Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat

Transkriptio

1 Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat Tuomas Kuhmonen Tutkimusjohtaja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Ennakoinnilla menestystä: Keski-Suomen ruokaketjun tulevaisuustyöpaja Jyväskylä

2 PARTYhanke Paikallisen ruuan aluetarkastelun vaihtoehtoja 2

3 PARTYhanke Tulevaisuuskuvat 2030 mahdollisia tulevaisuuksia Kestävyys kokoaa paikallisen ruuan yhteiskunnallisia vaikutuksia ja yksi sen tarpeellisuuden perustelu Kestävyys on erilaisten taloudellisten, ympäristöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen pääomien säilymistä ajassa, mikä mahdollistaa näiden pääomavarantojen tuottamien hyötyvirtojen nauttimisen myös tulevaisuudessa Paikallinen ruoka voi olla lähellä tuotettua ruokaa ja/tai alkuperältään sekä tarjontaketjultaan tunnettua (kotimaista) ruokaa Taloudellinen kestävyys Lyhyt ketju Nykytila Sosiaalinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys Reilu ketju Aito ketju Ympäristöllinen kestävyys Vihreä ketju 3

4 Scopus-avainsanat: sisällönanalyysi Kestävyys + paikallinen ruoka Kestävyys ja paikallinen ruoka Ulottuvuudet Alustat Synty ja ohjaus Ilmentymät Todentaminen Alueet ,0 % ,1 % ,8 % ,1% 91 8,0 % ,0 % Kestävyys Ympäristöllinen kestävyys Kestävä kehitys Ihmiset Hedelmät ja vihannekset Eläimet Maankäyttö Kuluttajat Vesiviljely Maatalous Ympäristö Kulttuuri Kulttuuriantropologia Elintarvikemarkkinat Viljelymenetelmät Elintarvikeketju Maataloustuotanto Elintarviketeollisuus Kaupunkialueet Elintarviketuotanto Maatalousteollisuus Sosiaaliset verkostot Lait ja Maatalous- ja sääntely elintarvikepolitiikka Paikallinen Asianosaiset osallistuminen Politiikka Normit Koulutus Huoltokyky Vaihtoehtoinen maatalous Kestävä maatalous Ravitsemus Maaseudun kehitys Ruuan tarjonta Terveys Paikalliset Ruoka, elintarvikejärjestelmät ruuan kulutus Ympäristöjohtaminen Kuluttajakäyttäytyminen Markkinointi Sukupuolikysymykset Nälänhätä Talouskehitys Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Maatalouden Ympäristövaikutus työlliset Sosio-ekonominen Ruuan asema laatu Luonnonmukainen Yhteisön ruoka huolenpito Ikäkysymykset Ilmastonmuutos Yhteisön Ympäristöllinen kehitys oikeudenmukaisuus Elintarvike-Tulevaisuudenturvallisuunäkymät Kestävä ruoka Matkailun kehitys Tieteelliset julkaisut Metodologia Sosiaalinen analyysi Hallinnan lähestymistapa Katsaus Maaseutualueet Ympäristönsuojelu Terveyspolitiikka Optimointi Laadullinen tutkimus Teoreettinen Taloustiede, tutkimus talousanalyysi Ekologia Vertailututkimus Verkostoanalyysi Tilallinen analyysi Etiikka Kansalaisjärjestöt Terveysasenteet Informaatioteknologia Kaupunkisuunnittelu Kaupunkiviljely Luonnon monimuotoisuus Maantiede Osallistava lähestymistapa Tilastotiede Eurooppa Aasia Afrikka Pohjois- Amerikka Oseania TOP-10 avainsanat: Kestävyys Paikalliset elintarvikejärjestelmät Eurooppa Pohjois-Amerikka Ruoka ja ruuan kulutus Huoltokyky Kestävä kehitys Ihmiset Elintarviketuotanto Elintarvikeketju 217 dokumenttia 4

5 Työpaperit: sisällönanalyysi Taloudellinen kestävyys ja paikallinen ruoka TOP-20: Mistä silloin puhutaan Markkinat, markkinaehtoisuus Säilyminen ajassa, ylläpito Luontopääoma Elintarvikeketjun lyhentäminen Kannattavuus Tuotanto Kulutus Paikallistalous Hyödyt vs. haitat (ml. kohdentuminen) Indikaattori Kuluttajanäkökulma Lisäarvo, lisähinta Sääntely Tietoisuus, informaatio Hyvinvointi Pienimuotoisuus, pieni mittakaava Pääomalajit, varannot, resurssit Saastuminen; päästöt, jätteet Sukupolvet Markkinoiden epäonnistuminen Paikallismarkkinat Politiikka Talousteoria, taloustiede Tasa-arvo Tehokkuus (taloudellinen) Alue (maantieteellinen) Inhimillinen pääoma Jalostus, jalostusaste Kehittämispolitiikka Kuljetus, kuljetuskustannus Kulutusmahdollisuus Talouskasvu Tuki (taloudellinen) Tuotettu/luotu pääoma Elintarvikeketjun hallinta Maaseutu Ruokakulttuuri Ruuan alkuperä Toimintakyky Tuotanto- ja kulutuspäätökset Tuotantomahdollisuus Tuotantotapa, viljelymenetelmä Työllisyys Vuorovaikutus Yhteiskuntapolitiikka Yhteistyö Yritys Elintarvikeketju, -järjestelmä Ihmisten tarpeet Julkishyödyke Kehityskyky Maantieteellinen läheisyys Maatalous Ohjeisto Oikeudenmukaisuus Paikallinen hankinta Paikallinen tuotanto Pitkä aikaväli, pitkäjänteisyys Suojelu Todentaminen, mittaaminen Ulkoisvaikutus Arvonluonti, arvoketju Investointi Kysyntä-tarjonta Legitimiteetti Maatalouspolitiikka Ohjelma Rajoite Resilienssi Riskienhallinta Ruuan arvostus Ruuan jäljitettävyys, tunnettu tarjontaketju Toimeentulo Tuotetieto Tuottajanäkökulma Tuottokyky Vakaus Yhteiskunnallinen kehitys Ympäristön sietokyky, sopeutumiskyky Yrittäjänäkökulma Aasia Afrikka Biopolttoaineet Eettisyys Globalisaation vastavoima Haavoittuvuus, riski Hinnanmuodostus, hinnoittelu Jatkuvuus Kannustin Kasvinviljely Korvaavuus Laatukriteeri Levät Luonnon monimuotoisuus Maatilayritys Moraaliongelma Neuvonta Ostovoima Paikallinen hyvinvointi Paikallinen raaka-aine Pienyritys Reiluus Resurssitehokkuus Ruuan saatavuus Sosiaalinen pääoma Suoramyynti Tarjonta Tuotantokustannus Tuotelaatu Tuottaja-kuluttaja Uusiutuvat luonnonvarat Vastuullisuus Vesiviljely Yksilöllisyys, erityisyys Aluepolitiikka Byrokratia Elintarvikepolitiikka Elinvoimaisuus Eläimet, eläintuotanto Globaalilaskelma Hiili-typpi-suhde Huoltokyky Järjestö Kausiruoka Keskittyminen Kierrätys Kilpailukyky Kulttuuriperintö Kulttuurisidonnaisuus Kynnysarvo Köyhyyden vähentäminen Laatujärjestelmä Luottamus Maaseutupolitiikka Maaseutuyritys Maksuvalmius Monipuolisuus Osallisuus Paikallinen työntekijä Paikalliset verot Paikallisyhteisö Perinnetiedot ja taidot Peruspalvelut Riisto Ruokaturva Ruuan hinta: kohtuullinen Ruuan laatu Ruuan terveellisyys Ruuan tuoreus Sitoumus Standardi Teknologia Teollisen toimintamallin vastavoima Tulevaisuus Tuottajien/talonpojan markkinat Työntekijöiden asema Uudelleenyhdistäminen Uusiutumattomat luonnonvarat Vaihtoehdot Verkostot Välttämättömyyshyödyke Yhteisöllinen maatalous Ympäristöjohtaminen Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövero 5

6 Työpaperit: sisällönanalyysi Ympäristöllinen kestävyys ja paikallinen ruoka TOP-20: Mistä silloin puhutaan Tuotanto Kuljetus Alueellisuus Luonnon monimuotoisuus Paikallisuus Ympäristövaikutus Energiatehokkuus Elintarvikejärjestelmä Kuljetustapa, - järjestelmä Maantieteellinen läheisyys Maatalous Luonnonvarat Vesi Todentaminen, mittaaminen Arviointi Energia Kasvihuonekaasu Kulutus Saastuminen Ruokakilometrit Tuotanto-olosuhteet Tuotantomenetelmät Globaali Ravinteet Kemikaalit Monimuotoisuus Pienimuotoisuus (mittakaava) Säilyminen ajassa, ylläpito Hiilijalanjälki Ilmastonmuutos Kausiruoka Luonnon sietokyky, kantokyky Päästöt Rehevöityminen Kuluttajanäkökulma Maankäyttö, maaperä Elinkaari Ilma, ilmakehä Jätteet Kauppa Resurssitehokkuus Alkutuotanto Maatilayritys Pakkaaminen Varastointi Hyvinvointi Keskitetty elintarvikeketju Kulutuskäyttäytyminen Ostosmatka Tietoisuus Tuote Vesijalanjälki Ekosysteemi Elinympäristö Kotieläimet Kotimaisuus Paikallinen tuotanto Rajallisuus Ruuanvalmistustapa Suojelu Tarpeet (ihmisten) Tehokkuus Ympäristöhaitta Kannattavuus Keinokastelu, kuivuus Kierto Maakunta Materiaali (aine) Optimointi Teknologia Tuottajanäkökulma Elintarvikeketjun lyhentäminen Elintarvikeyritys Hyödyt vs. haitat (ml. kohdentuminen) Jalostus Julkiset hankinnat Lajit Luomu Maaseutu Markkinointi Ohjeisto Ruuan pilaantuminen Sopeutuminen Sukupolvi Suuri yksikkö Tasa-arvo Terveys Toimitusketju Tulevaisuus Tuonti Vahvuus Väestönkasvu Yhteiskunnallinen kehitys Yksipuolistuminen Ympäristökuormitus Ympäristöongelma Yritys Aiheuttaja maksaa periaate Arvot Arvottaminen Asuminen Biopolttoaine Elämäntapa Erilaisuus, erottautuminen Fossiilinen polttoaine Globalisaatio Hallinta Happamoituminen Hyötykäyttö Hävikki Instituutiot Investointi Jatkuvuus Kaupungistuminen Kaupunkiviljely Kehittäminen Kotitarveviljely Kustannus Kylmäsäilytys Liikenne Maisema Mielikuva Oikeudet Paikallismarkkinat Paikkatieto Pienyritys Pitkä aikaväli Puhtaus Rakentaminen Ravinnejalanjälki Ravitsemus Riski Ruuan alkuperä Ruuan hinta: korkea Ruuan jäljitettävyys Ruuan saatavuus Tavoite Toimintakyky Tuottokyky Uhanalaisuus Uusiutuva energia Vaihtoehdot Varovaisuusperiaate Viestintä Yhteensovitus Yhteistyö Ympäristön hyvinvointi Ympäristötietoisuus 6

7 Työpaperit: sisällönanalyysi Sosiaalinen kestävyys ja paikallinen ruoka TOP-20: Mistä silloin puhutaan Oikeudenmukaisuus Maantieteellinen läheisyys Elintarvikejärjestelmä Luottamus Tuottajanäkökulma Ruokapiiri Ruuan tuoreus Tasa-arvo Vaihtoehtoisuus Verkostot Vuorovaikutus Kuluttajanäkökulma Ruuan alkuperä (ml. kasvot) Pienimuotoisuus (mittakaava) Ruuan laatu Ruuan terveellisyys Alueellisuus Terveyden edistäminen Yhteisöllisyys Elintarvikeketjun lyhentäminen Paikallisyhteisö Ostovoima (tulotaso) Ruuan saatavuus Arvoperusteisuus Hyvinvointi Kumppanuusmaatalous Toimeentulo Elinvoimaisuus (alueen) Työntekijöiden asema Demokratia Kannattavuus Ruuan hinta: kallis Ruuan jäljitettävyys Talonpojan markkinat Tuottaja-kuluttaja Eliitti (asiakas) Luomu Maaseutualueet Osallistuminen Paikallistalous Ruokademokratia Ruuan ravintoarvo Elämänhallinta Globaalin vastakohta Hyötyjen ja haittojen kohdentuminen Jatkuvuus Markkinat Osallisuus Ruuan tuotantotavan vaikutukset (yksilöllistä, vähän prosessoitua) Sosiaalinen kiinnittyminen, juurtuminen Sosiaalinen side Tietoisuus Todentaminen Toimitusketju Vastuullisuus Ympäristöystävällisyys Kaupunki-maaseutu Kausiruoka Kulttuuriperintö Kulttuurisidonnaisuus Köyhyyden vähentäminen Luomupiiri Osallistavuus Perinteiset taidot Ruokaturva Ruuan hinta: kohtuullinen Suoramyynti Talkoot Turvallisuus Työllisyys (alueen) Yksilöllisyys Arvottaminen Eettisyys Elinkeinojen monipuolistaminen Elintarviketurvallisuus Elämän laatu Etniset ryhmät Kyvykkyys Liiketoimintamahdollisuudet Maatilayritykset Oikeudet Paikalliset arvot Prosessi Riittävä ravitsemus Ruuan arvostus Ruuan maku Solidaarisuus Sukupolvet Sukupuolet Talouskehitys (alueen) Tasapuolisuus Tulonjako Tuottajahinta Valvonta Yhteistyö, -toiminta Yrittäjänäkökulma Alkuperäisrodut ja lajikkeet Elämäntyyli Epäsymmetrisyys Erottautuminen (teollisesta) Huolenpito Huoltovarmuus Hyväksyttävyys Inhimillisyys Instituutiot Itsemääräämisoikeus Kateus Kehitysohjelmat Konfliktivapaus Kotimaisuus Lisäarvo Luksustuote Luonnon monimuotoisuus Maaseutuyritykset Matkailu Normit Nälän vähentäminen Onnellisuus Opinto-ohjelmat Oppiminen Paikallinen ympäristö Perheviljelmät Perinnetieto Politiikka Rasismin vähentäminen Ruokakulttuuri Ruuan luonnonmukaisuus Ruuan merkinnät Ruuan tuotantopaikan vaikutukset Saavutettu etu Tulevaisuus Tuotantokustannus Työvoimavaltaisuus Valikoima Valtarakenteiden ongelma Vapaaehtoistyö Verotulot Välittäminen Väärinkäytösten ehkäiseminen 7

8 Työpaperit: sisällönanalyysi Kulttuurinen kestävyys ja paikallinen ruoka TOP-20: Mistä silloin puhutaan Paikallisuus Säilyminen ajassa, ylläpito Alueellisuus Tuote Perinteet Toimintatavat Ruokakulttuuri Arvot Tuotanto Identiteetti Kulutuskäyttäytyminen, ostaminen Vuorovaikutus Elintarvikejärjestelmä Jatkuvuus Matkailu Paikallinen kulttuuri Tuottaja-kuluttaja Kasvatus Maaseutu Suuret toimijat, yritykset (vastavoima) Viljelijä Huoltokyky Oppiminen Paikallinen tuotanto Ympäristövaikutus Elämys, kokemuksellisuus Erilaisuus, erottautuminen Kauppa (vähittäis, tukku) Kuluttajanäkökulma Maatilayritys Monimuotoisuus Omaleimaisuus Paikallinen raaka-aine Ruuan alkuperä Ruuan laatu Tietoisuus Uudistuminen Historia Kaupunki Kehittäminen Maantieteellinen läheisyys Maanviljely Maisema Oikeudenmukaisuus Paikallismarkkinat Paikallistalous Pienimuotoisuus (mittakaava) Ruuan turvallisuus Suurkeittiö Symboli Toimitusketju Asenteet Juurtuminen, sosiaalinen kiinnittyminen Käsityö (valmistus) Lisäarvo Luontosuhde Markkinat Pienyritys Protektionismi, suojautuminen Tarina Tulevaisuus Tuottajanäkökulma Vahvuus Vaihtoehdot Viestintä, tiedonvälitys Yrittäjänäkökulma Eettisyys Elintarviketeollisuus Elinvoimaisuus Elämäntapa Globalisaatio (vastavoima) Kaupunkiviljely Kotiruoka Luonto, viheralue Luottamus Maakunta Maanviljelyskulttuuri Normit Ohjelma Osallistuminen Ravintola Reseptiikka Ruuan arvostus Saatavuus Sissiviljely Sitoutuminen Sukupolvi Sääntely Tehokkuus (taloudellinen) Vastuullisuus Verkosto Yhteisöllisyys Aktivismi Hyvinvointi Kilpailuetu Kotimaisuus Kulutus Liiketoiminta Maatalous Maine Markkinointi Mielikuva Omaehtoisuus Paikalliset tuotantotavat Politiikka Pysyvyys Ruuan terveellisyys Ruuan tuoreus Sukutila Tasa-arvo Terveyden edistäminen Toimeentulo Toimintamahdollisuudet Tuttuus Työllisyys Valikoima Yksilöllisyys Aitous Alkuperäisrotu Ammatti Elintarvikejärjestelmän hallinta Etninen ryhmä Hiljainen tieto Hinnoittelu Imago Julkiset hankinnat Jälkituotannollinen aika Kannattavuus Kausiruoka Kulttuuriperintö Kumppanuus Köyhyyden vähentäminen Luomu Luonnon monimuotoisuus Luovuus Läpinäkyvyys Monikulttuurisuus Omavaraisuus Osuuskunta Paikalliset toimijat Paikallisyhteisö Pysähtyneisyys Ruokaturva Ruuan jäljitettävyys Ruuan puhtaus Sopeutuminen Status, asema Todentaminen, mittaaminen Tuonti Tuottavuus (taloudellinen) Työntekijöiden näkökulma Uskonto Vakaus Vapaus Virkistys Yhteiskunnallinen liike Yhteiskuntaluokka Yhteistyö Yritys 8

9 Synteesi kirjallisuudesta Kestävyys ja paikallinen ruoka pelkistetty hahmotelma Kestävyyden toteutuminen ajassa ja paikassa Ulottuvuus Taloudellinen kestävyys Ympäristöllinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys Säilyvä pääoma Taloudellinen pääoma Luontopääoma Sosiaalinen pääoma Kulttuurinen pääoma Pääoman tuotto, ydinasia Luonnon kantokyky Tuotanto- ja kulutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus, osallisuus Perinteiden jatkuvuus ja uudistuminen Kestävyyden toteutuminen maantieteellisesti lähellä tuotetussa ja/tai alkuperältään ja tarjontaketjultaan tunnetussa (kotimaisessa) paikallisessa ruuassa Ilmentymä Lyhyt ketju Vihreä ketju Reilu ketju Aito ketju Ydinasia ruokaketjussa Maksimoi tuottajan ja kuluttajan vuorovaikutuksen ja vaikutusvallan Minimoi ympäristökuormituksen, maksimoi tietoisuuden ympäristövaikutuksista Maksimoi ketjun läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden Maksimoi ruuan aitouden, alkuperän ja perinteiden arvostuksen 9

10 10

11 VIHREÄ KETJU 2030 Vihreässä ruokaketjussa liikkuu ympäristövaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Kansalaisten ja valtion kasvava huoli huoltovarmuudesta epävakaassa ja ilmastonmuutoksen uhkaamassa maailmassa synnyttää alueellisen omavaraistalouden. Vihreässä ketjussa liikkuu ympäristövaikutuksiltaan tunnettua ruokaa, kun tuotanto ja kulutus lähentyvät toisiaan. Maan tuottokyvyn säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen, ruuan kaukokuljetusten vähentäminen ja ruokaketjun ympäristökuormituksen pienentäminen ovat toiminnan johtotähtiä. Halpatuotannon ympäristöhaitat ja alueellisesti keskittyneen tuotannon ympäristö- ja saatavuusriskit tunnistetaan ja tunnustetaan: ruuan hinta sisältää myös ympäristöhyötyjen ja ympäristöhaittojen arvon ja toimitusvarmuuspreemion. Vahva omavaraisuusajattelu leimaa tuotantoa ja kulutusta. Tuotantopanokset ovat pääosin kotimaisia ja ravinnekierrot suljettuja tuotanto nojaa kotimaiseen bioenergiaan ja kuljettaminen kotimaiseen biopolttoaineeseen. Ruokajärjestelmä organisoituu uudelleen sellaisiin kokonaisuuksiin ja mittakaavoihin, joissa ravinne- ja energiakierrot toimivat. Uusi teknologia tunnistaa ja ehkäisee ympäristöriskejä ja ympäristökuormitusta ja erilaiset mittarit ohjaavat resurssien tehokkaaseen käyttöön. Ruokaa tuotetaan kaikkialla: pelloilla, metsissä, kaupunkien puistoissa, parvekkeilla ja katoilla, kouluissa, hoitolaitoksissa, suurilla maatiloilla ja pienissä puutarhoissa. Vihreä ruokaketju maksimoi paikallisen luontopääoman säilymisen ja tuottokyvyn pitkällä aikavälillä. Kuluttajat tuottavat 20 % ruuastaan omassa taloudessa, 60 % tuotetaan lähialueella (noin 100 km) ja 20 % jossain muualla. 11

12 REILU KETJU 2030 Reilussa ruokaketjussa liikkuu sosiaalisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Herääminen ihmisten hyvinvoinnin eroihin ja sosiaaliseen vastuuseen nostavat eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden ruokatalouden keskiöön. Reilussa ketjussa liikkuu sosiaalisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa, jolla halutaan tehdä hyvää. Reilun ruuan sertifikaatti takaa kotimaisen ruokajärjestelmän osallisille mahdollisuuden lailliseen, oikeudenmukaiseen ja eettiseen toimintaan. Sertifikaatin vaatimusten mukaan esimerkiksi tuottajille maksettava takuuhinta kattaa kotimaiset tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat työntekijöiden ja tuotantoeläinten hyvän kohtelun ja antavat tuottajalle kilpailukykyisen toimeentulon. Tuottajat, jalostajat ja kauppiaat sitoutuvat jakamaan markkinaehtoista menekkiä vaille jääneet tuotteet hyväntekeväisyyteen sopimusjärjestöjen kautta. Reilun ruuan sertifikaatti edellyttää myös läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä: kaupassa tai tuotteessa tulee olla näkyvillä tuottajan saama osuus hinnasta ja kaikkien raakaaineiden alkuperä eli tuottaja ja tuotantopaikka. Näin ostaja voi saada hyvän omantunnon lisäksi varmuuden kulutuksensa sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Julkisissa hankinnoissa suositaan reilun ruuan sertifikaatin tuotteita. Maatalouden tukijärjestelmiä ja erilaisia merkkejä sulautetaan sertifikaattiin, jolloin byrokratia ja tuotannon tukitarve vähenevät. Sertifikaattijärjestelmää valvontoineen ylläpitää säätiö, jonka hallituksen edustajista puolet nimittävät tuottajajärjestöt ja puolet kuluttajajärjestöt. Reilu ruokaketju maksimoi ruokaketjun ylläpitämän sosiaalisen pääoman. Kuluttajien ostamasta kotimaisesta ruuasta 80 % on reiluksi sertifioitua ja 20 % muuta ruokaa. * REILU * REILU * REILU * REILU * REILU * MAITOA 1 LITRA 1,00 EUR Tuottaja... 0,42 EUR, 42 % Jalostus... 0,17 EUR, 17 % Kauppa... 0,29 EUR, 29 % Valtio (alv)... 0,12 EUR, 12 % * REILU * REILU * REILU * REILU * REILU * 12

13 AITO KETJU 2030 Aidossa ruokaketjussa liikkuu kulttuurisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Ruokakasvatus ja -valistus luovat Suomeen uuden ruokakulttuurin. Aidossa ketjussa liikkuu ruokaa, jolla on mukanaan tarina matkastaan ruokapöytään. Ruoka syntyy tunnettujen taitajien käsissä, tunnetuissa paikoissa ja tunnetuilla tavoilla kaikki nämä tiedot ja tarinat kulkevat kuluttajalle ruuan mukana. Paikallistasolla tämä tieto välittyy suoraan tuottajalta kuluttajille, kotimaassa säilyvien tuotteiden merkintöjen ja tunnistettavan tuottajan netissä tarjoaman tiedon kautta ja ulkomailla kansallisen arktisen puhtauden brändin kautta. Ruuan tuotanto ja kulutus osana historiaa ja kulttuuria on merkittävä osa perusopetusta. Lumen, kivien, soiden, vesien ja metsien keskellä omavaraiseksi yltänyt kansa on ylpeä luomastaan ruokakulttuurista, suomalaisesta etnisyydestä. Uuden ruokakulttuurin nousu vahvistaa ruokamatkailua ja herättää luovat alat luomaan taikaa alkuperäruuan ympärille. Maahanmuuttajien ja suomalaisten ruokakulttuurin vuorovaikutus luo jännittäviä tuotteita ja elämyksiä. Monet kiinnostuvat alkuperäisroduista, -lajeista ja -lajikkeista. Suomen kartan voi täyttää tuotteilla, joille paikalla tai historialla on merkitystä. Ruokavienti ja ruokamatkailu kasvavat, samoin kausiruuan näkyvyys ja kulutus. Tunnetusta paikasta peräisin oleva ruoka torjuu myös ruokaväärennöksiä ja terveysriskejä, joita tuntemattomasta paikasta peräisin olevaan ja satunnaisesti tarkastettuun ruokaan liittyy. Aito ruokaketju maksimoi ruokaan liittyvän kulttuurisen pääoman. Kuluttajien hankkimista kotimaisesta ruokatuotteista 95 % sisältää tiedon tuottajasta, tuotantopaikasta, tuotantoajasta ja tuotantotavasta. 13

14 Tulevaisuuskuvat Tulevaisuuskuvien avainsanat: yleisyys Lyhyt ketju Vihreä ketju Reilu ketju Aito ketju Hajauttaminen Hinnoittelu Hävikki Itse tuotettu ruoka Jatkojalostus Julkiset hankinnat Jäljitettävyys Kaupan asema Kiertotalous Kriisit Kuljetukset Kuluttajakäyttäytyminen Laatu Lainsäädäntö Läpinäkyvyys Markkinointi Matkailu Omavaraisuus Omistajuus Riskit Ruokakulttuuri Ruokaturva Ruokavalio Sesongit Sitoutuminen Tarinat Toimitustavat Toimitusvarmuus Tuotantoteknologia Tuotekehitys Tuottajan asema Vuorovaikutus Yhteiskunnallinen kehitys Yhteistyö Yksinkertaisuus Alkuperäislajit Biotalous Brändit Eettinen toiminta Erikoistuminen Hajauttaminen Hävikki Itse tuotettu ruoka Kiertotalous Kuljetukset Kuluttajakäyttäytyminen Laiduntalous Lainsäädäntö Luomu Luonnontuotteet Läpinäkyvyys Matkailu Monipuolisuus Omavaraisuus Paikallinen bioenergia Paikallinen päätösvalta Paikallistalous Ruokakasvatus Ruokakulttuuri Ruokapolitiikka Ruokavalio Sertifikaatti Sesongit Sitoutuminen Toimitustavat Tuki Tuotantoteknologia Tuotekehitys Vaikutusten todentaminen Vesiviljely Yhteiskunnallinen kehitys Brändit Eettinen toiminta Green care Hinnoittelu Hyvinvointi Hävikki Itse tuotettu ruoka Julkiset hankinnat Jäljitettävyys Järjestöt Kaupan asema Kriisit Kuluttajakäyttäytyminen Laatu Lainsäädäntö Luonnontuotteet Läpinäkyvyys Matkailu Muutosvastarinta Oikeudenmukaisuus Omistajuus Osaaminen Paikallistalous Riskirahoitus Ruokakulttuuri Sertifikaatti Sitoutuminen Tarinat Terveys Toimitustavat Tuki Tuotekehitys Tuoteturvallisuus Tuottajan asema Vuorovaikutus Yhteiskunnallinen kehitys Yhteiskuntavastuu Yhteistyö Alkuperäislajit Brändit Green care Hinnoittelu Itse tuotettu ruoka Jatkojalostus Jäljitettävyys Luovuus Läpinäkvyys Markkinointi Matkailu Nimisuoja Osaaminen Paikalliset raaka-aineet Ruokakasvatus Ruokakulttuuri Ruokapolitiikka Ruokavalio Sesongit Sitoutuminen Tarinat Tietoisuus Toimitustavat Tuotantoteknologia Tuotekehitys Vienti Vuorovaikutus Yhteiskunnalinen kehitys Yhteistyö 14

15 Tulevaisuuskuvat Tulevaisuuskuvien esteiden avainsanat: yleisyys Lyhyt ketju Vihreä ketju Reilu ketju Aito ketju Arvostuksen puute Epäluottamus Epätäydellinen jäljitettävyys Innovaatioiden puute Kannattavuusongelmat Kansainväliset tekijät Keskittynyt kauppa ja/tai teollisuus Kulutustottumukset Lainsäädäntö, byrokratia Lisäarvotekijöiden puute Mittakaavaetujen puute Osaamisen puute Ostovoiman puute Resurssien puute Tarjonnan puute Tiedon puute Vain hinta ratkaisee Yhteiskuntapolitiikka Yhteistyön puute Yrittäjyyden puute Arvostuksen puute Epätäydellinen läpinäkyvyys Hankintapolitiikka Innovaatioiden puute Kannattavuusongelmat Kansainväliset tekijät Keskittynyt kauppa ja/tai teollisuus Kulutustottumukset Lainsäädäntö, byrokratia Mittakaavaetujen puute Osaamisen puute Resurssien puute Tarjonnan puute Tiedon puute Toteuttajan puute Tukipolitiikka Vain hinta ratkaisee Yhteiskuntapolitiikka Yhteistyön puute Ympäristöongelmat Yrittäjyyden puute Arvostuksen puute Epäluottamus Kannattavuusongelmat Kansainväliset tekijät Keskittynyt kauppa ja/tai teollisuus Kulutustottumukset Lainsäädäntö, byrokratia Lisäarvotekijöiden puute Läpinäkyvyyden puute Mittakaavaetujen puute Osaamisen puute Resurssien puute Tiedon puute Toteuttajan puute Tukipolitiikka Viestintäongelmat Vääristynyt hintamielikuva Yhteistyön puute Arvostuksen puute Epätäydellinen jäljitettävyys Innovaatioiden puute Kannattavuusongelmat Kansainväliset tekijät Keskittynyt kauppa ja/tai teollisuus Kulutustottumukset Laatuongelmat Lainsäädäntö, byrokratia Läpinäkyvyyden puute Mittakaavaetujen puute Osaamisen puute Ostovoiman puute Resurssien puute Tarjonnan puute Tiedon puute Toteuttajan puute Tukipolitiikka Viennin puute Viestintäongelmat Yhteiskuntapolitiikka Yhteistyön puute Ympäristöongelmat Yrittäjyyden puute 15

16 Tulevaisuuskuvat Kaikkien tulevaisuuskuvien esteiden avainsanat: yleisyys Lyhyt ketju Vihreä ketju Reilu ketju Aito ketju Arvostuksen puute Epäluottamus Epätäydellinen jäljitettävyys Epätäydellinen läpinäkyvyys Hankintapolitiikka Innovaatioiden puute Kannattavuusongelmat Kansainväliset tekijät Keskittynyt kauppa ja/tai teollisuus Kulutustottumukset Laatuongelmat Lainsäädäntö, byrokratia Lisäarvotekijöiden puute Läpinäkyvyyden puute Mittakaavaetujen puute Osaamisen puute Ostovoiman puute Resurssien puute Tarjonnan puute Tiedon puute Toteuttajan puute Tukipolitiikka Vain hinta ratkaisee Viennin puute Viestintäongelmat Vääristynyt hintamielikuva Yhteiskuntapolitiikka Yhteistyön puute Ympäristöongelmat Yrittäjyyden puute 16

17 Mahdollisuus- ja uhkaprofiilien avainsanat: ketjut erikseen ja yhdessä Uhkaprofiili Lyhyt ketju Vihreä ketju Reilu ketju Aito ketju Toimitustavat Kaupan asema Omistajuus Tulevaisuuskuvat Kulutustottumukset Kannattavuusongelmat Keskittynyt kauppa ja/tai teollisuus Lainsäädäntö, byrokratia Vain hinta ratkaisee Omavaraisuus Tuotekehitys Tuotantoteknologia Innovaatioiden puute Kulutustottumukset Arvostuksen puute Kannattavuusongelmat Ympäristöongelmat Läpinäkyvyys Toimitustavat Sertifikaatti Yhteistyö Keskittynyt kauppa ja/tai teollisuus Toteuttajan puute Arvostuksen puute Kannattavuusongelmat Kansainväliset tekijät Resurssien puute Tiedon puute Ruokakulttuuri Brändit Matkailu Tuotekehitys Osaamisen puute Arvostuksen puute Kulutustottumukset Yhteistyön puute Lyhyt ketju Vihreä ketju Reilu ketju Aito ketju Mahdollisuusprofiili Mahdollisuusprofiili Uhkaprofiili Toimitustavat Ruokakulttuuri Tuotekehitys Brändit Läpinäkyvyys Kulutustottumukset Kannattavuusongelmat Arvostuksen puute Lainsäädäntö, byrokratia Keskittynyt kauppa ja/tai teollisuus 17