Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?"

Transkriptio

1 Katsaus Päivi Santalahti ja Andre Sourander Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? Lasten psykiatrisiin oireisiin on viime vuosikymmeninä alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota, ja kliinisten havaintojen perusteella oireiden esiintyvyyden on ajateltu lisääntyneen viime vuosina. Lastenpsykiatrinen epidemiologinen tutkimus on kehittynyt vasta viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Tutkimusta oireiden esiintyvyyksien muutoksista on kuitenkin tehty vain vähän ja tulokset ovat osin ristiriitaisia. Suomalaisia kahdeksanvuotiaita lapsia koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että lasten itsearvioinnin mukaan tyttöjen masennusoireet ovat yleistyneet samoin kuin tyttöjen ja poikien päänsärky ja vatsakivut. Opettajien ja vanhempien arvioiden mukaan lasten psykiatristen oireiden kokonaisesiintyvyydet eivät kuitenkaan ole lisääntyneet Suomalaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että suuri osa lapsista, joilla esiintyy merkittävästi psykiatrisia oireita, eivät ole hoidon piirissä. Duodecim 2008;124: V iime vuosina julkisessa keskustelussa sekä Suomessa että muualla on esitetty mielipiteitä, joiden mukaan lasten psykiatrinen sairastavuus on lisääntynyt. Myös tieteellisessä kirjallisuudessa on pohdittu, onko masennus yleistynyt ja alkaako se aikaisemmin kuin ennen. Tällaiseen päätelmään on tultu, kun masennusta sairastavilta aikuisilta on kysytty masennuksen alkamisikää ja todettu nuorempien kohorttien ilmoittavan sairastumisiän aikaisemmaksi kuin vanhempien (Kessler ym. 2003). Etenkin Yhdysvalloissa yhä useammilla lapsille ja nuorille on määrätty masennuslääkkeitä (Zito ym. 2002), ja Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti (Lundström ym. 2006). Tutkimus lasten psykiatristen oireiden esiintyvyyden muutoksista eri aikoina on hyvin vähäistä. Epidemiologinen tieto sairastavuudesta ja sen muutoksista on kuitenkin tärkeää palveluiden ja ehkäisyn suunnittelun kannalta ja myös riski- ja suojatekijöiden selvittämiseksi. Lastenpsykiatrisissa epidemiologisissa tutkimuksissa arvioidaan yleensä käytöshäiriöiden sekä aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöiden oireita ja emotionaalisia oireita, joihin lasketaan masennus- ja ahdistusoireet. Viime vuosikymmenten aikana on kehitetty hyvän reliabiliteetin ja validiteetin omaavia lasten- ja nuorisopsykiatrisia oirekyselyjä: Yhdysvalloissa Child Behaviour Check List (CBCL) ja opettajan täytettäväksi tarkoitettu lomake Teacher s Report Form (TRF) (Achenbach 1991a, b) ja Britanniassa vastaavat Rutterin lomakkeistot (Rutter 1967, Rutter ym. 1970), joista on kehitetty edelleen lyhyempi ja myös positiivisia ominaisuuksia kartoittava Strenghts and Difficulties Questionnaire (SDQ) (Goodman 1997). Lasten itsensä täytettäväksi, masennusoireita kartoittavaksi lomakkeeksi on kehitetty Children s Depression Inventory (CDI) (Kovacs 1981). Näitä oirekyselyjä on käytetty kymmenissä maissa, ja niistä on olemassa suomenkieliset versiot. Näiden oirelomakkeiden avulla voidaan 1499

