Yrittäjyyden mahdollisuudet maaseudulla: kolme tulevaisuuskuvaa sysi, valo ja hämärä

Transkriptio

1 Yrittäjyyden mahdollisuudet maaseudulla: kolme tulevaisuuskuvaa sysi, valo ja hämärä Tuomas Kuhmonen Tutkimusjohtaja, KTT, MMM Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Yrittäjyys ja mahdollisuuksien maaseutu seminaari, Helsinki

2 Paradigman muutos Tuotanto Jalostus Kestävä kehitys (t-y-s-k) Paikat, omavaraisuus Aineellinen hyvinvointi Työnjako, eriyttäminen Järjestelmät, integrointi Aineeton hyvinvointi Elämme murroskautta kahden paradigman välissä Tapahtuu järjestelmätason muutoksia, myös elintarvikejärjestelmissä Uuden paradigman alkuvaiheessa syntyy paljon uutuutta (teknologiaa, liiketoimintaa, toimintatapoja) 2

3 Yrittäjyys Mitä on? Uutuus ja riski samoissa käsissä (vs. johtajuus, yritteliäisyys, työmarkkina-asema) Uutuus = Yrittäjyys Riski Yrittäjyys Mitä tarkoittaa? Epävarmuus (vs. todennäköisyys) Radikaali epävarmuus Yrittäjyys Miten toteutuu? Yrittäjyysprojekteina (vs. jatkuva toiminta) Liiketoimintamahdollisuus Hyödyntäminen Tunnistaminen = Yrittäjyysprojekti Yrittäjyys Miten toteutuu? Halun, kyvyn ja mahdollisuuden yhdistelmänä (vs. yrittäjähenkisyys ) Halu X Kyky = Vaikutus X Mahdollisuus 3

4 Tulevaisuuskuvat SYSI HÄMÄRÄ VALO Halu Vähäinen Vahva Kyky Heikko Suuri Mahdollisuus Rajallinen Laaja Kysyntä ja tarjonta Kysyntä > tarjonta Tarjonta > kysyntä Tunnistaminen Perinteistä, suppeaa Uudistavaa, laaja-alaista Hyödyntäminen Yksipuolista, suppeaa Monipuolista, laaja-alaista Uutuuden synty Vähäistä, pienimuotoista Runsasta, monimuotoista 4

5 Esimerkiksi halu... SYSI HÄMÄRÄ VALO Mielikuva maaseudusta: taakka, katoava, häpeä, saastuttaja Tavoitteet: ympäripyöreitä mahdollisuuksien maa toimintaa ohjaavia Tulevaisuuskuvat: < 20 kuvaa >200 kuvaa Murrosaikana tarvitaan normaalia enemmän navigointiapua: tavoitteita, kuvia, malleja, kokeiluja... Niitä kaivataan myös järjestelmätason vaihtoehdoista Ellei onnistu nykyisillä organisaatioilla ja työkaluilla, tarvitaan uusia! 5

6 Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat Food from somewhere vs. Food from nowhere Taloudellinen kestävyys Lyhyt ketju Nykytila Sosiaalinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys Reilu ketju Aito ketju Ympäristöllinen kestävyys Vihreä ketju Lähde: Kuhmonen ym

7 7

8 VIHREÄ KETJU 2030 Vihreässä ruokaketjussa liikkuu ympäristövaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Kansalaisten ja valtion kasvava huoli huoltovarmuudesta epävakaassa ja ilmastonmuutoksen uhkaamassa maailmassa synnyttää alueellisen omavaraistalouden. Vihreässä ketjussa liikkuu ympäristövaikutuksiltaan tunnettua ruokaa, kun tuotanto ja kulutus lähentyvät toisiaan. Maan tuottokyvyn säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen, ruuan kaukokuljetusten vähentäminen ja ruokaketjun ympäristökuormituksen pienentäminen ovat toiminnan johtotähtiä. Halpatuotannon ympäristöhaitat ja alueellisesti keskittyneen tuotannon ympäristö- ja saatavuusriskit tunnistetaan ja tunnustetaan: ruuan hinta sisältää myös ympäristöhyötyjen ja ympäristöhaittojen arvon ja toimitusvarmuuspreemion. Vahva omavaraisuusajattelu leimaa tuotantoa ja kulutusta. Tuotantopanokset ovat pääosin kotimaisia ja ravinnekierrot suljettuja tuotanto nojaa kotimaiseen bioenergiaan ja kuljettaminen kotimaiseen biopolttoaineeseen. Ruokajärjestelmä organisoituu uudelleen sellaisiin kokonaisuuksiin ja mittakaavoihin, joissa ravinne- ja energiakierrot toimivat. Uusi teknologia tunnistaa ja ehkäisee ympäristöriskejä ja ympäristökuormitusta ja erilaiset mittarit ohjaavat resurssien tehokkaaseen käyttöön. Ruokaa tuotetaan kaikkialla: pelloilla, metsissä, kaupunkien puistoissa, parvekkeilla ja katoilla, kouluissa, hoitolaitoksissa, suurilla maatiloilla ja pienissä puutarhoissa. Vihreä ruokaketju maksimoi paikallisen luontopääoman säilymisen ja tuottokyvyn pitkällä aikavälillä. Kuluttajat tuottavat 20 % ruuastaan omassa taloudessa, 60 % tuotetaan lähialueella (noin 100 km) ja 20 % jossain muualla. 8

9 REILU KETJU 2030 Reilussa ruokaketjussa liikkuu sosiaalisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Herääminen ihmisten hyvinvoinnin eroihin ja sosiaaliseen vastuuseen nostavat eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden ruokatalouden keskiöön. Reilussa ketjussa liikkuu sosiaalisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa, jolla halutaan tehdä hyvää. Reilun ruuan sertifikaatti takaa kotimaisen ruokajärjestelmän osallisille mahdollisuuden lailliseen, oikeudenmukaiseen ja eettiseen toimintaan. Sertifikaatin vaatimusten mukaan esimerkiksi tuottajille maksettava takuuhinta kattaa kotimaiset tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat työntekijöiden ja tuotantoeläinten hyvän kohtelun ja antavat tuottajalle kilpailukykyisen toimeentulon. Tuottajat, jalostajat ja kauppiaat sitoutuvat jakamaan markkinaehtoista menekkiä vaille jääneet tuotteet hyväntekeväisyyteen sopimusjärjestöjen kautta. Reilun ruuan sertifikaatti edellyttää myös läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä: kaupassa tai tuotteessa tulee olla näkyvillä tuottajan saama osuus hinnasta ja kaikkien raakaaineiden alkuperä eli tuottaja ja tuotantopaikka. Näin ostaja voi saada hyvän omantunnon lisäksi varmuuden kulutuksensa sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Julkisissa hankinnoissa suositaan reilun ruuan sertifikaatin tuotteita. Maatalouden tukijärjestelmiä ja erilaisia merkkejä sulautetaan sertifikaattiin, jolloin byrokratia ja tuotannon tukitarve vähenevät. Sertifikaattijärjestelmää valvontoineen ylläpitää säätiö, jonka hallituksen edustajista puolet nimittävät tuottajajärjestöt ja puolet kuluttajajärjestöt. Reilu ruokaketju maksimoi ruokaketjun ylläpitämän sosiaalisen pääoman. Kuluttajien ostamasta kotimaisesta ruuasta 80 % on reiluksi sertifioitua ja 20 % muuta ruokaa. * REILU * REILU * REILU * REILU * REILU * MAITOA 1 LITRA 1,00 EUR Tuottaja... 0,42 EUR, 42 % Jalostus... 0,17 EUR, 17 % Kauppa... 0,29 EUR, 29 % Valtio (alv)... 0,12 EUR, 12 % * REILU * REILU * REILU * REILU * REILU * 9

10 AITO KETJU 2030 Aidossa ruokaketjussa liikkuu kulttuurisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Ruokakasvatus ja -valistus luovat Suomeen uuden ruokakulttuurin. Aidossa ketjussa liikkuu ruokaa, jolla on mukanaan tarina matkastaan ruokapöytään. Ruoka syntyy tunnettujen taitajien käsissä, tunnetuissa paikoissa ja tunnetuilla tavoilla kaikki nämä tiedot ja tarinat kulkevat kuluttajalle ruuan mukana. Paikallistasolla tämä tieto välittyy suoraan tuottajalta kuluttajille, kotimaassa säilyvien tuotteiden merkintöjen ja tunnistettavan tuottajan netissä tarjoaman tiedon kautta ja ulkomailla kansallisen arktisen puhtauden brändin kautta. Ruuan tuotanto ja kulutus osana historiaa ja kulttuuria on merkittävä osa perusopetusta. Lumen, kivien, soiden, vesien ja metsien keskellä omavaraiseksi yltänyt kansa on ylpeä luomastaan ruokakulttuurista, suomalaisesta etnisyydestä. Uuden ruokakulttuurin nousu vahvistaa ruokamatkailua ja herättää luovat alat luomaan taikaa alkuperäruuan ympärille. Maahanmuuttajien ja suomalaisten ruokakulttuurin vuorovaikutus luo jännittäviä tuotteita ja elämyksiä. Monet kiinnostuvat alkuperäisroduista, -lajeista ja -lajikkeista. Suomen kartan voi täyttää tuotteilla, joille paikalla tai historialla on merkitystä. Ruokavienti ja ruokamatkailu kasvavat, samoin kausiruuan näkyvyys ja kulutus. Tunnetusta paikasta peräisin oleva ruoka torjuu myös ruokaväärennöksiä ja terveysriskejä, joita tuntemattomasta paikasta peräisin olevaan ja satunnaisesti tarkastettuun ruokaan liittyy. Aito ruokaketju maksimoi ruokaan liittyvän kulttuurisen pääoman. Kuluttajien hankkimista kotimaisesta ruokatuotteista 95 % sisältää tiedon tuottajasta, tuotantopaikasta, tuotantoajasta ja tuotantotavasta. 10

11 Tulevaisuuskuvien avainsanat: yleisyys Lyhyt ketju Vihreä ketju Reilu ketju Aito ketju Hajauttaminen Hinnoittelu Hävikki Itse tuotettu ruoka Jatkojalostus Julkiset hankinnat Jäljitettävyys Kaupan asema Kiertotalous Kriisit Kuljetukset Kuluttajakäyttäytyminen Laatu Lainsäädäntö Läpinäkyvyys Markkinointi Matkailu Omavaraisuus Omistajuus Riskit Ruokakulttuuri Ruokaturva Ruokavalio Sesongit Sitoutuminen Tarinat Toimitustavat Toimitusvarmuus Tuotantoteknologia Tuotekehitys Tuottajan asema Vuorovaikutus Yhteiskunnallinen kehitys Yhteistyö Yksinkertaisuus Alkuperäislajit Biotalous Brändit Eettinen toiminta Erikoistuminen Hajauttaminen Hävikki Itse tuotettu ruoka Kiertotalous Kuljetukset Kuluttajakäyttäytyminen Laiduntalous Lainsäädäntö Luomu Luonnontuotteet Läpinäkyvyys Matkailu Monipuolisuus Omavaraisuus Paikallinen bioenergia Paikallinen päätösvalta Paikallistalous Ruokakasvatus Ruokakulttuuri Ruokapolitiikka Ruokavalio Sertifikaatti Sesongit Sitoutuminen Toimitustavat Tuki Tuotantoteknologia Tuotekehitys Vaikutusten todentaminen Vesiviljely Yhteiskunnallinen kehitys Brändit Eettinen toiminta Green care Hinnoittelu Hyvinvointi Hävikki Itse tuotettu ruoka Julkiset hankinnat Jäljitettävyys Järjestöt Kaupan asema Kriisit Kuluttajakäyttäytyminen Laatu Lainsäädäntö Luonnontuotteet Läpinäkyvyys Matkailu Muutosvastarinta Oikeudenmukaisuus Omistajuus Osaaminen Paikallistalous Riskirahoitus Ruokakulttuuri Sertifikaatti Sitoutuminen Tarinat Terveys Toimitustavat Tuki Tuotekehitys Tuoteturvallisuus Tuottajan asema Vuorovaikutus Yhteiskunnallinen kehitys Yhteiskuntavastuu Yhteistyö Alkuperäislajit Brändit Green care Hinnoittelu Itse tuotettu ruoka Jatkojalostus Jäljitettävyys Luovuus Läpinäkvyys Markkinointi Matkailu Nimisuoja Osaaminen Paikalliset raaka-aineet Ruokakasvatus Ruokakulttuuri Ruokapolitiikka Ruokavalio Sesongit Sitoutuminen Tarinat Tietoisuus Toimitustavat Tuotantoteknologia Tuotekehitys Vienti Vuorovaikutus Yhteiskunnalinen kehitys Yhteistyö 11 Lähde: Kuhmonen ym

12 Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat: Tulevaisuuden tekijä vai sen syntymisen este? EROTUS Alueiden.keskiarvot Tuottaja Kuluttaja Yritykset Julkinen2valta Järjestöt Yhteensä Lyhyt%ketju Vihreä%ketju Reilu%ketju Aito%ketju Keskiarvo Erotus = toimijaryhmän osuus sisältötekijöistä osuus esteistä Lähde: Kuhmonen ym

13 Maaseutualueiden vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Luonnonvarat Markkinat Arvo lisääntyy Arvo vähenee Politiikka ohenee Politiikka Käyttöä edistetään Käyttöä rajoitetaan Markkinat + politiikka 3 Kestävää (t, y, s, k) Ei kestävää (t, y, s, k) 1 2 Museomaaseutu Kun ratkaistaan ensisijaisesti ympäristöllisen kestävyyden ongelma kaupunkilaisten enemmistön ehdoilla. Hajautunut biotalous Kun ratkaistaan yhtä aikaa luonnonvarojen kasvavan niukkuuden ja kestävyyden ongelmat. Siirtomaatalous Kun globalisaatio vahvistuu kansallisvaltioita vahvemmaksi voimaksi. 4 Saarekemaaseutu Kun ratkaistaan julkisen talouden ongelma (kestävyysvaje) pienentämällä sen kokoa olennaisesti; luonnonvaroista ei myöskään synny uutta kasvua. Lähde: Kuhmonen & Kuhmonen

14 Maaseutualueiden vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Hajautunut biotalous Siirtomaatalous Toimintakenttä Paikallinen... Globaali Toimintakenttä Paikallinen... Globaali Yhdyskuntarakenne Hajautunut... Keskittynyt Yhdyskuntarakenne Hajautunut... Keskittynyt Alueet ja ihmisryhmät Tasa-arvoisuus... Eriarvoisuus Alueet ja ihmisryhmät Tasa-arvoisuus... Eriarvoisuus Jäsennystapa Homogeeninen... Heterogeeninen Jäsennystapa Homogeeninen... Heterogeeninen Hyvinvointi Aineellinen... Aineeton Hyvinvointi Aineellinen... Aineeton Huoltokyky Riippuvuus... Riippumattomuusmuus Huoltokyky Riippuvuus... Riippumattomuus Uudistuminen Pysyvyys/säilyminen... Muutos Uudistuminen Pysyvyys/säilyminen... Muutosu Kestävyys Vastuullinen... Itsekäs Kestävyys Vastuullinen... Itsekäs Toimijuus Yksityinen... Julkinen Toimijuus Yksityinen... Julkinen Transaktioperusta Luottamus... Epäluottamus Transaktioperusta Luottamus... Epäluottamus Päätöksenteko Autoritaarinen... Demokraattinen Päätöksenteko Autoritaarinen... Demokraattinen Museomaaseutu Saarekemaaseutu Toimintakenttä Paikallinen... Globaali Toimintakenttä Paikallinen... Globaali Yhdyskuntarakenne Hajautunut... Keskittynyt Yhdyskuntarakenne Hajautunut... Keskittynyt Alueet ja ihmisryhmät Tasa-arvoisuus... Eriarvoisuus Alueet ja ihmisryhmät Tasa-arvoisuus... Eriarvoisuus Jäsennystapa Homogeeninen... Heterogeeninen Jäsennystapa Homogeeninen... Heterogeeninen Hyvinvointi Aineellinen... Aineeton Hyvinvointi Aineellinen... Aineeton Huoltokyky Riippuvuus... Riippumattomuus Huoltokyky Riippuvuus... Riippumattomuus Uudistuminen Pysyvyys/säilyminen... Muutos Uudistuminen Pysyvyys/säilyminen... Muutos Kestävyys Vastuullinen... Itsekäs Kestävyys Vastuullinen... Itsekäs Toimijuus Yksityinen... Julkinen Toimijuus Yksityinen... Julkinen Transaktioperusta Luottamus... Epäluottamustamu Transaktioperusta Luottamus... Epäluottamus Päätöksenteko Autoritaarinen... Demokraattinen Päätöksenteko Autoritaarinen... Demokraattinen 14 Lähde: Kuhmonen & Kuhmonen 2014.

15 15

16 16

17 17

18 18

19 Henkilökohtainen tulevaisuus: nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseutu Toimeentuloresepti Millä elän? - Työmarkkina-asema - Toimiala - Sisältö Asumisresepti Missä elän? - Sijainti - Asunto Elämäntaparesepti Miten elän? - Sisältö Lähde: Kuhmonen, Kuhmonen & Luoto

20 Nuorten (18-30 v.) unelmatulevaisuuksien alueprofiileja Toimeentuloresepti Asumisresepti Elämäntaparesepti Toimiala: Palvelut Erityissisältö: Muu (sekalainen) Sijainti: Sijainnin erityispiirteet: Meri lähellä Hyvät yhteydet Palvelut lähellä Kaupungit Asunto: Kerrostalo Paritalo Rivitalo Asunnon erityispiirteet: Pieni asunto Muu (sekalainen) Pieni tiha/tontti Suuri asunto Erityissisältö: Kaupungissakäynti Harrastukset (ei määr.) Yhteisöllisyys, ystävät Luonnonläheisyys Muu (sekalainen) Osallistuminen Profilointitekijöiden sijaintiosamäärä > 1, lihavoidut: > 2 20 Lähde: Kuhmonen, Kuhmonen & Luoto 2015.

21 Nuorten (18-30 v.) unelmatulevaisuuksien alueprofiileja Toimeentuloresepti Asumisresepti Elämäntaparesepti Työmarkkina-asema: Palkkatyö Toimiala: Palvelut Teollisuus Erityissisältö: Kaksi paikkaa Sijainti: Sijainnin erityispiirteet: Naapurit kaukana Järvi lähellä Oma rauha Luonto lähellä Hyvät yhteydet Kaupunkien läheinen maaseutu Asunto: Omakotitalo Asunnon erityispiirteet: Suuri piha/tontti Suuri asunto Vanha talo Erityissisältö: Kotityöt, arkiaskareet Koneet Puutarhanhoito Vapaus Omavaraisuus Yksinolo Eläimet Profilointitekijöiden sijaintiosamäärä > 1, lihavoidut: > 2 21 Lähde: Kuhmonen, Kuhmonen & Luoto 2015.

22 Nuorten (18-30 v.) unelmatulevaisuuksien alueprofiileja Toimeentuloresepti Asumisresepti Elämäntaparesepti Työmarkkina-asema: Palkkatyö Toimiala: Palvelut Erityissisältö: Kaksi työtä Pieni paikka, yksikkö Luonto Kulttuuri, perinteet Sijainti: Sijainnin erityispiirteet: Naapurit lähellä Palvelut lähellä Saari Meri lähellä Maaseudun keskukset Asunto: Paritalo Rivitalo Asunnon erityispiirteet: Pini piha/tontti Puutalo Vanha talo Iso piha/tontti Iso asunto Erityissisältö: Osallistuminen Turvallisuus Yhteisöllisyys, ystävät Luonnonläheisyys Käsityöt Omavaraisuus Rauha, hiljaisuus Luonnossa liikkuminen Profilointitekijöiden sijaintiosamäärä > 1, lihavoidut: > 2 22 Lähde: Kuhmonen, Kuhmonen & Luoto 2015.

23 Nuorten (18-30 v.) unelmatulevaisuuksien alueprofiileja Toimeentuloresepti Asumisresepti Elämäntaparesepti Työmarkkina-asema: Yrittäjä Toimiala: Alkutuotanto Teollisuus Erityissisältö: Kaksi työtä Kestävyys Sijainti: Sijainnin erityispiirteet: Saari Järvi lähellä Luonto lähellä Naapurit kaukana Oma rauha Syvä maaseutu Asunto: Omakotitalo Asunnon erityispiirteet: Kesämökki, huvila Maatila, maalaistalo Puutalo Vanha talo Muu (sekalainen) Erityissisältö: Metsästys, kalastus Osallistuminen Vapaus Perhe-elämä Luonnonläheisyys Eläimet Käsityöt Turvallisuus Yksinolo Rauha, hiljaisuus Koneet Muu (sekalainen) Profilointitekijöiden sijaintiosamäärä > 1, lihavoidut: > 2 23 Lähde: Kuhmonen, Kuhmonen & Luoto 2015.

24 Ylituotanto Alue- ja rakennenäkökulma Sisämarkkinat 6 Reformien aika, kansainväliset paineet Koheesioajattelu, etelä Yliomavaraisuus 1980-luvun alussa, vientituki puolet CAP-menoista, sokerikiintiöt (A, B, C) ja maitokiintiöt (1984), maksut ym. Rakennepolitiikkadirektiivit 1972 (investointi- ja luopumistuet), UK + IRL + DEN 1973, LFA -direktiivi 1975, Välimeren paketti 1977 Rooman sopimus 1957, CMO 1962, EAGGF Seuraava kehitysvaihe? Yhteiskuntanäkökulma, itä KIE-maat (10) 2004, ROM + BUL 2007; ROM + POL 46 % maatiloista (EU27, 2009); CAP:n toinen pilari, pienviljelijätuki; tukierojen tasaaminen jäsenvaltioiden välillä MacSharry 1992, Agenda 2000, Fischler 2003, Health check 2008, CAP Post-2013; hinnanalennuskorvaukset 1992, tuontimaksuista tulleihin 1995, 1. ja 2. pilari 2000, decoupling + modulation + cross-compliance, tilatuki 2003, viherryttäminen 2014 GRE 1981, ESP + POR 1986 (oliiviöljy, hevi, viini, tupakka & laaja maatalouselinkeino; tuki), IMP 1986, koheesiopolitiikka 1988 (tav. 1 ja 5b; kaudet, osarahoitus), Leader CAP:n synty CAP:n autonomian aika CAP:n integraatio yhteiskuntapolitiikkaan 24 Lähde: Kuhmonen 2015.

25 Maatalous- ja elintarvikepolitiikan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Kuluttajalähtöinen politiikka Tavoitteet: Hinta, turvallisuus, erilaiset mieltymykset Keinot: Tuonti, elintarvikelainsäädäntö, merkit Ympäristölähtöinen politiikka Tavoitteet: Resurssien suojelu, haittojen minimointi Keinot: Sääntely, luvat, normit Maatalous- ja elintarvikepolitiikka Nykyinen politiikka Aluelähtöinen politiikka Tavoitteet: Alueiden elinvoima ja identiteetti Keinot: Alueelliset tuet ja tuotteet Kilpailukykylähtöinen politiikka Tavoitteet: Alhaiset tuotantokustannukset Keinot: Tuki investoinneille ja liikkeenjohto-osaamiselle 25 Lähde: Kuhmonen 2015.

26 Maatalous- ja elintarvikepolitiikan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia 26 Lähde: Kuhmonen 2015.

27 Lähteitä: Maaseudun alueidenkäytön tulevaisuuskuvat: Tutkimusraportti: Maaseudun Uusi Aika: Technological Forecasting and Social Change: Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseutu: Tutkimusraportti: Journal of Rural Studies: Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat: Tutkimusraportti (kestävyys): Tutkimusraportti (tulevaisuuskuvat): Maatalous- ja elintarvikepolitiikan tulevaisuuskuvat: Tutkimusraportti: 27