Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita"

Transkriptio

1 Elise Ramstad Tuomo Alasoini (toim.) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita Helsinki 2007

2

3 Sisällys Alkusanat Johdanto Tuomo Alasoini ja Elise Ramstad Osa I: Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen ja sen nousu Suomessa Tutkimus- ja kehittämisyksiköt osana työelämän innovaatiojärjestelmää Elise Ramstad ja Tuomo Alasoini Kehittämisotteet: tutkimusavusteinen kehittämistyö käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen Muutoslaboratorio kehittävän työntutkimuksen uusi vaihe Yrjö Engeström ja Jaakko Virkkunen Työprosessin mallintaminen työn kehittämisessä monimutkaisissa tuotantoprosesseissa Anneli Leppänen, Arja Ala-Laurinaho ja Hanna Lehtinen Tutkimusavusteisen kehittämisen menetelmät ja käytännön kehitystyö: haasteena tutkimuksellisuus Raimo Hyötyläinen ja Magnus Simons Laatu-verkoston teoreettisen viitekehyksen kehityspolut Sirpa Syvänen Tutkimusavusteinen kehittäminen realismin perinteen näkökulmasta Pekka Kuusela, Terttu Pakarinen ja Jukka Sädevirta T&k-ohjelmatoiminta työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen kohdentajana ja osaamisen kumuloijana Ari Putkonen ja Ursula Hyrkkänen

4 Osa II: Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen menetelmiä ja kokemuksia niistä Työyhteisö PBL kehittäminen yhteisenä työnä Anu Järvensivu ja Pasi Koski Työhyvinvontipajassa työterveyshuolto kohtaa työorganisaation kehittämisen haasteet Kirsti Launis ja Tanja Rokkanen Työkonferenssimenetelmä sukupuolisensitiivisessä tarkastelussa Minna Leinonen Prosessikonsultointi kehittämisen ja teoretisoinnin lähestymistapana Paul Buhanist, Leena Seppänen ja Jouni Virtaharju Palkkausjärjestelmän kehittäminen ristiriitojen paineessa Carita Lahti Moniääninen vaikeneminen: Toimijatahojen suhteet ja toiminta kehittämishankkeessa Pertti Tiittula Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö osana työelämän tutkimusta ja kehittämistä Maisa Toljamo ja Irene Isohanni Monta roolia tutkimus ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aikuisopiskelijasta tutkijana ja oman työpaikkansa kehittäjänä Outi Cavén-Pöysä, Nina Hedberg ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala Uudistavaa yhteistyötä: ammattikorkeakoulu ja konsultti työyhteisön kehittämisen tukena Asko Leppilampi ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala Työelämän kehittäminen innovaatiojohtamisen näkökulmasta case Satakunnan ammattikorkeakoulu Kari Laine Osa III: Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen metodologisia kysymyksiä Tutkimusavusteisen kehittämisen metodologinen kaksoisluonne Raimo Hyötyläinen

5 Soveltavan organisaatiotutkimuksen paradokseista reflektiiviseen interventioon Tapio Koivisto Kokemuksia ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön laadun arvioinnista Riitta Rissanen Osa IV: Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen osana yhteiskuntapolitiikkaa Yhteiskuntapolitiikan rooli ja mahdollisuudet työelämän kehittämisessä Tuomo Alasoini ja Elise Ramstad

6 Kirjoittajaluettelo: Ala-Laurinaho Arja, Työterveyslaitos Alasoini Tuomo, Työministeriö, Työelämän kehittämisohjelma Buhanist Paul, Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Cavén-Pöysä Outi, Lahden ammattikorkeakoulu Engeström Yrjö, Helsingin yliopisto, Kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teorian yksikkö Hedberg Nina, Lahden ammattikorkeakoulu Hyrkkänen Ursula, Turun ammattikorkeakoulu Hyötyläinen Raimo, VTT, Tuotantotalous ja innovaatiojärjestelmät Isohanni Irene, Oulun ammattikorkeakoulu Järvensivu Anu, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Koivisto Tapio, VTT, Tuotantotalous ja innovaatiojärjestelmät Koski Pasi, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Kuusela Pekka, Kuopion yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Lahti Carita, Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Laine Kari, Satakunnan ammattikorkeakoulu Launis Kirsti, Työterveyslaitos Lehtinen Hanna, Työterveyslaitos Leinonen Minna, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Leppilampi Asko, Asko Leppilampi Oy Leppänen Anneli, Työterveyslaitos Neuvonen-Rauhala Marja-Liisa, Lahden ammattikorkeakoulu Pakarinen Terttu, Kunnallinen työmarkkinalaitos Putkonen Ari, Turun ammattikorkeakoulu Ramstad Elise, Työministeriö, Työelämän kehittämisohjelma Rissanen Riitta, Savonia-ammattikorkeakoulu Rokkanen Tanja, Työterveyslaitos Räsänen Keijo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Organisaatiot ja johtaminen Seppänen Leena, Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Simons Magnus, VTT, Tuotantotalous ja innovaatiojärjestelmät Syvänen Sirpa, Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos Sädevirta Jukka, Kunnallinen työmarkkinalaitos Tiittula Pertti, Helsingin kauppakorkeakoulu, Organisaatiot ja johtaminen Toljamo Maisa, Oulun ammattikorkeakoulu Virkkunen Jaakko, Helsingin yliopisto, Kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teorian yksikkö Virtaharju Jouni, Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio

7 1 Alkusanat Idea tähän teokseen syntyi talvella 2004/2005 Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) projektitiimissä käydyissä keskusteluissa, jotka koskivat ohjelman neuvoa-antavaksi elimeksi vuonna 2004 perustetun tieteellisen asiantuntijafoorumin työn jatkoa. Foorumin ensimmäisessä kokouksessa marraskuussa 2004 oli käyty innostunutta keskustelua monista työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen kysymyksistä kolmen esityksen pohjalta. Esitykset ja niihin liittynyt keskustelu olivat tuoneet esiin sen, että yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa tehdään monenlaista työelämän tutkimusta ja kehittämistä, mutta tämä toiminta on vain harvoin laajemman, yhteisen reflektion kohteena. Foorumissa nousi esiin kysymys siitä, kuinka keskustelua voitaisiin jatkaa siten, että se auttaisi työelämän tutkimusavusteista kehittämistä tekeviä lisäämään itseymmärrystään aiheesta, samoin kuin se, kuinka keskustelusta voitaisiin välittää jotain olennaista myös ulospäin. Tykes-ohjelman projektitiimin ensimmäisissä keskusteluissa talvella 2004/2005 ajatuksena oli järjestää joko aiheeseen liittyvä laajempi seminaari tai tehdä jonkinlainen julkaisu. Lopulta päädyttiin ehdottamaan julkaisua. Julkaisusta keskusteltiin tieteellisen asiantuntijafoorumin seuraavassa kokouksessa huhtikuussa 2005 projektitiimin, Raimo Hyötyläisen ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhalan muodostaman valmisteluryhmän esityksen pohjalta. Foorumissa päätettiin, että kirjahanke käynnistetään kokoamalla laajempi ryhmä ideoimaan asiaa pidemmälle ja lähettämällä joukolle suomalaisten työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden asiantuntijoita kysely halukkuudesta osallistua yhteisen kirjan tekemiseen. Kyseiseen ryhmään, josta muodostui sittemmin teoksen toimituskunta, valikoituivat seuraavat henkilöt: Tuomo Alasoini, Paul Buhanist, Tiina Hanhike, Raimo Hyötyläinen, Anneli Leppänen, Marja-Liisa Neuvonen- Rauhala, Ari Putkonen, Elise Ramstad, Riitta Rissanen ja Keijo Räsänen. Tarjoukset artikkeleista abstrakteineen pyydettiin mennessä, jonka jälkeen toimituskunta teki päätöksen kirjan sisällöstä ja jatkoaikatauluista. Kirjan valmistuminen eteni siten, että kirjoittajilta pyydettiin ensimmäiset luonnokset artikkeleista mennessä ja valmiit artikkelit mennessä. Toimituskunta käsitteli ja kommentoi abstrakteja ja käsikirjoituksia kussakin vaiheessa. Toimituskunnassa keskusteltiin useaan otteeseen teoksen tarkoituksesta. Tavoitteeksi asetettiin, että teos olisi työelämän tutkimuksen ja kehittämisen alueella kansallisesti merkittävä puheenvuoro tällaiseen tiedonmuodostukseen sisältyvistä mahdollisuuksista, kehityshaasteista ja mahdollisista ristiriidoista. Teoksen näkökulmaksi nousi kysymys siitä,

8 2 kuinka korkeakoulut ja tutkimuslaitokset asemoivat itseään suhteessa työelämän muutosprosesseihin, mitä lisäarvoa osallistuminen tuo tiedonmuodostukseen ja millaisia mahdollisia ristiriitakysymyksiä ne joutuvat tällöin kohtaamaan. Toimituskunnassa katsottiin, että tällaisia kysymyksiä on Suomessa tarkasteltu toistaiseksi yllättävänkin vähän ottaen huomioon maassamme viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneen työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen voimakkaan kasvun. Toimituskunnassa katsottiin, että eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kokemukset tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä työorganisaatioiden kanssa viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta muodostavat kansainvälisestikin verraten rikkaan empiirisen perustan tarkastella tällaisia kysymyksiä. Lähdimme siitä, että teos olisi samanaikaisesti (a) eräänlainen refleksiivinen yhteenveto niille, jotka ovat itse tehneet työelämän tutkimusavusteista kehittämistä tai muuten seuranneet sitä läheltä, ja (b) asiaan vähemmän vihkiytyneille kattava katsaus siihen, mitä työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen on sekä ketkä sitä ovat Suomessa tehneet ja miten. Kirjan temaattisesti tärkeimpinä rajanvetoina ovat suhde yhtäältä perinteiseen toteavaan tutkimukseen ja toisaalta konsultointiin. Teos ei käsittele toteavaa työelämän tutkimusta tai liikkeenjohdon konsultointia pääsääntöisesti muuten kuin suhteessa työelämän tutkimusavusteiseen kehittämiseen. Kirjan nimen pääotsikoksi valittiin lopulta, yksinkertaisesti, Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Motiivina nimen pääotsikon valinnassa oli ajatus siitä, että käsite luo itse oman kohteensa toisin sanoen, että yhteinen käsite ei vain kuvaa todellisuutta vaan myös luo sitä. Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen on haluttu tämän kirjan myötä nostaa sellaiseksi yhteiseksi yleiskäsitteeksi, jota kautta keskustelua työelämän tutkimusta ja kehittämistä yhdistävästä toiminnasta olisi mahdollista jatkossa syventää. Päädyimme siihen, että teos julkaistaan Tykes-ohjelman raporttina, koska teoksen kysymyksenasettelut ja problematiikka kietoutuvat vahvasti ohjelman tavoitteisiin. Teoksen varsinaisen toimitustyön ovat tehneet Elise Ramstad ja Tuomo Alasoini, joista ensiksi mainittu on vastannut myös teoksen teknisestä viimeistelystä. Kiitämme lämpimästi kaikkia kirjoittajia ja erityisesti toimituskuntaa arvokkaasta työpanoksesta, hyvästä yhteistyöstä sekä haasteellisista ja mielenkiintoisista keskusteluista, joita olemme kirjaa valmistellessa eri vaiheissa käyneet. Joulukuussa 2006 Tuomo Alasoini ja Elise Ramstad

9 3 Tuomo Alasoini & Elise Ramstad Johdanto Liiketoiminnan konsultoinnista itsestään on tullut viime vuosina nopeasti kasvava liiketoiminnan alue. Esimerkiksi Talouselämä-lehden Suomessa teettämän selvityksen mukaan 39 suuresta konsulttiyhtiöstä yli 90 prosenttia uskoi sekä oman yrityksen tilanteen paranevan että markkinoiden kasvavan vuonna 2007 (Korhonen 2007). Kyseisen selvityksen mukaan suomalaiset yritykset ja julkisyhteisöt käyttävät konsulttien palveluita tukena ennen kaikkea liikkeenjohdon ongelmanratkaisussa, tietojärjestelmien kehittämisessä sekä johdon ja muun henkilöstön valmennuksessa ja koulutuksessa. Liikkeenjohdon konsultoinnin räjähdysmäinen kasvu ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö. Edellä mainittu Talouselämä-lehden selvitys viittaa pikemminkin siihen, että Suomessa yritykset käyttävät konsultteja edelleen vähemmän kuin monissa muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tienarin (2000) mukaan liikkeenjohdon konsultoinnin maailmanlaajuinen volyymi kasvoi vuosien 1980 ja 1997 välillä lähes 20-kertaiseksi ja on jatkamassa kasvuaan edelleen nopeaa vauhtia. Konsultointitoiminnan kasvuun ovat vaikuttaneet ennen kaikkea markkinoiden globalisoituminen, tieto- ja viestintäteknologioiden nopea kehitys ja työn tietovaltaistuminen, joiden seurauksena organisaatioiden toimintaympäristöistä on tullut monimutkaisempia, nopealiikkeisempiä ja vaikeammin ennakoitavia. Konsultointiliiketoiminnan markkinat ovat laajentuneet kehittämistoiminnassa tarvittavan tiedon ja osaamisen erikoistuessa ja kehittämistoiminnan aikapaineen lisääntyessä samanaikaisesti. Erikoistumisen paineeseen vastatakseen monet yritykset ovat keskittyneet entistä enemmän ydinosaamiseensa ja -toimintoihinsa ja samalla organisaatioitaan ohentaessaan myös vähentäneet oman kehittämishenkilöstönsä määrää. Eräissä konsultointiliiketoiminnan ja erilaisten ismien (so. muodikkaiden liikkeenjohdollisten oppien) markkinoiden kasvua käsitelleissä analyyseissa on toisaalta korostettu sitä, kuinka konsultit ovat pyrkineet omalla toiminnallaan tietoisesti myös luomaan markkinoita itselleen. Konsultteja on kutsuttu mm. muutoksen kauppiaiksi, tiedon meklareiksi tai nykyajan noitatohtoreiksi (esim. Collins 2000; Micklethwait & Wooldridge 1996; Tienari 2000). Berglund ja Werr (2000) ovat kuvanneet, kuinka menestyksellisessä konsultiretoriikassa on voitu yhdistää keskenään kaksi ristiriitaisen tuntuista ajatusta: yhtäältä ajatus universaalin tiedon sekä kehityksen ja tarvittavien ratkaisujen deterministisyydestä sekä toisaalta ajatus kokemusperäisen tiedon sekä kehityksen ja tarvittavien ratkaisujen avoimuudesta. Näistä ensimmäistä he kutsuvat rationaalisuuden myytiksi, jälkimmäistä taas normatiivisuuden tai pragmaattisuuden myytiksi.

10 4 Samanaikaisesti liikeenjohdon konsultoinnin nopean kasvun kanssa on myös tutkimus- ja kehittämisyksiköiden (t&k-yksiköiden) kuten korkeakoulujen sekä tutkimus- ja oppilaitosten kehittämisyhteistyö työorganisaatioiden kanssa vilkastunut Suomessa huomattavasti. Kuten jäljempänä tässä teoksessa tuodaan tarkemmin esiin, voidaan erityisesti 1980-lukua pitää tärkeänä murroskohtana suomalaisessa työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Monessa t&k-yksikössä virisi tällöin lähes samanaikaisesti kiinnostus päästä osallistumaan aiempaa aktiivisemmin työorganisaatioiden muutosprosesseihin tajoamalla näille erilaisia tutkimusja kehittämistoimintoja uusien ratkaisujen ja muutosten toteutuksen tueksi. Yhteistyö on sittemmin ja 2000-luvulla laajentunut edelleen. Tämäntyyppistä tutkimusta ja kehittämistä toisiinsa yhdistävää toimintaa kutsutaan tässä teoksessa yleisnimellä työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen. Teoksen eri kirjoittajien käyttämä terminologia voi kuitenkin vaihdella riippuen kirjoittajan omasta teoreettisesta lähestymistavasta ja asemoitumisesta suhteessa tutkimukseen ja kehittämiseen. Käsitteellinen kirjavuus on yleisemminkin ominaista viimeaikaiselle kansainväliselle keskustelulle toiminnasta, joka pyrkii tutkimusta ja kehittämistä toisiinsa yhdistämällä sekä tukemaan työorganisaatioita erilaisten ongelmien ratkaisemisessa että samanaikaisesti tuottamaan uutta tutkimustietoa (esim. Aagaard Nielsen & Svensson (toim.) 2006; Svensson ym. (toim.) 2002). Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa käsite Vaihtelevan terminologian ohella myös itse työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen käsite on siinä mielessä vakiintumaton, ettei sille ole mahdollista löytää yhtä ja yleisesti käytettyä määritelmää. Työelämän kehittämisohjelmassa (Tyke , Tykes ) on tutkimusavusteisuutta kehittämistoiminnassa luonnehdittu erityisesti seuraavanlaisilla piirteillä (Alasoini 2005, 45): Kehittämistoiminnassa hyödynnetään käsitteellisiä malleja, jotka perustuvat aiempaan tutkimus- tai kokemustietoon ja joiden avulla kyetään kuvaamaan kehittämisen lähtötilanteen kannalta relevantteja objekteja ja niiden välisiä suhteita. Näiden mallien pohjalta asetetaan tutkimusongelmia ja niihin liittyviä hypoteeseja, joita saatetaan kriittiseen tarkasteluun ( testataan ) tietyn muutosprosessin yhteydessä, johon vaikutetaan tutkijan tekemällä kehittämisinterventiolla. Hypoteesit voivat elää ja tarkentua muutosprosessin ja kehittämisintervention kuluessa. Kriittisen tarkastelun pohjalta tehdään johtopäätöksiä, jotka jalostavat edellä mainittuja käsitteellisiä malleja tai niitä koskevia perusteluja.