2 tutkia eri oireiden esiintyvyyttä lapsiväestössä, mutta lapsen varsinainen diagnosointi edellyttää aina perusteellisempaa tutkimusta ja lapsen haastattelua. Esittelemme länsimaisia lasten ja nuorten psykiatristen oireiden muutoksia koskevia tutkimuksia, joissa samanlaista otosta on verrattu kahtena tai useampana ajankohtana, ja lisäksi meta-anlyysejä, joissa on otettu huomioon syntymäkohortin vaikutus oireiden esiintyvyyteen. Koska alle murrosikäisistä on tehty tutkimuksia erittäin vähän ja aineistoissa on usein ollut sekä lapsia että nuoria, olemme sisällyttäneet esitykseen myös nuoret. Ulkomaiset tutkimukset Achenbach ym. (1993, 2003) vertasivat Yhdysvalloissa psykiatristen oireiden esiintymistä 7 16-vuotiaiden kansallisesti edustavissa otoksissa vuosina 1976, 1989 ja Oireita arvioitiin vanhemman täyttämän CBCL-oirekyselylomakkeen perusteella. Psykiatristen oireiden kokonaisesiintyvyyden keskiarvo suureni vuodesta 1976 vuoteen 1989 ja sen jälkeen pieneni vuoteen 1999 mutta jäi kuitenkin suuremmaksi kuin vuoden 1976 keskiarvo. Vastaavasti muuttuivat niiden lasten osuudet, joilla oireita esiintyi yli normaalin määrän. Verhulst ym. (1997) selvittivät Hollannissa psykiatristen oireiden esiintyvyyttä 4 16-vuotiailla vanhemman täyttämän CBCL-lomakkeen ja opettajan täyttämän TRF-lomakkeiston avulla vuosina 1983 ja Vuoden 1983 otoksena oli joukko yhden provinssin alueelta satunnaisesti valittuja Hollannin kansalaisuuden omaavia lapsia. Heitä verrattiin vuonna 1993 kerättyyn kansalliseen otokseen. Hollantilaislasten oireissa ei todettu merkitsevää muutosta kyseisellä aikavälillä. Samasta provinssista satunnaisesti valittujen kaksi- ja kolmivuotiaiden lasten oireilua mitattiin vuosina 1989 ja 2003 vanhempien täyttämän pienten lasten CBCL-lomakkeella (Achenbach ja Rescorla 2001). Ahdistus- ja masennusoireiden sekä ja aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöoireiden esiintyvyydet pienenivät hieman, samoin oireiden kokonaisesiintyvyys. Vuoden 2003 otoksessa sekä oiremäärien keskiarvo että normaalia enemmän oireilevien lasten määrä olivat hieman pienemmät kuin vuoden 1989 otoksessa (Tick ym. 2007). De Jong (1997) tutki 82:ta hollantilaisen koulun neljäsluokkalaista vuosina 1988 ja 1993 opettajan täyttämän oirekyselyn (Amsterdam Child Behavior Checklist, ACBL, ks. de Jong 1995a) ja tarkkaavuustestin avulla (Star Counting Test, SCT, ks. de Jong 1995b) selvittääkseen, ovatko tarkkaavuusongelmat lisääntyneet. Vaikka 80 % opettajista arvioi, että tarkkaavuusongelmat ovat yleisesti lisääntyneet, tarkkaavuusongelmien esiintyvyyden keskiarvo oli jälkimmäisessä otoksessa lomakkeiden perusteella hieman pienempi ja testin perusteella tarkkaavuuden säätely keskimäärin hieman parempi. Lasten aggressiivisessa käyttäytymisessä ja levottomuudessa ei ollut eroja vuosien välillä (de Jong 1997). Britanniassa on tutkittu vuotiaiden nuorten psykiatrisia oireita kolmessa kansallisesti edustavassa otoksessa, vuosina 1974 ja 1986 kansallisessa nuorten terveysseurannan kohorttitutkimuksessa ja vuonna 1999 kansallisessa lasten ja nuorten mielenterveystutkimuksessa. Vuoden 1999 aineistossa oli huomattavasti enemmän nuoria etnisistä vähemmistöryhmistä (9,3 %) kuin vuonna 1974 (1,7 %) ja 1986 (2,7 %), koska viimeiseen otokseen sisällytettiin kaikki maahanmuuttajalapset ja aikaisempiin vain maassa syntyneet. Vuosina 1974 ja 1986 vanhemmat täyttivät nuoren oireista Rutterin lomakkeen ja vuonna 1999 SDQ-lomakkeen. Nuorten käytöshäiriöoireiden lisääntyi vuoden 1986 ja edelleen vuoden 1999 aineistossa vuoteen 1974 verrattuna. Muutos koski kaikkia sosiaaliryhmiä ja perhetyyppejä. Emotionaalisten oireiden esiintyvyys kasvoi vuodesta 1986 vuoteen Muutos koski molempia sukupuolia. Sekä käytöshäiriö- että emotionaalisten oireiden esiintyvyyksien keskiarvot suurenivat, ja niiden nuorten määrä lisääntyi, joilla oireiden määrä ylitti normaalin. Pojilla hyperaktiivisuusoireiden esiintyvyys pieneni vähän vuodesta 1974 vuoteen 1986 mutta oli taas suurentunut vuoden 1999 aineistossa. Tyttöjen hyperaktiivisuusoireissa ei tapahtunut muutoksia (Collishaw ym. 2004) P. Santalahti ja A. Sourander

