Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita"

Transkriptio

1 Elise Ramstad Tuomo Alasoini (toim.) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita Helsinki 2007

2

3 Sisällys Alkusanat Johdanto Tuomo Alasoini ja Elise Ramstad Osa I: Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen ja sen nousu Suomessa Tutkimus- ja kehittämisyksiköt osana työelämän innovaatiojärjestelmää Elise Ramstad ja Tuomo Alasoini Kehittämisotteet: tutkimusavusteinen kehittämistyö käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen Muutoslaboratorio kehittävän työntutkimuksen uusi vaihe Yrjö Engeström ja Jaakko Virkkunen Työprosessin mallintaminen työn kehittämisessä monimutkaisissa tuotantoprosesseissa Anneli Leppänen, Arja Ala-Laurinaho ja Hanna Lehtinen Tutkimusavusteisen kehittämisen menetelmät ja käytännön kehitystyö: haasteena tutkimuksellisuus Raimo Hyötyläinen ja Magnus Simons Laatu-verkoston teoreettisen viitekehyksen kehityspolut Sirpa Syvänen Tutkimusavusteinen kehittäminen realismin perinteen näkökulmasta Pekka Kuusela, Terttu Pakarinen ja Jukka Sädevirta T&k-ohjelmatoiminta työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen kohdentajana ja osaamisen kumuloijana Ari Putkonen ja Ursula Hyrkkänen

4 Osa II: Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen menetelmiä ja kokemuksia niistä Työyhteisö PBL kehittäminen yhteisenä työnä Anu Järvensivu ja Pasi Koski Työhyvinvontipajassa työterveyshuolto kohtaa työorganisaation kehittämisen haasteet Kirsti Launis ja Tanja Rokkanen Työkonferenssimenetelmä sukupuolisensitiivisessä tarkastelussa Minna Leinonen Prosessikonsultointi kehittämisen ja teoretisoinnin lähestymistapana Paul Buhanist, Leena Seppänen ja Jouni Virtaharju Palkkausjärjestelmän kehittäminen ristiriitojen paineessa Carita Lahti Moniääninen vaikeneminen: Toimijatahojen suhteet ja toiminta kehittämishankkeessa Pertti Tiittula Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö osana työelämän tutkimusta ja kehittämistä Maisa Toljamo ja Irene Isohanni Monta roolia tutkimus ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aikuisopiskelijasta tutkijana ja oman työpaikkansa kehittäjänä Outi Cavén-Pöysä, Nina Hedberg ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala Uudistavaa yhteistyötä: ammattikorkeakoulu ja konsultti työyhteisön kehittämisen tukena Asko Leppilampi ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala Työelämän kehittäminen innovaatiojohtamisen näkökulmasta case Satakunnan ammattikorkeakoulu Kari Laine Osa III: Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen metodologisia kysymyksiä Tutkimusavusteisen kehittämisen metodologinen kaksoisluonne Raimo Hyötyläinen

5 Soveltavan organisaatiotutkimuksen paradokseista reflektiiviseen interventioon Tapio Koivisto Kokemuksia ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön laadun arvioinnista Riitta Rissanen Osa IV: Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen osana yhteiskuntapolitiikkaa Yhteiskuntapolitiikan rooli ja mahdollisuudet työelämän kehittämisessä Tuomo Alasoini ja Elise Ramstad

6 Kirjoittajaluettelo: Ala-Laurinaho Arja, Työterveyslaitos Alasoini Tuomo, Työministeriö, Työelämän kehittämisohjelma Buhanist Paul, Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Cavén-Pöysä Outi, Lahden ammattikorkeakoulu Engeström Yrjö, Helsingin yliopisto, Kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teorian yksikkö Hedberg Nina, Lahden ammattikorkeakoulu Hyrkkänen Ursula, Turun ammattikorkeakoulu Hyötyläinen Raimo, VTT, Tuotantotalous ja innovaatiojärjestelmät Isohanni Irene, Oulun ammattikorkeakoulu Järvensivu Anu, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Koivisto Tapio, VTT, Tuotantotalous ja innovaatiojärjestelmät Koski Pasi, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Kuusela Pekka, Kuopion yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Lahti Carita, Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Laine Kari, Satakunnan ammattikorkeakoulu Launis Kirsti, Työterveyslaitos Lehtinen Hanna, Työterveyslaitos Leinonen Minna, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Leppilampi Asko, Asko Leppilampi Oy Leppänen Anneli, Työterveyslaitos Neuvonen-Rauhala Marja-Liisa, Lahden ammattikorkeakoulu Pakarinen Terttu, Kunnallinen työmarkkinalaitos Putkonen Ari, Turun ammattikorkeakoulu Ramstad Elise, Työministeriö, Työelämän kehittämisohjelma Rissanen Riitta, Savonia-ammattikorkeakoulu Rokkanen Tanja, Työterveyslaitos Räsänen Keijo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Organisaatiot ja johtaminen Seppänen Leena, Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Simons Magnus, VTT, Tuotantotalous ja innovaatiojärjestelmät Syvänen Sirpa, Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos Sädevirta Jukka, Kunnallinen työmarkkinalaitos Tiittula Pertti, Helsingin kauppakorkeakoulu, Organisaatiot ja johtaminen Toljamo Maisa, Oulun ammattikorkeakoulu Virkkunen Jaakko, Helsingin yliopisto, Kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teorian yksikkö Virtaharju Jouni, Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio

7 1 Alkusanat Idea tähän teokseen syntyi talvella 2004/2005 Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) projektitiimissä käydyissä keskusteluissa, jotka koskivat ohjelman neuvoa-antavaksi elimeksi vuonna 2004 perustetun tieteellisen asiantuntijafoorumin työn jatkoa. Foorumin ensimmäisessä kokouksessa marraskuussa 2004 oli käyty innostunutta keskustelua monista työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen kysymyksistä kolmen esityksen pohjalta. Esitykset ja niihin liittynyt keskustelu olivat tuoneet esiin sen, että yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa tehdään monenlaista työelämän tutkimusta ja kehittämistä, mutta tämä toiminta on vain harvoin laajemman, yhteisen reflektion kohteena. Foorumissa nousi esiin kysymys siitä, kuinka keskustelua voitaisiin jatkaa siten, että se auttaisi työelämän tutkimusavusteista kehittämistä tekeviä lisäämään itseymmärrystään aiheesta, samoin kuin se, kuinka keskustelusta voitaisiin välittää jotain olennaista myös ulospäin. Tykes-ohjelman projektitiimin ensimmäisissä keskusteluissa talvella 2004/2005 ajatuksena oli järjestää joko aiheeseen liittyvä laajempi seminaari tai tehdä jonkinlainen julkaisu. Lopulta päädyttiin ehdottamaan julkaisua. Julkaisusta keskusteltiin tieteellisen asiantuntijafoorumin seuraavassa kokouksessa huhtikuussa 2005 projektitiimin, Raimo Hyötyläisen ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhalan muodostaman valmisteluryhmän esityksen pohjalta. Foorumissa päätettiin, että kirjahanke käynnistetään kokoamalla laajempi ryhmä ideoimaan asiaa pidemmälle ja lähettämällä joukolle suomalaisten työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden asiantuntijoita kysely halukkuudesta osallistua yhteisen kirjan tekemiseen. Kyseiseen ryhmään, josta muodostui sittemmin teoksen toimituskunta, valikoituivat seuraavat henkilöt: Tuomo Alasoini, Paul Buhanist, Tiina Hanhike, Raimo Hyötyläinen, Anneli Leppänen, Marja-Liisa Neuvonen- Rauhala, Ari Putkonen, Elise Ramstad, Riitta Rissanen ja Keijo Räsänen. Tarjoukset artikkeleista abstrakteineen pyydettiin mennessä, jonka jälkeen toimituskunta teki päätöksen kirjan sisällöstä ja jatkoaikatauluista. Kirjan valmistuminen eteni siten, että kirjoittajilta pyydettiin ensimmäiset luonnokset artikkeleista mennessä ja valmiit artikkelit mennessä. Toimituskunta käsitteli ja kommentoi abstrakteja ja käsikirjoituksia kussakin vaiheessa. Toimituskunnassa keskusteltiin useaan otteeseen teoksen tarkoituksesta. Tavoitteeksi asetettiin, että teos olisi työelämän tutkimuksen ja kehittämisen alueella kansallisesti merkittävä puheenvuoro tällaiseen tiedonmuodostukseen sisältyvistä mahdollisuuksista, kehityshaasteista ja mahdollisista ristiriidoista. Teoksen näkökulmaksi nousi kysymys siitä,

8 2 kuinka korkeakoulut ja tutkimuslaitokset asemoivat itseään suhteessa työelämän muutosprosesseihin, mitä lisäarvoa osallistuminen tuo tiedonmuodostukseen ja millaisia mahdollisia ristiriitakysymyksiä ne joutuvat tällöin kohtaamaan. Toimituskunnassa katsottiin, että tällaisia kysymyksiä on Suomessa tarkasteltu toistaiseksi yllättävänkin vähän ottaen huomioon maassamme viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneen työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen voimakkaan kasvun. Toimituskunnassa katsottiin, että eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kokemukset tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä työorganisaatioiden kanssa viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta muodostavat kansainvälisestikin verraten rikkaan empiirisen perustan tarkastella tällaisia kysymyksiä. Lähdimme siitä, että teos olisi samanaikaisesti (a) eräänlainen refleksiivinen yhteenveto niille, jotka ovat itse tehneet työelämän tutkimusavusteista kehittämistä tai muuten seuranneet sitä läheltä, ja (b) asiaan vähemmän vihkiytyneille kattava katsaus siihen, mitä työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen on sekä ketkä sitä ovat Suomessa tehneet ja miten. Kirjan temaattisesti tärkeimpinä rajanvetoina ovat suhde yhtäältä perinteiseen toteavaan tutkimukseen ja toisaalta konsultointiin. Teos ei käsittele toteavaa työelämän tutkimusta tai liikkeenjohdon konsultointia pääsääntöisesti muuten kuin suhteessa työelämän tutkimusavusteiseen kehittämiseen. Kirjan nimen pääotsikoksi valittiin lopulta, yksinkertaisesti, Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Motiivina nimen pääotsikon valinnassa oli ajatus siitä, että käsite luo itse oman kohteensa toisin sanoen, että yhteinen käsite ei vain kuvaa todellisuutta vaan myös luo sitä. Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen on haluttu tämän kirjan myötä nostaa sellaiseksi yhteiseksi yleiskäsitteeksi, jota kautta keskustelua työelämän tutkimusta ja kehittämistä yhdistävästä toiminnasta olisi mahdollista jatkossa syventää. Päädyimme siihen, että teos julkaistaan Tykes-ohjelman raporttina, koska teoksen kysymyksenasettelut ja problematiikka kietoutuvat vahvasti ohjelman tavoitteisiin. Teoksen varsinaisen toimitustyön ovat tehneet Elise Ramstad ja Tuomo Alasoini, joista ensiksi mainittu on vastannut myös teoksen teknisestä viimeistelystä. Kiitämme lämpimästi kaikkia kirjoittajia ja erityisesti toimituskuntaa arvokkaasta työpanoksesta, hyvästä yhteistyöstä sekä haasteellisista ja mielenkiintoisista keskusteluista, joita olemme kirjaa valmistellessa eri vaiheissa käyneet. Joulukuussa 2006 Tuomo Alasoini ja Elise Ramstad

