Lasten mielenterveyspalveluiden käyttö
|
|
- Anne Sala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päivi Santalahti, Andre Sourander ja Jorma Piha KATSAUS Lasten mielenterveyspalveluiden käyttö Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan monet vanhemmat (7 28 %) ottavat yhteyttä johonkin ammattitahoon lapsensa käyttäytymisen tai tunne-elämän häiriön vuoksi mutta suuri osa psyykkisesti oireilevista lapsista ei ole ollut mielenterveyspalveluiden piirissä. Suomessa hoitoon ohjautuminen on lisääntynyt nopeasti viime vuosina. Koulut ja päiväkodit ovat merkittäviä paitsi ongelmien havaitsemisessa myös tuen antamisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Länsimaissa mielenterveyden häiriöiden osuus kaikista terveyshaitoista on yli viidennes (Lönnqvist 2005) ja suuri osa aikuisten psyykkisistä sairauksista on alkanut jo lapsuus- tai nuoruusiässä (Kessler ym. 2005). Eri maissa tehtyjen epidemiologisten tutkimusten mukaan 7 22 %:lla lapsista on psykiatrinen häiriö (Patel ym. 2007). Suomalaisessa valtakunnallisessa Lapset-tutkimuksessa todettiin, että 7,5 %:lla kahdeksanvuotiaista lapsista oli pitkään kestänyt vakava psykiatrinen häiriö (Almqvist ym. 1999). Viime vuosina julkisessa keskustelussa on tuotu esille, että lasten ja nuorten psykiatriset häiriöt olisivat lisääntyneet. Tutkimuksia asiasta on vähän, ja niiden tulokset ovat osin ristiriitaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan tyttöjen masennusoireet ovat lisääntyneet (Santalahti ja Sourander 2008). Monet lastenpsykiatriassa käytetyt hoitomuodot on todettu vaikuttaviksi näyttöön perustuvan lääketieteen tiukimpienkin kriteereiden mukaan, esimerkiksi aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriön hoitoon käytetty psykostimulanttilääkitys ja käytöshäiriöiden hoidossa käytetyt vanhempainohjausohjelmat (Roth ja Fonagy 2004, Graeff-Martins ym. 2008). Lisäksi psykiatristen häiriöiden ehkäisyyn on kehitetty useita vaikuttavia ohjelmia (Graeff- Martins ym. 2008). Osa lastenpsykiatrian hoidoista on senlaatuisia, että satunnaistettuja kontrolloituja koeasetelmia on hyvin vaikea käyttää. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkät psykodynaamiset yksilöpsykoterapiat ja osastohoito. Lastenpsykiatrisessa hoidossa on keskeistä paitsi oireiden vähentäminen ja toiminta kyvyn lisääminen myös lapsen kokonaiskehityksen tukeminen. Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen kasvu mahdollisimman eheäksi, itsensä ja ympäristönsä kanssa toimeen tulevaksi yksilöksi. Lastenpsykiatriset häiriöt voidaan luokitella käytöshäiriöihin ja tunne-elämän häiriöihin. Päiväkodeissa erityislastentarhanopettaja ja kouluissa erityisopettaja, koulupsykologi ja koulukuraattori ovat keskeisiä oireilevan lapsen arkipäivän tukemisessa. Perheet voivat hakea apua perusterveydenhuollosta ja perheneuvolasta. Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriset palvelut vastaavat vaikeimmin oireilevien lasten tutkimuksesta ja hoidosta. Lisäksi yksityiset palvelut ja kolmas sektori tarjoavat erilaisia psykososiaalisia palveluita. Hoitoon ohjautuneiden lasten osuus eri maissa Väestötutkimuksia lasten hoitoon hakeutumisesta on tehty Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Etelä- Koreassa. Tutkimustulosten vertailua vaikeuttavat maiden palvelujärjestelmien erilaisuus sekä tutkimusasetelmien ja menetelmien erot. 959 Duodecim 2009;125:959 64