3 Taulukko. Tutkimukset oireiden muutoksista eri aikoina. Tutkimus Ikä Vuodet Otos, vastausosuus (%) Menetelmät Vastaaja Päätulos Achenbach ym v CBCL vanhempi Kokonaisoireiden keskiarvo ja normaalipistemäärän 1993 ja 2003, CBCL vanhempi ylittävien lasten osuus suureni- Yhdysvallat CBCL vanhempi vat vuodesta 1976 vuoteen 1989 ja pieneni tämän jälkeen vuonna 1999 mutta jäivät suuremmiksi tasolle vuonna Verhulst ym v CBCL vanhempi Ei merkitsevää muutosta vuosien välillä. 1997, Hollanti TRF opettaja CBCL vanhempi TRF opettaja Tick ym. 2 3 v CBCL vanhempi Sekä koko otoksen oiremäärän keskiarvo 2007, Hollanti CBCL vanhempi että normaalipisterajojen ylittävien osuus väheni hieman kokonaisoireilun, ahdistus- ja masennusoireiden sekä aktiivisuusja tarkkaavuusoireiden osalta. De Jong 10 v ACBL opettaja Tarkkaavuusongelmien keskiarvo oli vähän 1997, Hollanti SCT lapsi pienempi vuonna ACBL opettaja SCT lapsi Collishaw ym v Rutter vanhempi Oiremäärän keskiarvo suureni ja niiden 2004, Rutter vanhempi osuus, jotka ylittivät normaalipisterajan, Iso-Britannia SDQ vanhempi suurenivat käytöshäiriöiden osalta vuodesta 1974 vuoteen 1986 ja edelleen vuoteen 1999, ja emotionaalisten oireiden osalta vuodesta 1986 vuoteen West ja Sweeting 15 v GHQ nuori Niiden tyttöjen osuus, joiden emotionaaliset 2003, Iso-Britannia, (Länsi-Skotlanti) GHQ nuori oireet ylittivät normaalirajan, lisääntyi vuodesta 1987 vuoteen Sourander ym. 8 v Rutter A vanhempi Vanhemman ja opettajan arvioimassa 2004 ja 2008 Rutter B opettaja kokonaisoireilussa ei ollut merkitseviä Santalahti ym. CDI lapsi eroja vuosien välillä. Tyttöjen masennusoireiden 2005, Suomi Rutter A vanhempi keskiarvo suureni ja normaali- arvon ylittävien tyttöjen osuus lisääntyi Rutter B opettaja vuodesta 1989 vuoteen 1999 ja edelleen CDI lapsi vuoteen Lasten vatsakivut ja päänsärky yleistyivät Rutter A vanhempi Rutter B opettaja CDI lapsi CBCL = Child Behaviour Check List, TRF = Teacher s Report Form, ACBL = Amsterdam Child Behaviour Checklist, SCT = Star Counting Test, Rutter = Rutterin lomake, SDQ = Strengths and Difficulties Questionnaire, GHQ = General Health Questionnaire, CDI = Children s Depression Inventory Länsi-Skotlannissa on tutkittu 15-vuotiaiden emotionaalisia oireita nuorten täyttämän yleisen terveyskyselylomakkeen (General Health Questionaire, GHQ, ks. Banks 1983) avulla ja Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? nuorten kokemia huolia vuosina 1987 ja Aineistonkeruumenetelmät olivat eri kerroilla erilaiset. Poikien oireissa ei tapahtunut merkitsevää muutosta, mutta niiden tyttöjen määrä, 1501

4 joilla esiintyi emotionaalisia oireita normaalia enemmän, lisääntyi merkitsevästi. Muutos ei ollut samanlainen kaikissa sosiaaliryhmissä; merkitsevä se oli keskiluokkaisen taustan omaavilla tytöillä. Nuorten huoli työttömyydestä väheni, mutta perhehuoliin ja identiteettiin, erityisesti painoon ja työssä selviytymiseen liittyvät huolet lisääntyivät. Tutkimuksen tekijät pohtivatkin, rasittavatko ulkonäköön ja opinnoissa menestymiseen liittyvät paineet erityisesti keskiluokkaisia tyttöjä. (West ja Sweeting 2003). Kuvattujen kuuden poikkileikkausaineistolle tehdyn vertailututkimuksen vahvuutena on kansainvälisesti tunnettujen hyvien mittareiden käyttö mutta erityisenä heikkoutena se, että oireita ei ole kysytty lapsilta ja nuorilta itseltään muissa paitsi Westin ja Sweetingin tutkimuksessa. Jopa Collishaw n ym. tutkimuksessa, jossa aineistona oli vuotiaita, oireita kysyttiin vain heidän vanhemmiltaan ikäkautena, jolloin vanhemman on erityisen vaikea ymmärtää nuoren tunteita, ajattelua ja käyttäytymistä. Vain de Jongin tutkimuksessa eri vuosien otokset kerättiin mahdollisimman samalla tavoin. Kaiken kaikkiaan tieto psyykkisten oireiden esiintyvyyksien muuttumisesta eri ajanjaksoina on vähäistä, ja erityisen vähän tietoa on alle murrosikäisistä lapsista. Kahdessa meta-analyysiä on selvitetty, ovatko masennus tai masennusoireet lisääntyneet lapsilla ja nuorilla (Costello ym. 2006a ja Twenge ja Nolen-Hoeksma 2002). Costellon ym. meta-analyysiin sisällytettiin kaikki tutkimukset, joissa lapselle tai nuorelle oli tehty strukturoitu diagnostinen haastattelu. Tutkimukset on julkaistu vuosina Tutkimusotokset ovat sisältäneet enemmän nuoria kuin lapsia, eikä alle 13-vuotiaiden tuloksia ole analysoitu tytöillä ja pojilla erikseen. Meta-analyysissä ei löytynyt eroa masennuksen esiintyvyydessä eri syntymäkohortteissa (Costello ym. 2006a). Twenge ja Nolen-Hoeksma (2002) sisällyttivät meta-analyysiinsä Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehdyt tutkimukset, joissa oli käytetty lasten masennuskyselyä CDI:tä. Meta-analyysi kattoi yli vuotiasta. Tytöillä syntymäkohortti ei ollut yhteydessä masennusoireiden esiintyvyyteen, mutta pojilla esiintyi hieman vähemmän masennusoireita myöhemmissä syntymäkohorteissa. Suomalaiset tutkimukset Suomessa kerättiin vuonna 1989 erittäin huolellisesti laaja epidemiologinen lapsiaineisto, joka kattoi koko maan. Jokaiselta yliopistosairaala-alueelta valittiin noin 10 %:n edustava otos vuonna 1981 syntyneistä lapsista eli vuotiaan lapsen kohortti. Tiedot psyykkisistä oireista kerättiin vanhemman ja opettajan kustakin lapsesta täyttämällä Rutterin oirekyselylomakkeella ja lapsen täyttämällä CDI-lomakkeella (Almqvist ym. 1999a). Seuraavassa vaiheessa tehtiin strukturoitu diagnostinen haastattelu osalle aineistosta. Tulosten mukaan 7,5 %:lla lapsista oli vakava psykiatrinen häiriö, joka oli kestänyt yli kolme vuotta (Almqvist ym.1999b). Kyseinen Lapset-tutkimus on hyvin dokumentoitu ja on tarjonnut erinomaisen pohjan myöhemmälle suomalaiselle lastenpsykiatriselle epidemiologiselle tutkimukselle. Vuosina 1999 ja 2005 valitsimme TYKS:n alueelta vuoden 1989 Lapset-aineistoa vastaavat otokset 1991 ja 1997 syntyneistä eli noin tuhat 8 9-vuotiasta lasta. Noudatimme mahdollisimman tarkkaan vuoden 1989 aineistonkeruutapaa ja käytimme samoja oirelomakkeita. (Sourander ym. 2004, 2008). Vanhemman täyttämä Rutterin lomake sisältää 31 väittämää ja opettajan 26 väittämää lapsen psykiatrisista oireista. Vastausvaihtoehdot ovat 1 = ei koskaan, 2 = joskus, mutta harvemmin kuin kerran viikossa ja 3 = vähintään kerran viikossa. Tilannekuvauksissa väittämät ovat 1 = ei sovi, 2 = sopii jossain määrin ja 3 = sopii hyvin. Tutkimuksessa käytettiin kansainvälisesti yleistä 13 pisteen rajaa vanhemman lomakkeessa ja yhdeksän pisteen rajaa opettajan lomakkeessa mahdollista sairastavuutta osoittavana raja-arvona. Eri aineistojen erot taustamuuttujissa heijastavat yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Vanhempien koulutustaso nousi vuodesta 1989 vuoteen 1999 ja edelleen vuoteen Useampi lapsi (85 %) asui vuonna 1989 molempien biologisten vanhempien kanssa kuin vuosina 1999 ja 2005 (77 %). Lapsen kokemia merkittäviä negatiivisia elämänmuutoksia (vanhempien ero, vanhemman kuolema tai vakava sairaus) kysyttiin vain vuosina 1999 ja Niiden määrät 1502 P. Santalahti ja A. Sourander

5 eivät olleet muuttuneet merkitsevästi (Sourander ym. 2004, 2008). Vuosien 2005 ja 1989 aineistoissa vanhemman ja opettajan arvioimien kokonaisoireiden keskiarvoissa ei ollut merkitsevää eroa tyttöjen eikä poikien ryhmissä. Vanhempien tai opettajan arvioiden mukaan yli kansainvälisen normaalimäärän oireilevien määrissä ei ollut tutkimusvuosien välillä merkitsevää eroa, mutta vanhempien arvioiden mukaan seulontarajan ylittäviä poikia oli vähemmän (12,5 %) vuonna 2005 kuin vuonna 1989 (19,7 %, p < 0,05). Vanhempien ja opettajien arvioimien erillisten oirekokonaisuuksien (emotionaaliset, käytöshäiriö- ja aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöoireet) keskiarvoissa ei ollut eroa aineistojen välillä lukuun ottamatta vanhempien arvioimia poikien käytöshäiriöoireita, joiden esiintyvyyden keskiarvo oli vuoden 2005 aineistossa merkittävästi pienempi (Sourander ym. 2004, 2008). Lapset itse täyttivät kunakin vuonna masennusoireita kartoittavan kyselylomakkeen (CDI), johon oli lisätty kysymyksiä päänsärystä, vatsakivusta, muista säryistä ja pahoinvoinnista. Vastausvaihtoehdot olivat harvoin, usein ja melkein joka päivä. CDI:ssä on 27 väittämää masennusoireista, joista voi saada 0 2 pistettä. Lapset-tutkimuksessa poistettiin kysymys itsetuhoajatuksista, koska katsottiin, ettei se ole sovelias lapsen täyttäessä lomaketta luokkahuonetilanteessa. Normaalin raja-arvona pidettiin kansainvälisesti yleisesti käytettyä arvoa 17. Normaalipisterajan ylittävien tyttöjen määrä lisääntyi merkitsevästi; se oli vuonna %, vuonna % ja vuonna %. Myös masennusoireiden keskiarvot kasvoivat aineistoissa vastaavasti. Pojilla ei tapahtunut vastaavaa. Tyttöjen masennusoireet olivat yhteydessä perherakenteeseen, vanhempien koulutustasoon ja negatiivisiin elämäntapahtumiin, poikien oireet vain äidin koulutustasoon. Nämä yhteydet eivät poikenneet toisistaan eri vuosien välillä (Sourander ym. 2004, 2008). Lasten vatsakivut ja päänsärky ovat usein yhteydessä psyykkisiin oireisiin ja myös niitä kysyttiin Lapset-tutkimuksessa. Niiden lasten määrä lisääntyi, jotka ilmoittivat kokevansa päänsärkyä tai vatsakipua melkein joka päivä tai usein. Lapsen ilmoittamat kivut olivat yhteydessä paitsi masennusoireisiin myös käytöshäiriö- sekä aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöoireisiin (Santalahti ym. 2005). Pohdinta Epidemiologista tutkimusta siitä, onko lasten psykiatristen oireiden määrässä tapahtunut muutoksia eri aikakausina, on vähän, ja tulokset ovat ristiriitaisia. Lukuun ottamatta suomalaista tutkimusta, jota tarkastellaan lähemmin jäljempänä, Achenbachin ym. Yhdysvalloissa (1993, 2003), Tickin ym. (2007) ja de Jongin (1997) Hollannissa tekemät tutkimukset ovat aineistoiltaan ja metodeiltaan olleet mahdollisimman samanlaiset eri vuosina. Achenbachin ym. tutkimuksessa oireiden todettiin lisääntyneen vähän ja Tickin ym. ja Jongin tutkimuksessa vähentyneen hieman. Suomalaisessa tutkimuksessa 8 9-vuotiaiden tyttöjen masennusoireet lisääntyivät. Alle murrosikäisille ei ole tehty vastaavia tutkimuksia, jossa lapset itse olisivat arvioineet masennusoireitaan kahdessa tai useammassa poikkileiky d i n a s i a t Lasten psykiatristen oireiden kokonaisesiintyvyydet eivät ole lisääntyneet merkitsevästi, mutta tutkimuksia on kuitenkin tehty melko vähän ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Suomessa tyttöjen masennusoireet sekä tyttöjen ja poikien päänsärky ja vatsakivut ovat yleistyneet. Lastenpsykiatrinen tutkimus on viime vuosina kehittynyt niin, että olisi suhteellisen helppo tehdä määrävälein kansallisia tutkimuksia oireiden esiintyvyydestä. Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? 1503