9 3 Tuomo Alasoini & Elise Ramstad Johdanto Liiketoiminnan konsultoinnista itsestään on tullut viime vuosina nopeasti kasvava liiketoiminnan alue. Esimerkiksi Talouselämä-lehden Suomessa teettämän selvityksen mukaan 39 suuresta konsulttiyhtiöstä yli 90 prosenttia uskoi sekä oman yrityksen tilanteen paranevan että markkinoiden kasvavan vuonna 2007 (Korhonen 2007). Kyseisen selvityksen mukaan suomalaiset yritykset ja julkisyhteisöt käyttävät konsulttien palveluita tukena ennen kaikkea liikkeenjohdon ongelmanratkaisussa, tietojärjestelmien kehittämisessä sekä johdon ja muun henkilöstön valmennuksessa ja koulutuksessa. Liikkeenjohdon konsultoinnin räjähdysmäinen kasvu ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö. Edellä mainittu Talouselämä-lehden selvitys viittaa pikemminkin siihen, että Suomessa yritykset käyttävät konsultteja edelleen vähemmän kuin monissa muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tienarin (2000) mukaan liikkeenjohdon konsultoinnin maailmanlaajuinen volyymi kasvoi vuosien 1980 ja 1997 välillä lähes 20-kertaiseksi ja on jatkamassa kasvuaan edelleen nopeaa vauhtia. Konsultointitoiminnan kasvuun ovat vaikuttaneet ennen kaikkea markkinoiden globalisoituminen, tieto- ja viestintäteknologioiden nopea kehitys ja työn tietovaltaistuminen, joiden seurauksena organisaatioiden toimintaympäristöistä on tullut monimutkaisempia, nopealiikkeisempiä ja vaikeammin ennakoitavia. Konsultointiliiketoiminnan markkinat ovat laajentuneet kehittämistoiminnassa tarvittavan tiedon ja osaamisen erikoistuessa ja kehittämistoiminnan aikapaineen lisääntyessä samanaikaisesti. Erikoistumisen paineeseen vastatakseen monet yritykset ovat keskittyneet entistä enemmän ydinosaamiseensa ja -toimintoihinsa ja samalla organisaatioitaan ohentaessaan myös vähentäneet oman kehittämishenkilöstönsä määrää. Eräissä konsultointiliiketoiminnan ja erilaisten ismien (so. muodikkaiden liikkeenjohdollisten oppien) markkinoiden kasvua käsitelleissä analyyseissa on toisaalta korostettu sitä, kuinka konsultit ovat pyrkineet omalla toiminnallaan tietoisesti myös luomaan markkinoita itselleen. Konsultteja on kutsuttu mm. muutoksen kauppiaiksi, tiedon meklareiksi tai nykyajan noitatohtoreiksi (esim. Collins 2000; Micklethwait & Wooldridge 1996; Tienari 2000). Berglund ja Werr (2000) ovat kuvanneet, kuinka menestyksellisessä konsultiretoriikassa on voitu yhdistää keskenään kaksi ristiriitaisen tuntuista ajatusta: yhtäältä ajatus universaalin tiedon sekä kehityksen ja tarvittavien ratkaisujen deterministisyydestä sekä toisaalta ajatus kokemusperäisen tiedon sekä kehityksen ja tarvittavien ratkaisujen avoimuudesta. Näistä ensimmäistä he kutsuvat rationaalisuuden myytiksi, jälkimmäistä taas normatiivisuuden tai pragmaattisuuden myytiksi.

10 4 Samanaikaisesti liikeenjohdon konsultoinnin nopean kasvun kanssa on myös tutkimus- ja kehittämisyksiköiden (t&k-yksiköiden) kuten korkeakoulujen sekä tutkimus- ja oppilaitosten kehittämisyhteistyö työorganisaatioiden kanssa vilkastunut Suomessa huomattavasti. Kuten jäljempänä tässä teoksessa tuodaan tarkemmin esiin, voidaan erityisesti 1980-lukua pitää tärkeänä murroskohtana suomalaisessa työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Monessa t&k-yksikössä virisi tällöin lähes samanaikaisesti kiinnostus päästä osallistumaan aiempaa aktiivisemmin työorganisaatioiden muutosprosesseihin tajoamalla näille erilaisia tutkimusja kehittämistoimintoja uusien ratkaisujen ja muutosten toteutuksen tueksi. Yhteistyö on sittemmin ja 2000-luvulla laajentunut edelleen. Tämäntyyppistä tutkimusta ja kehittämistä toisiinsa yhdistävää toimintaa kutsutaan tässä teoksessa yleisnimellä työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen. Teoksen eri kirjoittajien käyttämä terminologia voi kuitenkin vaihdella riippuen kirjoittajan omasta teoreettisesta lähestymistavasta ja asemoitumisesta suhteessa tutkimukseen ja kehittämiseen. Käsitteellinen kirjavuus on yleisemminkin ominaista viimeaikaiselle kansainväliselle keskustelulle toiminnasta, joka pyrkii tutkimusta ja kehittämistä toisiinsa yhdistämällä sekä tukemaan työorganisaatioita erilaisten ongelmien ratkaisemisessa että samanaikaisesti tuottamaan uutta tutkimustietoa (esim. Aagaard Nielsen & Svensson (toim.) 2006; Svensson ym. (toim.) 2002). Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa käsite Vaihtelevan terminologian ohella myös itse työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen käsite on siinä mielessä vakiintumaton, ettei sille ole mahdollista löytää yhtä ja yleisesti käytettyä määritelmää. Työelämän kehittämisohjelmassa (Tyke , Tykes ) on tutkimusavusteisuutta kehittämistoiminnassa luonnehdittu erityisesti seuraavanlaisilla piirteillä (Alasoini 2005, 45): Kehittämistoiminnassa hyödynnetään käsitteellisiä malleja, jotka perustuvat aiempaan tutkimus- tai kokemustietoon ja joiden avulla kyetään kuvaamaan kehittämisen lähtötilanteen kannalta relevantteja objekteja ja niiden välisiä suhteita. Näiden mallien pohjalta asetetaan tutkimusongelmia ja niihin liittyviä hypoteeseja, joita saatetaan kriittiseen tarkasteluun ( testataan ) tietyn muutosprosessin yhteydessä, johon vaikutetaan tutkijan tekemällä kehittämisinterventiolla. Hypoteesit voivat elää ja tarkentua muutosprosessin ja kehittämisintervention kuluessa. Kriittisen tarkastelun pohjalta tehdään johtopäätöksiä, jotka jalostavat edellä mainittuja käsitteellisiä malleja tai niitä koskevia perusteluja.

11 5 Tutkimusavusteinen lähestymistapa kehittämistoiminnassa synnyttää parhaimmillaan uutta, yleistettävää ja käyttökelpoista tietoa kehitämistoiminnan tueksi. Tämä tieto koskee tyypillisesti erilaisia suunnitteluratkaisuja (esimerkiksi työn organisoinnissa, työmenetelmissä, työympäristössä tai palkitsemisessa) tai muutosprosessien toteutustapoja tai molempia yhtäaikaisesti. Kyse on käytäntöä eri muodoissaan palvelevasta tutkimuksesta. Räsänen on tässä teoksessa olevassa artikkelissaan erottanut joukon kysymyksiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä kuvaamaan ja vertailemaan erilaisia kehittämisotteita. Yksi olennaisimmista kysymyksistä työelämän tutkimusavusteisesta kehittämisestä puhuttaessa koskee sitä, miten tutkija-kehittäjät asemoivat itsensä suhteessa käytännön toimijoihin kuten erityisesti työorganisaatioiden johtoon ja henkilöstöön. Svenssonin (2002, 10-15) tekemää jaottelua hyväksi käyttäen voidaan erottaa ainakin neljä erilaista mahdollisuutta: Ensimmäinen, ja ehkä akateemiselle tutkimukselle perinteisesti tyypillisin, tapa on nähdä tieteellisen tiedon muodostus itsellisenä ja omaehtoisena tiedonmuodostuksen tyyppinä. Käytännön toimijat nähdään tällöin lähinnä asiantuntijatyön kohteina, joiden tiedolla ja osaamisella ei ole erityistä merkitystä tiedonmuodostusprosessin kannalta. Tutkija-kehittäjät tuottavat itse määrittelemiensä menetelmien kautta sellaista objektiivisesti ylivertaista tietoa, jota käytännön toimijoiden tulisi soveltaa. Toinen mahdollisuus on lähteä liikkeelle samankaltaisesta tiedekäsityksestä, mutta nähdä tieteellisellä tiedolla heikoimpia tai uhanalaisimpia ryhmiä mobilisoiva ja emansipoiva tehtävä työelämässä tai yhteiskunnassa laajemminkin. Tutkija-kehittäjät toimivat tällöinkin itsellisesti, mutta heidän kysymyksenasettelunsa määräytyvät toisella tavalla kuin edellisessä lähestymistavassa. Kolmas mahdollisuus on, että tutkija-kehittäjät määrittelevät roolikseen ylivertaisen tiedon tuottamisen sijasta käytännön toimijoiden avustamisen näiden itse määrittelemissä ongelmissa. Tällaisessa lähestymistavassa, toisin kuin kahdessa edellisessä, tieteellisen tiedon muodostus sulautuu kiinteäksi osaksi käytännön ongelmanratkaisua. Merkittäväksi vaikeudeksi tutkija-kehittäjien näkökulmasta voi kuitenkin muodostua se, missä määrin tämänkaltaisessa lähestymistavassa on mahdollista löytää tilaa varsinaiselle tutkimukseen perustuvalle tiedonmuodostukselle. Neljäs mahdollisuus on, että tutkija-kehittäjät ja käytännön toimijat sitoutuvat jo alun kysymyksenasettelusta lähtien yhteiseen tiedonmuodostusprosessiin. Tutkija-kehittäjien tehtävänä on oman teoreettis-metodologisen asiantuntemuksensa pohjalta tukea sellaisia

12 6 kysymyksenasetteluja ja organisoida sellaisia molemminpuolisia oppimisprosesseja, joiden myötä käytännön toimijat pystyvät paremmin itse ratkaisemaan ongelmiaan. Tällaisessa vuorovaikutteisessa tutkimusprosessissa käytännön toimijoista tulee parhaimmillaan eräänlaisia kanssatutkijoita. Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen piiriin voidaan käsitteen laajassa merkityksessä sisällyttää kaikki edellä kuvatut lähestymistavat. Ensisijaisesti käsitteellä tarkoitetaan tässä teoksessa kuitenkin viimeksi mainittua lähestymistapaa, jota Svensson (2002) itse luonnehtii käsitteellä vuorovaikutteinen tutkimus (interaktiv forskning). Räsäsen artikkelissa on tarkasteltu ideaalityypisen vertailun avulla tutkijakehittäjien ja konsulttien kehittämisotteita. Todellisuudessa roolit ja rajanvedot eivät ole kuitenkaan välttämättä aina selviä, kuten Räsänen itsekin toteaa. Konsulteilla on kuitenkin tyypillisesti tutkija-kehittäjiä välineellisempi ja pragmaattisempi suhtautuminen tutkimustietoon. Esimerkiksi Westlander (2006, 53-54) on luonnehtinut organisaatioiden kehittämiskonsulttien (OD-konsulttien) ja toimintatutkijoiden eroa suhtautumisessa tutkimustietoon seuraavasti: Konsultit voivat hyödyntää sopivia tutkimustuloksia palveluja tarjotessaan, mikäli he katsovat siitä olevan hyötyä asiakkaiden ongelmien ratkaisemisessa. Toimintatutkijoilla sen sijaan on jo lähtökohtaisesti kaksinainen tehtävä, joka liittyy yhtäältä asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen sekä toisaalta uuden ja mikäli mahdollista geneerisen tiedon tuottamiseen; tiedon, joka voidaan asettaa kriittisen ja reflektiivisen keskustelun kohteeksi tiedeyhteisöissä. Lähtien liikkeelle tämän jakson alussa esitetyistä työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen piirteistä voidaan käsitteen suhdetta yhtäältä perinteiseen toteavaan tutkimukseen ja toisaalta konsultointiin kuvata taulukon 1 mukaisella asetelmalla. Asetelma perustuu näkemykseen, jonka mukaan työelämän tutkimusavusteiseen kehittämiseen sisältyy neljä geneeristä elementtiä. Yhteistä työelämän tutkimusavusteiselle kehittämiselle ja toteavalle tutkimukselle on, että tutkimusprosessi lähtee liikkkeelle olemassaolevasta tutkimustiedosta ja että prosessin tarkoituksena on tuottaa uutta tutkimustietoa. Toteavasta tutkimuksesta työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen erottaa kuitenkin kehittämisinterventio, johon tutkija-kehittäjät osallistuvat. Konsultoinnin tavoitteena puolestaan on tuottaa asiakkaalle hyödyllistä tietoa kuten työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä. Lisäksi konsultoinnissa voidaan hyödyntää olemassaolevaa tutkimustietoa ja myös rikastaa sitä kehittämisinterventiolla. Konsultointiin ei kuitenkaan sisälly lähtökohtaista pyrkimystä uuden tutkimustiedon tuottamiseen tai teorioiden rikastuttamiseen.

13 7 Taulukko 1. Työelämän tutkimusavusteisen kehittäminen, toteava tutkimus ja konsultointi. Lähtökohtana olemassaoleva tutkimustieto tai teoria Tutkimustietoa tai teoriaa rikastetaan kehittämisinterventiolla Kehittämisinterventio tuottaa käytännön toimijoille hyödyllistä tietoa Lopputuotoksena rikastunutta tutkimustietoa tai rikastunut teoria Toteava tutkimus Konsultointi Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen X (X) X X (X) X X X X Taulukon jaottelu kolmenlaisen tiedonmuodostuksen tyypin kesken on kuvaileva ja ideaalityyppinen ja sen tarkoituksena on auttaa lukijaa hahmottamaan teoksen kohdetta. Taulukossa on erotettu työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen geneerisiä elementtejä, muttei otettu kantaa siihen, kuinka yhtäältä tutkimus- ja toisaalta kehittämistoiminnan suunnasta tulevia keskenään (ainakin osittain) jännitteisiä tavoitteita on mahdollista purkaa ja sovittaa toisiinsa. Tähän kysymykseen teoksen eri kirjoittajat tarjoavat jäljempänä omia ratkaisujaan ja vastauksiaan. On tärkeää huomata, ettei taulukko ota myöskään suoraan kantaa siihen, millainen on yhtäältä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkija-kehittäjien sekä toisaalta konsulttien keskinäinen työnjako käytännössä. Työelämän kehittämistehtävissä toimii Suomessa nykyään kuitenkin useita konsultteja, joiden lähestymistapaa voi hyvinkin luonnehtia tutkimusavusteiseksi kehittämiseksi. Vastaavasti monet suomalaiset korkeakouluyksiköt tarjoavat työorganisaatioille kehittämispalveluja, joissa varsinainen tutkimuselementti voi olla varsin ohut, sikäli kun sitä on lainkaan. Vaikka tämän teoksen ensisijaisena kohteena onkin työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa, kohdistuu teos samalla laajemminkin siihen työelämän kehittämistoimintaan, mitä korkeakoulut sekä tutkimus- ja oppilaitokset tekevät nykyisin.

14 8 Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa tarkastelun näkökulma Edellä todettiin, että erityisesti 1980-lukua voidaan pitää tärkeänä murroskohtana suomalaisessa työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen nousuun merkittäväksi uudenlaiseksi tiedonmuodostuksen lähteeksi liittyy Suomessa eräitä erityislaatuisia piirteitä. Ensiksikin se käynnistyi Suomessa, mielenkiintoista kyllä, aikana, jolloin monissa muissa läntisissä teollisuusmaissa julkisen vallan ja työmarkkinajärjestöjen kiinnostus sekä tutkijoiden mahdollisuudet osallistua uusien työn organisaatiomuotojen kokeilutoimintaan olivat jo selvästi hiipumassa. Esimerkiksi 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vilkasta uusien, tayloristisille periaatteille vaihtoehtoisten työn organisointimuotojen kokeilutoimintaa eri maissa analysoinut Julkunen (1987, 70) toteaa Suomen olleen alan kirjallisuudessa tällöin valkea läiskä. Julkusen mukaan Suomesta puuttuivat yhteiskuntapoliittiset toimet kuten lähes kokonaan myös kyseinen keskustelu ja tutkimus. Tätä kommenttia ei pidä kuitenkaan lukea siten, että Suomi olisi elänyt työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnan infrastruktuurin rakentamisen osalta jonkinlaista pysähtyneisyyden aikaa. Voidaan pikeminkin väittää, että Suomessa tehtiin 1970-luvulla kansainvälisen profiloitumisen sijasta monia kansallisesti merkittäviä ratkaisuja niin työlainsäädännössä, tiede- ja tutkimuspolitiikassa kuin työmarkkinajärjestöjen välisessä sopimustoiminnassa. Nämä yhdessä loivat perustaa työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen tulevalle nousulle (ks. tarkemmin Ramstad 2002, 8-10). Mielenkiintoista työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen nousulle on Suomessa ollut myös se, että toiminta on saanut vaikutteita hyvin monenlaisista lähestymistavoista. Esimerkiksi Kauppisen ja Lahtosen (toim.) (1994) kokoama luettelo joukosta 1980-luvun ja 1990-luvun alun merkittävimpiä työelämän tutkimusavusteisia kehittämishankkeita Suomessa osoittaa tämän selvästi. Jälkikäteen arvioiden voi hyvinkin väittää, että suomalaiset työelämän tutkijat ovat olleet taitavia käyttämään hyväkseen erilaisia teoreettisia keskusteluja ja lähestymistapoja sekä luomaan niiden pohjalta käsitteellisiä innovaatioita ja niihin perustuvia suomalaisessa työelämässä toimivia sovellutuksia. Tärkeänä motiivina tälle teokselle ovat olleet molemmat edellä mainitut piirteet. Ne yhdessä muodostavat kysymykset, jotka ovat olleet kiinnostuksen herättäjinä tälle teokselle: Miten Suomi on noussut työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä valkeasta läikästä yhdeksi Euroopan johtavaksi maaksi lyhyessä ajassa? Millaisiin haasteisiin,

15 9 jännitteisiin tai ristiriitoihin tulisi työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä pystyä vastaamaan, jotta positiivinen kehitys voisi jatkua ja työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen voisi säilyttää yhteiskunnallisen relevanssinsa myös tulevaisuudessa? Ramstadin ja Alasoinin tässä teoksessa olevassa artikkelissa käytetään työelämän innovaatiojärjestelmän käsitettä kuvaamaan sitä joukkoa toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita, jota kautta syntyy työelämää muuttavia innovaatioita. Tällaiset innovaatiot voivat kohdistua moniin eri asioihin (kuten johtamiseen, työn organisointiin, työaikoihin, työympäristöön jne.) ja ne voivat olla soveltamisalaltaan (paikallinen, alueellinen, toimialakohtainen, kansallinen) ja vaikutuksensa syvyydeltään (inkrementaalinen, radikaali, transformatiivinen) hyvinkin erilaisia. Työelämän innovaatiojärjestelmä on sovelletus innovaatiotutkimuksessa kehitetystä ns. triple helix III -käsitteestä (ks. tarkemmin Etzkowitz 2003; Etzkowitz & Leydesdorff 2000) ja sen lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan tehokkain tapa tuottaa kaikkia järjestelmän osapuolia palvelevia innovaatioita, on läheinen, kiinteä ja tasavertainen vuorovaikutus ja yhteistyö osapuolten kesken. Työelämän innovaatiojärjestelmässä tällaisina osapuolina voidaan erottaa eri toimialojen työorganisaatiot (yksityinen, julkinen, kolmas sektori), työelämän tutkijat ja kehittäjät (korkeakoulut, tutkimus- ja oppilaitokset, konsultit) ja päätöksentekijät (viranomaiset, työmarkkinajärjestöt). Ramstadin ja Alasoinin artikkelissa työelämän innovaatiojärjestelmää käytetään normatiivisena mallina tällaiselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Työelämän innovaatiojärjestelmän käsite on viitekehys, jonka avulla voidaan yrittää ymmärtää sitä, miten työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen sekä erityisesti korkeakoulujen ja tutkimus- ja oppilaitosten yhteistyö työorganisaatioiden kanssa työelämän kehittämisessä on Suomessa edelleen laajentunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Perusteellisen vastauksen antaminen tähän kysymykseen edellyttäisi viime kädessä innovaatiojärjestelmän kunkin osapuolen (työorganisaatioiden, työelämän t&k-yksiköiden ja päätöksentekijöiden) motiivien, kompetenssien ja näiden käytettävien olevien resurssien analysointia. Aivan näin kokonaisvaltaiseen ja kunnianhimoiseen analyysiin ei teoksessa kuitenkaan pyritä. Teoksen artikkeleissa kuvataan ensisijaisesti tutkijoiden ja kehittäjien näkökulmasta käsin työelämän tutkimusavusteista kehittämistä sekä työelämän t&k-yksiköiden ja työorganisaatioiden välistä yhteistyötä Suomessa. Kyse on tutkijoiden ja kehittäjien johonkin tiettyyn teoreettiseen lähestymistapaan, instituutioon tai kehittämisinterventioon kiinnittyvistä kertomuksista, joiden aikajänne ulottuu artikkelista riippuen lähestymistavan tai instituution toiminnan aina parikymmenvuotisesta

16 10 historiallis-käsitteellisestä analyysista yksittäisen kehittämisintervention tulosten esittelyyn. Tällaisia kertomuksia on teoksessa yhteensä 16. Suurin osa kirjoittajista työskentelee yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa ja on itse osallistunut vuosien varrella tällaiseen yhteistyöhön työorganisaatioiden kanssa. Työelämän innovaatiojärjestelmän muiden osapuolten kuten työorganisaatioiden, konsulttien, viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen motiiveja, kompetensseja ja resursseja analysoidaan teoksessa enemmänkin vain välillisesti tutkijoiden ja kehittäjien kertomusten kautta. Räsäsen artikkelissa tutkija-kehittäjien kehittämisotteita, paitsi vertaillaan keskenään, myös peilataan konsulttien kehittämisotteisiin. Alasoinin ja Ramstadin artikkelissa työelämän kehittämistä tarkastellaan yhteiskuntapolitiikan kokonaisuudesta käsin, toisin sanoen viranomaistoimijoiden näkökulmasta. Neljässä muussa teoksen artikkelissa (Ramstad & Alasoini, Hyötyläinen, Koivisto ja Rissanen) puolestaan tarkastellaan työelämän tutkimuksen ja kehittämisen resursseja ja metodologisia kysymyksiä yleisesti, so. jostain tietystä lähestymistavasta, instituutiosta tai kehittämisinterventiosta irrallaan. Teoksen sisältö Teos jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa pyritään luomaan kokonaiskuvaa työelämän tutkimusavusteisesta kehittämisestä Suomessa. Yhteistä tähän osaan sijoittuvalle kahdeksalle artikkelille on historiallinen perspektiivi siinä mielessä, että ne pyrkivät eri tavoin havainnollistamaan ja tarkentamaan edellä esitettyä näkemystä työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen noususta Suomessa merkittäväksi uudenlaiseksi tiedonmuodostuksen lähteeksi. Toinen osa perustuu kertomuksille, jotka havainnollistavat jostain tutkimus- ja kehittämismenetelmästä tai kehittämisinterventiosta saatuja kokemuksia, joilla on laajempaa merkitystä teoksen kysymyksenasettelujen kannalta. Osa II sisältää kymmenen artikkelia. Kolmas osa koostuu kolmesta työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen metodologisiin kysymyksiin kohdistuvasta artikkelista. Teoksen neljännen osan muodostaa artikkeli, jossa tarkastellaan työelämän kehittämisen laajempaa yhteiskuntapoliittista roolia ja merkitystä. Osa I: Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen ja sen nousu Suomessa Jakso alkaa Elise Ramstadin ja Tuomo Alasoinin artikkelilla, joka tarkastelee työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuutta ja sisältöä maassamme t&k-yksiköille vuonna 2006 osoitetun kyselyn tulosten valossa. Artikkelin empiirisenä aineistona käytetään 138 yksiköstä koottuja tietoja. Yksiköiden ja niissä työelämän tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevien suuri määrä osoittaa, että väite työelämän