2 KATSAUS Huomattavan suuri osa lapsista on ollut yhteydessä johonkin ammattitahoon käyttäytymisen tai tunne-elämän häiriön vuoksi (taulukko). Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan % lasten huoltajista on ollut yhteydessä johonkin ammattilaiseen (Zahner ym. 1992, Burns ym. 1995, Leaf ym. 1996, Angold ym. 2002) ja uusiseelantilaisen tutkimuksen mukaan 20 % (Feehan ym. 1990). Lounaissuomalaisen nuorperhekohortin lapsista 7 % oli 4 12-vuotiaana ollut kontaktissa johonkin ammattilaiseen (Pihlakoski ym. 2004). Toisen lounaissuomalaisen lapsikohortin lapsista niin ikään 7 % oli 8 16-vuotiaana ohjautunut palveluiden piiriin (Sourander ym. 2001). Vuonna 2005 samalla alueella kerätyssä kahdeksanvuotiaiden lasten otoksessa 4 % tytöistä ja 12 % pojista oli ollut kontaktissa johonkin ammattitahoon (Sourander ym. 2008). Tutkimusten perusteella 1 13 % lapsista on käyttänyt varsinaisia mielenterveyspalveluita (Sawyer ym. 1990, Zahner ym. 1992, Leaf ym. 1996, Verhulst ym. 1997, Angold ym. 2002, Kataoka ym. 2002, Achenbach ym. 2003, Cho ym. 2007, Heiervang ym. 2007, Tick ym. 2008). Edellä mainituissa suomalaisissa 1990-luvun tilannetta kuvaavissa tutkimuksissa todettiin, että 1 % lapsista oli ollut kontaktissa lastenpsykiatrisiin palveluihin (Sourander ym. 2001, Pihlakoski ym. 2004, Sourander ym. 2004). Eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että vanhemmat hakevat tavallisimmin apua lapsilleen koulun palveluista erityisopetuksen henkilökunnalta, koulupsykologilta ja -kuraattorilta sekä kouluterveydenhuollosta (Feehan ym. 1990, Sawyer ym. 1990, Burns ym. 1995, Angold ym. 2002, Canino ym. 2004, Heiervang ym. 2007). Osassa tutkimuksista lapsille on tehty tautiluokitukseen perustuva psykiatrinen diagnoosi ja osassa ongelmia on kartoitettu kyselylomakkeella. Tässä artikkelissa oireilevilla lapsilla tarkoitetaan niitä, joilla standardoidun lomaketutkimuksen perusteella todettu oireiden määrä osoittaa psykiatrisen häiriön suurta todennäköisyyttä. Tutkimukset osoittavat, että suuri osa oireilevista lapsista ei ole ollut ammattiavun piirissä (Sawyer ym. 1990, Zahner ym. 1992, Achenbach ym. 2003, Tick ym. 2008). Caninon ym. (2004) aineistossa 50 % ja Burnsin ym. (1995) aineistossa 40 % niistä lapsista, joilla oli sekä diagnoosi että toimintakykyä heikentävä haitta, oli käyttänyt jonkun TAULUKKO. Lasten ohjautuminen käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmien vuoksi palveluiden piiriin eri tutkimusten mukaan. Tutkimus Alue Ikä (v) Lapsia aineistossa Päätulos Tick ym. Hollanti ,9 % lapsista oli ollut yhteydessä perus- tai erityistason 2008 Etelä-Hollanti mielenterveyspalveluihin viimeisten 12 kuukauden aikana Sourander ym. Suomi % tytöistä ja 12 % pojista oli ohjautunut jonkin 2008 Lounais-Suomi ammattitahon tutkimuksiin tai hoitoon Heiervang ym. Norja % lapsista oli ollut joskus kontaktissa mielenterveyspalveluihin, 2007 Bergen 17 % kouluterveydenhuoltoon, 15 % koulupsykologiin ja 2 % lastensuojeluun Pihlakoski ym. Suomi ,2 % lapsista oli ollut kontaktissa johonkin ammattitahoon 2004 Lounais-Suomi 4-12 vuoden iässä Achenbach ym. USA % lapsista oli ollut viiimeisen vuoden aikana 2003 mielenterveysammattilaisen vastaanotolla. Kataoka ym. USA % 3 5-vuotiaista ja 6 9 % 6 17-vuotiaista oli eri kansallista otosta ollut viimeisen vuoden aikana yhteydessä mielenterveyspalveluihin Angold ym. USA % lapsista oli ollut viimeisten kolmen kuukauden 2002 Pohjois-Carolina aikana kontaktissa johonkin ammattitahoon P. Santalahti ym.
3 ammattilaisen palveluja. Hoitoon ohjautumisen muutoksia on tutkittu vähän (Achenbach ym. 2003, Sourander ym. 2008, Tick ym. 2008). Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan noin 13 % 7 16-vuotiaista lapsista oli ollut sekä vuonna 1989 että vuonna 1999 mielenterveysammattilaisen vastaanotolla tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Molempina ajankohtina vain 30 %:lla oireilevista lapsista oli kontakti mielenterveyspalveluihin (Achenbach ym. 2003). Hollantilaistutkimuksen aineistossa vuonna vuotiaista 3,5 % oli ohjautunut mielenterveyspalveluihin tutkimusta edeltäneen vuoden aikana ja vuonna ,9 %. Molempina ajankohtina palveluiden piirissä oli 16 % oireilevista lapsista (Tick ym. 2008). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kerättiin vuosina 1989, 1999 ja 2005 noin tuhannen kahdeksanvuotiaan lapsen edustava otos (Santalahti ja Sourander 2008, Sourander ym. 2008). Kunakin vuonna lapselta, vanhemmalta ja lapsen opettajalta kysyttiin lapsen psyykkisistä oireista ja vanhemmalta myös hoitoon hakeutumisesta. Samasta aineistosta tutkittiin myös psyykkisten oireiden esiintyvyyksien muutoksia. Kokonaisoireiden määrässä ei ollut tapahtunut merkitseviä muutoksia, mutta tyttöjen masennusoireet olivat lisääntyneet merkitsevästi. Niiden lasten osuus, jotka olivat ohjautuneet tutkimuksiin tai hoitoon psyykkisten oireiden vuoksi, lisääntyi huomattavasti vuodesta 1989 vuoteen 1999 (Sourander ym. 2008). Hoitoon ja tutkimuksiin ohjautuneiden poi kien määrä Vanhemmat hakevat tavallisimmin apua lapsilleen koulun palveluista lisääntyi edelleen vuoteen 2005, mutta tyttöjen määrä pysyi vuoden 1999 tasolla (kuva 1). Niin ikään oireilevien poikien hoitoon ohjautuminen lisääntyi vuodesta 1989 vuoteen 1999 ja edelleen vuoteen Tytöillä lisäystä tapahtui vuodesta 1989 vuoteen 1999 (kuva 2). Hoitopaikoista kysyttiin tarkemmin vain vuonna 1999, jolloin hoitoon ohjautuneista suurin osa oli ollut kasvatus- ja perheneuvolassa (69 %) ja vajaa viidesosa kouluterveydenhuollossa ja lastenpsykiatrisissa erikoissairaanhoidon palveluissa. Suurin osa vanhemmista vastasi kääntyvänsä varmasti puolisonsa ja neljäsosa ystävän tai lapsen isovanhemman % Tytöt Pojat % Tytöt Pojat Kuva 1. Tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi tutkimuksiin tai hoitoon ohjautuneiden osuudet (%) eri vuosina (Sourander ym. 2008). Kuva 2. Tutkimuksiin tai hoitoon ohjautuneiden osuudet (%) niistä lapsista, joilla esiintyi psykiatrisia oireita lomaketutkimuksen mukaan yli seulontarajan (Sourander ym. 2008). 961 Lasten mielenterveyspalveluiden käyttö
4 KATSAUS 962 puoleen, jos olisi tulevaisuudessa huolissaan lapsesta. Puolet hakisi apua opettajalta ja vähän pienempi osa kouluterveydenhoitajalta, koulupsykologilta tai koululääkäriltä. Perheneuvolasta hakisi varmasti apua neljäsosa vanhemmista ja tätä pienempi osa lasten psy kiatrian palveluista (Sourander ym. 2004). Pohdinta YDINASIAT 88Suuri osa lapsista, joilla on merkittävä määrä psykiatrisia oireita, ei ole ollut minkäänlaisen ammattiavun piirissä eikä kontaktissa mielenterveyspalveluihin. 88Suomessa hoitoon ohjautuminen on ollut aikaisemmin melko vähäistä mutta lisääntynyt nopeasti viime vuosina. 88Koulu ja päiväkoti ovat keskeisiä paitsi ongelmien havaitsemisessa myös tuen antamisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Tutkimusten mukaan Suomessa kuten muissakin maissa suuri osa lapsista, joilla on psykiatrinen häiriö tai merkittävästi psykiatrisia oireita, ei ole ohjautunut hoitoon, ja vain osa on ollut kontaktissa lastenpsykiatrisiin palveluihin. Koulu on useimpien tutkimusten mukaan ollut tärkeä taho haettaessa apua lapsen ongelmiin. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että Suomessa on aikaisemmin muihin maihin verrattuna hakeuduttu suhteellisen vähän palveluihin lasten ongelmien vuoksi. Lasten psykiatrisessa sairastavuudessa ja oireiluissa ei eri länsimaiden välillä nykytutkimuksen valossa ole ainakaan suuria eroja (Achenbach ym. 2008). Viime vuosina hoitoon hakeutuminen on Suomessa lisääntynyt huomattavasti. Suomalaisessa tutkimuksessa tarkastellulla alueella hoitoon hakeutuminen lisääntyi vuodesta 1989 vuoteen 1999 ja poikien osalta edelleen vuoteen Lasten kokonaisoireet eivät samana aikana lisääntyneet vastaavasti, mutta tyttöjen masennusoireet lisääntyivät (Sourander ym. 2008). Stakesin tilastojen mukaan avohoitokäynnit lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidossa lähes kaksinkertaistuivat vuodesta 1995 vuoteen 2003 (Pirkola ja Sohlman 2005). Palveluiden käytön lisääntyminen on yhteydessä joko todelliseen tarpeeseen tai siihen, että palvelujen lisääntyvä tarjonta luo uutta kysyntää. Julkusen (2006) mukaan kysymys siitä, onko tietyn palvelun käytön lisääntymisen syynä todellinen tarve vai uusi kysyntä, on yleinen hyvinvointivaltion etuihin ja palveluihin liittyvä seikka, eikä siihen voi antaa yksiselitteistä vastausta. Yleisesti aidon kysynnän puolesta on puhunut se seikka, että kaikissa kehittyneissä maissa hyvinvointimenojen osuus kansantuotteesta on ollut varsin samansuuruinen, kun mukaan on laskettu julkisten menojen ohella yksityiset menot, verotuksen kautta annettu tuki ja sosiaalietuuksien verotus. Vanhempien halukkuus hakea hoitoa lapselle on yhteydessä lapsen psykiatristen sairauk sien komorbiditeettiin sekä oireiden vakavuuteen ja pysyvyyteen. Myös lapsen kouluongelmat ja vanhemman kokemus lapsen kasvattamisen vaikeudesta ja raskaudesta lisäävät hoitoon hakeutumista. Eurooppalaisissa tutkimuksissa perheen sosioekonomisen aseman ei ole todettu olevan yhteydessä hoitoon hakeutumiseen (Zwaanswijk ym. 2003). Lastenpsykiatrian resursseja on viime vuosina lisätty jonkin verran, mutta kattavaa tietoa lisäyksen määrästä ei ole saatavilla. Valtio on myöntänyt kunnille vuosittain lisärahoitusta mm. lasten psykoterapiapalveluiden järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE pyrkii mm. palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantamiseen ja hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseen, ja hallitus on myöntänyt vuodeksi ,3 miljoonaa euroa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon osuus erikoissairaanhoidon menoista on kuitenkin edelleen vähäinen, esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kaikista kustannuksista vain noin 1 % (Piha ja Nybergh, julkaisematon tieto). Nykyinen P. Santalahti ym.
5 hoitoon hakeutuminen kuvaa mielestämme todellista tarvetta, kun otetaan huomioon, että suomalaisessa tutkimuksessa 7,5 %:lla lapsista on todettu merkittävä pitkäaikainen psykiatrinen häiriö (Almqvist ym. 1999). Luonnollisesti on aihetta kysyä, ovatko investoidut resurssit tuottaneet terveyshyötyä. Lastenpsykiatristen palveluiden sisällöistä on Suomessa tehty vain vähän tutkimusta lukuun ottamatta osastohoitoja. Olisikin tärkeää selvittää lastenpsykiatrian hoitojärjestelmän toimivuutta. Tutkimusten mukaan lapsen ongelmiin haetaan apua usein koulun henkilökunnalta (Feehan ym. 1990, Sawyer ym. 1990, Burns ym. 1995, Angold ym. 2002, Canino ym. 2004, Heiervang ym. 2007). Onkin tärkeää, että koulunterveydenhuolto olisi riittävästi resursoitu. Opettajan, terveydenhoitajan ja lääkärin lisäksi koulupsykologit ja kuraattorit antavat apua lapsen arkiympäristössä. Myös neuvola ja päivähoito ovat tärkeitä psyykkisesti oireilevien lasten tukemisessa. Viime vuosina on kehitetty menetelmiä, joita voidaan käyttää koulussa ja päiväkodissa esimerkiksi käytös häiriöiden hoitoon (Webster-Stratton ym. 2008) sekä ahdistus- ja masennusoireiden ehkäisyyn ja hallintaan (Graeff-Martins ym. 2008). Lopuksi Hoitoon hakeutuminen lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmien vuoksi on lisääntynyt Suomessa huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Palveluiden kehittämisen kannalta maassamme on paljon vahvuuksia, kuten viime vuosikymmenien aktiivinen lastenpsykiatrinen ja lasten kehityksen tutkimus, kattava neuvolajärjestelmä ja työntekijöiden korkea koulutustaso. Toimivien palveluiden kehittäminen edellyttää kuitenkin palvelujärjestelmän systemaattista tutkimista ja pitkäjänteistä rahoitusta. * * * Artikkeli on laadittu Sigrid Juseliuksen Säätiön ja Lastentautien tutkimussäätiön tuella. PÄIVI SANTALAHTI, LT, lastenpsykiatrian dosentti Turun yliopisto, lastenpsykiatria PL 52, Turku ja Turun kaupungin kasvatus- ja perheneuvola ANDRE SOURANDER, LT, dosentti, apulaisylilääkäri JORMA PIHA, professori Turun yliopisto ja TYKS:n lastenpsykiatria Sidonnaisuudet PÄIVI SANTALAHTI, ANDRE SOURANDER, JORMA PIHA: Ei sidonnaisuuksia. Summary Use of children s mental health services According to studies carried out in various countries, many parents (7 28 %) contact some professionals due to a child s behavioral or emotional disorder, but a large part of children presenting psychic symptoms has remained outside of mental health services. Seeking for care has strongly increased in Finland over the last few years. Schools and day care centers are important not only in recognizing the problems but also in providing support and directing to specialized services. 963 Lasten mielenterveyspalveluiden käyttö
6 Kirjallisuutta Achenbach TM, Dumenci L, Rescorla LA. Are American children s problems still getting worse? A 23-year comparison. J Abnorm Child Psychiatry 2003;31:1 11. Achenbach TM, Becker A, Döbfner M, ym. Multicultural assessment of child and adolescent psychopathology with ASEBA and SDQ instruments: research findings, applications, and future directions. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Almqvist F, Puura K, Kumpulainen K, ym. Psychiatric disorders in 8-9-year-old children based on a diagnostic interview with the parents. Eur Child Adolesc Psychiatry 1999;8 Suppl 4: Angold A, Erkanli A, Farmer EMZ, Fairbank JAym. Psychiatric disorder, impairment, and service use in rural African American and white youth. Arch Gen Psychiatry 2002;59: Burns BJ, Costello EJ, Angold A, ym. Children s mental health service use across service sectors. Health Aff 1995;14: Canino G, Shorut PE, Rubio-Stipec M, ym. The DSM-IV rates of child and adolescent disorders in Puerto Rico. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Cho SM, Kim HC, Cho H, Shin YM. Factors influencing perceptions and need for and decisions to solicit child mental health services by parents of 9-12 year-old Korean children. Child Psychiatry Hum Dev 2007;38: Feehan M, Stanton W, McGee R, Silva PA. Parental help-seeking for behavioural and emotional problems in childhood and adolescence. Community Health Stud 1990;14: Graeff-Martins AS, Flament MF, Fayyad J, Tyano S, Jensen P, Rohde LA. Diffusion of efficacious interventions for children and adolescents with mental health problems. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Heiervang E, Stormark KM, Lundervold AJ, ym. Psychiatric disorders in Norwegian 8- to 10-year-olds: an epidemiological survey of prevalence, risk factors, and service use. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Julkunen R. Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Vaajakoski: Gummerus 2006, s. 73. Kataoka SH, Zhang L, Wells KB. Unmet need for mental health care among U.S. children: variation by ethnicity and insurance status. Am J Psychiatry 2002;159: Kessler RC, Berglund P, Demler O, Jin R, Merikangas KR, Walters EE. Lifetime prevalence and age-of-onset distributions of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Leaf PJ, Alegria M, Cohen P, ym. Mental health service use in the community and schools: results from the four-community MECA study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35: Lönnqvist J. Mielenterveyden ongelmat. Kirjassa: Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S, Teperi J, toim. Suomalaisten terveys. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim, Kansanterveyslaitos ja Stakes Patel V, Flisher AJ, Hetrick S, McGorry P. Mental health of young people: a global public-health challenge. Lancet 2007; 369: Pihlakoski L, Aromaa M, Sourander A, Rautava P, Helenius H, Sillanpää M. Use of and need for professional help for emotional and behavioral problems among preadolescents: a prospective cohort study of 3- to 12-year-old children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Pirkola S, Sohlman B, toim. Mielen terveysatlas. Tunnuslukuja Suomesta. Saarijärvi: Stakes ja Gummerus Roth A, Fonagy P. Child and adolescent psychiatric disorders. Summaries of evidence in realtion to particular disorders. Kirjassa: Roth A, Fonagy P. What works for whom? A critical review of psychotherapy research. Toinen painos. Lontoo: The Guilford Press 2004, s Santalahti P, Sourander A. Onko lasten psykiatrisessa sairastavuudessa tapahtunut muutoksia? Duodecim 2008;124: Sawyer MG, Sarris A, Baghurst PA, Cornish CA, Kalucy RS. The prevalence of emotional and behaviour disorders and patterns of service utilisation in children and adolescents. Aust N Z J Psychiatry 1990;24: Sourander A, Helstelä L, Ristkari T, Ikäheimo K, Helenius H, Piha J. Child and adolescent mental health service use in Finland. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2001;36: Sourander A, Santalahti P, Haavisto A, Piha J, Ikäheimo K, Helenius H. Have there been changes in children s psychiatric symptoms and mental health service use? A 10-year comparison from Finland. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Sourander A, Niemelä S, Santalahti P, Helenius H, Piha J. Changes in psychiatric problems and service use among 8-yearold children. A 16-year population-based time-trend study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47: Tick NT, van der Ende J, Verhulst FC. Ten year increase in service use in the Dutch population. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17: Verhulst FC, van der Ende J. Factors associated with child mental health service use in the community. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: Webster-Stratton C, Reid J, Stoolmiller M. Preventing conduct problems and improving school readiness. Evaluation of the incredible Years Teacher and Child Training Programs in high-risk schools. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Zahner GEP, Pawelkiewicz W, DeFrancesco JJ, Adnopoz J. Children s mental health service needs and utilization patterns in an urban community: An epidemiological assessment. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992;31: Zwaanswijk M, Verhaak PF, Bensing JM, van der Ende J, Verhulst FC. Help seeking for emotional and behavioural problems in children and adolescents: A review of recent literature. Eur Child Adolesc Psychiatry 2003;12:
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotOnko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?
Katsaus Päivi Santalahti ja Andre Sourander Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? Lasten psykiatrisiin oireisiin on viime vuosikymmeninä alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota, ja kliinisten
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotLasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke
Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotLuokanopettaja lapsen mielenterveyden edistäjänä ja ennustajana
Meri Honkanen, Irma Moilanen, Anja Taanila, Tuula Hurtig ja Heli Koivumaa-Honkanen KATSAUS Luokanopettaja lapsen mielenterveyden edistäjänä ja ennustajana Mielenterveyden edistämisessä keskeistä on ehkäisy
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotIhmeelliset vuodet -ohjelmat
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian
LisätiedotLasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä. Ylöjärvi El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue
Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä Ylöjärvi 3.10.2013 El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue Lasten mielenterveysongelmien yleisyydestä Mitä on varhainen tunnistaminen lasten mielenterveystyössä
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen
LisätiedotHaastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia?
Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia? Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Mielenterveyden teemapäivä 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria
PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta
LisätiedotAdolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotLasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito
Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito Päivi Santalahti, Ylilääkäri Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö paivi.santalahti@thl.fi 15.5.2014 1 ICD 10 Käytöshäiriöille on ominaista toistuva
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotNäyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotToimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia
Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotIhmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen
Vanhemmuus ja sen tukeminen Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari 13.11.2018 Eeva Aronen Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen pj. Lastenpsykiatrian professori, HY, ylilääkäri, HYKS, Lastenpsykiatria E. Aronen,
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen
Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,
LisätiedotSyrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma
SKLS:n 90-vuotisjuhlaseminaari Nuoren syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Lastenpsykiatria, PSHP Neuvotteleva
LisätiedotLasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
LisätiedotSyrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Syrjäytyminen - vai syrjään jättäminen Suurin, kallein
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia Helsingin yliopisto sanna.tirkkonen@helsinki.fi #lastensuojelupäivät2018
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotLastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä
Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Jorma Piha Keski Pohjanmaan KS Kokkola 17.11.2006 Onko lastenpsykiatria nuori lääketieteen erikoisala? Lääketieteen erikoisalojen perustaminen 1932 Hermo
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotTeacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland
Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL
Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys
LisätiedotTyöryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA
KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto lastenpsykiatrianlaitos ja hoitotieteenlaitos 27 Heikki Ellilä ESH, TtM, FT, Yliopettaja Turun amk Terveysala
Lisätiedot* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela
Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander
ONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander 27.11.18 Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus LAPSET TUTKIMUS Seuranta-aikana Itsemurhat, kuolleisuus Psykiatriset häiriöt Sairaalahoito
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL
Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa
LisätiedotLasten mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tuki monitoimijaisessa yhteistyössä
Lasten mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tuki monitoimijaisessa yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintovirasto 14.1.2016 LT, el Anne-Mari Borg anne-mari.borg@pshp.fi TAYS, Lastenpsykiatrian vastuualue
LisätiedotNuorten ahdistuneisuushäiriöt. Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen
Katsaus Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorten yleisimpiä psykiatrisia häiriöitä. Ne aiheuttavat huomattavaa toiminnallista
LisätiedotRAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari Kouluterveydenhuolto
RAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari 23.4.2018 Kouluterveydenhuolto Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen el, lastenpsykiatrian evl, Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotVarhainen puuttuminen nuorten masennukseen kouluissa: IPC-hanke
Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen kouluissa: IPC-hanke Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HUS, HYKS nuorisopsykiatria LAPE -muutosohjelman IV konferenssi Helsinki 26.11. 2018 Mitä tapahtuu hoitoketjun
LisätiedotLisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?
Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Tays nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä
LisätiedotLasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus
Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus LAKU-loppuseminaari ti 27.11.2018 Hanna Pakkala Projektipäällikkö Kela, Kuntoutusryhmä Lasten perhekuntoutushankkeen taustaa Perhekuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotForskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö
Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotYhteinen lapsi yhteiset käytännöt
Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt Oppilashuollon kehittäminen Järvenpäässä Hanna Saarinen ja Marja Yliniemi 29.4.2010 Hanna Saarinen, Marja Yliniemi 1 Järvenpää pähkinänkuoressa sijaitsee keskisellä Uudellamaalla
LisätiedotNuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden
Nuoren päihdeongelman hoito Nuorten päihdehäiriöiden luonne ja kulku Mauri Marttunen ja Jouko Lönnqvist Nuorten päihteidenkäytön on arvioitu yleistyneen Suomessa ja käytön aloittamisiän laskeneen viime
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotSaavatko monien ongelmien kuormittamat lapset tarvitsemansa avun lasten mielenterveyspalveluissa?
Saavatko monien ongelmien kuormittamat lapset tarvitsemansa avun lasten mielenterveyspalveluissa? Päivi Santalahti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja dosentti Mitä mieltä!? 30.11.2017 9.12.2017 Santalahti
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotEpätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotLasten mielenterveyspalveluiden kehittäminen esimerkkinä koulupoissaoloihin puuttuminen
Lasten mielenterveyspalveluiden kehittäminen esimerkkinä koulupoissaoloihin puuttuminen Pääkaupunkiseudun Lapsen paras -yhdessä enemmän (PKS LAPE) -hankkeen Lasten mielenterveystyöryhmä koostui opiskeluterveydenhuollon,
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotSijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite
Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi Lisäliite 2 Tässä raportin lisäliitteessä on jatkettu yksityiskohtaisempia SISUKASlasten kartoitusten tarkasteluja
LisätiedotKASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ. Hanne Kalmari
KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ Hanne Kalmari 31.10.2013 Tausta Vuosina 1987-2007 Helsingin perheneuvolalla kaksoistehtävä: Sosiaalihuoltolain mukainen kasvatus- ja perheneuvonta Vastuu
LisätiedotSivu 1 / 9. sosiaali- ja terveyslautakunnan pj, sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto. Kokoustiedot
Espoon kaupunki terveyslautakunnan sosiaali- ja Pöytäkirja 02.11.2016 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 02.11.2016 keskiviikko klo 17:00-19:35 Paikka Kamreerintie 7, 3. krs, neuvotteluhuone Centti Saapuvilla
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
Lisätiedot