. Matarinkosken Tervaojan rummun yläpuolella ei havaittu ainuttakaan kalaa. Ohikulkijoiden mukaan, joitain kaloja on näkynyt kymmeniä vuosia sitten Pirjonpolun läheisyydessä. Purotalkkarit kävelivät Pirjonpolun ja Matarinkosken osuuden useaan kertaan ja kalahavaintoja ei tehty. Tierummuista myös Pirjonpolun alittava kaksoistierumpu muodostaa ainakin osittaisen vaellusesteen. Tässäkin kohtaa pienellä kiveyksellä saatiin kalojen kulkumahdollisuuksia parannettua. Vesi ohjattiin alivirtaamalla oikeanpuoleiseen putkeen, joka oli huomattavasti matalammalla ja jonka kautta kalan ja muiden vesieliöiden olisi huomattavasti helpompi liikkua kts. kuva. Kartta 7. Tervaojan vaellusesteen muodostavat tierummut, joissa kivimateriaalia hyödyntäen parannettiin kalojen kulkumahdollisuuksia. 16

17 Kuva 7. Vesi ohjattiin kulkemaan alivirtaamalla punaiseen rumpuun. Kuva 8. Tervaojan alimman rummun pudotusta saatiin pienennettyä pienellä kiveyksellä. Matarinkosken ja Pirjonpolun välinen metsäaukeama oli varsin tukkeutunut ja umpeen kasvanut. Pirjonpolun ja Matarinkosken väliseltä alueelta aukaistiin useita pienempiä tukoksia ja käytännössä taimenella olisi nyt mahdollisuus nousta myös Tervaojaan. Reitti olisi auki ainakin 17

18 Pirjonpolulle ja myös siitä ylöspäin, mikäli suhteellisen alkeelliset ja kevyet kiveykset pysyvät tulvilla paikallaan. Vedenlaadultaan Tervaoja on kelvollinen ainakin pohjaeläimistä päätellen. Purokatkaa vilisi runsain määrin puron pohjalla. Tervaoja ei ole vesimäärältään häävi, mutta esimerkiksi taimenen nollikkaiden elinalueeksi vesimäärä riittäisi varsin mainiosti. Kesällä 2018 purotalkkarit kävivät Tervaojan läpi aina Matarinkoskelta Kulomäentielle asti. Suurimmat tukokset ja jätteet tuli siistittyä purouomasta pois. Tervaojan talkoissa kitkettiin myös laajalti Tervaojan rannoille levittäytynyttä jättipalsamia ja siistittiin myös purouomaa Mikkolan koululta Kulomäentielle. Talkoolaisten mukaan ongelmakohtia muodostavat yksityiset tontit Ullantien eteläpäässä, joiden alueella havaittiin asukkaiden itse tekemiä kivipatoja, jätettä sekä myös yksi suuri rytöpato asukkaan tontilla. Näihin voisi tulevaisuudessa puuttua varsinkin, mikäli taimenia havaittaisiin Pirjonpolun seuduilla. Kartta 8. Tervaoja oli tukkeutunut puumateriaalista ja isoista kivistä. Kuva 9. Tervaojan ensimmäisen rummun alapuolinen kynnys. 18

19 2.5 Muut kohteet Purotalkkarit kävivät kesän aikana useissa kohteissa ympäri Vantaata. Isosta karttakuvasta (Kartta 1) löytyvät alueet, joissa purotalkkarit ovat kesän aikana siivonneet, huoltaneet kutusoraikkoja, rakentaneet uusia soraikkoja tai kartoittaneet eliöstöä ja ympäristöä. Alla muutama merkittävämpi kohde ja lyhyt selite siitä, mitä purotalkkarit alueella tekivät. Tikkurilankoski Tikkurilankosken patoluukku avattiin lopullisesti. Sitä ennen se oli noin viikon auki ennen kuin suljettiin ja avattiin uudelleen mediaa varten. Tämän viikon aikana purotalkkarit siivosivat Tikkurilankosken padon ylä- ja alapuolelta kolme peräkärryllistä romua. Polkupyöriä löytyi yli 15, kaksi kassakaappia, pitkiä metallitankoja, ostoskärryt ja pari jätesäkillistä pienempää sekajätettä. Padon yläpuolelta löytyi patoluukun avaamisen jälkeen pikkunahkiaisia ja simpukoita. Purotalkkarit siirsivät simpukoita kuivalta maalta veteen suuria määriä. Ennen patoluukun avaamista padon yläpuolella sukeltajat kävivät siirtämässä yli 1400 vuollejokisimpukkaa uusille elinalueille (HS ). Padon alapuoliselta osuudelta havaittiin pitkin kesää useita 1-vuotiaita taimenia, jotka olivat todennäköisesti keväällä puroon istutettuja poikasia. Krakanoja Krakanojalla huollettiin tänä kesänä 4-5 kutusoraikkoa Ylästöntien yläpuoliselta alueelta. Alueella on tehty vuosia sitten kutusoraikkotalkoita, osa näistä oli tukkeutunut pahasti. Kutusoraikot käytiin läpi ja kuohkeutettiin ämpärien ja talikon voimin. Lisäsoraa ei tänä vuonna viety, mutta alue kaipaisi soratäydennystä. Krakanojan ylin kutusoraikko Ylästöntieltä ylöspäin kuljettaessa oli tehty osittain pehmeä savimassan päälle. Soraikon huolto oli tästä syystä hankalaa. Sora uppoutui saveen ja kuohkeuttaessa talikot menivät helposti liian syvälle nostaen savea soraikon päälle. Ennätyskuivan kesän virtaamat eivät riittäneet viemään savea alajuoksulle, vaan savi jäi paikoilleen. Alue kaipaisi lisäsoraa, vaikka lopulta saatiinkin soraikot kuohkeiksi. Ylästöntien alapuoliselta osuudelta kerättiin erilaista romua auton ovista muovipulloihin. Purotalkkarit kävivät kartoittamassa myös soraikoiden ylempää osuutta aina Kehä III:lle asti. Tulkintien ja Kehä III:n välillä oli muutama potentiaalinen virtapaikka, johon olisi mahdollisuus tehdä kutusoraikko. Poikasaluetta taimenelle olisi runsaasti. Alue kärsii vielä Helsinki-Vantaan lentokentän aiheuttamista päästöistä, mutta vedenlaatu on parantunut ja parantumaan päin. Tällä välillä ei kalahavaintoja tehty, mutta rannoilta oli löydettävissä monen eri eläinlajin jälkiä. Kormuniitynoja Kormuniitynojalla huollettiin kaksi kutusoraikkoa Hakunilan urheilupuiston ja Blylodinpuiston kohdalta. Lähellä Sotungintietä havaittiin asukkaan ilmoituksen toimesta pohjapatoratkaisu, joka ei vähävetisenä aikana toimi. Pato päästi vettä huonosti läpi ja toimi kuivan kesän aikana selkeänä vaellusesteenä. Purotalkkarit muokkasivat hieman kyseistä pohjapatoa niin, että kaloilla on mahdollisuus liikkua läpi. Padon alapuoliselta osuudelta havaittiin pitkin kesää 19

20 lukuisia 1-2 vuotiaita taimenia. Lisäksi pohjapadon kivien välissä näytti olevan jumissa muutamia taimenia, jotka lähtivät myös alavirtaan kivien siirtelyn seurauksena. Pohjapatoa on tarkoitus kunnostaa lähiaikoina. Lisäksi patojen yläpuoliset suvannot tullaan ruoppaamaan. Urheilukentän ja vuorilehdontien väliseltä osuudelta löydettiin muutamia taimenia. Ratsumestarintien yläpuoliselta osuudelta huollettiin kutusoraikko ja muokattiin koskipaikan virtaamaa täsmäkunnostuksin. Kesän kuiva kausi oli laskenut vedenpintaa sen verran, ettei kalojen liikkuminen ylöspäin olisi ollut mahdollista. Pienellä muokkauksella saatiin koskipaikasta parempi ja virtaukseltaan vaihtelevampi. Ilolanoja Ilolanoja kartoitettiin kesän aikana aina Rokkolannotkon yläpuoliselta junaraiteen alittavalta osuudelta Epinkoskenpuiston kävelysilloille asti. Kartoitus oli osana havaittujen kalakuolemien selvitystyötä. Ilolanojalla tilanne oli normaali. Purosta löytyi paljon puumateriaalia, jotka olivat täynnä purokatkaa ja siiroja. Veden lämpötila oli kovaan hellejaksoon nähden maltillinen. Junaradan viereisillä suvantoalueilla havaittiin huomattava määrä kotiloita. Kuiva jakso näkyi junaradan alittavassa osuudessa, jossa vettä ei mennyt lainkaan kivien yli vaan virtasi kivien ali pienenä norona. Purotalkkarit muokkasivat kohtaa sen verran, että kuivan kauden aikana virtaama riittää purossa ja liikkuminen vesieliöillä on mahdollista. Yksi noin 15cm kokoinen hauki havaittiin kyseisen kivetyksen alapuolella. Muita kalahavaintoja Ilolanojalla ei tehty. Kuva 10. Vesieliöiden liikkuminen oli estynyt Ilolanojalla. 20

21 Vantaankoski Purotalkkareiden työnkuvaan kuuluivat myös säännölliset kalaistutukset Vantaankoskelle. Vantaankoskelle istutettiin pyyntikokoista kirjolohta n. kerran viikkoon. Poikkeuksen muodostivat heinäkuun pitkät helteet, jotka nostivat vesien lämpötilaa niin, että istutukset jätettiin hetkeksi tauolle. Vallinoja Purotalkkarit kävivät kartoittamassa potentiaalisia kutusoraikkokohteita Vallinojasta Fallbackanpuiston kävelysillan kohdalta alaspäin aina Rekolanojan liittymäkohtaan asti. Puiston yläpuolinen alue oli vaativa ja vaikea maastoltaan. Ainut virtapaikka, missä olisi mahdollisuus toteuttaa pieni kutusoraikko, on Fallbackanpuiston kävelysillan kohdalla. Puroa alaspäin mentäessä virtapaikkoja ei löytynyt. Kuva 11. Vantaankosken talkoissa riitti väkeä. 21

22 3 KESÄN 2018 TALKOOT Lammasoja 14.6, Vapaala Lammasojalla pidettiin vuoden ensimmäiset talkoot. Talkoissa kitkettiin jättipalsamia ja siivottiin purouomaa Vapaalan urheilupuiston ja Ilpolantien matonpesupaikan väliseltä alueelta. Talkoot eivät olleet mikään yleisöryntäys, yhteensä kuusi talkoolaista. Talkoissa saatiin silti kitkettyä 10 isoa jätesäkillistä jättipalsamia. Samalla saatiin pari jätesäkkiä sekajätettä sekä kaksi rengasta, polkupyörä ja ostoskärryt. Talkoiden ohessa Vantaan Sanomat haastattelivat purotalkkareita tulevaan lehtijuttuun. Lammasojalla nämä olivat ensimmäiset talkoot ikinä purotalkkarien toimesta. Pieni osallistujamäärä selittynee uudella paikalla ja huonolla mainostamisella. Lisäksi samana päivänä alkoivat myös jalkapallon MM-kisat. Rekolanoja 28.6, Ojalehto Rekolanojalla 10-hengen talkooryhmä sai nauttia lämpimästä kesäkelistä. Talkoissa kitkettiin jättipalsamia, siivottiin purouomaa sekä huollettiin vanhoja kutusoraikkoja Koivukylän K-Citymarketin ja koivukylänväylän väliseltä alueelta. Talkoopaikalle tuotiin kaksi peräkärryllistä pientä poikaskiveä koivukylänväylän sillan alapuolelle lähelle kutusoraikkoja. Kivillä saatiin korjattua purouoman virtaamaa paremmaksi, tuettua vanhoja soraikkoja ja parannettiin poikasaluetta. Talkoopäivänä kitkettiin jättipalsamia ja siivottiin puroa yhteensä 10 jätesäkillisen verran. Alueelta löytyi tämän lisäksi kuusi polkupyörää ja pienet ostoskärryt. Kuussillanoja 4.7, Rajakylä Kuussillanojalla järjestettiin asukastalkoot, johon purotalkkarit tulivat mukaan. Talkoissa lähinnä kitkettiin jättipalsamia Maratontien ja Porvoonväylän väliseltä alueelta. Talkoissa oli mukana yhteensä n. 10 ahkeraa ja innokasta talkoolaista. Alueelta löytyi myös kaksi jättiputkea, joista ilmoitettiin ympäristökeskukseen. Oja oli paikoin kasvanut täysin umpeen osmankäämistä. Asukkaat olivat saaneet viime vuonna luvan kitkeä muutamia osmankäämiä pois virtaaman parantamiseksi, mutta eivät viime vuoden talkoissa lähteneet kitkemään osmankäämejä. Tänä vuonna kitkettiin joitain yksilöitä pois. Talkoopäivän aikana saatiin 15 jätesäkillistä jättipalsamia kitketyksi. Tervaoja 5.7, Mikkolan koulu Tervaojalla asukastalkoiltiin pienessä vesisateessa viiden hengen voimin. Kohteena oli Mikkolan koulun viereinen puropätkä, josta löytyi erittäin laaja ja runsas jättipalsamiesiintymä. Illan aikana saatiin kitkettyä pienen porukan voimin 20 jätesäkillistä jättipalsamia sekä siivottiin säkillinen sekajätettä. Tervaojaa siivottiin Mikkolan koulun kohdalta aina Kulomäentielle asti. Vähäinen osallistujamäärä voi johtua heikohkosta säästä ja huonosta mainostamisesta. 22

23 Kylmäoja 25.7, Osmanranta Osmanrannalla järjestettiin kutusoraikkotalkoot. Edellisistä talkoista oppineena, purotalkkarit veivät ilmoitustaulun talkoista talkoopaikalle hyvissä ajoin, jonka toivottiin tavoittavan paremmin talkoolaisia kuin sosiaalinen media. Talkooporukka oli kuusihenkinen. Pitkään jatkunut hellejakso voi olla syynä talkooporukan vähäiselle osallistujamäärälle. Talkoopaikalle Osmanrannan kävelysillan ja matonpesupaikan viereen tuotiin peräkärrylliset kutusoraa ja isompaa poikaskiveä. Kivillä parannettiin virtausta ja tuettiin kutusoraikkoja. Talkoissa keskityttiin täysin soraikoiden tekoon ja illan aikana talkoolaiset saivat tehtyä kahdessa tunnissa kaksi uutta kutusoraikkoa. Matarinkosken talkoot 15.8, Matarinkoski Purotalkkarit järjestivät yhdessä Mikkolan koulun kalastuskurssilaisten kanssa talkoot Matarinkoskella. Talkoissa oli 18 henkeä, joista 15 tuli Mikkolan koulusta. Oppilaiden kanssa rakennettiin kaksi uutta kutusoraikkoa ja jatkettiin vuoden 2017 talkoiden soraikkoa. Talkoot suoritettiin epävakaisessa säässä, eikä sateelta vältytty. Vantaankosken kutusoraikkotalkoot 16.8, Vantaankoski Talkoot oli menestys ja purotalkkarit yllättyivät osallistujamäärästä. Talkoot vietettiin aurinkoisessa kesäillassa. Talkoisiin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Soraa tuotiin paikalle kaksi isoa peräkärryllistä. Tällä osallistujamäärällä soraa olisi voinut olla paljon enemmänkin. Talkoot kestivät noin tunnin verran. Talkoissa täydennettiin kahta kutusoraikkoa, jotka olivat rakennettu aiempina vuosina. 23

24 4 YHTEENVETO Kesä 2018 oli erittäin lämmin ja vähäsateinen. Vesi oli kirkasta monin paikoin ja purojen siistiminen oli verrattain helppoa ja vaivatonta. Kesän aikana purotalkkarit poistivat paljon erilaista jätettä Vantaan puroista. Jäte koostui pääosin rakennusjätteestä, sekajätteestä, huonekaluista, autonosista ja metalliromusta. Suurin yksittäinen operaatio oli suuren runkopatjan nostaminen Rekolanojan pohjalta kesäkuun alussa. Lisäksi purotalkkarit kitkivät 55 isoa jätesäkillistä haitallista vieraslaji jättipalsamia. Eniten jättipalsamia kitkettiin asukastalkoissa Tervaojalla ja Kuussillanojalla. Vuoden 2018 pääpaino oli kutusoraikkojen huollossa ja purotalkkarit huolsivatkin yli 30 kutusoraikkoa kesän aikana. Soraikkoja huollettiin pääosin Kylmäojalla ja Rekolanojalla. Uusia kutusoraikkoja rakennettiin yhdeksän, joista talkoissa tehtiin neljä. Kesän aikana järjestettiin seitsemät talkoot Vantaan alueella. Talkoissa saatiin paljon aikaan ja talkoolaiset olivat hyvin aktiivisia. Talkoissa siivottiin purouomaa, kitkettiin jättipalsamia, rakennettiin ja huollettiin kutusorakoita. Kesän talkoista Vantaankosken kutusoraikkotalkoot veti ylivoimaisesti eniten talkooväkeä. Näihin talkoisiin osallistui 21 henkilöä. Purotalkkarit pitivät omaa tiedotuskanavaa sosiaalisessa mediassa aktiivisena. Facebookiin julkaistiin viikoittain kesän havainnoista ja tapahtumista. Vantaan Purotalkkarit -sivulle saatiin lähes 200 uutta seuraajaa. Suosituin yksittäinen julkaisu keräsi näyttökertaa osittain Vantaan puskaradio -ryhmän ansiosta. Purotalkkarit olivat esillä myös Vantaan Sanomissa, Koivukylän lähisanomissa sekä Vantaan kaupungin sivuilla. Kesä oli kokonaisuudessaan onnistunut ja Vantaan puroilla saatiin paljon hyvää aikaan. Purotalkkarien työlle on selkeästi tarvetta ja työtä on vielä paljon jäljellä tuleville vuosille. Kesän tilastoja Puroista poistettua jätettä: Peräkärrylliset 20 Sekajäte: 40 isoa jätesäkillistä (200L-250L) Jättipalsamisäkit 55(200L-250L) Polkupyörät 42kpl Autonrenkaat 15kpl Kassakaapit 2kpl Ostoskärryjä, skootteri ja sänky Huolletut soraikot 33kpl Uudet soraikot 9kpl 24