11 5 Tutkimusavusteinen lähestymistapa kehittämistoiminnassa synnyttää parhaimmillaan uutta, yleistettävää ja käyttökelpoista tietoa kehitämistoiminnan tueksi. Tämä tieto koskee tyypillisesti erilaisia suunnitteluratkaisuja (esimerkiksi työn organisoinnissa, työmenetelmissä, työympäristössä tai palkitsemisessa) tai muutosprosessien toteutustapoja tai molempia yhtäaikaisesti. Kyse on käytäntöä eri muodoissaan palvelevasta tutkimuksesta. Räsänen on tässä teoksessa olevassa artikkelissaan erottanut joukon kysymyksiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä kuvaamaan ja vertailemaan erilaisia kehittämisotteita. Yksi olennaisimmista kysymyksistä työelämän tutkimusavusteisesta kehittämisestä puhuttaessa koskee sitä, miten tutkija-kehittäjät asemoivat itsensä suhteessa käytännön toimijoihin kuten erityisesti työorganisaatioiden johtoon ja henkilöstöön. Svenssonin (2002, 10-15) tekemää jaottelua hyväksi käyttäen voidaan erottaa ainakin neljä erilaista mahdollisuutta: Ensimmäinen, ja ehkä akateemiselle tutkimukselle perinteisesti tyypillisin, tapa on nähdä tieteellisen tiedon muodostus itsellisenä ja omaehtoisena tiedonmuodostuksen tyyppinä. Käytännön toimijat nähdään tällöin lähinnä asiantuntijatyön kohteina, joiden tiedolla ja osaamisella ei ole erityistä merkitystä tiedonmuodostusprosessin kannalta. Tutkija-kehittäjät tuottavat itse määrittelemiensä menetelmien kautta sellaista objektiivisesti ylivertaista tietoa, jota käytännön toimijoiden tulisi soveltaa. Toinen mahdollisuus on lähteä liikkeelle samankaltaisesta tiedekäsityksestä, mutta nähdä tieteellisellä tiedolla heikoimpia tai uhanalaisimpia ryhmiä mobilisoiva ja emansipoiva tehtävä työelämässä tai yhteiskunnassa laajemminkin. Tutkija-kehittäjät toimivat tällöinkin itsellisesti, mutta heidän kysymyksenasettelunsa määräytyvät toisella tavalla kuin edellisessä lähestymistavassa. Kolmas mahdollisuus on, että tutkija-kehittäjät määrittelevät roolikseen ylivertaisen tiedon tuottamisen sijasta käytännön toimijoiden avustamisen näiden itse määrittelemissä ongelmissa. Tällaisessa lähestymistavassa, toisin kuin kahdessa edellisessä, tieteellisen tiedon muodostus sulautuu kiinteäksi osaksi käytännön ongelmanratkaisua. Merkittäväksi vaikeudeksi tutkija-kehittäjien näkökulmasta voi kuitenkin muodostua se, missä määrin tämänkaltaisessa lähestymistavassa on mahdollista löytää tilaa varsinaiselle tutkimukseen perustuvalle tiedonmuodostukselle. Neljäs mahdollisuus on, että tutkija-kehittäjät ja käytännön toimijat sitoutuvat jo alun kysymyksenasettelusta lähtien yhteiseen tiedonmuodostusprosessiin. Tutkija-kehittäjien tehtävänä on oman teoreettis-metodologisen asiantuntemuksensa pohjalta tukea sellaisia

12 6 kysymyksenasetteluja ja organisoida sellaisia molemminpuolisia oppimisprosesseja, joiden myötä käytännön toimijat pystyvät paremmin itse ratkaisemaan ongelmiaan. Tällaisessa vuorovaikutteisessa tutkimusprosessissa käytännön toimijoista tulee parhaimmillaan eräänlaisia kanssatutkijoita. Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen piiriin voidaan käsitteen laajassa merkityksessä sisällyttää kaikki edellä kuvatut lähestymistavat. Ensisijaisesti käsitteellä tarkoitetaan tässä teoksessa kuitenkin viimeksi mainittua lähestymistapaa, jota Svensson (2002) itse luonnehtii käsitteellä vuorovaikutteinen tutkimus (interaktiv forskning). Räsäsen artikkelissa on tarkasteltu ideaalityypisen vertailun avulla tutkijakehittäjien ja konsulttien kehittämisotteita. Todellisuudessa roolit ja rajanvedot eivät ole kuitenkaan välttämättä aina selviä, kuten Räsänen itsekin toteaa. Konsulteilla on kuitenkin tyypillisesti tutkija-kehittäjiä välineellisempi ja pragmaattisempi suhtautuminen tutkimustietoon. Esimerkiksi Westlander (2006, 53-54) on luonnehtinut organisaatioiden kehittämiskonsulttien (OD-konsulttien) ja toimintatutkijoiden eroa suhtautumisessa tutkimustietoon seuraavasti: Konsultit voivat hyödyntää sopivia tutkimustuloksia palveluja tarjotessaan, mikäli he katsovat siitä olevan hyötyä asiakkaiden ongelmien ratkaisemisessa. Toimintatutkijoilla sen sijaan on jo lähtökohtaisesti kaksinainen tehtävä, joka liittyy yhtäältä asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen sekä toisaalta uuden ja mikäli mahdollista geneerisen tiedon tuottamiseen; tiedon, joka voidaan asettaa kriittisen ja reflektiivisen keskustelun kohteeksi tiedeyhteisöissä. Lähtien liikkeelle tämän jakson alussa esitetyistä työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen piirteistä voidaan käsitteen suhdetta yhtäältä perinteiseen toteavaan tutkimukseen ja toisaalta konsultointiin kuvata taulukon 1 mukaisella asetelmalla. Asetelma perustuu näkemykseen, jonka mukaan työelämän tutkimusavusteiseen kehittämiseen sisältyy neljä geneeristä elementtiä. Yhteistä työelämän tutkimusavusteiselle kehittämiselle ja toteavalle tutkimukselle on, että tutkimusprosessi lähtee liikkkeelle olemassaolevasta tutkimustiedosta ja että prosessin tarkoituksena on tuottaa uutta tutkimustietoa. Toteavasta tutkimuksesta työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen erottaa kuitenkin kehittämisinterventio, johon tutkija-kehittäjät osallistuvat. Konsultoinnin tavoitteena puolestaan on tuottaa asiakkaalle hyödyllistä tietoa kuten työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä. Lisäksi konsultoinnissa voidaan hyödyntää olemassaolevaa tutkimustietoa ja myös rikastaa sitä kehittämisinterventiolla. Konsultointiin ei kuitenkaan sisälly lähtökohtaista pyrkimystä uuden tutkimustiedon tuottamiseen tai teorioiden rikastuttamiseen.

13 7 Taulukko 1. Työelämän tutkimusavusteisen kehittäminen, toteava tutkimus ja konsultointi. Lähtökohtana olemassaoleva tutkimustieto tai teoria Tutkimustietoa tai teoriaa rikastetaan kehittämisinterventiolla Kehittämisinterventio tuottaa käytännön toimijoille hyödyllistä tietoa Lopputuotoksena rikastunutta tutkimustietoa tai rikastunut teoria Toteava tutkimus Konsultointi Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen X (X) X X (X) X X X X Taulukon jaottelu kolmenlaisen tiedonmuodostuksen tyypin kesken on kuvaileva ja ideaalityyppinen ja sen tarkoituksena on auttaa lukijaa hahmottamaan teoksen kohdetta. Taulukossa on erotettu työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen geneerisiä elementtejä, muttei otettu kantaa siihen, kuinka yhtäältä tutkimus- ja toisaalta kehittämistoiminnan suunnasta tulevia keskenään (ainakin osittain) jännitteisiä tavoitteita on mahdollista purkaa ja sovittaa toisiinsa. Tähän kysymykseen teoksen eri kirjoittajat tarjoavat jäljempänä omia ratkaisujaan ja vastauksiaan. On tärkeää huomata, ettei taulukko ota myöskään suoraan kantaa siihen, millainen on yhtäältä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkija-kehittäjien sekä toisaalta konsulttien keskinäinen työnjako käytännössä. Työelämän kehittämistehtävissä toimii Suomessa nykyään kuitenkin useita konsultteja, joiden lähestymistapaa voi hyvinkin luonnehtia tutkimusavusteiseksi kehittämiseksi. Vastaavasti monet suomalaiset korkeakouluyksiköt tarjoavat työorganisaatioille kehittämispalveluja, joissa varsinainen tutkimuselementti voi olla varsin ohut, sikäli kun sitä on lainkaan. Vaikka tämän teoksen ensisijaisena kohteena onkin työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa, kohdistuu teos samalla laajemminkin siihen työelämän kehittämistoimintaan, mitä korkeakoulut sekä tutkimus- ja oppilaitokset tekevät nykyisin.

14 8 Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa tarkastelun näkökulma Edellä todettiin, että erityisesti 1980-lukua voidaan pitää tärkeänä murroskohtana suomalaisessa työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen nousuun merkittäväksi uudenlaiseksi tiedonmuodostuksen lähteeksi liittyy Suomessa eräitä erityislaatuisia piirteitä. Ensiksikin se käynnistyi Suomessa, mielenkiintoista kyllä, aikana, jolloin monissa muissa läntisissä teollisuusmaissa julkisen vallan ja työmarkkinajärjestöjen kiinnostus sekä tutkijoiden mahdollisuudet osallistua uusien työn organisaatiomuotojen kokeilutoimintaan olivat jo selvästi hiipumassa. Esimerkiksi 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vilkasta uusien, tayloristisille periaatteille vaihtoehtoisten työn organisointimuotojen kokeilutoimintaa eri maissa analysoinut Julkunen (1987, 70) toteaa Suomen olleen alan kirjallisuudessa tällöin valkea läiskä. Julkusen mukaan Suomesta puuttuivat yhteiskuntapoliittiset toimet kuten lähes kokonaan myös kyseinen keskustelu ja tutkimus. Tätä kommenttia ei pidä kuitenkaan lukea siten, että Suomi olisi elänyt työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnan infrastruktuurin rakentamisen osalta jonkinlaista pysähtyneisyyden aikaa. Voidaan pikeminkin väittää, että Suomessa tehtiin 1970-luvulla kansainvälisen profiloitumisen sijasta monia kansallisesti merkittäviä ratkaisuja niin työlainsäädännössä, tiede- ja tutkimuspolitiikassa kuin työmarkkinajärjestöjen välisessä sopimustoiminnassa. Nämä yhdessä loivat perustaa työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen tulevalle nousulle (ks. tarkemmin Ramstad 2002, 8-10). Mielenkiintoista työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen nousulle on Suomessa ollut myös se, että toiminta on saanut vaikutteita hyvin monenlaisista lähestymistavoista. Esimerkiksi Kauppisen ja Lahtosen (toim.) (1994) kokoama luettelo joukosta 1980-luvun ja 1990-luvun alun merkittävimpiä työelämän tutkimusavusteisia kehittämishankkeita Suomessa osoittaa tämän selvästi. Jälkikäteen arvioiden voi hyvinkin väittää, että suomalaiset työelämän tutkijat ovat olleet taitavia käyttämään hyväkseen erilaisia teoreettisia keskusteluja ja lähestymistapoja sekä luomaan niiden pohjalta käsitteellisiä innovaatioita ja niihin perustuvia suomalaisessa työelämässä toimivia sovellutuksia. Tärkeänä motiivina tälle teokselle ovat olleet molemmat edellä mainitut piirteet. Ne yhdessä muodostavat kysymykset, jotka ovat olleet kiinnostuksen herättäjinä tälle teokselle: Miten Suomi on noussut työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä valkeasta läikästä yhdeksi Euroopan johtavaksi maaksi lyhyessä ajassa? Millaisiin haasteisiin,

15 9 jännitteisiin tai ristiriitoihin tulisi työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä pystyä vastaamaan, jotta positiivinen kehitys voisi jatkua ja työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen voisi säilyttää yhteiskunnallisen relevanssinsa myös tulevaisuudessa? Ramstadin ja Alasoinin tässä teoksessa olevassa artikkelissa käytetään työelämän innovaatiojärjestelmän käsitettä kuvaamaan sitä joukkoa toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita, jota kautta syntyy työelämää muuttavia innovaatioita. Tällaiset innovaatiot voivat kohdistua moniin eri asioihin (kuten johtamiseen, työn organisointiin, työaikoihin, työympäristöön jne.) ja ne voivat olla soveltamisalaltaan (paikallinen, alueellinen, toimialakohtainen, kansallinen) ja vaikutuksensa syvyydeltään (inkrementaalinen, radikaali, transformatiivinen) hyvinkin erilaisia. Työelämän innovaatiojärjestelmä on sovelletus innovaatiotutkimuksessa kehitetystä ns. triple helix III -käsitteestä (ks. tarkemmin Etzkowitz 2003; Etzkowitz & Leydesdorff 2000) ja sen lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan tehokkain tapa tuottaa kaikkia järjestelmän osapuolia palvelevia innovaatioita, on läheinen, kiinteä ja tasavertainen vuorovaikutus ja yhteistyö osapuolten kesken. Työelämän innovaatiojärjestelmässä tällaisina osapuolina voidaan erottaa eri toimialojen työorganisaatiot (yksityinen, julkinen, kolmas sektori), työelämän tutkijat ja kehittäjät (korkeakoulut, tutkimus- ja oppilaitokset, konsultit) ja päätöksentekijät (viranomaiset, työmarkkinajärjestöt). Ramstadin ja Alasoinin artikkelissa työelämän innovaatiojärjestelmää käytetään normatiivisena mallina tällaiselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Työelämän innovaatiojärjestelmän käsite on viitekehys, jonka avulla voidaan yrittää ymmärtää sitä, miten työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen sekä erityisesti korkeakoulujen ja tutkimus- ja oppilaitosten yhteistyö työorganisaatioiden kanssa työelämän kehittämisessä on Suomessa edelleen laajentunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Perusteellisen vastauksen antaminen tähän kysymykseen edellyttäisi viime kädessä innovaatiojärjestelmän kunkin osapuolen (työorganisaatioiden, työelämän t&k-yksiköiden ja päätöksentekijöiden) motiivien, kompetenssien ja näiden käytettävien olevien resurssien analysointia. Aivan näin kokonaisvaltaiseen ja kunnianhimoiseen analyysiin ei teoksessa kuitenkaan pyritä. Teoksen artikkeleissa kuvataan ensisijaisesti tutkijoiden ja kehittäjien näkökulmasta käsin työelämän tutkimusavusteista kehittämistä sekä työelämän t&k-yksiköiden ja työorganisaatioiden välistä yhteistyötä Suomessa. Kyse on tutkijoiden ja kehittäjien johonkin tiettyyn teoreettiseen lähestymistapaan, instituutioon tai kehittämisinterventioon kiinnittyvistä kertomuksista, joiden aikajänne ulottuu artikkelista riippuen lähestymistavan tai instituution toiminnan aina parikymmenvuotisesta

16 10 historiallis-käsitteellisestä analyysista yksittäisen kehittämisintervention tulosten esittelyyn. Tällaisia kertomuksia on teoksessa yhteensä 16. Suurin osa kirjoittajista työskentelee yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa ja on itse osallistunut vuosien varrella tällaiseen yhteistyöhön työorganisaatioiden kanssa. Työelämän innovaatiojärjestelmän muiden osapuolten kuten työorganisaatioiden, konsulttien, viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen motiiveja, kompetensseja ja resursseja analysoidaan teoksessa enemmänkin vain välillisesti tutkijoiden ja kehittäjien kertomusten kautta. Räsäsen artikkelissa tutkija-kehittäjien kehittämisotteita, paitsi vertaillaan keskenään, myös peilataan konsulttien kehittämisotteisiin. Alasoinin ja Ramstadin artikkelissa työelämän kehittämistä tarkastellaan yhteiskuntapolitiikan kokonaisuudesta käsin, toisin sanoen viranomaistoimijoiden näkökulmasta. Neljässä muussa teoksen artikkelissa (Ramstad & Alasoini, Hyötyläinen, Koivisto ja Rissanen) puolestaan tarkastellaan työelämän tutkimuksen ja kehittämisen resursseja ja metodologisia kysymyksiä yleisesti, so. jostain tietystä lähestymistavasta, instituutiosta tai kehittämisinterventiosta irrallaan. Teoksen sisältö Teos jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa pyritään luomaan kokonaiskuvaa työelämän tutkimusavusteisesta kehittämisestä Suomessa. Yhteistä tähän osaan sijoittuvalle kahdeksalle artikkelille on historiallinen perspektiivi siinä mielessä, että ne pyrkivät eri tavoin havainnollistamaan ja tarkentamaan edellä esitettyä näkemystä työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen noususta Suomessa merkittäväksi uudenlaiseksi tiedonmuodostuksen lähteeksi. Toinen osa perustuu kertomuksille, jotka havainnollistavat jostain tutkimus- ja kehittämismenetelmästä tai kehittämisinterventiosta saatuja kokemuksia, joilla on laajempaa merkitystä teoksen kysymyksenasettelujen kannalta. Osa II sisältää kymmenen artikkelia. Kolmas osa koostuu kolmesta työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen metodologisiin kysymyksiin kohdistuvasta artikkelista. Teoksen neljännen osan muodostaa artikkeli, jossa tarkastellaan työelämän kehittämisen laajempaa yhteiskuntapoliittista roolia ja merkitystä. Osa I: Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen ja sen nousu Suomessa Jakso alkaa Elise Ramstadin ja Tuomo Alasoinin artikkelilla, joka tarkastelee työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuutta ja sisältöä maassamme t&k-yksiköille vuonna 2006 osoitetun kyselyn tulosten valossa. Artikkelin empiirisenä aineistona käytetään 138 yksiköstä koottuja tietoja. Yksiköiden ja niissä työelämän tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevien suuri määrä osoittaa, että väite työelämän

17 11 tutkimusavusteisen kehittämisen noususta merkittäväksi uudenlaiseksi tiedonmuodostuksen lähteeksi Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on empiirisesti hyvinkin perusteltavissa. Artikkelin viitekehyksenä on edellä viitattu työelämän innovaatiojärjestelmän käsite. Keijo Räsäsen artikkeli jatkaa keskustelua työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen sisällöstä hänen luomaansa kehittämisotteen käsitettä hyväksi käyttäen. Kehittämisotteiden julkilausuminen, kuvaaminen, analysointi ja vertailu on Räsäsen mukaan mahdollista neljän perustavaa laatua olevan kysymyksen kautta. Kysymykset ovat: kuka kehittää, kenelle ja kenen kanssa?, miten kehitetään?, mitä kehitetään? ja miksi kehitetään tietyllä tavalla ja tiettyyn suuntaan?. Räsänen käyttää kehittämisotteen käsitettä pyrkiessään kuvaamaan konsulttien ja tutkija-kehittäjien kehittämisotteiden tyypillisiä eroja. Artikkelin lopussa hän tekee viitekehyksensä pohjalta havaintoja myös teoksen muista artikkeleista. Seuraavat kuusi artikkelia kertovat jonkin suomalaisen tutkimuksellisen lähestymistavan tai tutkimusinstituution kehitystarinan 1980-luvulta tähän päivään. Yrjö Engeströmin ja Jaakko Virkkusen artikkelin kohteena on kehittävään työntutkimukseen perustuvan muutoslaboratoriomenetelmän teoreettisia perusteita, menetelmästä saatuja kokemuksia ja menetelmän eri muunnelmia. Artikkeli toimii, paitsi hyvänä esimerkkinä suomalaisesta työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen omasta menetelmäkehityksestä, myös läpileikkauksena kehittämisen teoreettis-metodologisiin ongelmakysymyksiin yleisemminkin. Anneli Leppänen, Arja Ala- Laurinaho ja Hanna Lehtinen kertovat Työterveyslaitoksen tutkijoiden kehittämästä menetelmästä, jota on sovellettu menestyksellisesti prosessiteollisuuden monimutkaisten ja dynaamisten tuotantoprosessien hallinnan kehittämisessä. Menetelmä luotiin alun perin paperinvalmistuksessa toteutetussa projektissa. Tämä artikkeli kytkeytyy edelliseen siten, että myös Työterveyslaitoksen tutkijoiden menetelmä on saanut vaikutteita kehittävästä työntutkimuksesta. Kehittävän työntutkimuksen tärkeästä merkityksestä työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä kertoo se, että sillä on ollut tärkeä rooli myös Raimo Hyötyläisen ja Magnus Simonsin seuraavassa artikkelissa kuvaamassa VTT:n Tuotantotalouden tutkimusta käsittelevässä kehitystarinassa. Artikkeli kuvaa kuutta t&k-toiminnan aluetta. Samalla se kertoo yleisemminkin siitä, kuinka tutkimusavusteisen kehittämisen kohde on vuosien varrella laajentunut perinteisistä lattiatasoisista kysymyksistä kokonaisia yrityksiä tai jopa yritysverkostoja, teollisia klustereita ja innovaatiojärjestelmiä käsitteleviin kysymyksiin. Sirpa Syväsen artikkelin kohteena on kunta-alalla jo vuosia toimineen Laatu-verkoston kehitystarina. Artikkeli kertoo erilaisista teoreettisista kehityspoluista, joiden kautta alun perin skandinaavisen kommunikatiivisen työelämän toimintatutkimuksen pohjalta käynnistynyt t&k-toiminta on vuosien varrella monipuolistunut ja rikastunut uudenlaisten

18 12 kysymyksenasettelujen myötä. Pekka Kuuselan, Terttu Pakarisen ja Jukka Sädevirran artikkeli lähtee Syväsen artikkelin tapaan liikkeelle kunta-alan Laatu-projektista ja sen pohjalta syntyneestä Laatu-verkostosta edeten kuitenkin toiseen suuntaan. Artikkelin näkökulmana on, kuinka realistisen lähestymistavan ja metodologian avulla ja sitä toimintatutkimukselliseen otteeseen yhdistämällä on ollut mahdollista löytää uudenlaisia näkökulmia henkilöstön ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseen. Jakson viimeinen artikkeli käsittelee ammattikorkeakoulujen nousua merkittäviksi toimijoiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten rinnalle työelämän tutkimusavusteisessa kehittämisessä viime vuosina. Ari Putkosen ja Ursula Hyrkkäsen artikkeli kertoo siitä, miten tutkimus- ja kehittämistoiminnan asema ja merkitys ovat vuosien varrella muuttuneet osana ammattikorkeakoulujen toimintakonseptia ja erityisesti, miten ammattikorkeakoulut voivat esimerkkinä Turun ammattikorkeakoulu vastata vuoden 2003 ammattikorkeakoululaissa asetettuun uuteen työelämän kehittämistehtävään. Osa II: Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen menetelmiä ja kokemuksia niistä Osassa II on joukko case-kertomuksia tutkimus- ja kehittämismenetelmistä tai kehittämisinterventioista, jotka valaisevat tarkemmin, millaisia muotoja työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen voi käytännössä saada. Osa jakson kymmenestä artikkelista keskittyy johonkin tiettyyn menetelmään. Tällaisia menetelmiä ovat Työyhteisö PBL (Anu Järvensivu ja Pasi Koski), työhyvinvointipaja (Kirsti Launis ja Tanja Rokkanen), työkonferenssi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä (Minna Leinonen) ja prosessikonsultointi (Paul Buhanist, Leena Seppänen ja Jouni Virtaharju). Kussakin artikkelissa kyseistä menetelmää tarkastellaan tutkijoiden toteuttamien kehittämisinterventioiden kautta. Kahdessa seuraavassa artikkelissa painopiste on enemmän itse kehittämisinterventiossa kuin jossain menetelmässä sinänsä. Carita Lahti kertoo palkkausjärjestelmän kehittämisprojektista kemianteollisuuden yrityksestä. Pertti Tiittulan artikkelin kohteena ovat erään tietoalan yrityksen kahdessa yksikössä toteutetut työyhteisön kehittämishankkeet. Jakson neljä muuta artikkelia tarkastelevat ammattikorkeakoulujen t&ktoiminnan uusia haasteita eri näkökulmista. Maisa Toljamon ja Irene Isohannin artikkeli käsittelee ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden roolia ja mahdollisuuksia työelämän tutkimuksen ja kehittämisen resurssina. Jo pelkkä niiden opinnäytteiden valtava vuotuinen määrä, jotka tehdään ns. hankkeistetusti eli yhteistyössä työelämän kanssa (noin vuonna 2005), kertoo uudenlaisen, merkittävän työelämän kehittämisresurssin syntymisestä maahamme. Outi Cavén-Pöysän, Nina Hedbergin ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhalan artikkeli jatkaa keskustelua

19 13 ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osana tehtävien työelämän kehittämishankkeiden tämänhetkisistä ongelmista ja haasteista. Asko Leppilammen ja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhalan artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen ja konsulttien väliseen asiantuntijayhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Jakson päätösartikkelissa Kari Laine käsittelee ammattikorkeakoulujen uutta lakisääteistä työelämän kehittämistehtävää innovaatiojohtamisen viitekehyksestä ja käyttäen esimerkkinä Satakunnan ammattikorkeakoulua. Osa III: Työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen metodologisia kysymyksiä Osan III kahdessa ensimmäisessä artikkelissa Raimo Hyötyläinen ja Tapio Koivisto jatkavat keskustelua työelämän tutkimusavusteisen kehittämisen käsitteen sisällöstä, mahdollisuuksista ja käsitteeseen sisältyvistä jännitteistä. Hyötyläinen muodostaa realistiseen ja konstruktiiviseen lähestymistapaan perustuen erityisen tutkimusavusteisen tutkimus- ja kehitysmallin, jonka avulla hän pyrkii jäsentämään tutkimuksen ja kehittämisen välistä suhdetta tutkimusavusteisessa kehittämisprosessissa. Koivisto puolestaan lähestyy kysymystä tutkimuksen ja kehittämisen yhdistämisen mahdollisuudesta refleksiiviseksi interventioksi kutsumastaan lähestymistavasta käsin, jota hän kehittelee edelleen erityisesti Luhmannin ja Vosin näkemysten pohjalta. Riitta Rissasen artikkeli keskittyy työelämälähtöisen tutkimus- ja kehitystyön laadun arviointiin. Tarkastelun lähtökohtana myös hänellä on ammattikorkeakoulujen uusi työelämän kehittämistehtävä. Rissasen nostaa esiin Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) perustuvan sovellutuksen yhtenä mahdollisuutena tällaiseen arviointiin. Osa IV: Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen osana yhteiskuntapolitiikkaa Teoksen päätösartikkelissa Tuomo Alasoini ja Elise Ramstad tarkastelevat työelämän kehittämisestä osana yhteiskuntapolitiikkaa. Kirjoittavat pohtivat sekä itse työelämän kehittämisen käsitettä että niitä edellytyksiä, jota kautta työelämän kehittäminen on perusteltua nähdä yhteiskuntapolitiikan osana. Artikkeli päättyy työelämän kehittämisen mahdollisuuksien ja tulevaisuudennäkymien arviointiin suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa käyttäen hyväksi työelämän innovaatiojärjestelmän käsitettä ja Nascholdin mallia työelämän kehittämisstrategioiden geneerisistä piirteistä.

20 14 Kirjallisuus Aagaard Nielsen, K. & Svensson, L. (toim.) (2006). Action and Interactive Research. Beyond Practice and Theory. Shaker, Maastricht. Alasoini, T. (2005). Työelämäinnovaatiot tutkimusavusteisen ja ohjelmallisen kehittämisen kohteena. Työelämän kehittämisohjelman kaksinaisesta roolista. Teoksessa Alasoini, T., Ramstad, E. & Rouhiainen, N. (2005) Työelämän kehittämisohjelma kehittyvänä toimintana. Tuloksia, haasteita, mahdollisuuksia. Työelämän kehittämisohjelman raportteja 40. Työministeriö, Helsinki, Berglund, J. & Werr, A. (2000). The Invincible Character of Management Consulting Rhetoric. How One Blends Incommensurates While Keeping Them Apart. Organization 7:4, Collins, D. (2000). Management Fads and Buzzwords. Critical-Practical Perspectives. Routledge, London. Etzkowitz, H. (2003). Research Groups as Quasi-Firms. The Invention of the Entrepreneurial University. Research Policy 32:1, Etzkowitz, H. & Leydesdorff, L. (2000). The Dynamics of Innovation. From National Systems and Mode 2 to a Triple Helix of University-Industry- Government Relations. Research Policy 29:2, Julkunen, R. (1987). Työprosessi ja pitkät aallot. Työn uusien organisaatiomuotojen synty ja yleistyminen. Vastapaino, Tampere. Kauppinen, T. & Lahtonen, M. (toim.) (1994). Action Research in Finland. Labour Policy Studies 82. Ministry of Labour, Helsinki. Korhonen, R. (2007). Kipin kapin kuluttajan luo! Talouselämä 3/2007, Micklethwait, J. & Wooldridge, A. (1996). The Witch Doctors. Making Sense of the Management Gurus. Times Books, New York. Ramstad, E. (2002). Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijaresurssit Työelämän kehittämisohjelman raportteja 23. Työministeriö, Helsinki. Svensson, L. (2002). Bakgrund och utgångspunkter. Teoksessa Svensson, L., Brulin, G., Ellström, P.-E. & Widegren, Ö. (toim.) (2002) Interaktiv forskning för utveckling av teori och praktik. Arbetsliv i omvandling 2002:7. Arbetslivsinstitutet, Stockholm, Svensson, L., Brulin, G., Ellström, P.-E. & Widegren, Ö. (toim.) (2002). Interaktiv forskning för utveckling av teori och praktik. Arbetsliv i omvandling 2002:7. Arbetslivsinstitutet, Stockholm. Tienari, J. (2000). Muutoksen kauppiaat ja liikkeenjohdolliset muodit. Aikuiskasvatus 20:3, Westlander, G. (2006). Researcher Roles in Action Research. Teoksessa Aagaard Nielsen, K. & Svensson, L. (toim.) (2006) Action and Interactive Research. Beyond Practice and Theory. Shaker, Maastricht,

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07 Työel elämän n kehittämisohjelma Tykes Ohjelman kesto on 6 vuotta (2004-2009). Vuosittainen budjetti ollut noin 11,5 milj. euroa. Tavoitteena on käynnistää noin 1000 kehittämisprojektia, joihin osallistuu

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

Tuomo Alasoini, Työelämän kehittämisohjelma Tykes

Tuomo Alasoini, Työelämän kehittämisohjelma Tykes Alkusanat Tämä kirja on katsaus Työelämän kehittämisohjelman (Tykesohjelman) uuteen projektimuotoon, työelämän oppimisverkostoihin. Oppimisverkostot ovat työpaikkojen, tutkijoiden, kehittäjien ja muiden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma

Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma Alustavia ajatuksia Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Ohjaava visio Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Euroopan

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot