Luokanopettaja lapsen mielenterveyden edistäjänä ja ennustajana
|
|
- Helinä Nurmi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Meri Honkanen, Irma Moilanen, Anja Taanila, Tuula Hurtig ja Heli Koivumaa-Honkanen KATSAUS Luokanopettaja lapsen mielenterveyden edistäjänä ja ennustajana Mielenterveyden edistämisessä keskeistä on ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Lapsiin kohdistuvassa mielenterveystyössä koulun rooli on merkittävä. Opettajan arvio ennustaa lapsen myöhempää psyykkistä terveyttä. Vaikka sekä opettajien että vanhempien on vaikea tunnistaa erityisesti lapsen masennusta, täydentävät aikuisten havainnot lapselta saatua tietoa. Toisaalta opettajat eivät välttämättä osaa toimia lapsen oireilua havaitessaan. Opettajien mielenterveystietoutta tulee lisätä ja terveydenhuollon tulee tarjota heille selkeät toimintaohjeet. Hyvä yhteistyö mielenterveyden suojelussa ja edistämisessä tukee lapsen kasvua hyvään aikuisuuteen ja alentaa mielenterveys ongelmien tunnistamisen kynnystä. Opettajien arvioita lasten mielenterveydestä tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Mielenterveyshäiriöt alkavat usein nuorella iällä ja vaikuttavat pitkään niin sairastuneeseen kuin hänen läheisiinsä (Colman ym. 2007, Mattisson ym. 2009). Vanhempien mielenterveyshäiriöt voivat johtaa hatarampaan vanhemmuuteen, jonka seurauksia lapset kantavat, elleivät lähipiirin tai yhteiskunnan tukiverkot pidä. Sairastuneen lapsilla on suurentunut mielenterveyshäiriöiden riski ja heidän elinikänsä on vaarassa lyhentyä (Weissman ym. 2006, Suvisaari ym. 2008). Mielenterveyshäiriöt jäävät kuitenkin usein hoidotta sekä aikuisilla (Wittchen ja Jacobi 2005) että lapsilla (Sourander ym. 2005). Esimerkiksi eteläsuomalaisista 8 9-vuotiaista mahdollisesti apua tarvitsevista pojista oli v vain 32 % käyttänyt mielenterveyspalveluita ja tytöistä vain 15 % (Sourander ym. 2008). Mielenterveyden ongelmat voivat vaikuttaa vuosikymmenten päähän (Hofstra ym. 2002, Sourander ym. 2005, Mattisson ym. 2009). Colmanin ym. (2007) aineistossa noin 70 %:lla niistä, joilla 13- ja 15-vuotiaana todettiin ns. internalisoivia häiriöitä (esim. masennusta), oli diagnosoitu mielenterveyshäiriö 36, 43 tai 52 vuoden iässä. Terveillä nuorilla osuus oli 25 %. Kim-Cohenin ym. (2003) aineistossa puolella 26-vuotiaista mielen terveyshäiriötä potevista oli ollut jokin psyykkinen häiriö jo ennen 15 vuoden ikää. On arvioitu, että lapsuusiän tunne- ja käytöshäiriöt lisäisivät noin 1,5 6-kertaisesti aikuisiän häiriöiden vaaraa (Hofstra ym. 2002, Clark ym. 2007). Lapsuuden depressiiviset oireet ovat yhteydessä myös tulevaan terveyskäyttäytymiseen, esimerkiksi alkoholinkäytön varhaisempaan aloittamiseen (Wu ym. 2006) ja alkoholiongelmiin (Crum ym. 2008). Suomalaisessa kaksosaineistossa 14-vuotiaiden depressio ennusti kolmen vuoden seurannassa tupakointia, huumeiden- ja alkoholinkäyttöä sekä alkoholimyrkytyksiä (Sihvola ym. 2008). Hyvä mielenterveys on yhteiskunnan voimavara, jota on rakennettava ja vaalittava yhteiskunnan kaikilla alueilla. Koulun asema on tässä keskeinen. Kouluterveydenhuollon ja koulun mielenterveyttä tukevien toimintamuotojen tarkoituksena on turvata mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, kannustaa terveyttä edistäviin elämäntapoihin ja luoda perusta aikuisiän hyvinvoinnille (Terho 2002). Merkittävä osa koulun mielenterveystyöstä toteutuu arkisen koulutyön osana, mikä korostaa erityisesti opettajan roolia. 277 Duodecim 2010;126:277 82
2 KATSAUS Koulun ja opettajan mahdollisuudet mielenterveystyössä Mielenterveyden edistäminen koulussa tarkoittaa muutakin kuin pahoinvoinnin, kiusaamisen, väkivallan ja konfliktien ehkäisemistä. Siinä tulee kannustaa tavoitteiden saavuttamiseen, ilon ja elinvoimaisuuden kokemiseen sekä muista välittämiseen (Weare Vain osa lasten psyykkisistä ongelmista tunnis- 2000). Opettaja voi välittää tunteen tetaan perus- tai kouluterveyden huollossa riittävä, tämä osaa siitä, että lapsi on ja tämän selviytymiseen uskotaan. Hänestä voi tulla lapselle merkittävä, turvallinen ja puuttuvaa vanhemmuuttakin korvaava aikuinen. Lapsen kannustaminen, positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset koulussa tukevat lapsen itsetuntoa suojaten näin mielenterveyttä. Opettajat voivat vaikuttaa myös turvalliseen ympäristöön ja hyvään kouluilmapiiriin, jossa lapsen vuorovaikutustaidot ja taidot käsitellä ristiriitoja kehittyvät. Somersalo ym. (2002) totesivat tutkimuksessaan, että kuudennen luokan huono ilmapiiri oli yhteydessä mielenterveysongelmien suureen määrään. Koululla olisi hyvät mahdollisuudet myös mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Kouluterveydenhuolto toimii yhdessä muun oppilashuollon kanssa (Kouluterveydenhuolto 2002). Laaja-alaiset terveystarkastukset, joissa vanhemmat ja lääkäri ovat mukana, edistävät mielenterveyshäiriöiden ehkäisyä ja tunnistamista. Kouluterveydenhuollon toimintamallit eivät kuitenkaan ole valtakunnallisesti yhteneviä. Vain harvat terveyskeskukset noudattavat kouluterveydenhuollon laatusuosituksia (Kivi mäki ym. 2007), jotka on vastikään päivitetty (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Kouluterveydenhuollon henkilökunta tapaa kunkin oppilaan alakoulun aikana vain muutaman kerran mutta luokanopettajat jatkuvasti. Siksi luokanopettajalta saatua tietoa tulisi hyödyntää. Niin yksittäisillä kysymyksillä kuin pidemmillä kyselyillä saadaan merkityksellistä tietoa. Esimerkiksi opettajan 278 täyttämässä Oppilas kouluyhteisössä havainnointilomakkeessa, jota suositellaan käytettäväksi kouluterveydenhuollossa, ovat arviot mm. oppilaan oppimisesta, vahvuuksista, oppimisessa saadusta tuesta, ominaispiirteistä ja käyttäytymisestä sekä tietoja oppilaasta sosiaalisissa tilanteissa ja perheen tilanteesta (Kouluterveydenhuolto 2002). Valtakunnallisesti Stakes on kerännyt vastaajia identifioimatta yläkoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilta mielenterveystietoa kouluterveyskyselyllä. Tämänikäisille on kuntakohtaisina kokeiluina tehty kouluterveydenhuollossa mielenterveysseulontoja (esim. masennuksesta ja stressin hallinnasta). Näiden yhteydessä lapsen auttaminenkin mahdollistuu. Sen sijaan alakouluikäisille ei ole tehty mielenterveyden valtakunnallisia kartoituksia (Kouluterveydenhuolto 2002). Vain osa lasten psyykkisistä ongelmista tunnistetaan perus- tai kouluterveydenhuollossa (Puura ym ja 1998, Sourander ym ja 2008), mutta koulussa esiintyvät ongelmat ovat usein lastenpsykiatrisen tutkimuksen syynä (Sourander ja Aronen 2007). Kouluissa tulisikin olla hyvät valmiudet ja arviointimenetelmät lasten mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen (Sourander ym. 2004b). Opettaja psyykkisen oireilun arvioijana Keskimäärin jokaisessa koululuokassa on mielenterveyden ongelmista kärsiviä oppilaita (Almqvist ym. 1999, Pönkkö ym. 2002), joiden kehitystä, koulunkäyntiä ja elämää nämä ongelmat haittaavat. Tällainen koululainen voi olla yhtä hyvin ongelmallisesti käyttäytyvä ja opetusta häiritsevä kuin ongelmiaan sisäänpäin kääntävä, hiljainen sivustaseuraaja. Pohjoissuomalaisten kahdeksanvuotiaiden lasten opettajat raportoivat 14 %:lla lapsista esiintyvän mielenterveysongelmia, pojilla lähes kolme kertaa enemmän kuin tytöillä. Pojilla käytöshäiriöt olivat yleisempiä (9 %) kuin tunne-elämän häiriöt (4 %) (Taanila ym. 2004). Oulun seudulla vuosina 1998 ja 2000 toteutetussa tutkimuksessa opettajat katsoivat M. Honkanen ym.
3 lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöiden lisääntyneen ja vaikeutuneen (Pönkkö ym. 2002). Opettaja-lehden kyselyssä yli puolet opettajista koki lasten ja nuorten aggressiivisen käytöksen lisääntyneen paljon tai melko paljon (Laaksola 2005). Lisäksi opettajien mielestä tarkkaavuuden, käyttäytymisen ja mielenterveyden ongelmat ovat yhä tavallisempia syitä lisääntyneeseen erityisopetuksen tarpeeseen. Vaikka kahdeksanvuotiaat eteläsuomalaiset lapset kertoivat lisääntyvästi masennuksen oireista poikkileikkkausvertailuissa , eivät vanhemmat tai opettajat havainneet lasten oireilun lisääntyneen merkittävästi (Sourander ym. 2004b ja 2008). Vaikka opettajat raportoivat lasten psyykkistä oireilusta, he harvemmin suosittelevat lapselle psykiatrista apua (Puura ym. 1995). Syynä voisi olla epäluottamus omaan arviointi kykyyn tai mielenterveyskysymysten esille ottamisen vaikeus. Luokanopettajakoulutus ei sisällä riittävää perehdytystä kouluikäisten mielenterveyskysymyksiin. Sitä tulisi kuitenkin antaa jo oppimistulosten takia, sillä psyykkinen tila vaikuttaa lapsen suoritustasoon koulussa (Kumpulainen ja Säiniö 2001). Opettajat osaavat puuttua lapsen ongelmiin oppimisessa, mutta mielenterveysasioissa heitä on tuettava. He tarvitsevat selkeitä toimintaohjeita ja joustavaa yhteistyötä havaitessaan lapsen psyykkistä oireilua. Suuri osa psykiatrista apua tarvitsevista lapsista on saanut koulussa tuki- tai erityisopetusta (Sourander ym. 2007), jopa yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut lapset (Kumpulainen ym ja 1999). Näitä oppilaita tulisikin arvioida myös mielenterveysongelmien kannalta. Opettajan arvio muihin tietolähteisiin verrattuna Lapsen psyykkistä tilaa tutkitaan iänmukaisin menetelmin havainnoinnin, haastattelujen ja kyselylomakkeiden avulla. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä merkittävämpi on oma arvio, etenkin sisäistävien häiriöiden tunnistamisessa. Tutkimuksissa lasten mielenterveyttä on arvioitu usein vanhemmille suunnatuilla standardoiduilla kyselyillä, mutta kyselyjä on tehty myös lapsille itselleen sekä heidän opettajilleen ja ikätovereilleen. Lapsen käytös voi olla kovin erilaista kotona ja koulussa. Eri lähteiden arvioita vertaamalla voidaan tehdä päätelmiä arvioiden yhtenevyyksistä ja ennustearvosta. Brownin ym. (2006) yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa opettajat ja vanhemmat arvioivat, että 26 %:lla Opettajat osaavat puuttua lapsen ongelmiin oppimisessa, mutta mielenterveysasioissa heitä on tuettava 5 10-vuotiaista yleislääkäreille tulleista lapsista oli psyykkisiä ongelmia. Molemmat identifioivat yhtä suuren osuuden (18 %), mutta vanhemmat seuloivat esiin vain puolet opettajan tunnistamista ongelmatapauksista. Yhtenevyys oli paras keskittymis- ja käytöshäiriöissä. Opettajat raportoivat enemmän keskittymishäiriöitä, vanhemmat käytöshäiriöitä. Suomalaisessa LAPSET-tutkimuksessa opettajat arvioivat useammin kuin vanhemmat (14 % vs 11 %), että 8 9-vuotiailla lapsilla on mielenterveysongelmia, mutta vain kolmasosa arvioista (4 %) osui samoihin lapsiin. Molempien mukaan pojilla esiintyi enemmän psyykkisiä ongelmia kuin tytöillä, opettajien mukaan yli kolminkertaisesti (Almqvist ym. 1999). Kahdeksanvuotiaista pojista vanhempien mukaan 13 %:lla ja opettajien mukaan 18 %:lla oli psyykkisiä ongelmia. Vain 22 % niistä, joiden arvioitiin tarvitsevan psykiatrista apua, tarvitsi sitä sekä vanhempien että opettajien mukaan (Sourander ym. 2004a). Pulkkinen ym. (1999) vertasivat luokkatovereiden, opettajien ja vanhempien arviointeja vajaasta tuhannesta 12-vuotiaasta kaksosesta. He totesivat, että opettajien ja luokkatovereiden arvioiden keskimääräinen korrelaatio (0,48) oli vahvempi kuin opettajien ja vanhempien (0,35) tai ikätovereiden ja vanhempien (0,27). Arvioiden yhtenevyys noudatti samaa järjestystä. Opettajien ja ikätovereiden arviot siis poikkesivat toisistaan mutta vastasivat toisiaan paremmin kuin ikätovereiden ja vanhempien arviot. 279 Luokanopettaja lapsen mielenterveyden edistäjänä ja ennustajana
4 KATSAUS 280 YDINASIAT 88Koululla on keskeinen rooli lapsen mielenterveyden rakentamisessa. 88Opettajan havainnot lapsen oireista täydentävät muita arvioita ja ennustavat lapsen myöhempää mielenterveyttä. 88Opettajan mahdollisuuksia mielenterveystyössä tulee tukea ja hyödyntää. 88Opettajien peruskoulutukseen on liitettävä tietoa kouluikäisen mielenterveyttä koskevista kysymyksistä. 88Opettajille tulee antaa paikalliset ohjeet toiminnasta havaittaessa lasten oireilua. Opettaja mielenterveyshäiriöiden ennustajana Vanhempien ja opettajien arviot psykiatrisen hoidon tarpeesta seuloivat esiin muita arvioita paremmin (42 % ja 44 %) ne 8 9-vuotiaat suomalaispojat, jotka 18-vuotiaina kertoivat psyykkisistä oireista tai joilla oli diagnosoitu mielenterveyshäiriö (Sourander ym. 2005). Opettajien ja vanhempien arviot eteläsuomalaisten kahdeksanvuotiaiden oireilusta ennustivat yhtä hyvin kahdeksan vuotta myöhempiä vanhempien havaitsemia eksternalisoivia häiriöitä mutta opettajien arviot heikommin vanhempien myöhemmin havaitsemia internalisoivia oireita (Sourander ja Helstelä 2005). Australialaisessa tutkimuksessa (Dwyer ym. 2006) sekä opettajien että vanhempien arviot ennustivat 4 8-vuotiailla lapsilla vuoden päästä ilmeneviä internalisoivia häiriöitä heikommin kuin eksternalisoivia. Yhdellä kysymyksellä ( Luuletko, että tälle lapselle kehittyy keskimääräistä suuremmalla todennäköisyydellä käyttäytymisen, tunne-elämän tai mielenterveyden ongelma? ) arvioituna opettajat olivat vanhempia tarkempia ennustamaan sekä eksternalisoivia että kaikkia psyykkisiä häiriöitä yhdessä. Opettajien osalta yksittäinen kysymys oli jopa tarkempi lasten mielenterveyden ennustaja kuin 25-kysymyksinen perheen riskitekijäkartoitus, jolla taas vanhemmat pystyivät tarkempaan ennusteeseen kuin opettajat (Dwyer ym. 2006). Opettajilla ei luultavasti ole riittävää tietoa perheen toimintakyvystä tai ongelmista (Dwyer ym. 2005), joten heille tarkoitetun kartoitusmenetelmän tulisi hyödyntää nimenomaan heidän havaintojaan koulussa. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan opettajien arvio 4 11-vuotiaasta oppilaasta oli yhtä hyvä tai jopa parempi kuin vanhempien arvio ennustamaan kuusi vuotta myöhemmin ilmeneviä mielenterveysongelmia (Verhulst ym. 1994). Vahva ennustearvo on erityisesti rajoja rikkovalla käyttäytymisellä (Hofstra ym. 2002). Kahdeksanvuotiailla suomalaispojilla vanhemmilta, opettajilta tai heiltä itseltään saatu tieto toisten kiusaamisesta ennusti epäsosiaalisen persoonallisuuden kehittymistä ja tieto kiusattuna olemisesta ahdistuneisuushäiriöitä. Nämä koulukiusaamiseen liittyvät tiedot identifioivat myös noin 28 % niistä, joilla asevelvollisuusikään mennessä oli ilmennyt mielenterveyshäiriö (Sourander ym. 2007). Verhulstin ym. (1997) aineistossa opettajien arviot vuotiaiden hollantilaislasten ahdistus- tai masennusoireista, sosiaalisista ongelmista ja aggressiivisesta käyttäytymisestä olivat yhteydessä nuorten neljä vuotta myöhemmin ilmottamiin mielenterveysongelmiin. Vanhempien ja lasten itsensä arviot eivät niitä ennustaneet. Opettajan arviot edellä mainituista ja keskittymiskyvyn ongelmista olivat yhteydessä myös nuorten myöhemmin ilmaisemaan psykiatrisen avun tarpeeseen. Myöhempää avun tarvetta ennustivat vanhempien arvioiden osalta vain arviot lasten ajatushäiriöistä ja keskittymiskyvyn häiriöistä ja lasten omien arvioiden osalta vain arviot aggressiivisesta käyttäytymisestä. Huomioimalla ainoastaan opettajan arvio, moni tunne-elämän häiriöistä (mm. masennus) jää havaitsematta ja hoitamatta erityisesti tyttöjen osalta, ellei lapsella esiinny käyttäytymisongelmia (Puura ym. 1995, Kumpulainen ym. 1996). Opettajan arvio ei siis korvaa lapsen omaa arviota mutta on tärkeä käyttäytymisen arvioinnissa. Jo kahdeksanvuotiaan M. Honkanen ym.
5 oman arvion on todettu ennustavan tulevaa mielenterveyttä (Sourander ja Helstelä 2005, Sourander ym. 2005). Lopuksi Summary Kouluikäisten mielenterveyshäiriöt jäävät usein havaitsematta. Ne sekä heikentävät suoriutumista koulussa, että ennustavat lapsen myöhempää mielenterveyttä. Eri tietolähteet huomioiden yhteistyössä tunnistetaan enemmän oireilutapauksia ja mahdollistetaan näiden lasten tarvitsema hoito. Opettajille tulisi kehittää nimenomaan heidän havaintojaan hyödyntäviä yksinkertaisia kartoitusmenetelmiä mielenterveyshäiriöiden havaitsemiseksi. Alakoululaisillekin tarvitaan valtakunnallisia mielenterveyskartoituksia. Luokanopettajalla olisi hyvät mahdollisuudet rakentavaan mielenterveystyöhön, kunhan heidän oppilastuntemustaan hyödynnetään. Vanhemmat hakevat apua lapselleen useammin tämän jokapäiväisestä ympäristöstä esimerkiksi opettajilta ja kouluterveydenhoitajilta kuin lastenpsykiatrian asiantuntijoilta (Sourander ym. 2004b). Viime vuosien aikana on kuitenkin toistuvasti tuotu esiin koulujen resurssien niukkuutta, alueellista eriarvoisuutta kouluterveydenhuollossa ja opettajien uupumista ylisuurien luokkien johdosta. Tällaisessa tilanteessa ei ehkäisevä mielenterveystyö onnistu. Lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa kouluterveydenhuollon ja perheen lisäksi tuetaan myös opettajia mielenterveyden edistämiseen, häiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen havaitsemiseen. Kouluikäisen mielenterveyskysymykset tulee saattaa osaksi luokanopettajakoulutusta. Terveydenhuollon tulee taata opettajille toimivat yhteistyökanavat ja selkeät paikalliset ohjeet siitä, kuinka reagoida ongelmiin ja kuinka ohjata lapsi tarvittaessa mielenterveyden arvioon. Terveydenhuollon tehtävänä on ongelman tarkempi tutkiminen ja kuntouttavien toimenpiteiden suunnittelu. Hyvä yhteistyö mielenterveyden suojelun näkökulmasta tukee lapsen kasvua hyvään aikuisuuteen ja alentaa kynnystä myös mielenterveysongelmien havaitsemiseen. Olennaista on luoda sellainen ympäristö ja ilmapiiri, jossa ongelmia ehkäistään ja mielenterveyttä suojataan arjessa. Lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä on tuettava. Tiedollisten tavoitteiden saavuttaminen ei ole koulun ainoa tehtävä. Psyykkisen hyvinvoinnin puute estää tietojen ja taitojen hyödyntämisen. Hyvän mielenterveyden rakentuminen lapsuudesta aikuisikään on yhteiskunnan kehityksen kivijalka. MERI HONKANEN, kasvatustieteiden kandidaatti Itä-Suomen yliopisto, soveltavan kasvatustieteen ja psykologian osasto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos IRMA MOILANEN, LKT, professori (emerita) Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, lastenpsykiatrian klinikka ANJA TAANILA, kasvatustieteiden tohtori, professori Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, OYS:n yleislääketieteiden yksikkö TUULA HURTIG, FT, tohtoritutkija Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos ja kliinisen lääketieteen laitos ja OYS:n lastenpsykiatrian klinikka HELI KOIVUMAA-HONKANEN, LT, Master of Public Health, professori Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Lapin sairaanhoitopiiri, psykiatrian klinikka ja KYS:n psykiatrian klinikka PL 1777, KYS Class teacher as promoter and predictor of a child s mental health School plays a significant role in children s mental health care. Teacher s assessment is predictive of the child s subsequent mental health. Although it is difficult for both teachers and parents to recognize especially depression in a child, observations made by adults will complement the information received from the child. On the other hand, teachers may not necessarily be capable of acting when they observe symptoms in a child. Teachers knowledge of mental health should be increased and clear-cut instructions provided for them by health care professionals. Teachers assessments of children s mental health should be utilized to a greater extent than presently. 281 Luokanopettaja lapsen mielenterveyden edistäjänä ja ennustajana
6 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Almqvist F, Kumpulainen K, Ikäheimo K, ym. Behavioural and emotional symptoms in 8 9-year-old children. Eur Child Adolesc Psychiatry 1999;8:7 16. Brown J, Wissow L, Gadomski A, Zachary C, Bartlett E, Horn I. Parent and teacher mental health ratings of children using primary care services: inter-rater agreement and implications for mental health screening. Ambul Pediatr 2006;6: Clark C, Rodgers B, Caldwell T, Power C, Standsfeld S. Childhood and adulthood psychological ill health as predictors of midlife affective and anxiety disorders: the 1958 British Birth Cohort. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Colman I, Wadsworth MEJ, Croudace TJ, Jones PB. Forty-year psychiatric outcomes following assessment for internalizing disorder in adolescence. Am J Psychiatry 2007;164: Crum RM, Green KM, Storr CL, ym. Depressed mood in childhood and subsequent alcohol use through adolescent and young adulthood. Arch Gen Psychiatry 2008;65: Dwyer SB, Nicholson JM, Battistutta D. Parent and teacher identification of children at risk of developing internalizing or externalizing mental health problems: a comparison of screening methods. Prev Science 2006;7: Dwyer SB, Nicholson JM, Battistutta D, Oldenburg B. Teachers knowledge of children s exposure to family risk factors: accuracy and usefulness. J Sch Psychol 2005;43: Hofstra MB, van der Ende J, Verhulst FC. Child and adolescent problems predict DSM-IV disorders in adulthood: a 14-year follow-up of a Dutch epidemiological sample. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2002;41: Kim-Cohen J, Caspi A, Moffitt TE, Harrington HL, Milne BJ, Poulton R. Prior juvenile diagnoses in adults with mental disorder. Developmental follow-back of a prospective-longitudinal cohort. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Kivimäki H, Kosunen E, Rimpelä A, Saaristo V, Wiss K, Rimpelä M. Suunnitelmallisuus puuttuu koulujen perusterveydenhuollosta. Suom Lääkäril 2007;62:61 7. Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Oppaita 51. Helsinki: Stakes Kumpulainen K, Räsänen E, Henttonen I, ym. Children with depressive symptoms. A comparison between children scoring high on self-report and children scoring high on both self- and adult report. Nord J Psychiatry 1996;50: Kumpulainen K, Räsänen E, Henttonen I, ym. Psychiatric disorders, performance level at school and special education at early elementary school age. Eur Child Adolesc Psychiatry 1999;8: Kumpulainen K, Säiniö M. Lasten psyykkiset häiriöt, oppiminen ja koulunkäynti. Suom Lääkäril 2001;56: Laaksola H. Oppilailla keskittymis- ja mielenterveysongelmia. Opettaja 2005; Mattisson C, Bogren M, Horstmann V, Tambs K, Munk-Jörgensen P, Nettelbladt P. Risk factors for depressive disorders in the Lundby cohort a 50 year prospective clinical follow-up. J Affect Disord 2009;113: Pulkkinen L, Kaprio J, Rose RJ. Peers, teachers and parents as assessors of the behavioural and emotional problems of twins and their adjustment: the multidimensional peer nomination inventory. Twin Res 1999;2: Puura K, Almqvist F, Tamminen T, ym. Children with symptoms of depression what do the adults see? J Child Psychol Psychiatry 1998;39: Puura K, Tamminen T, Bredenberg P, ym. Psychiatric disturbances in children in the catchment area of Tampere university hospital. Psychiatrica Fennica 1995;26: Pönkkö ML, Ebeling H, Taanila A, Linna SL, Moilanen I. Psychiatric disorders of children and adolescents a growing problem at school. Int J Cirkumpolar Health 2002;61:6 16. Sihvola E, Rose RJ, Dick DM, Pulkkinen L, Marttunen M, Kaprio J. Early-onset depressive disorders predict the use of addictive substances in adolescence: a prospective study of adolescent Finnish twins. Addiction 2008;103: Somersalo H, Solantaus T, Almqvist F. Classroom climate and the mental health of primary school children. Nord J Psychiatry 2002;56: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:37. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Työryhmän muistio. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Sourander A, Aronen E. Lastenpsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Sourander A, Haavisto A, Ronning J, ym. Recognition of psychiatric disorders and self-perceived problems. A follow-up study from age 8 to age 18. J Child Psychol Psychiatry 2005;46: Sourander A, Helstelä L. Childhood predictors of externalizing and internalizing problems in adolescence. A prospective follow-up study from age 8 to 16. Eur Child Adolesc Psychiatry 2005;14: Sourander A, Jensen P, Rönning JA, ym. What is the early adulthood outcome of boys who bully or are bullied in childhood? The Finnish From a boy to a man study. Pediatrics 2007;120: Sourander A, Multimäki P, Santalahti P, ym. Mental health service use among 18- year old adolescent boys. A prospective 10-year follow-up study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004(a);43: Sourander A, Niemelä S, Santalahti P, Helenius H, Piha J. Changes in psychiatric problems and service use among 8-yearold children: a 16-year population-based time-trend study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47: Sourander A, Santalahti P, Haavisto A, Piha J, Ikäheimo K, Helenius H. Have there been changes in children s psychiatric symptoms and mental health service use? A 10-year comparison from Finland. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004(b);43: Suvisaari J, Häkkinen L, Haukka J, Lönnqvist J. Mortality in offspring of mothers with psychotic disorder. Psychol Med 2008; 38: Taanila A, Ebeling H, Kotimaa A, Moilanen I, Järvelin MR. Is a large family a protective factor against behavioural and emotional problems at the age of 8 years? Acta Paediatr 2004:93: Terho P. Kouluterveydenhuollon tavoitteet ja merkitys. Kirjassa: Terho P, Ala- Laurila EL, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002, s Verhulst FC, Dekker MC, van der Ende J. Parent, teacher and self-reports as predictors of signs of disturbance in adolescents: whose information carries the most weight? Acta Psychiatr Scand 1997;96: Verhulst FC, Koot HM, van der Ende J. Differential predictive value of parents and teachers reports of children s problem behaviors: a longitudinal study. J Abnorm Child Psychol 1994;22: Weare K. Promoting mental, emotional, and social health: a whole school approach. London: Routledge Weissman MM, Wickramaratne P, Nomura Y, Warner V, Pilowsky D, Verdeli H. Offspring of depressed parents: 20 years later. Am J Psychiatry 2006;163: Wittchen H, Jacobi F. Size and burden of mental disorders in Europe a critical review and appraisal of 27 studies. Eur Neuropsychopharmacol 2005;15: Wu P, Bird HR, Liu X, ym. Childhood depressive symptoms and early onset of alcohol use. Pediatrics 2006;118:
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotAdolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Tuula Hurtig, dosentti, FT Psykiatria, Kliinisen neurotieteen tutkimusyksikkö,
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotSyrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Syrjäytyminen - vai syrjään jättäminen Suurin, kallein
LisätiedotIhmeelliset vuodet -ohjelmat
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotLasten mielenterveyspalveluiden käyttö
Päivi Santalahti, Andre Sourander ja Jorma Piha KATSAUS Lasten mielenterveyspalveluiden käyttö Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan monet vanhemmat (7 28 %) ottavat yhteyttä johonkin ammattitahoon lapsensa
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotHaastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia?
Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia? Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Mielenterveyden teemapäivä 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotKoululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.
Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*
LisätiedotLAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009
LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotPerhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa
Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
LisätiedotDepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä
DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotLasten mielenterveyspalveluiden kehittäminen esimerkkinä koulupoissaoloihin puuttuminen
Lasten mielenterveyspalveluiden kehittäminen esimerkkinä koulupoissaoloihin puuttuminen Pääkaupunkiseudun Lapsen paras -yhdessä enemmän (PKS LAPE) -hankkeen Lasten mielenterveystyöryhmä koostui opiskeluterveydenhuollon,
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia Helsingin yliopisto sanna.tirkkonen@helsinki.fi #lastensuojelupäivät2018
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPäivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotOPISKELIJAVALINTOIHIN LIITTYVÄÄ TUTKIMUSTA
OPISKELIJAVALINTOIHIN LIITTYVÄÄ TUTKIMUSTA Katri Kleemola 5.10.2017 1 AIEMPI OPINTOMENESTYS JA VALINTAKOEMENESTYS OPINTOMENESTYKSEN SELITTÄJÄNÄ Katri Kleemola 5.10.2017 2 YLEISTÄ AIEMMAN OPINTOMENESTYKSEN
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotKiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander
ONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander 27.11.18 Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus LAPSET TUTKIMUS Seuranta-aikana Itsemurhat, kuolleisuus Psykiatriset häiriöt Sairaalahoito
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotVäkivallan uhan hallinta työpaikoilla
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Työpaikan puheenvuoro : Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus) Nimi : Niina Ekqvist KIINAMYLLYN KOULU KARTALLA U-sairaala Nuoriso Datacity Nimi Kiinamyllyn koulu Vastaa
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotEnergiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö
Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä
LisätiedotLasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito
Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito Päivi Santalahti, Ylilääkäri Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö paivi.santalahti@thl.fi 15.5.2014 1 ICD 10 Käytöshäiriöille on ominaista toistuva
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotUniversaalit teoriat nuoruusiän kehityksestä ovat joutuneet. Perhe ja nuorten mielenterveyden häiriöt. lääketiede. Katsausartikkeli.
Katsausartikkeli Sari Fröjd, Mauri Marttunen, Riittakerttu Kaltiala-Heino Perhe ja nuorten mielenterveyden häiriöt Tärkein tieto K Geenit ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa ja molemmat yhdessä ja erikseen
Lisätiedot