Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Transkriptio

1 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman pieniksi Estetään voihapon, hiivojen ja homeiden lisääntyminen Estetään kasvien omien kasvientsyymien toiminta säilönnän aikana Edistetään säilönnän kannalta oleellisten mikrobien toimintaa Säilöntä biologinen prosessi, maitohappobakteereista muodostuu hapettomassa tilassa maitohappoa, joka laskee rehun happamuutta 1

2 Säilöntäaineiden annostelu Säilörehun korjuukoneiden tehot ovat kasvaneet ja vaihtelut 2 2 tonnia tunnissa säilöntäainetta annostellaan 4-5 l/tn, märillä ja palkokasveilla enemmän = 1 1 litraa/tunti Annostelulaitteiden tuotto 5 2 l/min Annostelumääriin vaikuttaa säilöntäaine, ajonopeus, rehumassa, säilöntäaineastian koko (vastapaine), suuttimien tyyppi ja paikka jne. Nysand 28 MTT: Tutkimus säilöntäaineen levityskohdasta eri korjuukoneilla 2

3 Nysand 212 MTT: Puskurikapasiteetti kuvaa sitä happoekvivalenttien määrää kuiva-aineyksikköä kohti, joka tarvitaan laskemaan kasviraaka-aineen ph 6:sta 4:ään. kuvaa sitä sokerin määrää, joka tarvitaan riittävän maitohappokäymisen aikaansaamiseen Puskurikapasiteettiin vaikuttavat rehun sisältämät orgaaniset hapot, ortofosfaatit, sulfaatit, nitraatit, kloridit ja valkuaisaineet Palkokasvien puskurikapasiteetti on heinäkasveja suurempi, sillä niiden valkuais- ja kivennäispitoisuudet ovat useimmiten heiniä suuremmat. Saman happamuuden saavuttamiseen tarvitaan siis apilarehussa enemmän happoja kuin heinäkasveista tehdyssä rehussa. Apilassa on myös usein vähemmän sokereita maitohappokäymisen raaka-aineeksi. Lähde: Nurmitieto Rehun säilöntä MMM Anna Sipilä ja MMM Eeva Saarisalo Luke 3

4 Säilöntäaineet Muurahaishapolla kaasumaisia tappioita vähentävää vaikutusta, mikä korostuu rehuilla, joilla korkea puskurikapasiteetti (apilat, palkokasvit, aikaisen kasvuasteen nurmet) alhainen sokeripitoisuus Esim. Jaakkola ym varastohävikki laboratoriosiiloissa: Muurahaishappo 4,2 % Painorehu 6,6 % L.Plantarum ja entsyymi 6,8 % Puristenestettä erittyi muurahaishapolla enemmän mutta se oli laimeampaa Puristeneste muurahaishapolla jo 24 tunnin kuluttua siilon täytöstä, kun muilla 2-3 vrk:n jälkeen Säilöntäaineen valinta 1 ha, sato 6 kg ka/ha,2 /ka kg Muurahaishappo Varastohävikki 4,2 % Sato 6 kg ka Hävikki 24 kg ka 6 lehmän rehu tuotantokust. 48 L.Plantarum ja entsyymi Varastohävikki 6,8 % Sato 6 kg ka Hävikki 4 kg ka 1 lehmän rehu tuotantokust. 8 HUOM! molemmat hyvin säilyneitä, kontrolloidut olosuhteet Huono säilöntälaatu -> tappio 1-15 % 5-1 % ylimääräinen hävikki säilönnän aikana 5% = 6, 1 % = Valio Alkutuotanto Sirkjärvi Tiina, Nousiainen Juha ja NurmiArtturi-hanke 4

5 NurmiArtturi- hanke Säilöntäaineen annostelu Säilöntäaineen annostelu liuksen kulutus (l/tuoretonni) Säilöntäaineen kulutus muurahaishapon perusteella (l/tuoretonni) 211 Tavoite Tilanumero 5

6 Säilöntäaineen annostelu liuksen kulutus (l/tuoretonni) Säilöntäaineen kulutus muurahaishapon perusteella (l/tuoretonni) Tilanumero Tavoite Säilöntäaineen määrä 7 Säilöntäaineen määrä ja rehun liukoinen N 6 liuk N g/kg kok N R² =,5175 liukoinen typpi Polyn. (liukoinen typpi) 1 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, säilöntäainetta, l/tonni 6

7 Voihappobakteeri-itiöt NurmiArtturi-tiloilla 7 VHBI keskiarvo säilöntäaineittain VHBI keskiarvo korjuuketjuittain MPN/g 3 2 MPN/g as VHB-itiöiden määrä ei ollut verrannollinen säilöntäaineen määrään NurmiArtturi-tiloilla 12 VHBI ja säilöntäaineen määrä (happo) 1 8 MPN/g 6 4 VHBI Säilöntäaine l 7

8 Tuorekuutiopainon yhteys laatuun NurmiArtturi-tiloilla tilakohtaisten näytteiden keskiarvot 3, Kuutiopaino ja haihtuvat rasvahapot (happorehut) 25, haihtuvat rasvahapot g/kg ka 2, 15, 1, 5, R² =,331 vfa Polyn. (vfa), kuutiopaino, kg/m 3 Biologiset säilöntäaineet 9 Kuiva-ainepitoisuus ja haihtuvat rasvahapot (säilörehun kuiva-aine alle 4 %) haihtuvat rasvahapot g/kg ka 8 biologinen säilöntäaine 7 happo 6 Eksp. (biologinen säilöntäaine ) Eksp. (happo) 5 4 R² =, R² =, kuiva-aine, g/kg 8

9 Kuiva-ainekuutiopainon noustessa haihtuvien rasvahappojen määrä pienenee biologisilla säilöntäaineilla 1 VFA ja kuiva-aine (biologiset) VFA R² =, Kg ka /m3 rehuilla (alle 4% kuiva-aineella) kuiva-ainekuutiopaino ei selittänyt haihtuvien rasva-happojen määrää, mutta kuiva-ainepitoisuus selitti 25 % VFA Kuiva-ainekuutiopaino ja VFA (happorehut, alle 4 %) R² =, kg ka/m Kuiva-ainepitoisuus ja VFA (happorehut) y = -,465x + 27,373 R² =,

10 Säilörehun sulavuus D-arvo Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen ,8 11,6 11,4 Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv 11,69 11,26 11,2 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 4 lehmän karjassa 5 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 7 lehmän karjassa 9 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 1 lehmän karjassa 13 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 19 Kiitos! 1