17 11 tutkimusavusteisen kehittämisen noususta merkittäväksi uudenlaiseksi tiedonmuodostuksen lähteeksi Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on empiirisesti hyvinkin perusteltavissa. Artikkelin viitekehyksenä on edellä viitattu työelämän innovaatiojärjestelmän käsite. Keijo Räsäsen artikkeli jatkaa keskustelua työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen sisällöstä hänen luomaansa kehittämisotteen käsitettä hyväksi käyttäen. Kehittämisotteiden julkilausuminen, kuvaaminen, analysointi ja vertailu on Räsäsen mukaan mahdollista neljän perustavaa laatua olevan kysymyksen kautta. Kysymykset ovat: kuka kehittää, kenelle ja kenen kanssa?, miten kehitetään?, mitä kehitetään? ja miksi kehitetään tietyllä tavalla ja tiettyyn suuntaan?. Räsänen käyttää kehittämisotteen käsitettä pyrkiessään kuvaamaan konsulttien ja tutkija-kehittäjien kehittämisotteiden tyypillisiä eroja. Artikkelin lopussa hän tekee viitekehyksensä pohjalta havaintoja myös teoksen muista artikkeleista. Seuraavat kuusi artikkelia kertovat jonkin suomalaisen tutkimuksellisen lähestymistavan tai tutkimusinstituution kehitystarinan 1980-luvulta tähän päivään. Yrjö Engeströmin ja Jaakko Virkkusen artikkelin kohteena on kehittävään työntutkimukseen perustuvan muutoslaboratoriomenetelmän teoreettisia perusteita, menetelmästä saatuja kokemuksia ja menetelmän eri muunnelmia. Artikkeli toimii, paitsi hyvänä esimerkkinä suomalaisesta työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen omasta menetelmäkehityksestä, myös läpileikkauksena kehittämisen teoreettis-metodologisiin ongelmakysymyksiin yleisemminkin. Anneli Leppänen, Arja Ala- Laurinaho ja Hanna Lehtinen kertovat Työterveyslaitoksen tutkijoiden kehittämästä menetelmästä, jota on sovellettu menestyksellisesti prosessiteollisuuden monimutkaisten ja dynaamisten tuotantoprosessien hallinnan kehittämisessä. Menetelmä luotiin alun perin paperinvalmistuksessa toteutetussa projektissa. Tämä artikkeli kytkeytyy edelliseen siten, että myös Työterveyslaitoksen tutkijoiden menetelmä on saanut vaikutteita kehittävästä työntutkimuksesta. Kehittävän työntutkimuksen tärkeästä merkityksestä työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä kertoo se, että sillä on ollut tärkeä rooli myös Raimo Hyötyläisen ja Magnus Simonsin seuraavassa artikkelissa kuvaamassa VTT:n Tuotantotalouden tutkimusta käsittelevässä kehitystarinassa. Artikkeli kuvaa kuutta t&k-toiminnan aluetta. Samalla se kertoo yleisemminkin siitä, kuinka tutkimusavusteisen kehittämisen kohde on vuosien varrella laajentunut perinteisistä lattiatasoisista kysymyksistä kokonaisia yrityksiä tai jopa yritysverkostoja, teollisia klustereita ja innovaatiojärjestelmiä käsitteleviin kysymyksiin. Sirpa Syväsen artikkelin kohteena on kunta-alalla jo vuosia toimineen Laatu-verkoston kehitystarina. Artikkeli kertoo erilaisista teoreettisista kehityspoluista, joiden kautta alun perin skandinaavisen kommunikatiivisen työelämän toimintatutkimuksen pohjalta käynnistynyt t&k-toiminta on vuosien varrella monipuolistunut ja rikastunut uudenlaisten

18 12 kysymyksenasettelujen myötä. Pekka Kuuselan, Terttu Pakarisen ja Jukka Sädevirran artikkeli lähtee Syväsen artikkelin tapaan liikkeelle kunta-alan Laatu-projektista ja sen pohjalta syntyneestä Laatu-verkostosta edeten kuitenkin toiseen suuntaan. Artikkelin näkökulmana on, kuinka realistisen lähestymistavan ja metodologian avulla ja sitä toimintatutkimukselliseen otteeseen yhdistämällä on ollut mahdollista löytää uudenlaisia näkökulmia henkilöstön ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseen. Jakson viimeinen artikkeli käsittelee ammattikorkeakoulujen nousua merkittäviksi toimijoiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten rinnalle työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä viime vuosina. Ari Putkosen ja Ursula Hyrkkäsen artikkeli kertoo siitä, miten tutkimus- ja kehittämistoiminnan asema ja merkitys ovat vuosien varrella muuttuneet osana ammattikorkeakoulujen toimintakonseptia ja erityisesti, miten ammattikorkeakoulut voivat esimerkkinä Turun ammattikorkeakoulu vastata vuoden 2003 ammattikorkeakoululaissa asetettuun uuteen työelämän kehittämistehtävään. Osa II: Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen menetelmiä ja kokemuksia niistä Osassa II on joukko case-kertomuksia tutkimus- ja kehittämismenetelmistä tai kehittämisinterventioista, jotka valaisevat tarkemmin, millaisia muotoja työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen voi käytännössä saada. Osa jakson kymmenestä artikkelista keskittyy johonkin tiettyyn menetelmään. Tällaisia menetelmiä ovat Työyhteisö PBL (Anu Järvensivu ja Pasi Koski), työhyvinvointipaja (Kirsti Launis ja Tanja Rokkanen), työkonferenssi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä (Minna Leinonen) ja prosessikonsultointi (Paul Buhanist, Leena Seppänen ja Jouni Virtaharju). Kussakin artikkelissa kyseistä menetelmää tarkastellaan tutkijoiden toteuttamien kehittämisinterventioiden kautta. Kahdessa seuraavassa artikkelissa painopiste on enemmän itse kehittämisinterventiossa kuin jossain menetelmässä sinänsä. Carita Lahti kertoo palkkausjärjestelmän kehittämisprojektista kemianteollisuuden yrityksestä. Pertti Tiittulan artikkelin kohteena ovat erään tietoalan yrityksen kahdessa yksikössä toteutetut työyhteisön kehittämishankkeet. Jakson neljä muuta artikkelia tarkastelevat ammattikorkeakoulujen t&ktoiminnan uusia haasteita eri näkökulmista. Maisa Toljamon ja Irene Isohannin artikkeli käsittelee ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden roolia ja mahdollisuuksia työelämän tutkimuksen ja kehittämisen resurssina. Jo pelkkä niiden opinnäytteiden valtava vuotuinen määrä, jotka tehdään ns. hankkeistetusti eli yhteistyössä työelämän kanssa (noin vuonna 2005), kertoo uudenlaisen, merkittävän työelämän kehittämisresurssin syntymisestä maahamme. Outi Cavén-Pöysän, Nina Hedbergin ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhalan artikkeli jatkaa keskustelua

19 13 ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osana tehtävien työelämän kehittämishankkeiden tämänhetkisistä ongelmista ja haasteista. Asko Leppilammen ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhalan artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen ja konsulttien väliseen asiantuntijayhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Jakson päätösartikkelissa Kari Laine käsittelee ammattikorkeakoulujen uutta lakisääteistä työelämän kehittämistehtävää innovaatiojohtamisen viitekehyksestä ja käyttäen esimerkkinä Satakunnan ammattikorkeakoulua. Osa III: Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen metodologisia kysymyksiä Osan III kahdessa ensimmäisessä artikkelissa Raimo Hyötyläinen ja Tapio Koivisto jatkavat keskustelua työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen käsitteen sisällöstä, mahdollisuuksista ja käsitteeseen sisältyvistä jännitteistä. Hyötyläinen muodostaa realistiseen ja konstruktiiviseen lähestymistapaan perustuen erityisen tutkimusavusteisen tutkimus- ja kehitysmallin, jonka avulla hän pyrkii jäsentämään tutkimuksen ja kehittämisen välistä suhdetta tutkimusavusteisessa kehittämisprosessissa. Koivisto puolestaan lähestyy kysymystä tutkimuksen ja kehittämisen yhdistämisen mahdollisuudesta refleksiiviseksi interventioksi kutsumastaan lähestymistavasta käsin, jota hän kehittelee edelleen erityisesti Luhmannin ja Vosin näkemysten pohjalta. Riitta Rissasen artikkeli keskittyy työelämälähtöisen tutkimus- ja kehitystyön laadun arviointiin. Tarkastelun lähtökohtana myös hänellä on ammattikorkeakoulujen uusi työelämän kehittämistehtävä. Rissasen nostaa esiin Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) perustuvan sovellutuksen yhtenä mahdollisuutena tällaiseen arviointiin. Osa IV: Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen osana yhteiskuntapolitiikkaa Teoksen päätösartikkelissa Tuomo Alasoini ja Elise Ramstad tarkastelevat työelämän kehittämisestä osana yhteiskuntapolitiikkaa. Kirjoittavat pohtivat sekä itse työelämän kehittämisen käsitettä että niitä edellytyksiä, jota kautta työelämän kehittäminen on perusteltua nähdä yhteiskuntapolitiikan osana. Artikkeli päättyy työelämän kehittämisen mahdollisuuksien ja tulevaisuudennäkymien arviointiin suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa käyttäen hyväksi työelämän innovaatiojärjestelmän käsitettä ja Nascholdin mallia työelämän kehittämisstrategioiden geneerisistä piirteistä.

20 14 Kirjallisuus Aagaard Nielsen, K. & Svensson, L. (toim.) (2006). Action and Interactive Research. Beyond Practice and Theory. Shaker, Maastricht. Alasoini, T. (2005). Työelämäinnovaatiot tutkimusavusteisen ja ohjelmallisen kehittämisen kohteena. Työelämän kehittämisohjelman kaksinaisesta roolista. Teoksessa Alasoini, T., Ramstad, E. & Rouhiainen, N. (2005) Työelämän kehittämisohjelma kehittyvänä toimintana. Tuloksia, haasteita, mahdollisuuksia. Työelämän kehittämisohjelman raportteja 40. Työministeriö, Helsinki, Berglund, J. & Werr, A. (2000). The Invincible Character of Management Consulting Rhetoric. How One Blends Incommensurates While Keeping Them Apart. Organization 7:4, Collins, D. (2000). Management Fads and Buzzwords. Critical-Practical Perspectives. Routledge, London. Etzkowitz, H. (2003). Research Groups as Quasi-Firms. The Invention of the Entrepreneurial University. Research Policy 32:1, Etzkowitz, H. & Leydesdorff, L. (2000). The Dynamics of Innovation. From National Systems and Mode 2 to a Triple Helix of University-Industry- Government Relations. Research Policy 29:2, Julkunen, R. (1987). Työprosessi ja pitkät aallot. Työn uusien organisaatiomuotojen synty ja yleistyminen. Vastapaino, Tampere. Kauppinen, T. & Lahtonen, M. (toim.) (1994). Action Research in Finland. Labour Policy Studies 82. Ministry of Labour, Helsinki. Korhonen, R. (2007). Kipin kapin kuluttajan luo! Talouselämä 3/2007, Micklethwait, J. & Wooldridge, A. (1996). The Witch Doctors. Making Sense of the Management Gurus. Times Books, New York. Ramstad, E. (2002). Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijaresurssit Työelämän kehittämisohjelman raportteja 23. Työministeriö, Helsinki. Svensson, L. (2002). Bakgrund och utgångspunkter. Teoksessa Svensson, L., Brulin, G., Ellström, P.-E. & Widegren, Ö. (toim.) (2002) Interaktiv forskning för utveckling av teori och praktik. Arbetsliv i omvandling 2002:7. Arbetslivsinstitutet, Stockholm, Svensson, L., Brulin, G., Ellström, P.-E. & Widegren, Ö. (toim.) (2002). Interaktiv forskning för utveckling av teori och praktik. Arbetsliv i omvandling 2002:7. Arbetslivsinstitutet, Stockholm. Tienari, J. (2000). Muutoksen kauppiaat ja liikkeenjohdolliset muodit. Aikuiskasvatus 20:3, Westlander, G. (2006). Researcher Roles in Action Research. Teoksessa Aagaard Nielsen, K. & Svensson, L. (toim.) (2006) Action and Interactive Research. Beyond Practice and Theory. Shaker, Maastricht,

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op TKUVA OPPIMINEN MUUTOKSEN JOHTAMINEN MAASEUTU YRITTÄMINEN KESTÄVÄ KEHITYS Tavoitteena henkilökohtainen kehittyminen Ylemmän

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA Anita Kangas TOIMINTATUTKIJANA 1975-1979 Keski-Suomen kulttuuritoimintakokeilu Lain kuntien kulttuuritoiminasta kokeilu ennen lain ja asetuksen säätämistä.

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot