Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen

Transkriptio

1 Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen KeHa Lappeenranta Helmi Risku-Norja Frans Silvenius

2 KESTÄVÄ KEHITYS, KESTÄVYYS Ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikan keskeinen teema Kysymyksessä on ihmislajin tulevaisuus maapallolla Kestävyys: ihmisen ja ympäristön hyvinvointia siten, että kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet kohtuulliseen elämään sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen on turvattu ekosysteemien kantokyvyn puitteissa. Ei pysyvä tila, vaan muotoutuu jatkuvasti olosuhteiden muuttuessa ja uuden tietämyksen myötä, dynaaminen tasapaino Kestävä kehitys on pyrkimystä tavoitteeseen so politiikkaohjausta ja käytännön toimia, joiden avulla yhteiskunta pyrkii kohti kestävyyttä Kestävyys on ihmistoiminnan sopeuttamista luonnon asettamiin reunaehtoihin ja luonnon sopeutumista ihmistoimintaan, esim. luontokeskukset

3 KESTÄVYYDEN REUNAEHTO? Talous => talouden kasvu => kulutuksen kasvu => ympäristöongelmien kasvu Ympäristö Kestävyys on ihmiskeskeinen käsite, asioita katsotaan ihmisen aikakunnasta käsin ja ihminen tarvitsee nykyisenlaiset ekosysteemit. Miten ekosysteemien toimivuus turvataan? Yhteiskunta kestävyys on yhteiskunnan kykyä sopeutua muuttuviin oloihin => tarvitaan tietoa, oppimista, vuorovaikutusta, kulttuurista ymmärrystä & keskustelua Yhteiskunta luo edellytykset hyvinvointiin ja osallisuuteen turvaamalla ihmisten henkisen ja fyysisen terveyden (TSS- ja KP-oikeudet) Sosiaalinen kestävyys: ei vakiintunutta määritelmää, vakaa yhteiskuntakehitys, fyysiset ja henkiset perustarpeet turvattu, osallisuus päätöksentekoon

4 KÄSITTEITÄ Sosiaalinen investointi = panostus hyvinvoinnin edistämiseen; - vähentää inhimillistä kärsimystä - lyhyellä aikavälillä kustannuksia - pitemmällä aikavälillä säästää verovaroja Investoinnin yhteiskunnallinen tuotto: inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvu (aineeton pääoma) - ilmenee pitkällä aikavälillä Sosiaalinen pääoma: ihmisten tai ryhmien väliset suhteet eli verkostot ja niissä syntyvä luottamus ja vastavuoroisuus Inhimillinen pääoma: yksilön tiedot, taidot, pätevyydet ja ominaisuudet, jotka edistävät henkilökohtaista ja yhteisön hyvinvointia

5 Vaikutus toiminnan (intervention) seuraus tai tulos. Se voi olla odotettu/yllättävä määrällinen/laadullinen, myönteinen/kielteinen, subjektiivinen/objektiivinen, pitkä-/lyhytkestoinen; ateriatuki -> paremmat ruokatottumukset Vaikuttavuus - vaikutusten ilmeneminen yhteisössä, niiden suhde (yhteis)kunnan pitemmän aikavälin tavoitteisiin; väestön terveys, työllisyys, ruokaomavaraisuus, viljelykasvimonimuotoisuus. Esim. Sosiaalinen investointi: ateriatuki Vaikutus inhimilliseen pääomaan: paremmat ruokatottumukset Vaikutus sosiaalisen pääomaan: luottamus yhteisön huolenpitoon, turvallisuus Vaikuttavuus: pienentyneet kansanterveyden kustannukset, Näyttö? Millä aikavälillä? vrt. ilmastoateria

6 SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lähtökohta: Yhteiskunnallisten olojen kohentaminen => keskiössä yhteisö ja ihmisten hyvinvointi == yhteisön lisääntynyt sopeutumiskyky Interventio Mitä toimia tehty? Mitä vaikutuksia eri toimilla on ollut? Ihminen: elämänlaatu, osaaminen, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, perustarpeiden tyydyttäminen, onnellisuus, arvostus, tyytyväisyys, tarpeellisuus, osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet, Ihmissuhteet, kansalaisaktiivisuus Yhteisö: Työvoimakysymykset, taloudellisen tuoton jakaminen, uudet toimintamallit, uudet tuoteinnovaatiot sosiaalinen pääoma: toimijoiden verkottuminen, yhteistyö, kommunikointi, kumppanuus, luottamus,. Miten ne ovat edistäneet yhteiskunnallisia pidemmän aikavälin tavoitteita (vaikuttavuus)

7 YHTEISTYÖKUVIO LÄHIRUOKATUOTTAJIEN JA JALOSTUKSEN KANSA Toimenpide: Lähiruokaa (leipiä) suoraan jakeluun leipomolta Samat toimijat kuin ympäristövaikutusarvioinnissa (e-lca) Odotettavissa olevat vaikutukset Työllisyys ja työoloihin liittyvät kehittämiskysymykset Nuoret/ maahanmuuttajat/vaikeasti työllistyvät/vajaakuntoiset Yhteistyö ja verkottuminen (tuottajat, jalostajat, logistiikka, ruokapalvelu) Verkoston kehittäminen: vuorovaikutussuhteet, kommunikointi, luottamus Hyötyjen ja kustannusten jakaminen toimijoiden kesken

8 LAPPEENRANNAN PILOTTI: tehtävät sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi 1. Toimijaketjun kuvailu Alkutuotanto, mylly, leipomo, kuljetus, ruokapalvelu, asiakaskunta Henkilölukumäärä, avainhenkilöiden nimeäminen Vahvuudet ja kehittämistarpeet kunkin osalta Odotukset lähellä tuotettujen leipätuotteiden suhteen Tämä voidaan tehdä yritys/toimijakohtataisesti tai yhdessä 2. Mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan ja miksi se on tärkeätä? Yhteinen ymmärrys siitä, mikä pilotin merkitys on seutukunnan kehitykselle ja väestölle (työllisyyskysymykset, verkoston kehittäminen, sosiaalisen yritystoiminnan luominen) Onnistumisen osoittaminen (mittarit) Tämä vaatii yhteistä pohdintaa toimijoiden kesken 3. Yhtymäkohdat (seutu)kuntastrategian kehittämistavoitteisiin Tämä vaatii yhteistä pohdintaa toimijoiden kesken 4. Yhteenveto koordinaattori tekee

9 MAHDOLLISIA MITTAREITA AINEISTO Työntekijät Lukumäärä ikäluokittain Vakituiset Kausityöntekijät Nuoret Työllistetyt Vajaakuntoiset Maahanmuuttajat Naisten/miesten osuus Asiakaskunta Palaute Tyytyväisyys toiveet ja niiden huomioonottaminen Työolosuhteet työsuhteen pysyvyys työterveyshuolto (lakisääteisen minimin yli) sairauspoissaolot työntekijöiden kouluttautuminen osallistuminen yrityksen kehittämiseen Uudet tuotteet/tuoteideat Yhteistyökumppanit ja verkottuminen Verkoston rakenne Kommunikointi Ristiriitatilanteet

10 Case leipä/lappeenranta Aluksi päätetään toimijoiden kanssa sosiaalisen kestävyyden mittarit, mitä tutkitaan Kyselykaavakkeessa lähetetään mittareista yleinen pohja johon Toimijat kirjaavat odotuksia ja toiveita siitä, mitä he tuotteelta odottavat ja mitä he odottavat tuotteelta ja toimijaketjun jäsenten väliseltä yhteistyöltä Toimijat kirjaavat sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä kokemuksia tuotteesta ja toimijaketjun välisestä yhteistyöstä vahvuuksia ja heikkouksia Miten järjestely lisää alueen sosiaalista pääomaa koskien kumppanuutta ja työllisyyttä koskien esim. maahanmuuttajia

11 Viljelijä Mylly Tutkimus/ neuvonta Asiakkaat Sairaala Kunnallinen ruokapalvleu Viljelijä Tukku Asiakkaat Leipomo Kriittinen kohta/ongelma ei toimivaa suhdetta Suoramyynti Vähittäiskauppa Asiakkaat jatkuva yhteydenpito puhelin sopimus Markkinasuhde (kilpailu) Kumppanuusuhde Valtasuhde Muu sosiaalinen suhde