AS OY TÄHKÄTIE 3 HELSINKI

Transkriptio

1 ESPOO AS OY TÄHKÄTIE 3 HELSINKI LVI-TYÖSELITYS 11035

2 SISÄLLYSLUETTELO 0 LVI-TÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA URAKKAJAKO URAKKAAN SISÄLTYVÄT LAITEVALINNAT JA PIIRUSTUKSET RAKENNUSTARVIKKEET KOKEET JA RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ VARAUKSET TARKASTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET LÄMMÖNKEHITYSLAITTEET LÄMMÖNJAKOKESKUKSET JA LÄMMÖNSIIRTIMET PAISUNTA- JA VAROLAITTEET LÄMMITYSVERKOSTOT RAKENNUSTEN LÄMMITYSVERKOSTOT LÄMMÖNLUOVUTTIMET YLEISET VAATIMUKSET RADIAATTORIT LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY RAKENTEELLISET TARKASTUKSET SÄÄTÖ JA MITTAUKSET KÄYTÖN OPASTUS VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET... VAATIMUKSET TALOUSVESIVERKOSTOT PUTKET VENTTIILIT PUTKISTOVARUSTEET VESIMITTARIT VERKOSTON MERKINTÄ PUMPUT VIEMÄRIVERKOSTOT YLEISET VAATIMUKSET VIEMÄRIT VIEMÄRIKAIVOT, LIITÄNNÄT KAIVOIHIN VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET SUIHKUT PESUPÖYDÄT VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY RAKENTEELLISET TARKASTUKSET KOEKÄYTTÖ... 20

3 29.8 KÄYTÖN OPASTUS LVI-ERISTYKSET YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET LÄMMITYS-, VESI- JA VIEMÄRILAITTEIDEN ERISTYKSET YLEISTÄ, KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT ERISTYSKOHTEET, -TYYPIT JA -PAKSUUDET LVI-ERISTYSTEN TARKASTAMINEN URAKKARAJAT JA MUIDEN URAKOITSIJOIDEN HANKINNAT Liite 1 Liite 2 Lämmitysverkoston tasapainotus Lämpimän käyttövesiverkoston säätö

4 4 (24) 0. LVI-TÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 01.1 TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA Rakennuskohde ja sijainti AS OY TÄHKÄTIE 3 Osoite: TÄHKÄTIE 3, HELSINKI Rakennuskohteen sijainti kosa 32, kortteli 32017, tontti 2 Perusparannuskohde käsittää 3 rivitaloa, joissa asuntoja 15 kpl, A-rakennuksessa sijaitsevat lämmönjakohuone, autotallit ja irtaimistovarastot. Rakennustilavuus (lämmin) on m 3, kokonaisala (brutto,lämmin) m Rakennuttaja: As. Oy Tähkätie 3 Isännöitsijä Teijo Hellsten Laurintie Vantaa p teijo.hellsten@th-isannointi.fi 1.14 Suunnittelijat Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto HP Partners Oy Hannu Partanen Taavetti Laitisenkatu 9 A9, 0300, Helsinki Gsm f hppartners@hppartners..fi Rak.suunnittelija: Sähkösuunnittelija: LVI-suunnittelija: Insinööritoimisto Entalcon Oy Jorma Auvinen, Aki Kurronen Hevosenkenkä 3A, ESPOO p f g (Auvinen), (Kurronen) jorma.auvinen@entalcon.fi, aki.kurronen@entalcon.fi (tekstit), lvi@entalcon.fi (piirustukset) 1.15 Urakkajako Rakennusurakoitsija (RU) toimii pääurakoitsijana, Putkiurakoitsija (PU) toimii RU:n aliurakoitsijana Urakkaan sisältyvät laitevalinnat ja piirustukset Yleistä

5 5 (24) Urakkatarjouksen yhteydessä on tehtävä huomautus, jos urakoitsija ei voi toimittaa laitteita piirustusten ja työselityksen mukaisesti tai urakoitsija haluaa käyttää omaa laitetta tai menetelmää tai jos urakoitsijalla on toivomuksia suunniteltuihin tilavarauksiin nähden. Viimeistään urakkatarjouksessa on esitettävä perustelut muutos- ja lisäehdotuksiin. Ellei huomautuksia tehdä, katsotaan urakoitsijoiden muistutuksitta hyväksyneen suunnitelman ja sovitun siitä, että erimielisyyksien sattuessa työselityksen ja suunnitelman laatijan tulkinta on määräävä. Urakoitsijan tulee hyväksyttää laite-erittely rakennuttajalla ja suunnittelijalla kuukauden kuluessa urakkasopimuksen allekirjoituksesta. Rakennuttaja on oikeutettu hyvitykseen niistä alkuperäiseen ohjelmaan mahdollisesti tehtävistä muutoksista, jotka vaikuttavat urakoitsijan kustannuksiin alentavasti. Lisä- ja muutostöistä on sovittava aina etukäteen kirjallisesti. Ne käsitellään työmaakokouksissa. Lisä- ja muutostyöt tulee eritellä ja hinnoitella tarvikkeittain ja niissä tulee näkyä työn osuus ja yleiskustannuslisät eriteltyinä. Lomakkeena käytetään Putkiurakan muutostöiden kustannuslaskelma RT ja lomakkeita. Veloituksien ja hyvityksien tulee noudattaa Putkiurakan muutostöiden hinnoitteluperusteita RT Piirustukset Suunnittelijan piirustukset toimitetaan seuraavasti: - Putkiurakoitsijalle: 3 srj. lämpö- ja vesijohtopiirustuksia 1 srj. arkkitehtipiirustuksia - Rakennusurakoitsijalle: 3 srj. LV-piirustuksia Urakoitsijan piirustukset seuraavasti: Urakoitsijan laatimat asennusten tarkepiirustukset liitetään luovutusasiakirjoihin kahtena sarjana RAKENNUSTARVIKKEET Yleiset vaatimukset Työselityksessä ja piirustuksissa käytetyt tarvikenumerot viittaavat LVI-tarvikeluetteloon tai valmistajien tuoteluetteloihin. Tarvikkeiden on täytettävä asiakirjoissa niille asetetut laatuvaatimukset Tyyppihyväksytyt ja standardinmukaisuusmerkinnällä varustetut tarvikkeet Tarvikevalinnoissa on pyrittävä käyttämään tyyppihyväksyttyjä ja standardinmukaisuusmerkinnällä varustettuja tarvikkeita. Kaikkien laitteiden varaosia tulee saada kotimaasta ja varastoinnin tulee olla taattu. Urakoitsija huolehtii siitä, että kaikki käytettävät laitteet ja asennusosat täyttävät viranomaisten vaatimukset ja määräykset sekä esittää tarvittavista rakenneosista viranomaisten vaatimat katsastustodistukset.

6 6 (24) Peittyvät työsuoritukset Urakoitsija ilmoittaa rakennuttajalle ja LVI-suunnittelijalle rakenne-, laite- ja asennustapatarkastuksien ajankohdan, jolloin käytettävien materiaalien laatu ja eri työvaiheiden oikea suoritustapa voidaan todeta ennen peittämistä Selvitykset Urakoitsija selvittää työn suoritukseen vaikuttavien putkistojen ja kaapelien täsmällisen sijainnin ennen töihin ryhtymistä sisällä ja ulkona Asennustapa ja työolosuhteet Työt suoritetaan asiakirjojen mukaan hyviä työtapoja ja valmistajan ohjeita noudattaen täysin käyttökelpoiseen kuntoon. LVI-urakoitsija sitoutuu työn suorituksessa noudattamaan - Suomen lakeja ja asetuksia - Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeita ja määräyksiä - SFS-standardeja - LVI-RYL:a (LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset) ja Talotekniikka RYL 2002:ta - eri julkisten laitosten antamia ohjeita ja määräyksiä - työselitystä ja piirustuksia Äänieristetyissä alakattorakenteissa urakoitsijan on tarkoin sovittava putkien asennusjärjestys rakennusurakoitsijan kanssa KOKEET JA RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ Rakennusaikainen käyttö Urakoitsijan tulee huolehtia siitä, että työaikainen lämmitys voidaan hoitaa rakennustyön edistymisen ja laaditun työaikataulun mukaisesti rakennusten omilla lämmityslaitteilla VARAUKSET Reiät ja syvennykset Reikäpiirustukset hyväksytetään rakennesuunnittelijalla. Urakoitsijat vastaavat omista rei'istään ja suorittavat omalla kustannuksellaan tarvittavat jälkipiikkaukset ja paikkaukset Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet Kiinnitystarvikkeiden yms. koon, lujuuden, lukumäärän ja muiden ominaisuuksien on oltava sellaisia, että ne kestävät niihin kohdistuvat rasitukset. Kiinnitystarvikkeiden hankinta ja asennus kuuluvat ao. urakoitsijalle.

7 7 (24) 01.9 TARKASTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO 1.90 Yleistä Kukin urakoitsija nimeää asetusten mukaiset pätevyysvaatimukset täyttävän työnjohtajan rakennuskohteeseen. Työnjohtaja osallistuu työmaalla pidettäviin työmaakokouksiin ja tarkastuksiin Tarkastukset Tiiviys- ja painekokeet Painekokeen ajankohta sovitaan rakennusvalvontaviraston kvv-tarkastajan kanssa ennen koetta tarvittaessa. Kokeiden aikana on liitosten oltava näkyvissä. Paine- tai tiiviyskokeissa on putkien pintojen oltava kuivia, jotta vuodot voidaan paikallistaa helposti. Painekokeista tehdään pöytäkirjat jotka toimitetaan tilaajalle luovutusmatriaalien yhteydessä. Painekokeiden tulokset kirjataan työmaapäiväkirjaan Asennustapa- ja laitetarkastukset Tarkastukset suoritetaan rakentajan edustajan läsnäollessa työn etenemisen mukaisesti. Niissä todetaan asennettujen laitteiden ja asennustyön laatu. Tarkastuksissa otetaan huomioon laitteiden huoltomahdollisuudet ja työturvallisuuden vaatimukset Viranomaistarkastukset Rakentajan puolesta yleisvalvontaa suorittaa ao. suunnittelija. LV-urakoitsijan tulee hoitaa oma-aloitteisesti yhteydenpito rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä viranomaisiin ja suunnittelijoihin Säätö ja mittaukset Urakoitsija suorittaa kaikki mittaus- ja säätötyöt ja laatii niistä pöytäkirjat, jotka liitetään työmaapöytäkirjaan. Tarkistusmittauksia suoritetaan pistokokeina urakoitsijan, yhtiön edustajan ja suunnittelijan läsnäollessa Koekäyttö Urakoitsija varaa aikataulussa itselleen riittävän ajan toimintakokeiden ja koekäyttöjen suorittamiselle.

8 8 (24) Luovutusasiakirjat Urakoitsijat toimittavat seuraavat asiapaperit yms. tilaajan edustajalle lopputarkastustilaisuuden yhteydessä: PUTKIURAKOITSIJA 1. Kaksi sarjaa arkistopiirustuksia kansioihin nidottuna, sisältäen urakoitsijan laatimat tarkepiirustukset ulkopuolisista putkista ja viemäreistä 2. Vesilaitoksen tarkastustodistukset 3. Laitteiden huolto- ja hoito-ohjekirjat (uudet verkostot 2 sarjaa) muovikansioissa, kattila/lämmönjakokeskukseen ja isännöitsijälle. 4. Todistus lämmitysverkoston alustavan perussäädön suorittamisesta, lv-suunnittelijan hyväksymät mittauspöytäkirjat. 5. Painekoepöytäkirjat lj- ja vv-verkostojen painekokeista Käyttöönotto Kiinteistökohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet Urakoitsija laatii putkistojen huolto-ohjeet kiinteistöhoitokortin KH XO mukaisesti Käytön opastus Urakoitsija antaa kiinteistönhoitohenkilökunnalle järjestelmän käyttämisen ja huollon teoreettista- ja käytännön opetusta.

9 Sivu 6 / Vastaanottotarkastus LV- urakoitsijoiden ko. kohteen työnjohtajan tai hänen nimeämänsä edustajan on oltava paikalla vastaanottotarkastuksessa. LV- urakoitsijoilla tulee olla tarvittavat mittalaitteet, jotta laitoksen toiminta ja suoritetut säätötyöt voidaan tarkistaa. Vastaanottotarkastuksessa havaitut viat ja puutteet tulee urakoitsijoiden korjata jälkitarkastukseen mennessä. Mikäli urakoitsijasta johtuvista syistä joudutaan suorittamaan useampia jälkitarkastuksia kuin yksi, vastaa näiden tarkastusten kustannuksista ko. urakoitsija urakkaohjelman mukaisesti. Ennen vastaanottotarkastusta urakoitsijat pitävät omat itselleluovutuksensa joista tehdään pöytäkirjat jotka toimitetaan myös lv-suunnittelijalle ja tilaajalle Takuuajan toimenpiteet Takuuaikana havaitut puutteet, viat ja virheet on maksutta korjattava samoin toimittamissaan laitteissa esiintyvät virheellisyydet, jotka johtuvat huonoista aineista, ala-arvoisesta työstä tai virheellisestä asennuksesta. LV- urakoitsijat vastaavat vahingoista ja suoranaisista tai välillisistä kustannuksista, jotka edellä mainitut virheellisyydet ovat takuuaikana tai sitä ennen todistettavasti aiheuttaneet rakennukselle, rakennuttajalle tai toiselle henkilölle. Korvausvelvollisuutta ei ole sellaisesta vahingosta tai kustannuksesta, joka on aiheutunut viallisen rakennustyön, tapaturmien, huolimattoman hoidon ja luonnollisen kulumisen johdosta. Urakoitsija antaa työlle ja laitteille kahden (2) vuoden takuun YSE 1998:n mukaan. 1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 1.0 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Kiinteistö on liitetty kaukolämmön alueverkostoon alakeskuksen välityksellä. Kiinteistö on myös varustettu erillisellä öljylämmityskattilalla ja vesivaraajalla. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilat ja -paineet ensiö toisio 115/45 C; 1,6 MPa 90/70 C; 1,6 MPa Lämminkäyttövesiverkoston mitoituslämpötilat ja -paineet: ensiö toisio 70/25 C; 1,6 MPa 58/10 C; 1,6 MPa

10 Sivu 7 / LÄMMÖNKEHITYSLAITTEET 11.4 LÄMMÖNJAKOKESKUS JA LÄMMÖNSIIRTIMET Lämmönjakokeskus Alakeskus on vanha, jonka tekniset mitoitustiedot kytkentäkaaviossa Lämmönsiirtimet Lämmönjakokeskus, öljylämmityskattila ja varaajat vanhoja, laitteet jäävät ennalleen PAISUNTA- JA VAROLAITTEET Lämmitysverkoston varoventtiilit ja painemittarit vanhoja. 12 LÄMMITYSVERKOSTOT Putkien liittäminen Putkiliitoksien periaatteet on esitetty Talotekniikka RYL 2002:ssa ao. kohdassa Putkien asennus, yleistä Katkaisu tehdään kohtisuorasti ja siten, että putken pää jää tasaiseksi. Katkaisussa syntyneet putken pään epätasaisuudet ja jäysteet on poistettava. Mapress-putkien asennuksessa käytetään valmiita puserrusliitos osia. Avoimet putkenpäät peitetään suojatulpalla välittömästi asennuksen jälkeen Putkien kiinnitys, ripustus Kiinnitys- ja kiintopisteiden sekä ohjauslaitteiden on pidettävä putket suunnitellussa asennossa. Putkien on pysyttävä yhdenuuntaisina. Kannakkeet eivät saa aiheuttaa putken kulumista tai ääntä. Lämpöjohdot kiinnitetään tehdasvalmisteisia putkipidikkeitä ja kannakkeita käyttäen. Kannatusvälit tehdään TALOTEKNIIKKAI-RYL 2002 mukaisesti. DN 25 ja pienemmät putket kiinnitetään äänieristetyin kaksoispidikkein (pystynousut). Muut putket kiinnitetään kierrekannakkeilla 32 11/32 53 ja putkenpitimillä Putkenpitimien väliin asennetaan äänenvaimennusnauha. Useamman putken ryhmät kiinnitetään teräskiskoihin ja

11 Sivu 8 / 29 Näkyviin jäävien putkien kannattimien ja tartuntojen siistiin asennustekniikkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksittäisissä kattoon näkyviin asennettavissa putkissa voidaan käyttää kiilapulttikiinnitystä katosta (A-talo) Läpiviennit Rakenteiden putkilävistyksissä huomioidaan RakMK C6 ohjeet. Putkien välipohja- ja seinäläpivienneissä käytetään Armaflex AF-eristeestä tehtyjä läpivientikappaleita. NS lämpöjohdot varustetaan näkyvissä lisäksi peitelaipoilla Putket eivät saa ehdottomasti lävistää kosteiden tilojen kuten pesu- ja WC-tilojen lattioiden vesieristystä ilman vesieristys laippaa. Paloalueiden putkiläpivientien määräysten mukaiset palokatkot on tehtävä (PU/RU) Putkien lämpölaajenemisen tasaaminen Putkijohdot asennetaan kaikkialla siten, että ne pääsevät laajenemaan vapaasti ääniä synnyttämättä. Rakennus- ja putkiurakoitsija varmistuvat yhdessä siitä, että lävistysreikien yhteydessä tehtävä paikkaus tehdään siten, että putket jäävät ehdottomasti irti rakenteista Tyhjennys ja ilmaus Mikäli putkijohdoista ei saada ilmaa poistetuksi pattereiden ja jakotukkien kautta, asennetaan tarpeellisiin kohtiin helposti hoidettavat ilmakellot ilmanpoistohanoineen. Ilmakellot on tehtävä standardin mukaisesti. Verkoston tulee olla tyhjennettävissä alimmista kohdistaan tyhjennysventtiilein Huuhtelu Urakoitsija suorittaa lämpöjohtoverkoston huuhtelun ennen sen käyttöönottoa. Toimenpiteestä tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan.

12 Sivu 9 / RAKENNUSTEN LÄMMITYSVERKOSTOT Putket Piirustuksissa on putket mitoitettu nimellissuuruuksia käyttäen. Putken sisämitan tulee olla vähintään ilmoitetun DN-mitan suuruinen. Putkiurakoitsija toimittaa lämmitysjärjestelmän sulut varustettuna talojen nousukoteloissa vuodonilmaisusuppiloin ja letkuin kotelon seinämään tai seinään kiinnitettävin ritilöin Teräs- ja muoviputket Toisipuolen putket tehdään puserrusliitoksin mapress- teräsputkista puserrusliitoksin. Ilmanpoisto-, tyhjennys- ja mittareiden liitosjohdot tehdään kierteitettävistä teräsputkista Muut lämpöputket tehdään hitsattavista teräsputkista 0404 hitsaus- tai laippa-liitoksin (kattila/ljh). Putket eristetään tämän työselityksen kohdan 5 mukaisesti. Ulkopuoliset lämmitysputket tehdään diffuusiosuojatusta eristetystä muoviputkesta Uponor tai vastaava Pumput Lämpöjohtopumput ovat vanhoja ja jäävät ennalleen Venttiilit Sulkuventtiilit Sulkuventtiilit DN 10-50, Sulkuventtiilit asennetaan siten, että niitä on helppo huoltaa. Ellei venttiileitä asenneta näkyviin, niiden paikat ilmoitetaan selvällä merkinnällä. Sulkuventtiili asennetaan putkeen ensisijaisesti avattavin liittimin (yhdistäjä) Kertasäätöventtiilit Säätöventtiilit Oras 4100 säädetään piirustusmerkintöjen mukaisiin säätöarvoihin. Säätötyö tehdään paine-eromittareita käyttäen.

13 Sivu 10 / Yksisuuntaventtiilit Yksisuuntaventtiili 3911 (vanhoja) Lämmitysverkoston täyttöventtiilit Lämpöjohtoverkoston täyttöventtiili (vanha) Varoventtiilit Varoventtiilit vanhoja Mudanerotin Lämmitysverkoston mudanerotin vanha Putkistovarusteet Lämpömittarit Lämpömittarit vanhoja Painemittarit Painemittarit vanhoja Ilmanpoistimet Ilmanpoistimet ljh/kattilahuoneessa vanhoja Uuteen lämmitysverkoston korkeimpiin kohtiin asennetaan varmatoimiset ilmanpoistimet, mikäli ilmaa ei muutoin voida poistaa. Tarkastusluukku ilmanpoistmesta ja merkintä alaslaskuun Merkinnät Linjasäätöventtiileihin kiinnitetään kaiverretut muoviset merkintäkilvet, joihin merkitään mahd. linjanumero, kunkin venttiilin virtaama, painehäviö ja säätöarvo. Näkyviin jääviin putkistoihin asennetaan virtaussuuntanuolia A-rakennuksen kellaritiloissa.

14 Sivu 11 / LÄMMÖNLUOVUTTIMET 13.1 YLEISET VAATIMUKSET Patterit ovat vanhoja. Vanhat patteriventtiilit ja ilmaruuvit uusitaan. Vanhat pattereiden armijohdot puretaan tarpeellisin osin. A-rakennuksessa käytetään vanhoja lj:n lävistyksiä hyväksi uusien armijohtojen asennuksessa. B- ja C-taloissa pattereiden putket puretaan lattiaan ja lävistykset korjataan vanhan lattiamateriaalin mukaiseksi. Vanhat patterit irroitetaan uusien venttiileiden asentamiseksi ja asennetaan takaisin vanhoille kannakkeille. Patterit varustetaan esisäädettävin patteriventtiilein mallia Oras Stabila ja sulkuyhdistäjin. Esisäätöarvot on merkitty piirustuksiin. Tarvittaessa käytetään irtoantureita. Yleisten tilojen patterit varustetaan Oras Stabilarungolla ja sulkuyhdistäjällä ja lukittavalla käsisäätöpyörällä. Vanhoihin pattereihin asennetaan ilmahanat Ilmahanojen avaimia toimitetaan yhtiölle 2 kpl RADIAATTORIT Patterit ovat pääosin vanhoja. Uudet patterit saunoihin ja pesuhuoneisiin lämpösuunnitelmien mukaan.

15 Sivu 12 / LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY 19.1 RAKENTEELLISET TARKASTUKSET Tiiviys- ja painekokeet Asennustyön valmistuttua, mutta ennen putkien eristämistä, koepainetaan lämpöjohtoverkosto kohdan mukaisesti 0,4 MPa:n vesipaineella lämmönjakohuoneessa mitattuna. Koeaika on puoli tuntia SÄÄTÖ JA MITTAUKSET Työn valmistuttua koeajetaan laitos putkiurakoitsijan toimesta. Tällöin suoritetaan lämpöpattereiden ja lämpöjohtoverkoston säätö. Lämpöverkoston tasapainotustyöt suoritetaan tämän työselityksen liitteen nro 1 mukaisesti. Tasapainotustyöstä toimittaa urakoitsija LV-suunnittelijalle mittauspöytäkirjan, josta selviävät linjasäätöventtiilien vesivirrat ja säätöarvot sekä patteriventtiilien säätöarvot. Mittauspöytäkirjat toimitetaan tarkastusmerkinnöin varustettuna yhtiölle KÄYTÖN OPASTUS LV-urakoitsija antaa käytön opastuksen rakennuttajan nimeämälle henkilölle (kohta 1.93). 2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 2.0 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Rakennus on liitetty Helsingin kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Uusittavat vesijohdot ja viemärit tehdään noudattaen RakMK D1 ja Vesi- ja viemärilaitoksen määräyksiä ja ohjeita sekä tätä työselitystä ja piirustuksia. 21 TALOUSVESIVERKOSTOT Putkien liittäminen Putkien liitostavat on esitetty Talotekniikka RYL 2002:ssa ao. kohdassa. Vuodonilmaisimet letkuin asennetaan B- ja C-rakennusten syöttöjohtojen pystyputkiosuuksille ennen sulkuja ja putkimateriaalin vaihtuessa liitoskohdan alapuolelle Putkien asennus, yleistä Putkistoja ja laitteita asennettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden äänettömään toimintaan. Kaikkien varusteiden tulee olla täysin ensiluokkaista rakennetta. Kaikki siistin ja asiallisen asennustyön aikaansaamiseksi tarvittavat helat, peitelevyt ja ruuvit kuuluvat toimitukseen ilman eri mainintaa. Kalusteiden kiinnityksessä käytettävät ruuvit ovat kromioituja tai sinkittyjä.

16 Sivu 13 / Putkien kiinnitys, ripustus Putkikannakkeiden tulee olla sellaiset, etteivät putket pääse niissä värähtelemään paineiskujen vaikutuksesta. Vesijohdot kiinnitetään putkipitimiä ja ripustimia käyttäen, kannatusvälit Talotekniikka RYL 2002 mukaisesti. Asuntojen kalusteille kylmä- ja lämminvesijohdot asennetaan pääosin vaihdettavina. Näkyviin jäävät johtohaarat ja liittimet kiinnitetään seinään krom. muovipidikkeillä Pidikkeiden keskinäinen etäisyys on 600 mm siten, että pidikkeen tulee aina sijaita myös kulmakohdan läheisyydessä. Halk. 18 ja sitä pienemmät lämminkiertovesijohdot voidaan asentaan siten, että ne voidaan eristää yhteen lämminvesijohdon kanssa. Venttiilit asennetaan erilleen. Putkipitimet Talotekniikka RYL 2002 mukaisesti. Kannatusten ja ripustusten rakenteissa noudatetaan standardeja SFS SFS Läpiviennit Seinien ja palkkien lävistys tehdään siten, ettei lävistyskohta estä putkien vapaata liikettä. Kantavien rakenteiden lävistäminen tarvitt. on suunniteltava ja tehtävä yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa. Halk vesijohtoputkien lävistykset varustetaan peitelaipoilla Putket eivät saa lävistää kosteiden tilojen, kuten pesu- ja WC-tilojen lattioiden kosteuseristettä Tyhjennys ja ilmaus Putket ja laitteet, joita ei voida muuten tyhjentää, varustetaan alimpaan kohtaan sijoitetulla tyhjennyshanalla, jossa on letkuliitin. Vesijohdot asennetaan siten, että ilma voi poistua niistä veden virtauksen mukana. Laitteet, joita ei voida muuten ilmata, varustetaan ylimpään kohtaan sijoitetulla ilmanpoistimella. Tyhjennysventtiilit ja ilmanpoistimet sijoitetaan eristeen ulkopuolelle ja helposti luoksepäästävään paikkaan Huuhtelu Urakoitsija huuhtelee vesijohtoverkostot ennen käyttöönottoa poresuuttimet irrotettuna (huuhtelusta merkintä työmaapöytäkirjaan).

17 14 (24) 21.1 PUTKET Vesijohtojen runkojohdot (ljh) tehdään mapress-putkista puristusiliitoksin. Pinta-asenteiset putket kromattuja, kromatuin osin. Näkyviin jäävät eristämättömät vaihdettavat (pinta-asenteiset) haaroitukset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia puristusliitinosia. Alaslaskuunasennettavat johto-osuudet ovat mapress-putkea piirustusten mukaan. Asunnoissa jätetään kylmä- ja lämminvesimittareille varaukset suluin piirustusten mukaisesti. Putket eristetään tämän työselityksen kohdan 5 mukaisesti VENTTIILIT Sulkuventtiilit Sulkuventtiilit asennetaan putkiin avattavin liittimin sekä sellaisiin paikkoihin, että niitä voi helposti huoltaa. Sulkuventtiilit DN 10-50, 37 10, 1 MPa. Kalustekohtaisina sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä tai sulkuyhdistäjiä Säätöventtiilit Kiertojohdon linjasäätöventtiili , 1 MPa Yksisuuntaventtiilit Yksisuuntaventtiili 39 11, 1 MPa Muun verkoston täyttöventtiili (venttiiliryhmä, ryhmäventtiili) Vedenlämmittimen syöttöventtiili vanha. Käyttöveden pumppuventtiili vanha. Käyttövesipumpun säätöventtiili vanha PUTKISTOVARUSTEET Lämpömittarit Lämpömittarit vanhoja Painemittarit Painemittarit vanhoja.

18 15 (24) Lianerottimet Lianerottimet vanhoja VESIMITTARIT Päävesimittari Päävesimittari vanha C-talossa. Asuntokohtaisille mittareille jätetään varaukset VERKOSTON MERKINTÄ Säätöventtiileihin kiinnitetään muoviset merkintäkilvet, joihin merkitään LVK, linjanumero, kunkin venttiilin virtaama, painehäviö ja säätöarvo. Näkyviin jääviin putkistoihin asennetaan virtaussuuntanuolia PUMPUT Lämpimän käyttöveden pumput Käyttövesipumppu on vanha. 23 VIEMÄRIVERKOSTOT 23.0 YLEISET VAATIMUKSET Jätevesiviemärit rakennuksissa vanhoja (muovia). Ulkopuoliset vanhat betoniviemärit sukitetaan tai putkitetaan asemapiirustuksen mukaisesti. Ulkopuolisisten viemärilinjojen kuvauksissa todetut painumat korjataan. Samoin viemäreiden kuvauksissa todetut liitoksien korjausta vaativat kohdat korjataan Viemäreiden liittäminen Viemärien liitostavat on esitetty Talotekniikka RYL 2002 ao. kohdassa Viemäreiden asennus, yleistä Asennustyö on tehtävä tarkoin RakMK D1 määräyksiä sekä Vesi- ja viemärilaitoksen antamia ohjeita noudattaen. Putkiurakoitsija valvoo, että nurmialueilla tarvittavat viemäreiden korjauksen vuoksi avattavat maakaivannot täytetään huolellisuutta noudattaen, aluksi kivettömällä täytehiekalla.

19 16 (24) Viemärit alapohjassa Rakennuksien alapohjarakenteet johon vanhat viemärit on sijoitettu ovat maanvaraisia. Viemärit jäävät ennalleen lukuun ottamatta tarvittavia kiireellisiä korjauksia Viemäreiden liikkeen tasaaminen Ulkopuolisia viemäreitä (putkitus) vanhoihin betoniputkiin asennettaessa on otettava huomioon viemäreiden lämpölaajeneminen ja muhviin on jätettävä riittävä paisuntavara. Asennukset tehdään ehdottomasti putken valmistajan ohjeita noudattaen VIEMÄRIT Jätevesiviemärit Putkitukset vanhoihin viemäreihin tehdään muoviputkista, kumirengastiivistein tai sukittamalla Sadevesiviemärit Ulkopuoliset sadevesi-viemärit jäävät ennalleen VIEMÄRIKAIVOT, LIITÄNNÄT KAIVOIHIN Jäte- ja sadevesiviemärikaivot vanhoja. 26 VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET 26.0 YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Vanhat vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisilla sulullisilla kulmaliittimillä tai kuulasulkuventtiileillä Putkiurakoitsija tiivistää uusien vesijohtojen seinälävistykset elastisella kitillä WC-istuimet - WC-istuimet vanhoja Pesualtaat - Pesualtaat vanhoja 26.3 SUIHKUT - Suihkuhanat asunnoissa vanhoja 26.4 PESUPÖYDÄT - Hanat vanhoja - pöytätasot vanhoja 26.5 Hanat vanhoja Vesipostit - Pihapostit vanhoja

20 17 (24) 29 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY 29.1 RAKENTEELLISET TARKASTUKSET Tiiviys- ja painekokeet Vesijohdot koepainetaan rakennuttajan edustajan tai vesilaitoksen tarkastajan läsnäollessa koko verkoston tai osan siitä ollessa tarkastettavissa 1,0 MPa vesipaineella. Koeaika vähintään puoli tuntia. Vesijohdoissa on oltava verkoston normaali vesipaine päällä ennen painekoetta Asennustapa- ja laitetarkastukset Putkisto- ja kalusteasennuksista tulee pitää asennustapatarkastukset rakennuttajan edustajien kanssa ensimmäisen valmistuneen huonetilan osalta. Em. tarkastusten suorittamisesta tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan KOEKÄYTTÖ LV-urakoitsija suorittaa kaikkien hankkimiensa laitosten ja laitteiden säädön ja koekäytön sekä huolehtii, että ne ovat luovutettaessa täydellisessä ja moitteettomassa käyttökunnossa. Lämpimän käyttövesiverkoston tasapainoitus liitteen 2 mukaan KÄYTÖN OPASTUS LV-urakoitsija antaa käytön opastuksen rakennuttajan nimeämälle henkilölle kohdan mukaisesti.

21 18 (24) 3 LVI-ERISTYKSET 3.0 YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Eristykset on kauttaaltaan tehtävä ensiluokkaisesti. Näkyviin jäävien eristysten pinta-käsittelyyn ja viimeistelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Eristys- ja putkiurakoitsijat sopivat hyvissä ajoin siitä, että eristettäville kohteille jää riittävät tilat ja, että eristeiden ja putkiasennusten kannalta saavutetaan tarkoituksenmukainen lopputulos Paloturvallisuusvaatimukset Materiaalit Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS Maalaus ja pintakäsittely Mikäli eristepintoja maalataan, kuuluvat pohjustustyöt eristyksissä eristysurakoitsijalle Kooditusjärjestelmän käyttö Eristyskoodi muodostuu seuraavasti: * Iso kirjan määrittelee eristeen pääryhmän ja sitä seuraava pieni kirjain tarkentaa sen * Päällysteen päätyypin määrää numero. Numeron perässä olevalla K-kirjaimella määrätään eristeelle höyrysulku Eristysmateriaalit 3.21 Eristeet Aa Mineraalivillakouru PV-E tai KK. Käyrät tehdään käyräkappaleista, kouruista leikatuista välikappaleista tai DN 50:een asti irtovillasta sullomalla, mikäli eriste päällystetään metallilevyillä. Ac Alumiinikartongilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru PV-AE tai KK-Al. Käyrät tehdään käyräkappaleista ja päällystetään erikseen tai kouruista leikatuista välikappaleista. Bb Cc Ea Ef Vuorivillaverkkomatto PV-80-VM, tiheys 80 kg/m³. Muovipinnoitettu putki. Umpisoluisesta solumuovista valmistettu kouru ja levy Umpisoluineen solukumikouru ja levy 3.22 Päällysteet 6 Paloluokiteltu PVC-levy 10 Kuumasinkitty teräslevy (myös merkintä P)

22 19 (24) 3.03 Eristystyö 3.31 Eristeiden asennus Aa Villakouru, ulkohalkaisija enintään 400 mm, kiinnitetään ø0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Kouru, ulkohalkaisija yli 400 mm, sidotaan 12 mm:n nailonvanteella, joka kiinnitetään soljilla. Mikäli putken lämpötila on yli +200 C, käytetään teräsvannetta. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa. Ac Näkyvissä oleva lämpimän ja kylmän putken kouru kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:n alumiinipaperiteipillä. Ei-näkyvän paikan lämpimän putken kouru kiinnitetään ø 0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa. Ba Ilmastointimatto PV-AIM kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:n alumiinipaperiteipillä. Ilmastoinnin verkkomatto PV-35-IVM kiinnitetään ø 0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa. Suorakaidekanavassa eristyksen "roikkuminen" kanavan alapuolella estetään hitsausnaulojen avulla. Bb Mineraalivillaverkkomatto PV-80-VM leikataan kanavan ympärysmitan mukaan siten, ettei jatkoissa synny rakoja. Kaikki jatkokset sekä kanavan ympärillä että pituussuunnassa omellaan sinkityllä teräslangalla, paksuus vähintään 0,5 mm. Ommelten pituus on mm. Vaihtoehtoisesti voidaan kiinnitys suorittaa sitomalla verkon silmät toisiinsa mm:n jaolla. Jatkokset voidaan kiinnittää myös teräshakasilla. Hakaset sijoitetaan enintään 50 mm:n etäisyydelle toisiinsa. Joissakin tapauksissa voidaan, mikäli asennustilaa on tarpeeksi, matto kierrekääriä kanavan ympäri, jolloin jatkosten määrä on minimissään. Sauma ommellaan tai kiinnitetään teräshakasilla edellä selostetulla tavalla. De Villalevy kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:n alumiinipaperiteipillä Päällysteiden asennus 6 Muovipäällyste kiinnitetään muovisilla pistoniiteillä, jako noin 150 mm. Sekä pituus- että poikkisaumat limitetään noin 20 mm. T-haara tehdään leikkaamalla haaraputken päällyste tiiviisti pääputkeen sopivaksi. Käyrä päällystetään tarkoitukseen tehdyllä osalla. Jos päällystettävään käyrään ei ole saatavissa valmista osaa, tehdään päällystys 0,7 mm paksusta PVC-levystä siksatuin kulmakappalein tai kietomalla tasoitettu eristys päällysteen värisellä PVC-nauhalla. Eristysläpimitan muutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla. 10 (P) Sinkitty pelti (konesaumattu) 3.33 Venttiileiden eristys Muhvillinen ja hitsattava venttiili eristetään loveamalla sen vaatima tila eristyskouruun niin, että putken eristys jatkuu ventiilin yli. Laipallisia venttiilejä ei eristetä.

23 3.35 Putkien eristys rakenteiden läpimenokohdissa 20 (24) Eristetyn putken lävistäessä rakenteen viedään eriste katkaisematta myös rakenteen läpi. Jos seinien jälkipaikkaus tehdään ennen varsinaista putkieristystyötä, on lävistyskohdat eris-tettävä erillisinä. Kun putken eristeelle on määrätty höyrytiiviys, on eriste suojattava vastaavasti. Putkiston kulkiessa osastoivan seinän tai välipohjan läpi tulee palava eriste katkaista palamattomalla eristeellä Höyrysulku K Höyrysulku aikaansaadaan tiivistämällä päällystetyyppien 6 ja 10 saumat pehmeällä värittömällä PVC-teipillä tai sulkemalla eristetyyppien Ac ja Ba päällysteiden saumat kuumasaumaamalla tai alumiinpaperiteipillä. Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös umpisolurakenteisia vastaavan lämpöeristyskyvyn omaavia kondenssitiiviitä eristeitä. Eristeet vedetään ehjänä putkien ja käyrien päälle ennen asennusta. 7K Kourujen saumat sidotaan yhteen teollisuusteipillä siten, että kaikki pituusja poikkisaumat sulkeutuvat lähes hermeettisesti Eristämättä jätettävät putkiston osat, laitteet ja varusteet. - Kylmävesiputkistossa näkyviin jäävät kalusteiden kytkentäjohdot sekä pinta-asenteiset jakojohdot (kasteluvesijohto eristetään aina). - Lämminvesiputkistossa kiertojohdottomat yhdelle kalusteelle menevät kytkentäjohdot sekä pinta-asenteiset jakojohdot. - Seinällä näkyvissä olevat patteriverkoston pystyjohdot - Samassa huonetilassa oleva patterin kytkentäjohto - Linjasäätö- ja sulkuventtiilit (lämpimissä tiloissa) - Lämpökeskuksen ulkopuolelle rakennukseen asennetut DN20 ja sitä pienemmät lämpöjohdot ellei niitä piirustusmerkinnöillä ole määrätty eristettäväksi. Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan työselityksen määräyksiä täsmentää.

24 21 (24) 31 LÄMMITYS-, VESI- JA VIEMÄRILAITTEIDEN ERISTYKSET 31.1 YLEISTÄ, KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Näkyvä eristys Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä. Kyseisiä ovat kellaritilat, yhdyskäytävät ja muut tilat, joissa putkia ei ole rakenteilla peitetty. Ei näkyvä eristys Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on kiinteästi rakenteilla peitetty, esim. putkitunneli, alustatila, käyttämätön tai kylmä ullakko, hormi, roilo ja alakatto sekä erilliset kanavat. Huonetilan käyttötarkoitusta selvitettäessä käytetään arkkitehdin nimitystä tai sen puuttuessa huonetilan ilmeisen ja pääasiallisen käytön mukaista nimitystä. Epäselvissä tapauksissa huonetilannumerointia ERISTYSKOHTEET, -TYYPIT JA -PAKSUUDET Putkisto osa Eristesarja Paikka, tai paksuus Tyyppi Päällyste huomautuksia Kaukolämpöputki venttiileineen 25 Aa 6 LJH 1) Lämmitys- ja 24 Aa 6 näkyvä 2) lämminvesiputki 24 Ac - näkyvä 24 Ac - ei näkyvä 2) 13 Ea, Ef - rakenteissa Haara- ja kalustejohdot - Cc - rakenteissa 3) Kylmävesiputki 22 Aa 6K,10K,12K näkyvä 4) venttiileineen 22 Ac K näkyvä eristys 22 Ac K ei näkyvä 4) 22 Aa, Cd 7K,6K kosteat tilat 4) 9 Ea, Ef K rakenteissa Haara- ja kalustejohdot - Cc - rakenteissa 3,4) Viemärit, äänieristys 50 Aa, Bb 6 tilavuuspaino 100 kg/m 3 5)

25 22 (24) 1) Lämpimät laipalliset venttiilit ja armatuurit eristetään. 2) Halk. 18 ja sitä pienemmät lämminkiertovesijohdot asennetaan ja eristetään samaan nippuun varsinaisen lämminvesijohdon kanssa. Johdot sidotaan yhteen kuparilankasidoksin. 3) Vähäiset seinärakenteeseen asennetut kytkentäjohdot tehdään muovipäällysteisestä Cu-putkesta tai asennetaan suojaputken sisään. 4) Vesipostien kytkentäjohdot eristetään aina. 5) Levyrakenteiseen roiloon asennettavat muoviviemärit eristetään aina. Päällystys tehdään vain näkyviin tiloihin. Tehdasvalmisteisen lämmönjakopaketin putket eristetään muita putkistoja vastaavalla tavalla. Eristyspaksuudet ja asennusvälit Vuorivillakourua käytettäessä on seuraavassa taulukossa esitetty eri sarjojen mitat millimetreinä. s a b = eristyspaksuus = kahden eristettävän putken väli = eristyskohteen ja kiinteän rakenteen väli Putki DN sarja 22 sarja 23 sarja 24 sarja 25 sarja 26 a s b a s b a s b a s b a s b LVI-ERISTYSTEN TARKASTAMINEN Tarkastuksessa todetaan eristysaine, -paksuus, kiinnitys, saumojen tiiviys ym. Päällysteiden tarkastuksessa huomioidaan materiaali ja ulkonäkö sekä kylmäeristyksissä pintojen höyrytiiviys. Tarkastus ei saa kohtuuttomasti hidastaa tai vaikeuttaa eristystyön suoritusta.

26 23 (24) 4. URAKKARAJAT JA MUIDEN URAKOITSIJOIDEN HANKINNAT LV-urakka jaetaan putki-ja rakennusurakoihin. Vesi- ja viemäri- ja lämpöjohtojen urakkarajat ovat ao. virastojen ja laitosten toimitusehtojen mukaisia. Urakoitsijalle kuuluvat kuljetus- ja rahtikustannukset sekä työntekijöidensä päivärahaja matkakustannukset. Lisäksi LV-urakkaan kuuluvat: - hanojen ja kalusteiden kiinnikkeiden tiivistys rakenteisiin - kuljetuksessa tai asennuksessa tapahtuneiden LVI-laitteiden pintakäsittelyvaurioiden korjaus - kaikki tarvittavat kiinnitysosat ja kannakkeet asennuksineen. Kiinnityspultit on oltava sähkösinkittyjä. - rakennuttajan tai muiden urakoitsijoiden toimittamien laitteiden kytkeminen LV-verkostoon - putkien rakennelävistyksiin tarvittavat läpimenohylsyt tiivistyksineen, muoviset suojaprikat lävistyksiin - vesijohtojen ja uusien hanakulmaliittimien kiinnikkeiden tiivistys rakenteisiin - eristystyöt - laite- ja putkistomerkinnät TALOTEKNIIKKA RYL 2002:n mukaan - säätölaitteet Rakennusurakasta LV-urakoihin aiheutuvat työt LV-urakoitsija - puhdistaa ja pohjamaalaa urakkaansa kuuluvat teräsrakenteiset kiinnikkeet ja kannakkeet - toimittaa laitteet valmiiksi maalattuina, esim. uudet patterit pesuhuoneisiin ja saunoihin

27 24 (24) Rakennusurakoitsijan hankinnat ja työt liittyen LV-urakkaan: - rakenteisiin tulevat rei'ät ja roilot paikkauksineen - muovisten lämpö- ja vesijohtojen nousukotelon pohjan tiivistys vesitiiviiksi ja vuodonilmaisusuppiloista letkut yhteislaipalla kotelosta näkyville - vesijohto- ja viemärikaivannot routaeristyksineen ja täyttöineen. Peitesyvyydet Rmk D1 mukaisia, kaivannot täytetään RVV-käsikirjan mukaisesti. - kalusteiden kiinnitysalustat tukirakenteineen - LV-urakoitsijan toimittamien lävistyshylsyjen asennus - vanhojen rakennusaineisten lj- ja vj-putkien haaroituskaivojen puhdistus ja tiivistys suunn. mukaan - huonossa rakennuspohjassa tarvittavat putkien kannatusarinat kaivantoihin painuneiden vanhojen viemäreiden osilla asemapiirustuksen mukaisesti, samoin tarvittavat korjattavien viemäreiden pohjien ja ympärystän täytöt - tarkastusluukut venttiileiden ja vesimittarivarausten kohdalle alaslaskuihin ja nousukoteloihin - näkyviin jäävien putkien ja laitteiden maalaus - rakennusaikaiset suojaukset - varastotilojen järjestäminen LV-urakoitsijalle tarvittaessa - apuvoiman antaminen raskaiden esineiden (yli 40 kg) siirrossa. - LV-töiden piirustuksissa erikseen esitetyt rakennusurakoitsijalle kuuluvat rakennustekniset työt - yli 2 metrin korkuisten telineiden hankinta, pystytys ja siirrot muiden urakoitsijoiden käyttöön. Ao. urakoitsijalle kuuluu kuitenkin yhden miehen voimin tapahtuvat telineiden vaakasiirrot. - puhdistaa maalattavat putket - lämpö- ja vesijohtojen läpimenojen tiivistys rakenteisiin - vanhojen lämpö- ja vesijohtojen purkamisen jälkeen lattioiden putkilävistyksien paikkaus vanhaa lattiarakennetta vastaavaksi Espoossa Jorma Auvinen Insinööritoimisto Entalcon Oy

28 Liite nro 1 LÄMMITYSVERKOSTON TASAPAINOTUS Lämmitysjärjestelmän (vanha) automatiikan tulee toimia ja esisäätöarvojen tulee olla asetettu ennen säätötöiden aloittamista. Lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen edellytyksenä on, että laitteet on asennettu hyväksyttävästi toimintakuntoon ja kytketty lämmönlähteeseen. Putkisto huuhdellaan ennen täyttämistä valvojan läsnäollessa. Myös lianerotin puhdistetaan. Tämän jälkeen urakoitsijan on suoritettava lämmityslaitoksen tasapainotus seuraavasti: 1. Verkosto täytetään siten, että ensin täytetään ja ilmataan runkojohto, minkä jälkeen järjestelmällisesti jokaisen asunnon nousulinja täytetään ja ilmataan. 2. Varsinainen ilmaustyö tulee suorittaa patteri/jakotukkikohtaisesti. 3. Täytön ja piirikohtaisen ilmauksen jälkeen lämpötila nostetaan 50 C:seen kiertopumpun käydessä. Lämpötilan noustua tavoitearvoon annetaan kiertopumpun käydä n. 4 tuntia, jonka jälkeen se pysäytetään ja verkoston olosuhteiden annetaan tasaantua esim. yön yli, jonka jälkeen patterit ja lattialämmityspiirit ilmataan uudelleen. 4. Patteriventtiilit ja linjasäätöventtiilit asetetaan piirustusten mukaisiin esisäätöarvoihin. 5. Linjasäätöventtiileiden virtaamat ja painehäviöt mitataan ja mittausarvot lisätään mittauspöytäkirjaan. Mittauspöytäkirja toimitetaan suunnittelijalle asianmukaisesti täytettynä mittauksen jälkeen, kuitenkin vähintään viikkoa ennen sovittua vastaanottotarkastuspäivää. 6. Suunnittelija tarkastaa mittauspöytäkirjan ja hyväksyy mittaustulokset. Mikäli mittaustulokset eivät vastaa suunnittelijan arvoja ja todetaan, että väärät mittaustulokset ovat aiheutuneet asennustyöstä, suunnittelija antaa ohjeet jatkotoimenpiteistä. Urakoitsija on tällöin velvollinen uusimaan mittaukset suunnittelijan edellyttämässä laajuudessa. Mikäli mittaustulokset edellyttävät muutoksia suunnitteluasiakirjoihin ja siten uusien säätöarvojen asettelemista ja mittauksia, sisältyy yksi lisämittauskierros urakkaan. Tilaajalle tai tilaajan edustajalle annetaan mahdollisuus tarkistusmittauksen suorittamiseen urakoitsijan laitteilla. 7. Urakoitsijan ja suunnittelijan allekirjoittama mittauspöytäkirja liitetään kohteen luovustuskansioihin. 8. Mahdolliset muutokset säätöarvoihin tehdään suunnittelijan ohjeen mukaan. 9. Urakoitsijan tulee merkitä linjan tunnus, säätöarvo ja koko linjaventtiilin yhteyteen. 10. Lukittavat 11. käsisäätöpyörät ja termostaattiosat kiinnitetään vasta, kun mittauspöytäkirjat on hyväksytty. 12. Asumisaikana ensimmäisenä lämmityskautena tarkastetaan lämmityksen toiminta. Huonelämpötiloja mitataan asumisaikana vain häiriötapauksissa.

29 Liite nro 2 LÄMPIMÄN KÄYTTÖVESIVERKOSTON TASAPAINOTUS Takuuaika Lämpimänkäyttövesiverkoston säädön osalta takuuaika on kaksi vuotta. Mikäli takuuaikana esiintyy verkoston säädöissä toimintahäiriöitä, urakoitsija on velvollinen selvittämään häiriön syyn ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Vesivirtojen asetus Järjestelmien tasapainotuksen edellytyksenä on, että laitteet on asennettu hyväksyttävästi toimintakuntoon ja kytketty lämmönlähteeseen. Tämän jälkeen urakoitsija suorittaa laitoksen tasapainotuksen seuraavasti: * Verkosto huuhdellaan, kohta * Verkosto ilmataan huolellisesti * Linjasäätöventtiilien virtaamat mitataan. Jos virtaama poikkeaa piirustuksen arvosta yli 10 %, ilmataan verkostoa edelleen. Jos virtaama vielä poikkeaa yli 10% muutetaan säätöarvoa ja mitataan virtaama uudelleen. Uusi säätöarvo merkitään piirustukseen. Mittaustuloksista ja asetusarvoista tehdään pöytäkirja. * Menoveden lämpötila säädetään * Suoritetaan verkoston merkintä. Kilpiin merkitään lopulliset virtaama- ja painearvot.