Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?"

Transkriptio

1 Katsaus Päivi Santalahti ja Andre Sourander Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? Lasten psykiatrisiin oireisiin on viime vuosikymmeninä alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota, ja kliinisten havaintojen perusteella oireiden esiintyvyyden on ajateltu lisääntyneen viime vuosina. Lastenpsykiatrinen epidemiologinen tutkimus on kehittynyt vasta viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Tutkimusta oireiden esiintyvyyksien muutoksista on kuitenkin tehty vain vähän ja tulokset ovat osin ristiriitaisia. Suomalaisia kahdeksanvuotiaita lapsia koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että lasten itsearvioinnin mukaan tyttöjen masennusoireet ovat yleistyneet samoin kuin tyttöjen ja poikien päänsärky ja vatsakivut. Opettajien ja vanhempien arvioiden mukaan lasten psykiatristen oireiden kokonaisesiintyvyydet eivät kuitenkaan ole lisääntyneet Suomalaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että suuri osa lapsista, joilla esiintyy merkittävästi psykiatrisia oireita, eivät ole hoidon piirissä. Duodecim 2008;124: V iime vuosina julkisessa keskustelussa sekä Suomessa että muualla on esitetty mielipiteitä, joiden mukaan lasten psykiatrinen sairastavuus on lisääntynyt. Myös tieteellisessä kirjallisuudessa on pohdittu, onko masennus yleistynyt ja alkaako se aikaisemmin kuin ennen. Tällaiseen päätelmään on tultu, kun masennusta sairastavilta aikuisilta on kysytty masennuksen alkamisikää ja todettu nuorempien kohorttien ilmoittavan sairastumisiän aikaisemmaksi kuin vanhempien (Kessler ym. 2003). Etenkin Yhdysvalloissa yhä useammilla lapsille ja nuorille on määrätty masennuslääkkeitä (Zito ym. 2002), ja Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti (Lundström ym. 2006). Tutkimus lasten psykiatristen oireiden esiintyvyyden muutoksista eri aikoina on hyvin vähäistä. Epidemiologinen tieto sairastavuudesta ja sen muutoksista on kuitenkin tärkeää palveluiden ja ehkäisyn suunnittelun kannalta ja myös riski- ja suojatekijöiden selvittämiseksi. Lastenpsykiatrisissa epidemiologisissa tutkimuksissa arvioidaan yleensä käytöshäiriöiden sekä aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöiden oireita ja emotionaalisia oireita, joihin lasketaan masennus- ja ahdistusoireet. Viime vuosikymmenten aikana on kehitetty hyvän reliabiliteetin ja validiteetin omaavia lasten- ja nuorisopsykiatrisia oirekyselyjä: Yhdysvalloissa Child Behaviour Check List (CBCL) ja opettajan täytettäväksi tarkoitettu lomake Teacher s Report Form (TRF) (Achenbach 1991a, b) ja Britanniassa vastaavat Rutterin lomakkeistot (Rutter 1967, Rutter ym. 1970), joista on kehitetty edelleen lyhyempi ja myös positiivisia ominaisuuksia kartoittava Strenghts and Difficulties Questionnaire (SDQ) (Goodman 1997). Lasten itsensä täytettäväksi, masennusoireita kartoittavaksi lomakkeeksi on kehitetty Children s Depression Inventory (CDI) (Kovacs 1981). Näitä oirekyselyjä on käytetty kymmenissä maissa, ja niistä on olemassa suomenkieliset versiot. Näiden oirelomakkeiden avulla voidaan 1499

2 tutkia eri oireiden esiintyvyyttä lapsiväestössä, mutta lapsen varsinainen diagnosointi edellyttää aina perusteellisempaa tutkimusta ja lapsen haastattelua. Esittelemme länsimaisia lasten ja nuorten psykiatristen oireiden muutoksia koskevia tutkimuksia, joissa samanlaista otosta on verrattu kahtena tai useampana ajankohtana, ja lisäksi meta-anlyysejä, joissa on otettu huomioon syntymäkohortin vaikutus oireiden esiintyvyyteen. Koska alle murrosikäisistä on tehty tutkimuksia erittäin vähän ja aineistoissa on usein ollut sekä lapsia että nuoria, olemme sisällyttäneet esitykseen myös nuoret. Ulkomaiset tutkimukset Achenbach ym. (1993, 2003) vertasivat Yhdysvalloissa psykiatristen oireiden esiintymistä 7 16-vuotiaiden kansallisesti edustavissa otoksissa vuosina 1976, 1989 ja Oireita arvioitiin vanhemman täyttämän CBCL-oirekyselylomakkeen perusteella. Psykiatristen oireiden kokonaisesiintyvyyden keskiarvo suureni vuodesta 1976 vuoteen 1989 ja sen jälkeen pieneni vuoteen 1999 mutta jäi kuitenkin suuremmaksi kuin vuoden 1976 keskiarvo. Vastaavasti muuttuivat niiden lasten osuudet, joilla oireita esiintyi yli normaalin määrän. Verhulst ym. (1997) selvittivät Hollannissa psykiatristen oireiden esiintyvyyttä 4 16-vuotiailla vanhemman täyttämän CBCL-lomakkeen ja opettajan täyttämän TRF-lomakkeiston avulla vuosina 1983 ja Vuoden 1983 otoksena oli joukko yhden provinssin alueelta satunnaisesti valittuja Hollannin kansalaisuuden omaavia lapsia. Heitä verrattiin vuonna 1993 kerättyyn kansalliseen otokseen. Hollantilaislasten oireissa ei todettu merkitsevää muutosta kyseisellä aikavälillä. Samasta provinssista satunnaisesti valittujen kaksi- ja kolmivuotiaiden lasten oireilua mitattiin vuosina 1989 ja 2003 vanhempien täyttämän pienten lasten CBCL-lomakkeella (Achenbach ja Rescorla 2001). Ahdistus- ja masennusoireiden sekä ja aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöoireiden esiintyvyydet pienenivät hieman, samoin oireiden kokonaisesiintyvyys. Vuoden 2003 otoksessa sekä oiremäärien keskiarvo että normaalia enemmän oireilevien lasten määrä olivat hieman pienemmät kuin vuoden 1989 otoksessa (Tick ym. 2007). De Jong (1997) tutki 82:ta hollantilaisen koulun neljäsluokkalaista vuosina 1988 ja 1993 opettajan täyttämän oirekyselyn (Amsterdam Child Behavior Checklist, ACBL, ks. de Jong 1995a) ja tarkkaavuustestin avulla (Star Counting Test, SCT, ks. de Jong 1995b) selvittääkseen, ovatko tarkkaavuusongelmat lisääntyneet. Vaikka 80 % opettajista arvioi, että tarkkaavuusongelmat ovat yleisesti lisääntyneet, tarkkaavuusongelmien esiintyvyyden keskiarvo oli jälkimmäisessä otoksessa lomakkeiden perusteella hieman pienempi ja testin perusteella tarkkaavuuden säätely keskimäärin hieman parempi. Lasten aggressiivisessa käyttäytymisessä ja levottomuudessa ei ollut eroja vuosien välillä (de Jong 1997). Britanniassa on tutkittu vuotiaiden nuorten psykiatrisia oireita kolmessa kansallisesti edustavassa otoksessa, vuosina 1974 ja 1986 kansallisessa nuorten terveysseurannan kohorttitutkimuksessa ja vuonna 1999 kansallisessa lasten ja nuorten mielenterveystutkimuksessa. Vuoden 1999 aineistossa oli huomattavasti enemmän nuoria etnisistä vähemmistöryhmistä (9,3 %) kuin vuonna 1974 (1,7 %) ja 1986 (2,7 %), koska viimeiseen otokseen sisällytettiin kaikki maahanmuuttajalapset ja aikaisempiin vain maassa syntyneet. Vuosina 1974 ja 1986 vanhemmat täyttivät nuoren oireista Rutterin lomakkeen ja vuonna 1999 SDQ-lomakkeen. Nuorten käytöshäiriöoireiden lisääntyi vuoden 1986 ja edelleen vuoden 1999 aineistossa vuoteen 1974 verrattuna. Muutos koski kaikkia sosiaaliryhmiä ja perhetyyppejä. Emotionaalisten oireiden esiintyvyys kasvoi vuodesta 1986 vuoteen Muutos koski molempia sukupuolia. Sekä käytöshäiriö- että emotionaalisten oireiden esiintyvyyksien keskiarvot suurenivat, ja niiden nuorten määrä lisääntyi, joilla oireiden määrä ylitti normaalin. Pojilla hyperaktiivisuusoireiden esiintyvyys pieneni vähän vuodesta 1974 vuoteen 1986 mutta oli taas suurentunut vuoden 1999 aineistossa. Tyttöjen hyperaktiivisuusoireissa ei tapahtunut muutoksia (Collishaw ym. 2004) P. Santalahti ja A. Sourander

3 Taulukko. Tutkimukset oireiden muutoksista eri aikoina. Tutkimus Ikä Vuodet Otos, vastausosuus (%) Menetelmät Vastaaja Päätulos Achenbach ym v CBCL vanhempi Kokonaisoireiden keskiarvo ja normaalipistemäärän 1993 ja 2003, CBCL vanhempi ylittävien lasten osuus suureni- Yhdysvallat CBCL vanhempi vat vuodesta 1976 vuoteen 1989 ja pieneni tämän jälkeen vuonna 1999 mutta jäivät suuremmiksi tasolle vuonna Verhulst ym v CBCL vanhempi Ei merkitsevää muutosta vuosien välillä. 1997, Hollanti TRF opettaja CBCL vanhempi TRF opettaja Tick ym. 2 3 v CBCL vanhempi Sekä koko otoksen oiremäärän keskiarvo 2007, Hollanti CBCL vanhempi että normaalipisterajojen ylittävien osuus väheni hieman kokonaisoireilun, ahdistus- ja masennusoireiden sekä aktiivisuusja tarkkaavuusoireiden osalta. De Jong 10 v ACBL opettaja Tarkkaavuusongelmien keskiarvo oli vähän 1997, Hollanti SCT lapsi pienempi vuonna ACBL opettaja SCT lapsi Collishaw ym v Rutter vanhempi Oiremäärän keskiarvo suureni ja niiden 2004, Rutter vanhempi osuus, jotka ylittivät normaalipisterajan, Iso-Britannia SDQ vanhempi suurenivat käytöshäiriöiden osalta vuodesta 1974 vuoteen 1986 ja edelleen vuoteen 1999, ja emotionaalisten oireiden osalta vuodesta 1986 vuoteen West ja Sweeting 15 v GHQ nuori Niiden tyttöjen osuus, joiden emotionaaliset 2003, Iso-Britannia, (Länsi-Skotlanti) GHQ nuori oireet ylittivät normaalirajan, lisääntyi vuodesta 1987 vuoteen Sourander ym. 8 v Rutter A vanhempi Vanhemman ja opettajan arvioimassa 2004 ja 2008 Rutter B opettaja kokonaisoireilussa ei ollut merkitseviä Santalahti ym. CDI lapsi eroja vuosien välillä. Tyttöjen masennusoireiden 2005, Suomi Rutter A vanhempi keskiarvo suureni ja normaali- arvon ylittävien tyttöjen osuus lisääntyi Rutter B opettaja vuodesta 1989 vuoteen 1999 ja edelleen CDI lapsi vuoteen Lasten vatsakivut ja päänsärky yleistyivät Rutter A vanhempi Rutter B opettaja CDI lapsi CBCL = Child Behaviour Check List, TRF = Teacher s Report Form, ACBL = Amsterdam Child Behaviour Checklist, SCT = Star Counting Test, Rutter = Rutterin lomake, SDQ = Strengths and Difficulties Questionnaire, GHQ = General Health Questionnaire, CDI = Children s Depression Inventory Länsi-Skotlannissa on tutkittu 15-vuotiaiden emotionaalisia oireita nuorten täyttämän yleisen terveyskyselylomakkeen (General Health Questionaire, GHQ, ks. Banks 1983) avulla ja Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? nuorten kokemia huolia vuosina 1987 ja Aineistonkeruumenetelmät olivat eri kerroilla erilaiset. Poikien oireissa ei tapahtunut merkitsevää muutosta, mutta niiden tyttöjen määrä, 1501

4 joilla esiintyi emotionaalisia oireita normaalia enemmän, lisääntyi merkitsevästi. Muutos ei ollut samanlainen kaikissa sosiaaliryhmissä; merkitsevä se oli keskiluokkaisen taustan omaavilla tytöillä. Nuorten huoli työttömyydestä väheni, mutta perhehuoliin ja identiteettiin, erityisesti painoon ja työssä selviytymiseen liittyvät huolet lisääntyivät. Tutkimuksen tekijät pohtivatkin, rasittavatko ulkonäköön ja opinnoissa menestymiseen liittyvät paineet erityisesti keskiluokkaisia tyttöjä. (West ja Sweeting 2003). Kuvattujen kuuden poikkileikkausaineistolle tehdyn vertailututkimuksen vahvuutena on kansainvälisesti tunnettujen hyvien mittareiden käyttö mutta erityisenä heikkoutena se, että oireita ei ole kysytty lapsilta ja nuorilta itseltään muissa paitsi Westin ja Sweetingin tutkimuksessa. Jopa Collishaw n ym. tutkimuksessa, jossa aineistona oli vuotiaita, oireita kysyttiin vain heidän vanhemmiltaan ikäkautena, jolloin vanhemman on erityisen vaikea ymmärtää nuoren tunteita, ajattelua ja käyttäytymistä. Vain de Jongin tutkimuksessa eri vuosien otokset kerättiin mahdollisimman samalla tavoin. Kaiken kaikkiaan tieto psyykkisten oireiden esiintyvyyksien muuttumisesta eri ajanjaksoina on vähäistä, ja erityisen vähän tietoa on alle murrosikäisistä lapsista. Kahdessa meta-analyysiä on selvitetty, ovatko masennus tai masennusoireet lisääntyneet lapsilla ja nuorilla (Costello ym. 2006a ja Twenge ja Nolen-Hoeksma 2002). Costellon ym. meta-analyysiin sisällytettiin kaikki tutkimukset, joissa lapselle tai nuorelle oli tehty strukturoitu diagnostinen haastattelu. Tutkimukset on julkaistu vuosina Tutkimusotokset ovat sisältäneet enemmän nuoria kuin lapsia, eikä alle 13-vuotiaiden tuloksia ole analysoitu tytöillä ja pojilla erikseen. Meta-analyysissä ei löytynyt eroa masennuksen esiintyvyydessä eri syntymäkohortteissa (Costello ym. 2006a). Twenge ja Nolen-Hoeksma (2002) sisällyttivät meta-analyysiinsä Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehdyt tutkimukset, joissa oli käytetty lasten masennuskyselyä CDI:tä. Meta-analyysi kattoi yli vuotiasta. Tytöillä syntymäkohortti ei ollut yhteydessä masennusoireiden esiintyvyyteen, mutta pojilla esiintyi hieman vähemmän masennusoireita myöhemmissä syntymäkohorteissa. Suomalaiset tutkimukset Suomessa kerättiin vuonna 1989 erittäin huolellisesti laaja epidemiologinen lapsiaineisto, joka kattoi koko maan. Jokaiselta yliopistosairaala-alueelta valittiin noin 10 %:n edustava otos vuonna 1981 syntyneistä lapsista eli vuotiaan lapsen kohortti. Tiedot psyykkisistä oireista kerättiin vanhemman ja opettajan kustakin lapsesta täyttämällä Rutterin oirekyselylomakkeella ja lapsen täyttämällä CDI-lomakkeella (Almqvist ym. 1999a). Seuraavassa vaiheessa tehtiin strukturoitu diagnostinen haastattelu osalle aineistosta. Tulosten mukaan 7,5 %:lla lapsista oli vakava psykiatrinen häiriö, joka oli kestänyt yli kolme vuotta (Almqvist ym.1999b). Kyseinen Lapset-tutkimus on hyvin dokumentoitu ja on tarjonnut erinomaisen pohjan myöhemmälle suomalaiselle lastenpsykiatriselle epidemiologiselle tutkimukselle. Vuosina 1999 ja 2005 valitsimme TYKS:n alueelta vuoden 1989 Lapset-aineistoa vastaavat otokset 1991 ja 1997 syntyneistä eli noin tuhat 8 9-vuotiasta lasta. Noudatimme mahdollisimman tarkkaan vuoden 1989 aineistonkeruutapaa ja käytimme samoja oirelomakkeita. (Sourander ym. 2004, 2008). Vanhemman täyttämä Rutterin lomake sisältää 31 väittämää ja opettajan 26 väittämää lapsen psykiatrisista oireista. Vastausvaihtoehdot ovat 1 = ei koskaan, 2 = joskus, mutta harvemmin kuin kerran viikossa ja 3 = vähintään kerran viikossa. Tilannekuvauksissa väittämät ovat 1 = ei sovi, 2 = sopii jossain määrin ja 3 = sopii hyvin. Tutkimuksessa käytettiin kansainvälisesti yleistä 13 pisteen rajaa vanhemman lomakkeessa ja yhdeksän pisteen rajaa opettajan lomakkeessa mahdollista sairastavuutta osoittavana raja-arvona. Eri aineistojen erot taustamuuttujissa heijastavat yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Vanhempien koulutustaso nousi vuodesta 1989 vuoteen 1999 ja edelleen vuoteen Useampi lapsi (85 %) asui vuonna 1989 molempien biologisten vanhempien kanssa kuin vuosina 1999 ja 2005 (77 %). Lapsen kokemia merkittäviä negatiivisia elämänmuutoksia (vanhempien ero, vanhemman kuolema tai vakava sairaus) kysyttiin vain vuosina 1999 ja Niiden määrät 1502 P. Santalahti ja A. Sourander

5 eivät olleet muuttuneet merkitsevästi (Sourander ym. 2004, 2008). Vuosien 2005 ja 1989 aineistoissa vanhemman ja opettajan arvioimien kokonaisoireiden keskiarvoissa ei ollut merkitsevää eroa tyttöjen eikä poikien ryhmissä. Vanhempien tai opettajan arvioiden mukaan yli kansainvälisen normaalimäärän oireilevien määrissä ei ollut tutkimusvuosien välillä merkitsevää eroa, mutta vanhempien arvioiden mukaan seulontarajan ylittäviä poikia oli vähemmän (12,5 %) vuonna 2005 kuin vuonna 1989 (19,7 %, p < 0,05). Vanhempien ja opettajien arvioimien erillisten oirekokonaisuuksien (emotionaaliset, käytöshäiriö- ja aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöoireet) keskiarvoissa ei ollut eroa aineistojen välillä lukuun ottamatta vanhempien arvioimia poikien käytöshäiriöoireita, joiden esiintyvyyden keskiarvo oli vuoden 2005 aineistossa merkittävästi pienempi (Sourander ym. 2004, 2008). Lapset itse täyttivät kunakin vuonna masennusoireita kartoittavan kyselylomakkeen (CDI), johon oli lisätty kysymyksiä päänsärystä, vatsakivusta, muista säryistä ja pahoinvoinnista. Vastausvaihtoehdot olivat harvoin, usein ja melkein joka päivä. CDI:ssä on 27 väittämää masennusoireista, joista voi saada 0 2 pistettä. Lapset-tutkimuksessa poistettiin kysymys itsetuhoajatuksista, koska katsottiin, ettei se ole sovelias lapsen täyttäessä lomaketta luokkahuonetilanteessa. Normaalin raja-arvona pidettiin kansainvälisesti yleisesti käytettyä arvoa 17. Normaalipisterajan ylittävien tyttöjen määrä lisääntyi merkitsevästi; se oli vuonna %, vuonna % ja vuonna %. Myös masennusoireiden keskiarvot kasvoivat aineistoissa vastaavasti. Pojilla ei tapahtunut vastaavaa. Tyttöjen masennusoireet olivat yhteydessä perherakenteeseen, vanhempien koulutustasoon ja negatiivisiin elämäntapahtumiin, poikien oireet vain äidin koulutustasoon. Nämä yhteydet eivät poikenneet toisistaan eri vuosien välillä (Sourander ym. 2004, 2008). Lasten vatsakivut ja päänsärky ovat usein yhteydessä psyykkisiin oireisiin ja myös niitä kysyttiin Lapset-tutkimuksessa. Niiden lasten määrä lisääntyi, jotka ilmoittivat kokevansa päänsärkyä tai vatsakipua melkein joka päivä tai usein. Lapsen ilmoittamat kivut olivat yhteydessä paitsi masennusoireisiin myös käytöshäiriö- sekä aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöoireisiin (Santalahti ym. 2005). Pohdinta Epidemiologista tutkimusta siitä, onko lasten psykiatristen oireiden määrässä tapahtunut muutoksia eri aikakausina, on vähän, ja tulokset ovat ristiriitaisia. Lukuun ottamatta suomalaista tutkimusta, jota tarkastellaan lähemmin jäljempänä, Achenbachin ym. Yhdysvalloissa (1993, 2003), Tickin ym. (2007) ja de Jongin (1997) Hollannissa tekemät tutkimukset ovat aineistoiltaan ja metodeiltaan olleet mahdollisimman samanlaiset eri vuosina. Achenbachin ym. tutkimuksessa oireiden todettiin lisääntyneen vähän ja Tickin ym. ja Jongin tutkimuksessa vähentyneen hieman. Suomalaisessa tutkimuksessa 8 9-vuotiaiden tyttöjen masennusoireet lisääntyivät. Alle murrosikäisille ei ole tehty vastaavia tutkimuksia, jossa lapset itse olisivat arvioineet masennusoireitaan kahdessa tai useammassa poikkileiky d i n a s i a t Lasten psykiatristen oireiden kokonaisesiintyvyydet eivät ole lisääntyneet merkitsevästi, mutta tutkimuksia on kuitenkin tehty melko vähän ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Suomessa tyttöjen masennusoireet sekä tyttöjen ja poikien päänsärky ja vatsakivut ovat yleistyneet. Lastenpsykiatrinen tutkimus on viime vuosina kehittynyt niin, että olisi suhteellisen helppo tehdä määrävälein kansallisia tutkimuksia oireiden esiintyvyydestä. Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? 1503

6 kausaineistossa. Achenbachin ym. (2003) ja Verhulstin ym. (1997) tutkimuksissa vanhemmat raportoivat oireista, ja Westin ja Sweetingin (2003) sekä Collishaw n ym. (2004) tutkimuksissa oli mukana vain nuorisoikäisiä, ja Collishawin ja työtovereiden tutkimuksessakin raportoijina olivat vain vanhemmat. Aikaisemmissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että vanhemmat eivät Vuosina 2005/ ,5 %:lla tytöistä esiintyi merkittävästi masennusoireita välttämättä huomaa lapsen tunne-elämän oireita (Rutter 1989). Kuten suomalaisessa Lapset-tutkimuksessa myös Westin ja Sweetingin nuorisotutkimuksessa tytöillä esiintyi lisääntyvässä määrin tunne-elämän oireita. Myös suomalaisessa nuorison kouluterveyskyselyssä merkittävästi masennusoireita kokeneiden tyttöjen määrän todettiin lisääntyneen. Vuosina 1999/ vuotiaista tytöistä 16,0 %:lla esiintyi merkittävästi masennusoireita ja vuosina 2005/ ,5 %:lla. Vastaavat luvut olivat vuotiailla tytöillä 11,0 % ja 13,9 % (Pietikäinen ym. 2007). Kyselytutkimukset viittaisivat siihen, että tyttöjen masennusoireet ovat lisääntymässä, mutta kahdessa meta-analyysissä ei ole saatu sen suuntaisia tuloksia (Costello ym. 2006a ja Twenge ja Nolen-Hoeksma 2002). Ensin mainitussa ei tosin analysoitu alle murrosikäisiä tyttöjä ja poikia erikseen. Kuten muidenkin lastenpsykiatristen häiriöiden myös masennuksen syntymiseen vaikuttaviksi syiksi ajatellaan biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Esimerkiksi pienipainoisina syntyneillä tytöillä esiintyi normaalipainoisina syntyneitä enemmän masennusta nuoruusiässä (Costello ym. 2007). Suomalaisessa tutkimuksessa huomioon otetut taustamuuttujat vanhempien koulutustaso, perherakenne ja negatiiviset elämäntapahtumat olivat yhteydessä tyttöjen masennusoireisiin mutta pojilla vain äidin koulutus. Mm. Cyranowski ym. (2000) ovat pohtineet, miksi tytöt näyttävät olevan herkempiä masentumaan negatiivisten elämäntapahtumien jälkeen kuin pojat, ja katsovat sukupuolieron johtuvan paitsi sosiaalisista myös biologisista tekijöistä. Tiettyjen somaattisten oireiden kuten päänsäryn ja vatsakivun on todettu useissa tutkimuksissa olevan yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin ja joissakin tutkimuksissa myös käytöshäiriö- sekä aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöihin (Egger ym. 1998, 1999). Tutkimuksessamme todettiin lasten päänsäryn ja vatsakipujen yleistyneen (Santalahti ym. 2005). Myös toisessa suomalaisessa äskettäin julkaistussa tutkimuksessa on todettu päänsäryn esiintyvyyden kasvaneen lapsilla (Anttila ym. 2006). Poikien käytöshäiriöiden väheneminen vanhempien arvioiden perusteella suomalaistutkimuksessa on löydös, jota ei muualla tehdyissä tutkimuksissa ole tehty. Jos poikien käytöshäiriöoireet ovat todella vähentyneet, kyseessä on merkittävä positiivinen muutos, koska erityisesti varhain alkaneet käytöshäiriöoireet, toisin kuin nuoruusiässä alkaneet, jatkuvat usein aikuisikään ja aiheuttavat paljon kärsimystä sekä taakkaa ja vahinkoa yhteisöille (Frick ja Dickens 2006). Käytöshäiriöoireiden on todettu olevan yhteydessä sosiaalisiin tekijöihin, ja vanhempien koulutustason nousu saattaa olla yhteydessä käytöshäiriöoireiden vähenemiseen pojilla. Collishaw n ym. (2004) tutkimuksessa todettiin käytöshäiriöiden lisääntyminen brittinuorilla sekä tytöillä että pojilla ja kaikissa sosiaaliryhmissä. Erot suomalaiseen tutkimukseen voivat selittyä tutkittujen eri kehitysvaiheesta, eri tutkimusvuosista tai suomalaisen ja brittiläisen yhteiskunnan eroista. Aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöoireiden määrässä ei ollut eroja eri vuosina suomalaisessa tutkimuksessa, eikä merkittäviä muutoksia ole todettu muidenkaan maiden tutkimuksissa. Suomessa niiden lasten ja nuorten määrä, joille on määrätty keskushermostostimulantteja, yleensä metyylifenidaattia, on lisääntynyt moninkertaiseksi vuodesta Tuolloin lääkettä sai alle 200 alaikäistä, ja v näitä lääkkeitä määrättiin yli alaikäiselle. Lääkehoidon määrän lisääntyminen heijastaa selkeästi hoitokulttuurin eikä oireiden määrän muutosta. Suomen eri alueiden välillä ja esimerkiksi Pohjoismaiden välillä on suuria eroja psykostimulanttien käyttöluvuissa (Lundström ym. 2006) P. Santalahti ja A. Sourander

7 Lopuksi Lasten ympäristöolosuhteissa, niin fyysisissä, psyykkisissä kuin sosiaalisissakin, tapahtuu jatkuvasti muutoksia, ja eri aikoina ja eri yhteiskunnissa tehdyt epidemiologiset tutkimukset voisivat tarjota mahdollisuuden ymmärtää entistä paremmin lasten psyykkisen kasvun riskija suojatekijöitä. Viimeisten 30 vuoden aikana tehdyn lastenpsykiatrisen epidemiologisen tutkimuksen valossa tiedämme lasten psyykkisten sairauksien olevan yleisiä ja komorbiditeetin tavallista (Costello ym. 2005). Sairastumisen riskitekijät ovat moninaisia ja sidoksissa lapsen kehitysvaiheeseen. Tiedetään, että suuri osa aikuisten psyykkisistä sairauksista on alkanut lapsuus- tai nuoruusiässä ja että psyykkiset sairaudet muodostavat suuren osan aikuisten kokonaissairastavuudesta (Costello ym. 2005, 2006b). Sen sijaan tutkimusta siitä, onko lasten psykiatristen oireiden esiintyvyydessä tapahtunut muutoksia eri aikakausina, on vähän ja tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimusaineistojen koot ja metodit ovat olleet sellaiset, että harvinaisten sairauksien kuten autismin esiintyvyyden muutokset eivät olisi voineetkaan tulla esille. Tutkimukset ovat selvittäneet vain yksinkertaisesti sitä, ovatko tiettyjen oireiden esiintyvyydet muuttuneet. Tutkimukset eivät anna vastausta siihen, ovatko oireet muuttuneet lapsilla ja nuorilla laadullisesti erilaisiksi. Onko esimerkiksi paljon oireilevien nuorten oireilussa myös laadullisia muutoksia? Vaikutelma siitä, että oireet olisivat lisääntyneet voi liittyä myös siihen, että vasta nykyään ymmärretään suuren osan lapsista kärsivän psykiatrisista oireista. Huolta herättävät tiedot erityisesti nuorten huostaanottojen lisääntymisestä ja uutiset opettajien vaikeuksista jaksaa työssään voivat selittyä muillakin seikoilla kuin lasten psykiatristen oireiden lisääntymisellä sinänsä. Suomessa vuonna 1989 huolellisesti kerätty laaja Lapsetaineisto (Almqvist ym. 1999a) tarjoaa vertailukohdan tuleville epidemiologisille tutkimuksille, ja esimerkiksi määrävälein tehtävät kansalliset tutkimukset oireiden esiintyvyydestä olisivat aiheellisia. Nykyään meillä on käytössä hyviä tutkimusmetodeja ja pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa. Suomalaisessa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että suuri osa lapsista, joilla esiintyy merkittävästi psykiatrisia oireita, ei ole hoidon piirissä (Almqvist ym.1999b, Sourander ym ja 2008, Zwaanswijk ym. 2003). Toisaalta on jo näyttöä vaikuttavista hoitomuodoista. Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja väestömäärään nähden, ja olisi suotavaa, että maahan saataisiin laajalti ja pitkällä aikavälillä vaikuttavat hoitomenetelmät kaikkien apua tarvitsevien käyttöön ilman kohtuutonta jonotusaikaa. Ensisijaisen tärkeää olisi järjestää mahdollisimman hyvät ja turvalliset paitsi fyysisen, myös sosiaalisen ja psyykkisen kasvun olosuhteet kaikille lapsille tukemalla perheitä jo raskausajasta lähtien ja takaamalla riittävät toimintaedellytykset päiväkodeille ja kouluille sekä perustason sosiaali- ja terveyspalveluille. Kirjallisuutta Achenbach TM. Manual for the child behavior checklist/4-18 and 1991 Profile. Burlington: University of Vermont Department of Psychiatry 1991(a). Achenbach TM. Manual for the teacher s report form and 1991 profile. Burlington: University of Vermont Department of Psychiatry 1991(b). Achenbach TM, Howell CT. Are American children s problems getting worse? A 13-year comparison. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32: Achenbach TM, Dumenci L, Rescorla LA. Are American children s problems still getting worse? A 23-year comparison. J Abnorm Child Psychol 2003;31:1 11. Achenbach TM, Rescorla LA. Manual for the ASEBA preschool forms & profiles. Burlington: University of Vermont, Research Center for Children, Youth, and Families Almqvist F, Kumpulainen K, Puura K, toim. Psychiatric symptoms, disorders and treatment contacts in childhood. An epidemiological study in Finland. Eur Child Adolesc Psych 1999(a);8 Suppl 4: 1 97 Almqvist F, Puura K, Kumpulainen K, ym. Psychiatric disorders in 8-9-yearold children based on a diagnostic interview with the parents. Eur Child Adolesc Psych 1999(b);8 Suppl 4: Anttila P, Metsähonkala L, Sillnapää M. Long-term trends in the incidence of headache in Finnish schoolchildren. Pediatrics 2006;117: e Banks MH. Validation of the General Health Questionnaire in a young community sample. Psychol Med 1983;13: Collishaw S, Maughan B, Goodman R, Pickles A. Time trends in adolescent mental health. J Child Psychol Psych 2004;45: Costello EJ, Egger H, Angold A. 10-Year research update review: the epidemiology of child and adolescent psychiatric disorders I. Methods and public health burden. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44: Costello EJ, Erkanli A, Angold A. Is there an epidemic of child and adolescent depression? J Child Psychol Psychiatry 2006(a);47: Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? 1505

8 Costello EJ, Foley DL, Angold A. 10-Year research update review: the epidemiology of child and adolescent psychiatric disorders II. Developmental epidemiology. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006(b);41:8 25. Costello EJ, Worthman C, Erkanli A, Angold A. Prediction from low birth weight to female adolescent depression: a test of competing hypotheses. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Cyranowski JM, Frank E, Young E, Shear MK. Adolescent onset of the gender difference in lifetime rates of major depression. Arch Gen Psychiatry 2000;57:21 7. De Jong PF. Validity of the Amsterdam Child Behavior Checklist: a short rating scale for children. Psychol Rep 1995(a);77: De Jong PF. Assessment of attention: further validation of the Star Counting Test. Eur J Psychol Assessment 1995(b);11: De Jong PF. Short-term trends in Dutch children s attention problems. Eur Child Adolesc Psych 1997;6: Egger HL, Angold A, Costello J. Headaches and psychopathology in children and adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37: Egger HL, Costello EJ, Erkanli A, Angold A. Somatic complaints and psychopathology in children and adolescents: Stomach aches, musculoskeletal pains and headaches. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Frick PJ, Dickens C. Current perspectives on conduct disorder. Curr Psych Rep 2006;8: Goodman R. The Strengths and Difficulties Questionnaire: a research note. J Child Psychol Psychiatry 1997;38: Kessler RC, Berglund P, Demler O, ym. The epidemiology of major depressive disorder: results from the national comorbidity survey replication (NCS-R). JAMA 2003;289: Kovacs M. Rating scales to assess depression in schoolaged children. Acta Paedopsychiatr 1981;46: Lundström B, Voutilainen A, Sourander A. Keskushermostostimulanttien käyttö Suomessa. Suom Lääkäril 2006;49: Pietikäinen M, Luopa P, Markkula J, Jokela J. Self-reported depression among Finnish adolescents. From challenge to chance working for the health of young people. Kirjassa: Programme & abstracts. 14th Congress of The European Union for School and University Health and Medicine 6 9. kesäkuuta 2007, Tampere, s Rutter M. A children s behaviour questionnaire for completion by teachers: preliminary findings. J Child Psych Psychiatry 1967;8:1 11. Rutter M. Isle of Wight revisited: twenty-five years of child psychiatric epidemiology. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1989;28: Rutter M, Tizard J, Whitmore K. Education, health and behaviour. Lontoo: Longman Santalahti P, Aromaa M, Sourander A, Helenius H, Piha J. Have there been changes in children s psychosomatic symptoms? A 10-year comparison from Finland. Pediatrics 2005;115:e Sourander A, Santalahti P, Haavisto A, Piha J, Ikäheimo K, Helenius H. Have there been changes in children s psychiatric symptoms and mental health service use? A 10-year comparison from Finland. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Sourander A, Niemelä S, Santalahti P, Helenius H, Piha J. Changes in psychiatric problems and service use among 8-year-old children. A 16-year population-based time-trend study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47: Tick NT, van der Ende J, Koot HM, Verhulst FC. 14-Year changes in emotional and behavioral problems of very young Dutch children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Twenge JM, Nolen-Hoeksema S. Age, gender, race, socioeconomic status, and birth cohort differences on the Children s Depression Inventory: a meta-analysis. J Abnorm Psychol 2002;111: Verhulst FC, van der Ende J, Rietbergen A. Ten-year time trends of psychopathology in Dutch children and adolescents: no evidence for strong trends. Acta Psychiatr Scand 1997;96:7 13. West P, Sweeting H. Fifteen, female and stressed: changing patterns of psychological distress over time. J Child Psychol Psych 2003;44: Zito JM, Safer DJ, DosReis S, ym. Rising prevalence of antidepressants among US youths. Pediatrics 2002;109: Zwaanswijk M, Verhaak PF, Bensing JM, van der Ende J, Verhulst FC. Help seeking for emotional and behavioural problems in children and adolescents: A review of recent literature. Eur Child Adolesc Psychiatry 2003;12: PÄIVI SANTALAHTI, LT, erikoislääkäri, tutkija TYKS, lastenpsykiatria PL 52, Turku ja Turun kaupungin kasvatus- ja perheneuvola Kurjenmäenkatu 6, rakennus Turku ANDRE SOURANDER, LT, dosentti, apulaisylilääkäri TYKS, lastenpsykiatria PL 52, Turku Sidonnaisuudet: Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia. 1506

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

4/21/2009. Achenbach TM CBCL, TRF, YSR: Standardoituja lastenpsykiatrisia kyselylomakkeita (1): TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTYÖSSÄ: SEULONNASSA:

4/21/2009. Achenbach TM CBCL, TRF, YSR: Standardoituja lastenpsykiatrisia kyselylomakkeita (1): TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTYÖSSÄ: SEULONNASSA: Child Behaviour Checklist vs. Strengths and Difficulties Questionnaire Merja Koskelainen, psykologi, FT HUS, Hyks, Naisten ja lastentautien toimiala, lastenpsykiatria, Auroran sairaala, os. 20 Miksi standardoituja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla TIETEESSÄ ILONA AUTTI-RÄMÖ lastenneurologian dosentti, terveystutkimuksen päällikkö ilona.autti-ramo@kela.fi JOHANNA SEPPÄNEN FT, erikoistutkija RAIMO RAITASALO lääketieteellisen psykologian dosentti,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito Päivi Santalahti, Ylilääkäri Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö paivi.santalahti@thl.fi 15.5.2014 1 ICD 10 Käytöshäiriöille on ominaista toistuva

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden ongelmat?

Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden ongelmat? Tieteessä katsaus Riittakerttu Kaltiala-Heino nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö ja Tays nuorisopsykiatrian vastuualue Mauri Marttunen nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ

ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ Katriina Jokipelto Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kesäkuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Kaksin aina kaunihimpi?

Kaksin aina kaunihimpi? Kaksin aina kaunihimpi? 5 6-vuotiaiden lasten sosiaalisten verkostojen koon ja rakenteen yhteys lasten hyvinvointiin Noora Heinonen Yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen Yliopisto Pro Gradu-tutkielma

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Masennus ja samanaikaissairastavuus

Masennus ja samanaikaissairastavuus Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma

Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma SKLS:n 90-vuotisjuhlaseminaari Nuoren syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Lastenpsykiatria, PSHP Neuvotteleva

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Ritva Linnakangas Pirjo Lehtoranta. Lapset ja nuoret kuntoutuksessa 69/2009

Ritva Linnakangas Pirjo Lehtoranta. Lapset ja nuoret kuntoutuksessa 69/2009 Ritva Linnakangas Pirjo Lehtoranta Lapset ja nuoret kuntoutuksessa Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arvioinnin osaraportti 69/2009 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Kelan tutkimusosasto

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Lapsen masennus. This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

Lapsen masennus. This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Lapsen masennus Publisher's version Authors: Tamminen Tuula Name of work: Lapsen masennus Year of publication:

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Nuorten päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet psykososiaalinen näkökulma

Nuorten päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet psykososiaalinen näkökulma Alkuperäistutkimus tieteessä Terhi Luntamo LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri konsultoiva lääkäri, Turun kaupunki tutkija, Turun yliopisto, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Andre Sourander lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto lastenpsykiatrianlaitos ja hoitotieteenlaitos 27 Heikki Ellilä ESH, TtM, FT, Yliopettaja Turun amk Terveysala

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Nuorten ahdistuneisuushäiriöt. Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen

Nuorten ahdistuneisuushäiriöt. Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen Katsaus Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorten yleisimpiä psykiatrisia häiriöitä. Ne aiheuttavat huomattavaa toiminnallista

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna PsT, tutkija Marko Manninen 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 1 Koulukotijärjestelmä Vaikeahoitoiset

Lisätiedot

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) 16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-

Lisätiedot

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä?

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuorisolääketiede Terhi Aalto-Setälä ja Mauri Marttunen Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuoruus alkaa puberteetista. Nuoren tulee vähitellen irrottautua lapsuudesta ja löytää

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa?

Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? Katsaus Liisa Metsähonkala ja Liisa Viheriälä Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? Lapsen päänsärky voi liittyä oireena moneen eri sairauteen tai häiriöön. Vaikka päänsäryn taustalla olisi elimellinen sairaus

Lisätiedot

VAUVAN PITKITTYNEEN VETÄYTYMISREAKTION YHTEYS KÄYTTÄYTYMISEN JA TUNNE-ELÄMÄN ONGELMIIN LEIKKI-IKÄISELLÄ LAPSELLA.

VAUVAN PITKITTYNEEN VETÄYTYMISREAKTION YHTEYS KÄYTTÄYTYMISEN JA TUNNE-ELÄMÄN ONGELMIIN LEIKKI-IKÄISELLÄ LAPSELLA. VAUVAN PITKITTYNEEN VETÄYTYMISREAKTION YHTEYS KÄYTTÄYTYMISEN JA TUNNE-ELÄMÄN ONGELMIIN LEIKKI-IKÄISELLÄ LAPSELLA. Suvi Haarajoki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Liikunnan yhteys nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen

Liikunnan yhteys nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen Liikunnan yhteys nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen MARKO KANTOMAA, TUIJA TAMMELIN, HANNA EBELING, ANJA TAANILA Yhteyshenkilö: Marko Kantomaa, LIKES-tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

LASTEN LEIKKITARINOIDEN TEEMOJEN JA TUNNESISÄLTÖJEN YHTEYDET INTERNALISOIVIIN OIREISIIN

LASTEN LEIKKITARINOIDEN TEEMOJEN JA TUNNESISÄLTÖJEN YHTEYDET INTERNALISOIVIIN OIREISIIN LASTEN LEIKKITARINOIDEN TEEMOJEN JA TUNNESISÄLTÖJEN YHTEYDET INTERNALISOIVIIN OIREISIIN Sabina Lähteenmäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päätä särkee Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päänsärky on taipumus, oire, suojamekanismi Päänsäryt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten toistuvista kiputiloista

Lisätiedot

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista

Lisätiedot