6 kausaineistossa. Achenbachin ym. (2003) ja Verhulstin ym. (1997) tutkimuksissa vanhemmat raportoivat oireista, ja Westin ja Sweetingin (2003) sekä Collishaw n ym. (2004) tutkimuksissa oli mukana vain nuorisoikäisiä, ja Collishawin ja työtovereiden tutkimuksessakin raportoijina olivat vain vanhemmat. Aikaisemmissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että vanhemmat eivät Vuosina 2005/ ,5 %:lla tytöistä esiintyi merkittävästi masennusoireita välttämättä huomaa lapsen tunne-elämän oireita (Rutter 1989). Kuten suomalaisessa Lapset-tutkimuksessa myös Westin ja Sweetingin nuorisotutkimuksessa tytöillä esiintyi lisääntyvässä määrin tunne-elämän oireita. Myös suomalaisessa nuorison kouluterveyskyselyssä merkittävästi masennusoireita kokeneiden tyttöjen määrän todettiin lisääntyneen. Vuosina 1999/ vuotiaista tytöistä 16,0 %:lla esiintyi merkittävästi masennusoireita ja vuosina 2005/ ,5 %:lla. Vastaavat luvut olivat vuotiailla tytöillä 11,0 % ja 13,9 % (Pietikäinen ym. 2007). Kyselytutkimukset viittaisivat siihen, että tyttöjen masennusoireet ovat lisääntymässä, mutta kahdessa meta-analyysissä ei ole saatu sen suuntaisia tuloksia (Costello ym. 2006a ja Twenge ja Nolen-Hoeksma 2002). Ensin mainitussa ei tosin analysoitu alle murrosikäisiä tyttöjä ja poikia erikseen. Kuten muidenkin lastenpsykiatristen häiriöiden myös masennuksen syntymiseen vaikuttaviksi syiksi ajatellaan biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Esimerkiksi pienipainoisina syntyneillä tytöillä esiintyi normaalipainoisina syntyneitä enemmän masennusta nuoruusiässä (Costello ym. 2007). Suomalaisessa tutkimuksessa huomioon otetut taustamuuttujat vanhempien koulutustaso, perherakenne ja negatiiviset elämäntapahtumat olivat yhteydessä tyttöjen masennusoireisiin mutta pojilla vain äidin koulutus. Mm. Cyranowski ym. (2000) ovat pohtineet, miksi tytöt näyttävät olevan herkempiä masentumaan negatiivisten elämäntapahtumien jälkeen kuin pojat, ja katsovat sukupuolieron johtuvan paitsi sosiaalisista myös biologisista tekijöistä. Tiettyjen somaattisten oireiden kuten päänsäryn ja vatsakivun on todettu useissa tutkimuksissa olevan yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin ja joissakin tutkimuksissa myös käytöshäiriö- sekä aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöihin (Egger ym. 1998, 1999). Tutkimuksessamme todettiin lasten päänsäryn ja vatsakipujen yleistyneen (Santalahti ym. 2005). Myös toisessa suomalaisessa äskettäin julkaistussa tutkimuksessa on todettu päänsäryn esiintyvyyden kasvaneen lapsilla (Anttila ym. 2006). Poikien käytöshäiriöiden väheneminen vanhempien arvioiden perusteella suomalaistutkimuksessa on löydös, jota ei muualla tehdyissä tutkimuksissa ole tehty. Jos poikien käytöshäiriöoireet ovat todella vähentyneet, kyseessä on merkittävä positiivinen muutos, koska erityisesti varhain alkaneet käytöshäiriöoireet, toisin kuin nuoruusiässä alkaneet, jatkuvat usein aikuisikään ja aiheuttavat paljon kärsimystä sekä taakkaa ja vahinkoa yhteisöille (Frick ja Dickens 2006). Käytöshäiriöoireiden on todettu olevan yhteydessä sosiaalisiin tekijöihin, ja vanhempien koulutustason nousu saattaa olla yhteydessä käytöshäiriöoireiden vähenemiseen pojilla. Collishaw n ym. (2004) tutkimuksessa todettiin käytöshäiriöiden lisääntyminen brittinuorilla sekä tytöillä että pojilla ja kaikissa sosiaaliryhmissä. Erot suomalaiseen tutkimukseen voivat selittyä tutkittujen eri kehitysvaiheesta, eri tutkimusvuosista tai suomalaisen ja brittiläisen yhteiskunnan eroista. Aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöoireiden määrässä ei ollut eroja eri vuosina suomalaisessa tutkimuksessa, eikä merkittäviä muutoksia ole todettu muidenkaan maiden tutkimuksissa. Suomessa niiden lasten ja nuorten määrä, joille on määrätty keskushermostostimulantteja, yleensä metyylifenidaattia, on lisääntynyt moninkertaiseksi vuodesta Tuolloin lääkettä sai alle 200 alaikäistä, ja v näitä lääkkeitä määrättiin yli alaikäiselle. Lääkehoidon määrän lisääntyminen heijastaa selkeästi hoitokulttuurin eikä oireiden määrän muutosta. Suomen eri alueiden välillä ja esimerkiksi Pohjoismaiden välillä on suuria eroja psykostimulanttien käyttöluvuissa (Lundström ym. 2006) P. Santalahti ja A. Sourander

7 Lopuksi Lasten ympäristöolosuhteissa, niin fyysisissä, psyykkisissä kuin sosiaalisissakin, tapahtuu jatkuvasti muutoksia, ja eri aikoina ja eri yhteiskunnissa tehdyt epidemiologiset tutkimukset voisivat tarjota mahdollisuuden ymmärtää entistä paremmin lasten psyykkisen kasvun riskija suojatekijöitä. Viimeisten 30 vuoden aikana tehdyn lastenpsykiatrisen epidemiologisen tutkimuksen valossa tiedämme lasten psyykkisten sairauksien olevan yleisiä ja komorbiditeetin tavallista (Costello ym. 2005). Sairastumisen riskitekijät ovat moninaisia ja sidoksissa lapsen kehitysvaiheeseen. Tiedetään, että suuri osa aikuisten psyykkisistä sairauksista on alkanut lapsuus- tai nuoruusiässä ja että psyykkiset sairaudet muodostavat suuren osan aikuisten kokonaissairastavuudesta (Costello ym. 2005, 2006b). Sen sijaan tutkimusta siitä, onko lasten psykiatristen oireiden esiintyvyydessä tapahtunut muutoksia eri aikakausina, on vähän ja tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimusaineistojen koot ja metodit ovat olleet sellaiset, että harvinaisten sairauksien kuten autismin esiintyvyyden muutokset eivät olisi voineetkaan tulla esille. Tutkimukset ovat selvittäneet vain yksinkertaisesti sitä, ovatko tiettyjen oireiden esiintyvyydet muuttuneet. Tutkimukset eivät anna vastausta siihen, ovatko oireet muuttuneet lapsilla ja nuorilla laadullisesti erilaisiksi. Onko esimerkiksi paljon oireilevien nuorten oireilussa myös laadullisia muutoksia? Vaikutelma siitä, että oireet olisivat lisääntyneet voi liittyä myös siihen, että vasta nykyään ymmärretään suuren osan lapsista kärsivän psykiatrisista oireista. Huolta herättävät tiedot erityisesti nuorten huostaanottojen lisääntymisestä ja uutiset opettajien vaikeuksista jaksaa työssään voivat selittyä muillakin seikoilla kuin lasten psykiatristen oireiden lisääntymisellä sinänsä. Suomessa vuonna 1989 huolellisesti kerätty laaja Lapsetaineisto (Almqvist ym. 1999a) tarjoaa vertailukohdan tuleville epidemiologisille tutkimuksille, ja esimerkiksi määrävälein tehtävät kansalliset tutkimukset oireiden esiintyvyydestä olisivat aiheellisia. Nykyään meillä on käytössä hyviä tutkimusmetodeja ja pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa. Suomalaisessa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että suuri osa lapsista, joilla esiintyy merkittävästi psykiatrisia oireita, ei ole hoidon piirissä (Almqvist ym.1999b, Sourander ym ja 2008, Zwaanswijk ym. 2003). Toisaalta on jo näyttöä vaikuttavista hoitomuodoista. Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja väestömäärään nähden, ja olisi suotavaa, että maahan saataisiin laajalti ja pitkällä aikavälillä vaikuttavat hoitomenetelmät kaikkien apua tarvitsevien käyttöön ilman kohtuutonta jonotusaikaa. Ensisijaisen tärkeää olisi järjestää mahdollisimman hyvät ja turvalliset paitsi fyysisen, myös sosiaalisen ja psyykkisen kasvun olosuhteet kaikille lapsille tukemalla perheitä jo raskausajasta lähtien ja takaamalla riittävät toimintaedellytykset päiväkodeille ja kouluille sekä perustason sosiaali- ja terveyspalveluille. Kirjallisuutta Achenbach TM. Manual for the child behavior checklist/4-18 and 1991 Profile. Burlington: University of Vermont Department of Psychiatry 1991(a). Achenbach TM. Manual for the teacher s report form and 1991 profile. Burlington: University of Vermont Department of Psychiatry 1991(b). Achenbach TM, Howell CT. Are American children s problems getting worse? A 13-year comparison. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32: Achenbach TM, Dumenci L, Rescorla LA. Are American children s problems still getting worse? A 23-year comparison. J Abnorm Child Psychol 2003;31:1 11. Achenbach TM, Rescorla LA. Manual for the ASEBA preschool forms & profiles. Burlington: University of Vermont, Research Center for Children, Youth, and Families Almqvist F, Kumpulainen K, Puura K, toim. Psychiatric symptoms, disorders and treatment contacts in childhood. An epidemiological study in Finland. Eur Child Adolesc Psych 1999(a);8 Suppl 4: 1 97 Almqvist F, Puura K, Kumpulainen K, ym. Psychiatric disorders in 8-9-yearold children based on a diagnostic interview with the parents. Eur Child Adolesc Psych 1999(b);8 Suppl 4: Anttila P, Metsähonkala L, Sillnapää M. Long-term trends in the incidence of headache in Finnish schoolchildren. Pediatrics 2006;117: e Banks MH. Validation of the General Health Questionnaire in a young community sample. Psychol Med 1983;13: Collishaw S, Maughan B, Goodman R, Pickles A. Time trends in adolescent mental health. J Child Psychol Psych 2004;45: Costello EJ, Egger H, Angold A. 10-Year research update review: the epidemiology of child and adolescent psychiatric disorders I. Methods and public health burden. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44: Costello EJ, Erkanli A, Angold A. Is there an epidemic of child and adolescent depression? J Child Psychol Psychiatry 2006(a);47: Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? 1505

8 Costello EJ, Foley DL, Angold A. 10-Year research update review: the epidemiology of child and adolescent psychiatric disorders II. Developmental epidemiology. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006(b);41:8 25. Costello EJ, Worthman C, Erkanli A, Angold A. Prediction from low birth weight to female adolescent depression: a test of competing hypotheses. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Cyranowski JM, Frank E, Young E, Shear MK. Adolescent onset of the gender difference in lifetime rates of major depression. Arch Gen Psychiatry 2000;57:21 7. De Jong PF. Validity of the Amsterdam Child Behavior Checklist: a short rating scale for children. Psychol Rep 1995(a);77: De Jong PF. Assessment of attention: further validation of the Star Counting Test. Eur J Psychol Assessment 1995(b);11: De Jong PF. Short-term trends in Dutch children s attention problems. Eur Child Adolesc Psych 1997;6: Egger HL, Angold A, Costello J. Headaches and psychopathology in children and adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37: Egger HL, Costello EJ, Erkanli A, Angold A. Somatic complaints and psychopathology in children and adolescents: Stomach aches, musculoskeletal pains and headaches. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Frick PJ, Dickens C. Current perspectives on conduct disorder. Curr Psych Rep 2006;8: Goodman R. The Strengths and Difficulties Questionnaire: a research note. J Child Psychol Psychiatry 1997;38: Kessler RC, Berglund P, Demler O, ym. The epidemiology of major depressive disorder: results from the national comorbidity survey replication (NCS-R). JAMA 2003;289: Kovacs M. Rating scales to assess depression in schoolaged children. Acta Paedopsychiatr 1981;46: Lundström B, Voutilainen A, Sourander A. Keskushermostostimulanttien käyttö Suomessa. Suom Lääkäril 2006;49: Pietikäinen M, Luopa P, Markkula J, Jokela J. Self-reported depression among Finnish adolescents. From challenge to chance working for the health of young people. Kirjassa: Programme & abstracts. 14th Congress of The European Union for School and University Health and Medicine 6 9. kesäkuuta 2007, Tampere, s Rutter M. A children s behaviour questionnaire for completion by teachers: preliminary findings. J Child Psych Psychiatry 1967;8:1 11. Rutter M. Isle of Wight revisited: twenty-five years of child psychiatric epidemiology. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1989;28: Rutter M, Tizard J, Whitmore K. Education, health and behaviour. Lontoo: Longman Santalahti P, Aromaa M, Sourander A, Helenius H, Piha J. Have there been changes in children s psychosomatic symptoms? A 10-year comparison from Finland. Pediatrics 2005;115:e Sourander A, Santalahti P, Haavisto A, Piha J, Ikäheimo K, Helenius H. Have there been changes in children s psychiatric symptoms and mental health service use? A 10-year comparison from Finland. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Sourander A, Niemelä S, Santalahti P, Helenius H, Piha J. Changes in psychiatric problems and service use among 8-year-old children. A 16-year population-based time-trend study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47: Tick NT, van der Ende J, Koot HM, Verhulst FC. 14-Year changes in emotional and behavioral problems of very young Dutch children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Twenge JM, Nolen-Hoeksema S. Age, gender, race, socioeconomic status, and birth cohort differences on the Children s Depression Inventory: a meta-analysis. J Abnorm Psychol 2002;111: Verhulst FC, van der Ende J, Rietbergen A. Ten-year time trends of psychopathology in Dutch children and adolescents: no evidence for strong trends. Acta Psychiatr Scand 1997;96:7 13. West P, Sweeting H. Fifteen, female and stressed: changing patterns of psychological distress over time. J Child Psychol Psych 2003;44: Zito JM, Safer DJ, DosReis S, ym. Rising prevalence of antidepressants among US youths. Pediatrics 2002;109: Zwaanswijk M, Verhaak PF, Bensing JM, van der Ende J, Verhulst FC. Help seeking for emotional and behavioural problems in children and adolescents: A review of recent literature. Eur Child Adolesc Psychiatry 2003;12: PÄIVI SANTALAHTI, LT, erikoislääkäri, tutkija TYKS, lastenpsykiatria PL 52, Turku ja Turun kaupungin kasvatus- ja perheneuvola Kurjenmäenkatu 6, rakennus Turku ANDRE SOURANDER, LT, dosentti, apulaisylilääkäri TYKS, lastenpsykiatria PL 52, Turku Sidonnaisuudet: Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia. 1506

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi Lisäliite 2 Tässä raportin lisäliitteessä on jatkettu yksityiskohtaisempia SISUKASlasten kartoitusten tarkasteluja

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Kielen kehityksestä

Lisätiedot

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Syrjäytyminen - vai syrjään jättäminen Suurin, kallein

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ

ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ Katriina Jokipelto Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kesäkuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Taustaa Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect, RAE) on tutkittu 1980-luvulta alkaen urheilujoukkueita, kouluja tai muita nuorisoinstituutiota

Lisätiedot

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia

Lisätiedot

Kaksin aina kaunihimpi?

Kaksin aina kaunihimpi? Kaksin aina kaunihimpi? 5 6-vuotiaiden lasten sosiaalisten verkostojen koon ja rakenteen yhteys lasten hyvinvointiin Noora Heinonen Yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen Yliopisto Pro Gradu-tutkielma

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) 16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä. Ylöjärvi El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue

Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä. Ylöjärvi El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä Ylöjärvi 3.10.2013 El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue Lasten mielenterveysongelmien yleisyydestä Mitä on varhainen tunnistaminen lasten mielenterveystyössä

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Katri Takala, Kajaanin AMK & Jarmo Liukkonen, Jyväskylän yliopisto 23.09.2014 LLP, Comenius Multilateral Project 5 17999-LLP-2011-GR-COMENIUS-CMP

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot