TYÖVERSIO: Työ- ja päivätoiminnan alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut. Nina Sohlberg-Ahlgren

Transkriptio

1 TYÖVERSIO: Työ- ja päivätoiminnan alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut Nina Sohlberg-Ahlgren

2 2. Työ- ja päivätoiminnan alatyöryhmä Nina Sohlberg-Ahlgren, pj, Helsinki Eeva-Maija Kalavainen, Espoo, Tiina Lauhde, Vantaa, Satu Muurinen, Keski-Uusimaa, Kaija Patrakka, Länsi-Uusimaa, Laura-Kaisa Repo, varapj Eteva kuntayhtymä, Elli Tuomiharju, Eteva kuntayhtymä, Tuula Wackström, Itä-Uusimaa, Varajäsenet: Gitte Jensen-Lindroos, Itä-Uusimaa, Päivi Jauhiainen, Tuusula, Anu Mattila, Espoo, Tarja Oikarinen, Vantaa, Vammaisneuvoston edustaja: Annamari Pajunen, Vihdin vammaisneuvosto Asiantuntijajäsenet: Simo Klem, Kehitysvammaliitto Liisa Jokela, Kehitysvammaliitto Pauliina Lampinen, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö

3 3. Työskentelyn eteneminen Työryhmä on kokoontunut yhteensä 6 x 3 tuntia. Työryhmä on työstänyt toimeksiantoa yhteisissä kokouksissa. Raportti perustuu alatyöryhmän näkemykseen ja tilastoihin työ- ja päivätoiminnan nykytilasta sekä ehdotukseen palvelun siirtymisestä ja toteuttamisesta Uudenmaan maakunnassa.

4 4. Vammaisten päivätoiminnan/osallisuutta tukeva toiminta Kehitysvammaisten, autisminkirjon ja vaikeavammaisten päivätoiminnan tavoitteena on tarjota laaja-alaista tai kaiken kattavaa tukea tarvitseville ihmisille mielekästä tekemistä, sosiaalisen yhteisön sekä sisältöä, struktuuria ja merkityksellisyyttä päivään. Toiminnan tavoite on tukea aikuisuutta, omatoimisuutta, osallisuutta ja itsenäisyyttä. Asiakkaille järjestetään heidän tarpeistaan lähtevää mielekästä toimintaa. Toiminnassa huomioidaan asiakkaan toiveet, valmiudet ja voimavarat Tavoitteena on vahvistaa niitä taitoja, joita kaikkein vaikeimmin vammaiset henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Päivätoiminta auttaa ylläpitämään arjen taitoja sekä tukemaan itsenäistä selviytymistä pukemisessa, syömisessä ja hygienian hoidossa. Asiakasta kannustetaan tuomaan omia mielipiteitään esiin, oppimaan uusia asioita ja toimimaan itsenäisesti. Toiminta on pääosin ryhmämuotoista, joka tukee yhdessä tekemistä ja sosiaalisia taitoja.

5 5. Vammaisten työtoiminta/työelämäosallisuuteen tukeva ja suuntaava toiminta 1/2 Työelämäosallisuuteen suuntaava toiminta tukee työtoiminnan sosiaaliseen yhteisöön kuulumista ja pyrkii tukemaan aktiivista kansalaisuutta. Tavoitteena on asiakkaan osallistuminen tarjottuun työtoimintaan. Lisäksi mahdollisuus työelämään tutustumiseen, työelämä taitojen kehittämiseen. Valmennus tapahtuu yksilö ja ryhmämuotoisesti. Valmennuksesta on hyviä kokemuksia Haavikon opetus jaaikuiskasvatuskeskuksen valmennustoiminnasta joka tarjoaa määräaikaisesti, itsenäisyyttä tukevaa ja valmentavaa opetusta 30+ vuotiaille, kehitysvammaisille nuorille ja työssäkäyville aikuisille. Asiakas saa työtoiminnasta ja tuetusta työtoiminnasta (avotyöstä) kunnan maksamaa työosuusrahaa 2-12 pvä

6 6. Tuettu työ /Työelämäosallisuuteen suuntaava toiminta 2/2 Tuetun työn päätavoitteena on palvelunkäyttäjän työllistyminen palkkatyöhön kokotai osa-aikaisesti. Ollessaan ansiotyössä työvalmentajan tuella asiakas voi saman aikaisesti saada työtoiminnasta sosiaalisen yhteisön tukea. Valtaosalla asiakkaista on eläke. Tuettu työ on työvalmentajan tuella tapahtuvaa työtä avoimilla työmarkkinoilla. Palveluun kuuluu työvalmentajan antama tuki asiakkaalle työnetsinnässä, työhön perehdytyksessä. Valmennus voi myös jatkua työllistymisen jälkeen mikäli asiakas tarvitsee tukea työelämävalmiuksien ylläpitämiseen. Asiakkuudelle ei ole määräaikaa. Työsuhteen vakiinnuttua voidaan työvalmentajan palveluista kuitenkin yhteisesti sovitusti luopua mutta palveluun voi palata mikäli henkilö tarvitsee työvalmentajan palvelua. Työvalmentaja tekee tiivistä yhteistyötä sekä työnantajan että työllistyjän kanssa tarvittaessa koko työllistymisprosessin ajan. Mikäli palveluiden tarvetta myöhemmin kuitenkin esiintyy, voidaan asiakas ottaa uudelleen tuetun työn palveluiden käyttäjäksi kun paikkoja vapautuu.

7 5. Nykytila (tilastokoonti kesken, luvut suuntaa antavia) DIA EI KÄYTTÖÖN!!!! Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta SHL työ- ja päivätoiminta VPL päivätoiminta Oma ja osto 2974 asiakasta Oma ja ostopalvelut 240 asiakasta Oma ja ostopalvelut 431 asiakasta Yhteensä asiakasta

8 Palveluntarpeen arviointi Asiakkaan asemasta palvelutarpeen arvioinnissa säädetään sosiaalihuoltolain 36 :ssä Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Tarvelähtöistä työ- ja päivätoiminnan palvelua tarjotaan kehitysvammalain, vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella. Sosiaalihuollon asiakkaan avuntarve arvioidaan aina tarvittaessa monialaisesti. Sosiaalihuollon viranomainen huolehtii, että arvioinnissa on käytettävissä henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista Palvelutarpeen arviointia tehtäessä kunnioitetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja huomioidaan ensisijaisesti hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Viranhaltijalla, joka arvioi erityistä tukea tarvitsevan henkilön palvelutarpeen ja tekee päätöksen palvelusta on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

9 Parhaita käytäntöjä Asiakkaan näkökulmasta: tapa kuulla ja kohdata, selvittää toiveet ja tarpeet Asiakkaan saaman palvelun vaikuttavuuden ja sisällön jatkuva arviointi Asiakaslähtöisyys Moniammatilliset tiimit arvioinnissa Palveluvalikon tiedostaminen ja käyttö asiakasohjauksessa Systemaattinen opiskeluihin ja työelämään ohjaaminen Autismin kirjon sekä muiden erityisosaamista vaativien asiakkaiden kohdalla varmistetaan että yhteistyökumppanina on toimijat joilla on tarvittavaa asiantuntijuutta ja osaamista Omassa toiminnassa osaaminen varmistetaan ja toimintakulttuuria tarkastellaan/muutetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

10 Palvelun yhdyspinnat Vanhemmat, läheiset Sosiaalityö Kuljetuspalvelut Asumispalvelut Ruokapalvelut Terveydenhuolto Asiakkaiden työnantajat (ansiotyö) TE- palvelut Avotyö- ja keikkatyöpaikat Sivistystoimi ja oppilaitokset Kuntoutustahot ja kuntouttava työtoiminta Järjestöt Seurakunta Kunnan muut palvelut (kirjasto, liikuntatoimi, päiväkodit, viherpalvelu, vanhusten palvelut ym) Lähikunnat Ostopalvelut

11 6.Alatyöryhmän näkemys palvelun vahvuuksista ja muutostarpeista

12 Vahvuudet Henkilöstön erityisosaaminen vankkaa Palveluiden joustavuus, muutokset tapahtuvat nopeasti Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Työllistämisosaaminen Riittävä, koulutettu henkilöstö Laaja verkostoyhteistyö esim. taide, liikunta, oppilaitokset Osallisuus ja yhteisöllisyys Asiakkaiden yksilöllinen huomioiminen Kuuntelu ja läsnäolo Kaksikielisyys Hyvä yhteistyö perheiden ja asiakkaan muun verkoston kanssa Monialainen työskentely Yhdessä kehittäminen ja valmentautuminen asiakkaiden kanssa Tilat ja välineet mahdollistavat erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden toiminnan.

13 Muutostarpeet Työelämään suuntautumista yhä vahvemmin ja enemmän. TE-toimisto palveluiden hyödyntäminen (työkokeilu ja palkkatuki). Työllistyminen erilaisiin työtehtäviin avoimille työmarkkinoille. Riittävästi resursseja työpaikkojen etsimiseen. Uusien mahdollisuuksien antaminen asiakkaille, menneisyyden taakasta luopuminen. Yhtenäiset työ- ja päivätoiminnan termit ja korvaukset. Toimintaympäristön ja yksiköiden tulee olla lähellä palveluita ja muita yhteiskunnan toimintoja. Kehitysvammaisten mahdollisuus tehdä esim. vapaaehtoistyötä vaihtoehtona päiväaikaiselle toiminnalle. Asennemuutos, pois hoivakulttuurista. Osallisuutta tukevan toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen. Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen. Mahdollisuus muokata toimintaa ja toiminta-aikaa asiakaslähtöisesti. Esim. nuoret asiakkaat. Kyky ja mahdollisuus vastata laitospurkuun, maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrän kasvuun ja entisestään monipuolistuvien asiakastarpeisiin vastaaminen Koulutusreformista johtuen palveluihin ohjautuu entistä enemmän nuoria alle 18 vuotiaita asiakkaita.

14 7. Alatyöryhmän ehdotus palvelun järjestämiseksi perustettavassa Uudenmaan maakunnassa

15 Tavoitteet Asiakkaan mahdollisuus käyttää taitojaan ja kykyjään itselle mielekkäällä tavalla sekä luoda sosiaalinen ympäristö. Tavoitteena tukea hyvinvointia Tavoitteena tuottaa mahdollisimman laaja, kattava ja monipuolinen palveluvalikko, josta asiakkaalle muotoillaan yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan pohjautuen hänen tarpeita ja toiveita vastaavat palvelut. Tuottaa Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan (KVANK) työn ja päivätoiminnan laatukriteerien mukaisia palveluita. Uudenmaan maakunnan tasalaatuinen päiväaikainen toiminta. Pyritään tarjoamaan päiväaikainen toiminta lähipalveluna.

16 Palvelulupaus Uudenmaan maakunnan rohkeaa ja yksilöllistä päiväaikaista toimintaa Sinulle. Rohkea; Uskallus kokeilla ja ottaa myös riskejä Yksilöllinen; Henkilön tarpeiden mukaisessa palvelusuunnitelmassa varmistetaan monenlaiset valinnan mahdollisuudet.

17 Palveluketju SOSIAALIKESKUS Sosiaalityöntekijä monialainen työryhmä: Palvelutarpeen arvio MUUTOKSET PALVELUTARPEESSA Palveluohjaus, palveluvalikon esittely SEURANTA JA ARVIOINTI Palveluntuottaja sosiaalityö Asiakkaan, tarvittaessa tuetut, tutustumiskäynnit palvelutarpeeseen vastaaviin yksiköihin sekä oppilaitosten PALVELUN TOTEUTUS Yksilölliset palvelu-ja hoitosuunnitelmat VIRANOMAISPÄÄTÖS Palvelun /palveluiden valinta (hb), kuljetukset PALVELUN ALOITUS Saattaen siirto

18 Palvelun myöntämiskriteerit Tulevaisuudessa palvelu myönnetään nyt valmisteluissa olevien lakien perusteella. Palveluntarve arvioidaan yhdessä henkilön ja hänen monialaisen verkostonsa yhteistyönä. 1. Vammaispalvelulaki: - pitkäaikainen valmennus ja tuki (esim. työvalmennus, liikkumisen tuki) - päiväaikainen toiminta; henkilö ei suuntaudu/halua työelämään 2. Sosiaalihuoltolaki (TEOS): - sosiaalinen kuntoutus - työelämä osallisuutta edistävä toiminta (määräaikainen työvalmennus työpaikoilla) 3. Valinnanvapauslaki maakunnan vastuulla huolehtia vaihtoehdoista henkilökohtainen budjetointi, mahdollisuus hankkia päiväaikaista toimintaa yms. tuettu päätöksenteko? 4. Itsemääräämisoikeuslaki Nuorten vammaisten asema (päiväkodissa ja perusopetuksessa integroiduissa ryhmissä miten jatko?)

19 Ehdotukset teknologian hyödyntämiseksi palveluissa Palvelusuunnittelu Verkostotoiminta Uudenmaan maakunnan työ- ja päivätoiminnan yhteinen verkkoalusta Palvelusuunnitelman päivitys (etäyhteys) Autismityö (kotona olevat) Käytössä kaikilla jotka hyötyvät teknologian palveluista. Uudenmaan maakunnan kautta laitteet, ohjelmat, yhteydet/ohjelmat/sovellukset. Ks nimi. Hyvinvointi Hackathon-hanke (Aalto-yliopisto, Eteva, Helsingin kaupunki, Apotti, Accenture) Saran hanke.selvittele

20 Esitys keskeisistä palvelun kehittämiskohteista Toimintaa kehitetään edelleen siten, että henkilö voi käyttää kykyjään ja taitojaan valintojensa mukaan sekä vahvistetaan kuulumista sosiaaliseen toimintaympäristöön. Päiväaikaisen toiminnan järjestövetoinen uudistamishanke, jossa Uudenmaan maakunta kumppanina. Vammaisten päiväaikainen toiminta toteutetaan osin muiden yhteistyötahojen kanssa kuten oppilaitosten, urheiluseurojen, nuorisotoimen, vapaaehtoistoimijoiden, kulttuuri-,sivistys- sekä taidetoimijoiden kanssa. Työvalmennuksella tavoitellaan palkkatyötä. Teknologian hyödyntäminen palveluissa.

21 Esitys sujuvasta palveluketjusta väestön tarpeen mukaan huomioiden alueelliset erot Luodaan Uudenmaan maakunnan yhteinen palvelusuunnitelma, toteutumisen seuranta, arviointi sekä päivitysjärjestelmä ja käytännöt. Palvelutarjonnassa huomioidaan väestön kielelliset erot. Kehitetään edelleen vahvaa verkostojen (maakunta, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, seurakunnat) välistä yhteistyötä siten, että työ- ja päivätoiminnan palveluvaihtoehdot ovat näkyvillä sähköisellä palvelualustalla. Hyvien käytäntöjen levittäminen / käyttöönotto esim. kuljetuspalveluiden hyvät ratkaisut, asiakkaiden yksilölliset viikkorakenteet jotka hän on itse valinnut eri palvelutuottajien ja - toimijoiden työ- ja päivätoiminta vaihtoehdoista. Tuetun päätöksenteon käyttö asiakastyössä. Alueellisesta palvelunkehittämisestä vastaavia henkilöitä (muutosagentteja)

22 Vaikuttavuuden seurantamittarit Asiakaspalaute (suora ja säännöllinen palautteiden keruu) Tarvitaan mittari, jolla voidaan mitata asiakkaan kokemaa vaikuttavuutta (osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemus, asiakaskokemus). Tavanomaiset, käytössä olevat menetelmät eivät pääsääntöisesti sovellu työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden käyttöön, sillä kommunikaatio, vuorovaikutus ja ymmärryksen vaikeudet vaikuttavat kykyyn antaa palautetta. Asiakasraadit Koulutettu, ulkopuolinen toiminnan vaikuttavuuden ja asiakkaan kokemuksen ja toiminnan havainnoija (videointi). Omaisille sekä sidosryhmille suunnatut kyselyt RAI tms mittarin käyttö Asiakkaiden ohjautuminen työllistymisprosessiin (henkilömäärä) työ-ja päivätoiminnasta / muut väylät (Typ, Te-toimisto, sosiaalityö, oppilaitokset jne) Asiakkaiden ohjautuminen eri toimijoiden palveluihin, valinnan vapaus (tilastot palvelualustalta) Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden säännöllinen seuranta, arviointi ja toteutuminen

23 Henkilöstön nykyinen ja tulevaisuudessa edellytettävä osaaminen Itseohjautuvuus Laajan asiakaskunnan vaatima ammattiosaaminen Verkostotyön osaaminen Kyky ja rohkeus toimia henkilön etujen ajajana eri toimintaympäristöissä Palveluohjauksellinen työote Valmennuksellinen työtapa Arviointiosaaminen (omatyö ja sovitut asiakastyön mittarit) Pro aktiivisuus, idearikkaus ja avoimuus uusille toimintatavoille Motivaatio ja kyky tiedonhankintaan ja -soveltamiseen käytännössä Koulutusmyönteisyys Työntekijän kyky työskennellä muuttuvissa ympäristöissä, tilanteissa ja asiakasryhmissä. Muutosmyönteisyys